Inkoon Raaseporin merituulivoimapuisto ympäristövaikutusten arviointiselostus. Havsvindkraftspark utanför Ingå Raseborg miljökonsekvensbeskrivning

Transkriptio

1 YVA-konsultti / MKB-konsult Ramboll Finland Oy Inkoon Raaseporin merituulivoimapuisto ympäristövaikutusten arviointiselostus Havsvindkraftspark utanför Ingå Raseborg miljökonsekvensbeskrivning Hankkeesta vastaava / Projektansvarig Suomen Merituuli Oy Inkoon Raaseporin merituulivoimapuisto ympäristövaikutusten arviointiselostus Havsvindkraftspark utanför Ingå Raseborg miljökonsekvensbeskrivning

2 Suomen Merituuli Oy Inkoon Raaseporin edustan merituulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus Finlands Havsvind Ab Havsvindkraftspark utanför Ingå Raseborg Miljökonsekvensbeskrivning Sisältö YHTEYSTIEDOT 7 ESIPUHE 8 1 JOHDANTO 34 2 HANKKEESTA VASTAAVA 36 3 TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE Hankkeen tausta ja tavoitteet Lähtökohdat tuulivoimapuistolle Perustelut maakuntakaavan rajauksesta poikkeamiselle Hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen merkitys Hankkeen tavoitteet Tuulisuus Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 42 4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA SEN AIKATAULU Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja sen päävaiheet Kansainvälinen kuuleminen Arviointiohjelma Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet Yhteysviranomaisen lausunnon huomiointi Arviointiselostus Arviointimenettelyn päättyminen Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kansalaisten osallistuminen Suunnitteluryhmä Ohjausryhmä Seurantaryhmä Yhteysviranomainen Yleisö- ja tiedotustilaisuudet Tiedottaminen 54 5 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeen yleissuunnittelu Sopimukset Liittymissopimus sähköverkkoon Sopimukset maa- ja vesialueiden omistajien kanssa Kaavoitus Rakennusluvat Vesilain mukaiset luvat Tutkimus- ja lunastusluvat Lentoestelupa Ympäristölupa Kajoamislupa 57 innehåll KONTAKTUPPGIFTER 7 FÖRORD 8 1 INLEDNING 34 2 PROJEKTANSVARIG 36 3 MÅL OCH PLANERINGSSITUATION Projektets bakgrund och mål Utgångspunkter för en vindkraftspark Motivering till att avvika från landskapsplanens avgränsning Projektets betydelse på regional och nationell nivå Projektets mål Vindförhållanden Planeringssituation och tidsplan för att genomföra projektet 42 4 FÖRFARANDET VID MILJÖKONSEKVENS BEDÖMNING OCH DESS TIDSPLAN Förfarandet vi miljökonsekvensbedömning och dess huvudskeden Internationellt hörande Bedömningsprogrammet Erhållna utlåtanden och åsikter om bedömningsprogrammet Beaktande av kontaktmyndighetens utlåtande Konsekvensbeskrivning Avslutning av bedömningsförfarandet Hur deltagande och samverkan ordnas Invånarnas deltagande Planeringsgruppen Styrgruppen Uppföljningsgruppen Kontaktmyndigheten Möten för allmänheten och informationsmöten Informering 54 5 AV PROJEKTET FÖRUTSATTA PLANER OCH TILLSTÅND Miljökonsekvensbedömning Allmän planering av projektet Avtal Anslutningsavtal till elnätet Avtal med land- och vattenområdenas ägare Planläggning Bygglov Tillstånd enligt vattenlagen Undersöknings- och inlösningstillstånd Flyghindertillstånd Miljötillstånd Rubbningstillstånd 57 1

3 6 HANKKEEN JA SEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS Hankkeen yleiskuvaus Tarkastellut vaihtoehdot Sähkönsiirto Tuulivoimapuisto Tuulivoimaloiden rakenne Tornirakenteet Tuulivoimaloiden valaistus ja merkinnät Vaihtoehtoiset perustamistavat Ajoksen merituulivoimalan koeperustusten rakentaminen Tuulivoimaloiden huolto ja ylläpito Tuulivoimaloiden sijoittelu Liikenneyhteydet Sähkönsiirto Tuulivoimapuiston elinkaari Tuulivoima osana energiajärjestelmää Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Muut lähiseudun tuulivoimalaitoshankkeet Muut lähiseudun hankkeet Liittyminen ympäristönsuojelua koskeviin säädöksiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin 77 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Arviointitehtävä Hankkeen vaikutusalue Käytetty aineisto Vaikutusten ajoittuminen Rakentamisen aikaiset vaikutukset Käytön aikaiset vaikutukset Toiminnan lopettamisen vaikutukset 85 8 Vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ilmanlaadun nykytila Tuulivoimapuiston vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon VE 1, VE 2 ja VE Tuulivoimapuiston hiilijalanjälki Sähkönsiirron vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Arvioinnin epävarmuustekijät 90 9 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA ALUEIDENKÄYTTÖÖN Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Sijainti ja alueen nykyinen käyttö Maa- ja vesialueiden omistus Kaavat ja kaavoitustilanne Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, alueidenkäyttöön ja kaavoitukseen Vaihtoehtojen VE, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset BESKRIVNING AV PROJEKTET OCH DESS ALTERNATIV Allmän beskrivning av projektet Alternativ som granskats Elkraftöverföring Vindkraftspark Vindkraftverkens konstruktion Tornkonstruktioner Vindkraftverkens belysning och markeringar Alternativa fundamenttyper Bygge av provfundament för havvindkraftverk i Ajos Service och underhåll av vindkraftverk Placeringen av vindkraftverk Trafikförbindelser Elkraftöverföring Sjökablar Vindkraftsparkens livscykel Vindkraft som en del av energisystemet Anknytning till andra projekt och planer Andra vindkraftverksprojekt i närområdet Andra projekt i närområdet Projektets anknytning till bestämmelser, planer och program om miljöskydd 77 7 UTGÅNGSPUNKTER FÖR MILJÖKON SEKVENSBEDÖMNINGEN Bedömningsuppgift Projektets influensområde Material som använts Tidpunkt för konsekvenserna Konsekvenser under byggtiden Konsekvenser under driften Konsekvenser efter avslutad verksamhet 85 8 KONSEKVENSER FÖR KLIMATET OCH KLI MATFÖRÄNDRINGEN Utgångsinformation och bedömningsmetoder Luftkvalitetens nuvarande tillstånd Vindkraftsparkens inverkan på luftkvaliteten och klimatet, ALT 1, ALT 2 och ALT En vindkraftsparks koldioxidavtryck Elöverföringens inverkan på luftkvaliteten och klimatet Projektet genomförs inte ALT Metoder att minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen 90 9 KONSEKVENSER FÖR SAMHÄLLSSTRUKTU REN OCH OMRÅDESANVÄNDNINGEN Utgångsinformation och bedömningsmetder Nuvarande situation Områdets läge och nuvarande användning Mark- och vattenområdenas ägare Planer och planläggningssituation Vindkraftsparkens inverkan på samhällsstrukturen, områdesanvändningen och planläggningen under driften Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Konsekvenser av elöverföringen Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen KONSEKVENSER FÖR LANDSKAPET OCH KULTURMILJÖN Utgångsinformation och bedömningsmetoder Nuvarande situation Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT

4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemaan Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset maisemaan Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden vaikutukset arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Merenpohja Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Arvioinnin epävarmuustekijät Vesistö Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset vesistöön Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Vesieliöstö Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Kalasto, kalastus ja kalatalous Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Linnusto Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutusmekanismit Nykytila Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Lepakot Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutusmekanismit Nykytila Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Konsekvenser för landskapet under byggtiden Vindkraftsparkens inverkan på landskapet under driften Vindkraftsparkens inverkan på kulturmiljön under driften Vindkraftverkens inverkan på värdefulla områden och objekt Elöverföringens inverkan på landskapet och kulturmiljön Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen KONSEKVENSER FÖR NATURMILJÖN Havsbottnen Utgångsinformation och bedömningsmetoder Nuvarande situation Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Konsekvenser av elöverföringen Projektet genomförs inte ALT Metoder att minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Vattendrag Utgångsinformation och bedömningsmetoder Nuvarande situation Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Elöverföringens inverkan på vattendraget Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Vattenorganismer Utgångsinformation och bedömningsmetoder Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Elöverföringens inverkan på vattenorganismerna Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Fiskbestånd, fiske och fiskerinäring Utgångsinformation och bedömningsmetoder Nuvarande situation Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Fågelbestånd Utgångsinformation och bedömningsmetoder Påverkningsmekanismer Nuvarande situation Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Elöverföringens inverkan på fågelbeståndet Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Fladdermöss Utgångsinformation och bedömningsmetoder Påverkningsmekanismer Nuvarande situation Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT

5 Sähkönsiirron vaikutukset lepakoihin Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Luonnonsuojelu Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Natura-suojelu ja sen toteuttaminen Nykytila Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät VAIKUTUKSET LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Materiaalikulutusvertailu Perustusten rakentamisen vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät RISKIT JA HÄIRIÖTILANTEET Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Rakentamiseen liittyvät riski- ja häiriötilanteet Tuulivoimapuiston mahdolliset riski- ja häiriötilanteet Sähkönsiirron mahdolliset riski- ja häiriötilanteet Vaikutukset ilmavalvontaan Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen VAIKUTUKSET IHMISIIN Melu Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Sähkönsiirron meluvaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Varjostus Lähtötiedot ja menetelmät Vaikutusmekanismit Nykytila Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Liikenne ja liikenneturvallisuus Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Elöverföringens inverkan på fladdermössen Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Natur och naturskydd Utgångsinformation och bedömningsmetoder Naturaskydd och hur det ska genomföras Nuvarande situation Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Elöverföringens inverkan på naturskyddsområdena Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen KONSEKVENSER FÖR UTNYTTJANDE AV NATURRESURSERNA Utgångsinformation och bedömningsmetoder Konsekvenser för utnyttjande av naturresurserna Jämförelse av materialförbrukning Konsekvenser av att fundament byggs Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen RISKER OCH STÖRNINGAR Utgångsinformation och bedömningsmetoder Risker och störningar i anslutning till byggandet Eventuella risker och störningar orsakade av vindkraftsparken Eventuella risker och störningar orsakade av elöverföringen Konsekvenser för luftbevakningen Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna KONSEKVENSER FÖR MÄNNISKORNA Buller Utgångsinformation och bedömningsmetoder Nuvarande situation Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Buller av elöverföringen Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Skuggeffekter Utgångsinformation och metoder Påverkningsmekanismer Nuvarande situation Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Trafik och trafiksäkerhet Utgångsinformation och bedömningsmetoder Nuvarande situation Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Elöverföringens inverkan på trafiken och tra fiksäkerheten Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna 227 4

