LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Transkriptio

1 LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1

2 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI M-M-RVAXPRO Injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten. Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (elävä). 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 0,5 ml sisältää ohjeen mukaan käyttövalmiiksi saatettuna: Eläviä, heikennettyjä tuhkarokkoviruksia 1 (Enders Edmonston -kanta)... 1 x10 3 TCID50* Eläviä, heikennettyjä sikotautiviruksia 1 (Jeryl Lynn TM [taso B] -kanta)... 12,5 x10 3 TCID50* Eläviä, heikennettyjä vihurirokkoviruksia 2 (Wistar RA 27/3 -kanta)... 1 x10 3 TCID50* * 50 % kudosviljelmän infektoivasta annoksesta. 1 Tuotettu kananmunan soluviljelmissä. 2 Tuotettu ihmisen diploidien keuhkofibroblastien solulinjassa WI-38. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta LÄÄKEMUOTO Injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten. Jauhe on ennen käyttövalmiiksi saattamista vaalean keltainen, tiivis ja kiteinen kakku ja liuotin on kirkas väritön neste. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet M-M-RVAXPRO-rokotetta käytetään 12 kuukauden ikäisten ja sitä vanhempien henkilöiden rokottamiseen samanaikaisesti tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan (katso kohta 4.2). Käytetään tuhkarokon puhkeamistapauksissa tai ei-raskaana olevien murrosikäisten tyttöjen ja aikuisten altistuksen jälkeiseen rokottamiseen tai aiemmin rokottamattomien, vähintään 12 kuukauden ikäisten lasten, jotka ovat tekemisissä raskaana olevien naisten kanssa, rokottamiseen sekä todennäköisesti sikotaudille ja vihurirokolle vastustuskyvyttömien henkilöiden rokottamiseen (katso kohta 5.1). 4.2 Annostus ja antotapa Annostus M-M-RVAXPRO-rokotetta tulee käyttää virallisten suositusten mukaisesti. 12 kuukauden ikäiset ja sitä vanhemmat 12 kuukauden ikäisille ja sitä vanhemmille annetaan yksi annos sovittuna päivänä. Voimassa olevien virallisten suositusten mukaisesti toinen annos voidaan antaa minkä tahansa vastaanottokäynnin yhteydessä, kun ensimmäisestä annoksesta on kulunut vähintään 4 viikkoa. Toinen annos on tarkoitettu niille, joilla jostain syystä ei ole kehittynyt vastetta ensimmäiseen annokseen kuukauden ikäiset vauvat 2

3 Tällä hetkellä ei ole saatavissa tietoja M-M-RVAXPRO:n tehokkuudesta ja turvallisuudesta alle 12 kuukauden ikäisillä lapsilla (katso kohta 5.1). Mikäli 6 12 kuukauden ikäinen vauva saa tuhkarokkorokotuksen taudin puhkeamisen vuoksi tai virallisten suositusten mukaisesti, hänelle ei välttämättä kehity vastetta rokotteeseen. Tämä johtuu äidistä peräisin olevien vasta-aineiden läsnäolosta lapsen verenkierrossa. Näille vauvoille tulisi antaa uusi tuhkarokkorokotus ja sitä seuraava lisäannos kuukauden iässä voimassa olevien virallisten suositusten mukaisesti. Antotapa Rokote injisoidaan ihon alle. Ihonalaiset injektiot voidaan antaa reiden etuosaan tai hartialihaksen alueelle olkavarressa. Valmisteluohjeet löytyvät kohdasta 6.6. EI SAA ANTAA LASKIMOON. 4.3 Vasta-aiheet Aiemmin todettu yliherkkyys jollekin tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotteen aineosalle, apuaineelle, mukaan lukien neomysiinille (katso kohdat 2, 4.4 ja 6.1). Raskaus (katso myös kohdat 4.4 ja 4.6). Sairaus, johon liittyy yli 38,5 C:n kuume. Aktiivinen, hoitamaton tuberkuloosi (katso kohta 4.4). Verisolumuutokset, leukemia, erityyppiset lymfoomat tai muut pahanlaatuiset kasvaimet, jotka vaikuttavat veri- ja lymfaattiseen järjestelmään. Nykyinen immunosuppressiohoito (mukaan lukien suuret kortikosteroidiannokset). M-M-RVAXPRO ei ole vasta-aiheinen henkilöillä, jotka saavat topikaalisia tai pienen annoksen parenteraalisia kortikosteroideja (esim. astman profylaksiaan tai korvaushoitona). Humoraaliset tai sellulaariset (primaarit ja hankinnaiset) immuunipuutostilat, mukaan lukien hypo- ja dysgammaglobulinemiset tilat sekä AIDS, tai oireellinen HI-virus tai ikään liittyvä CD4+ T- lymfosyytti < 25 % (katso kohta 4.4). Vaikeista immuunijärjestelmän häiriöistä kärsivillä potilailla, jotka on epähuomiossa rokotettu tuhkarokkorokotteella, on raportoitu tuhkarokon aiheuttamaa enkefaliittia (measles inclusion body encephalitis, MIBE), pneumoniittia ja kuolemantapauksia suorana seurauksena laajalle levinneestä tuhkarokkorokotteen aiheuttamasta virusinfektiosta. Aiemmin suvussa todettu synnynnäinen tai perinnöllinen immuunipuutos, mikäli rokotuksen saajan immuunijärjestelmän toimivuudesta ei voida varmistua. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Asiaan kuuluvaa lääketieteellistä hoitoa ja neuvontaa tulee aina olla saatavilla rokotusta mahdollisesti seuraavan, harvinaisen anafylaktisen reaktion varalta. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että elävät tuhkarokko- ja sikotautirokotteet tuotetaan kananmunan soluviljelmissä. Henkilöillä, joilla on aiemmin ollut anafylaktisia, anafylaksiaa muistuttavia tai muita välittömiä reaktioita (esim. nokkosrokko, suun ja nielun turvotus, hengitysvaikeudet, verenpaineen lasku tai sokki) kananmunan nauttimisen jälkeen, saattaa olla lisääntynyt riski välittömiin 3

