Kuluttajavirasto Haapaniemenkatu 4, PL Helsinki puh fax eeva-liisa.sainio@kuluttajavirasto.fi

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Puheenjohtajan puheenvuoro...2 Sihteeriltä...3 Suomen Toksikologiyhdistyksen hallitus vuonna Kutsu Suomen Toksikologiyhdistyksen 25-vuotisjuhlaan...5 Uudistettu yleisen toksikologian koulutus Kuopion yliopistossa...6 Kemikaalilainsäädäntö uudistuu...8 Väitöskirjat - Doctoral Dissertations...11 Väitöskirjat - Doctoral Dissertations...12 Väitöskirjat - Doctoral Dissertations...13 Course and Congress Calendar OSOITTEEN- JA NIMENMUUTOSILMOITUS...15 JÄSENANOMUS...16 Kustantaja: Painopaikka: Toimittaja: Suomen Toksikologiyhdistys r.y. Kopijyvä, Kuopio Eeva-Liisa Sainio Kuluttajavirasto Haapaniemenkatu 4, PL Helsinki puh fax eeva-liisa.sainio@kuluttajavirasto.fi Kotisivuja: The Finnish Society of Toxicology EUROTOX EUROTOX: IUTOX Society of Toxicology ICT X

2 2 Puheenjohtajan puheenvuoro kun mieli hellä on ihmisellä Herkistymisen aika lähenee ja on hyvä miettiä, mitä kaikkea kuluneena vuonna teki ja harmitella kaikkea sitä, minkä jätti tekemättä ja kokematta. Suomen toksikologiyhdistyksellä on ollut todella vilkas vuosi, minkä tärkein tapahtuma oli tietenkin Jyväskylän yliopiston moderneissa tiloissa järjestetty vuosisymposium. Sen järjestelyistä vielä monet kiitokset Aimolle ja hänen ryhmälleen. Toimintasuunnitelmassa mainittu näkyvyyden lisääminen onnistui hyvin, sillä STY oli järjestämässä Euroopan kemikaaliviikon avaustilaisuutta Säätytalolla sekä järjesti työ- ja ympäristötoksikologian session Kemian päivillä. Näissä yhteyksissä myös media, erityisesti lehdistö, tiedotti laajasti kemikaalien terveysvaaroista. REACHinkin takia toksikologian tarvetta yhteiskunnassa pitäisi jatkuvasti korostaa. Toksikologian opetus yliopistoissa lisääntyy jatkuvasti. Kirsi Vähäkangas kertoo Kuopion koulutuksesta tässä lehdessä ja Turun yliopistossa on tänä syksynä aloitettu toksikologian kurssit. Professori Aimo Oikari jättää hallituksen vuodenvaihteessa, sydämellinen kiitos yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Uusi jäsen on Joensuun yliopiston ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen. Jussi on ollut professorina vuodesta Tervetuloa töihin! Vuosi 2004 on STY:n historiassa merkkivuosi monella tapaa: Suomen toksikologiyhdistys täyttää 25 vuotta ja heinäkuussa on kaiken huippu eli International Congress on Toxicology Tampereella! 25-vuotista taivalta juhlitaan toukokuun 3. Säätytalolla Helsingissä, vaikka yhdistyksen perustamiskokous pidettiinkin aikoinaan Turussa. Kannattaa tulla mukaan juhliin! Tampereen kokouksessa on mahdollisuus esitellä suomalaista toksikologiaa monipuolisesti. Itse asiassa meillä on siihen eräänlainen velvollisuuskin: olemmehan saaneet rahoitusta tutkimusta varten ja nyt on aika ja paikka näyttää tulokset. Kongressin tieteellinen ohjelma on upea. Siis kaikki mukaan Tampereelle! Lue lisää Final Announcementistä ja kongressin kotisivuilta Lopuksi kiitos kaikille jäsenille (teitä on 310!) työstänne toksikologian ja sitä kautta terveyden hyväksi. Riemullista Joulua ja Onnea Vuodelle 2004! Jyrki Liesivuori Suomen toksikologiyhdistyksen puheenjohtaja

3 3 Sihteeriltä Sihteeriltä Hyvät toksikologit, Vuosi lähenee loppuaan ja on jo aika tarkastella tulevan vuoden tapahtumia. Ensi vuonna on nimittäin aihetta juhlaan, Suomen toksikologiyhdistys täyttää 25 vuotta ja järjestämme 10th International Congress of Toxicology -kokouksen. Meille hallituslaisille ja ICT X - järjestelytoimikuntaan kuuluville vuosi on varmasti kiireinen, mutta toivottavasti sen myötä antoisa kaikille jäsenillemme! STY:n 25-vuotisjuhlia vietetään vuosikokouksen, juhlasymposion ja illallisjuhlan merkeissä toukokuussa Helsingissä. Alustava ohjelma löytyy tästä lehdessä, joten merkatkaapa päivämäärä, , jo kalentereihinne! Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet annamme seuraavassa jäsenlehdessä. ICT X kokouksen merkeissä kokoonnumme sitten kahta kuukautta myöhemmin Tampereelle Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen toksikologi käyttää tilaisuuden hyväkseen; harvoin vuoden merkittävin kokous järjestetään kotimaassa! Rekisteröityminen on jo alkanut, ohjeet löytyvät nettisivuilta STY:n hallitus on työskennellyt myös omien nettisivujemme parissa ja niinpä parin viikon kuluessa aukeavat STY:n uudet sivut uudessa osoitteessa Uusien sivujen avulla pyrimme yhä paremmin tiedottamaan yhdistyksen asioista ja jakamaan toksikologiaan liittyvää tietoa. Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2004! Anne Höytö Sihteeri Anne.Hoyto@uku.fi

