Viljelyn merkitys luonnonyrttien raaka-ainehankinnassa Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viljelyn merkitys luonnonyrttien raaka-ainehankinnassa Suomessa"

Transkriptio

1 Luonnontuotealan teemaryhmä Viljelyn merkitys luonnonyrttien raaka-ainehankinnassa Suomessa Katsaus (2007) vanhempi tutkija B. Galambosi MTT- Mikkeli, Sisällysluettelo 1 Johdanto Luonnonyrtit Suomessa Viljellyt yrttilajit Suomessa Yrttien viljely Euroopassa Luonnonyrttien viljely Euroopassa Yrttien viljely Suomessa Luonnonyrttien raaka-aineiden saanti suomalaisessa yrttiyrityksessä Luonnonyrttien viljely Suomessa Luonnonyrttien viljelyyn liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa Yhteenveto Kirjallisuuslähteet... 17

2 2 1 Johdanto Yrttiyritykset saavat tarvitsemiaan raaka-aineita kolmesta lähteestä: luonnonkeruusta, viljelystä tai tuonnista. Tämän selvityksen tavoitteena on saada vastaukset seuraaville kysymyksille: 1. Mitkä ovat tärkeimmät luonnonyrtit yrityksien käytössä ja tuotteissa Suomessa? 2. Mikä on viljelyn merkitys yrityksien luonnonyrttien raaka-ainehankinnassa? 3. Minkälaisia tutkittuja tietoja on saatavissa luonnonyrttien viljelystä Suomessa? 4. Olisiko luonnonyrttien viljely realistinen vaihtoehto raaka-ainehankinnassa kotimaisille tuotanto- ja jatkojalostusyrityksille? Tämä selvitys edustaa kirjoittajan mielipidettä, joka perustuu hänen aikaisempiin kirjoituksiinsa, erilaisten hankkeiden markkinointiselvityksiin ja useamman yrttiyrityksen kanssa suoritettuun keskusteluun ja haastatteluun. Alussa on kerrottava, että luonnon- ja viljeltyjen yrttien välillä ei ole selvä rajaa. Melkein kaikki nykyisin viljellyt yrtit otettiin aikanaan viljelyyn luonnosta. Hyvin useiden luonnonyrttien osalta kehitys oli se, että lajin lääketieteellisen ja taloudellisen merkityksen takia kehiteltiin niillä viljelytekniikka ja laji nyt kuuluu viljeltyjen yrttien joukkoon. Hyviä esimerkkejä tästä ovat mm. väinönputki, joka yhä kerätään luonnosta, mutta eteläisimmissä maissa vain viljellään, tai kamomilla, jota nykyisinkin kerätään vielä merkittäviä määriä luonnosta, mutta luvulla sen viljelytekniikkaa kehiteltiin ja kamomillasta on tullut erittäin merkittävä viljelykasvi (pinta-ala v oli Euroopassa 1800 ha ).

3 3 2 Luonnonyrtit Suomessa Suomessa virallisesti luonnonyrtteihin kuuluvat ns. kauppayrtit (Hakala et al.1985, Moisio et al. 2006, Taulukko 1). Lajien määrä on yhteensä 32, joista 1 on jäkälä, puita on 6 kpl, varpuja ja metsämarjoja 10 kpl, ja ruohovartisia kasveja 15 kpl. Lajit voidaan selvästi jakaa kahteen ryhmään: Ensimmäiseen ryhmään kuuluvista lajeista raaka-aine saadaan ainoastaan keruusta, ja niitä on 19 lajia. Toiseen ryhmään kuuluvat ne lajit, joiden raaka-aine voidaan saada sekä keruusta että myös viljelystä, koska niille on jo kehitetty tietyssä määrin viljelytekniikkaa. Kansainvälinen rohdosteollisuus käyttää ja vaatii raaka-aineita kasvien laajasta valikoimasta. Esim. Landen (1998) selvityksen mukaan vuosittain n tonnia kuivattua kasviraaka-ainetta tuodaan Saksaan, ja lajien määrä koostuu lähes 1500 kasvilajista. Taulukko 2:een on koottu niiden luonnonkasvien ja luonnonyrttien lista, joita on ostettu kauppatavarana ulkomailla tai Suomessakin (Taulukko 2). Taulukko 1. Luonnon yrttien lista Suomessa. (Hakala ym. 1985, Moisio ym. 2006) No. KASVILAJI RAAKA-AINEEN SAATAVUUS Suomalainen nimi Vain keruusta Keruusta tai viljelystä 1 Isohirvenjäkelä X 2 Ahomansikka X 3 Kanerva X 4 Kataja (marjat, versot) X 5 Koivu (lehdet) X 6 Kuusi (kerkät) X 7 Lillukka X 8 Maitohorsma X 9 Mesiangervo X 10 Mustikka X 11 Mänty (kerkät, neulaset) X 12 Paatsama X 13 Peltokorte X 14 Pihlaja (lehdet, marjat) X 15 Puolukka X 16 Pyöreälehtikihokki X 17 Sianpuolukka X 18 Suopursu X 19 Vuohenputki X 20 Kamomillasaunio X 21 Kultapiisku X 22 Kumina X 23 Mesimarja X 24 Mustaherukka (lehdet) X 25 Nokkonen X 26 Poimulehti X 27 Puna-apila X 28 Siankärsämö X 29 Vadelma (lehdet) X 30 Valkopaila X 31 Voikukka X 32 Väinönputki X

4 4 Taulukko 2. Muut luonnonkasvit, joista on kysyntää yrtti raaka- aineeksi. KASVILAJI RAAKA-AINEEN KYSYNTÄ Suomalainen nimi Tieteellinen nimi Suomessa Ulkomailla Heinäratamo Plantago lanceolata X Piharatamo Plantago major X Mäkikuisma Hypericum perforatum X Nukkahorsma Epilobium parviflorum X Ruiskaunokki Centaurea cyanus X Keto orvokki Viola tricolor X Niittyhumala Prunella vulgaris X Ukontulikukka Verbascum phlomoides X Takiainen Arctium lappa, A. minor X Vuohennokka Scutellaria X Humalan käpy Humulus lupulus X Vesiheinä Stellaria X Juolavehnä Agropyron repens X Oregano Origanum vulgare ssp. vulgare X X Etelänarnikki Arnica montana X X Suomyrtti Myrica gale X X Ruusujuuri Rhodiola rosea X X Ruusulehti Rosa sp. X X Rohtomesikkä Melilotus officinalis X Keltakatkero Gentiana lutea X Lakritsia Glychyrriza glabra X Koiruoho Artemisia absinthium X Silkkimaruna Artemisia pontica X Kesämaruuna Artemisia annua X Rohtomalva Althaea officinalis X Italianolkkikukka Helichrysum italicum X Rohtosalatti Lactuca virosa X Rohtopassio Passiflora incarnata X Huopakeltamo Hieracium pilosella X Kiiltomalva Malva sylvestris X Porro Ballota nigra X Peltoemäkki Fumaria officinalis X Hurtanminttu Marrubium vulgare X Pietaryrtti Tanacetum vulgare X Kangasajuruoho Thymus serpyllum X 3 Viljellyt yrttilajit Suomessa Viljeltyjen yrttilajien määrä vaihtelee kasvien merkityksestä, käyttöperinteistä ja aikakaudesta johtuen. Lajien määrään vaikuttaa myös lääketieteellisten tutkimusten kehitys, koska uusia luonnonkasveja tai maailman muilta alueilta kotoisin olevia uusia lajeja siirretään uusille alueille viljeltäväksi. Viljeltyjen yrttien joukkoon kuuluvat ensisijaisesti perinteiset Välimeren alueelta kotoisin olevat mauste- ja rohdoskasvit ja muut lauhkeaan vyöhykkeeseen kuuluvat lajit. Taulukossa 3. esitellään Suomessa viimeisten 60 vuoden aikana ilmestyneiden 5 yrttiviljelykirjan kasvilista. Listassa on yhteensä 62 lajia (sipulit, sinapit, ratamot ja mintut pidetään vain yhtenä lajina). Lista kuvaa hyvin alan kehitystä, kasvien merkityksen muutosta ja lajien luokittelua eri ajanjaksoina. On kuitenkin korostettava, että vaikka täällä kylmissä oloissa voidaan viljellä pienissä määrissä vaikka mitä ihmeellisiä kasveja, lajien karsimisen tärkein syy oli kaupallisen viljelyn edellytys. Vuonna 1953 professori T. Rautavaara kokosi Antero Vaaraman ja Otto Vallen vuosien välillä Tikkurilassa ja Piikkiössä suorittamien viljelykokeiden tuloksia (Rautavaara ym. 1953). Listassa on yhteensä 33 lajia, joista suurin osa on perinteisesti viljeltyjä yrttikasveja. Nykyisen luokittelun mukaan niistä palsternakka, paprika, ruoko- ja muut sipulit, ruohosipuli, valkosipuli ja selleri kuuluvat vihanneskasvien joukkoon. Aniksen viljelyn suhteellinen tuloksellisuus oli yllätys nykyihmisille, koska nykyisin pidetään sitä hyvin epävarmana. Humalan viljelystä ei laatuongelmien takia tullut merkittävää kotimaista viljelytoimintaa ja myös unikonsiementen viljelyä pidetään Suomessa epävarmana, vaikka nykyisin molemmat aloitettiin uudelleen. Luonnon yrttikasveista kuminaa ja väinönputkea pidetään täälläkin jo viljeltynä kasvilajina.