4 yliherkkyysreaktioihin. Tällaisissa tapauksissa hyöty-haitta-suhde tulisi arvioida tarkkaan ennen rokottamista. Asiaan kuuluvaa varovaisuutta tulee noudattaa annettaessa M-M-RVAXPRO-rokotetta henkilöille, joilla on aiemmin ollut tai joiden suvussa on ollut kouristuskohtauksia, aivovaurioita. Lääkärin tulee olla tarkkaavainen rokotusta mahdollisesti seuraavan lämmönnousun varalta (katso kohta 4.8). Rokote sisältää 1,9 mg sukroosia apuaineena. Tämä määrä ei riitä aiheuttamaan haittatapahtumia harvinaisista perinnöllisistä ongelmista, kuten fruktoosi-intoleranssista, glukoosi-galaktoosiimeytymishäiriöstä tai sukroosi-isomalteesivajaudesta, kärsivillä ihmisillä. Rokote sisältää jäännöksiä rha-jäännöksiä. Tutkimuksessa, jossa lapsille annettiin toinen annos M-M- RVAXPRO-valmistetta ei havaittu yliherkkyyttä rha:lle. Teoreettista riskiä rha-yliherkkyydelle harvoissa tapauksissa ei voida sulkea pois. Tästä syystä on oltava varovainen käytettäessä tuotteita, jotka sisältävät rha:ta potilailla, joilla ovat aikaisemmin esiintynyt yliherkkyyttä rha:lle. Raskaus Rokotetta ei saa antaa raskaana oleville naisille, ja raskautta tulee välttää kolmen kuukauden ajan rokotuksesta (katso kohdat 4.3 ja 4.6). Trombosytopenia Trombosytopeniasta kärsivillä henkilöillä tauti saattaa rokotuksen seurauksena muuttua vakavammaksi. Henkilöille, joille on kehittynyt trombosytopenia ensimmäisen M-M-RVAXPROannoksen (tai jonkin sen sisältämän rokotteen annon) jälkeen, saattaa kehittyä tämä myös toistuvien annosten yhteydessä. Tällöin saattaa olla tarpeen tehdä serologinen tutkimus mahdollisten lisärokotusannosten tarpeen määrittämiseksi. Tällaisissa tapauksissa hyöty-haitta-suhde tulisi arvioida tarkkaan ennen rokottamista (katso kohta 4.8). Muuta Henkilöt, joilla tiedetään olevan HI-virustartunta ja joiden immuunivaste ei ole alentunut, voidaan rokottaa. Näitä henkilöitä tulee rokotuksen jälkeen kuitenkin seurata tarkkaan tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon osalta, koska rokote saattaa olla heikompaa kuin ei-infektoituneilla henkilöillä (katso kohta 4.3). Tuberkuloosihoidossa olevilla lapsilla ei ole todettu taudin pahenemista sen jälkeen, kun rokottaminen on suoritettu elävällä tuhkarokkorokotteella. Tuhkarokkorokotteiden tehosta hoitamattomilla tuberkuloosilapsilla ei ole raportoitu tähän mennessä. (katso kohta 4.3). Kuten kaikkien rokotteiden kyseessä ollessa, M-M-RVAXPRO-valmisteella rokottaminen ei välttämättä anna suojausta kaikille rokotetuille henkilöille. Tartunta Suurimmalla osalla altistetuista henkilöistä on todettu nenässä tai nielussa vähäisiä määriä eläviä, heikennettyjä vihurirokkoviruksia 7 28 päivän kuluttua rokotuksesta. Ei ole todisteita siitä, että nämä virukset tarttuisivat vastustuskyvyttömiin henkilöihin, jotka ovat tekemisissä rokotettujen henkilöiden kanssa. Näin ollen tartuntaa läheisen henkilökontaktin seurauksena ei voida pitää merkittävänä riskinä, mutta silti teoreettisesti mahdollisena. Vihurirokkoviruksen siirtymistä imeväisiin rintamaidon välityksellä on kuitenkin todettu (katso kohta 4.6). Enemmän heikennetyn Enders Edmonston -kannan tuhkarokkovirusten tai Jeryl Lynn TM -kannan sikotautivirusten tarttumista rokotetuista vastustuskyvyttömiin henkilöihin ei ole raportoitu. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Immunoglobuliinia (IG) ei saa antaa samanaikaisesti M-M-RVAXPRO-rokotteen kanssa. 4

5 Immunoglobuliinien samanaikainen anto M-M-RVAXPRO-rokotteen kanssa saattaa vaikuttaa häiritsevästi toivottuun immuunivasteeseen. Rokotusta tulisi lykätä ainakin kolmella kuukaudella veren- tai plasmansiirrosta tai ihmisperäisen immunoseerumiglobuliinin annosta. Tuhkarokko-, sikotauti- tai vihurirokkovasta-aineita sisältäviä verivalmisteiden antoa, mukaan lukien immunoglobuliinivalmisteet, tulisi välttää yhden kuukauden ajan M-M-RVAXPRO-valmisteen annosta, ellei antoa katsota ehdottoman välttämättömäksi. On todettu, että elävien, heikennettyjen tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkovirusrokotteiden antaminen erikseen saattaa tilapäisesti laskea ihon tuberkuliiniherkkyyttä. Mikäli tuberkuliinitesti on aiheellinen, se tulisi tämän vuoksi tehdä joko ennen M-M-RVAXPRO-rokotteella rokottamista, samanaikaisesti sen kanssa tai 4 6 viikkoa sen jälkeen. Käyttö muiden rokotteiden kanssa Julkaistujen kliinisten tietojen perusteella ei ole esteitä antaa aikaisempaa Merck & Co. Inc. yhtiön valmistamaa tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotetta samanaikaisesti muiden lapsuusajan rokotteiden kanssa, mukaan lukien DTaP (tai DTwP), IPV (tai OPV), Hib (Haemophilus influenzae tyyppi b), Hib-Hbv (Haemophilus influenzae tyyppi b ja hepatiitti B-rokote) ja VAR (varicella). Tähän mennessä ei ole tehty mitään erityisiä tutkimuksia M-M-RVAXPRO-rokotteen ja muiden rokotteiden samanaikaisesta käytöstä. Mutta koska M-M-RVAXPRO on osoittanut omaavan samat turvallisuus- ja immunogeeniset ominaisuudet kuin aikaisempi Merck & Co. Inc. yhtiön valmistama tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoyhdistelmärokote, voidaan tämän rokotteen kohdalta saatu kokemus huomioida. M-M-RVAXPRO tulee antaa samanaikaisesti joko samanaikaisesti eri injektiokohtaan tai kuukautta ennen muun elävän rokotteen antoa tai kuukausi sen jälkeen. 4.6 Raskaus ja imetys M-M-RVAXPRO-rokotteen käyttöä ei ole tutkittu raskaana olevilla naisilla. Ei ole tiedossa, voiko valmiste aiheuttaa haittaa sikiölle annettaessa sitä raskaana olevalle naiselle tai voiko se vaikuttaa lisääntymiskykyyn. Tämän vuoksi rokotetta ei saa antaa raskaana oleville naisille, ja raskautta tulee välttää kolmen kuukauden ajan rokotuksesta (katso kohdat 4.3 ja 4.4.). Mikäli nainen on vahingossa rokotettu raskaana ollessaan tai hän on tullut raskaaksi kolmen kuukauden kuluessa rokotuksesta, lääkärin tulee ohjeita antaessaan ottaa huomioon seuraavaa: (1) Kymmenen vuoden katsauksessa oli mukana yli 700 raskaana olevaa naista, jotka saivat vihurirokkorokotuksen enintään kolme kuukautta ennen hedelmöitystä tai kolmen kuukauden kuluessa hedelmöityksestä. (Näistä naisista 189 sai Wistar RA 27/3 -kannan rokotuksen). Yhdelläkään vastasyntyneellä ei ollut synnynnäisestä vihurirokkosyndroomasta johtuvia poikkeamia. (2) Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana saatu sikotautitartunta saattaa lisätä spontaanin abortin riskiä. Vaikka sikotautirokoteviruksen on todettu tarttuneen istukkaan ja sikiöön, ei ole todisteita siitä, että se aiheuttaisi ihmisillä synnynnäisiä epämuodostumia. (3) On viitteitä siitä, että raskauden aikana sairastettu villiviruksen aiheuttama tuhkarokko lisää sikiöön kohdistuvia riskejä. Spontaanien aborttien, kuolleen lapsen synnytysten, synnynnäisten vaurioiden ja ennenaikaisten synnytysten on todettu lisääntyneen raskaudenaikaisen sairastamisen seurauksena. Heikennettyjen tuhkarokkoviruskantojen (rokotteen) vaikutuksesta raskauden aikana ei ole riittävästi tutkimuksia. On kuitenkin syytä olettaa, että myös rokotteen viruskanta voi aiheuttaa haitallisia sikiövaikutuksia. Huomaa: sen odotusajan pituus, jolloin raskautta tulisi välttää rokotuksen jälkeen, saattaa vaihdella kulloinkin voimassa olevien virallisten suositusten mukaisesti. Synnyttäneet naiset Monissa tapauksissa on todettu tarkoituksenmukaiseksi rokottaa vihurirokolle vastustuskyvyttömät naiset välittömästi synnytyksen jälkeen. Elävän, heikennetyn vihurirokkorokotteen osalta on viimeaikaisissa tutkimuksissa osoitettu, että imettävien naisten rokottaminen synnytyksen jälkeen saattaa aiheuttaa viruksen erittymisen 5