4 4 Suomen Toksikologiyhdistyksen hallitus vuonna 2004 Liesivuori Jyrki, puheenjohtaja Alaranta Sakari, taloudenhoitaja Työterveyslaitos BioTie Therapies Corp. PL 93 Biocity, Tykistökatu Kuopio TURKU Puh , fax sakari.alaranta@biotie.com jyrki.liesivuori@ttl.fi Höytö Anne, sihteeri Sainio Eeva-Liisa, toimittaja Kuopion yliopisto Kuluttajavirasto Ympäristötieteiden laitos Haapaniemenkatu 4, PL 5 Bioteknia 2, PL Helsinki Kuopio Puh , fax Puh , fax eeva-liisa.sainio@kuluttajavirasto.fi anne.hoyto@uku.fi Karhunen Pekka, jäsen Kukkonen Jussi, jäsen Tampereen yliopisto Joensuun yliopisto Lääketieteen laitos Biologian laitos Tampereen yliopisto PL 111 pekka.karhunen@uta.fi Joensuu jussi.kukkonen@joensuu.fi Nylund Lars, jäsen Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Säästöpankinranta 2 A, PL 210, PL Helsinki Kuopio Raunio Hannu, jäsen Kuopion yliopisto Farmakologian ja toksikologian laitos Puh , fax Puh , fax lars.nylund@sttv.fi hannu.raunio@uku.fi Uudet toksikologiyhdistyksen jäsenet: Pasi Jalava, Kansanterveyslaitos, Kuopio Mia Blåfield, opiskelijajäsen, Kuopion yliopisto Marjo Niittynen, Kansanterveyslaitos, Kuopio Anna-Maija Hämäläinen, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, Helsinki Tarja Hyötyläinen, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Tarvaala Eero Priha, Työterveyslaitos, Tampere

5 5 Kutsu Suomen Toksikologiyhdistyksen 25-vuotisjuhlaan KUTSU Suomen toksikologiyhdistys ry STY 25-VUOTISJUHLAAN klo 12 alkaen Säätytalossa Helsingissä Juhlaohjelma: Vuosikokous Kahvitarjoilu Juhlaseminaari Juhlaillallinen Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet seuraavassa Toksikologi-lehdessä

6 6 Uudistettu yleisen toksikologian koulutus Kuopion yliopistossa Yleisen toksikologian koulutus Kuopion yliopistossa Kirsi Vähäkangas, toksikologian professori, toksikologian oppiaineen vastuuhenkilö Farmakologian ja toksikologian laitos, Kuopion yliopisto, Kuopio Yleistä Kuopion yliopiston yleisen toksikologian jatkokoulutusohjelma perustettiin n. 25 vuotta sitten sekä toksikologian jatko-opintojen teoreettiseksi pohjaksi, että toksikologian parissa työskenteleville. Tähän ohjelmaan pohjautuen on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut käynnissä yleisen toksikologian opintojen uudistaminen, joka on johtanut nyt käynnissä oleviin ohjelmiin. Suurin mullistus on tapahtunut siinä että Suomeen on perustettu ensimmäinen toksikologian peruskoulutusohjelma, joka johtaa FM-tutkintoon toksikologia pääaineena. Koska laitoksemme sijaitsee farmaseuttisessa tiedekunnassa, on toksikologian opetusta hyödynnetty myös proviisorien koulutusohjelmassa perustamalla lääkehoito-opintokokonaisuuteen toksikologian haara. Jatkokoulutuskurssien määrä on vähentynyt, koska suurta osaa niistä saattoi suoraan muokata peruskursseiksi. Kehitystyö on vielä osittain kesken, osaksi sen vuoksi, että suunnitteluvaiheessa oli koko ajan mukana ylioppilaspohjaisen yleisen toksikologian koulutus, johon OPM ei kuitenkaan loppujen lopuksi antanut resursseja. Yleisen toksikologian FM-ohjelma Yleisen toksikologian peruskoulutus toteutetaan Kuopion yliopiston farmakologian ja toksikologian laitoksen toimesta. Peruskoulutus tähtää sellaisten toksikologian tietojen ja taitojen antamiseen, jonka perusteella FM-tutkinnon suorittanut toksikologi voi toimia kansallisella tasolla asiantuntijana mm. lääke- ja kemian teollisuudessa, hallinnossa ja yliopiston toksikologian perusopetuksen kouluttajana. Peruskoulutus antaa myös pohjakoulutuksen toksikologian tieteelliselle jatkokoulutukselle tohtorinopintoja ajatellen. Toksikologian peruskoulutukseen otettiin 2002 viisi opiskelijaa ja 2003 seitsemän opiskelijaa. Ensi vuonna sisäänotoksi on sovittu n. 5 opiskelijaa. Vaatimuksena FM-ohjelmaan on vähintään 60 opintoviikon verran toksikologian opintojen pohjaksi sopivia opintoja toksikologian lähitieteiden alueilta (lääketiede, biokemia, orgaaninen kemia, ympäristötiede, farmasia). Yleisen toksikologian koulutus rakentuu toksikologisen tiedon ymmärtämiseksi vaadittavista perusteista, joita opiskelijat täydentävät tarpeen mukaan yliopiston muilla laitoksilla. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka mukaan yksilöllisesti edetään. Toksikologian opintojen yhtenä tärkeimmistä opintojaksoista on toksikologian juonne, jossa ryhmäopetuksina liitetään opetettu aines toksisuuden testaamiseen ja riskinarviointiin, joihin käytännön toksikologia tähtää. Tärkeänä elementtinä on myös toksikologiaan ja tieteelliseen tutkimukseen liittyvän etiikan opiskelu, jolloin siitä muodostuu opetettavan aineen ja siihen liittyvän tieteen oleellinen osa. Toksikologian kurssien suorittaminen tapahtuu edeten perusteista toksikologian syvempään ymmärtämiseen ja päätyen riskinarviointi-kokonaisuuteen, jota on yhteensä n. 10 opintoviikkoa: riskinarvioinnin teoria (4ov), riskinarviointityö (4ov) ja hallinnollisen riskinarvioinnin kurssi (1.5-2ov). Viimeksi mainittu järjestetään yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön Tuotevalvontakeskuksen kanssa. Täydentäviksi kursseiksi yleisen toksikologian FM-opiskelijat voivat hyödyntää myös oman laitoksemme runsasta farmakologian kurssivalikoimaa.

7 7 Proviisorien lääkehoito-opintokokonaisuuden toksikologian haara Lääkeainetoksikologian osaajia tarvitaan enenevässä määrin etenkin lääketeollisuudessa asiantuntijoina, johon valmentautumiseen tämä opinto-ohjelma antaa hyvän lähtökohdan. Lääkeainevalikoiman jatkuva suurentuminen ja uusilla periaatteilla toimivien lääkkeiden mahdollisten uusien toksisuuden mekanismien ymmärtäminen asettaa haasteita myös farmasian sektorin kehittämiselle. Tässä opinto-ohjelmassa opiskelijat suorittavat osan yleisen toksikologian peruskursseista, ja täydentävät niitä mm. farmakologian kurssivalikoimalla. Myös pro gradu-työn voi suorittaa sekä toksikologisesta että farmakologisesta aiheesta. Tärkeä osa heidän opintojaan ovat myös proviisorikoulutuksen pakolliset kurssit, koska ohjelma tähtää proviisorin tutkintoon. Toksikologian juonneopetus on pakollista myös lääkeainetoksikologian opiskelijoille. Juonneopetus antaa loistavan mahdollisuuden keskusteluun eri aloja edustavien opiskelijoiden kesken. Yhteiskuntahan tarvitsee yhä suuremmassa määrin tiedon integrointiin pystyviä asiantuntijoita, varsinkin toksikologian alalla. Tohtorikoulutus Koulutusohjelma hyödyntää Kuopion kampuksen toksikologian osaamista paitsi peruskoulutuksessa, tietysti myös jatkokoulutuksessa. Kampuksen vahvuuksia toksikologian tieteellisessä tutkimuksessa ovat dioksiinitutkimus Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastolla (prof. Jouko Tuomisto, Suomen Akatemian huippuyksikkö), kemialliseen karsinogeneesiin (prof. Kirsi Vähäkangas), vierasainemetaboliaan (prof. Hannu Raunio, dos. Risto Juvonen), ja tumareseptoreihin (prof. Carsten Carlberg, dos. Paavo Honkakoski) liittyvä molekylaarinen ja biokemiallinen tutkimus, sekä työ- ja ympäristötoksikologinen tutkimus Kuopion Aluetyöterveyslaitoksella (prof. Jyrki Liesivuori). Tohtorikoulutuksen kursseja, joita järjestetään yo. tieteellisiin ohjelmiin liittyen Kuopion kampuksella, tarjotaan paitsi omille jatko-opiskelijoille, myös toksikologiasta kiinnostuneille lähialojen tohtoriopiskelijoille. Kursseja järjestetään enenevässä määrin englanniksi, jotta niitä voivat hyödyntää myös Kuopion kampuksen ulkomaiset tohtoriopiskelijat. Toksikologian tohtorikoulu on siis itse asiassa olemassa, vaikka Suomen Akatemian rahoitusta ei vielä ole saatukaan. Kansallisen yhteistyön tiivistäminen tohtorikurssien järjestämisessä toivottavasti auttaa jatkossa myös rahoituksen saamiseen vakaammalle pohjalle. Koulutuksen liittymäkohdat käytännön toksikologiaan Paineita riskinarviointiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla pystyvien toksikologien kouluttamiseksi Suomessa aiheuttavat mm. EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö (jonossa useita satoja kiireellisesti riskinarviointia vaativia yhdisteitä) ja kansainvälisen akkreditoinnin suunnittelu. Kansanterveyslaitoksella ja Työterveyslaitoksella on valtakunnallinen vastuu riskinarviointiin liittyvässä käytännön hallinnollisessa työssä. Suomen Akatemian huippuyksikkö KTL:ssa onkin nimeltään Riskianalyysin huippuyksikkö. KTL on riskinarviointityön ohella suorittanut useita laajoja toksisuustutkimuksia GLP-vaatimusten mukaisesti. Näiden tietotaitojen täysimääräinen hyödyntäminen toksikologian koulutuksessa on tärkeää. Tieteelliseltä kannalta Suomella on varmasti tarjottavaa ajatellen uusien toksisuuden testausmenetelmien kehittämistä. Mm. Tampereen yliopistolla kehitellään aktiivisesti in vitrotestejä (prof. Hanna Tähti), Oulun ja Kuopion yliopistoissa vierasainemetabolian testaamiseen tähtääviä testejä (prof. Olavi Pelkonen ja prof. Hannu Raunio), ja kolmen yliopiston hankkeena sikiön altistumisesta kertovaa istukkaperfuusio-testiä (prof. Kirsi Vähäkangas, prof. Olavi Pelkonen