5 5 Taulukko 3. Yrttiviljelyoppaiden kasvilista Suomessa. No. LAJI suomalainen nimi Rautavaara ym Hälvä 1986 Galambosi 1993 Galambosi 1995 Lääperi Basilika X X X X X 2 Iisoppi X X X X X 3 Kamomillasaunio X X X X 4 Kesäkynteli X X X X X 5 Korianteri X X X X X 6 Kumina X X X X X 7 Kurkkuyrtti X X X X X 8 Kehäkukka X X 9 Laventeli X X 10 Lipstikka X X X X 11 Maustekirveli X X X X X 12 Maustemeirami X X X X X 13 Maustevenkoli X X X 14 Mäkimeirami X X X X 15 Nokkonen X X X 16 Persilja X X X X X 17 Piparjuuri X X 18 Piparminttu,mintut X X X X X 19 Rakuuna X X X X X 20 Rohtovirmajuuri X X X 21 Rosmariini X X 22 Ruohosipuli X X 23 Ryytisalvia X X X X 24 Saksankirveli X X X X X 25 Sinapit X X X X 26 Sitruunamelissa X X X X X 27 Tilli X X X X X 28 Timjami X X X X X 29 Tuoksuampiaisyrtti X X X 30 Valkosipuli X X 31 Väinönputki X X X X X 32 Yrtti-iiso X X 33 Anis X 34 Humala X 35 Kukkakrassi X 36 Palsternakka X 37 Paprika X 38 Ruokosipulit X 39 Selleri X 40 Maarianheinä X 41 Unikko X 42 Vihanneskrassi X 43 Etelänarnikki X 44 Kangasajuruoho X X 45 Kultapiisku X X 46 Koiruoho X 47 Keltakatkero X X 48 Maraljuuri X 49 Maurinmalva X 50 Mäkikuisma X X 51 Niittyhumala X 52 Punahattu X X 53 Ratamot X 54 Reunuspäivänkakkara X 55 Aitokissanminttu X 56 Isohirvenjuuri X 57 Karvasohdake X 58 Lobeliat X 59 Rohtoraunioyrtti X 60 Rohtosormustinkukka X 61 Roomankumina X 62 Öljypellava X Yhteensä

6 6 Seija Hälvän kirjassa (Hälvä, 1986) on yhteensä 29 lajia, joista 4 lajia voidaan sanoa luonnonkasveiksi: kamomilla, kumina, nokkonen ja väinönputki. Tässä listassa ovat vielä mukana laventeli ja rosmariini, jotka myöhemmistä kirjoista puuttuvat, koska niillä ei ole ollut avomaan oloissa viljelyvarmuutta. Mukana on myös piparjuuri sekä valko- ja ruohosipuli, jotka myöhemmistä kirjoista puuttuvat. Ne samaistettiin vihanneskasveiksi, vaikka nykyiset viralliset tilastot rekisteröivät molemmat maustekasveiksi. Kirjoittajan ensimmäinen, maustekasvien viljelyä koskeva kirja (Galambosi, 1993) käsittelee 24 lajia ja kasvilista muistuttaa melkoisesti Hälvän (1986) listaa. Vain rohdoskasvit ja laventeli ja rosmariini puuttuvat. Mukana on myös 3 kauppayrttien listalla olevaa luonnon lajia: kamomilla, kumina ja väinönputki. Suomessa vuosien aikana on suoritettu lukuisia viljelykokeita, ja yrttikasvien viljelytutkimus on seurannut Euroopassa ja maailmassa ilmestyneitä trendejä, joiden ydin oli uusien luonnossa kasvavien lajien viljelyynotto (introduction) tai vieraiden alueiden lajien kotiutuminen (acclimatization). Tätä muutosta kuvaa kirjoittajan toinen kirja (Galambosi 1995). Se sisältä 42 lajia, joissa kauppayrttilistan lajeista mukana on neljä: kamomilla, kumina, väinönputki ja nokkonen. Suurin muutos kuitenkin on se, että Suomessa suoritettujen viljelykokeiden jälkeen esiteltiin 13 uuden yrttilajin ensimmäisiä viljelymenetelmiä. Alkuperäisestä suomalaisesta kasvustostamme oli tutkittu 7 lajin viljely: kangasajuruoho, kultapiisku, mäkikuisma, niittyhumala, nokkonen ja ratamot. Laaja koetoiminta on keskittynyt myös kihokin mahdolliseen viljelyyn (Galambosi Takkunen 1998). Myös muiden alueiden kylmää kestävien lajien viljelyä on tutkittu: etelänarnikki, keltakatkero, maraljuuri, maurinmalva, reunuspäivänkakkara ja punahatut ja vaikkapa amerikkalainen ginsengjuuri. Veli-Matti Lääperin kirjassa (Lääperi, 1995) on 43 lajia, joista kauppayrttilistassa on 3 lajia (kamomilla, kumina, väinönputki) ja luonnonyrttejä on 11 lajia. Kasvilista hieman poikkeaa edellisten kirjojen listoista, koska otettiin mukaan öljypellavaa ja myös vanhoja suomalaisia rohdoskasveja (isohirvenjuuri, rohtoraunioyrtti, benediktinohdake- nykyisin karvasohdake, rohtosormustinkukka) ja myös erikoisuuksia (roomankumina, lobeliat), joille ei ole ollut varsinaista kaupallista merkitystä Suomessa. Ulla Lehtosen kirjassa Ullan maustekasvimaa (Lehtonen 1989) on melkein samoja lajeja kuin ym. kirjoissa, mutta kirjan lähtökohtana ovat kotipuutarhurien viljelymenetelmät. Yhteenvetona voidaan todeta, että avomaalla viljeltyjen yrttikasvien joukkoon kuuluu Suomessa n lajia. Joukkoon kuuluvat perinteiset yrttikasvit, jotka taulukossa 3. ovat numeroituna 1-32 ja lajit no. 34, 38, 54, 55, 56, 57, 60 ja 62. Uusien, viljelyyn otettujen lajien määrä on n Uusiin viljeltyihin luonnonkasveihin luokitellaan niitä lajeja, joiden raaka-aineresurssit kerätään suurimmaksi osin vielä luonnosta, mutta viljelykokeilu ja viljelytoiminta aloitettiin muutaman viime vuosikymmenen aikana. Taulukossa 3. ne lajit ovat: no. 44, 45, 50, 51, 53. Välimaastossa on kuitenkin useita lajeja, joita jo viljellään useimmissa maissa, mutta myös kerätään luonnosta: No. 14 mäkimeirami eli oregano ja No. 15 nokkonen. Uusiksi viljelykasveiksi luokitellaan myös muualta tulleita, mutta ilmastoomme soveltuvia lajeja, kuten No. 29, 43, 47, 48, 49, 52, 54, 55, 57.

7 7 4 Yrttien viljely Euroopassa Euroopan eri maissa yrttien viljelylle ilmastollisista edellytyksistä ja perinteistä johtuen on eri merkitystä. Taulukossa 4. esitellään yrttiviljelypinta-aloja maittain ja taulukossa 5. kasveittain. V Euroopan EHGA yrttijärjestön (European Herb Growers Associaton) mukaan 19 jäsenvaltiossa viljeltiin yhteensä ha erilaisia yrttejä, joista ha on luonnonmukaisesti viljelty. Koko Euroopan viljelypinta-ala on kuitenkin suurempi, koska järjestöön kuulumattomien muiden maiden tilastot puuttuvat (Puola, Balkanin valtiot, Venäjä, Ukraina, Valkovenäjä, etc.). Kirjoittaja on kerännyt tilastoja eri lähteistä ja arvioidaan, että Euroopan yrttiviljelyn pinta-ala on n ha. (Marttinen-Galambosi, 2000). Järjestön tilastojen mukaan Euroopassa on viljelty yli 150 yrttilajia. Taulukossa 4. esitetyt kasvikohtaiset pintaalatkaan eivät kuvaa varsinaista tilannetta, koska muita kasveja yhteisnimikekategoria, joiden määrä on ha, voi sisältää huomattavassa määrin muita luonnonkasveja. Taulukko 4. Viljeltyjen yrttien pinta-ala Euroopassa v (EHGA). Maa Koko pinta-ala* Organic* ** ha ha ha Austria Belgium 100 Czech Republic Denmark England Estonia Finland France Germany Greece Hungary Italy Kroatia Latvia 264 The Netherlands Norway 100 Poland Portugal Romania Serbia Slovakia Spain Sweden 650 Switzerland 150 Yhteensä Koko arvioitu pinta-ala: ha * = EHGA ** = eri lähteistä

8 8 Taulukko 5. Yrttien viljelypinta-ala Euroopassa kasvikohtaisesti v (EHGA). Kasvit ha välillä ha Kasvit ha välillä ha Kurkkuyrtti Borago officinalis Etelänarnikki Arnica montana 16 Kumina Carum carvi Silkkimaruna Artemisia pontica 20 Kamomilla Chamomilla recutita Keltakatkero Gentiana lutea 72 Kurpitsa Cucurbita pepo Lakritsikasvi Glychyrriza glabra 75 Humala Humulus lupulus Kultapiisku Solidago virgaurea 26 Lavanteli Lavandula sp Voikukka Taraacum officinalis 26 Pellava Linum usitatissimum Nokkonen Urtica dioica 24 Unikko Papaver somniferum Kasvit ha välillä ha Maarianohdake Silybum marianum Siankärsämö Achillea millefolium 14 Kasvit ha välillä ha Rohtosalkoruusu Althaea officinalis 12 Pillisipuli Allium fistulosum 695 Isotakiainen Arcticum lappa, A. majus 11 Ruohosipuli Allium schoenoprasum 931 Ruiskaunokki Centaurea cyanus 20 Tilli Anethum graveolens 777 Italianolkikukka Helichrysum italicum 5 Korianteri Coriandrum sativum Rohtosalaatti Lactuca virosa 10 Maustesahrami Crocus sativus 645 Rohtopassio Passiflora incarnate 10 Fenkoli Foeniculum vulgare 651 Keto-orvokki Viola tricolor 19 Piparminttu Mentha piperita 967 Kasvit 1-10 ha välillä ha Minttu Mentha sp. 713 Koiruoho Artemisia absinthium 1 Basilika Ocimum basilicum 834 Kesämaruna Artemisia annua 4 Meirami Origanum majorana 558 Porro Ballota nigra 3 Kreikanmeirami Origanum vulgare hirtum 579 Maitohorsma Epilobium angustifolium 1 Muskottisalvia Salvia sclarea Emäkki Fumaria officinalis 2 Timjami Thymus vulgaris 624 Keltano Hieracium pilosella 7 Kasvit ha välillä ha Kiiltomalva Malva sylvestris 8 Väinönputki Angelica archangelica 75 Hurtanminttu Marrubium vulgare 3 Piparjuuri Aromatica rusticana 380 Suomyrtti Myrica gale 2 Rakuuna Artemisia dracunculus 236 Ahoniittyhumala Prunella vulgaris 2 Villasormustinkukka Digitalais lanata 165 Angervo Spirea ulmaria 4 Punahattu Echinacea sp. 156 Pietaryrtti Tanacetum vulgare 1 Neidonhiuspuu Gingko biloba 430 Kangasajuruoho Thymus serpyllum 1 Tyrni Hippohpae rhamnoides 206 Mäkikuisma Hypericum perforatum 197 Lipstikka Levisticum officinale 116 Rohtomesikkä Melilotus officinalis 106 Sitruunamelissa Melissa officinalis 234 Iltahelokki Oenothera biennis 192 Helokki Oenothera vulgare vulgare 166 Heinäratamo Plantago lanceolata 131 Mustahetukka Ribes nigrum 446 Rosmariini Rosmarinus officinalis 158 Salvia Salvia officinalis 289 Kesäkynteli Satureja hortensis 185 Valkosinappi Sinapis alba 236 Rohtovirmajuuri Valeriana officinalis Luonnonyrttien viljely Euroopassa Lääketieteellinen kehitys ja kansanperinteiden nykyaikaisesta tarkastelusta ja osittaisesta vahvistumisesta johtuen lääketeollisuus vaatii yhä enemmän uusia, yleensä luonnossa kasvavien kasvien raaka-aineita. Suomen kauppayrttilistaan kuuluvien lajien lisäksi on yli 35 lajia, joista on kansainvälistä kysyntää ja niistä n. puolta halutaan ostaa myös Suomessa (Taulukko 2). Yrityksien raaka-ainetarvetta on alettu tyydyttää sekä yhteiskunnan, että yrityksien rahoittamilla tutkimuksilla. Viimeisten 20 vuoden aikana Euroopassa on ilmestynyt valtava määrä uusia tutkimustuloksia, joiden seurauksena on aloitettu uusien, ennennäkemättömien rohdoskasvien viljelytoiminta. Erillisessä taulukossa on yhdistetty saatavissa olevia tietoja luonnonyrttien viljelypinta-aloista eri Euroopan maissa (Taulukko 6).

9 9 Taulukko 6. Luonnon kasvien viljely pinta-alat Euroopassa (EHGA 2004). KASVILAJI ha ILMOITETTU PINTA ALA ( ha ) TAI MÄÄRÄ (t) Suomalainen nimi Tieteellinen nimi yht. Viljelystä Keruusta Siankärsämö Achillea millefolium 14 Aust 1, Fra 1, Ger 12 Bulg 100, Hu 21 GB 18, Fra 34, Ger 6, The Nl 18, Väinönputki Angelica archangelica 75 Hu 40 t, Switz 8 t Etelänarnikki Arnica montana 26 Fra 10, Ger 14.2, The Nl 1 Aabrottimaruuna Artemisia abrotanum Fra 1 Silkkimaruna Artemisia pontica 20 Fra 11, Ger 2, Hu 75, Slo 10 Rohtomalva Althaea officinalis 12 Fra 1, Ger 1, Switz 12.5 t Bulg 15 Koiruoho Artemisia absinthium 1 Kesämaruna Artemisia annua 4 The Nl 2, GB 2 Takiainen Arctium lappa, A. minor 11 Fra 7, Ger O.1, Bulg 2 Bulg 25 Porro Ballota nigra 3 Fra 3 Koivu Betula alba Bulg 55, Slo 5 Ruiskaunokki Centaurea cyanus 20 Fra 1, Ger O.5, GB 18, Hu 4t, Slo 2t Maitohorsma Epilobium angustifolium 1 Ger 1 Slo 30 t Mesiangervo Filipendula ulmaris 4 Fra 4, Italy? Bulg 5 Peltoemäkki Fumaria officinalis 2 Fra 2 Bulg 15 Keltakatkero Gentiana lutea 72 Aust 3, Fra 67, Ger 2 Lakritisa Glychyrriza glabra 75 Italy GB 9,Slo 18, Aust 60, Fra 2. Ger 106, Mäkikuisma Hypericum perforatum 197 The Nl 2 Bulg 120, Slo18 Tyrni Hippophae rhamnoides 206 Ger 206 (Fin 250 ha?) Italianolkikukka Helychrisum italicum 15 Fra 2, Greec? Kataja Juniperus communis Bulg 150 Rohtosalatti Lactuca virosa 10 The Nl 5, GB 5 Kiiltomalva Malva sylvestris 8 Fra 1, Ger 1, Hu 4, Slo 2, Swi 5t Bulg 15 Hurtanminttu Marrubium vulgare 3 Ger 1, GB 2, Switz 2 t Slo 310. Hu 190, Ger 980, Fra 46, Kamomillasaunio Matricaria recutita Aust 5, Switz 1t Bulg 70 Rohtomesikkä Melilotus officinalis 106 Fra 97, Ger 3 Suomyrtti Myrica gale 2 GB 2 Oregano (Kreik.) Origanum vulgare ssp.hirtum 558 GB 2, Greec 550 Origanum vulgare GB 18, Fra 62, Ger 70, The Nl 10, Oregano ssp.vulgare 166 Aust 5 Bulg 55 Rohtopassio Passiflora incarnata 10 Fra 2, Italy? Huopakeltamo Pilosella officinarum 7 Fra 7, Ger O.1, Bulg 2 Heinäratamo Plantago lanceolata 131 Ger 50, Aust 25, Slo 47, Switz 18 t, Bulg 25 Niittyhumala Prunella vulgaris 2 GB 2 Ruusujuuri Rhoriola rosea Fin 2-3, Ger 3, Swe 2-3 Mustaherukka Ribes nigrum 446 Fra 413, Ger 30, Denm 1 Fra 45 Ruusu Rosa sp. Denm 2, Ger 59 Paju Sali sp Aust 1, Ger 57, Bulg 23 Kultapiisku Solidago virgaurea 26 Ger 26 Bulg 25 Voikukka Taraacum officinalis 26 Denm 4, Ger 9, Italy? Bulg 25, Hu 30 Pietaryrtti Tanacetum vulgare 1 Slo 40 Kangasajuruoho Thymus sepyllum 1 Switz 2 Puna apila Trifolium pratense Ger 40, GB 5 Bulg 1 Leskenlehti Tussilago farfara Ger 0.5 Bulg 2 Nokkonen Urtica dioica 24 Aust 2, Ger 22, Switz 2t Bulg 120, Hu 3, Slo 20 Mustikka Vaccinium myrtyllus Fra 5, Bulg 55, Swe 2000 t Rohtovirmajuuri Valeriana officinalis 281 GB 52, Fr 20, Ger 57, The Nl 95, Hu 10 t Keto-orvokki Viola tricolor 19 Fra 2, Ger 3, The Nl 14 Slo 7 Maat: The Netherlands The Nl Slovakia Slov Austria Aust Sweden Swe Germany Ger Greece Greec Switzerland Switz Denmark Denm France Fra Italy Ita Bulgaria Bulg Finland Fin Hungary Hu Great Britain GB

10 10 Vaikka yllä esitetyt tilastot kuvaavat vain 11 maan kasvikohtaisia tietoja, taulukkojen pohjalta voidaan kuitenkin tähdentää seuraavia havaintoja: 1. Luonnonkasveista viljellään teollisuusmaisesti seuraavia lajeja: kuminaa ha, kamomillaa 1809 ha, oreganoa 724 ha (kreikkalainen oregano 558 ha ja mäkimeirami 166 ha), rohtovirmajuurta 281, väinönputkea 75 ha. 2. Lääketeollisuuden takia viime vuosikymmenen aikana myös muita luonnonkasveja otettiin ammattimaiseen viljelyyn: mäkikuismaa 197 ha, heinäratamoa 131 ha, rohtomesikkää 106 ha, lakritsiajuurta 75 ha. Luonnonresurssien pienentymisen ja lajien uhanalaisuuden takia kehiteltiin viljelytekniikka mm. seuraaville lajeille: keltakatkero (72 ha), etelänarnikki (26 ha). 3. Viljelyyn otettiin ja käytännöllisesti viljellään sellaisia lajeja, jotka ovat tavanomaisia keruukasveja, kuten: siankärsämö (14 ha), nokkonen (24 ha), kultapiisku (26 ha), voikukka (26 ha), keto-orvokki (19 ha), ruiskaunokki (20 ha). 4. On merkillepantava, että aloitettiin sellaisten kasvien viljely kuin: takiaiset (11 ha), huopakeltamo (7 ha), mesiangervo (4 ha), hurtanminttu (3 ha), peltoemäkki (2 ha) suomyrtti! (2 ha), niittyhumala (2 ha), maitohorsma (1 ha) pietaryrtti (1 ha). 5. Markkinoinnissa on havaittavissa yritysostojen kautta keskittyminen ja hintataso määräytyy tuotantomaiden matalan hintatason mukaisesti. Peltotuotanto ammattimaistuu ja liittyy yhä enemmän suurostajien suljettuun sopimusviljelyyn. Teollisuuslaitoksen laatuvaatimukset tiukentuivat lääketehtaiden GMP = Good Manifacture Practice sääntöjen mukaisesti ja raaka-aineen suhteen peltotuotannossa vaaditaan myös GAP = Good Agricultural Practice säännöt. Isot lääkeyritykset vaativat laadukkaita raaka-aineita myös keruukasveista (Good Collection Practice) ja yhä useampi luonnonkasvi siirtyy viljelyyn, jopa lajikkeiden kasvinjalostukseen. 7. Luonnonkasvien luontainen ominaisuus on vaikuttavien aineiden määrien suuri vaihtelu. Kun lääketeollisuus haluaa niiden viljeltyjä raaka-aineita, aloitetaan heti kasvien jalostus tasaisempien ja korkeampien vaikuttavien aineiden määrien takia. Vuosina välillä kerätyt tiedot kertovat, että viljelyyn otettujen luonnonyrttien kasvinjalostustoiminta on hyvin vilkaista (Galambosi, 2000). Ennenkuulumattomia lajeja aloitettiin jalostaa, kuten, nokkonen, poimulehti, keltamo tai etelänruttojuuri (Taulukko 7). Taulukko 7. Mauste- ja rohdosyrttien jalostetut lajikkeet Euroopassa. (Galambosi 2000) Kasvi Jalostettu lajike Suomalainen nimi Latinalaianen nimi Nimi Vuosi siankärsämö Achillea millefolium Proa 1973 Alba 1990 poimulehti Alchelmilla anthohlora APER etelänarnikki Arnica montana ArBo 2001 keltamo Chelodonium majus Cynober keltakatkero Gentiana lutea Baviera mäkikuisma Hypericum perforatum Topaz 1982 Anthos 1992 Hyperiflor Hyperitract Motiv Upericon Vitan Friderike euroopanalppitähti Leontopodium alpinum RAC hurtanminttu Marrubium vulgare RAC etelänruttojuuri Petisates hybridus Petzell 1999 kultapiisku Solidago virgaurea Steisol Virgarist ukontulikukka Verbascum phlomoides Polyverb 1973 keto-orvokki Viola tricolor Hellviolettes nokkonen Urtica dioica Urimed