6 äidinmaitoon ja tarttumisen imeväisiin. Yhdelläkään niistä imeväisistä, joilla todettiin vihurirokkovirusinfektio, tauti ei kehittynyt oireelliseksi. Ei tiedetä, erittyykö tuhkarokko- tai sikotautivirus ihmisellä maitoon. Tästä syystä annettaessa M-M-RVAXPRO-rokotetta imettävälle naiselle on syytä noudattaa varovaisuutta. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Mitään tutkimuksia ei ole tehty rokotteen vaikutuksesta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn. 4.8 Haittavaikutukset Kliinisessä tutkimuksessa M-M-RVAXPRO-rokotetta annettiin 641 lapselle (katso kappale 5.1) ja yleinen turvallisuus oli verrattavissa Merck & Co. Inc. yhtiön valmistamaan aikaisempaan tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotteeseen. Kaikki haittatapahtumat arvioitiin 634 lapsen kohdalla. Näiden lasten keskuudessa havaittiin seuraavat haittatapahtumat M-M-RVAXPRO-rokotteen annon jälkeen (lukuun ottamatta yksittäisiä havaintoja joita oli < 0,2 %). [Hyvin yleiset ( 1/10); yleiset ( 1/100 to <1/10); epätavalliset ( 1/1,000 to 1/100)] Infektiot ja infestaatiot Epätavalliset: nenänielutulehdus, ylähengitysteiden tulehdus tai virusinfektio. Hengityselin-, rintakehä- ja välikarsinahäiriöt Epätavalliset: rinorrea Ruoansulatuskanavanhäiriöt Epätavalliset: ripuli tai oksentelu. Ihon ja ihonalaiskerrosten häiriöt Yleiset: tuhkarokkotyyppinen ihottuma tai muu ihottuma Epätavalliset: nokkosihottuma Yleisluontoiset ja annostuspaikan häiriöt Hyvin yleiset: kuume (38,5 C tai enemmän), lpunoitus injektiokohdassa, kipu injektiokohdassa ja turvotus injektiokohdassa. Yleiset: mustelmat injektiokohdassa. Epätavalliset:ihottuma injektiokohdassa. Ensimmäiseen annokseen verrattuna toiseen M-M-RVAXPRO-annokseen ei liity lisääntynyttä kliinisten oireiden tai niiden vakavuusasteen esiintymistä mukaan lukien mahdollisesti yliherkkyyttä aiheuttavat oireet. Mahdolliset haittavaikutukset Kliinisiä ja markkinoille tulon jälkeisiä lisätietoja koskien aikaisempia yksiarvoisia muotoja sekä muita Merck & Co., Inc. yhtiön valmistamia tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoyhdistelmärokotteita huolimatta syy-yhteydestä tai toistuvuudesta on saatavana ja niistä on yhteenveto alla. Nämä tiedot perustuvat yli 400 miljoonaan ympäri maailmaa jaeltuun annokseen. Aikaisemmassa kappaleessa mainitut mahdolliset haittavaikutukset (liittyvät M-M-RVAXPROvalmisteen kliinisiin kokemuksiin) eivät sisälly seuraavassa annettuihin tietoihin. Infektiot ja infestaatiot aseptinen meningiitti (katso alla), epätyypillinen tuhkarokko, kivestulehdus, välikorvatulehdus, korvasylkirauhasen tulehdus, riniitti, subakuutti sklerosoiva panekefaliitti (katso alla). 6

7 Aseptista meningiittia on raportoitu tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotuksen jälkeen. Vaikka muiden sikotautirokotekantojen ja aseptisen meningiitin välillä on osoitettu olevan syy-yhteys, ei ole todisteita, joiden perusteella voitaisiin yhdistää Jeryl Lynn TM -sikotautirokote aseptiseen meningiittiin. Veren ja imunestejärjestelmän häiriöt paikallinen lymfadenopatia, trombosytopenia. Immuunijärjestelmän häiriöt anafylaksian kaltaiset reaktiot, anafylaksia ja vastaavat tilat kuten angioneuroottinen ödeema, kasvojen turvotus ja perifeerinen turvotus. Psyykkiset häiriöt ärtyneisyys. Hermoston häiriöt kuumeettomat kouristukset tai kouristuskohtaukset, ataksia, heitehuimaus, enkefaliitti (katso alla), enkefalopatia (katso alla), kuumekouristukset (lapsilla), Guillain-Barrén oireyhtymä, päänsärky, tuhkarokon aiheuttama enkefaliitti (measles inclusion body encephalitis, MIBE) (katso kohta 4.3), silmähalvaus, optinen neuriitti, parestesia, polyneuriitti, polyneuropatia, retrobulbaarineuriitti, synkopee. Merck & Co. Inc. yhtiön valmistaman tuhkarokkorokotteen rokotteen käytössä noin yhden annoksen kolmesta miljoonasta on raportoitu aiheuttavan enkefaliittia ja enkefalopatiaa, pois lukien subakuutin sklerosoivan panenkefaliitin (SSPE). Markkinoille tulon jälkeinen seuranta, jossa on ollut mukana yli 25 vuoden aikana ( ) yli 400 miljoonaa ympäri maailmaa jaeltua annosta, osoittaa, että vakavia haittavaikutuksia kuten enkefaliittia ja enkefalopatiaa raportoidaan edelleen harvoin. Yhdessäkään tapauksessa ei ole sitovasti osoitettu, että reaktiot olisivat johtuneet nimenomaan rokotteesta; käytettävissä olevat tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että osa näistä tapauksista on saattanut olla tuhkarokkorokotteiden aiheuttamia. Mitään todisteita ei ole siitä, että tuhkarokkorokote aiheuttaisi SSPE:tä. Lapsilla, jotka eivät ole sairastaneet villiviruksen aiheuttamaa tuhkarokkoa mutta ovat saaneet tuhkarokkorokotuksen, on raportoitu subakuuttia sklerosoivaa panenkefaliittia (SSPE). Osa näistä tapauksista on saattanut johtua oireettomasta tuhkarokosta, joka on sairastettu ensimmäisenä elinvuonna, tai mahdollisesti tuhkarokkorokotuksesta. Yhdysvalloissa (US Centers for Disease Control and Prevention) tehdyn retrospektiivisen tapauskontrolloidun tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tuhkarokkorokotteen kokonaisvaikutus on ollut SSPE-tapauksilta suojaava. Silmäsairaudet sidekalvotulehdus, verkkokalvotulehdus. Korva- ja sisäkorvahäiriöt sensorineuraalinen kuurous (nerve deafness). Hengityselin-, rintakehä- ja välikarsinahäiriöt bronkiaalispasmit, yskä, pneumoniitti (katso kohta 4.3), kurkkukipu. Ruoansulatuskanavanhäiriöt pahoinvointi. Ihon ja ihonalaiskerrosten häiriöt pannikuliitti, purppura, ihon kovettuminen, Stevens-Johnsonin syndrooma. Tuki- ja liikuntaelimistön ja sidekudosten häiriöt niveltulehdus ja/tai nivelkipu (usein ohimenevä ja harvoin krooninen [katso alla]), lihaskipu. 7