8 8 ja dos. Kari Laine, Turun yliopisto). Nämä ja muut toksikologian tutkimusohjelmat (esim. Työympäristö 2005-hanke, prof. Jyrki Liesivuori ja Puupölyhanke, prof. Kai Savolainen, Työterveyslaitos, Helsinki) ovat samalla toksikologian tohtorihautomoita ja toivottavasti takaavat toksikologian tieteenalan koulutuksen säilymisen ja kehittymisen Suomessa. Kemikaalilainsäädäntö uudistuu Kemikaalilainsäädäntö uudistuu Katariina Rautalahti, osastopäällikkö, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV), Kemikaaliosasto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Komissio on valmistellut mittavan kemikaaleja koskevan asetusluonnoksen, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa kemikaaleista niistä aiheutuvien riskien hallitsemiseksi. Ns. REACH:in keskeiset elementit ovat rekisteröinti (Registration), arviointi (Evaluation) ja lupamenettely (Authorisation) koskien kemikaaleja (CHemicals). Toteutuessaan asetus tulee luomaan kokonaan uudenlaiset puitteet EU:n kemikaalivalvontaan. Uusi kemikaalistrategia Nykyiset yhteisölainsäädäntöön perustuvat kemikaalien riskinarviointiohjelmat ovat edenneet jopa tuskastuttavan hitaasti. Tämä on tuonut komissiolle paineita luoda uusia menettelytapoja, jotka tehostaisivat riskinarviointia. Lisäksi komissio pyrkii saamaan kemikaalien luokitusta ja merkitsemistä sekä kieltoja ja rajoituksia koskevat säädökset entistä toimivimmiksi. Tavoitteena on myös lisätä avoimuutta ja päästää kansalaiset tiedonlähteille. Helmikuussa 2001 komissio julkaisi Valkoisen Kirjan (White Paper) uudesta kemikaalistrategiasta. Strategia tavoittelee korkeaa terveyden ja ympäristön suojelun tasoa samalla turvaten sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan. Lisäksi strategia pyrkii stimuloimaan innovaatiota ja kilpailukykyä. Tältä pohjalta komissio valmisteli laajan lainsäädäntöluonnoksen, joka laitettiin toukokuussa 2003 avoimeen nettikonsultaatioon: Luonnos sisälsi 117 artiklaa ja 12 liitettä; yli 1000 sivua tekstiä. Komissio sai yli 6000 kannanottoa luonnokseensa. Nyt komissio on kirjoittanut uudistetun ehdotuksen, joka on parhaillaan eri pääosastojen välisellä kommentointikierroksella ennen neuvosto- ja parlamenttikäsittelyn aloittamista. Kemikaalin turvallisuusraportti REACH:in yksi merkittävimmistä uudistuksista on velvoite, joka edellyttää toiminnanharjoittajia laatimaan kemikaalin turvallisuudesta raportin (Chemical Safety Report). Raportti laaditaan kaikista aineista ja kaikista käyttökohteista kun aineen tuotanto- tai maahantuontimäärä ylittää 10 tonnia vuodessa. Raportti sisältää mm. arvion aineen terveys- ja ympäristöriskeistä sekä yhteenvedon tarvittavista riskinvähennystoimista valmistuksen ja käytön yhteydessä. Raportin tietoja voidaan hyödyntää myös laadittaessa käyttöturvallisuustiedotetta.

