BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka"

Transkriptio

1

2 BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Alue- ja keskijänniteverkkojen pitkän aikavälin kehittäminen

3 Kehittämisen tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk( t) Kkun ( t) t1 K inv ( t) K käy ( t) K kesk ( t) K kun ( t) dt K inv K käy K kesk K kun Investointikustannukset Käyttökustannukset; häviöt, henkilöstö, varastot, kalusto Keskeytyskustannukset Kunnossapitokustannukset Reunaehtojen puitteissa!! 3

4 Verkon nykytila ja tulevaisuus Verkoston nykyinen tila Tavoitteet Suunnittelu Kehitystekijät Rahoitusmahdollisuudet Toimenpiteet ja ajoitus Kehittyvä verkosto 4

5 Verkon nykytila ja tulevaisuus Verkon kehittämissuunnittelun lähtökohtana on tarkka analyysi verkon nykytilasta arvio/näkemys tulevista ongelmakohdista Verkon nykytila-analyysi normaalitilan ja mitoitusvikojen mukainen sähkötekninen, käyttövarmuus ja mekaanisen kunnon analyysi jakorajojen optimointi häviöt - mahdolliset akuutit johdinvaihdot oikosulkukestoisuus ja suojauksen toimivuus maasulkusuojauksen toimivuus päämuuntajakapasiteetin riittävyys jännitteenalenematarkastelut dokumentoidaan Alue- ja keskijänniteverkon nykytila 5

6 Verkon nykytila ja tulevaisuus Arvio verkon toimintakyvystä tulevaisuudessa tulevaisuuden kuormat tulevaisuuden vikavirrat normaalitila ja mitoitusviat Tuloksena näkemys verkon tulevista ongelmakohdista, jos mitään ei tehdä. Tärkeä lähtökohta kehittämissuunnittelulle; alueet kohteet syyt 6

7 Jakelujärjestelmän kehittämistoimenpiteitä Uuden sähköaseman rakentaminen Sähköaseman poisto Päämuuntajakapasiteetin lisäys Uuden keskijännitelähdön rakentaminen Varayhteyden rakentaminen Johdinvaihto Muuntajan vaihto Olemassa olevan johdon uusiminen Johdon paikan siirto tienvarteen Johtorakenteen muuttaminen; esimerkiksi avojohto kaapeliksi tai 20 kv johto 1000 V johdoksi Sammutuksen käyttö Jännitteenkorotusmuuntajan käyttö Jatkuu 7

8 Jakelujärjestelmän kehittämistoimenpiteitä Kompensointikondensaattoreiden käyttö Varavoimakoneiden käyttö Suojareleiden uusiminen Kauko-ohjattavien erottimien rakentaminen Maastoon sijoitettujen pylväskatkaisija-asemien rakentaminen Käytönvalvonta- ja käytöntukijärjestelmien käyttö ja kehittäminen Verkon kunnossapitotoimenpiteet: tarkastukset, raivaukset, huollot Ylijännitesuojien ja eläinsuojien käyttö Metsänhoidolliset toimenpiteet Suojareleasetteluiden muuttaminen Verkon kytkentätilanteen muutokset 8

9 Jakelujärjestelmän kehittämistoimenpiteitä Eri tekniikoiden vaikutuksia vikojen määriin ja kestoihin ( tilanne paranee merkittävästi, paranee hieman, - vähäinen tai ei vaikutusta. Pysyvien vikojen määrä Pysyvien Työkeskeytykset/askytkentöjen Jälleen- Absoluuttisesti kpl/as vikojen kesto/as. määrä/as. Uudet sähköasemat - - Kaapelointi (keski- ja - - pienjänniteverkot) PAS-johdot - - Tienvarteen rakentaminen V sähkönjakelu - - Pylväskatkaisijat Kauko-ohjattavat erottimet Varayhteydet Valvomoautomaatio ( ) ( ) - Maasulkuvirtojen sammutus Varavoima Yhteistyö - - 9

10 Uuden sähköaseman vaikutukset Uuden sähköaseman aiheuttamat kustannukset 110 kv johto 110 kv kytkinlaitos päämuuntaja päämuuntajan häviöt sammutuskuristin 20 kv kytkinlaitos 20 kv liitäntäjohdot 20 kv verkon vahvistukset oikosulkukestoisuus tontti tie 10

11 Uuden sähköaseman vaikutukset Uuden sähköaseman hyödyt 20 kv verkon häviöiden vähentyminen 20 kv verkon keskeytyskustannusten vähentyminen vikoja vähemmän/asiakas keskeytysaika/vika lyhenee (vähän) 20 kv verkon jännitteenalenemien pienentyminen 0.4 kv verkon saneeraustarpeen vähentyminen 20 kv verkon saneeraustarpeen vähentyminen vähemmän vahvistuksia ja uusia johtoja maasulkuvirran pienentyminen maadoituskustannusten pienentyminen 11

12 Uuden sähköaseman vaikutukset Esimerkki: Tarkastellaan kuvan mukaista teoreettista tilannetta. Kaksi sähköasemaa syöttää niiden välissä olevaa aluetta. Lähtöjen kuormat ovat tasaisesti jakautuneet pitkin johtoja. Johtojen poikkipinnat ovat joka paikassa samansuuruiset. Sähköasemien väliin rakennetaan uusi sähköasema siten, että kunkin olemassa olevan lähdön kuormat puolittuvat. Kuinka paljon tällöin muuttuvat a) häviökustannukset b) keskeytyskustannukset c) suurimmat jännitteenalenemat d) maasulkuvirrat 12