8 Villiviruksen aiheuttama vihurirokkoinfektio ilmenee niveltulehduksena ja/tai nivelkipuna (usein ohimenevänä ja harvoin kroonisena) sekä polyneuriittina. Oireiden esiintymistiheys ja vakavuusaste vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan ollen suurimmat aikuisilla naisilla ja pienimmät esimurrosikäisillä lapsilla. Lapsilla rokotuksen jälkeiset reaktiot nivelissä ovat yleensä melko harvinaisia (0 3 %) ja lyhytkestoisia. Naisilla niveltulehduksen ja nivelkivun esiintymistiheys on yleisesti ottaen suurempi kuin lapsilla (12 20 %), ja reaktiot ovat yleensä selvemmin havaittavia ja pidempikestoisia. Oireet saattavat kestää kuukausia tai harvinaisissa tapauksissa vuosia. Murrosikäisillä tytöillä reaktioiden esiintymistiheys on lasten ja aikuisten naisten vastaavan esiintymistiheyden väliltä. Nämä reaktiot ovat yleensä hyvin siedettyjä ja haittaavat harvoin normaalia elämää vanhemmillakaan naisilla (35 45-vuotiaat). Krooninen niveltulehdus on yhdistetty villiviruksen aiheuttamaan vihurirokkoinfektioon, ja sen aiheuttajaksi on todettu kudoksista eristetty persistentti virus ja/tai virusantigeeni. Vain harvoissa tapauksissa rokotteen saajalla on kehittynyt kroonisia niveloireita. Yleisluontoiset ja annostuspaikan häiriöt lyhytkestoinen polttelu ja/tai kirvely injektiokohdassa, kuume (38,5 C tai enemmän), pahoinvointi, papilliitti, perfeerinen ödeema, turvotus, arkuus, vesirakkulat injektiokohdassa, pahkurat ja kuumotus injektiokohdassa. 4.9 Yliannostus Yliannostustapauksia on raportoitu harvoin, eikä niitä ole voitu yhdistää vakaviin haittatapahtumiin. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: virusrokotteet, ATC-koodi: J07BD52 Immunogeenisyyden ja kliinisen tehon arviointi Vertailevassa tutkimuksessa, jossa 1279 henkilölle annettiin M-M-RVAXPRO-rokotetta tai Merck & Co., Inc. yhtiön valmistamaa aikaisempaa tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoyhdistelmärokotetta (valmistettu ihmisen seerumin albumiinista) osoitettiin, että näillä kahdella tuotteella on samanlaiset immunogeeniset ja turvallisuusominaisuudet. 284 kolminkertaisesti seronegatiivisella lapsella, joiden iät vaihtelivat 11 kuukauden ja 7 vuoden välillä, tehdyt kliiniset tutkimukset osoittivat, että Merck & Co., Inc. yhtiön valmistama aikaisempi tuhkarokko-, sikotauti- vihurirokkorokote on erittäin immunogeeninen ja yleisesti hyvin siedetty. Näissä tutkimuksissa yksi rokoteinjektio indusoi tuhkarokon hemagglutinaation inhibition (HI) vastaaineita 95 %:lla, sikotautia neutraloivia vasta-aineita 96 %:lla ja vihurirokon HI-vasta-aineita 99 %:lla vastustuskyvyttömistä henkilöistä. Merck & Co., Inc. yhtiön aikaisemmin valmistaman tuhkarokko-, sikotauti- vihurirokkorokotteen aineosien teho todistettiin kaksoissokkokontrolloitujen kenttätutkimusten sarjalla. Näissä tutkimuksissa osoitettiin yksittäisten rokotteen aineosien aikaansaama huomattava suojavaikutus. Samoin näissä tutkimuksissa osoitettiin, että rokotuksen vasteena aikaansaatua serokonversiota tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa kohtaan voitiin rinnastaa aikaansaatuun suojaan näitä tauteja vastaan. Altistuksen jälkeinen rokottaminen Villille tuhkarokkovirukselle altistuneiden henkilöiden rokottaminen saattaa antaa jonkinasteisen suojan, mikäli rokote voidaan antaa 72 tunnin kuluessa altistuksesta. Mikäli rokote annetaan muutamaa päivää ennen altistusta, voidaan saavuttaa huomattava suojavaikutus. Ei ole kuitenkaan 8

9 pitäviä todisteita siitä, että rokottamisella saavutettaisiin suojavaikutus villille sikotauti- tai vihurirokkovirukselle juuri altistuneilla henkilöillä. Tehokkuus Maailmanlaajuisesti on annettu ( ) yli 400 miljoonaa annosta Merck & Co., Inc. yhtiön aikaisemmin valmistamaa tuhkarokko-, sikotauti- vihurirokkorokotetta. Yhdysvalloissa sekä eräissä muissa maissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, laajalle levinnyt kahden annoksen rokotusohjelma on vähentänyt kyseisten kolmen kohdetaudin esiintyvyyttä yli 99 %. Ei-raskaana olevat murrosikäiset tytöt ja aikuiset naiset Vastustuskyvyttömien, ei-raskaana olevien murrosikäisten tyttöjen ja synnyttävässä iässä olevien aikuisten naisten immunisointia elävällä, heikennetyllä vihurirokkorokotteella voidaan pitää perusteltuna, mikäli huolehditaan tietyistä varotoimenpiteistä (katso kohdat 4.4 ja 4.6). Vastustuskyvyttömien, murrosiän ohittaneiden naisten rokottaminen lisää yksilön suojaa myöhemmin raskauden aikana hankittua vihurirokkotartuntaa vastaan. Tämä puolestaan ehkäisee sikiön tartuntaa ja siitä seuraavia vihurirokon aiheuttamia syntymävaurioita. Rokottamattomien, yli 12 kuukauden ikäisten lasten, jotka ovat kontaktissa vastustuskyvyttömien, raskaana olevien naisten kanssa, tulisi saada eläviä, heikennettyjä vihurirokkoviruksia sisältävä rokote (kuten M-M-RVAXPRO tai monovalentti vihurirokkorokote), jotta raskaana olevan naisen altistusriski vähenee. Henkilöt, jotka ovat todennäköisesti vastustuskyvyttömiä sikotaudille ja vihurirokolle M-M-RVAXPRO-rokotetta suositellaan ensisijaisena rokotteena henkilöille, jotka ovat todennäköisesti vastustuskyvyttömiä sikotaudille ja vihurirokolle. Tuhkarokkorokotusta tarvitseville henkilöille voidaan antaa M-M-RVAXPRO-rokote riippumatta heidän vasta-ainetilanteestaan sikotautia ja vihurirokkoa kohtaan, mikäli monovalenttia tuhkarokkorokotetta ei ole saatavilla. 5.2 Farmakokinetiikka Rokotteilta ei vaadita farmakokineettisten ominaisuuksien arviointia. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Perinteisiä prekliinisiä turvallisuustutkimuksia ei ole tehty. Muissa valmisteyhteenvedon kohdissa esitettyjen tietojen lisäksi ei ole erityisiä prekliinisiä seikkoja, joilla olisi merkitystä kliinisen turvallisuuden kannalta. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Kuiva-aine Sorbitoli Natriumfosfaatti Kaliumfosfaatti Sakkaroosi Hydrolysoitu liivate Väliaine 199 ja Hanksin suolat Minimi välttämätön väliaine, Eagle (MEM) Mononatrium-L-glutamaatti Neomysiini Fenolipunainen Natirumbikarbonaatti Suolahappo (ph:n tasapainoittamiseksi) Natriumhydroksidi (ph:n tasapainoittamiseksi) 9

10 Liuotin Vesi injektioita varten 6.2 Yhteensopimattomuudet Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa. 6.3 Kestoaika 2 vuotta. Rokote on käytettävä välittömästi käyttövalmiiksi saattamisen jälkeen. Käyttövalmiin liuoksen stabiilius on kuitenkin osoitettu olevan kahdeksan tunnia kylmässä (2 C 8 C) säilytettynä. Hävitä käyttövalmis rokote, mikäli sitä ei ole käytetty kahdeksan tunnin kuluessa. 6.4 Säilytys Säilytä ja kuljeta kylmässä (2 C 8 C). Ei saa jäätyä. Suojattava valolta. Käyttövalmiin tuotteen säilytysohjeet löytyvät kohdasta Pakkaustyyppi ja pakkauskoot Kuiva-aine injektiopullossa (tyyppi I lasi), jossa tulppa (butyylikumi). Liuotin injektiopullossa (tyyppi I lasi), jossa tulppa (klorobutyylikumi). Pakkauskoot 1 ja 10. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle Käytä sekoittamiseen ainoastaan pakkauksen liuotinta. Liuotin on kirkas väritön neste. Ennen liuottimeen sekoittamista jauhe on vaalean keltainen, tiivis ja kiteinen kakku. Rokote on täysin sekoitettuna kirkkaan keltaista liuosta. On tärkeää käyttää joka potilaalle erillistä steriiliä ruiskua ja neulaa, jotta estetään tartuntaa aiheuttavien aineiden leviäminen henkilöstä toiseen. Ohjeet käyttövalmiiksi saattamiseksi Vedä koko liuotinmäärä ruiskuun, jota käytetään sekoittamisessa. Ruiskuta koko sisältö kuivaainepulloon. Sekoita huolellisesti ravistamalla kevyesti. Vedä liuotetun rokotepullon sisältö samaan ruiskuun ja injisoi koko määrä. Käyttövalmista rokotetta ei saa antaa, mikäli liuoksessa havaitaan partikkeleita tai mikäli rokotteen ulkonäkö eroaa yllä kuvatusta. Käyttämätön valmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA SANOFI PASTEUR MSD SNC 8, rue Jonas Salk F Lyon Ranska 10

11 8. MYYNTILUVAN NUMERO(T) 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 11