9 9 Rekisteröinti Kaikki aineet, joita valmistetaan tai tuodaan maahan yli 1 tonni vuodessa, rekisteröidään. Rekisteröintiä varten toiminnanharjoittajat kokoavat tietoa valmistamansa tai maahantuomansa aineen ominaisuuksista ja riskeistä terveydelle ja ympäristölle sekä turvallisesta käytöstä. Rekisteröintivelvoite koskee myös esineissä olevia aineita, jos nämä aineet ovat luokiteltu vaarallisiksi, ne on tarkoitettu vapautumaan esineestä ja niitä on esineissä yli 1 tonni vuodessa. Jokaiselle aineelle nimetään jäsenmaa, jonka toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat kyseiseen aineeseen liittyvän asioinnin toiminnanharjoittajan kanssa. Rekisteröintivelvoite on tarkoitus porrastaa siten, että tietojen toimittamiselle on annettu 3, 6 tai 11 vuoden määräaika. Joillekin aineryhmille on annettu poikkeus rekisteröintivelvoitteesta. Kaikki toimitetut tiedot kootaan tietokantaan, jota pidetään yllä uudessa keskusyksikössä, kemikaalivirastossa (European Chemicals Agency). Jos toiminnanharjoittajalla ei ole kaikkia niitä tutkimuksia, joita rekisteröinti edellyttää, ohjataan toiminnanharjoittajat tiukoin määräyksin jakamaan keskenään saatavilla olevat tutkimustiedot tai tekemään uusia tutkimuksia yhdessä. Tällä menettelyllä pyritään minimoimaan selkärankaisten koeeläinten käyttöä. Arviointi REACH:ssä on kahdenlaisia menettelyjä, joissa toimivaltaiset viranomaiset arvioivat rekisteröityä ainetta. Ns. asiakirja-arvioinnissa (dossier evaluation) viranomainen tarkistaa toiminnanharjoittajan rekisteröinnin yhteydessä ehdottaman aineen testaussuunnitelman asianmukaisuuden. Viranomainen tarkistaa, onko aineesta toimitettu kaikki rekisteröinnissä edellytettävät tiedot sekä arvioi niiden laadun. Tarvittaessa toiminnanharjoittaja joutuu täydentämään toimittamiaan tietoja. Toimivaltainen viranomainen voi myös käynnistää ns. aineen arvioinnin (substance evaluation). Tälllöin viranomainen voi edellyttää toimitettavaksi lisätietoja, jos on perusteltua syytä epäillä aineen aiheuttavan riskiä terveydelle tai ympäristölle. Arvioinnin perusteella viranomainen voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin lupamenettelyn tai kielto- ja rajoitusmenettelyn puitteissa. Lupamenettely Aineet, joista voi aiheutua erityistä vaaraa terveydelle tai ympäristölle kuuluvat REACH:ssä lupamenettelyn piiriin. Tällaisia aineita ovat syöpävaaralliset, mutageeniset tai lisääntymiselle vaaralliset (ns. kategoriat 1 ja 2) aineet sekä pysyvät, bioakkumuloituvat ja toksiset aineet (ns. PBTaineet) ja lisäksi hyvin pysyvät ja hyvin bioakkumuloituvat aineet (ns. vpvb-aineet). Lisäksi lupamenettelyn piiriin voidaan ottaa tapauskohtaisesti hormonitoimintaa häiritseviä aineita. Nämä aineet kootaan keskitetysti listalle ja niiden poistumiselle käytöstä asetetaan määräpäivä ( the sunset date ). Lupahakemus käsitellään EU:n kemikaalivirastossa. Lupa voidaan myöntää vain jos kyseisen aineen käytöstä aiheutuvat riskit terveydelle tai ympäristölle hallitaan. Luvan myöntämisen yhteydessä puntaroidaan myös sosio-ekonomiset hyödyt sekä käytettävissä olevat vaihtoehtoiset aineet ja menetelmät.

10 10 Kiellot ja rajoitukset Tällä hetkellä voimassa olevat yhteisötason kiellot ja rajoitukset on tarkoitus säilyttää. REACH:ssä aloitteen uusista kielloista ja rajoituksista voi tehdä joko uusi kemikaalivirasto tai jäsenmaa. Tämä edellyttää tietoaineiston kokoamista aineesta sekä sen osoittamista, että aineesta aiheutuu merkittävää riskiä terveydelle tai ympäristölle. Aloitteet käsitellään kemikaaliviraston eri komiteoissa ja lopulliset päätökset tehdään yhteisötasolla. Valvonta REACH:n mukaan toiminnanharjoittajat testaavat aineensa ja tekevät siitä riskinarvion sekä osoittavat, että ainetta voidaan käyttää turvallisesti. Viranomaiset puolestaan valvovat, että toiminnanharjoittajat noudattavat REACH:in velvoitteita. Tämä on mittava haaste valvonnalle, koska REACH:in velvoitteet eivät koske vain rajattua määrää kemikaalien valmistajia ja maahantuojia vaan myös kaikkia ainetta käyttäviä toiminnanharjoittajia. Komission on myös tarkoitus perustaa erillinen valvonnasta vastaava työryhmä, ns. Forum, johon jäsenmaat nimeävät edustajansa. Tämä ryhmä koordinoi jäsenmaiden valvontatoimintaa. REACH:in aikataulu Komission asetusehdotuksen käsittely neuvostossa ja parlamentissa alkaa syksyn 2003 aikana. Tämän jälkeen valmistelu voi kestää jopa muutaman vuoden. REACH:in uskotaan astuvan voimaan aikaisintaan vuonna Suomessa tämä tulee merkitsemään kemikaalilain (744/1989) laajaa uudistusta. Samanaikaisesti REACH-asetuksen valmistelun kanssa on valmisteltu myös uutta maailmanlaajuista kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmää (Globally Harmonised System eli GHS). Monien harras toive onkin, että GHS saataisiin sulautettua REACH:iin jo heti alusta alkaen, jotta vältyttäisiin tuplatyöltä. Miten valmistautua? Sekä viranomaisten että toiminnanharjoittajien on syytä aloittaa REACH:iin valmistautuminen ajoissa. Toiminnanharjoittajien kannalta parasta valmistautumista olisi saattaa nykyisen lainsäädännön edellyttämät asiat kuntoon: Onko kemikaalini oikein merkitty? Onko käyttöturvallisuustiedote laadittu? Onko kemikaali-ilmoitus tehty? Kun perusasiat ovat kunnossa, ei siirtyminen REACH-aikaan ole ylitsepääsemättömän vaikeaa. Toiminnanharjoittajat voivat myös jo nyt ryhtyä keräämään sitä tietoa mitä REACHrekisteröinnissä tullaan tarvitsemaan: Mitä tietoja aineeni ominaisuuksista on saatavilla? Mitkä ovat maahantuonti- tai valmistusmääräni? Kuka muu luovuttaa markkinoille samaa ainetta? Tulemmeko tarvitsemaan yhteisen konsortion? Ketkä ovat jatkokäyttäjiä? Kuuluuko aineeni lupamenettelyn piiriin? Perusteellisen pohjatyön tekeminen vähentää tuskaa siinä vaiheessa kun REACH on jo realiteetti. REACH:in toimeenpanemiseksi tarvitaan toksikologiaan ja ekotoksikologiaan perehtyneitä ammattilaisia sekä teollisuudessa että viranomaisissa. Lisäksi tarvitaan testauslaitoksia, jotka kykenevät tekemään tutkimuksia hyvän laboratoriokäytännön (GLP) vaatimusten mukaisesti. Myös tämä tuo haasteita Suomelle. Lopuksi Kemikaalistrategian tavoitteet on asetettu korkealle. Asetusluonnosta on sekä vuolaasti kiitelty että ankarasti kritisoitu. Aika näyttää miten REACH pystyy täyttämään siihen ladatut odotukset.

11 11 Väitöskirjat - Doctoral Dissertations Serpi Raisa: Bentso(a)pyreenin aiheuttama p53 proteiinin kertyminen ja sen mekanismi hiirellä Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian ja toksikologian laitos klo: 12 ISBN X Supervisor: Prof. Kirsi Vähäkangas, Farmakologian ja toksikologian laitos, Kuopion yliopisto Reviewers: Dos. Hannu Komulainen, Kansanterveyslaitos ja prof. Veli-Matti Kosma, Kuopion yliopisto Official Opponent: Dos. Hanna Tähti, Tampereen yliopisto Abstrakti Kasvunrajoitegeeni TP53 on ihmisten syövissä useimmin mutatoitunut geeni. Sen tuottama p53-proteiini aktivoituu stressisignaalien vaikutuksesta. Aktivoitunut p53 sitoutuu DNA:han ja vaikuttaa kohdegeeneihinsä, joiden koodaamat proteiinit aikaansaavat solusyklin pysähtymisen, vaurioituneen DNA:n korjaamisen tai ohjelmoidun solukuoleman. Siten ne estävät mutaatioita ja syöpää. Karsinogeenialtistus, esimerkiksi ympäristöperäiset PAHyhdisteet, voivat aiheuttaa TP53-mutaatioita. Orgaanisen materiaalin epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä bentso(a)pyreeni (BP) on yleinen PAH-malliaine. BP:n tiedetään aiheuttavan p53:n kertymistä, mutta kertymisen mekanismia ei tunneta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää p53:n roolia PAH-karsinogeneesin alkuvaiheissa hiirellä käyttäen BP:ä malliaineena. C57BL/6-hiiriä käsiteltiin BP:llä penslaamalla ihoa tai injektiona vatsaonteloon tai altistettiin tupakansavulle. p53:n määrää tutkittiin immunoblottauksella, immunohistokemialla ja immunoelektronimikroskopialla. Mdm2-, p21- ja p19 ARF -proteiineja tutkittiin immunoblottauksella. BP:n sitoutumista DNA:han mitattiin synkronisella fluoresenssispektrofotometrialla. p53 lisääntyi iholla ja keuhkoissa BP-käsittelyn jälkeen ja keuhkoissa tupakansavun jälkeen in vivo. Lisääntymiseen liittyi BP-DNA sitoutumistuotteiden määrän lisääntyminen. Ihossa havaittiin myös p21 ja mdm2 proteiinien lisääntyminen. Näitä proteiineja koodaavat geenit ovat p53:n kohdegeenejä. Tämä osoittaa, että tutkimuksessa lisääntynyt p53 on toimintakykyistä villin tyypin proteiinia. Keuhkoissa p53:n lisääntymiseen liittyi mdm2:n väheneminen ja p19 ARF :n lisääntyminen. p53:n säätely in vivo siis eroaa C57BL/6 hiiren eri kudoksissa. Tulokset vahvistavat sen, että BP metaboloituu hiiren kudoksissa ja sitoutuu DNA:han ja osoittavat, että BP-DNA sitoutumistuotteet ovat alkusysäys p53:n kertymiselle.

12 12 Väitöskirjat - Doctoral Dissertations Myllynen Päivi: In search of models for hepatic and placental pharmacokinetics (Miten löytää parempia malleja maksan ja istukan farmakokinetiikan tutkimiseksi?) Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian ja toksikologian laitos , klo 12 Supervisor: Prof. Kirsi Vähäkangas, Farmakologian ja toksikologian laitos, Kuopion yliopisto Reviewers: Prof. Pauli Ylitalo, Tampereen yliopisto ja Dos. Ulla Ekblad, Turun yliopisto Official Opponent: Dos. Kari Laine, Farmakologian ja kliinisen farmakologian laitos, Turun yliopisto Abstrakti Eläinkokeiden määrää on pyritty vähentämään viime vuosina sekä yleisen mielipiteen että eettisten syiden takia. Eläinkokeita korvaamaan on kehitetty erilaisia laboratorio-olosuhteissa käytettäviä menetelmiä, jotka käyttävät ihmisistä peräisin olevia kudoksia. Osaa näistä menetelmistä on käytetty laajasti jo pitkään, kun taas toiset on kehittetty vasta viime vuosina. Näillä menetelmillä on pyritty ennustamaan mm. maksassa tapahtuvia aineenvaihduntareaktioita ja lääkeaineiden istukan läpäisevyyttä. Vielä ei kuitenkaan täysin tiedetä kuinka hyvin nämä menetelmät ennustavat ihmisessä tapahtuvia reaktioita. Väitöskirjatyöni tavoitteena oli selvittää useiden tällaisten menetelmien käyttökelpoisuutta ja samalla tuottaa uutta tietoa useiden kouristusta ehkäisevien lääkkeiden vaiheista ihmisen elimistössä. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin maksassa tapahtuvaa aineenvaihduntaa käyttäen ihmisen maksamikrosomeja, ihmisen maksasoluja, ihmisen maksaleikkeitä ja rekombinantti-entsyymejä. Kaikki käytetyt menetelmät ennustivat hyvin malliaineena käytetyn karbamatsepiinin pääasiallisen aineenvaihduntatuotteen syntymisen. Määrällisesti vähäisempiä aineenvaihdunta-tuotteita syntyi vaihtelevasti eri menetelmillä. Kaikki tutkitut menetelmät ennustivat oikein pääasiallisen reaktiohin osallistuvan entsyymin. Istukan läpäisevyyttä tutkittiin käyttämällä istukkaperfuusiomallia, jossa ihmisen istukan osaa pidetään elossa perfuusiolaitteistossa. Tuloksia verrattiin synnytyksen yhteydessä otetuista näytteistä saatuihin tuloksiin. Useiden lääkeaineiden, mutta ei kaikkien, suhteen istukkaperfuusion ennustearvo oli hyvä. Kaiken kaikkiaan kaikilla käytetyillä menetelmillä pystyttiin ennustamaan joitakin piirteitä lääkkeiden aineenvaihdunnasta tai istukan läpäisevyydestä. Kuitenkin laboratorio-olosuhteissä käytettävät menelmät kuvaavat reaktiota vain pienessä osassa elimistöä kerrallaan ja fysiologisia olosuhteita ei voida täysin saavuttaa. Kun tämä pidetään mielessä niin voidaan saatuja tuloksia käyttää arvokkaana osana riskinarviointia. Väitöskirjan Internet-osoite

13 13 Väitöskirjat - Doctoral Dissertations Häkkinen Jani: Comparative sensitivity of boreal fishes to UV-B and UV-induced phototoxicity of retene klo: 12 Jyväskylän yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos ISBN Supervisor: Prof. Aimo Oikari, and Prof. Juha Karjalainen, Department of Biological and Environmental Science, University of Jyväskylä Reviewers: Dr. Peter M. Chapman, EVS Environmental Consultants, Vancouver, Canada and Prof. James T. Oris, University of Miami, USA Official Opponent: Prof. Jussi V. K. Kukkonen, Department of Biology, University of Joensuu Abstract Related to ozone depletion, % increases in CIE-weighted UV-B doses have been predicted in northern latitudes in coming decades. In order to investigate whether increased UV-B radiation is a risk factor for the most sensitive larval stages of freshwater fishes (vendace, whitefish and pike) a series of experiments were conducted under lamps in the laboratory and under the sun in the field. Besides direct effects of UV-B, phototoxicity of certain environmental xenobiotics may also follow. The possibility of phototoxicity of retene, a resin acid derived PAH, was investigated. UV-B conditions considered to be realistic in the future were strictly followed. UV-B alone, even at high dose rates, had only minor effects on coregonid larvae, indicated a minor sunburn reaction of the skin, reversible growth response and increased pigmentation. However, pike larvae were highly sensitive to UV-B under laboratory conditions even in current doses, indicated as severe neurobehavioral disorder. Monitoring of animals with the behavioral syndrome revealed substantial late mortality. Interestingly, field experiments with pike suggest that only minor increases in ambient UV-B coming on the earth s surface may cause sublethal effects to larval fish. However, the frequency of behavioral disorders was considerably lower in the field than under laboratory conditions. Newly hatched larvae of whitefish, vendace and pike differed substantially in their reactions to UV-photoinduced toxicity of retene. By itself, retene - when tested up to 100 µg/l - had no short-term toxic effects to the larvae of boreal fishes. In coregonids, however, the combined exposure of retene+uv resulted in dramatic lethality at low concentrations of retene in acute (72 h) exposures. On the other hand, retene had no phototoxic effects to the larval pike. Overall, it can be concluded that for post-hatch larvae of whitefish and vendace the synergism of UV-B and retene is a key factor of potential ecotoxicological risk to be taken into consideration in lake areas chemically contaminated by sources of retene.