6 Arvioinnin epävarmuustekijät Elinkeinoelämä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Elinkeinorakenteen nykytila Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Elinolot ja viihtyvyys Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Asumisen ja virkistyskäytön nykytila Asukkaiden näkemykset tuulivoimasta ja hankkeen vaikutuksista Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutukset ihmisten terveyteen YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN JA SUUNNITELMIEN KANSSA JATKOTUTKIMUSTEN JA SEURANNAN TARVE Vesistö Kalasto ja kalastus Linnusto VAIhtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyyden arviointi Hankkeen vaihtoehdot ja vertailun periaatteet Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta sekä hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Tekninen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Taloudelliset edellytykset SANASTO JA LYHENTEET LähTEITÄ Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Näringsliv Utgångsinformation och bedömningsmetoder Nuvarande näringsstruktur Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Levnadsförhållanden och trivsel Utgångsinformation och bedömningsmetoder Bosättningens och rekreationsanvändningens nuvarande situation Invånarnas åsikter om vindkraften och projektets konsekvenser Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT Konsekvenser av elöverföringen Projektet genomförs inte ALT Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Konsekvenser för människornas hälsa SAMVERKAN MED ANDRA PROJEKT OCH PLANER BEHOV AV FORTSATTA UNDERSÖKNINGAR OCH UPPFÖLJNING Vattendrag Fiskbestånd och fiske Fågelbestånd JÄMFÖRELSE AV ALTERNATIV OCH BEDÖMNING AV KONSEKVENSERNAS BETYDELSE Projektets alternativ och principer för jämförelsen Sammandrag av jämförelsen av alternativ samt projektets genomförbarhet PROJEKTETS GENOMFÖRBARHET Teknisk genomförbarhet Samhällelig genomförbarhet Miljömässig genomförbarhet Ekonomiska förutsättningar TERMINOLOGI OCH FÖRKORTNINGAR 258 5

7 6

8 YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Suomen Merituuli Oy Postiosoite: Frilundintie Vaasa Yhteyshenkilöt: Tomi Mäkipelto, puh etunimi.sukunimi@suomenmerituuli.fi Yhteysviranomainen: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä ristökeskus (ent. Uudenmaan ympäristökeskus) Postiosoite: Asemapäällikönkatu 14, PL 36, Helsinki Yhteyshenkilöt: Martti Pelkkikangas, puh etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Postiosoite: Yhteyshenkilöt: Ramboll Finland Oy Terveystie 2, Hollola Veli-Matti Hilla, puh Joonas Hokkanen, puh etunimi.sukunimi@ramboll.fi KONTAKTUPPGIFTER Projektansvarig: Finlands Havsvind Ab Postadress: Frilundsvägen Vasa Kontaktpersoner: Tomi Mäkipelto, tel förnamn.efternamn@suomenmerituuli.fi Kontaktmyndighet: Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (tid. Nylands miljöcentral) Postadress: Stinsgatan 14, PB 36, Helsingfors Kontaktpersoner: Martti Pelkkikangas, tel förnamn.efternamn@ely-keskus.fi MKB-konsult: Ramboll Finland Oy Postadress: Terveystie 2, Hollola Kontaktpersoner: Veli-Matti Hilla, tel Joonas Hokkanen, tel förnamn.efternamn@ramboll.fi 7

9 ESIPUHE Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Inkoon Raaseporin edustan avomerialueelle sijoittuvaksi suunnitellun tuulivoimapuiston arvioidut ympäristövaikutukset. Arviointiselostuksen on laatinut Ramboll Finland Oy Suomen Merituuli Oy:n toimeksiannosta. Ympäristövaikutusten arviointiin ovat Ramboll Finland Oy:stä osallistuneet seuraavat henkilöt: Projektipäällikkö: FM Veli-Matti Hilla Varaprojektipäällikkö: FT Joonas Hokkanen Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys ja vaikutusten arvioinnit: maisema-arkkitehti Elina Kalliala Asukaskysely ja sosiaalisten vaikutusten arviointi: PsM Anne Vehmas Melumallinnus: ins. (AMK) Janne Ristolainen, ins.opp. (AMK), Arttu Ruhanen Varjostusmallinnus: ins. (AMK) Emilia Siponen Kaavoitus ja maankäyttö: Arkkitehti Soili Lampinen Kartta-aineistot: FM (suunnittelumaantiede) Dennis Söderholm Linnustovaikutusten arviointi: ins. (AMK), luontokartoittaja (EAT) Ville Yli-Teevahainen, FM biologi Asko Ijäs Voimaloiden ryhmittely ja havainnekuvat: Suunnittelutoimisto Molino Oy Merialue ja kalasto: FM limnologi Anne Mäkynen, FM hydrobiologi Veli-Matti Hilla, MMM (kalatalous) Otso Lintinen, Fil.yo (akvaattiset tieteet) Hanna Pel-tonen Taitto: suunnitteluavustaja Kirsti Kautto Arviointiselostuksen ovat kääntäneet ruotsiksi Esko Pursiainen (Osa I) sekä Marita Storsjö (Osat II ja III). Työtä ovat ohjanneet toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto Suomen Merituuli Oy:sta, Vaula Väänänen EPV Energia Oy:stä ja Jukka Rouhiainen Helsingin Energiasta. FÖRORD I den här miljökonsekvensbeskrivningen redogörs för de bedömda miljökonsekvenserna av en vindkraftspark som man planerar förlägga på det öppna havsområdet utanför Ingå Raseborg. Konsekvensbeskrivningen har uppgjorts av Ramboll Finland Oy på uppdrag av Finlands Havsvind Ab. Vid Ramboll Finland Oy har följande personer deltagit i miljökonsekvensbedömningen: Projektchef: FM Veli-Matti Hilla Vice projektchef: FD Joonas Hokkanen Landskaps- och kulturmiljöutredning och konsekvensbedömningar: landskapsarkitekt Elina Kalliala Invånarenkät och social konsekvensbedömning: PsM Anne Vehmas Bullermodellering: ing. (YH) Janne Ristolainen, ing.stud. (YH) Arttu Ruhanen Modellering av skuggeffekter: ing. (YH) Emilia Siponen Planläggning och markanvändning: Arkitekt Soili Lampinen Kartmaterial: FM (planeringsgeograf) Dennis Söderholm Bedömning av konsekvenser för fågelbeståndet: ing. (YH), naturkartläggare (specialyrkesexamen) Ville Yli-Teevahainen, FM biolog Asko Ijäs Gruppering av kraftverk och visualiseringar: Suunnittelutoimisto Molino Oy Havsområde och fiskbestånd: FM limnolog Anne Mäkynen, FM hydrobiolog Veli-Matti Hilla, AFM (fiskerinäring) Otso Lintinen, Fil.stud (akvatiska vetenskaper) Hanna Peltonen Ombrytning: planeringsassistent Kirsti Kautto Konsekvensbeskrivningen har översatts till svenska av Esko Pursiainen (Del I) och Marita Storsjö (Del II och III). Arbetet har letts av VD Tomi Mäkipelto från Finlands Havsvind Ab, Vaula Väänänen från EPV Energi Ab och Jukka Rouhiainen från Helsingfors Energi. 8

10 Yhteenveto Sammandrag Yhteenveto Inkoon Raaseporin merituulivoimapuiston arviointiselostuksesta Sammandrag av konsekvensbeskrivningen för en havsvindkraftspark utanför Ingå Raseborg 9

11 Yhteenveto Sammandrag Johdanto Suomen Merituuli Oy suunnittelee tuulivoimapuiston toteuttamista Inkoon ja Raaseporin edustan merialueelle. Hankkeeseen kuuluvat meri-alueelle sijoitettavat tuulivoimalaitokset, tuulivoimapuiston edellyttämät kaapeloinnit sekä kytkentävoimajohdot valtakunnan verkkoon. Hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti laajentaa tuulivoimatuotantoa Uudenmaan maakunnan alueella ja näin kehittää maakunnan omaa, uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa. Tällä tavalla hankkeen avulla pystytään myös vähentämään sähköntuotannosta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja näin ehkäisemään ilmastonmuutosta. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on toteutettu YVA-lain edellyttämällä tavalla. YVA-menettelyn aikana suunnitellun hankkeen vaikutuksia selvitettiin laajasti käsittäen luontovaikutusten lisäksi mm. vaikutukset alueidenkäyttöön, ihmisiin sekä alueelliseen ja valtakunnalliseen energian tuotantoon ja siirtoon. Arvioinnin tulokset on koottu ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. YVA-menettelyn tavoitteena on paitsi edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista jo hankkeen suunnitteluvaiheessa myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on huomioitu arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä arviointiohjelman yleisötilaisuudessa käyty keskustelu. Suuren tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää alueen kaavoittamista. Kaavoista päättävät osaltaan Inkoon kunta ja Raaseporin kaupunki. Hankealue on maakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloille. Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee Suomen Merituuli Oy arviointimenettelyn ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. Inledning Finlands Havsvind Ab planerar att bygga en vindkraftspark i havsområdet utanför Ingå och Raseborg. I projektet ingår vindkraftverk som placeras på havsområdet, kabeldragningar för vindkraftsparken samt kraftledningar för anslutning till stamnätet. Målet för projektet är i första hand att bygga ut vindkraftsproduktionen inom landskapet Nyland och på så sätt utveckla landskapets egen elproduktion baserad på förnybara energikällor. Då kan man med hjälp av projektet också minska utsläppen av växthusgaser från elproduktionen och på så sätt motverka klimatförändringen. Miljökonsekvensbedömningen (MKB) av projektet har genomförts på det sätt som anges i MKB-lagen. I MKBförfarandet gjordes en omfattande utredning av det planerade projektets konsekvenser. Förutom konsekvenserna för naturen utreddes också bl.a. konsekvenserna för områdesanvändningen, människorna samt energiproduktionen och överföringen på regional nivå och riksnivå. Resultaten av bedömningen finns sammanställda i miljökonsekvensbeskrivningen. Målet för MKB-förfarandet är förutom att främja att miljökonsekvenserna beaktas redan i projektets planeringsskede också att öka invånarnas tillgång till information och möjligheter till delaktighet. I miljökonsekvensbeskrivningen har utlåtanden och åsikter om bedömningsprogrammet samt diskussionen på mötet för allmänheten i samband med bedömningsprogrammet beaktats. För att en stor vindkraftspark ska kunna byggas måste området planläggas. Beslut om planerna fattas av Ingå kommun och Raseborgs stad. Projektområdet är anvisat för vindkraftverk i landskapsplanen. Beslut om att eventuellt genomföra projektet fattas av Finlands Havsvind Ab efter bedömningsförfarandet och planläggningsförfarandet. Kuva 1 1. Inkoon Raaseporin merituulivoimapuiston sijainti. Figur 1 1. Läget för en havsbaserad vindkraftspark utanför Ingå Raseborg. 10