11 11 6 Yrttien viljely Suomessa Eri lähteiden tietojen mukaan vuonna 2006 Suomessa viljeltiin yrtti-, mauste- ja lääkekasveja yhteensä ha. Kasvihuoneessa viljeltiin tilliä ja persiljaa ja ruukkuyrttejä yhteensä 19.5 ha pinta-alalla. TIKE: n tilastojen mukaan kuminan pinta- ala oli ha ja muiden siemenmausteiden ja lääkekasvien pinta-ala oli ha, yhteensä ha. Puutarhayritysrekisterin mukaan maustekasvit olivat yhteensä ha (tilli: 115, persilja: 7 valkosipuli 13.3 ha ja muut yrtti- ja maustekasvit 31.4 ha). KTTK: n luomutilastojen mukaan luomuyrttien pinta-ala oli v ha, joista kuminaa 470 ha, siemenmausteita 26 ha ja viljeltyjä lehtiyrttejä 16.6 ha.yrttien viljelyä harjoittavat tilat tai viljelijät voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: Ammattimaiset yrttiviljelijät : Ammattimaiset yrttiviljelijät toimivat enimmäkseen siemenkasvien tuotannossa. Kuminan (ja kitupellavan) viljely on helposti koneellistettavissa, joten osaavilla tiloilla 5-20 hehtaarin kuminapelto ei ole harvinainen. Kuminan viljelyn osuus maan yrttituotannossa on ylivoimaisesti suurin, jopa 98 %. Ammattimaiset tillin viljelijät, joilla on 5-10 ha tilliä, ovat melko harvinaisia. Heitä toimii mm. Perniössä ja Janakkalassa. Myös tillin ja persiljan kasvihuoneviljelijöiden osaaminen on hyvin korkeatasoista. Perinteisesti näitä kasveja tuotetaan Länsi-Suomessa. Muutama lääketehdas käyttää kotimaista raaka-ainetta vientikelpoisten lopputuotteiden valmistamiseen ja raaka-aineensa he viljelyttävät rohdosyrttien ammattimaisilla sopimusviljelijöillä. Pienet erikoistilat: Suomalaisen yrttituotannon omaleimainen piirre ovat pienet paikalliset erikoistilat. Kymmenet maatilat viljelevät ammattimaisesti useita lajeja pienessä määrässä, joko omien tuotteidensa raaka-aineeksi tai kotimaisille ostajille (Frantsilan Luomuyrttitila, Lapin Yrtti Oy, Savonlinnan yrttipaja Oy, Apila-piha jne.). Erikoistilojen tuotevalikoimassa on suuri merkitys luonnonyrteillä, joita he keräävät itse tai ostavat keräilijöiltä. Yrttituotannon merkitys elinkeinona tiloilla vaihtelee, mutta yleisesti se on sivutoimintaa. Paikallisten erikoistuotteiden merkitys korostuu muun yritystoiminnan yhteydessä, mm. maatilamatkailussa. 7 Luonnonyrttien raaka-aineiden saanti suomalaisessa yrttiyrityksessä Viime vuosien aikana on haastateltu useaa suomalaista yrttiyritystä niiden raaka-ainehankinnasta. Tulokset ovat seuraavat. Isommat yritykset Frantsilan Yrttitila, Hämeenkyrö ( Yrityksestä saatujen tietojen mukaan vv välillä tehtiin luonnonyrttien keruusopimuksia 4H- kerholaisten kanssa. Yrttikasvienkeruusopimukset toteutuivat keskimäärin 91 %:sesti. Mutta tärkeämpien yrttien osalta toteutuminen oli huomattavasti pienempi: kanervankukka 30 %, poimulehti: 31 %, horsman kukka 37 %, horsman lehti 68 %, nokkosen lehti 46 %, siankärsämön kukka 53 %, islanninjäkälä 63 %, koivunlehti 85 %, mesiangervon lehti 93 %, orapihlajan marja 108 % (Galambosi, 1994). Yrityksen v ostohinnastossa tavoitellaan seuraavien kasvien raaka-aineita keruusta: humalankäpy, hierakka, rohtoemäkki, takiainen, vesiheinä. Viljelystä tavoitellaan: kamomilla, mansikkalehti, nokkonen (10 a), siankärsämö (6 a), heinäratamo (2 a), niittyhumala (2 a), ruiskaunokki (2 a), kultapiisku (1 a) vuohennokka (1 a), ukontulikukka (1 a). Yritysten kokemukset olivat, että erikoisemmista kasveista riittävää määrää ei saada keruusta. Tämän takia yrityksessä on ryhdytty viljelyyn itse. Edellisessä listassa suluissa näkyy kasvikohtaisesti v viljelypinta-aloja.

12 12 Savonlinnan Yrttipaja Oy, Savonlinna ( Yrityksen vuoden 2006 ostohinnastossa seuraavia raaka-aineita tavoitellaan keruusta: islanninjäkälä, kanerva, katajanmarja, koivunlehti, maitohorsma, mustikanlehti, mesiangervo, peltokorte, puolukka, sianpuolukka, kuusenkerkkä, pihlajanlehti. Viljelystä tavoitellaan seuraavia kasveja: ruusujuuri, heinäratamo, kamomilla, kultapiisku, mäkikuisma, nokkonen, nukkahorsma, poimulehti, puna-apilan kukka, ruiskaunokki, siankärsämö, voikukka, keto-orvokki, takiaisenjuuri, mustaherukanlehti ja vadelmanlehti. Toimitusjohtajan kokemusten mukaan raaka-ainetta tulee enemmän viljelystä kuin keruusta. Keräilijäkunta vanhenee, uusia keräilijöitä ei tule riittävästi ja keräilytoiminta tulee hiipumaan. Luonnonkasvien viljely erikoistiloilla edistyy, jos raaka-aineen kysyntä on riittävää ja markkina on jatkuvaa. Vuonna 2004 viljelyalat olivat seuraavat: nokkonen 150 aaria, siankärsämö 80, kultapiisku 10, poimulehti 5, ruusujuuri 5, ruiskukka 3, heinäratamo 1 aari. Hankintatukku Oy, Karkkila, Helsinki ( Yritys tavoitteli v seuraavia raaka-aineita keruusta: koivunlehti, islanninjäkälä, kuusenkerkkä, kanervankukka, katajanmarja, peltokorte. Viljelystä saatuja raaka-aineita olivat heinäratamo, (n.10 a) kultapiisku, (10) keto-orvokki (10), mäkikuisma (10) ja ruusujuuri (50). Tuotantopäällikön mukaan lääketehtaan raaka-ainetuotanto on suunniteltava tarkkaan. Tuotteisiin ja vientiin tarvittavia raaka-aineita on tultava ja sitä saadaan varmasti viljelystä. Yritys on keskittynyt kotimaisen raakaaineen saantiin erikoiskasviviljelijöiden sopimuksen kautta. (Galambosi ym. 1999). Kokeneet sopimusviljelijät ovat tuottaneet yli 15 vuoden aikana hyvälaatuisia raaka-aineita osittain tilalla laadittujen Good Agricultural Practice - sääntöjen mukaisesti. Detria Oy ( Yrityksen raaka - aineita kerätään ensisijaisesti luonnosta, sertifioiduilta alueilta, yrityksen oman standardin mukaisesti. Yrityksen tärkeimmät luonnonyrtit ovat: siankärsämö, väinönputki, sianpuolukka, mesiangervo ja kataja. Tuotteiden menekin takia raaka-aineen tarve on noussut ja keruusta ei saatu tarpeeksi. Oli pakko ryhtyä viljelemään mm. siankärsämöä ja väinönputkea, mutta raaka-ainepulaa kuitenkin esiintyy. Pienemmät yritykset Mika ja Marita Höylä, Venetmäki, Pieksämäki Perheyritys keskittyy luonnosta saatujen raaka-aineiden keruuseen: nokkonen, kanerva, maitohorsma, mesiangervo, vadelma, peltokorte, juolukan lehti. Vain poimulehti saadaan viljelystä. Kokemuksien mukaan luonnonkasveille ja niistä valmistetuille tuotteille menekkiä olisi enemmän, mutta perheen työresurssit ovat rajalliset, ei ehditä keräämään enempää! Marjatta Arola, Kylmämäki, Pieksämäki Perheyritys valmisti erilaisia tuotteita luonnonkasvien keruusta: vadelma, maitohorsma, siankärsämö, nokkonen, mesiangervo, pihlajanlehti, koivunlehti, kuusenkerkkä, ruusun terälehti. Vain mäkikuisma saadaan viljelystä. Kokemuksien mukaan menekkiä olisi enemmän, mutta kerääjiä ei saada tarpeeksi ja yrittäjä ei jaksaa keruuta ja tuotteiden valmistusta ja markkinointia. (yritystoiminta loppunut v. 2006) Annelin Yrtit & karkit ( Yrityksen tuotelistassa olevien tuotteiden raaka-aineissa on n. 15 luonnonyrttiä ja 10 viljeltyä mausteyrttiä. Yritys enimmäkseen keskittyy luonnonkasvien omaan keruuseen. Kerätään hillaa, maitohorsmaa, mesiangervoa, mustikkaa, vadelmaa, koivua, voikukkaa, humalankäpyjä ja kanervaa. Omasta viljelystä saadaan maariantuoksuheinä (10 m²), kamomilla (30 m²), väinönputki (30 m²) ja siankärsämö (500 m²). Yrityksen suunnittelussa on mustikkaverson vienti Italiaan, ja kihokin keruu ja vienti Saksaan. Vivamus, Rautalampi Sirpa Jantunen on aloittanut yrttikasvien viljelyn suurkeittiöiden ja oman hoitotuotteiden yrttiraaka-ainetarpeen takia. V tilalla oli viljeltyä mäkikuismaa 2.8 aaria, siankärsämöä 7.2 aaria ja nokkosta 45 aaria. Kokemuksien mukaan yritykset ottavat valikoimaan kotimaisia raaka-aineita, jos niitä kaupataan henkilökohtaisesti. (Viljelytoiminta loppunut v. 2007)