14 14 Course and Congress Calendar Education and Training Programmes offering courses in English throughout the year: 1. The Modular Training Programme in Applied Toxicology, University of Surrey, School of Biomedical and Life Sciences, Guildford, UK. Info: The Programme Organiser, Modular Training Programme in Applied Toxicology, University of Surrey, GUILDFORD, Surrey GU2 7XH, UK; tel ; fax ; internet 2. Netherlands Postgraduate Education in Toxicology (P.E.T.), various venues, The Netherlands. Info: Postgraduate education in Toxicology, Wageningen University, Department of Toxicology, P.O. Box 8000, NL-6700 EA Wageningen, The Netherlands; ; website 3. Modular Toxicology Course, Department of Pharmacy, King's College, London, UK. Info: Toxicology Course, prof. J.A. Timbrell, Pharmacy Department, King's College London, Franklin Wilkins Building, Stamford Street, London SE1 8WA, UK; tel /4783; fax: ; 4. Continuing Professional Development in Toxicological Pathology, a modular programme organized by the British Society of Toxicological Pathologists. Info: Ms Sue Newband, BSTP secretariat, P.O. Box 222, HARROGATE HG2 9XL, UK; tel & fax bstp@msn.com ; internet 5. Molecular Research in Environmental Medicine 1 st International Conference Düsseldorf, March th 2004 Hosted by: Institut für umweltmedizinische Forschung (IUF) an der Heinrich-Heine- Universität Düsseldorf ggmbh Congresses: 2004, IUTOX: ICTX, Tampere, Finland; July. Info: Prof. Hanna Tähti, Univ. of Tampere, Medical School, FIN Tampere, Finland; tel , fax , blhata@uta.fi. website

15 , Krakow, Poland; September. Info: Prof. Konrad J. Rydzynski, Nofer Inst. of Occupat. Health, P.O. Box 199, PL Lódz, Poland; tel /626, fax , 2006, Dubrovnik, Croatia, September. Info: Dr. Danica Majic, Inst. for Medical Research & Occupational Health, Ksaverska cesta 2, P.O. Box 291, HR Zagreb, Croatia; tel , fax , dmajic@imi.hr. website mimi.imi.hr/~akoscec/eurotox2006.htm. 2007, Amsterdam, The Netherlands (dates unknown). Info: Prof. Ivonne M.C.M. Rietjens, University of Wageningen, Dept. of Toxicology, P.O. Box 8000, NL6700EA Wageningen, The Netherlands; tel , ivonne.rietjens@wur.nl. 2008, Crete, Greece (dates unknown) Info: Prof. A. Tsatsakis, aris@med.uoc.gr OSOITTEEN- JA NIMENMUUTOSILMOITUS Vanha nimi: Uusi nimi: Vanha osoite: Uusi osoite: Vanha puhelinnumero: Uusi puhelinnumero: Vanha faxnumero: Uusi faxnumero: Palautus: Anne Höytö Kuopion yliopisto,ympäristötieteiden laitos, Ympäristöterveyden tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö, Bioteknia 2, PL 1627, KUOPIO Puh , Fax anne.hoyto@uku.fi Osoitteen- ja nimenmuutoksen voi myös hoitaa sähköpostitse ilmoittamalla em. tiedot osoitteeseen: anne.hoyto@uku.fi

16 16 SUOMEN TOKSIKOLOGIYHDISTYS Finnish Society of Toxicology JÄSENANOMUS Suku- ja etunimet: Syntymävuosi: Arvo tai ammatti: Kotiosoite ja puhelinnumero: Työpaikka: Työpaikan osoite, puhelinnumero ja telefaxnumero Sähköpostiosoite: Opiskelen päätoimisesti ensimmäistä akateemista lopputukintoa varten; yliopisto: Lyhyt kuvaus aikaisemmasta, erityisesti toksikologiaan liittyvästä toiminnasta (mm. koulutus, oma erikoisala): Suosittelijat: (yhdistyksen jäseniä): Nimen selvennys Nimen selvennys Päiväys ja allekirjoitus: Palautus: Anne Höytö Kuopion yliopisto,ympäristötieteiden laitos, Ympäristöterveyden tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö, Bioteknia 2 PL 1627, KUOPIO Puh , Fax anne.hoyto@uku.fi