12 Yhteenveto Sammandrag Hankkeen kuvaus ja arvioidut vaihtoehdot Hankkeena on tuulivoimapuiston rakentaminen Inkoon ja Raaseporin edustan merialueelle. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti on kokonaisuudessaan MW ja se tullaan tuottamaan maksimissaan 60 tuulivoimalaitoksella. Tuulivoimapuiston suunniteltu sijoituspaikka on Inkoon ja Raaseporin edustalla avomerellä. Etäisyys Inkoon kirkonkylään ja Tammisaareen on noin 20 km ja etäisyys Viron rannikolle noin 50 km. Lähimmät rakennetut saaret sijaitsevat 2 km päästä hankealueesta. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin hehtaaria, josta kuitenkin suurin osa säilyy hankkeen toteuttamisesta huolimatta entisellään. Tuulivoimalaitosten perustuksia varten tarvittava pinta-ala on yhteensä vain muutamia prosentteja hankealueen kokonaispinta-alasta. Tuulivoimalaitos koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Käytössä olevia tornien rakenneratkaisuja ovat teräs- tai betonirakenteinen putkimalli, ristikkorakenteinen terästorni ja harustettu teräsrakenteinen putkimalli, jonka perustus on teräsbetonirakenteinen, sekä erilaisia yhdistelmiä näistä ratkaisuista. Merialueella käytettävissä on kaksi perustamistapaa: monopile eli paaluperustus ja kasuuni. Paaluperustuksella tarkoitetaan teräspaalun junttausta maahan. Sen päälle voidaan asentaa tuulivoimalan torni ja generaattori. Kasuuniperustuksella tarkoitetaan etukäteen telakalla tehtyä laatikkomaista vesirakennuksen perustusta, joka pystyy massavoimillaan pitämään voimalan pystyssä ja samalla estämään sen vaakasuuntaisen liikkeen. Matalilla alueilla sähkönsiirtolinjoilla joudutaan ruoppaamaan, syvillä alueille kaapeli voidaan laskea suoraan pohjalle. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Ilmailuhallinnon määräysten mukaisesti. Voimaloiden sijoittelussa toisiinsa nähden on otettava huomioon voimaloiden taakse syntyvät pyörteet. Liian tiivis sijoittelu aiheuttaa paitsi häviöitä energiantuotannossa, myös ylimääräisiä mekaanisia rasituksia voimaloiden lavoille ja muille komponenteille ja voi tätä kautta sekä lisätä käyttö- ja ylläpitokustannuksia, alentaa tuulivoimapuiston käytettävyyttä ja tuotantoa, että lyhentää voimaloiden teknistä käyttöikää. Yksittäisten voimaloiden välinen hyväksyttävä minimietäisyys riippuu monista tekijöistä, mm. voimaloiden koosta, kokonaislukumäärästä, sekä yksittäisen voimalan sijainnista tuulivoimapuistossa. Suunnitellussa tuulivoimapuistossa nämä tekijät on voimalaitosten sijoittelussa huomioitu, jotta voimaloiden avulla pystytään tuottamaan sähköä mahdollisimman tehokkaasti ja turhia häiriötilanteita välttäen. Tuulivoimaloiden perustusten laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta ja turbiinilla vastaavasti noin 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytään kuitenkin pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla. Projektbeskrivning och bedömda alternativ Projektet består av att bygga en vindkraftspark i havsområdet utanför Ingå och Raseborg. Vindkraftsparkens totala kapacitet blir sammanlagt MW som kommer att produceras med högst 60 vindkraftverk. Den planerade förläggningsplatsen för vindkraftsparken ligger på öppna havet utanför Ingå och Raseborg. Avståndet till Ingå kyrkby och Ekenäs är cirka 20 km och till den estniska kusten cirka 50 km. Närmaste bebyggda öar ligger 2 km från projektområdet. Projektområdets totalareal är cirka hektar. Största delen av området förblir dock oförändrat, trots att projektet genomförs. Den areal som behövs för vindkraftverkens fundament utgör sammanlagt endast några procent av projektområdets hela areal. Ett vindkraftverk består av ett torn, som placeras på ett fundament, samt av rotor, rotorblad och maskinrum. Konstruktionslösningarna för de torn som nu är i användning är en rörmodell av stål- eller betongkonstruktion, ett ståltorn av fackverkskonstruktion och en stagad rörmodell av stålkonstruktion med fundament av stålbetongkonstruktion samt olika kombinationer av dessa lösningar. På havsområdet kan man bygga två typer av fundament: monopile- dvs. pålfundament och kassun. Med pålfundament avses att en stålpåle drivs ned i marken. På pålen kan man bygga vindkraftverkets torn och generator. Med kassunfundament avses ett lådformat fundament för vattenbyggnad. Fundamentet förtillverkas på ett varv. Med sin masskraft förmår fundamentet hålla kraftverket upprätt och samtidigt hindra dess rörelser i horisontell riktning. På de grunda områdena krävs muddring för elöverföringslinjerna. På de djupa områdena läggs kabeln ned direkt på havsbottnen. Vindkraftverken måste utrustas med flyghindermarkeringar enligt Luftfartsförvaltningens bestämmelser. Vid placeringen av kraftverken i förhållande till varandra måste man beakta de luftvirvlar som uppkommer bakom kraftverken. För tät placering orsakar inte bara förluster i energiproduktionen utan också extra mekaniska belastningar på kraftverkens rotorblad och andra komponenter och kan därför öka drifts- och underhållskostnaderna, minska vindkraftsparkens tillgänglighet och produktion och förkorta kraftverkens tekniska livslängd. Vilket minimiavstånd som kan accepteras mellan kraftverken beror på många olika faktorer, bl.a. kraftverkens storlek, det totala antalet samt de enskilda kraftverkens placering i vindkraftsparken. I den planerade vindkraftsparken har dessa faktorer beaktats i placeringen av kraftverken så att man kan producera el med kraftverken så effektivt som möjligt och undvika onödiga störningar. Vindkraftverkens fundament har en beräknad användningstid som uppskattas till i genomsnitt 50 år, turbinen cirka 20 år. Vindkraftverkens livstid kan dock förlängas betydligt genom tillräcklig service samt byte av delar. 11

13 Yhteenveto Sammandrag Tarkastellut vaihtoehdot Vaikutusten arvioinnin aikana saatujen tulosten ja eri intressitahoilta saadun palautteen perusteella hankkeelle laadittiin YVA-menettelyn aikana alkuperäisen, pääasiassa tuulisuusanalyysin ja maanomistusoloihin perustuvan hankesuunnitelman rinnalle toinen sijoitussuunnitelma, jossa huomioitiin mm. tuulivoimaloiden vaikutukset alueen virkistyskäyttöön, loma-asutukseen sekä luontoarvoihin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kaikkiaan kolmea hankevaihtoehtoa, jotka ovat: Hankkeen toteuttamatta jättäminen (VE 0) : Hanketta ei toteuteta eikä Inkoon ja Raaseporin edustalle sijoiteta merituulivoimapuistoa. Vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla ja jollain muulla tuotantotavalla. Hankevaihtoehto 1 (VE 1) : Vaihtoehto, missä voimalaitoksia on sijoitettu hankealueelle pohja- ja syvyysolosuhteiden mukainen enimmäismäärä, tarkastelussa 60 voimalaitosta yhdessä ryhmässä. Voimalaitokset on sijoitettu alle 20 m syvyysvyöhykkeeseen. Hankevaihtoehto 2 (VE 2) : On tarkasteltu, vaikuttavatko voimaloiden määrän ja sijoituksen muuttaminen oleellisesti esiintyvien ympäristövaikutusten merkittävyyteen. Tarkastelussa 60 voimalaitosta neljässä ryhmässä. Voimaloiden sijoitusta on tarkasteltu jokaisen arvioidun aihepiirin kohdalla erikseen. Hankevaihtoehto 3 (VE 3) : Vaihtoehdon VE2 pohjalta kehitetty vaihtoehto, jossa matalat alueet jätetään rakentamatta ja voimalaitoksia on siirretty kauemmas rannikosta. Tarkastelussa 60 voimalaitosta neljässä ryhmässä. Voimalat sijoitettu pääosin m syvyisille vesialueille. Voimaloiden sijoitusta on tarkasteltu jokaisen arvioidun aihepiirin kohdalla erikseen. Undersökta alternativ På basis av resultaten av konsekvensbedömningen och kommentarer från olika intressenter utarbetades under MKBförfarandets gång, jämsides med den ursprungliga projektplanen, som främst var baserad på vindanalys och markägarförhållanden, en annan plan för placering av vindkraftverken. I denna andra plan beaktades bl.a. hur vindkraftverken påverkar användningen av området för rekreation samt fritidsbosättningen och naturvärdena. I miljökonsekvensbedömningen granskades sammanlagt tre projektalternativ: Projektet genomförs inte (ALT 0): Ingen havsbaserad vindkraftspark byggs utanför Ingå och Raseborg. Motsvarande elmängd produceras någon annanstans och med något annat produktionssätt. Projektalternativ 1 (ALT 1): Ett alternativ där det maximala antalet kraftverk enligt botten- och djupförhållandena, 60 kraftverk, är placerade i en grupp på projektområdet. Kraftverken placeras i en zon där djupet är mindre än 20 m. Projektalternativ 2 (ALT 2): Det har undersökts om en ändring av antalet vindkraftverk och deras placering avsevärt påverkar betydelsen av de miljökonsekvenser som uppkommer. Här har 60 kraftverk i fyra grupper granskats. Kraftverkens placering har granskats separat inom varje undersökt ämnesområde. Projektalternativ 3 (ALT 3): Ett alternativ utvecklat utgående från alternativ ALT 2. I det här alternativet lämnas de grunda områdena obebyggda och kraftverken flyttas längre bort från kusten. Här har 60 kraftverk i fyra grupper granskats. Kraftverken är placerade på vattenområden där djupet huvudsakligen är m. Kraftverkens placering har granskats separat inom varje undersökt ämnesområde. Kuva 2 1 Hankevaihtoehto 1. Figur 2 1 Projektalternativ 1. 12

14 Yhteenveto Sammandrag Kuva 2 2 Hankevaihtoehto 2. Figur 2 2 Projektalternativ 2. Kuva 2 3 Hankevaihtoehto 3. Figur 2 3 Projektalternativ 3. 13

15 Yhteenveto Sammandrag Tuulivoimalat liitetään toisiinsa hankealueelle sijoitettavaan sähköasemaan käyttäen merikaapeleita, jotka sijoitetaan merenpohjaan. Tuulivoimalat yhdistetään valtakunnan verkkoon Inkoon syväsatamaan rantautuvan merikaapelin avulla. Vindkraftverken kopplas samman med sjökablar till en elstation som ska byggas på projektområdet. Kablarna läggs ned på bottnen. Vindkraftverken kopplas till stamnätet med hjälp av en kabel som tas i land vid Ingå djuphamn. Kuva 2 4 Alustava kaapelireitti. Figur 2 4 Preliminär kabelsträckning. 14

16 Yhteenveto Sammandrag Ympäristövaikutukset Vaikutukset ilmastoon Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei tuota toimintavaiheessaan lainkaan ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä, joissa kokonaismäärissä mitattuna merkittävin aine on hiilidioksidi. Näin ollen tuulivoimapuiston avulla pystytään merkittävällä tavalla hillitsemään ilmastonmuutosta, jos sen avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energianlähteitä, kuten fossiilisia polttoaineita tai turvetta. Yleisesti tuulivoiman arvioidaan korvaavan ensisijaisesti tuotantokustannuksiltaan kalliimpia energiamuotoja, erityisesti hiililauhde- tai maakaasupohjainen sähköntuotanto, joiden vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat usein myös suurimmat. Kaikkiaan suunnitellun tuulivoimapuiston avulla pystytään sen toimintakauden aikana vähentämään Suomen energiantuotannon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä noin tonnia vuodessa laskentatavasta riippuen. Tuulivoimapuistojen tehokkuutta energiantuotantomuotona on selvitetty useissa tutkimuksissa käyttämällä elinkaarianalyysiin pohjautuvia menetelmiä. Erityisesti tutkimuksilla on haluttu selvittää tuulivoimaloiden rakentamisen aikaisen energiankulutuksen ja voimalan toiminta-aikanaan tuottaman energiamäärän välistä suhdetta. Yleisesti tuulivoimapuiston on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä poistosta kuluvan energiamäärän keskimäärin 4 6 kuukauden aikana, kun otetaan huomioon varsinaisen tuulivoimapuiston ohella myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat ym. oheisrakenteet. Tämän jälkeen tuulivoimapuiston avulla tuotettavan sähkön voidaan arvioida alentavan suoraan energiantuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Vaikutukset alueiden käyttöön ja kaavoitukseen Hankealue sijaitsee Inkoon ja Raaseporin edustan merialueella noin 2 km lähimmiltä rakennetuilta saarilta. Alueelta on matkaa Inkoon kirkonkylään ja Tammisaareen noin 20 km ja manterelle matkaa on 8 10 km. Hankealue on vesialuetta, jossa veden syvyys vaihtelee alle metristä noin 45 metriin. Alueen sisällä on matalan veden alueita, alueen sisällä ei sen sijaan ole saaria tai luotoja. Voimalaitosyksiköt sijoittuvat eri vaihtoehdoissa 5 20 m syvyiselle vesialueelle. Lähimmät pysyvät ja loma-asunnot sijaitsevat noin 2 km etäisyydellä tutkimusalueesta ja suurin osa yli 5 km etäisyydellä. Alueella on noin 170 lomakiinteistöä ja 20 vakituista asuinrakennusta 5 km säteellä maastokartan mukaan. Tuulipuiston sijoitusalueen vesialueet ovat valtion omistuksessa. Lähempänä rannikkoa sijaitsee mm. osakaskuntien hallinnoimia vesialueita, sekä yksityisomistuksessa olevia rantatontteja. Miljökonsekvenser Konsekvenser för klimatet Elproduktion med vindkraft producerar i driften inte alls några utsläpp av växthusgaser som bidrar till klimatförändringen. Den mängdmässigt viktigaste växthusgasen är koldioxid. Med hjälp av vindkraftsparken kan klimatförändringen alltså påtagligt motverkas, om man med dess hjälp kan ersätta energikällor som ger upphov till utsläpp av växthusgaser, till exempel fossila bränslen eller torv. I allmänhet bedöms att vindkraften kommer att ersätta i första hand energiformer med högre produktionskostnader, speciellt kolkondens- eller naturgasbaserad elproduktion, vilka också ofta påverkar klimatförändringen mest. Med den planerade vindkraftsparken kan man totalt under hela dess livstid minska koldioxidutsläppen från Finlands energiproduktion med cirka ton om året beroende på hur man räknar. Vindkraftsparkernas effektivitet som energiproduktionsform har utretts i flera undersökningar genom metoder baserade på livscykelanalys. Genom undersökningarna har man speciellt velat utreda förhållandet mellan den energi som går åt till att bygga vindkraftverk och den energimängd som ett kraftverk producerar under den tid det är i drift. I allmänhet har en vindkraftspark uppskattats producera den energimängd som går åt till att bygga den och ta den ur bruk i genomsnitt inom 4 6 månader, då man förutom den egentliga vindkraftsparken också beaktar de kraftledningar, elstationer och andra konstruktioner som den behöver. Därefter producerar vindkraftsparken el som kan anses direkt minska utsläppen av växthusgaser från energiproduktionen. Konsekvenser för områdesanvändning och planläggning Projektområdet ligger på havsområdet utanför Ingå och Raseborg cirka 2 km från närmaste bebyggda öar. Avståndet från området till både Ingå kyrkby och Ekenäs är cirka 20 km och till fastlandet är avståndet 8 10 km. Projektområdet är vattenområde, där vattendjupet varierar från knappt en meter till cirka 45 meter. Inom området finns områden med grunt vatten men däremot inga holmar eller skär. I de olika alternativen placeras kraftverksenheterna på 5 20 m djupt vattenområde. Närmaste fasta bostäder och fritidshus ligger cirka 2 km från det undersökta området och största delen på mer än 5 km avstånd. På området finns cirka 170 fritidsfastigheter och 20 fasta bostadsbyggnader inom 5 km radie enligt terrängkartan. Vattenområdena på vindkraftsparkens förläggningsområde ägs av staten. Närmare kusten finns vattenområden som administreras av bl.a. delägarlag samt strandtomter i privat ägo. 15

17 Yhteenveto Sammandrag Kuva 3 1. Hankealueen lähiympäristön kiinteistöt ja rakennukset. Hankealue on osoitettu voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueeksi. Hankealueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu muuta maankäyttöä tai aluevarauksia, jotka estäisivät hankkeen toteuttamisen. Inkoon ja Raaseporin kunnat päättävät alueen yleiskaavoittamiseksi tuulivoimaloille. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Sähkönsiirrossa voidaan hyödyntää Inkoon hiilivoimalaitoksella jo olevaa johtokäytävää. Hanke ei estä alueella liikkumista ja alueella voi jatkossakin veneillä. Hanke ei myöskään vaadi muutoksia olemassa oleviin vene- tai laivaväyliin. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Tuulivoimaloiden yhtenä laaja-alaisimmista ympäristövaikutuksista on yleisesti pidetty visuaalisia, maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa. Vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat tuulivoimaloiden lopullinen koko ja malli. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa sekä teräsrakenteisena putkimallina että ristikkorakenteisena terästornina. Visuaalisten vaikutusten laajuuteen vaikuttaa merkittävästi toteutettavien tuulivoimaloiden koko. Sekä lapoineen noin 150 m korkeille että 180 m korkeille tuulivoimalaitoksille tullaan todennäköisesti edellyttämään jonkinlaista yövalaistusta (lentoestevalot). Päivämerkintöjä ei välttämättä edellytetä lapoineen 150 metriä korkeissa voimalaitoksissa. Maisemalliset muutokset koetaan suurimmaksi yleensä heti rakentamisen jälkeen tuulivoimaloiden edustaessa uutta ja vielä melko tuntematonta teknologiaa. Ajan kuluessa tuulivoimaloiden voidaan olettaa istuvan maisemakuvaan paremmin, kun ne mielletään osaksi uudenlaista kulttuurimaisemaa. Figur 3 1. Fastigheter och byggnader i projektområdets näromgivning. Projektområdet är anvisat som område för vindkraftverk i Nylands gällande landskapsplan. I landskapsplanen har ingen annan markanvändning och inga områdesreserveringar som kunde förhindra det här projektet anvisats för projektområdet. Ingå och Raseborgs kommuner fattar beslut om att generalplanera området för vindkraftverk. Om projektet genomförs kommer det inte att påverka samhällsstrukturen. För elöverföringen går det att utnyttja den ledningskorridor som redan finns vid Ingå kolkraftverk. Projektet hindrar inte att man rör sig på området och det går fortfarande att köra med båt där. Projektet kräver inte heller några ändringar av de befintliga båt- eller fartygsfarlederna. Konsekvenser för landskap och kulturarv En av de mest vidsträckta miljökonsekvenserna av vindkraftverk har allmänt ansetts vara den visuella inverkan på landskapsbilden. Då vindkraftverk byggs medför det alltid en förändring av landskapsbilden i omgivningen. Konsekvensernas omfattning påverkas av vindkraftverkens slutliga storlek och modell. Vindkraftverkens torn kan byggas både som en rörmodell av stålkonstruktion och som ett ståltorn av fackverkskonstruktion. Hur stor den visuella påverkan blir avgörs i hög grad av vindkraftverkens storlek. Vindkraftverk som är cirka 150 m respektive 180 m höga inklusive rotorblad kommer båda sannolikt att förutsättas ha någon form av nattlig belysning (flyghinderljus). Dagmarkeringar krävs inte nödvändigtvis på kraftverk som inklusive rotorblad är 150 meter höga. Förändringarna i landskapet upplevs i allmänhet som störst genast efter att vindkraftverken har byggts, då de representerar en ny och ännu ganska okänd teknologi. Man kan anta att vindkraftverken med tiden kommer att smälta bättre in i landskapsbilden, då de börjar uppfattas som en del av ett nytt kulturlandskap. 16

18 Yhteenveto Sammandrag Rakennettavat tuulivoimalat muodostavat noin 16 kilometriä pitkän mantereen suuntaisen tuulivoimala-alueen. Tällä on merkittäviä vaikutuksia merelliseen maisemaan sekä rannoilta avautuvaan merinäkymään. Tuulivoimalat ovat nähtävissä paikoitellen rannalta, saarilta ja mereltä käsin. Saaristovyöhykkeen saarilla on merkittävä vaikutus vaikutusten lieventäjänä. Suoria näkymiä tuulivoimala-alueille muodostuu vain paikoitellen. Ulkosaaristossa ja avomerellä hankeen visuaaliset vaikutukset ovat voimakkaimmillaan. Tuulivoimaloiden lavat näkyvät osittain myös mantereelle saarien takaa puiden latvuston yllä. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat vapaa-ajan asukkaille merkittävimmät. Vaikutukset maiseman kokemiseen ovat monimutkaisesti arvioitavissa. Maiseman kokeminen on subjektiivista ja siihen voi vaikuttaa mm. tietoisuus siitä, että rauhalliseen merimaisemaan sijoittuvan saaren takana on 60 tuulivoimalaa. Alueella vierailevat eivät vietä alueella yhtä paljon aikaa ja tuulivoimaloilla saattaa olla enemmän nähtävyysarvoa. Maiseman muutos on erityyppinen rannalla vakituisesti tai osa-aikaisesti asuville, jotka kokevat maiseman muuttumisen omalta pihaltaan jatkuvasti. Merkittävä ero vaihtoehdossa 2 ja 3 tuulivoimaloiden ryhmittelyssä on alueen jakautuminen neljään eri osaan. Lähimaisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat lievemmät vaihtoehtoon 1 verrattuna, kun tuulivoimaloiden väliin muodostuu tuulivoimavapaa sektori. Tuulivoimaloiden sijoittuminen jäsennellymmin selkeisiin ryhmiin tekee lisäksi voimala-alueesta harmonisemman. Då vindkraftverken byggs kommer de att bilda ett cirka 16 kilometer långt område med vindkraftverk parallellt med fastlandet. Det här påverkar i hög grad havslandskapet samt havsutsikten från stränderna. Vindkraftverken kan ställvis ses från stranden, från öar och från havet. Öarna i skärgårdszonen lindrar påverkan betydligt. Direkt utsikt mot vindkraftsområdet uppstår endast ställvis. I den yttre skärgården och på öppna havet blir de visuella konsekvenserna störst. Vindkraftverkens rotorblad syns delvis också till fastlandet bakom öarna ovanför trädtopparna. Vindkraftverken påverkar landskapet mest för fritidsbosättningen. Det är komplicerat att bedöma hur upplevelsen av landskapet kommer att påverkas. Det är subjektivt hur man upplever landskapet. Upplevelsen påverkas bl.a. av medvetenheten om att det finns 60 vindkraftverk bakom ön i det lugna havslandskapet. De som besöker området vistas inte lika länge där och vindkraftverken kan mera få karaktären av en sevärdhet. Förändringen i landskapet är annorlunda för dem som är fast bosatta eller har fritidsbostad vid stranden. De upplever en permanent förändring av landskapet från sin egen gårdsplan. En betydande skillnad i alternativ 2 och 3 är att vindkraftverken är grupperade så att området delas i fyra delar. Konsekvenserna för närlandskapet blir mindre än i alternativ 1, då det uppstår en sektor fri från vindkraftverk mellan vindkraftverksområdena. Då vindkraftverken placeras i mera strukturerade tydliga grupper blir vindkraftsområdet dessutom mera harmoniskt. 17

19 Yhteenveto Sammandrag Kuva 3 2. Tarkempi maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi ja hankealueen etäisyysvyöhykkeet vaihtoehdossa 3. Figur 3 2. Noggrannare analys av landskap och kulturmiljöer och projektområdets avståndszoner i alternativ 3. 18

20 Yhteenveto Sammandrag Kuva 3 3. Havainnekuva Blyskäristä. Vaihtoehto 1 yllä ja vaihtoehto 2 alla. Figur 3 3. Visualisering från Blyskär. Den övre bilden är alternativ 1 och den nedre alternativ 2. 19