13 13 8 Luonnonyrttien viljely Suomessa Virallisista valtakunnallisista tilastoista emme saa tietoja viljellyistä luonnonyrteistä. Jos niitä on merkittävä määrä, siitä tilastoidaan muut yrttimausteet tai lääkekasvit yhteisnimikkeelle. Siis ainoastaan yrityshaastatteluista saadaan kasvikohtaiset tiedot, kuten edellisistä otsikoista ilmenee. (Tarkempi selvitys olisi tarpeellista!) Jos yhdistetään otsikossa 7. esitetty luonnonyrttien viljelypinta-alatiedot, arvioidut yhteispinta-alat ovat seuraavat: Laji Pinta-ala (ha) nokkonen ruusujuuri siankärsämö heinäratamo kultapiisku mäkikuisma keto-orvokki muut pienemmät lajit* yhteensä: *niittyhumala, ruiskaunokki, vuohennokka, ukontulikukka Voidaan todeta, että luonnonyrttien viljelytoiminta Suomessa on melko pienimuotoista. Ne erikoistilat tai yritykset, joilla on tarvetta luonnonkasvien raaka-aineista, keräävät ne itse tai viljelevät itse. Myös isommat lääkeyritykset keräyttävät tai viljelyttävät niitä osaavien alihankkijoiden avulla. 9 Luonnonyrttien viljelyyn liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa Onko Suomessa saatavissa tietoja luonnonyrttien viljelymenetelmistä? Kuteen otsikossa 3. on jo mainittu, Suomessa viljelytutkimustoiminta on seurannut Euroopassa hallitsevia trendejä ja uusien yrttilajien viljelytutkimus on aloitettu Suomessa v alkaen. Tärkeimmät tutkimuspaikat olivat MTT:n eri yksiköt, kuten Mikkeli, Jokioinen, Ruukki ja Rovaniemi ja omien tarpeiden varmistamiseksi muutama yritys, kuten Frantsilan yrttitila. V on ilmestynyt valtakunnallinen selvitys vuosien välillä suoritetuista yrttiprojekteista, joissa on tutkittu enimmäkseen yrttien viljelytoimintaa edistäviä hankkeita. (Galambosi, 2006). Taulukoissa 8a, 8b ja 8c on koottu yhteen niiden yrttiprojektien listaa, joissa on ollut luonnonyrttien viljelyä tai jatkojalostusta koskevaa toimintaa. Taulukkojen mukaan viime 20 vuoden aikana Suomessa on ollut runsaasti tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Hankkeiden yksityiskohtaisia tietoja on vaikea esittää tässä, mutta niitä on siirretty erilaisiin julkaisuihin. Mainittujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden pohjalta on julkaistu useita kirjoja ja raportteja, joissa luonnonkasvien viljelytuloksia esiteltiin kasvikohtaisesti (Taulukko 9.) Kirjojen kasvilistan mukaan nykyisin on saatavissa viljelyohjeita 30 luonnonkasvista. Voidaan todeta, että luonnonyrttien viljelymenetelmien kehittämiseen on tehty suhteellisen paljon työtä ja saavutettuja tuloksia on myös julkaistu runsaasti. Myös seminaari- ja kurssitoiminta on ollut vilkasta. On sitten jo toinen kysymys, ovatko ne yritykset tai viljelijät, jotka tarvitsisivat viljelytietoja, tietoisia olemassa olevista tutkituista tiedoista.

14 14 Taulukko 8a. Luonnon yrttien tuotantoon liittyviä yrttitutkimuksia MTT:ssä v välillä. Hankkeen nimi Kesto Paikka Rahottaja (O=osahanke) Viljeltävien yrttikasvien ja luonnonkasvien kuivatus VAKOLA MMM teknikoiden kehittäminen Kihokin viljelytutkimus Mikkeli Bioforce AG, Sveitsi (O) Uusien yrttikasvien esitutkimus ja minttutarha Jokioinen MTT, Agropolis Oy Mikkeli Puutarhaliitto Korkealaatuisten mauste- jarohdoskasvien valinta ja Mikkeli MTT siementuotannon kehittäminen Uhanalaisten rohdoskasvien tuotannon kehittäminen Mikkeli EMOTR Etelä-Savossa "Nokkosesta tekstiiliksi" I Nivala, Mikkeli EMOTR, P-Pohjanmaan Ruukki TE-keskus;Kalajokil.AMKK (O) Nokkosen viljelytekniikan kehittäminen Nivala, Mikkeli EMOTR, P-Pohjanmaan Ruukki TE-keskus; Kalajokil.AMKK (O) Uusien rohdoskasvien viljelytekniikka ja laatu Mikkeli Hankintatukku Oy (Yritysrahoitus) Rohdoskasvien tuotannon kehittäminen Mikkeli Hankintatukku Oy (Yritysrahoitus) Aromaattisia rohdoskasveja kotimaisen teollisuuden Mikkeli Hankintatukku Oy käyttöön (Yritysrahoitus) Aromaattisia rohdoskasveja kotimaisen teollisuuden II Mikkeli Hankintatukku Oy (Yritysrahoitus) Kiinalaisten ja uhanalaisten rohdoskasvien kotiutuminen Mikkeli MMM Suomeen VAPO Oy Boreal Herb Center Mikkeli Mikkeli EMOTR, TE-Keskus Europan Pohjoinen Yrttituotanto Mikkeli Interreg Eteläsavolaisten yrttien tuotevalikoiman monipuolistaminen Mikkeli EMOTR (O) Kaakkois-Sauomen yrttijalostuksen kehittäminen Mikkeli Interreg New herbs for rural development 2007 Mikkeli TACIS - Interreg Lapin luonnonkasvit viljelyyn Rovaniemi EMOTR Luonnosta teollisuuden tuotantoon I ja II Rovaniemi EMOTR Hyttyskarkote suomyrtistä 2004 Mikkeli SKR Taulukko 8b. Luonnon yrttien viljelyyn liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeet välillä. Hankkeen nimi Aika Paikka Hakija Yrtti- ja rohdoskasvituotanto, Neljä diasarja 1995 Mikkeli HY Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Nokkosen viljely Juva Partalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Luonnonvaraisten rohdoskasvien keruun ja jalostuksen Mikkeli HY Maaseudun tutkimuskeskus teknologia Yrttitarha - yrttien tietopankki internetissä Hämeenkyrö Koulutusryhmä Osara VEROKE - Erikoisviljelyn kehittäminen Savonlinna Itä-Savon Uusyrityskeskus POHERIKA-projekti Kajaani OY, Kajaanin kehittämiskeskus POHERIKA-projekti II Kajaani OY, Kajaanin kehittämiskeskus Lapin luonnontuotealan erikoiskasviviljelyn kehittämishanke Saarenkylä Lapin Maaseutukeskus Nokkosesta tekstiili I. ja II Nivala Kalajokilaakson ammattioppilaitos Taulukko 8c. Yrttiviljelyyn liittyviä maaseudun kehittämishankkeet välillä. Hankkeen nimi Kesto Paikka Toteuttaja Etelä-Savolaisten yrttien ja siemenmausteiden mikrobiol Mikkeli HY, Ruralia Instituutti laadun parant./monipuol. YLERMI, Yrttiviljelyn, luonnontuott. ja erikoiskasvien Kiuruvesi Kiuruveden kaupunki kehittämishanke

15 15 Taulukko 9. Luonnon yrttikasvien viljelymenetelmiä suomenkielisissä julkaisuissa. LAJI Galambosi 1994b Galambosi 1995 Tuovinen ym Mäkitalo ym Etelänarnikki Hapro Heinäratamo Kamomillasaunio Keto-orvokki Kihokki Keltakatkero Kultapiisku Kangasajuruoho Koiruoho Mesiangervo Mäkikuisma Mustikka Niittyhumala Niittymaarianheinä Nokkonen Palsamipäivänkakkara Piharatamo Poimulehti Reunuspäivänkakkara Rohtovirmajuuri Ruusujuuri Siankärsämö Särmäkuisma Takiaiset Tuoksusimake Tyräruoho Ukontulikukka Voikukka Väinönputki