12 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI M-M-RVAXPRO Injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten valmiiksi täyteytssä ruiskussa. Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (elävä). 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 0,5 ml sisältää ohjeen mukaan käyttövalmiiksi saatettuna: Eläviä, heikennettyjä tuhkarokkoviruksia 1 (Enders Edmonston -kanta)... 1 x10 3 TCID50* Eläviä, heikennettyjä sikotautiviruksia 1 (Jeryl Lynn TM [taso B] -kanta)... 12,5 x10 3 TCID50* Eläviä, heikennettyjä vihurirokkoviruksia 2 (Wistar RA 27/3 -kanta)... 1 x10 3 TCID50* * 50 % kudosviljelmän infektoivasta annoksesta. 1 Tuotettu kananmunan soluviljelmissä. 2 Tuotettu ihmisen diploidien keuhkofibroblastien solulinjassa WI-38. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta LÄÄKEMUOTO Injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten valmiiksi täytetyssä ruiskussa. Jauhe on ennen käyttövalmiiksi saattamista vaalean keltainen, tiivis ja kiteinen kakku ja liuotin on kirkas väritön neste. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet M-M-RVAXPRO-rokotetta käytetään 12 kuukauden ikäisten ja sitä vanhempien henkilöiden rokottamiseen samanaikaisesti tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan (katso kohta 4.2). Käytetään tuhkarokon puhkeamistapauksissa tai ei-raskaana olevien murrosikäisten tyttöjen ja aikuisten altistuksen jälkeiseen rokottamiseen tai aiemmin rokottamattomien, vähintään 12 kuukauden ikäisten lasten, jotka ovat tekemisissä raskaana olevien naisten kanssa, rokottamiseen sekä todennäköisesti sikotaudille ja vihurirokolle vastustuskyvyttömien henkilöiden rokottamiseen (katso kohta 5.1). 4.2 Annostus ja antotapa Annostus M-M-RVAXPRO-rokotetta tulee käyttää virallisten suositusten mukaisesti. 12 kuukauden ikäiset ja sitä vanhemmat 12 kuukauden ikäisille ja sitä vanhemmille annetaan yksi annos sovittuna päivänä. Voimassa olevien virallisten suositusten mukaisesti toinen annos voidaan antaa minkä tahansa vastaanottokäynnin yhteydessä, kun ensimmäisestä annoksesta on kulunut vähintään 4 viikkoa. Toinen annos on tarkoitettu niille, joilla jostain syystä ei ole kehittynyt vastetta ensimmäiseen annokseen kuukauden ikäiset vauvat 12

13 Tällä hetkellä ei ole saatavissa tietoja M-M-RVAXPRO:n tehokkuudesta ja turvallisuudesta alle 12 kuukauden ikäisillä lapsilla (katso kohta 5.1). Mikäli 6 12 kuukauden ikäinen vauva saa tuhkarokkorokotuksen taudin puhkeamisen vuoksi tai virallisten suositusten mukaisesti, hänelle ei välttämättä kehity vastetta rokotteeseen. Tämä johtuu äidistä peräisin olevien vasta-aineiden läsnäolosta lapsen verenkierrossa. Näille vauvoille tulisi antaa uusi tuhkarokkorokotus ja sitä seuraava lisäannos kuukauden iässä voimassa olevien virallisten suositusten mukaisesti. Antotapa Rokote injisoidaan ihon alle. Ihonalaiset injektiot voidaan antaa reiden etuosaan tai hartialihaksen alueelle olkavarressa. Katso kohdat 6.6. EI SAA ANTAA LASKIMOON. 4.3 Vasta-aiheet Aiemmin todettu yliherkkyys jollekin tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotteen aineosalle, apuaineelle, mukaan lukien neomysiinille (katso kohdat 2, 4.4 ja 6.1). Raskaus (katso myös kohdat 4.4 ja 4.6). Sairaus, johon liittyy yli 38,5 C:n kuume. Aktiivinen, hoitamaton tuberkuloosi (katso kohta 4.4). Verisolumuutokset, leukemia, erityyppiset lymfoomat tai muut pahanlaatuiset kasvaimet, jotka vaikuttavat veri- ja lymfaattiseen järjestelmään. Nykyinen immunosuppressiohoito (mukaan lukien suuret kortikosteroidiannokset). M-M-RVAXPRO ei ole vasta-aiheinen henkilöillä, jotka saavat topikaalisia tai pienen annoksen parenteraalisia kortikosteroideja (esim. astman profylaksiaan tai korvaushoitona). Humoraaliset tai sellulaariset (primaarit ja hankinnaiset) immuunipuutostilat, mukaan lukien hypo- ja dysgammaglobulinemiset tilat sekä AIDS, tai oireellinen HI-virus tai ikään liittyvä CD4+ T- lymfosyytti < 25 % (katso kohta 4.4). Vaikeista immuunijärjestelmän häiriöistä kärsivillä potilailla, jotka on epähuomiossa rokotettu tuhkarokkorokotteella, on raportoitu tuhkarokon aiheuttamaa enkefaliittia (measles inclusion body encephalitis, MIBE), pneumoniittia ja kuolemantapauksia suorana seurauksena laajalle levinneestä tuhkarokkorokotteen aiheuttamasta virusinfektiosta. Aiemmin suvussa todettu synnynnäinen tai perinnöllinen immuunipuutos, mikäli rokotuksen saajan immuunijärjestelmän toimivuudesta ei voida varmistua. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Asiaan kuuluvaa lääketieteellistä hoitoa ja neuvontaa tulee aina olla saatavilla rokotusta mahdollisesti seuraavan, harvinaisen anafylaktisen reaktion varalta. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että elävät tuhkarokko- ja sikotautirokotteet tuotetaan kananmunan soluviljelmissä. Henkilöillä, joilla on aiemmin ollut anafylaktisia, anafylaksiaa muistuttavia tai muita välittömiä reaktioita (esim. nokkosrokko, suun ja nielun turvotus, hengitysvaikeudet, verenpaineen lasku tai sokki) kananmunan nauttimisen jälkeen, saattaa olla lisääntynyt riski välittömiin yliherkkyysreaktioihin. Tällaisissa tapauksissa hyöty-haitta-suhde tulisi arvioida tarkkaan ennen rokottamista. 13