13 Uuden sähköaseman vaikutukset Uuden sähköaseman rakentamisen ajoitus Taloudellisuus rakennetaan, kun vuotuiset säästöt ovat suuremmat kuin kokonaisinvestoinnin vuotuiserä säästöt häviökustannukset keskeytyskustannukset verkon investointisäästöt Käytännössä taloudellisuus harvoin perusteena sähköasemainvestoinnille. Tekniset reunaehdot tulevat yleensä vastaan aiemmin. 13

14 Uuden sähköaseman vaikutukset Uuden sähköaseman rakentamisella vuosittain saatavat säästöt verrattuna sähköasemainvestoinnin vuotuiserään. 1 = säästö häviökustannuksissa tapauksessa a 2 = säästö häviökustannuksissa tapauksessa b 3 = säästö keskeytyskustannuksissa tapauksessa a 4 = säästö keskeytyskustannuksissa tapauksessa b 5 = sähköasemainvestoinnin vuotuiserä 6 = sähköasemainvestoinnin vuotuiserä + syöttöpistemaksu 14

15 Jakelujärjestelmän kehittämistoimenpiteitä 15

16 Kevytrakenteinen sähköasema ja 110 kv johto 16

17 Sähköaseman poisto Vaikutukset päinvastaiset rakentamiseen verrattuna häviöt kasvavat keskeytyskustannukset kasvavat, jos katkaisijat poistuvat ylläpitokustannukset vähenevät verkon siirtovaatimukset kasvavat maasulkuvirrat kasvavat 17

18 Sähköaseman mahdollisen poiston ajoitus Poiston syyt: sähköaseman teknisen iän loppuminen huomattavat uusimisinvestoinnit alueen kuormitusten taantuma ja ympäröivän verkon kehittyminen Poiston ajankohta: taloudellisuus: Poistetaan kun ylläpitokustannusten säästöt/a ovat suuremmat kuin vuotuiset muun verkon käyttö- ja investointikustannusten vuotuinen kasvu (olettaen, että muun verkon siirtokyky on riittävä) tekninen vanheneminen: Poistetaan, jos voidaan hoitaa ilman sähköasemaa tai 20 kv verkon huomattavia investointeja. Tilalle kaukoohjattu erotinasema. 18

19 Päämuuntajakapasiteetin lisäys Kallis komponentti; 16 MVA k Tehomuuntajilla pitkä toimitusaika (kuukausia) on oltava riittävä kapasiteetti vioittumisen varalta tai riittävä kapasiteetti normaalikäytössä olevissa muuntajissa + riittävä keskijänniteverkon siirtokyky varamuuntajaksi luokiteltava muuntaja jollakin sähköasemalla paikka koko kuljetuskysymykset 19

20 Kompensointikondensaattori Pienentää loistehon siirtoa helpottaa jänniteongelmia pienentää häviöitä, jos ei ylikompensointia Vähentää loistehon hankintamaksuja (kantaverkko) 20

21 Kompensointikondensaattori Voidaan helpottaa jänniteongelmia sähköasemalla, 20 kv kiskoon kytkettynä normaalitilanteessa yhtiön loistehotaseen ylläpito häiriötilanteissa osana kj-verkon siirtoa, ylikompensointi 2 MVar 30 k 20 kv verkossa normaalitilanteen jänniteongelmien ratkaisuun häviöiden pienentämiseen Kondensaattori C Johtolähtöjä läheinen sähköasema Vioittunut sähköasema 21

22 Kompensointikondensaattori Resonanssivaara! S k syöttävän verkon oikosulkuteho Q c kompensontiteho f res 50 Sk Q c (Hz) Jänniteheilahdus; suurin sallittu 2-4 % Kytkentä katkaisijalla, jos paljon kytkentöjä U Q S c k % 22

23 Dieselgeneraattori kw, hinta n. 150 k /MW Hyödyt: pienentää verkolta vaadittavaa siirtokykyä häiriötilanteissa siirrettävissä tilanteen mukaan Dieselgeneraattori G Johtolähtöjä Läheinen sähköasema Vioittunut sähköasema Toistaiseksi osoittautuneet käytössä hieman epävarmoiksi? 23

24 Jännitteenkorotusmuuntaja (-asema) Muuntosuhde 20/20 kv, jännitteensäätö 11 x 1.67 % Kallis MVA k Käyttö joko jatkuvassa käytössä - pitkät 20 kv syötöt häiriötilanteissa - sähköaseman läheisyydessä syöttävän 20 kv johdon päässä Hyödyt: helpottaa jänniteongelmia käyttötarpeen loppuessa yhdessä paikassa niin voidaan siirtää paikkaan 24

25 Akkuvoimalaitos UPSia/dieselgenerattoria vastaava Hyödyt: kuormitusten huippujen tasaus varatehoa häiriötilanteissa Heikkoudet: Edelleen kallis lyhytaikainen kapasiteetti, 5 tuntia lyhyt käyttöikä, 10 vuotta korkeat käyttökustannukset Toistaiseksi teoreettinen vaihtoehto, mutta tilanne voi muuttua nopeasti 25