16 16 10 Yhteenveto 1. Yrttien viljely Suomessa viime vuosikymmenen aikana on lisääntynyt, mutta merkittävä lisäys on tapahtunut vain helposti koneellistettavassa kuminan viljelyssä. Muiden käsityötä vaativien lajien viljely ei lisääntynyt merkittävästi. 2. Suomalainen yrttiviljelytutkimus on seurannut Eurooppalaisia trendejä ja aloitti, monessa tapauksessa eurooppalaisen yrityksen pyynnöstä luonnonyrttien viljelytutkimusta. Esim. kihokin viljely aloitettiin sveitsiläisen Bioforce AG:n pyynnöstä ja tuella, kultapiiskun viljelyä on inspiroinut Paul Muggenburg yritys Saksasta. Viimeisten puolentoista vuosikymmenen aikana on tutkittu n. 30 luonnonyrtin viljelymahdollisuuksia, kehitetty ensimmäisiä viljelymenetelmiä ja siirretty niitä ensimmäisille viljelijöille. 3. Luonnonyrttien nykyinen viljelytoiminta Suomessa on kuitenkin pienimuotoista. Niiden arvioitu pinta-ala tämän selvityksen mukaan on n ha. Viljellään n yrttilajia ja tärkeimmät lajit ovat nokkonen, ruusujuuri ja siankärsämö. Viljelytoiminnan pienimuotoisuus luonnonyrttien parissa on Euroopassakin luonnollinen ilmiö, viljelypinta-alat ovat siellä melko pieniä. Suomalaiset yritykset ovat kooltaan ja tuotantovolyymiltään pieniä ja tarvittavien raaka-aineiden määrä on myös pieni. 4. Yrityshaastatteluista tuli kuitenkin selvästi ilmi, että luonnonkasvien raaka-aineita keruusta on yhä vaikeampi saada ja luonnonyrttien viljelytoiminta laajenee. Viljely on erityisesti tärkeä isompien teollisuusyrityksien raaka-aineen tarpeen varmistamiseksi. Luonnonyrttien viljelytoiminnan päämotivaatio on yrityksen taloudellinen intressi ja tuotteiden raaka-ainetarve. Jos kasville on tarvetta, ne aloittivat viljelyä, kuten vuohennokka, niittyhumala (Frantsilan yrttitila), hapro Lapissa tai rahoittivat viljelytutkimusta ja tukevat sopimusviljelijöitä (kultapiisku, heinäratamo, ruusujuuri Hankintatukku Oy, Karkkila). 5. Selvityksen mukaan uusien yrttikasvien viljelytutkimusten tuloksia on julkaistu melko laajasti 90- luvulla. Siitä ei kuitenkin ole tietoja, miten nämä erikoistiedot saavuttivat viljelijöitä, erityisesti kun 10 vuotta on jo kulunut ja uusi viljelijäsukupolvikin aloitti työnsä. Erikoiskasvien viljelytiedot julkaistiin hajanaisesti, pienissä erikoislehdissä tai tutkimusraporteissa ja ei ole varmuutta, onko niistä riittävästi tietoja niitä tarvitsevien joukossa. Olisi syytä selvittää tämä, myös olisi syytä tiedottaa olemassa olevia viljelytietoja ensisijaisesti yrttiyrityksille, joilla on tarve kotimaisista raaka-aineista. 6. Luonnonyrttien tutkitut tiedot Suomessa ovat yleensä arvokas omaisuus. Nykyisin vahvistuvaa ilmastonmuutosta voi seurata se, että kuivuuden takia perinteinen yrttiviljelytoiminta Euroopassa taantuu ja se voi siirtyä pohjoisempaankin, myös Suomeen. Perinteiset kuminaviljelymaat, kuten Tsekki tai Unkari ovat jo tilaamassa kuminaa suomalaiselta Riihimäellä toimivalta Trans Farm Oy:ltä. Siis luonnonyrttien viljelyosaamisemme on pitkäaikainen potentiaali. Hyvä esimerkki on kihokki: 1990-luvulla on kehitetty viljelymenetelmä, mutta silloisen laajan keruutoiminnan takia sitä ei ollut tarpeellista käyttää. Mutta nyt keruutoiminta pieneni merkittävästi, kehitetyille viljelymenetelmille on käyttöä ja viljely aloitetaan aikana pääostajan, Bioforce AG:n inspiroimana. 7. Myös muutokset suomalaisessa yhteiskunnassa suosivat luonnonkasvien viljelyä. Kun luonnon keruutoiminta taantuu, kotimaista raaka - aineita voidaan saada vain viljelystä. Tästä syystä myös luonnonmarjojen, mm lakan viljelykin on aloitettu. 8. Luonnonyrttien viljely on melko erikoista viljelytoimintaa ja viljelijät ryhtyvät siihen, jos on riittävä määrä tarvetta. Tämän takia olisi syytä erikoisviljelijöiden verkostoitua valtakunnallisesti, jotta viljelijöille tulisi selvä taloudellinen etu vaivalla saavutetusta viljelyosaamisesta.

17 17 11 Kirjallisuuslähteet EHGA, European Herb Growers Association, Galambosi, B Luonnonmukainen yrttiviljely. Painatuskeskus -Opetushallitus. 176 p. Galambosi, B.(ed.)1994a. Mauste- ja rohdoskasvien markkinointi. Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli. Julkaisuja 23. pp Galambosi, B. 1994b. Luonnon rohdoskasvien viljely. Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli. Julkaisuja p. Galambosi, B Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely. Painatuskeskus, 234 p. Galambosi, B Tuliko yrteistä elinkeino? : Suomen yrttialan kehitys vuosina Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 5: 102 p. su_5_2006.pdf Galambosi, B., Takkunen, N Kihokki tuottaa satoa viljeltynäkin. Puutarha & kauppa 2, 8: 6-7. Galambosi, B., Galambosi, Zs., Latvus, A., Kaarlas, M Uusien rohdoskasvien viljelytekniikka ja laatu. MTT Julkaisusarja. Sarja B 19. Jokionen 33 s. Galambosi, B Mauste- ja rohdosyrteille lajikesuositukset. Puutarha ja Kauppa, No 49. s. 16. Hakala, P., Mäkinen, Y., Suojanen, A., Vauras, R, kauppayrttiopas. Ammattikasvatushallitus. valtion painatuskeskus. 72 s. Hälvä, S Mausteita omasta maasta. Kirjayhtymä. Helsinki, 117 s. Lande, D Europe s medicinal and aromatic plants: their use, trade and conservation. TRAFFIC International. 77 p. Lehtonen, U Ullan maustekasvimaa, Otava. Lääperi, V-M Rohdos-ja maustekasvit. Tuotannollisen luonnonmukaisen viljelyn ohjekirja. WSOY. 216 p. Marttinen, M.- Galambosi, B Boreal Herb Center hanke. Markkinalehtiset No Moisio, S., Mäkinen, Y., Tuominen, M., Vauras, J Luonnonyrttiopas. Opetushallitus, 68 s. Mäkitalo, I., Siivari, J., Hannukkala, A Luonnosta teolliseen tuotantoon. Kuvaus luonnontuotealan kehittämishankkeesta Lapissa Maa- ja elintarviketalous 92. Maaseutu. 108 s. Rautavaara, T., Vaarama, A., Valle, O Maustekasvien viljely: tietoja tähänastisista kokemuksista. Puutarhaviljelijäin liitto. Opassarja no s. Tuominen, L., Tuominen, M., Galambosi, B Luonnon yrttien viljelyopas. Arktiset Aromit ry. 64 s. www. yrttitarha. com

Voiko luonnonkasveja viljellä?

Voiko luonnonkasveja viljellä? Voiko luonnonkasveja viljellä? Marjo Marttinen, erikoisviljelyasiantuntija ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi 070219, Hämeenlinna Luonnonkasvien viljelyn tilanne Suomessa / yrtit

Lisätiedot

Voiko luonnonkasveja viljellä?

Voiko luonnonkasveja viljellä? Voiko luonnonkasveja viljellä? Marjo Marttinen, erikoisviljelyasiantuntija ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi Jyväskylä 5.2.2014 Voiko luonnonkasveja viljellä? Luonnonkasvien

Lisätiedot

Yrttikuvia Arktiset Aromit ry. 2009

Yrttikuvia Arktiset Aromit ry. 2009 Yrttikuvia Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Yrttikurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö vaatii rekisteröitymisen

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit

Lisätiedot

Kotimaisten siementen laatu

Kotimaisten siementen laatu Kotimaisten siementen laatu Olen aina ollut kiinnostunut yrttien siemenistä. Viljelyn yksi tärkeä edellytys on hyvälaatuinen kylvösiemen! Tutkijanurani ensimmäinen varsinainen tehtävä oli vuonna 1971 laskea

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset

Lisätiedot

YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013

YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013 YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013 YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013 ISBN 978-951-98471-1-5 Valokuvat: Marjo Räisänen, Arktiset Aromit ry. Taitto: Tuula Huotari,

Lisätiedot

Ravinnoksi sopivia yrttejä

Ravinnoksi sopivia yrttejä Ravinnoksi sopivia yrttejä Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Yrttikurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö

Lisätiedot

Luonnon marjat ja hedelmät

Luonnon marjat ja hedelmät hirvaslaisten ilmoittamat teeaine viljely sieni aaprotti 1 1 1 1 ahomansikka 4 1 ampiaisyrtti x 1 1 avomaankurkku 1 1 basilika 1 1 chili 1 1 haaparousku x 1 hapero 3 1 herne 7 1 hilla 8 1 horsma x 1 humala

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Lyijy ja kadmium rohdos- ja yrttikasveissa

Lyijy ja kadmium rohdos- ja yrttikasveissa Maa- ja elintarviketalous 66 Lyijy ja kadmium rohdos- ja yrttikasveissa Marja Roitto ja Bertalan Galambosi Ympäristö Maa- ja elintarviketalous 66 98 s. Lyijy ja kadmium rohdos- ja yrttikasveissa Kirjallisuuskatsaus

Lisätiedot

Kuivattujen yrttien varastointiaika

Kuivattujen yrttien varastointiaika Kuivattujen yrttien varastointiaika Kirjallisuuskatsaus Bertalan Galambosi - Zsuzsanna Galambosi MTT Mikkeli 29 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Menetelmät ja aineisto... 3 3. Yrttikasvien viralliset

Lisätiedot

BASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita)

BASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) Monivuotinen, helppo kasvattaa. Istuta lämpimälle suojaisalle kasvupaikalle tai ruukkuun. Sopii suolaisiin tai makeisiin ruokiin. Antaa hyvän maun erilaisiin juomiin.

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONKASVIEN ESIINTYMINEN JULKISESTI SAATAVILLA OLEVILLA KASVILISTOILLA

SUOMALAISTEN LUONNONKASVIEN ESIINTYMINEN JULKISESTI SAATAVILLA OLEVILLA KASVILISTOILLA SUOMALAISTEN LUONNONKASVIEN ESIINTYMINEN JULKISESTI SAATAVILLA OLEVILLA KASVILISTOILLA (6.6.2016 Johanna Kinnunen) Tämä taulukko on yhteenveto muiden maiden kasvilistoista (taulukossa mainittujen kasvien

Lisätiedot

Yrttijuoma. Yrttijuomien raaka-aineiksi soveltuvat mm.

Yrttijuoma. Yrttijuomien raaka-aineiksi soveltuvat mm. Yrttijuomien raaka-aineiksi soveltuvat mm. Ahomansikka (marjat ja lehdet) Apilat (lehdet ja kukat) Kanerva, (kukat) Ketohanhikki (lehdet) Koivu (lehdet) Kultapiisku (kukat) Lillukka (lehdet) Maitohorsma

Lisätiedot

Luonnonyrttilajit. Osittain tai kokonaan ravintokäyttöön soveltuvia luonnonkasveja ovat mm: Niitty- ja ahosuolaheinä Jauhosavikka.

Luonnonyrttilajit. Osittain tai kokonaan ravintokäyttöön soveltuvia luonnonkasveja ovat mm: Niitty- ja ahosuolaheinä Jauhosavikka. Luonnonyrttilajit Osittain tai kokonaan ravintokäyttöön soveltuvia luonnonkasveja ovat mm: Ahomansikka Niitty- ja ahosuolaheinä Jauhosavikka Nokkonen Järviruoko Nurmitatar Kamomilla- ja pihasaunio Osmankäämi

Lisätiedot

Yrttien viljely. I Yrttien tuotanto Euroopassa. Bertalan Galambosi OPETUSHALLITUS

Yrttien viljely. I Yrttien tuotanto Euroopassa. Bertalan Galambosi OPETUSHALLITUS Yrttien viljely I Yrttien tuotanto Euroopassa Bertalan Galambosi OPETUSHALLITUS Opetushallitus ja tekijät ISBN 978-952-13-6331-3 (koko teos, pdf) ISBN 978-952-13-6332-0 (osa 1, pdf) ISBN 978-952-13-6333-7

Lisätiedot

Uhanalaisten lääkekasvien markkinat ja viljely

Uhanalaisten lääkekasvien markkinat ja viljely Maa- ja elintarviketalous 17 Uhanalaisten lääkekasvien markkinat ja viljely Kirjallisuusselvitys Bertalan Galambosi ja Kirsi Jokela Kasvintuotanto Maa- ja elintarviketalous 17 88 s., 8 liitettä Uhanalaisten

Lisätiedot

Luonnon yrttien viljelytutkimus ja tilanne Suomessa

Luonnon yrttien viljelytutkimus ja tilanne Suomessa Luonnon yrttien viljelytutkimus ja tilanne Suomessa Suomen yrttituonti Import of MAPs in 1984: 3714 t (FIM 59 mill) in 1998: 5155 t (FIM 83 mill) ( 15 mill Euro) Peppers 480 t Paprika 470 t Kardemum 150

Lisätiedot

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin

Lisätiedot

Yrttien hyödyntäminen Suomessa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2009

Yrttien hyödyntäminen Suomessa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2009 Yrttien hyödyntäminen Suomessa Mikkonen, H. & Moisio, S. 2009 2 Tiivistelmä Yrttien hyödyntäminen Suomessa Asiasanat: kyselytutkimus, käyttökohteet, luonnonyrtit, mausteyrtit, poiminta, viljely Tutkimuksen

Lisätiedot

OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ

OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ POLUT OPETUS VILJELY POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TUOTANTO Tuotannon kehittämisen tavoitteena oli ennakoida raaka-aineiden tarvetta ja kysyntää analysoida raaka-aineiden tuotantoedellytyksiä kehittää toimivia,

Lisätiedot

Maa- ja elintarviketalous 125. Yrttitarhat Suomessa. Bertalan Galambosi. Kasvintuotanto Maaseutu

Maa- ja elintarviketalous 125. Yrttitarhat Suomessa. Bertalan Galambosi. Kasvintuotanto Maaseutu Maa- ja elintarviketalous 125 Yrttitarhat Suomessa Bertalan Galambosi Kasvintuotanto Maaseutu Maa- ja elintarviketalous 125 109 s. Yrttitarhat Suomessa Bertalan Galambosi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Maanalainen Turku Kasveja puistojen ja pihojen alta. Terttu Lempiäinen Kasvimuseo Biologian laitos Turun yliopisto terlem@utu.fi 1

Maanalainen Turku Kasveja puistojen ja pihojen alta. Terttu Lempiäinen Kasvimuseo Biologian laitos Turun yliopisto terlem@utu.fi 1 Maanalainen Turku Kasveja puistojen ja pihojen alta Terttu Lempiäinen Kasvimuseo Biologian laitos Turun yliopisto terlem@utu.fi 1 Vanhat dokumentit kasveja eri aikakausilta vähän tunnettu ja tutkittu kirjalliset

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Erasmus liikkuvuus Suomesta Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88

Lisätiedot

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? 28.5.2014 1 Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? Lieksan Puuakatemia seminaari Puun käytön laaja-alaistaminen Janne Monni, vtj, Iivari Mononen Oy 20.-21.5.2014 Lieksa 28.5.2014 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

YRTTI- POKKARI. Oregano. Rakuuna. Kirveli. Persilja

YRTTI- POKKARI. Oregano. Rakuuna. Kirveli. Persilja YRTTI- POKKARI Keittiökäyttöön sopivat kuivayrtit Oregano Rakuuna Kirveli Persilja LUKIJALLE Yrttipokkari keittiökäyttöön sopivat kuivayrtit on tiivis tietopaketti kuivayrteistä. Aineisto on tuotettu osana

Lisätiedot

OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012

OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012 OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012 Luonnonyrttejä Nokkonen Urtica dioica Poimulehti Alchemilla spp. Maitohorsma Epilobium angustifolium Kuusi Picea abies Koivu Betula spp. Voikukka Taraxacum spp. Valkoapila

Lisätiedot

Kuivauksen teoriaa ja käytäntöä Jaana Väisänen, OAMK Arvopilotti-hanke

Kuivauksen teoriaa ja käytäntöä Jaana Väisänen, OAMK Arvopilotti-hanke Kuivauksen teoriaa ja käytäntöä Jaana Väisänen, OAMK Arvopilotti-hanke 12.12.2016 Kuivauksessa pyritään saamaan tuote tilaan, jossa mikrobiologinen pilaantuminen estyy. Kuvassa MC = tuotteen kosteuspitoisuus

Lisätiedot

Testauksia, työpajoja, tuotekehitystä EHYT- hankkeen satoa Erikoisrehuja ja hyvinvointituotteita eläimille EHYT-hanke

Testauksia, työpajoja, tuotekehitystä EHYT- hankkeen satoa Erikoisrehuja ja hyvinvointituotteita eläimille EHYT-hanke Testauksia, työpajoja, tuotekehitystä EHYT- hankkeen satoa eläimille EHYT-hanke Anne Tuomivaara Hankkeen taustaa EU:n rahoittama yleinen kehittämishanke alkanut kesällä 2010, kestää kesään 2013 saakka

Lisätiedot

Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014

Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 1 / 5 Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 Trimaxx 3199 Käyttökohteisiin lisätty kevätvehnä ja käyttö ohralla tarkennettu 23.1.2014 koskemaan sekä kevät- että syysohraa. Cooper NWS

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. BERTALAN GALAMBOSI, RIITTA KEMPPAINEN, JUKKA SIKKILÄ ja HEIKKI TALVITIE. Maustekasvien merkitys mehiläisille

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. BERTALAN GALAMBOSI, RIITTA KEMPPAINEN, JUKKA SIKKILÄ ja HEIKKI TALVITIE. Maustekasvien merkitys mehiläisille MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 9/93 BERTALAN GALAMBOSI, RIITTA KEMPPAINEN, JUKKA SIKKILÄ ja HEIKKI TALVITIE Maustekasvien merkitys mehiläisille Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Keittiökäyttö n sopivat Keittiökäyttöön sopivat KUIVAYRTIT Oregano Oregano Rakuuna Rakuuna Kirveli Kirveli Persilja Persilja

Keittiökäyttö n sopivat Keittiökäyttöön sopivat KUIVAYRTIT Oregano Oregano Rakuuna Rakuuna Kirveli Kirveli Persilja Persilja Keittiökäyttöön sopivat KUIVAYRTIT Oregano Rakuuna Kirveli Persilja LUKIJALLE Yrttipokkari keittiökäyttöön sopivat kuivayrtit on tiivis tietopaketti kuivayrteistä. Aineisto on tuotettu Sarita Ylimäen opinnäytetyönä

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013. 226/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013. 226/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013 226/2013 Valtioneuvoston asetus täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista Annettu

Lisätiedot

Viljelijöiden pääkysymys

Viljelijöiden pääkysymys Viljelijöiden pääkysymys Mitä yrttejä voidaan täällä viljellä??? Yrttialan kehitysprosessin kaksi vaihetta I. 1980-1990: Alkutuotantokeskeisyys Soveltuvuustutkimukset, peltotuotanto, koneellistaminen,

Lisätiedot

Kehittyvää liiketoimintaa luomuluonnontuotteista tarpeita, mahdollisuuksia ja jatkoaskelia

Kehittyvää liiketoimintaa luomuluonnontuotteista tarpeita, mahdollisuuksia ja jatkoaskelia Kehittyvää liiketoimintaa luomuluonnontuotteista tarpeita, mahdollisuuksia ja jatkoaskelia Luonnontuotealan koordinaatiohanke LUMOA Lahti 7.2.2018, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti,

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Marika Laurila 1, Sari Himanen 1, Bertalan Galambosi 1, Sirkka Vahtola 2 ja Miia Konttinen 3 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys, 3 Suomen 4H-liitto Suomi

Lisätiedot

Toimiva raaka-aineketju luonnontuotealan kehityksen perustana

Toimiva raaka-aineketju luonnontuotealan kehityksen perustana Toimiva raaka-aineketju luonnontuotealan kehityksen perustana Luonnontuotealan koordinaatiohanke LUMOA Kokkola 15.3.2018, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoki Luonnontuotealan

Lisätiedot

Luonnontuotealan kehittämistyö ja -tarpeet

Luonnontuotealan kehittämistyö ja -tarpeet Luonnontuotealan kehittämistyö ja -tarpeet Joensuu 24.4.2019 Juha Rutanen, projektipäällikkö Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Luonnontuotealalla monipuolista yrittäjyyttä, 750 yritystä, lisäarvomahdollisuuksia