14 Asiaan kuuluvaa varovaisuutta tulee noudattaa annettaessa M-M-RVAXPRO-rokotetta henkilöille, joilla on aiemmin ollut tai joiden suvussa on ollut kouristuskohtauksia, aivovaurioita. Lääkärin tulee olla tarkkaavainen rokotusta mahdollisesti seuraavan lämmönnousun varalta (katso kohta 4.8). Rokote sisältää 1,9 mg sukroosia apuaineena. Tämä määrä ei riitä aiheuttamaan haittatapahtumia harvinaisista perinnäisistä ongelmista, kuten fruktoosi-intoleranssista, glukoosi-galaktoosiimeytymishäiriöstä tai sukroosi-isomalteesivajaudesta, kärsivillä ihmisillä. Rokote sisältää jäännöksiä rha-jäännöksiä. Tutkimuksessa, jossa lapsille annettiin toinen annos M-M- RVAXPRO-valmistetta ei havaittu yliherkkyyttä rha:lle. Teoreettista riskiä rha-yliherkkyydelle harvoissa tapauksissa ei voida sulkea pois. Tästä syystä on oltava varovainen käytettäessä tuotteita, jotka sisältävät rha:ta potilailla, joilla ovat aikaisemmin esiintynyt yliherkkyyttä rha:lle. Raskaus Rokotetta ei saa antaa raskaana oleville naisille, ja raskautta tulee välttää kolmen kuukauden ajan rokotuksesta (katso kohdat 4.3 ja 4.6). Trombosytopenia Trombosytopeniasta kärsivillä henkilöillä tauti saattaa rokotuksen seurauksena muuttua vakavammaksi. Henkilöille, joille on kehittynyt trombosytopenia ensimmäisen M-M-RVAXPROannoksen (tai jonkin sen sisältämän rokotteen annon) jälkeen, saattaa kehittyä tämä myös toistuvien annosten yhteydessä. Tällöin saattaa olla tarpeen tehdä serologinen tutkimus mahdollisten lisärokotusannosten tarpeen määrittämiseksi. Tällaisissa tapauksissa hyöty-haitta-suhde tulisi arvioida tarkkaan ennen rokottamista (katso kohta 4.8). Muuta Henkilöt, joilla tiedetään olevan HI-virustartunta ja joiden immuunivaste ei ole alentunut, voidaan rokottaa. Näitä henkilöitä tulee rokotuksen jälkeen kuitenkin seurata tarkkaan tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon osalta, koska rokote saattaa olla heikompaa kuin ei-infektoituneilla henkilöillä (katso kohta 4.3). Tuberkuloosihoidossa olevilla lapsilla ei ole todettu taudin pahenemista sen jälkeen, kun rokottaminen on suoritettu elävällä tuhkarokkorokotteella. Tuhkarokkorokotteiden tehosta hoitamattomilla tuberkuloosilapsilla ei ole raportoitu tähän mennessä. (katso kohta 4.3). Kuten kaikkien rokotteiden kyseessä ollessa, M-M-RVAXPRO-valmisteella rokottaminen ei välttämättä anna suojausta kaikille rokotetuille henkilöille. Tartunta Suurimmalla osalla altistetuista henkilöistä on todettu nenässä tai nielussa vähäisiä määriä eläviä, heikennettyjä vihurirokkoviruksia 7 28 päivän kuluttua rokotuksesta. Ei ole todisteita siitä, että nämä virukset tarttuisivat vastustuskyvyttömiin henkilöihin, jotka ovat tekemisissä rokotettujen henkilöiden kanssa. Näin ollen tartuntaa läheisen henkilökontaktin seurauksena ei voida pitää merkittävänä riskinä, mutta silti teoreettisesti mahdollisena. Vihurirokkoviruksen siirtymistä imeväisiin rintamaidon välityksellä on kuitenkin todettu (katso kohta 4.6). Enemmän heikennetyn Enders Edmonston -kannan tuhkarokkovirusten tai Jeryl Lynn TM -kannan sikotautivirusten tarttumista rokotetuista vastustuskyvyttömiin henkilöihin ei ole raportoitu. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Immunoglobuliinia (IG) ei saa antaa samanaikaisesti M-M-RVAXPRO-rokotteen kanssa. Immunoglobuliinien samanaikainen anto M-M-RVAXPRO-rokotteen kanssa saattaa vaikuttaa häiritsevästi toivottuun immuunivasteeseen. Rokotusta tulisi lykätä ainakin kolmella kuukaudella veren- tai plasmansiirrosta tai ihmisperäisen immunoseerumiglobuliinin annosta. 14

15 Tuhkarokko-, sikotauti- tai vihurirokkovasta-aineita sisältäviä verivalmisteiden antoa, mukaan lukien immunoglobuliinivalmisteet, tulisi välttää yhden kuukauden ajan M-M-RVAXPRO-valmisteen annosta, ellei antoa katsota ehdottoman välttämättömäksi. On todettu, että elävien, heikennettyjen tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkovirusrokotteiden antaminen erikseen saattaa tilapäisesti laskea ihon tuberkuliiniherkkyyttä. Mikäli tuberkuliinitesti on aiheellinen, se tulisi tämän vuoksi tehdä joko ennen M-M-RVAXPRO-rokotteella rokottamista, samanaikaisesti sen kanssa tai 4 6 viikkoa sen jälkeen. Käyttö muiden rokotteiden kanssa Julkaistujen kliinisten tietojen perusteella ei ole esteitä antaa aikaisempaa Merck & Co. Inc. yhtiön valmistamaa tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotetta samanaikaisesti muiden lapsuusajan rokotteiden kanssa, mukaan lukien DTaP (tai DTwP), IPV (tai OPV), Hib (Haemophilus influenzae tyyppi b), Hib-Hbv (Haemophilus influenzae tyyppi b ja hepatiitti B-rokote) ja VAR (varicella). Tähän mennessä ei ole tehty mitään erityisiä tutkimuksia M-M-RVAXPRO-rokotteen ja muiden rokotteiden samanaikaisesta käytöstä. Mutta koska M-M-RVAXPRO on osoittanut omaavan samat turvallisuus- ja immunogeeniset ominaisuudet kuin aikaisempi Merck & Co. Inc. yhtiön valmistama tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoyhdistelmärokote, voidaan tämän rokotteen kohdalta saatu kokemus huomioida. M-M-RVAXPRO tulee antaa samanaikaisesti joko samanaikaisesti eri injektiokohtaan tai kuukautta ennen muun elävän rokotteen antoa tai kuukausi sen jälkeen. 4.6 Raskaus ja imetys M-M-RVAXPRO-rokotteen käyttöä ei ole tutkittu raskaana olevilla naisilla. Ei ole tiedossa, voiko valmiste aiheuttaa haittaa sikiölle annettaessa sitä raskaana olevalle naiselle tai voiko se vaikuttaa lisääntymiskykyyn. Tämän vuoksi rokotetta ei saa antaa raskaana oleville naisille, ja raskautta tulee välttää kolmen kuukauden ajan rokotuksesta (katso kohdat 4.3 ja 4.4). Mikäli nainen on vahingossa rokotettu raskaana ollessaan tai hän on tullut raskaaksi kolmen kuukauden kuluessa rokotuksesta, lääkärin tulee ohjeita antaessaan ottaa huomioon seuraavaa: (1) Kymmenen vuoden katsauksessa oli mukana yli 700 raskaana olevaa naista, jotka saivat vihurirokkorokotuksen enintään kolme kuukautta ennen hedelmöitystä tai kolmen kuukauden kuluessa hedelmöityksestä. (Näistä naisista 189 sai Wistar RA 27/3 -kannan rokotuksen). Yhdelläkään vastasyntyneellä ei ollut synnynnäisestä vihurirokkosyndroomasta johtuvia poikkeamia. (2) Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana saatu sikotautitartunta saattaa lisätä spontaanin abortin riskiä. Vaikka sikotautirokoteviruksen on todettu tarttuneen istukkaan ja sikiöön, ei ole todisteita siitä, että se aiheuttaisi ihmisillä synnynnäisiä epämuodostumia. (3) On viitteitä siitä, että raskauden aikana sairastettu villiviruksen aiheuttama tuhkarokko lisää sikiöön kohdistuvia riskejä. Spontaanien aborttien, kuolleen lapsen synnytysten, synnynnäisten vaurioiden ja ennenaikaisten synnytysten on todettu lisääntyneen raskaudenaikaisen sairastamisen seurauksena. Heikennettyjen tuhkarokkoviruskantojen (rokotteen) vaikutuksesta raskauden aikana ei ole riittävästi tutkimuksia. On kuitenkin syytä olettaa, että myös rokotteen viruskanta voi aiheuttaa haitallisia sikiövaikutuksia. Huomaa: sen odotusajan pituus, jolloin raskautta tulisi välttää rokotuksen jälkeen, saattaa vaihdella kulloinkin voimassa olevien virallisten suositusten mukaisesti. Synnyttäneet naiset Monissa tapauksissa on todettu tarkoituksenmukaiseksi rokottaa vihurirokolle vastustuskyvyttömät naiset välittömästi synnytyksen jälkeen. Elävän, heikennetyn vihurirokkorokotteen osalta on viimeaikaisissa tutkimuksissa osoitettu, että imettävien naisten rokottaminen synnytyksen jälkeen saattaa aiheuttaa viruksen erittymisen äidinmaitoon ja tarttumisen imeväisiin. Yhdelläkään niistä imeväisistä, joilla todettiin vihurirokkovirusinfektio, tauti ei kehittynyt oireelliseksi. Ei tiedetä, erittyykö tuhkarokko- tai 15

16 sikotautivirus ihmisellä maitoon. Annettaessa M-M-RVAXPRO-rokotetta imettävälle naiselle on syytä noudattaa varovaisuutta. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Mitään tutkimuksia ei ole tehty rokotteen vaikutuksesta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn. 4.8 Haittavaikutukset Kliinisessä tutkimuksessa M-M-RVAXPRO-rokotetta annettiin 641 lapselle (katso kappale 5.1) ja yleinen turvallisuus oli verrattavissa Merck & Co. Inc. yhtiön valmistamaan aikaisempaan tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotteeseen Kaikki haittatapahtumat arvioitiin 634 lapsen kohdalla. Näiden lasten keskuudessa havaittiin seuraavat haittatapahtumat M-M-RVAXPRO-rokotteen annon jälkeen (lukuun ottamatta yksittäisiä havaintoja joita oli < 0,2 %). [Hyvin yleiset ( 1/10); yleiset ( 1/100 to <1/10); epätavalliset ( 1/1,000 to 1/100)] Infektiot ja infestaatiot Epätavalliset: nenänielutulehdus, ylähengitysteiden tulehdus tai virusinfektio. Hengityselin-, rintakehä- ja välikarsinahäiriöt Epätavalliset: rinorrea Ruoansulatuskanavanhäiriöt Epätavalliset: ripuli tai oksentelu. Ihon ja ihonalaiskerrosten häiriöt Yleiset: tuhkarokkotyyppinen ihottuma tai muu ihottuma Epätavalliset: nokkosihottuma Yleisluontoiset ja annostuspaikan häiriöt Hyvin yleiset: kuume (38,5 C tai enemmän), lpunoitus injektiokohdassa, kipu injektiokohdassa ja turvotus injektiokohdassa. Yleiset: mustelmat injektiokohdassa. Epätavalliset:ihottuma injektiokohdassa. Ensimmäiseen annokseen verrattuna toiseen M-M-RVAXPRO-annokseen ei liity lisääntynyttä kliinisten oireiden tai niiden vakavuusasteen esiintymistä mukaan lukien mahdollisesti yliherkkyyttä aiheuttavat oireet. Mahdolliset haittavaikutukset Kliinisiä ja markkinoille tulon jälkeisiä lisätietoja koskien aikaisempia yksiarvoisia muotoja sekä muita Merck & Co., Inc. yhtiön valmistamia tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoyhdistelmärokotteita huolimatta syy-yhteydestä tai toistuvuudesta on saatavana ja niistä on yhteenveto alla. Nämä tiedot perustuvat yli 400 miljoonaan ympäri maailmaa jaeltuun annokseen. Aikaisemmassa kappaleessa mainitut mahdolliset haittavaikutukset (liittyvät M-M-RVAXPROvalmisteen kliinisiin kokemuksiin) eivät sisälly seuraavassa annettuihin tietoihin. Infektiot ja infestaatiot aseptinen meningiitti (katso alla), epätyypillinen tuhkarokko, kivestulehdus, välikorvatulehdus, korvasylkirauhasen tulehdus, riniitti, subakuutti sklerosoiva panekefaliitti (katso alla). Aseptista meningiittia on raportoitu tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotuksen jälkeen. Vaikka muiden sikotautirokotekantojen ja aseptisen meningiitin välillä on osoitettu olevan syy-yhteys, ei ole todisteita, joiden perusteella voitaisiin yhdistää Jeryl Lynn TM -sikotautirokote aseptiseen meningiittiin. 16

17 Veren ja imunestejärjestelmän häiriöt paikallinen lymfadenopatia, trombosytopenia. Immuunijärjestelmän häiriöt anafylaksian kaltaiset reaktiot, anafylaksia ja vastaavat tilat kuten angioneuroottinen ödeema, kasvojen turvotus ja perifeerinen turvotus. Psyykkiset häiriöt ärtyneisyys. Hermoston häiriöt kuumeettomat kouristukset tai kouristuskohtaukset, ataksia, heitehuimaus, enkefaliitti (katso alla), enkefalopatia (katso alla), kuumekouristukset (lapsilla), Guillain-Barrén oireyhtymä, päänsärky, tuhkarokon aiheuttama enkefaliitti (measles inclusion body encephalitis, MIBE) (katso kohta 4.3), silmähalvaus, optinen neuriitti, parestesia, polyneuriitti, polyneuropatia, retrobulbaarineuriitti, synkopee. Merck & Co. Inc. yhtiön valmistaman tuhkarokkorokotteen rokotteen käytössä noin yhden annoksen kolmesta miljoonasta on raportoitu aiheuttavan enkefaliittia ja enkefalopatiaa, pois lukien subakuutin sklerosoivan panenkefaliitin (SSPE). Markkinoille tulon jälkeinen seuranta, jossa on ollut mukana yli 25 vuoden aikana ( ) yli 400 miljoonaa ympäri maailmaa jaeltua annosta, osoittaa, että vakavia haittavaikutuksia kuten enkefaliittia ja enkefalopatiaa raportoidaan edelleen harvoin. Yhdessäkään tapauksessa ei ole sitovasti osoitettu, että reaktiot olisivat johtuneet nimenomaan rokotteesta; käytettävissä olevat tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että osa näistä tapauksista on saattanut olla tuhkarokkorokotteiden aiheuttamia. Mitään todisteita ei ole siitä, että tuhkarokkorokote aiheuttaisi SSPE:tä. Lapsilla, jotka eivät ole sairastaneet villiviruksen aiheuttamaa tuhkarokkoa mutta ovat saaneet tuhkarokkorokotuksen, on raportoitu subakuuttia sklerosoivaa panenkefaliittia (SSPE). Osa näistä tapauksista on saattanut johtua oireettomasta tuhkarokosta, joka on sairastettu ensimmäisenä elinvuonna, tai mahdollisesti tuhkarokkorokotuksesta. Yhdysvalloissa (US Centers for Disease Control and Prevention) tehdyn retrospektiivisen tapauskontrolloidun tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tuhkarokkorokotteen kokonaisvaikutus on ollut SSPE-tapauksilta suojaava. Silmäsairaudet sidekalvotulehdus, verkkokalvotulehdus. Korva- ja sisäkorvahäiriöt sensorineuraalinen kuurous (nerve deafness). Hengityselin-, rintakehä- ja välikarsinahäiriöt bronkiaalispasmit, yskä, pneumoniitti (katso kohta 4.3), kurkkukipu. Ruoansulatuskanavanhäiriöt pahoinvointi. Ihon ja ihonalaiskerrosten häiriöt pannikuliitti, purppura, ihon kovettuminen, Stevens-Johnsonin syndrooma. Tuki- ja liikuntaelimistön ja sidekudosten häiriöt niveltulehdus ja/tai nivelkipu (usein ohimenevä ja harvoin krooninen [katso alla]), lihaskipu. Villiviruksen aiheuttama vihurirokkoinfektio ilmenee niveltulehduksena ja/tai nivelkipuna (usein ohimenevänä ja harvoin kroonisena) sekä polyneuriittina. Oireiden esiintymistiheys ja vakavuusaste vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan ollen suurimmat aikuisilla naisilla ja pienimmät esimurrosikäisillä lapsilla. Lapsilla rokotuksen jälkeiset reaktiot nivelissä ovat yleensä melko 17

18 harvinaisia (0 3 %) ja lyhytkestoisia. Naisilla niveltulehduksen ja nivelkivun esiintymistiheys on yleisesti ottaen suurempi kuin lapsilla (12 20 %), ja reaktiot ovat yleensä selvemmin havaittavia ja pidempikestoisia. Oireet saattavat kestää kuukausia tai harvinaisissa tapauksissa vuosia. Murrosikäisillä tytöillä reaktioiden esiintymistiheys on lasten ja aikuisten naisten vastaavan esiintymistiheyden väliltä. Nämä reaktiot ovat yleensä hyvin siedettyjä ja haittaavat harvoin normaalia elämää vanhemmillakaan naisilla (35 45-vuotiaat). Krooninen niveltulehdus on yhdistetty villiviruksen aiheuttamaan vihurirokkoinfektioon, ja sen aiheuttajaksi on todettu kudoksista eristetty persistentti virus ja/tai virusantigeeni. Vain harvoissa tapauksissa rokotteen saajalla on kehittynyt kroonisia niveloireita. Yleisluontoiset ja annostuspaikan häiriöt lyhytkestoinen polttelu ja/tai kirvely injektiokohdassa, kuume (38,5 C tai enemmän), pahoinvointi, papilliitti, perfeerinen ödeema, turvotus, arkuus, vesirakkulat injektiokohdassa, pahkurat ja kuumotus injektiokohdassa. 4.9 Yliannostus Yliannostustapauksia on raportoitu harvoin, eikä niitä ole voitu yhdistää vakaviin haittatapahtumiin. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: virusrokotteet, ATC-koodi: J07BD52. Immunogeenisyyden ja kliinisen tehon arviointi Vertailevassa tutkimuksessa, jossa 1279 henkilölle annettiin M-M-RVAXPRO-rokotetta tai Merck & Co., Inc. yhtiön valmistamaa aikaisempaa tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoyhdistelmärokotetta (valmistettu ihmisen seerumin albumiinista) osoitettiin, että näillä kahdella tuotteella on samanlaiset immunogeeniset ja turvallisuusominaisuudet. 284 kolminkertaisesti seronegatiivisella lapsella, joiden iät vaihtelivat 11 kuukauden ja 7 vuoden välillä, tehdyt kliiniset tutkimukset osoittivat, että M-M-RVAXPRO on erittäin immunogeeninen ja yleisesti hyvin siedetty. Näissä tutkimuksissa yksi rokoteinjektio indusoi tuhkarokon hemagglutinaation inhibition (HI) vasta-aineita 95 %:lla, sikotautia neutraloivia vasta-aineita 96 %:lla ja vihurirokon HI-vasta-aineita 99 %:lla vastustuskyvyttömistä henkilöistä. Merck & Co., Inc. yhtiön aikaisemmin valmistaman tuhkarokko-, sikotauti- vihurirokkorokotteen aineosien teho todistettiin kaksoissokkokontrolloitujen kenttätutkimusten sarjalla. Näissä tutkimuksissa osoitettiin yksittäisten rokotteen aineosien aikaansaama huomattava suojavaikutus. Samoin näissä tutkimuksissa osoitettiin, että rokotuksen vasteena aikaansaatua serokonversiota tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa kohtaan voitiin rinnastaa aikaansaatuun suojaan näitä tauteja vastaan. Altistuksen jälkeinen rokottaminen Villille tuhkarokkovirukselle altistuneiden henkilöiden rokottaminen saattaa antaa jonkinasteisen suojan, mikäli rokote voidaan antaa 72 tunnin kuluessa altistuksesta. Mikäli rokote annetaan muutamaa päivää ennen altistusta, voidaan saavuttaa huomattava suojavaikutus. Ei ole kuitenkaan pitäviä todisteita siitä, että rokottamisella saavutettaisiin suojavaikutus villille sikotauti- tai vihurirokkovirukselle juuri altistuneilla henkilöillä. Tehokkuus Maailmanlaajuisesti on annettu ( ) yli 400 miljoonaa annosta Merck & Co., Inc. yhtiön aikaisemmin valmistamaa tuhkarokko-, sikotauti- vihurirokkorokotetta. 18

19 Yhdysvalloissa sekä eräissä muissa maissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, laajalle levinnyt kahden annoksen rokotusohjelma on vähentänyt kyseisten kolmen kohdetaudin esiintyvyyttä yli 99 %. Ei-raskaana olevat murrosikäiset tytöt ja aikuiset naiset Vastustuskyvyttömien, ei-raskaana olevien murrosikäisten tyttöjen ja synnyttävässä iässä olevien aikuisten naisten immunisointia elävällä, heikennetyllä vihurirokkorokotteella voidaan pitää perusteltuna, mikäli huolehditaan tietyistä varotoimenpiteistä (katso kohdat 4.4 ja 4.6). Vastustuskyvyttömien, murrosiän ohittaneiden naisten rokottaminen lisää yksilön suojaa myöhemmin raskauden aikana hankittua vihurirokkotartuntaa vastaan. Tämä puolestaan ehkäisee sikiön tartuntaa ja siitä seuraavia vihurirokon aiheuttamia syntymävaurioita. Rokottamattomien, yli 12 kuukauden ikäisten lasten, jotka ovat kontaktissa vastustuskyvyttömien, raskaana olevien naisten kanssa, tulisi saada eläviä, heikennettyjä vihurirokkoviruksia sisältävä rokote (kuten M-M-RVAXPRO tai monovalentti vihurirokkorokote), jotta raskaana olevan naisen altistusriski vähenee. Henkilöt, jotka ovat todennäköisesti vastustuskyvyttömiä sikotaudille ja vihurirokolle M-M-RVAXPRO-rokotetta suositellaan ensisijaisena rokotteena henkilöille, jotka ovat todennäköisesti vastustuskyvyttömiä sikotaudille ja vihurirokolle. Tuhkarokkorokotusta tarvitseville henkilöille voidaan antaa M-M-RVAXPRO-rokote riippumatta heidän vasta-ainetilanteestaan sikotautia ja vihurirokkoa kohtaan, mikäli monovalenttia tuhkarokkorokotetta ei ole saatavilla. 5.2 Farmakokinetiikka Rokotteilta ei vaadita farmakokineettisten ominaisuuksien arviointia. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Perinteisiä prekliinisiä turvallisuustutkimuksia ei ole tehty. Muissa valmisteyhteenvedon kohdissa esitettyjen tietojen lisäksi ei ole erityisiä prekliinisiä seikkoja, joilla olisi merkitystä kliinisen turvallisuuden kannalta. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Kuiva-aine Sorbitoli Natriumfosfaatti Kaliumfosfaatti Sakkaroosi Hydrolysoitu liivate Väliaine 199 ja Hanksin suolat Minimi välttämätön väliaine, Eagle (MEM) Mononatrium-L-glutamaatti Neomysiini Fenolipunainen Natirumbikarbonaatti Suolahappo (ph:n tasapainoittamiseksi) Natriumhydroksidi (ph:n tasapainoittamiseksi) Liuotin Vesi injektioita varten 6.2 Yhteensopimattomuudet 19

20 Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa. 6.3 Kestoaika 2 vuotta. Rokote on käytettävä välittömästi käyttövalmiiksi saattamisen jälkeen. Käyttövalmiin liuoksen stabiilius on kuitenkin osoitettu olevan kahdeksan tunnia ajalta kylmässä (2 C 8 C) säilytettynä. 6.4 Säilytys Säilytä ja kuljeta kylmässä (2 C 8 C). Ei saa jäätyä. Suojattava valolta. Käyttövalmiin tuotteen säilytysohjeet löytyvät kohdasta Pakkaustyyppi ja pakkauskoot Kuiva-aine injektiopullossa (tyyppi I lasi), jossa tulppa (butyylikumi). Liuotin esitäytetyssä ruiskussa (tyyppi I lasi), jossa kiinnitetty neula ja mäntäsuljin (klorobutyylikumi) sekä neulansuojus (luonnonkumi). Pakkauskoot 1 ja 10. Kuiva-aine injektiopullossa (tyyppi I lasi), jossa tulppa (butyylikumi). Liuotin esitäytetyssä ruiskussa (tyyppi I lasi), jossa mäntäsuljin ja kärjessä tulppa (klorobutyylikumi), ilman neulaa. Pakkauskoot 1, 10 ja 20. Kuiva-aine injektiopullossa (tyyppi I lasi), jossa tulppa (butyylikumi). Liuotin esitäytetyssä ruiskussa (tyyppi I lasi), jossa mäntäsuljin ja kärjessä tulppa (klorobutyylikumi) sekä yksi tai kaksi erillistä neulaa. Pakkauskoot 1, 10 ja 20. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle Käytä sekoittamiseen ainoastaan pakkauksen liuotinta. Liuotin on kirkas väritön neste. Ennen liuottimeen sekoittamista jauhe on vaalean keltainen, tiivis ja kiteinen kakku. Rokote on täysin sekoitettuna kirkkaan keltaista liuosta. On tärkeää käyttää joka potilaalle erillistä steriiliä ruiskua ja neulaa, jotta estetään tartuntaa aiheuttavien aineiden leviäminen henkilöstä toiseen. Ohjeet käyttövalmiiksi saattamiseksi Vedä koko liuotinmäärä ruiskuun, jota käytetään sekoittamisessa. Ruiskuta koko sisältö kuivaainepulloon. Sekoita huolellisesti ravistamalla kevyesti. Vedä liuotetun rokotepullon sisältö samaan ruiskuun ja injisoi koko määrä. Käyttövalmista rokotetta ei saa antaa, mikäli liuoksessa havaitaan partikkeleita tai mikäli rokotteen ulkonäkö eroaa yllä kuvatusta. Käyttämätön valmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA SANOFI PASTEUR MSD SNC 8, rue Jonas Salk F Lyon 20