26 Varayhteydet naapurilaitoksiin/voimalaitoksiin Lisää siirtokapasiteettia häiriötilanteissa Mittauskysymykset ratkaistavissa Kannattaa aina tarkistaa mahdollisuudet ei välttämättä pysyvä ratkaisu, mutta useasti edullinen tapa lykätä suurempia investointeja 26

27 Kauko-ohjattavat erottimet ja muu automaatio Vaikutukset: lyhentävät vikojen kestoaikaa eivät yleensä vähennä vikojen määrää eivät suoranaisesti lisää tehonsiirtokapasiteettia, mutta voivat tehdä sitä välillisesti verkon käyttötilan suunnittelulaskelmat (käytöntuki) kauko-ohjattavilla erottimilla voidaan nopeasti tehdä mutkikkaitakin kytkentöjä mahdollistavat verkon kapasiteetin täysmääräisen käytön 27

28 Pylväskatkaisijat Vaikutukset: vähentävät asiakkaiden kokemia vikoja katkaisijan takana tapahtuvat viat eivät näy lähdön alkupään asiakkaille Pysyviä vikoja: PJK: AJK: Kytkentäaika: 6 vikaa/100km,a 32 pjk/100km,a 10 ajk/100km,a 30 min Lähdön alkupään keskiteho [kw] Pylväskatkaisijan hinta: p 5 % t 25 a Vuosiannuitetti: Kotitalous 56 % Maatalous 16 % Teollisuus 7 % Julkinen 11 % Palvelu 10 % Pylväskatkaisijan taakse jäävä verkkopituus [km] 28

29 Metsänhoidolliset toimenpiteet Leveämmät johtokadut (ei yleensä kannattavaa) Johtokatujen ja niiden ympäristöjen raivaus Johtokadun viereen jätettävät puut riittävän kaus johdoista Vaikutus käyttövarmuuteen vähemmän vikoja 29

30 Uusi keskijännitelähtö/ johdinvaihto Uusi keskijännitelähtö vaikutukset: pienentää häviöitä pienentää jännitteenalenemaa pienentää keskeytyskustannuksia kasvattaa oikosulkuvirtaa kasvattaa maasulkuvirtaa Johdinvaihto vaikutukset: pienentää häviöitä pienentää jännitteenalenemaa parantaa kyseisen johdon oikosulkukestoisuutta suurentaa oikosulkuvirtaa voi aiheuttaa oikosulkukestoisuusongelmia muualla verkossa 30

31 Keskijännitejohdon mitoitus Mikä on oikea poikkipinta? terminen kuormitettavuus oikosulkukestoisuus taloudellisuus jännitteenalenema 31

32 Johdon taloudellinen mitoitus Onko poikkipinta a vai b taloudellisempi? Suurempi poikkipinta b johtaa pienempiin häviöihin, mutta suurempiin investointikustannuksiin. Jos K ha - K hb > K Ib K Ia, niin poikkipinta b on kannattava valinta. Rajateho suuremman poikkipinnan käyttöön on S l U k c h kia ( r r ) b Ib a 32

33 Johdon taloudellinen mitoitus Taloudellisia rajatehoja 20 kv keskijänniteverkon avojohdoille, tehonkasvu 1 %/a, T=45 a, p=5 %, häviöiden hinta 70 /kw,a Johdin Sparrow Raven Al132 Investointikustannus /km Resistanssi /km, + 20 o C 0,848 0,536 0,219 Taloudellinen rajateho S 1, MVA 1,08 1,81 Terminen kuormitettavuus, MVA 7,3 9,7 17,1 33

34 Johdon taloudellinen mitoitus Huipputeho ensimmäisenä vuotena [kw] Al132 Pigeon Raven Sparrow laskentakorkokanta p = 5 % tarkasteluaika t = 40 a laskentajännite U = 20,5 kv tehokerroin cos f = 0,95 häviöiden hinta Hhäv = 75 /kw,a Sparrow Raven Pigeon Al Eur/km Eur/km Eur/km Eur/km Kuormituksen kasvu [%/a] Esimerkki keskijänniteavojohtojen kannattavuusalueista kuormituksen kasvun mukaan varioituna. 34

35 Esimerkki uuden johtolähdön suunnittelusta Alkutilanne 110/20 kv sähköasema Tarkasteltava johtolähtö P max = 8 MW kotitalous 57 % teollisuus 26 % julkinen 11 % palvelu 6 % 35

36 Esimerkki uuden johtolähdön suunnittelusta Uusi lähtö 110/20 kv sähköasema PAS: 3.1 km Uusi johtolähtö Vanha johtolähtö 17 muuntopiiriä (20/0.4 kv) 1048 asiakasta P max = 3.8 MW kotitalous 51 % teollisuus 36 % julkinen 11 % palvelu 2 % 19 muuntopiiriä (20/0.4 kv) 1167 asiakasta P max = 4.6 MW kotitalous 63 % teollisuus 17 % julkinen 10 % palvelu 10 % avojohto: 5.7 km, PAS: 3.1 km, maakaapeli: 4 km avojohto: 5.6 km, PAS: 2.8 km, maakaapeli: 2.0 km Kustannus [k /a] Investointikustannus, pitoaika 40 a, annuiteetti -10 Häviökustannussäästö 15 Keskeytyskustannussäästö 9 Vuosikustannussäästö yhteensä 14 36

37 Johdinvaihto ja sen toteutusajankohta K häviöissä vuosittain saavutettavat säästöt investoinnin vuotuiserä 0 t 0 t opt T t 37

38 Johdinvaihdon rajateho S l U kivahv k R h Taloudellisia johdinvaihdon rajatehoja 20 kv keskijänniteverkon avojohdoille, T=45 a, p=5 %, häviöiden hinta 70 /kw,a Johdin Swan Sparrow Raven Al132 Uusi johdin Sparrow Raven Al132 Raven Al132 Al132 Vaihtokustannus /km Resistanssi /km, + 20 o C 1,360 0,848 0,536 0,219 Johdinvaihdon taloudellinen rajateho S 1, MVA 2,00 1,81 2,14 2,91 2,48 3,18 Terminen kuormitettavuus, MVA 5,0 7,3 9,7 17,1 38

39 Kaapelointi vs. avojohto Kaapelointi keskijännitteellä suurempi investointikustannus kuin avojohdolla kaapeloinnin tuottavuuskehitys positiivista päinvastoin kuin avojohdoilla pienjännitteellä yleensä edullisempi ratkaisu, jos auraus mahdollista parempi käyttövarmuus, etenkin suurhäiriöissä kah-arvojen nousu luo kannusteita kaapeloinnille kasvattaa keskijänniteverkon maasulkuvirtaa varasyöttöyhteyksien/varatehon tarve korostuu, koska korjausajat pitkiä 39

40 Kaapelointi vs. avojohto Kaapeliverkon ja avojohtoverkon hintakehitys (investoinnit) kaapeliverkon investointikustannukset, kj, pj kaapeli, asennus, erottimet, muuntamot, sammutus, varateho kaapeli; 10 kv (-10-15%), 20 kv, auraus, kaivu asennus; kaivu (10 /m)/, auraus (1-3 /m), tienvarsien käyttö (1 /m), maaperän laatu muuntamot/erottimet; sarjavalmisteet, modulaarisuus sammutus; keskitetty, hajautettu (muuntamo) varateho; varayhteys, varakaapeli, aggregaatti 40

41 Kaapelointi vs. avojohto Kaapeliverkon ja avojohtoverkon hintakehitys (investoinnit) avojohtoverkon investointikustannukset, kj, pj tarvikkeet, asennus pylväät; uusien pylväiden kestoikä (20-40 a), % asennus; työturvallisuusvaatimukset kasvavat tienvarsirakentamisen lisähinta palvelumarkkinan ohentuminen maankäytön vaikeutuminen 41

42 Kaapeliverkon ja avojohtoverkon hintakehitys KUSTANNUKSET Yksikköhinta [ /yks.] Vuosi 70 mm2 KJmaakaapeli Raven avojohto Satelliittimuuntamo (enint. 315 kva) Kaapeliojan kaivu - haja-asutusalue Jakelumuuntajat (200 kva) ILMAJOHTORAKENTAMINEN MAAKAAPELOINTI? AIKA 42

43 Maakaapeloinnin kustannuskomponentit KAAPELI KAAPELOINTI MUUNTAMOSANEERAUS SAMMUTUS VARAVOIMA Esim. 95 mm 2 25 /m Tavoitetaso: Kaivuu: /m Auraus: 2.5 /m Laskelmissa käytetyt arvot Maakaapeli: - Kaapeli (95 mm 2 ): /km - Kaapeliauraus: /km - Muuntamosaneeraus: /km - Sammutus: /km - Varasyöttö: 100 /km YHT /km Huom! Koppimuuntamon hintana ilmajohtoverkon 2-pylväsmuuntamon hinta. Muuntamotiheys tarkastelualueella: 0,76 muunt./km 5 /m Siirtymävaihe Maakaapeli: - Kaapeli (95 mm 2 ): /km - Kaapeliauraus: /km - Muuntamosaneeraus: /km - Sammutus: /km - Varasyöttö: 100 /km YHT /km Keskitetty: 1000 /A 2 /km (2 A/km) Hajautettu: 1000 /A 2 /km (2 A/km) 2.0 /m -Kaapelointihintavariaatiot: 50 % auraamalla, 50 % kaivamalla Tavoitetasossa 6.25 /m Esim. 500 kva 50 k /kpl Tarkastelualue 580 km 0.1 /m Avojohto: - Johto, EMV-perushinta, Raven: /km - Pitoaikatarkennus (40 a 20 a) + rakennemuutoslisä: /km - Suurhäiriölisä: /km YHT /km -Sammutus: Keskitetty 1000 /A (100 A kela) noin 2 /km (W70 mm 2 2 A/km), hajautettu 1000 /A (15 A kela) noin 2 /km Al132: /km -Suurhäiriölisä avojohdolle, variaatiot: /km, /km ja /km -Kunnossapito- ja viankorjauskustannus: Kaapeli haja-asutusalue: Electricity Energy /km Environment (58+44 /km,a), avojohto tienvarsi: /km ( /km,a) 43 -Kaikissa tarkasteluissa pohjalla EMV:n kansalliset keskimääräiset KAH-parametrit, ei yhtiökohtaisia painotuksia

44 Maakaapelointi Kannattavuuskäyrät TAVOITETASO: Maakaapeli: - Kaapeli (95 mm 2 ): /km - Kaapeliauraus: /km - Muuntamosaneeraus: /km - Sammutus: /km - Varasyöttö: 100 /km YHT /km Johtolähdön huipputeho [kw] v TILANNE SIIRTYMÄVAIHE TAVOITETASO SIIRTYMÄVAIHE: Maakaapeli: - Kaapeli (95 mm 2 ): /km - Kaapeliauraus: /km - Muuntamosaneeraus: /km - Sammutus: /km - Varasyöttö: 100 /km YHT /km esimerkkijohto v TILANNE: Maakaapeli: - Kaapeli (95 mm 2 ): /km - Kaapelikaivu (haja-asutus): /km - Muuntamosaneeraus: /km - Sammutus: /km - Varasyöttö: /km YHT /km Avojohto: - Johto, EMV-perushinta: /km - Pitoaikatarkennus (40 a 20 a) + rakennemuutoslisä: /km - Suurhäiriölisä: /km YHT /km Muutos pysyvien vikojen lukumäärässä [kpl/100km,a] 44

45 Kehittämisvaihtoehdot Kj-kaapelipoikkipinta Huipputeho ensimmäisenä vuotena [kw] mm 2 (41.8 /m) 185 mm 2 (36.8 /m) 120 mm 2 (30.3 /m) 70 mm 2 (22.1 /m) Kuormituksen kasvu [%/a] laskentakorkokanta p = 5 % tarkasteluaika t = 40 a laskentajännite U = 20,5 kv tehokerroin cos f = 0,95 häviöiden hinta Hhäv = 75 /kw,a Suluissa kaapelien hinnat (EMV 2008, materiaali+asennus, ei kaivuuta) Keskijännitemaakaapelin kannattavuusalueet eri poikkipinnoille kuormituksen kasvun mukaan varioituna. 45

46 Johdon siirto tienvarteen Metsässä olevien johtojen siirto tien varteen, kun johdon uusinta ajankohtainen Vikojen määrä vähenee Tarkastaminen ja korjaaminen nopeampaa Enemmän mutkia, yleensä hieman kalliimpi Yleensä hieman pitempi johtoreitti kuin metsässä 46

47 PAS-johtojen käyttö Päällystetty johto hieman avojohtoa kalliimpi Parempi käyttövarmuus jälleenkytkennät lähes kokonaan pois pysyvien vikojen osalta hyöty vähäinen, jos ei tehdä tarkastuksia jokaisen myrskyn/lumikuorman jälkeen Johdot olisi tarkastettava myrskyjen jälkeen, kasvattaa käyttökustannuksia etenkin, jos johdot metsässä Maahan pudonnut PAS-johdin turvallisuusriski vikaresistanssi voi olla suuri ja suojaus ei laukaise johtoa jännitteettömäksi 47

48 Investointien vaikutus käyttövarmuuteen 48

49 Investointien vaikutus käyttövarmuuteen 49

50 Muun tekniikan kehittyminen 50

51 Smart Grid 2035 Visio Smart Grid 2035; Teknologia Vision 2035 langaton tiedonsiirto tarjoaa palveluja käytännössä rajattomalla kapasiteetilla lähes nollakustannuksin kaikilla sähköisillä toimilaitteilla on IP-osoite hajautettu äly ja muistikapasiteetti on kaikkialla tietojärjestelmien hallinta on keskeisessä roolissa akkuteknologia mahdollistaa edullisen energian varastoinnin (< 1 snt/kwh) pienimuotoisen energiatuotannon yksikkökustannukset ovat kilpailukykyiset tehoelektroniikka mahdollistaa sähkön muokkauksen (sähkön laatu, DC) kilpailukykyisesti 51

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen 1 Yleissuunnitelman laatiminen Verkon yleissuunnitteluprosessi lähtötietojen määritys tarkka analyysi

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL0A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Verkostosuunnittelu Sähkönjakelu Verkostosuunnittelu, tämän päivän haasteita ja mahdollisuuksia Suurhäiriöt Ikääntyvät verkot Verkkoliiketoiminnan valvonta Galthagen

Lisätiedot

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Taustaa myrskyjen haitat synnyttäneet vaateita kaapeloimisesta kantaverkossa kaapeleita ei käytetä poikkeuksena

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka, 8.0 op Luennot: Prof. Jarmo Partanen, vko 44-49 ja 9-8, ma 10-12 ja ti 16-18, sali 6323 Harjoitukset: TkT Jukka

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2017

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2017 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2017 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiapalveluiden toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu energiapalveluiden sopimusyritysten raportoimia

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Sähköasemien varasyöttösuunnitelma

Sähköasemien varasyöttösuunnitelma Paavo Haverinen Sähköasemien varasyöttösuunnitelma Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 16.3.2015 Työn valvoja:

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

HSV: Kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkiverkon muuntamoautomaatiosta Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy

HSV: Kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkiverkon muuntamoautomaatiosta Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy HSV: Kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkiverkon muuntamoautomaatiosta Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy Esityksen sisältö: 1. HSV yhtiönä 2. HSV:n jakeluverkon rakenne 3. Muuntamoautomaation taustoja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO KÄYTETYT MERKINNÄT... 4 KÄYTETYT LYHENTEET... 6 1 JOHDANTO... 7 2 FSS OY:N KESKIJÄNNITEVERKON ERITYISPIIRTEITÄ...

SISÄLLYSLUETTELO KÄYTETYT MERKINNÄT... 4 KÄYTETYT LYHENTEET... 6 1 JOHDANTO... 7 2 FSS OY:N KESKIJÄNNITEVERKON ERITYISPIIRTEITÄ... 1 SISÄLLYSLUETTELO KÄYTETYT MERKINNÄT... 4 KÄYTETYT LYHENTEET... 6 1 JOHDANTO... 7 2 FSS OY:N KESKIJÄNNITEVERKON ERITYISPIIRTEITÄ... 8 3 KESKIJÄNNITEVERKON MITOITUS- JA RAKENTAMISPERIAATTEET... 10 3.1

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä

Lisätiedot

1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA

1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA 1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA Opinnäytetyö Ville Jääskeläinen Sähkötekniikan koulutusohjelma Energiahuolto Hyväksytty.. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä

Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä Esa Pohjosenperä 14.12.2016 Elenia Oy / konserni Liikevaihto 2015 208,7 / 282,3 M Asiakkaat 417 200 Henkilöstö 177 / 383 Markkinaosuus 12

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA

KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA Timo Antero Erkkilä KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA Tekniikka ja liikenne 2011 ALKUSANAT 2 Tämä opinnäytetyö on tehty Hiirikosken

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkö Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 1,81 2,52 4,33 Mittalaitemaksu /kk 1,21 1,21 Energiamaksu snt/kwh 6,05 2,82 8,87 Tuulisähkö

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON MAAKAAPELOINNIN KANNATTAVUUS Profitability of medium-voltage underground cables

KESKIJÄNNITEVERKON MAAKAAPELOINNIN KANNATTAVUUS Profitability of medium-voltage underground cables KESKIJÄNNITEVERKON MAAKAAPELOINNIN KANNATTAVUUS Profitability of medium-voltage underground cables Esa Äärynen Kandidaatintyö 18.05.2012 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkö Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkönsiirto on sähköenergian siirtämistä markkinapaikalta, Suomen kantaverkosta sähkönkäyttöpaikalle, asiakkaalle. Kuopion Sähköverkko Oy vastaa hyvästä sähkön toimitusvarmuudesta

Lisätiedot

ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA

ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Marko Haaranen ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

VAAJAKOSKEN SÄHKÖVERKON SELVITYSTYÖ JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:LLE

VAAJAKOSKEN SÄHKÖVERKON SELVITYSTYÖ JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:LLE Tomi Hokkanen VAAJAKOSKEN SÄHKÖVERKON SELVITYSTYÖ JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:LLE Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tomi Hokkanen Koulutusohjelma

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto DIPLOMITYÖ SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2012

KESKEYTYSTILASTO 2012 KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto Sähköenergiatekniikan opintosuunta

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto Sähköenergiatekniikan opintosuunta LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto Sähköenergiatekniikan opintosuunta DIPLOMITYÖ ELINKAARIKUSTANNUSTEN JA TOIMITUSVARMUUDEN ANALYSOINTI SÄHKÖNJAKELUN SANEERAUSMENETELMILLE

Lisätiedot

Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017

Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Fingridin verkkotoimikunnan kokous Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleiset liittymisehdot Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt Liittymisehtojen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Suunnitteluperusteet Jarmo Partanen

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Suunnitteluperusteet Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Suunnitteluperusteet Jarmo Partanen Suunnittelun tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk( t) Kkun ( t) t1 K inv

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

Kriittinen näkemys muuntamoautomaation nykytilasta. Antti Nieminen Verkonkäyttö / Turku Energia Sähköverkot Oy VINPOWER älymuuntamotyöpaja 18.9.

Kriittinen näkemys muuntamoautomaation nykytilasta. Antti Nieminen Verkonkäyttö / Turku Energia Sähköverkot Oy VINPOWER älymuuntamotyöpaja 18.9. Kriittinen näkemys muuntamoautomaation nykytilasta Verkonkäyttö / Turku Energia Sähköverkot Oy VINPOWER älymuuntamotyöpaja Paikallaan on junnattu jo pitkään Turku Energia Sähköverkot Oy (TESV) ei ole mikään

Lisätiedot

Sähkökatkot tuleeko yllätyksenä?

Sähkökatkot tuleeko yllätyksenä? Sähkökatkot tuleeko yllätyksenä? y 11.11.2010 Paula Ala-Nojonen, E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Taustaa verkkoyhtiöstämme sekä sähköverkkotoimialasta Suomessa Sähkön merkitys yhteiskunnalle

Lisätiedot

3 SÄHKÖN SIIRTO- JA JAKELUVERKOT

3 SÄHKÖN SIIRTO- JA JAKELUVERKOT 3 SÄHKÖN SIIRTO- JA JAKELUVERKOT Sähköenergian tuotannossa käytettävien voimalaitosten sijoituspaikat määräytyvät pitkälti ympäristötekijöiden perusteella. Vesivoimalaitokset on sijoitettava koskien varsille.

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.4.2011 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.4.2011 alkaen Sähkö Hinnasto 1.4.2011 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 2,20 4,20 6,40 Energiamaksu snt/kwh 7,00 3,20 10,20 Tuulisähkö Perusmaksu /kk 2,20 4,20 6,40

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006

SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET Diplomityön aihe on

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Diplomityön tekijä Jarno Virtanen MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työn tarkastajat: Työn

Lisätiedot

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE

Lisätiedot

Aamuseminaari 25.5.2012. Toimitusvarmuuden parantaminen

Aamuseminaari 25.5.2012. Toimitusvarmuuden parantaminen Aamuseminaari 25.5.2012 Toimitusvarmuuden parantaminen Arto Gylén PKS Sähkönsiirto Oy Arto Jukka Gylén Ahonen 18.5.2012 1.4.2012 1/10 1/14 PKS Sähkönsiirto Oy Liikevaihto 44 milj. Investoinnit 17 milj.

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA 4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden

Lisätiedot

Verkosta virtaa. Fortumin verkkotoiminnan investoinnit kasvoivat vuonna 2008 neljänneksellä

Verkosta virtaa. Fortumin verkkotoiminnan investoinnit kasvoivat vuonna 2008 neljänneksellä Verkosta virtaa Fortumin verkkotoiminnan investoinnit kasvoivat vuonna 2008 neljänneksellä Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminta on jaettu kahteen yhtiöön: Fortum Sähkönsiirto Oy:hyn ja Fortum Espoo Distribution

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

TERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA. Diplomityö

TERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA. Diplomityö TERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty

Lisätiedot

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ 1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ Työn tarkastajat: Professori

Lisätiedot

Relion. Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta

Relion. Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Relion Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Verkosto-automaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Savon Voima Verkko Oy ottaa

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen Tasasähkövoimansiirto Käsiteltävät asiat erilaiset tasasähköyhteydet pääkomponentit säätötavat suojaukset verkkovaikutukset edut ja

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö Kurssi syksyllä 015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä

Lisätiedot

Talousvaliokunta Caruna. Tomi Yli-Kyyny

Talousvaliokunta Caruna. Tomi Yli-Kyyny Talousvaliokunta 6.6.2017 Caruna Tomi Yli-Kyyny 6.6.2017 Sähkö pitää arjen vauhdissa aina vain varmemmin 664 000 asiakasta ja luku kasvaa 270 carunalaista työntekijää Noin 82 000 km on koko verkkomme pituus

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011

Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 2 Esitys Kantaverkon rajaus Kantaverkkopalvelu Kantaverkkopalvelun sopimusrakenne Liittymismaksuperiaate

Lisätiedot

Loistehon kompensointi

Loistehon kompensointi OHJE 1 (5) Loistehon kompensointi Yleistä Monet kulutuslaitteet tarvitsevat pätötehon lisäksi loistehoa. Moottoreissa ja muuntajissa työn tekee pätöteho. Loistehoa tarvitaan näissä toiminnalle välttämättömän

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA Työn ohjaajana

Lisätiedot

TTY Sähkövoimatekniikka

TTY Sähkövoimatekniikka Käyttöohje InterruptionManager ohjelmaan 29.9.2006 Versio 3.0.0 Kimmo Kivikko Sisällys Sisällys...2 1 Yleistä...3 2 Sovelluksen asennus...3 3 Sovelluksen käyttöönotto...4 4 Sovelluksen käyttö...8 4.1 Uuden

Lisätiedot

Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin

Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin Aleks Tukiainen, Tampere, 23.11.2018 Työn taustatiedot ja tavoite Työ tehtiin sähköverkkoyhtiö Elenia Oy:lle Verkko-omaisuus

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Sähkövoimatuotteet ja -järjestelmät. Älykkäät sähkönjakeluratkaisut Vyöhykekonsepti

Sähkövoimatuotteet ja -järjestelmät. Älykkäät sähkönjakeluratkaisut Vyöhykekonsepti Sähkövoimatuotteet ja -järjestelmät Älykkäät sähkönjakeluratkaisut Vyöhykekonsepti Toimitusvarmuutta sähkönjakeluun ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät

Lisätiedot

Liittymismaksu. Esitys 5_2011

Liittymismaksu. Esitys 5_2011 Liittymismaksu Esitys 5_2011 2 Miksi liittymismaksu? Tavoite ohjata uudet liitynnät sekä käyttövarmuuden että siirtokapasiteetin kannalta tarkoituksenmukaisesti kantaverkon ja jakeluverkon välillä Tavoitteena

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma

Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma Eeva-Maria Heininen Tekniikan koulutusalan opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 TIIVISTELMÄ 2 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU,

Lisätiedot

Säävarmaa verkkoa rakentamassa

Säävarmaa verkkoa rakentamassa Säävarmaa verkkoa rakentamassa Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 20.9.2012 Timo Karttinen Johtaja, Electricity Solutions and Distribution, Fortum Yhteiskuntamme on erittäin riippuvainen sähköstä