Lisätiedot

Tilausnro Tuote Pakkaus Paino Hinta

Tilausnro Tuote Pakkaus Paino Hinta Maustesekoitukset 1000 Adjika mausteseos Pussi 1 kg 18,12 1001 Aioli Pieni tölkki 180 g 11,17 1002 Aioli Iso tölkki 550 g 2,82 1003 Aioli Pussi 1 kg 7,33 1004 Aromisuola (lisäaineeton) Pieni tölkki 250

Lisätiedot

ESIPUHE 15 Työntäyteistä elämää yli 80 vuotta 15 Vogelin fytoterapia 23

ESIPUHE 15 Työntäyteistä elämää yli 80 vuotta 15 Vogelin fytoterapia 23 Sisällysluettelo ESIPUHE 15 Työntäyteistä elämää yli 80 vuotta 15 Vogelin fytoterapia 23 RAVITSEMUSKYSYMYKSIÄ 27 Luonnonravinto 29 Terveyttä ylläpitävä ja parantava ruokavalio 32 Tohtori Vogelin ruokavalio

Lisätiedot

MATKARAPORTTI YRTTIOPINTOMATKASTA SVEITSIIN JA ITÄVALTAAN 2.-9.7.2005

MATKARAPORTTI YRTTIOPINTOMATKASTA SVEITSIIN JA ITÄVALTAAN 2.-9.7.2005 MATKARAPORTTI YRTTIOPINTOMATKASTA SVEITSIIN JA ITÄVALTAAN 2.-9.7.2005 Marjo Marttinen ja Marja Roitto MTT Ekologinen tuotanto Boreal Herb Center, Mikkeli -hanke SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 1

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Keittiöalan ammattilaisten kiinnostus luonnonyrtteihin ja kotimaisiin keittiöyrtteihin

Keittiöalan ammattilaisten kiinnostus luonnonyrtteihin ja kotimaisiin keittiöyrtteihin Keittiöalan ammattilaisten kiinnostus luonnonyrtteihin ja kotimaisiin keittiöyrtteihin Toim. Helmi Mikkonen 2010 Heidi Pekuri Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma 2 Tiivistelmä Keittiöalan ammattilaisten

Lisätiedot

Hyvää Uutta Vuotta toivottaa Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki http://www.henriettesherbal.com

Hyvää Uutta Vuotta toivottaa Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki http://www.henriettesherbal.com YRTTISEINÄKALENTERI 01 Hyvää Uutta Vuotta toivottaa Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki http://www.henriettesherbal.com Erätie A, 000 Helsinki 00-0 1 hetta@spamcop.net Rhaponticum carthamoides,

Lisätiedot

Tausta. Mikkelin ekoläänitoimikunnan mietintö (1983) Tavoitteet

Tausta. Mikkelin ekoläänitoimikunnan mietintö (1983) Tavoitteet Tausta Mikkelin ekoläänitoimikunnan mietintö (1983) Tavoitteet Tilojen tuotannon monipuolistaminen Tuontia korvaavien tuotteiden lisääminen Pienvihannesten - salaatti, kiinankaali, tilli, persilja, sipulit

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2017*)

muutos *) %-yks. % 2017*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Hyvää Uutta Vuotta 2013! toivottaa Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki http://www.henriettesherbal.com

Hyvää Uutta Vuotta 2013! toivottaa Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki http://www.henriettesherbal.com YRTTISEINÄKALENTERI Hyvää Uutta Vuotta! toivottaa Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki http://www.henriettesherbal.com Erätie A, 000 Helsinki 00-0 hetta@spamcop.net Lavatera trimestris, kesämalvikki.

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

*) %-yks. % 2018*)

*) %-yks. % 2018*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla

Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Asemakaavamuutosalueen

Lisätiedot

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi

Lisätiedot

Maatiaiskasvien tuotteistaminen. Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT

Maatiaiskasvien tuotteistaminen. Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT Maatiaiskasvien tuotteistaminen Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT Maatiaiskasvit? Perinnekasvit? Kasvigeenivarat 1. Maatiaiset, maatiaiskasvit -Ei tieteellisesti jalostettuja viljelykasveja:

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Yrttejä hevosille. Hanna Mattila. Opinnäytetyö Huhtikuu 2015. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala

Yrttejä hevosille. Hanna Mattila. Opinnäytetyö Huhtikuu 2015. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala Yrttejä hevosille Hanna Mattila Opinnäytetyö Huhtikuu 2015 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala Kuvailulehti Tekijä(t) Mattila, Hanna Työn nimi Yrttejä hevosille Julkaisun

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt Lutunen-hankkeen seminaari 24.10.2018 Rovaniemi Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus Luonnontuoteala kehittyy osana biotaloutta Suomen biotalousstrategian mukaan luonnontuotteet

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys vuosina 1984 2004

Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys vuosina 1984 2004 Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys vuosina 1984 2004 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 5/2006 TULIKO YRTEISTÄ ELINKEINO? Suomen yrttialan kehitys vuosina 1984 2004 Bertalan

Lisätiedot

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu

Lisätiedot

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia 1, Bertalan Galambosi, Sari Himanen 1, Katja Kangas 1 & Sirkka Vahtola 2 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys Liminka Pohjois-Pohjanmaa kosteikkojen maakunta

Lisätiedot

Ajankohtaista Fingridistä

Ajankohtaista Fingridistä 1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Luonnonyrteistä bisnestä luonnonyrttien kerääminen. Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/proagria Etelä-Suomi ry

Luonnonyrteistä bisnestä luonnonyrttien kerääminen. Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/proagria Etelä-Suomi ry Luonnonyrteistä bisnestä luonnonyrttien kerääminen Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/proagria Etelä-Suomi ry Luonnonyrteistä bisnestä-hanke Luodaan uusia yhteistyö-ja liiketoimintamahdollisuuksia

Lisätiedot

Kihokin vaikutus ja käyttö

Kihokin vaikutus ja käyttö Kihokin vaikutus ja käyttö Kansanomainen käyttö ärsytysyskien: hinku- ja keuhkoyskien hoidossa Rorella, Ros Solis, Rose du soleil, Sindouwe, Sonnentau, Bullkrut Antimikrobinen, fungistaattinen vaikutus

Lisätiedot

Yrttikasvien haihtuvat öljyt

Yrttikasvien haihtuvat öljyt Yrttikasvien haihtuvat öljyt Juha-Matti Pihlava Luonnonvarakeskus Tuotantojärjestelmät Elintarvikkeiden prosessointi ja laatu 31600 Jokioinen Puh. 029 532 6439 juha-matti.pihlava@luke.fi Yrittäjyyttä tislattavista

Lisätiedot

MAUSTE- JA ROHTOYRTTIEN KOTIPUUTARHAVILJELYN OPAS

MAUSTE- JA ROHTOYRTTIEN KOTIPUUTARHAVILJELYN OPAS MAUSTE- JA ROHTOYRTTIEN KOTIPUUTARHAVILJELYN OPAS Frantsilan Luomuyrttitila / Virpi Raipala-Cormier MAUSTETARHASTA ILOA KIELEN, MIELEN JA SILMÄN RUOKAA Perusta oma pieni ja helppo maustemaa Haaveiletko

Lisätiedot

SIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET

SIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET SIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET 2 Sirottimet Anis kokonainen 310 g Anis Anis jauhettu 340 g Anis Aromisuola 800 g Suola 0 %, arominvahvenne (E 21), sipuli, kurkuma, valkosipuli, sokeri, maltodekstriini, hiivauute,

Lisätiedot

SIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET

SIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET SIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET 2 Sirottimet Anis kokonainen 310 g Anis Anis jauhettu 340 g Anis Aromisuola 800 g Suola 0 %, arominvahvenne (E 21), sipuli, kurkuma, valkosipuli, sokeri, maltodekstriini, hiivauute,

Lisätiedot

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta KASVISTASE 2008 KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten Kulutuksen arviointiin on käytetty in Kuluttajapaneelin tuotekohtaisia tietoja kotitalouksien vihannesostoista vähittäismyymälöissä.

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA ( , viimeisin päivitys )

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA ( , viimeisin päivitys ) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 29.9.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Viisi ruukullista yrttejä

Viisi ruukullista yrttejä Viisi ruukullista yrttejä Viisi ruukullista yrttejä Yrtit kasvavat ruukuissa valoisalla ikkunalaudalla, parvekkeella ja puutarhassa. Tuoreet yrtit sopivat kaikenlaisiin ruokiin ja antavat uusia makuelämyksiä.

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi /01.02/2017

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi /01.02/2017 LAUSUNTOPYYNTÖ 242324 1(2) mmm.fi 3.10.2017 1607/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TÄYDENTÄVI EN EHTOJEN HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSISTA

Lisätiedot

Enkovaara, Anna-Liisa, 2001. Punahattuako flunssan hoitoon?. TABU : lääkeinformaatiota Lääkelaitokselta vol. 9(2001) nro 1. s. 22-23.

Enkovaara, Anna-Liisa, 2001. Punahattuako flunssan hoitoon?. TABU : lääkeinformaatiota Lääkelaitokselta vol. 9(2001) nro 1. s. 22-23. AAPROTTIMARUNA Héthelyi, Èva; Galambosi, Bertalan, 2003. Tanulmányok az Artemisia speciesek illóolaj összetételének GC, GC/MS módszeres meghatározására (finn-magyar tudományos együttmüködésben. Olaj Szappan

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA Laitila Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Tutkimuskohde sijaitsee Untamalan kylässä Laitilassa peruskarttakoordinaattien X= 6755 13-14 ja Y= 534 77-535 08 välillä (pk-lehti

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi

Lisätiedot

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta Eduskunnan tarkastusvaliokunta 20.3.2018 lausunto asiakirjoista Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2017 Valtioneuvoston selvitys: Euroopan

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kahdeksan viljellyn yrttilajin siemensato Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa

Kahdeksan viljellyn yrttilajin siemensato Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa Johdanto Kahdeksan viljellyn yrttilajin siemensato Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa Bertalan Galambosi (emeritus), Zsuzsanna Galambosi Luonnonvarakeskus, Mikkeli EU:n ja kansallisten sääntöjen mukaan luonnonmukainen

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot