Final report Saimaan lohikalat (LIFE10INF/FI/052)

Transkriptio

1 Final report Saimaan lohikalat (LIFE10INF/FI/052)

2 Project location LIFE Project Number LIFE10 INF/FI/052 Final report Covering the project activities from 01/10/2011 to 30/6/2014 Reporting Date 5/9/2014 LIFE+ PROJECT NAME or Acronym Saimaan lohikalat Joensuu Project start date: 01/10/2011 Project end date: 30/06/2014 Total budget EC contribution: (%) of eligible costs 50 % Data Project Data Beneficiary Name Beneficiary Pohjois-Karjalan ELY-keskus Contact person Mr Veli-Matti Kaijomaa Postal address Kauppakatu 40 B, FI-80101, Joensuu Telephone , direct Fax: Project Website veli-matti.kaijomaa@ely-keskus.fi Sisältö 1. Yhteenveto... 3

3 1.1. Yleistä hankkeesta Kohdatut ongelmat English summary Hallinnollinen osa Projektin organisoiminen Hankkeen rahoitus Hankkeen toteuttaja ja kumppanit Hankkeen projektiryhmä Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen henkilöstö Hankkeen talous- ja henkilöstöhallinto Organisaatiokaavio Partnerisopimukset Tekninen osa A: Projektin johtaminen ja projektin etenemisen monitorointi B: Valmistavat toiminnot C: Viestintätoimet ja tietoisuuden nosto -kampanjat E: Projektin vaikutusten monitorointi kohdeyleisössä ja kalakannoissa F: Viestintä ja projektin tulosten levittäminen Taloudellinen osuus Kirjanpito/laskutusjärjestelmä Hankkeen rahoituksen jatkuvuus Syntyneet kulut Liitteet

4 1. Yhteenveto 1.1. Yleistä hankkeesta Saimaan lohikalat -hanke oli vajaa kolme vuotta kestänyt EU-rahoitteinen tiedotus- ja neuvotteluhanke. Hankkeen yleistavoitteena oli Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta edistävän tiedotus- ja neuvotteluprosessin avulla. Hankkeen kohderyhmät olivat: 1. Kalastusalueet (20 kpl) 2. Osakaskunnat (44 kpl) 3. Kalastusseurat (18 kpl) 4. Kalatalousneuvonta ja kalastusjärjestöt 5. Yksittäiset kalastajat Hankkeen kohdelajit olivat: 1. järvilohi (äärimmäisen uhanalainen) 2. järvitaimen (erittäin uhanalainen) 3. saimaannieriä (äärimmäisen uhanalainen) 4. harjus (silmälläpidettävä) Nämä lajit on mainittu Suomen ympäristöhallinnon vuonna 2010 julkaisemassa uhanalaisten lajien luettelossa. Lajien kannat ovat heikentyneet monien tekijöiden seurauksena: voimalaitosrakentaminen, muu vesistörakentaminen, vedenlaadun heikkeneminen, voimakas kalastuspaine jne. Hankkeen päätavoitteet olivat: 1. Ajantasaisen tiedon vieminen kohderyhmille uhanalaisten kalalajien tilasta ja tarvittavista toimista tilan kohentamiseksi 2. Alueellisten ja paikallisten kalakantakohtaisten hoitosuunnitelmien laatiminen yhdessä sidos- ja kohderyhmien (kalastusalueet ja osakaskunnat) kanssa Tuloksia: Saimaan lohikalat -hankkeessa osallistuttiin yli 100 kalastusalueen ja osakaskunnan kokoukseen ja laadittiin yhteensä 60 kalastuksenjärjestämissuunnitelmaa, joiden avulla kestävää kalastusta vietiin merkittävästi eteenpäin Vuoksen vesistöalueella. Uhanalaisiin kalalajeihin liittyvää tutkimustietoa, lajikohtaisia strategioita ja hoitosuunnitelmia muokattiin hankkeen aikana selkeämpään ja ymmärrettävämpään muotoon sekä tekstillisesti että visuaalisesti. 3

5 Hankkeessa päivitettiin ja yhdenmukaistettiin alueviranomaisille, paikallisille kalatalouden päättäjille, kalatalousneuvonnalle, kalastajaorganisaatioille ja kalastavalle väestölle ajantasainen tieto Saimaan uhanalaisten lohikalojen tilasta ja ongelmista. Hankkeessa luotiin välineitä lohikalakantojen hoidon tehostamiseen ja laajentamiseen. Hankkeessa korostettiin yksittäisen kalastajan merkitystä uhanalaisten kalakantojen elvyttämisessä ja kannustettiin kalastajia noudattamaan kalastusrajoituksia. Hankkeessa tuotettiin merkittävä määrä tiedotusmateriaalia. Materiaali on saatavilla kootusti -sivustolla. Hanke osallistui kymmeniin messuihin, uistelukilpailuihin, kalamarkkinoihin ja lukuisiin seminaareihin sekä järjesti keskustelutilaisuuksia kalastajille. Hankkeessa saavutettiin laajaa medianäkyvyyttä. Tarkemmin medianäkyvyydestä on kerrottu luvussa 3.3. Projektisuunnitelmaan kirjatut toimet (Taulukot 5, 6 ja 7) toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Tehtäväkohtaisesti projektin toimet on esitelty tarkemmin luvussa 3. Saimaan lohikalat -hanke sijoittui otolliseen ajankohtaan. Suomen kalastuskentällä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan suuria muutoksia mm. valmisteilla olevan kalastuslakiuudistuksen myötä. Hanke pyrki vaikuttamaan uuden kalastuslain vaelluskaloja koskeviin kysymyksiin ottamalla kantaa asioihin useissa eri tilaisuuksissa ja foorumeilla sekä laatimalla lausuntoja. Hankkeessa toteutettua tapaamiskierrosta ja toimenpidesuunnitelmien laatimista voidaan pitää onnistuneena kokonaisuutena. Vastaavaa toimintaa olisi syytä harkita muillakin kalastusalueilla Suomessa. Toisaalta kalastuksenjärjestäminen on jatkuva prosessi, joten vastaavia hanketoimia tarvitaan viranomaistyön tueksi jatkossa myös Itä-Suomessa Vuoksen vesistöalueella Kohdatut ongelmat Projektissa ei kohdattu sellaisia ongelmia, jotka olisivat hankaloittaneet projektin etenemistä projektisuunnitelman mukaisen aikataulun mukaisesti. Lohikaloihin liittyvä keskustelu Internet-foorumeilla oli ajoittain varsin voimakasta ja toisinaan asiatonta. Hanketta ja hankkeen toimenpiteitä kohtaan oli hankkeen alkuvaiheessa havaittavissa selkeä vastarinta. Hankkeessa päätettiin silti jatkaa osallistumista keskusteluihin foorumeille avatuilla omilla ketjuilla ja omalla Facebook-sivustolla. Suhtautuminen hankkeeseen parani vähitellen hankkeen edetessä. Kalastuksenjärjestämissuunnitelmien valmistelun yhteydessä törmättiin useaan otteeseen kalastuslakiin liittyviin ongelmiin. Suomen nykyinen kalastuslaki ei anna mahdollisuuksia viedä kestävän kalastuksen mukaisia toimenpiteitä täysipainoisesti eteenpäin kalastusalueissa. Esimerkkinä tästä toimivat mm. rasvaevällisten järvilohien ja -taimenien vapauttamiseen liittyvät kysymykset tai 4

6 puuttuminen verkkokalastukseen. Esimerkiksi verkkomäärän rajoittaminen on hankalaa, sillä osakaskunnat voivat melko suvereenisti päättää asiasta. Osakaskuntia oli satoja hankkeen kohdealueella, ja kaikkien osakaskuntien toimintaan ei voitu suoraan vaikuttaa. Osa kohderyhminä olleista kalastusalueista ja osakaskunnista ei osoittanut halukkuutta osallistua lohikaloille tarvittavaan kalastuksen säätelyyn mitenkään. Osa kohderyhmistä puolestaan teki hyviä ja kestävää kalastusta edistäviä päätöksiä. 5

7 1.3. English summary The Project to promote sustainable salmon fishing practices on Lake Saimaa was EU-funded communication and negotiation project with a duration of slightly under three years.the general objective of the project was to maintain the genetic diversity of the valuable salmon populations in Lake Saimaa and to improve their vitality with an information exchange and negotiation process that aims to promote sustainable fishing practices. Target species: 1. landlocked salmon (critically endangered) 2. Saimaa arctic char (critically endangered) 3. brown trout (endangered) 4. grayling (near threatened) Target audiences: 1. Fishery districts (20 districts) 2. Joint ownership associations (44 associations) 3. Fishing clubs (18 clubs) 4. Fishing industry advisory bodies and fishing associations 5. Individual fishermen The project s main objectives: 1. Communicating up-to-date information to the target audiences on the status of endangered fish species and the measures required to improve their status 2. Preparing regional and local population-specific management plans in cooperation with stakeholders and target audiences (fishery districts and joint ownership associations) Key results: The project prepared 60 fishing plans for fishery districts and joint ownership associations, which significantly advanced sustainable fishing in the Vuoksi River basin. During the project, research information, species-specific strategies and management plans were adapted to a more easy-to-understand form both visually and in terms of their content. The project provided updated and standardised information on the status and problems of endangered salmonids in Saimaa for regional authorities, local fishing industry decision-makers, fishing industry advisory bodies, fishing organisations and the fishing population. The project created tools for improving the effectiveness of and expanding the management of endangered salmonid populations in Saimaa 6

8 The project emphasised the role of individual fishermen in reviving endangered fish stocks and encouraged fishermen to comply with fishing restrictions. The project produced a significant amount of communications materials. The material is available at the website The project participated in dozens of fairs and exhibitions, trolling competitions, fish markets and several seminars, and organised discussion events for fishermen. The project also achieved broad media exposure. The measures included in the project plan (Tables 5, 6 and 7) were implemented according to plan. The project measures have been presented by task type in more detail in chapter 3. The Project to promote sustainable salmon fishing practices on Lake Saimaa was implemented at an opportune moment. Considerable changes are happening and will happen in the Finnish fisheries sector following, for example, the reform of the Fishing Act, which is underway at the moment. The project aimed to influence issues in the new Fishing Act concerning migrating fish by commenting on those issues at several different events and forums and by preparing statements. The series of meetings in the project and the preparation of the action plans can together be considered a successful whole. Similar activities should be considered in other fishing regions in Finland. On the other hand, the organisation of fishing is an on-going process, so similar projects will need to be undertaken to support the work of authorities in the Vuoksi River basin in Eastern Finland in the future as well. 7

9 2. Hallinnollinen osa 2.1. Projektin organisoiminen Projektin koordinoivan edunsaajan ja kumppaneiden toimia projektin organisoimiseksi: Projektin aloittaminen 10/2011 Projektipäällikkö aloitti tehtävät 10/2011 Projektiryhmän 1. kokous ( , Joensuu) Ohjausryhmän 1. kokous ja aloitusseminaari ( , Savonlinna) Visuaalisen ilmeen kilpailutus (Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Pohjois- Karjalan ELY-keskus, joulukuu 2011) Alkukartoituksen kilpailutus (Pohjois-Savon ELY-keskus ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus, joulukuu 2011) Tietopyyntömenettely Internet-sivuston toteuttajasta (Pohjois-Karjalan ELYkeskus, tammikuu 2012) Hankkeen tarkastuspäivä (Astrale, Joensuu ) Projektiassistentti aloitti tehtävät 5/2012 Inception Report 6/2012 Viehetuomariston 1. kokous ( , Joensuu) Projektiryhmän 2. kokous ( , Ihamanniemi) Saimaan lohikalat ja kalastus -keskustelutilaisuus ( , Puumala) Viehetuomariston 2. kokous ( , Joensuu) Projektiryhmän 3. kokous ( , Videoneuvottelu) Ohjausryhmän kokous 2. kokous ( , Joensuu) Hankkeen tarkastuspäivä (Komissio, Astrale, Joensuu ) Projektiassistentti lopetti tehtävät 6/2013 Projektiryhmän 4. kokous ( , Oravi) Progress Report 8/2013 Uuden projektiassistentin palkkaaminen 11/2013 Keskustelutilaisuus lohikaloista 12/2013 ( , Savonlinna) Projektiassistentin palkkauksen jatkaminen 1/2014 Projektiryhmän 5. kokous ( , Mikkeli) Projektiassistentti lopetti tehtävät Ohjausryhmän 3. kokous ( , Savonlinna) Hankkeen loppuseminaari ( , Savonlinna) Tapaaminen monitoroijan kanssa (Astrale, , Joensuu) Lukuisia tapaamisia, seminaariesiintymisiä ja luentoja Projektiryhmän seurantaraportit kolmen kuukauden välein Projektin päättäminen 6/ Hankkeen rahoitus 1. Life+ -ohjelman tiedotus- ja viestintäosio (EU) e, 2. maa- ja metsätalousministeriö e ja 3. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELYkeskusten omarahoitusosuudet e. 8

10 Hankkeen kokonaisbudjetti oli e Hankkeen toteuttaja ja kumppanit Hankkeen koordinoijana (toimeenpano- ja toteuttamisvastuu) toimi Pohjois- Karjalan ELY-keskus. Hankkeen kumppaneina toimivat Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskukset. Yhteistyö kumppanien kanssa sujui hyvin. Kumppaneilta hanke sai mm. tukea laajan toiminta-alueen hallintaan Hankkeen projektiryhmä Hanketta johti projektiryhmä, jossa olivat edustettuna neljä ELY-keskusta. Projektiryhmä kokoontui viisi kertaa hankkeen aikana. Projektiryhmä seurasi hankkeen etenemistä tiiviisti ja laati projektipäällikölle kannanottoja hankkeen toimeenpanoon liittyvissä asioissa. Projektiryhmällä oli merkittävä rooli hankkeen etenemisen kannalta. Kokousten ja muiden tapaamisten lisäksi ryhmän sisällä käytiin tiivistä keskustelua sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Projektiryhmän kuusi jäsentä olivat: kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa (Pohjois-Karjalan ELY-keskus), kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen (Etelä-Savon ELY-keskus), kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari (Kaakkois-Suomen ELY-keskus), kalatalouspäällikkö Timo Takkunen (Pohjois-Savon ELY-keskus), viestintäpäällikkö Pasi Hirvonen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus) ja projektipäällikkö Mirko Laakkonen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus) 2.5. Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmässä oli 18 jäsentä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa. Ohjausryhmä oli neuvoa antava elin. Projektipäällikkö tiedotti ohjausryhmän kokousten välillä tärkeimpiä tapahtumia ohjausryhmälle sähköpostitse. Ohjausryhmässä olivat edustettuna ELY-keskusten ohella hankkeen kaikki kohderyhmät: ELY-keskukset 5 henkilöä, kalastusalueet/kalatalouskeskukset 4 henkilöä, vapaa-ajankalastusjärjestöt 3 henkilöä, ammattikalastusjärjestöt 4 henkilöä, Metsähallitus 1 henkilö sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 henkilö Hankkeen henkilöstö Hankkeen projektipäällikkönä toimi Mirko Laakkonen (koko hankkeen ajan, 33 kk). Projektipäällikkö vastasi hankkeen toimeenpanosta ja budjetista 9

11 hankesuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Projektipäällikön työtä tukivat projektiassistentti Juho Rajala (13 kk) ja Sirpa Kaunisto (6 kk) Hankkeen talous- ja henkilöstöhallinto Hankkeen kirjanpidosta vastasi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hallintoyksikkö. Kukin ELY-keskus vastasi kuitenkin niistä hankekuluista, jotka hankesuunnitelmassa oli merkitty kuuluvaksi ao. ELY-keskuksen tehtäviin ja kustannuksiin. 10

12 2.8. Organisaatiokaavio PARTNERIT toiminta omarahoitus POKELY hankkeen hallinnointi ja koordinointi taloushallinnon koordinointi MAA JA METSÄTALOUS- MINISTERIÖ (MMM) osarahoitus Palaute/ seuranta PROJEKTIRYHMÄ Kuuden hengen ryhmä johtaa hanketta ja seuraa hankkeen etenemistä. PROJEKTIHENKILÖSTÖ OHJAUSRYHMÄ Keskusteleva ja neuvoja antava elin Alueellisesti kattava seuranta KOHDERYHMÄT kalastusalueet vesialueiden omistajayhteisöt vapaa-ajankalastajat Kuva 1. Organisaatiokaavio Kuvassa 1. on esitetty hankkeen organisaatiokaavio. 11

13 2.9. Partnerisopimukset Partnerisopimukset allekirjoitettiin vuonna 2012 seuraavasti: Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Partnerisopimusten sisältö otsikkotasolla: 1. Sopimusosapuolet 2. Sopimuksen tarkoitus 3. Sopimuksen kesto 4. Partnerin vastuulla olevat toimenpiteet ja rahoitus 5. Kirjanpito ja raportointi 6. Osapuolten velvoitteet Life-hankkeessa 7. Valvonta ja tarkastus 8. Erimielisyydet Allekirjoitukset Liitteet Partnerisopimukset olivat puutteellisia ja niihin tehtiin muutoksia Komissiolta saadun kirjeen ( ) mukaisesti. Muutokset määrättiin tehtäväksi seuraavaan Komissiolle lähetettävään raporttiin ( ) mennessä. Partnerisopimuksia muokattiin komission ohjeistuksen mukaisesti ja asia saatettiin kuntoon kevään 2013 aikana. Partnerisopimukset allekirjoitettiin uudelleen seuraavasti: Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Partnerisopimusten ensimmäiset versiot toimitettiin Komissiolle Inception reportin yhteydessä kesäkuussa Korjatut versiot sopimuksista toimitettiin Komissiolle Progress reportin yhteydessä elokuussa

14 3. Tekninen osa 3.1. A: Projektin johtaminen ja projektin etenemisen monitorointi A1: Projektin johtaminen - Projektipäällikön haku ja valinta 11/2011 (aikataulun mukaisesti) - Projektiryhmän 1. kokous Ohjausryhmän 1. kokous 12/2011 (aikataulun mukaisesti) - Projektiassistentin haku ja valinta 4-5/2012 (aikataulun mukaisesti) - Projektiryhmän 2. kokous Projektiryhmän 3. kokous Ohjausryhmän kokous 2. kokous 1/2013 (aikataulun mukaisesti) - Projektiassistentti lopetti tehtävissään Projektiryhmän 4. kokous Uusi projektiassistentti aloitti Projektiryhmän 5. kokous Projektiassistentti lopetti tehtävissään Ohjausryhmän 3. kokous (hankkeen loppukokous) 5/2014 (aikataulun mukaisesti) Projektipäällikön (Mirko Laakkonen) ja -assistentin (Juho Rajala) haku ja valinta suoritettiin projektisuunnitelman mukaisesti. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin joulukuun 2012 aikana projektisuunnitelman mukaisesti. Toinen ohjausryhmän kokous pidettiin tammikuun 2013 aikana projektisuunnitelman mukaisesti. Kolmas ohjausryhmän kokous pidettiin toukokuun 2014 aikana projektisuunnitelman mukaisesti. Projektiryhmä kokoontui hankkeen aikana viisi kertaa. Sekä ohjausryhmän että projektiryhmän kokouksien muistiot/pöytäkirjat (Progress report 8/2013 jälkeiset) ovat tämän raportin liitteenä (Liite 1). Projektiassistentti (Juho Rajala) lopetti tehtävissään Hankkeelle palkattiin uusi assistentti (Sirpa Kaunisto) marraskuun 2013 alussa. Uusi projektiassistentti palkattiin aluksi kolmeksi kuukaudeksi, mutta työsuhdetta jatkettiin myöhemmin kolmella kuukaudella, joten projektiassistentti lopetti tehtävissään Projektipäällikkö työskenteli hankkeessa koko hankkeen ajan. A2: Projektin etenemisen monitorointi - Seurantaraportti projektiryhmälle (alku-12/2011) 1/2012 (aikataulun mukaisesti) - Seurantaraportti projektiryhmälle (1-3/2012) 4/2012 (aikataulun mukaisesti) - Seurantaraportti projektiryhmälle (4-6/2012) 7/2012 (aikataulun mukaisesti) - Seurantaraportti projektiryhmälle (7-9/2012) 10/2012 (aikataulun mukaisesti) - Seurantaraportti projektiryhmälle (1-3/2013) 4/2013 (myöhässä kolme päivää) 13

15 - Seurantaraportti projektiryhmälle (4-6/2013) 7/2013 (aikataulun mukaisesti) - Seurantaraportti projektiryhmälle (7-9/2013) 10/2013 (aikataulun mukaisesti) - Seurantaraportti projektiryhmälle (10-12/2013) 1/2014 (aikataulun mukaisesti) - Seurantaraportti projektiryhmälle (1-3/2014) 4/2014 (aikataulun mukaisesti) Projektipäällikkö toimitti seurantaraportin projektiryhmälle kolmen kuukauden välein projektisuunnitelman mukaisesti. A4: After-Life viestintäsuunnitelma - Hankkeen jälkeinen viestintäsuunnitelma 5/2014 (valmistui 6/2014) Viestintäsuunnitelma laadittiin yhteistyössä ELY-keskusten viestintäasiantuntijoiden ja kalatalouden asiantuntijoiden kanssa huhti-kesäkuun 2014 aikana. Raportti valmistui kesäkuun 2014 alussa. Viestintäsuunnitelma on tämän raportin liitteenä (Liite 5) sekä englanniksi että suomeksi. A5: Verkostoituminen Hankkeen verkostoitumistoimet olivat laajat. Hanke verkostoitui paikallisten, kansallisten sekä kansainvälisten hankkeiden ja toimijoiden kanssa, jotka työskentelevät kalastuksen järjestelyyn ja kestävään kalastukseen liittyvien ongelmien parissa. Lisäksi verkostoitumisessa hyödynnettiin sosiaalista mediaa. Verkostoitumisen tavoitteena oli kasvattaa eri yhteistyötahojen tietoisuutta lohikaloista, saada tietoa muiden toimijoiden toimintatavoista vastaavissa haasteissa sekä vaihtaa kokemuksia erilaisista tiedottamisen ja vuorovaikutuksen menetelmistä. - Verkostoitumisyhteistyötä tehtiin muun muassa seuraavien tahojen kanssa: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (tiedotusasiat, tiedonhankinta, emokalapyynti), Itä-Suomen yliopisto (luennot syksyn ja talven aikana), Mikkelin ammattikorkeakoulu (luento ), Jyväskylän yliopisto (koulutus, tiedonvaihto), Karlstadin yliopisto (Ruotsi, Johnny Norrgård, tapaamiset, tiedonhankinta ja tiedonvaihto), kalatalouskeskukset Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Etelä- Karjala (mm. esitteiden toimitus, tekstejä karttoihin, rasvaevällisten vapautustarran toimittaminen, messuyhteistyö, tiedonhankinta), kalastusalueet (kokousosallistumiset, kalastuksenjärjestämissuunnitelmat, esitteiden toimitus, järvilohen hoito-ohjelman toimitus jne.), 14

16 osakaskunnat (kokousosallistumiset, kalastuksenjärjestämissuunnitelmat, esitteiden toimitus, järvilohen hoito-ohjelman toimitus jne.), muut hankkeet (Etelä-Savon kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke, tiedonjako; Vastuullinen vapaa-ajankalastaja -hanke, SVK, messuyhteistyö, tiedonjako, nettilinkitykset jne.; Omakalaämpäri -hanke, LEADER, messuyhteistyö, tiedonjako; Urpalanjokihanke, tiedonjako, nettilinkitykset), Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset (hankeyhteistyö, tiedonjako, tiedottaminen jne.), Maa- ja metsätalousministeriö (luento, tiedonhankinta, tiedonjako), Suomen luonnonsuojeluliitto (lehtijuttu, tiedonjako), Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vapaa-ajankalastajapiirit (messuyhteistyö, luento), Kalatalouden keskusliitto (tiedonhankinta, tiedotusasiat), Savonrannan urheilukalastajat (messuyhteistyö), Mikkelin kalastusalue, Louhi-Yöveden kalastusalue (messuyhteistyö), Konneveden kalantutkimus (tiedonjako, Jyväskylän taimenseminaari), Sulkavan kunta (messuyhteistyö), Turun yliopisto (tiedonjako, Graig Primmer, Luonnonsuojelugenetiikan seminaari, Helsinki), ERÄ-lehti (viehekilpailuyhteistyö), Future Missions Oy (tiedonjako, hankeyhteistyö), Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (tiedonjako), Puruveden harjus Ry (tiedonjako, tiedonhankinta), kalassa.net, kalamies.com (tiedotusasiat) Itä-Suomen kalatalousryhmä (tiedonvaihto) Sosiaalinen media ja keskustelufoorumit (tiedonvaihto ja tiedonjako) Pielisjoen koulu (messuyhteistyö, tiedonjako) Saimaan lohikalayhdistys (tiedonjako, tiedonvaihto) Life+ -hankkeet, Östersund (tiedonjako, tiedonvaihto) ReMiBar -hanke, Ruotsi (Trafikverket), tiedote hankkeesta Saimaan lohikalat - hankkeen nettisivuilla Metsäkeskus (tiedonvaihto, tiedonjako) Saimaannorppa Life+ -hanke (yhteydet, nettisivulinkit, lohikalainfo esitteessä, ks. Liite 15) Enon luonnonystävät ry (Luento lohikaloista, tiedonjako) Ilosaarirock-festivaali (tiedotus, kutusoraikko, yhteistyö Ilosaarirockin ja RKTL:n kanssa) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Nurmeksen, Lieksan ja Juuan kunnat (lohikalatilanteen edistäminen Pielisen-Lieksanjoen alueella) Hankeyhteistyö, tiedonjako ja -vaihto Venäjällä. (Seminaariesitelmä) Training seminar Sustainable hunting: support to business in hunting and 15

17 fishing under the project IntellGreenBelt - Intellectually Driven Management of Natural Resources of Green Belt of Fennoscandia Opintomatka Ruotsiin Vätternin ja Vänerin alueet (tiedonvaihto, tiedon jakaminen) 3.2. B: Valmistavat toiminnot B1: Kohderyhmien asenteiden alkukartoitus - Alkukartoitus; suunnittelu ja kilpailutus 12/2011 (aikataulun mukaisesti) - Alkukartoituksen tulokset käytettävissä 4/2012 (aikataulun mukaisesti) - Alkuraportti kohderyhmien tiedoista ja asenteista 5/2012 (aikataulun mukaisesti) Hankkeen vaikutusta kalastusalueiden, osakaskuntien, ammattikalastajien ja kalastusseurojen jäsenistöön selvitettiin tekemällä kyselytutkimus (alkukartoitus) kohderyhmän asenteista ja tiedoista Saimaan uhanalaisiin lohikalakantoihin liittyen. Alkukartoitus tehtiin postikyselynä 520 kappaleen satunnaisotantana. Palautusprosentti oli 54,8 prosenttia. Kyselyn tuloksista tiedotettiin laajasti mediassa. Kyselyn suunnittelusta ja kilpailutuksesta vastasi Pohjois-Savon ELY-keskus yhdessä hankkeen projektipäällikön kanssa. Kyselyn toteutti ostopalveluna Fish Innovation Centre Ltd (FIC). Kyselyn loppuraportista laadittiin tiivistelmä hankkeen Internet-sivustolle hankkeen projektihenkilöstön toimesta. Kyselystä kävi ilmi, että lohikaloihin liittyvä tietopohja oli kyselyyn vastanneilla henkilöillä pääsääntöisesti heikolla tasolla. Kuitenkin lohikalat ja niiden kantojen elvyttäminen koettiin tärkeiksi ja myös kalastuksen tiukempaan säätelyyn oli valmiutta vastausten perusteella. Kyselytutkimuksen suunnittelu ja kilpailutus suoritettiin projektisuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Myös raportti valmistui projektisuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Loppukyselystä on kerrottu luvussa C: Viestintätoimet ja tietoisuuden nosto -kampanjat C1: Hankkeen visuaalisen ilmeen suunnittelu - Graafisen ohjeistuksen kilpailutus 12/2011 (aikataulun mukaisesti) - Graafinen ohjeistus ja layout-suunnitelma 3/2012 (aikataulun mukaisesti) - Visuaalista ilmettä päivitetty vähitellen lisätarpeiden mukaisesti Visuaalinen ilme sisälsi kaikki tarvittavat graafiset elementit kuten hankkeen logon, PowerPoint-pohjan, A4-tekstilomakepohjan, Internet-sivujen layoutin sekä muut elementit, joita eri hankemateriaaleille ja kohderyhmille tarvittiin. 16

18 Visuaalisen ilmeen suunnittelu kilpailutettiin hankkeen alussa projektisuunnitelman mukaisesti. Päävastuu visuaalisen ilmeen kilpailutuksesta ja muista aiheeseen liittyvistä toimenpiteistä on ollut Kaakkois-Suomen ELYkeskuksella ja hankkeen projektipäälliköllä. Visuaalisen ilmeen suunnittelun toteutti mainostoimisto Adelen Ky. Visuaalista ilmettä käytetään hyväksi toimenpiteissä C2, C3, C4, F1, F3, F4 ja F5. Visuaalista ilmettä päivitettiin tarpeen mukaan projektin edetessä. C2: Tiedotus- ja viestintämateriaalin suunnittelu, testaus ja toimittaminen - Koulutusmateriaali (PowerPoint-esitys), 1. versio 5/2012 (valmistunut kesäkuun 2012 aikana, pääosin aikataulussa) - Koulutusmateriaalin luonnoksen esittely yhteistyökumppaneille 5/2012 (esitellään kesäkuun 2012 aikana, pääosin aikataulussa) - Koulutusmateriaalista saadun palautteen kokoaminen 2/2013 (aikataulun mukaisesti) - Koulutusmateriaali (Powerpoint-esitys) 3/2013 (aikataulun mukaisesti) - Koulutusmateriaali (Powerpoint-esitys), 2. versio 4/2013 (aikataulun mukaisesti) - Koulutuspaketti nettisivuilla 6/2013 (aikataulun mukaisesti) - Koulutusmateriaalin käyttöön perehdyttäminen 5/2013 (ei toteutettu suunnitelman mukaisesti ks. teksti) Projektipäällikkö käytti laatimaansa PowerPoint-esitystä puheen tukena kevään 2012 aikana osakaskuntien ja kalastusalueiden kokouksissa. Tästä esityksestä poimittiin osia koulutusmateriaaliin. Koulutusmateriaalia testattiin osakaskuntien ja kalastusalueiden kokouksissa syksyllä 2012 projektisuunnitelman mukaisesti. Materiaalia testattiin myös muissa tilaisuuksissa kuten luennoilla Itä-Suomen yliopistolla Joensuun kampuksella ja Mikkelin ammattikorkeakoululla. Koulutusmateriaalia muokattiin siitä saadun palautteen perusteella. Koulutusmateriaali valmistui huhtikuun 2013 aikana ja sitä käytettiin kalastusseurojen neuvontatyössä (ostopalvelu). Koulutusmateriaali lisättiin myös hankkeen Internet-sivustolle aikataulun mukaisesti. Koulutusmateriaalin esittelyä (Koulutusmateriaalin käyttöön perehdyttäminen 5/2013) kalatalousneuvojille ja vapaa-ajankalastajapiireille ei toteutettu täysin suunnitelman mukaisesti järjestämällä erillisiä tilaisuuksia tätä varten. Kalatalouskeskuksien ja vapaa-ajankalastajapiirien edustajat näkivät koulutusmateriaalin eri vaiheita useaan kertaan eri tilaisuuksissa (esim. kalastusalueiden kokoukset). Projektin tehokkaan ajankäytön näkökulmasta ei olisi ollut järkevää matkustaa erillisten kokousten vuoksi neljään eri maakuntaan. Asian perille menon 17

19 varmistamiseksi projektipäällikkö kuitenkin laittoi koulutusmateriaalin kaikille neuvojille ja vapaa-ajankalastajapiireille sähköpostitse saatteen kera. C3: Kalastusalueiden ja kalavesien omistajayksiköiden sitouttaminen suojelutoimenpiteisiin - Osallistumiset osakaskuntien ja kalastusalueiden kokouksiin aloitettiin Kokousosallistumiset ajoittuivat pääasiassa maalis-huhtikuulle Osaan kokouksista osallistuttiin syksyn 2012 aikana projektisuunnitelman mukaisesti - Kolmea kohderyhmään valittua osakaskuntaa ei tavattu vuoden 2012 aikana (Tappuvirta kieltäytyi tapaamisesta, Vuonislahti ja Peltoinlahti; tapaaminen ei onnistunut lukuisista yrityksistä huolimatta) - Kokousosallistumiset jatkuivat 2. kierroksen muodossa vuonna Hoitosuunnitelmat 6/2013 (kaikki valmiina 11/2013) - Kokousosallistumiset, 2. kierros käyty 12/2013 (aikataulun mukaisesti) - Kalastuksen järjestelystä tehtyjen päätösten kerääminen 5/2014 (jatkui kevään 2014 ajan) - Päätökset nähtävillä hankkeen Internet-sivustolla Kalastusalueiden ja kalavesien omistajayksiköiden sitouttaminen suojelutoimenpiteisiin toteutettiin projektisuunnitelman mukaisesti kahdella tapaamiskierroksella. Ensimmäisellä kierroksella tapaamisissa käytiin lohikalakantojen nykytilanne ja kerrottiin projektin idea ja tavoitteet. Toisella kierroksella tapaamisissa esiteltiin kalastuksenjärjestämissuunnitelmat ja sovittiin jatkotoimenpiteistä. Kokousosallistumiset 1. kierros: Projektipäällikkö osallistui kaikkiin 1. kierroksen kokouksiin (Taulukko 1) lukuun ottamatta Lieksan kalastuskunnan kokousta (osallistuja: kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa) ja Puumalan kalastusalueen kokousta (osallistuja: projektiassistentti Juho Rajala). Muiden ELY-keskusten kalatalousasiantuntijat osallistuivat osaan kokouksista. Kokousten välillä pidettiin yhteyttä sähköisesti ja puhelimella. Kokousosallistumiset sujuivat pääsääntöisesti hyvin. Vastaanotto kalastusalueissa ja osakaskunnissa oli asiallista. Kuitenkin muutamassa kohderyhmässä oli odotettavissa jo ensitapaamisen perusteella haasteita sääntömuutosten läpiviennissä. Yksi kohderyhmä (Tappuvirran osakaskunta) ei suostunut tapaamiseen lainkaan. Kaksi osakaskuntaa (Vuonislahti ja Peltoinlahti) jäi tapaamatta lukuisten yritysten jälkeen. Osakaskunnan puheenjohtajia tavoiteltiin useita kertoja puhelimella ja sähköpostitse, mutta tapaamista ei saatu sovittua. Kaikille kolmelle tapaamatta jääneelle osakaskunnalle kuitenkin toimitettiin hankkeen 1. kierroksen PowerPoint-esitys ja tapaamista yritettiin 2. kierroksella. 18

20 Joidenkin kohderyhmien kanssa sen sijaan saatiin suunniteltua jo ensitapaamisella muutosehdotuksia hyvin pitkälle. Maakunnallisia eroja alueiden ja osakaskuntien välillä on vaikea eritellä. Jatkossa (2. kierros) tilaisuuksissa käytettiin hyväksi toimenpiteessä C2 tuotettua tietopakettia. Kalastusalueilta ja vesien omistajayhteisöiltä saadun palautteen perusteella viimeisteltiin lajikohtaiset ja alueelliset hoitosuositukset. Kokousosallistumiset 2. kierros: Projektisuunnitelman mukaisesti hanke tapasi kohderyhmiä toiseen kertaan. Suurin osa kohderyhmistä tavattiin uudelleen kevään 2013 aikana. Osa tapaamisista jätettiin tarkoituksella syksyyn Käynnit kohderyhmissä saatiin päätökseen marraskuun 2013 aikana. Kokousosallistumista vastasi ensimmäisen kierroksen tapaan hankkeen projektipäällikkö. Sekä ensimmäisen että toisen kierroksen tapaamisajankohdat ovat nähtävissä Taulukossa 1. Osa kohderyhmistä ilmoitti haluavansa hoitaa asian eteenpäin ilman hankkeen toista kokousosallistumista. Kuitenkin suurin osa kohderyhmistä tavattiin uudelleen. Selkein muutos oli Peltoinlahden osakaskunnan kohdalla. Kyseinen osakaskunta yhdistyi toisen osakaskunnan kanssa muodostaen Ala-Kuolimon osakaskunnan. Toisen kierroksen tapaamisissa käytiin läpi hankkeen valmistelemia kalastuksenjärjestämissuunnitelmia. Osa toimenpiteistä vaatii enemmän valmistelua, joten päätöksiä voidaan odottaa vasta myöhemmin kuluvan vuoden (2014) aikana tai tulevina vuosina. Muutaman kohderyhmän päätökset eivät siis ehdi hankkeen aikana valmistua, joten tuloksista näiden osalta ei voitu raportoida. Jotkut kalastusalueet ja osakaskunnat eivät osoittaneet halukkuutta tehdä lohikaloille tarvittavia säätelytoimia käytännössä laisinkaan. Yleistä Kohderyhmien valinta tarkentui hankkeen alussa ja alueelliset painopisteet vaihtuivat hieman. Kohderyhmiä säilyi kuitenkin mukana projektisuunnitelman mukainen määrä. Kohderyhmät valittiin ottaen huomioon niiden keskeinen merkitys järvilohen, järvitaimenen, harjuksen ja saimaannieriän elinalueina. Pohjois-Karjalan alueella kohderyhmiä oli 24 kpl (projektisuunnitelmassa 17 kpl), Pohjois-Savossa 7 kpl (projektisuunnitelmassa 4 kpl), Etelä-Savossa 38 kpl (projektisuunnitelmassa 52 kpl), Kaakkois-Suomessa 13 kpl (projektisuunnitelmassa 9 kpl). Projektisuunnitelmassa oli maininta, että Etelä-Savossa erityisesti kalastusseurojen kanssa tehtävään työhön käytetään myös ostopalveluna hankittua neuvontapalvelua alueen tärkeiden kohderyhmien suuren määrän 19

21 vuoksi. Tätä ostopalvelua hyödynnettiin projektiryhmän päätöksen myötä Etelä- Savon lisäksi myös muiden alueiden kalastusseurojen valistamistyössä. Neuvonta aloitettiin ostopalveluna Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön toimesta kevään 2013 aikana ja se jatkui kesän ja syksyn aikana. Neuvonnasta laadittiin tekijän toimesta oma erillinen raportti. Paikallisia kalastuksenjärjestämissuunnitelmia valmistui hankkeen aikana yhteensä 60 kappaletta. Suunnitelmat olivat viestinnän ohella merkittävin ja eniten aikaa vienyt osa hankkeessa. (Liite 3) Suunnitelmien tekeminen vuorovaikutuksessa kohderyhmien kanssa oli merkittävä keino saada vesialueen omistajat (paikalliset päätöksentekijät) sitoutumaan kalakantojen suojeluun. Päävastuu C3 toimenpiteestä oli projektipäälliköllä, Pohjois-Karjalan ELYkeskuksella ja ELY-partnereilla. Laadittuja hoitosuosituksia käytettiin hyväksi myös toimenpiteessä C4. Hankesuunnitelmassa mainittuja tuplatiimi tai ryhmämessu -työtapoja ei käytetty kokouksissa, sillä ne olisivat vieneet liikaa aikaa. Kalastusalueiden ja osakaskuntien kokoukset kestivät ilman projektista pidettävää esitelmääkin joskus jopa useita tunteja. Kokoukset olivat kuitenkin vuorovaikutteisia, sillä projektipäällikön kokousesitelmän jälkeen kokousosallistujat kommentoivat projektia ja esittivät kysymyksiä projektiin liittyen. 20

22 Taulukko 1: Hankkeen kohderyhmät ja vierailupäivämäärät 1. ja 2. kierros maakunta kalastusalue/osakaskunta 1. kierros 2. kierros 1. Pohjois-Karjala Pielisen kalastusalue Pohjois-Karjala Ruunaan kalastusalue Pohjois-Karjala Pielisjoen kalastusalue Pohjois-Karjala Oriveden kalastusalue Pohjois-Karjala Keski-Karjalan kalastusalue Pohjois-Karjala Pyhäjärvi-Puruveden kalastusalue Etelä-Savo Puruveden kalastusalue Etelä-Savo Vuokalan kalastusalue Etelä-Savo Koloveden kalastusalue Etelä-Savo Haukiveden kalastusalue Etelä-Savo Pihlajaveden kalastusalue Etelä-Savo Sulkavan kalastusalue ei osallistumista, kalastusalueen toive 13. Etelä-Savo Puumalan kalastusalue Etelä-Savo Louhi-Yöveden kalastusalue Etelä-Savo Luonterin kalastusalue ei osallistuta, isännöitsijän toive 16. Kaakkois-Suomi Suur-Saimaan kalastusalue Kaakkois-Suomi Kuolimon kalastusalue Pohjois-Savo Koirus-Sotkan kalastusalue ei osallistuta, yhdistyy Etelä-Kallaveteen 19. Pohjois-Savo Vieremän kalastusalue Pohjois-Savo Kaavin-Juojärven kalastusalue Pohjois-Karjala Lieksan kalastuskunta Pohjois-Karjala Hattusaaren osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 3. Pohjois-Karjala Kolin osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 4. Pohjois-Karjala Vuonislahden osakaskunta ei onnistunut Pohjois-Karjala Kylänlahden osakaskunta Pohjois-Karjala Joensuun kalaveden osakaskunta esitys sähköpostilla Pohjois-Karjala Ala-Koitajoen hoitokunta Pohjois-Karjala Tutjun-Roukalahden osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 9. Pohjois-Karjala Onkamo-Sintsin osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 10. Pohjois-Karjala Oravisalon osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 11. Pohjois-Karjala Hernevaaran osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 12. Pohjois-Karjala Hypönniemen osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 13. Pohjois-Karjala Liperinsalon-Ristiniemen osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 14. Etelä-Savo Hiekonselän osakaskunta ei esitystä 15. Etelä-Savo Himalansaaren osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 16. Etelä-Savo Kaartilan osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 17. Etelä-Savo Kauppilan osakaskunta Etelä-Savo Koivukannan osakaskunta ei esitystä 19. Etelä-Savo Loikkalan osakaskunta ei esitystä 20. Etelä-Savo Luukkolan osakaskunta ei esitystä 21. Etelä-Savo Pitkälahden osakaskunta Etelä-Savo Pyyvilän osakaskunta ei esitystä 23. Etelä-Savo Rantasalon osakaskunta ei esitystä 24. Etelä-Savo Rokansalon osakaskunta ei esitystä 25. Etelä-Savo Ryttyniemen osakaskunta ei tavata, alueen kautta 26. Etelä-Savo Savonlinnan, kaupunki Etelä-Savo Tappuvirran osakaskunta ei suostumusta ei tavata, alueen kautta 28. Etelä-Savo Tolvanniemen osakaskunta Etelä-Savo Tuohi-Liiistonsaaren osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 30. Etelä-Savo Vekara-Lohilahden osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 31. Etelä-Savo Vesiniemen osakaskunta ei esitystä 32. Etelä-Savo Vuokalan yleisvedet ELY-Keskus yhdessä kalastusalueen kanssa 33. Kaakkois-Suomi Kyläniemen osakaskunta Kaakkois-Suomi Kattelussaaren osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 35. Kaakkois-Suomi Saikkolan osakaskunta Kaakkois-Suomi Sammaljärven osakaskunta Kaakkois-Suomi Jänhiälän osakaskunta Kaakkois-Suomi Karsturanta-Kesolan osakaskunta Kaakkois-Suomi Luotolahden osakaskunta Kaakkois-Suomen ELY 40. Kaakkois-Suomi Kuivasen osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 41. Kaakkois-Suomi Ala-Kuolimon osakaskunta ei onnistunut esitys postitettu, ei tavata 42. Pohjois-Savo Alapihan osakaskunta Pohjois-Savo Nissilän osakaskunta esitys postitettu, ei tavata 44. Pohjois-Savo Maarianvaaran osakaskunta

23 C4: Tiedotuskampanja vapaa-ajankalastajille ja ammattikalastajille Tiedotuskampanja kohdistettiin median kautta tapahtuvan tiedotuksen myötä koko kalastavaan väestöön. Järjestöihin kuuluvia kalastajia tavoitettiin seurojen ja kalapaikkaoppaiden kautta. Kampanjassa käytettiin hyväksi hankkeen alkuvaiheessa luotua visuaalista ilmettä (C1) ja osittain tiedotus- ja viestintämateriaalia (C2), jota täydennettiin ja muokattiin tarvittaessa mediasta ja tapahtumasta riippuen. Toiminta tapahtui pääasiassa kohdealueella. Valtakunnallisissa tapahtumissa ja medioissa tiedotettiin valikoidusti ja pyrittiin tavoittamaan myös Saimaalla kalastavat matkailijat. Käytettäviä tiedotuskanavia olivat: Kalastajille suunnatut yleisötapahtumat kuten erämessut, kalamarkkinat ja uistelukilpailut. Tavoitteena oli osallistua vuosittain 10 yleisötapahtumaan kesäkaudella, jolloin liikkeellä ovat erityisesti vapaa-ajankalastajat Paikalliset ja alueelliset sanomalehdet, tv, radio Kalastus- ja luontolehdet Kalapaikkaoppaat (kalatalouskeskusten joka toinen vuosi julkaisemia vihkosia, joissa tiedotetaan kalastusluvista ja -rajoituksista sekä esitellään alueen kalastusmahdollisuuksia) Hankkeen kotisivut (F1) ja Internet-yhteisöt Päävastuu C4-osiosta oli projektipäälliköllä, projektiassistentilla ja Pohjois- Karjalan ELY-keskuksella - Viehekilpailun avaaminen 3/2012 (aikataulun mukaisesti) Hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi hanke järjesti vieheentekokilpailun, jonka tarkoituksena oli saada ideoita kestävän kalastuksen mukaisista vieheistä. Kilpailun perusteella hankkeelle tuotettiin esittelymateriaaliksi, lahjoiksi, palkinnoiksi jne. 400 kpl vieheitä, joiden rakenteessa on otettu huomioon kestävän kalastuksen tavoitteet. Viehe ei esimerkiksi saisi vahingoittaa alamittaisia kaloja ja ne tulisi voida irrottaa vieheestä mahdollisimman vähin vaurioin. Viehekilpailu avattiin Viehekilpailua mainostettiin ERÄ-lehdessä (Suomen suurin kalastuslehti), Vapaa-ajankalastaja-lehdessä ja Vetouistelulehdessä. Lisäksi ERÄ-lehden kanssa sovittiin yhteistyöstä. ERÄ-lehti toimi kilpailun virallisena yhteistyökumppanina ja kilpailun tuloksista laadittiin Erälehteen useampisivuinen lehtiartikkeli. Tiedotteen myötä viehekilpailusta julkaistiin useita lehtiartikkeleita (Mediaseurantaraportti, Liite 13). Kilpailulle saatiin myös asiantunteva tuomaristo. Tuomariston jäsenet olivat: 22

24 Veli-Matti Kaijomaa (kalatalouspäällikkö), Matti Kettunen (tunnettu viehekirjailija), Juha Kosonen (opettaja, vetouistelija), Mirko Laakkonen (hankkeen projektipäällikkö), Ari Manninen (toimittaja, vetouistelija) ja Niilo Valkonen (kehitysjohtaja, vetouistelija). Tuomaristo kokoontui ensimmäisen kerran Joensuussa. Kokouksessa käytiin läpi kilpailun sääntöjä ja tarkennettiin vieheiden arvosteluperusteita. Myös vieheet jaettiin tuomareille koeuittoa varten. Viehekilpailun loppumisajankohtaa muutettiin siten, että tulokset julkistettiin vasta joulukuussa Syksylle haluttiin lisää vieheiden koeuittoaikaa ja toisaalta aikataulu sopi paremmin myös ERÄ-lehden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Valmiit vieheet saatiin hankkeen haltuun huhtikuun 2013 aikana. - Suunnitelma kesän yleisötapahtumiin osallistumisesta v /2012 (aikataulun mukaisesti) Alustava suunnitelma kesätapahtumiin osallistumisesta valmistui huhtikuun 2012 loppuun mennessä. Suunnitelmaa päivitettiin touko- ja kesäkuun aikana. Alla olevasta taulukosta (Taulukko 2) käy ilmi kesätapahtumat, joihin hanke osallistui. Taulukko 2: Kesätapahtumat 2012 Ajankohta Tapahtuma Paikkakunta Karjalan messut Joensuu Juuka-uistelu Juuka Sulkavan suursoudut Sulkava Paalasmaan mökkiläispäivät Paalasmaa Suur-Saimaan lohimestaruus Savonranta Mikkelin kalamarkkinat Mikkeli Valtakunnallinen kalastuspäivä Joensuu Kalaryssäys Kuopio Muikku ja pottu Lappeenranta Vuoksen kalamarkkinat Imatra 23

25 Kesätapahtumat olivat kokonaisuutena onnistunut toimenpide vuoden 2012 osalta. Jokaisessa kohteessa tavoitettiin paljon kalastuksesta kiinnostuneita ihmisiä. Keskimäärin hankkeen esittelypisteellä kävi noin 100 ihmistä päivässä keskustelemassa lohikala-asioista. Esitteitä jaettiin moninkertainen määrä. - T-paita 5/2012 (valmistunut 6/2012) T-paitoja jaettiin yhteistyökumppaneille ja kohderyhmien avainhenkilöille. T- paitoja valmistui 196 kpl ja hankkeen henkilöstölle messuedustusta varten 4 kpl pikeepaitoja. Yhteensä paitoja hankittiin 200 kpl. - Mainoskynät 5/2012 (valmistunut 6/2012) Mainoskyniä jaettiin valikoidusti messuilla ja yleisötilaisuuksissa. Kyniä hankittiin yhteensä 500 kpl. - Kampanjatuotteiden hankinta 5/2012 (osin aikataulun mukaisesti ja 6/2012) Kampanjatuotteiden hankinta viivästyi hieman toukokuun lopusta, mutta kaikki tuotteet saatiin valmiiksi viimeistään kesäkuun alun aikana. Osin viivästykset johtuivat tavarantoimittajien tekemistä virheistä luonnosvaiheessa. - Viehekilpailun tulosten julkistaminen 12/2012 (aikataulun mukaisesti) Viehekilpailun tuomaristo kokoontui toisen kerran , jolloin valittiin kilpailun parhaimmat. Jokainen tuomari oli toisien arvioita tietämättä valinnut omat TOP 5 -uistimet. Tuomareiden antamat pisteet laskettiin yhteen ja näin saatiin kärkikolmikko selville. Kokouksessa myös sovittiin Erä-lehden jutun valmistelusta sekä muusta tiedottamisesta. Viehekilpailuun osallistui yhteensä 11 uistinvalmistajaa. Tiukan kisan voittajaksi valikoitui Ottivieheen "Ässä". Toiseksi sijoittui Vissi Vieheen "Pensseli 12" ja kolmanneksi Teemu Tourun "Ruotu-uistin" (Ks. Kuva 2). Erä-lehden ja lehdistötiedotteen avulla viehekilpailu sai paljon näkyvyyttä mediassa (ks. mediaseurantaraportti, Liite 13). Viehekilpailu onnistui tavoitteessaan eli kestävän kalastuksen mukaisten vieheiden promootiossa. Valmistajilta saatiin positiivista palautetta kilpailun jälkeen. Tietoon tuli myös sellaisia valmistajia, jotka eivät osallistuneet kilpailuun, mutta ovat alkaneet tehdä kilpailun jälkeen muutoksia viehemalliensa koukutuksiin. Voittajaviehettä tilattiin suunnitelman mukaisesti 400 kpl. Lisäksi tammikuuksi 2014 tilattiin kolmanneksi tullutta viehettä 100 kpl. Sadan kappaleen tilausta käytettiin hyväksi mm. viimeisillä messuosallistumisilla sekä loppukyselyn palkintona takaamaan hyvää vastausprosenttia. Mallikappale kolmanneksi tulleesta vieheestä on tämän raportin liitteenä (Liite 10). 24

26 Kuva 2: Viehekilpailun kärkikolmikko ylhäältä: Ässä, Pensseli 12 ja Ruotu-uistin - Kalapaikkaoppaassa julkaistava aineisto suunniteltu 12/2013 (osa oppaista julkaistiin vasta 2014) Kalapaikkaoppaiden laatijoihin (Kalatalouskeskukset) oltiin yhteydessä ja keskusteltiin aineiston toimittamisesta. Kalapaikkaoppaat olivat tilaratkaisuiltaan sellaisia, että näihin ei voitu toimittaa useita sivuja käsittäviä tekstejä. Kuitenkin sovittiin, että hanke toimittaa aineistoa pienemmässä mittakaavassa. Oppaat julkaistaan kahden vuoden välein. Kalapaikkaoppaissa oli tietoa kestävästä kalastuksesta seuraavasti: Pohjois-Karjala: Pohjois-Savo: 1 sivu vuoden 2011 oppaassa 1 sivu vuoden 2014 oppaassa logo ja nettisivumainos vuoden 2014 oppaassa Etelä-Savo: Etelä-Karjala: järvilohen ja järvitaimenen vapautusohje piirroskuvina vuoden 2013 oppaassa. Logo ja nettisivumainos vuoden 2013 oppaassa. Kaikki oppaissa (Progress reportin 8/2013) jälkeen julkaistu materiaali on loppuraportin liitteenä (Liite 9). 25

27 - Suunnitelma kesän yleisötapahtumiin osallistumisesta v /2013 (aikataulun mukaisesti) Alustava suunnitelma kesän 2013 yleisötapahtumiin osallistumisesta valmistui huhtikuun loppuun mennessä. Toteutuneet tapahtumaosallistumiset poikkesivat osin suunnitellusta ja kaksi tapahtumaosallistumista siirrettiin vuoden 2014 puolelle. Taulukossa 3 näkyy suunnitelma ja taulukossa 4 toteutuneet tapahtumat, joista kaksi oli vuoden 2014 puolella. Vuosina 2013 ja 2014 kesätapahtumaosallistumiset olivat vuoden 2012 tapaan onnistunut toimenpidekokonaisuus. Jokaisessa kohteessa tavoitettiin paljon kalastuksesta kiinnostuneita ihmisiä. Keskimäärin hankkeen esittelypisteellä kävi noin 100 ihmistä päivässä keskustelemassa lohikala-asioista. Esitteitä jaettiin moninkertainen määrä. Taulukko 3: Kesätapahtumat 2013 (suunnitelma) Ajankohta Tapahtuma Paikkakunta Scifest Joensuu Savon Erämessut Kuopio Lappeenrannan kesämarkkinat Lappeenranta Valtakunnallinen kalastuspäivä Mikkeli Susirajan Erämessut Joensuu Kouvolan erämessut Kouvola Puruveden lohikuningas Kesälahti SM-heittouistelu/SVK mestaruusuistelu Liperi Vesikiertue Paihola Vetouistelun SM-kilpailut Iisalmi Taulukko 4: Kesätapahtumat 2013 ja 2014 (toteutuneet) Ajankohta Tapahtuma Paikkakunta Scifest Joensuu Savon Erämessut Kuopio Lappeenrannan kesämarkkinat Lappeenranta Valtakunnallinen kalastuspäivä Mikkeli Susirajan Erämessut Joensuu Kouvolan erämessut Kouvola Vesikiertue Kontiolahti Kerman taimen -uistelukisa Heinävesi Joensuun kalamarkkinat Joensuu Juuka-uistelu Juuka 26

28 - Näkyvyys mediassa ja mediaseuranta Hanke oli onnistuneesti esillä eri medioissa. Mediaseurantaraportti (Liite 13), Osallistuminen foorumikeskusteluihin (Liite 14) ja Tuotosindikaattorit (Liite 12) ovat tämän raportin erillisinä liitteinä. - Keskustelutilaisuudet Hanke järjesti kaksi suurehkoa keskustelutilaisuutta ( Puumala ja Savonlinna). Puumalassa osallistujia oli 51 ja Savonlinnassa 120. Yleisön joukossa oli niin tavallisia kalastajia kuin eri virastojen ja järjestöjen edustajia: yliopistot, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ELY-keskukset, luonnonsuojelujärjestöt, osakaskunnat ja kalastusalueet, kalatalouskeskukset jne. Tilaisuuksien tarkoituksena oli pohtia lohikalatilannetta kasvokkain eri toimijoiden kesken. Puumalassa keskustelua käytiin esitysten (Timo Marjomäki Jyväskylän yliopisto, Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, Seppo Reponen Etelä-Savon ELY-keskus, Markku Törrönen ammattikalastaja, Timo Korkka vetouistelija, Niilo Valkonen troolisäleikköhanke ja Mirko Laakkonen Saimaan lohikalat -hanke) pohjalta lähinnä troolikalastukseen liittyen. Puheenjohtajana toimi Jorma Tiitinen Etelä- Savon ELY-keskuksesta. Savonlinnan tilaisuudessa teemat olivat: lohikalatilanne yleisesti sekä vetouistelun, verkkokalastuksen ja troolauksen vaikutukset ja merkitys lohikalojen kannalta. Savonlinnan tilaisuudessa oli paneeliryhmä ja puheenjohtaja suuren yleisön lisäksi. Panelistit olivat: Jorma Piironen RKTL, Juha Jurvelius RKTL, Harry Härkönen Etelä-Savon kalatalouskeskus, Sampsa Vilhunen WWF, Mika Kärkkäinen kalastusopas, vetouistelija, Markku Turtiainen ammattikalastaja ja Niilo Valkonen Future Missions Oy. Puheenjohtajana toimi kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Tilaisuuden avasi Mirko Laakkonen Saimaan lohikalat -hankkeesta. Erityisesti Savonlinnan tilaisuutta voidaan pitää merkittävänä ja hyvin onnistuneena. Tilaisuutta kiiteltiin useiden henkilöiden toimesta ja se koettiin tarpeelliseksi. Myös uusia vastaavia tilaisuuksia on toivottu järjestettävän. Molemmista tilaisuuksista oli myös useita uutisointeja mediassa sekä ennen tilaisuuksia että tilaisuuksien jälkeen. Raportin liitteenä on molempien tilaisuuksien ohjelmat (Liite 7). - Opintomatka Ruotsiin (Vättern ja Vänern) ja seminaariesitelmä Venäjällä Huhtikuussa 2014 hankkeen projektiryhmä (osa jäsenistä oli korvattu varamiehillä) kävi tutustumassa Ruotsissa Vätternin ja Vänernin alueeseen. 27