Lisätiedot

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto

Lisätiedot

Sähköurakoitsijapäivä

Sähköurakoitsijapäivä Sähköurakoitsijapäivä 14.3.2018 Toimitusvarma verkko Tuomo Hakkarainen Taustaa Kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma KSOY-V Keskijänniteverkkoa 4 800 km ja pienjänniteverkkoa 8 000 km. Keskijänniteverkon

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia

Lisätiedot

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN korvaa verkostosuosituksen SA 5:84 Julkaisija Sähköenergialiitto ry SENER puh. (9) 53 52, faksi (9) 535 21 PL 1, 11 HELSINKI Mannerheimintie

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ylempi ammattikorkeakoulu/teknologiaosaamisen johtaminen

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ylempi ammattikorkeakoulu/teknologiaosaamisen johtaminen KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ylempi ammattikorkeakoulu/teknologiaosaamisen johtaminen Jouko Hokkanen SÄHKÖNJAKELUVERKON LUOTETTAVUUTEEN TÄHTÄÄVIEN TEKNO- LOGIOIDEN VIEMINEN KÄYTÄNTÖÖN Opinnäytetyö 2012

Lisätiedot

Tele-sähköprojekti - case

Tele-sähköprojekti - case Tele-sähköprojekti - case 7.11.2007 Paula Ala-Nojonen Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Lyhyesti yhtiöstämme Muutamia tietoja verkostamme ja toimintaympäristöstämme Miten olemme lähteneet purkamaan

Lisätiedot

EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset

EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset Energia- ja liikennepäivä,4.12.2014, Olli Lehtonen EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset www.siemens.fi EcoDesign-direktiivi ETA-alueelle Euroopan komission EcoDesign-direktiivi 2009 Astuu voimaan muuntajille

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy Verkkopalveluhinnasto Caruna Oy 1.3.2017 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon liittyvän

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON YKSIKKÖKUSTANNUKSET POHJOISMAISSA Unit Costs of the Medium Voltage Network in the Nordic Countries Katariina Rossi

KESKIJÄNNITEVERKON YKSIKKÖKUSTANNUKSET POHJOISMAISSA Unit Costs of the Medium Voltage Network in the Nordic Countries Katariina Rossi KESKIJÄNNITEVERKON YKSIKKÖKUSTANNUKSET POHJOISMAISSA Unit Costs of the Medium Voltage Network in the Nordic Countries Katariina Rossi Kandidaatintyö 15.4.215 LUT School of Energy Systems Sähkötekniikka

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2018

KESKEYTYSTILASTO 2018 KESKEYTYSTILASTO 218 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

Mäntsälän Sähkö Oy Varautuminen myrskyihin/ myrskyjen opetukset

Mäntsälän Sähkö Oy Varautuminen myrskyihin/ myrskyjen opetukset Mäntsälän Sähkö Oy Varautuminen myrskyihin/ myrskyjen opetukset Esa Muukka 7.2.2012 Mitä myrsky opettaa? Suomalaiset kaupunkilaistumisesta huolimatta lähellä luontoa. Ymmärrämme kunnioittaa luonnonvoimia

Lisätiedot

Elenia Oy Sujuvaa sähköverkon vikapalvelua

Elenia Oy Sujuvaa sähköverkon vikapalvelua Elenia Oy Sujuvaa sähköverkon vikapalvelua Turo Ihonen, Käyttöpäällikkö Kuuleeko kansalainen? Seminaari myrskytiedottamisen kehittämiseksi 11.9.2013 Tampere Sähköverkko Suomessa Tuotantoyhtiöt Fingrid

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Petteri Malinen KOMPENSOINTI OUTOKUMMUN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKOSSA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Petteri Malinen KOMPENSOINTI OUTOKUMMUN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKOSSA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Petteri Malinen KOMPENSOINTI OUTOKUMMUN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKOSSA Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu 2016 Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2016

KESKEYTYSTILASTO 2016 KESKEYTYSTILASTO 216 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 21 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2017

KESKEYTYSTILASTO 2017 KESKEYTYSTILASTO 217 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

Puistomuuntamot. Tehtasvalmisteiset, sisältäohjattavat betonimuuntamot. Yhdelle muuntajalle HEKA1SB. Kahdelle muuntajalle HEKA2SB

Puistomuuntamot. Tehtasvalmisteiset, sisältäohjattavat betonimuuntamot. Yhdelle muuntajalle HEKA1SB. Kahdelle muuntajalle HEKA2SB Puistomuuntamot Tehtasvalmisteiset, sisältäohjattavat betonimuuntamot Yhdelle muuntajalle HEKA1SB Kahdelle muuntajalle HEKA2SB Muuntamot HEKA1SB ja HEKA2SB kuuluvat AS Harju Elekter monipuoliseen puistomuuntamojen

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähköverkko

Tuulivoima ja sähköverkko 1 Tuulivoima ja sähköverkko Kari Mäki Sähköenergiatekniikan laitos 2 Sisältö Sähköverkon rakenne Tuulivoima sähköverkon näkökulmasta Siirtoverkko Jakeluverkko Pienjänniteverkko Sähköverkon näkökulma yleisemmin

Lisätiedot

Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna

Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna - Sovelluksena huipputehon rajoitus kuvantamislaitekäytössä Teemu Paakkunainen Senior Application Engineer Eaton Power Quality Oy Superkondensaattorit

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot