MAYDAY. Sisällys: 2 Mayday 2/04. sisällys 2/2004. Julkaisija: Merimetsot ry. Painopaikka: Vientipaino Oy, Helsinki. 1. Kansi

Transkriptio

1 Mayday 2/04 1

2 sisällys 2 Mayday 2/04 MAYDAY 2/2004 Sisällys: Julkaisija: Merimetsot ry. Painopaikka: Vientipaino Oy, Helsinki Päätoimittaja: Tiiamari Pennanen Aapelinkatu 9 e Espoo p tille@merimetsot.net Maydayn toimituskunta: Nansu, Suski, Henkka, Inka, Tille, Henrietta, Lotta Taitto: Inka Kuvat: Suski, Inka Piirrokset: Lotta Kannessa: Tuukka riihityksessä Kannen kuva: Suski Memen kotisivu: Paperi: 100g 4CC 1. Kansi 2. Sisällys 3. Pääkirjoitus 4. Uutiset 5. Menot 6. Härdelli 9. Poijut ja Fendarit retkellä 10. Noppa 04 ennen leiriä 12. Venehömppää 13. Sudarisivut 14. Kolumni 15. Sarjis 16. Peräpeili

3 Mayday 2/04 Täysillä Minä myönnän, minulla on asennevamma. Vieläpä aika hankalanlaatuinen. Koska olen itse ollut aina partiossa mukana vain hyvin aktiivisesti, en aina osaa ymmärtää niitä, jotka ovat mukana vain silloin tällöin. Pyydän sitä anteeksi. Tietysti partiota pitää voida harrastaa muutenkin kuin vain ihan täysillä. Tämähän on vapaaehtoinen harrastus. Silti tulee vaadittua toisilta enemmän kuin he ovat valmiita antamaan. Tulee valitettua: pitääkö minun tämäkin tehdä, etkö sinä voisi ottaa siitä vastuuta? Ongelma syntyy ehkä siitä, että partiossa on ainakin kahdenlaisia ihmisiä. Meitä, jotka emme osaa sanoa koskaan EI ja niitä, jotka luonteensa mukaisesti sanovat varmuuden varalta aina EI. Heitä pitää pitkään suostutella silloinkin, kun he ovat alusta alkaen olleet hommasta kiinnostuneita. Mutta kun jonkun kuitenkin pitäisi ne hommat tehdä, niin miten hyväksyä töiden jakautuminen epätasaisesti? Miten hyväksyä se, että toiset ovat mukana vain kerran vuodessa? Siihen ei todellakaan ole yksioikoista vastausta. Meripartiolippukunnassa ongelmaa korostaa meidän yhteinen ilomme ja riesamme: vene. Tällä hetkellä tilanne on yhä se, että veneen ylläpitoon osallistuu vain kourallinen johtajia. Purjehduksille kyllä ollaan valmiita lähtemään. Tilannetta selvittää hyvin esimerkki erään veneaktiivisen johtajan ehdotuksesta ei-veneaktiiviselle. A: Tulisitko veneelle huomenillalla? B: Lähetääks me purjehtimaan vai? A: Ei, kun maalataan pohja B: Ai en mä sit tule. 3 pääkirjoitus Minun mielestäni partiossa pitäisi kaikkien sekä saada että antaa. Jos jotkut vain saavat, tuntuu epäreilulta. Siksi pieni työpanos vaikkapa leirillä tai veneellä ilahduttaisi, ja vastalahjana olisi se saaminen, oli se sitten purjehdusta tai vanhojen kavereiden tapaamista leirillä. Uskon, että tilannetta auttaisi ainakin se, että silloin harvoin kun ollaan mukana, niin osallistutaan ilolla puuhiin. Tarjotaan oma-aloitteisesti auttavaa kättä, eikä jäädä ihmettelemään. Meidän aktiivisten mielestä mikään ei ole raivostuttavampaa, kuin että osa porukasta ilmestyy esim. leirille muuten vaan hengailemaan tai fiilistelemään. Tilanne on vähän sama, kuin ennen vanhaan maalaistaloissa, jonne kaupunkilaissukulaiset lähettivät lapsensa passattavaksi kesän kiireisimpään työaikaan. Tilan oma väki heilui heinäpellolla, lypsi lehmiä, hoiti viljelmiä ja samalla laittoi ruokaa ja silitti vaatteet kaupunkilaisille, jotka löhösivät auringossa. Siksi olisi toivottavaa, että nämä lomailijat ottaisivat vastuulleen edes pienen palasen. Maalla se voisi olla vaikka marjojen pensaasta poimiminen. Ne pienet palaset voisivat ihan totta helpottaa ihanasti jonkun toisen suurta urakkaa ja vähentää yhden huolen pois tekemättömien töiden listalta. Jokaisella on tietysti oikeus olla mukana juuri niin paljon kuin haluaa. Mutta se auttaisi, että aina silloin kun osallistuu, olisi sen hetken oikeasti läsnä. Että edes ne pienet hetket olisi sekä ottavana että antavana osa-puolena, osallistuen täysillä. Siitä jäisi hyvä mieli jokaiselle osapuolelle. -Nansu-

4 uutiset 4 Mayday 2/04 Meme uutisia... Meme uutisia... Meme uutisia Sinun muistosi historiikkiin? Merimetsojen historiikkiprojekti on edennyt kevään aikana. Loppukeväästä järjestettiin muun muassa eri vuosikymmenillä aktiivisesti toimineiden tapaamisia, joissa muisteltiin yhdessä menneitä ja kerättiin materiaalia historiikkia varten. Sen lisäksi memen nettisivuille on avattu historiikkiosio, jonne kerätään parhaita partiomuistoja. Jokainen kiinnostunut voi lisätä sinne omia muistojaan tai lukea muiden mietteitä. Sivuille kertyviä muistojakäytetään avuksi historiikin tekemisessä. Käy heti tutustumassa uusiin sivuihin, sinunkin muistosi ovat tärkeitä! Vene viimein vesille Da Vinssi laskettiin viimein vesille kesäkuun toisella viikolla. Viivästyksen syynä olivat peräsimen kunnostustöissä ilmenneet ongelmat, joiden takia vene oli yllättäen toimitettava korjattavaksi. Tästä syystä kaikki toukokuun ilta- ja viikonloppukeikat jouduttiin harmillisesti perumaan. Onneksi vene valmistui kuitenkin ajoissa veneenohjaajakurssille ja da Vinssin kesäkeikat toteutuvat täysin suunnitellusti. Vahinko pyritään korjaamaan syksyllä niin, että kaikki vartiolaiset ja sudenpennut pääsisivät varmuudella vesille. Äidit ja isät - tulkaa mukaan tukemaan! Vuosien tauon jälkeen ollaan syksyllä kokoamassa merimetsoille uutta vanhempaintoimikuntaa. Asiasta on vuoden mittaan tullut kiinnostuneita kyselyjä, joten ryhmän syntymisen suhteen ollaan toiveikkaita. Perinteisesti vanhempaintoimikunnan tärkeimpänä tehtävänä on ollut toiminnan tukeminen sellaisissa asioissa, joille lippukunnan aktiiveilla ei riitä aikaa tai osaamista. Aikaisemmin toimikunta on osallistunut esimerkiksi varainhankinnan suunnitteluun ja toteu-tukseen sekä auttanut käytännön töissä kuten myyjäisten kahvituksissa tai kolon remontissa. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä lippukunnanjohtajaan Anna Koromaan (yht.tiedot takakannessa)

5 Mayday 2/04 5 menot Meme menoa... Meme menoa... Meme menoa Lähde regattamiehistöksi Elokuun viimeisenä viikonloppuna purjehditaan perinteinen Tavistholmenin regatta. Kisamiehistöä kootaan parhaillaan, joten mikäli mielit mukaan ilmoittaudu heti Henrille. Remppa-projekti starttaa Remppa-projekti eli piirin kehitysyhteistyöhanke käynnistyy avajaistapahtumalla Pihlajasaaressa Iltapäivän aikana mm. ajetaan Dakar-rallia hiekkarannalla, tutustutaan Remppa-taitomerkkiin ja herkutellaan rytmikkään iltanuotion äärellä. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille partiolaisille, paikalle voi saapua vaikkapa oman vartion kanssa. Tapahtuman hintaan (5 euroa) sisältyy ohjelma ja iltapala. Ilta jatkuu telttaillen Pihlajasaaren leirintäalueella. Merkkaa päivä jo kalenteriisi! Lisätietoja tapahtuman järjestäjältä Heiniltä! Punkussa viikinkimenoa Paras pt-skaba Espoon Punanen kisataan syyskuun Viinkinkiteemalla. Jos sinulla ei ole vielä kokemusta Punkun hienouksista, on Viikinki-Punkku mahtava mahdollisuus siihen. Viikinki-Punkku on villi ja arvaamaton! Punkun ilmoittautuminen on jo alkanut ja jatkuu 27.8 saakka. Ilmoittautua voi vaikkapa netissä osoitteessa PUNKKU/ilmo.asp Toimi nopeasti niin voit nukkua ensi yösi turvallisin mielin, tietäen, että pääset mukaan vuoden mahtavimpaan partiotapahtumaan! Venerahasto sai lahjoituksen Mahdollisesti tulevaisuudessa vastassa olevaa veneen vaihtoa ajatellen perustettu lippukuntamme venerahasto sai ensimmäisen lahjoituksensa. Entinen meripartiolainen ja purjehtija Lauri Jäntti luovutti 50-vuotispäivänä lahjoituksensa lippukuntamme venerahastoa kartuttamaan. Merimetsot ottavat kiitollisina vastaan 690 euron lahjoituksen!

6 härdelli 6 Mayday 2/04 Loppu hyvin, kaikki hyvin - Tehkää vartionne kanssa annetuista materiaaleista käyttökelpoinen vispilä. Materiaalin saatte rastihenkilökunnalta. Aikaa tehtävän suorittamiseen on kello asti. Toukokuisena lauantaina 15.5 parikymmentä merimetsovartiolaista valtasi Nuuksion metsät tavoitteenaan läpäistä luokkasuoritusmerkkeihin vaadittava riihitys. Kyseessä oli tänä keväänä II- ja III- luokan riihittäjille järjestetty Härdelli, josta muodostui varmasti mieliinpainuva rutistus niin riihittäjille kuin rastimiehinä olleille johtajillekin. Rasteilla vartiot joutuivat testaamaan muun muassa partiotaitojaan, luovuuttaan ja ongelmanratkaisukykyään. Lauantain pläjäys alkoi jo kaupunkiympäristöstä eli omalta kololtamme, josta vartiolaiset jatkoivat seikkailua busseilla kohti Nuuksiota, koristautuneina räikeänvärisiin hattuihin. Päivän aikana vartiot selvisivät niin karttamerkkien tunnistuksesta ja laavun pystytyksestä kuin myös laulusessioista ja ensiaputilanteesta. Joka partiolaisen perustaito, suunnistus, oli itse kultakin vartiolta välillä hiukan hakusessa, mutta suurin osa reippaista porukoista selvisi ajoissa Härdellin taitekohtaan eli ruokarastille. Ruokarastilla oli tarkat ohjeet makaronien keittoon ja lihapullien paistamiseen ja jälkiruoaksi riihittäjien piti valmistaa hedelmäsalaatti, johon vatkattiin kerma lähtörastilla tehdyllä vispilällä. Kuvassa: Jenni, Muro ja Minna

7 Mayday 2/04 7 härdelli memet metsässä Ruokarastilla Maydayn toimitus nappasi haastatteluun muutamia riihittäjiä. Kokkailun lomassa vartiolaiset kertoivat tunnelmistaan: Tia, Fendarit: Kaikki on tähän mennessä ollut kivaa, paitsi rastien etsiminen on tylsää. Musarasti oli myös tyhmä, koska me rämmittiin pitkän matkan päähän sitä varten ja sitten saatiin vaan yksi piste! Ja sillä yhdellä rastilla oli aika intiimi tunnelma... Meidän ruoka onnistui ja vispilä toimii hienosti. Make, Vinssaajat: Siisteintä on ollut mässääminen ja käveleminen ja tietenkin ruokarasti on aina paras! Kolmen rastin löytäminen oli aika vaikeeta, me kierreltiin turhaan polkuja pitkin ja siinä sitä aikaa sitten kului... ruokaa laittaessa tapahtui pieni hedelmäsalaattiaccident, mutta hyvältä maistui koko safka silti! Kuvassa: Tia, Muro ja Jenni Anni, Poijut: Vispilän teko oli tosi kivaa, samoin busseilla liikkuminen aamuvarhaisella. Metsässä hortoilu ja eksyminen (ennennäkemättömällä tavalla, toim.huom.) oli tylsää. Kun me vaan käveltiin liian pitkälle... Ja terveisinä Maydayn lukijoille voin sanoa, että kannattaa käyttää karttaa metsässä! Kuvassa: Make, Henri ja Kassu

8 härdelli 8 Mayday 2/04 Partiotapahtuma on kokonaisuutena aina hieman erilainen osallistujan ja tapahtumaa järjestävien johtajien näkökulmasta. Spesiaalina, vain Maydayssa, tarjoamme Herkullisimmat Hetket Härdellin järjestelyn parista... Pojat... eiks sen teidän laavunpystytysrastin pitäis aueta nyt? Ne laavut taitaa olla mun autossa! Suski, et sit ostanu kermavaahtoa varten yhtään sokeria? No me ollaan kyl eksytty mut hei me ollaan tän yhen halkopinon kohdalla... Sille bussiyhtiölle ois sitte pitäny ilmottaa kolme päivää aikasemmin 30 partiolaisesta. Miksei edellinen yö riitä? Sori tytöt, unohdettiinks me kertoa että teidän rasti on siirretty? Ai kaks tuntia jäljellä ja viis rastia käymättä? Kein Problem, siirretään maali! Taasko ne samat tytöt on eksyny? Tää ei oo todellista... Miksi, miksi, MIKSI mä teen tätä vapaaehtosesti?! Kuule... me tehtiin se. Just tän takia mä tätä teen. Suuri kiitos kaikille osallistujille sekä Sannalle, Helille, Aksulle, Heikille, Jopelle, J-P:lle, Henulle, Henkulle, Tuukalle, Saudelle, Petskulle, Lotalle, Hannalle sekä Inkalle! Riihityksen parhaat hetket koettiin epäilemättä maalissa, kun viimeinenkin vartio pääsi vihdoin urakkansa loppuun. Johtajilla oli suuri ilo jakaa maalissa riihityksen läpäisseille vartiolaisille komeat luokkamerkit kiinnitettäviksi partiopaitaan. Vielä suurempi ilo loisti vartiolaisten kasvoilta, jotka kätelty-ään pitkän rivin vaeltajia (tietenkin vasemmalla kädellä niinkuin partiossa kuuluu) saivat kiiltävänä loistavan merkin itselleen muistona Härdellistä ja koko partiovuodesta. -Suski-

9 Mayday 2/04 9 Poijut ja Fendarit retkellä Poijujen ja Fendareiden yhteinen Pesukarhuraitaredu Piiliksellä Perjantai-iltana saapumisen jälkeen saimme huomata harmiksemme, että Piiliksellä ei toiminut kaivon pumppu, uuni, takka, valot eikä edes keittolevyt. Onneksi emme suunnitellut lämmintä ruokaa illaksi; karjalanpiirakat nimittäin maistuivat kylminäkin. Perjantai-ilta kului Aliasta ja korttia pelaten, syöden ja asettuen aloilleen. Saimmepa yllätysvieraankin, kun Inka pöllähti Piilopirttiin täysin odottamatta. Inka kommentoi ruoan runsautta pöydän ääressä: Onneksi Memen reduilla ruoka ei lopu koskaan. Isännät saapuivat illalla ja saivat kaivon toimimaan ja meidän sulakkeet vaihdettua.. Kaivo siis toimi ja sisällä paloi jopa 1 lamppu!! Onneksi ei tullut pimeää eikä kylmäkään ollut. Lauantaina juostiin tulitikkukasoja tehden (Hannan keksimä nerokas leikki, jossa vj:t ottaa aikaa ja vartsulaiset juoksevat), harjoiteltiin suunnanottoa, väsättiin solmuja, tunnistettiin merimerkkejä ja valmistettiin trangiaruokaa. Kaiken tämän tarkoituksena oli treenata vartsulaisiamme heitä odottavaa suurta koitosta, Riihitystä varten. Kun illalla sitten alettiin valmistaa spagettia, ruoanlaittajien kärsivällisyys loppui, koska vain yksi hella toimi ja siinä veden lämmittämiseen meni kaksi tuntia tai enemmän. Niinpä otimme kunnon partiolaisina taas trangiat esille ja teimme niillä spagettikastikkeet. Illalla saunoimme ja pidimme biitsibileet, joihon kuului sambaa, salsaa, hunajamelonia, hedelmäsalaattia ja hulvattomia asusteita. Sunnuntaina siivosimme ripeästi ja lähdimme kotiin toivottelemaan äideille onnea.. olihan äitienpäivä! Kiitos kaikille mukanaolijoille kerrassaan onnistuneesta redusta! -Henrietta-

10 10 Mayday 2/04 Aurinkoa, unohtumattomia hetkiä, uusia ystäviä ja lomailua Näitä kaikkia leirinjohtajana toimiva Henrik Henkka Mikkola toivoo tulevalta Lommon leiriltä Noppa 04:ltä. Leirille on lähdössä kaikkiaan noin 180 lommolaista, joista memejä on reilut 60. Kun tällaiselle määrälle partiolaisia suunnitellaan toimivaa leiriä, joudutaan viettämään suhteellisen monta tuntia partiokoloilla suunnittelemassa. On suunniteltu muunmuassa leirin viestintää, ohjelmia, muonitusta, huoltoa, kiskaa, kahvilaa, iltaohjelmaa ja haikkia. Hiljaa aasi laulaa syömään mennessään... Nopan keittiömestarina hyörii Timo Mudi Muttonen OEK:sta. Mudilla on pitkä historia keittiöhommista leireillä ensimmäinen kun oli joskus 80 luvun lopulla, jolloin tälle leirille lähtevät sudarit eivät olleet vielä edes syntyneet. Leirillä ruoan tekeminen on huomattavasti haastavampaa kuin kotioloissa. Joutuu suunnittelemaan milloin tilaa kylmätavarakuormaa ja kuinka kauan ne säilyvät, leiriltä kun ei löydy samanlaista jääkaappi-pakastinta kuin mihin on kotona tottunut. Ruokalaulut ovat kuuluneet ruokailuun aina. Ehdottomia lasten suosikkeja ovat mm. Hiljaa aasi laulaa ja Me syömme leipää elämän. Keittiölle myös huudetaan välillä mitä ihmeellisimpiä huutoja kiitokseksi. Keittiötiimi lupaa, että Nopalla kaikki saavat mahansa täyteen, ja ruoka on hyvää. Haasteelliseksi hyvän ruoan valmistamisen tekee myös monenlaiset allergiat. Nykyään ruoat tehdään automaattisesti laktoosittomiksi, mutta laktoosiintolerantikkojen lisäksi leirillä on monia tomaatti, kala ja omena allergikkoja. Ihmeellisimpiä allergioita mitä on tullut vastaan ovat olleet nakki-, hernekeitto, sieni- ja tonnikala-allergiat, mutta toisaalta ne taitavat olla enemmän semmoisia mä en tykkää juttuja kuin aitoja allergioita. Nekin on kuitenkin otettava huomioon. Eihän siitä tule mitään, jos lapsi ei tykkää jostain ruoasta ja jättää sitten kokonaan syömättä. Hetken kuluttua samainen lapsi on syömässä nälkäänsä karkkia ja sipsiä, minkä jälkeen mennäänkin ensiavusta hakemaan jotain vatsakipuihin.

11 Mayday 2/04 11 Itsensä ylittämistä ja survivor -henkeä Nopan haikki on lähimaastoon tehtävä pienimuotoinen vaellus / suunnistusretki. Vartiolaisilla haikki kestää yön yli, mutta sudenpennut palaavat leiriin yöksi. Haikilla kuljetaan 4-6 hengen ryhmissä ja valmistetaan itse ruoat trangialla. Haikki ei ole kuitenkaan mikään kilpailu, vaan tarkoituksena on tutustua luontoon, selviytyä matkalla olevista rasteista, pitää hauskaa ja ylittää itsensä. Yksi ehkä unohtumattomimpia Lommon järjestämiä haikkeja on ollut vuoden 1997 Levä leirin haikki. Levä pidettiin Inkoon Kopparnäsissa, mihin vartiolaiset pyöräilivät Matinkylästä kahden päivän aikana. Matkan aikana yhden jos toisenkin leiriläisen suusta kuului tuskastuneita ja väsyneitä kommentteja, mutta kun leiriläiset pääsivät leiriin saivat johtajat kuulla mitä uskomattomampia selviytymistarinoita. Usein haikki on ollut itsensä ylittämistä parhaimmillaan sieltä on myös usein saatu ne unohtumattomimmat kokemukset. Johanna Johku Viitasalo Lepistä on Nopan ohjelmavastaava. Ohjelmatiimi kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuun alussa ja sen jälkeen kokouksia on pidetty tiuhaan tahtiin. Ohjelmatiimin hommiin kuuluu perjantain ja maanantain ohjelmapäivät, joiden aikana käydään neljässä eri laaksossa. Laaksoohjelmat on sudareille ja vartsuille yhteisiä, mutta laaksojen sisällä on myös pisteitä jotka on tarkoitettu ainoastaan vartsuille tai sudareille, Johku kertoo. Myös sunnuntain vierailupäivän ohjelma on ohjelmatiimin vastuulla. Johku suostuu valottamaan hieman leirin ohjelmia: Vesilaaksossa on luvassa paljon märkää riehumista ja toisaalla taas pääsee nauttimaan survivor -henkisestä kilpailusta. Karkkia, kahvia, istuskelua, hemmottelua ja hiljaisuutta Kaikkea tätä ja enemmänkin pyrkii johtaja-vaeltajakahvila tarjoamaan asiakkailleen. Vaikka leiriä tehdäänkin leppoisasti yhdessä ja etupäässä lapsille, on myös johtajat huomioitava ja järjestettävä heille jotain aivan omaa. Suunnitteilla on leirichattia, livebändejä, kilpailua ja paljon muuta. Kahvion tiskin takaa löydät ainakin Suskin ja Inkan ketä muita, se selviää lähiaikoina. Kahvion rekrytointi ja ohjelma tilanne on vielä vaiheessa, mutta tytöt ovat luottavaisin mielin: Yleensä kahvila ja kiska on olleet niitä johtajien unelmatyöpaikkoja leirillä, joten eiköhän meille löydy kivannäköisiä kahvilatätejä ja setiä. Inka Tuukka, Petsku & Saude Lepuuttajalla 2003

12 venehömppää 12 Mayday 2/04 VENE-ILMIÖ Henkilön pää nuokkuu hänen jalkojensa välissä. Hän istuu istumaboxissa (veneen perällä) ja örisee vähän väliä jotain. Henkilön kasvojen väri saattaa olla muuttunut vihertävän-valkoiseksi. SISÄLLÄOLO ILMIÖ Esiintyy yleensä ryhmittäin / pareittain. Ensin kyseiset henkilöt ovat ulkona, mutta sitten he menevät sisälle sanoen: Joo, joo, ei meille mikään paha olo tuu. Sisällä he pelaavat korttia ja ahtavat itsensä täyteen karkkia. Hetken päästä sisältä kuuluu: Yöh, mulla on tosi paha olo! Sitten perämies / kippari komentaa heidät ulos toipumaan ja syö loput heidän karkeista. VINSSIGORILLA ILMIÖ Henkilön silmät kiiltää onnesta kun tehdään venda ja kun purjeet nostetaan. Yli-aktiivinen vinssausilmiö on myös toinen nimi tälle ilmiölle. Hän vinssaa ihan hulluna tai vetää köysiä fanaattisesti tai ääritapauksessa molempia. DOMINO-ILMIÖ Henkilö on ihan nukuksissa / puolihorroksessa. Ei pysy pystyssä. Nojailee koko ajan toisiin ihmisiin tai veneeseen. Yleensä ilmenee viikko-keikalla kolmantena päivänä. Kun useampaan ihmiseen iskee tämä ilmiö, siitä tulee dominopalikka -ilmiö, koska he nojailevat toisiinsa. AURINKORIIPPUVUUS ILMIÖ Tämä ilmiö ilmenee parhaiten parin sadepäivän jälkeen. Kun aurinko paistaa, henkilö syö aamiaisen kannella, ja kun purjeet on nostettu keplottelee hän itsensä purjeiden väliin, sinne minne aurinko paistaa. Joissain ääritapauksissa henkilö vaihtaa vendan aikaan puolta.

13 Mayday 2/04 13 sudarisivut Sudarisivut 1. Pelastaa nälkäiset partiolaiset metsän keskellä, kun ei pääse kauppaan. Apua makeannälkään. 2. Ihanan vilvoittavaa polttavan kuumuuden jälkeen. Tämän jälkeen ruoho kasvaa entistä vihreämpänä. 3. Nämä ovat sellaiset joita et saa unohtaa, kun lähdet leirille tai purjehtimaan! Sateen sattuessa nämä suojaavat 10 tärkeää ruumiinosaasi. 4. Kuka auttaa pakkaamaan varusteesi, minne sitten ikinä lähdetkään? 5. Tätä toivotaan aina, oltiin sitten leirillä tai purjehtimassa. Aurinko ja sen kaveri kuumuus kuuluvat tähän. 6. Erään meme tyttövartion nimi. Nämä laitetaan veneen kyljille, kun saavumme satamaan. Niistä saa myös hauskan letkan veneen perään uimareita varten. 7. Mihin pakkaat kaikki tavarasi kesäleiriä varten? 8. Tätä purkkia ei sovi unohtaa kesällä mihinkään. Tämä valkoinen aine voi pelastaa nenäsi punoitukselta Etelä-Amerikan alkuperäisasukas. ARVAA VARTIO / LAUMA, JOKA ON KYSEESSÄ: 1. ne meren teinipedot 2. ja saavin st 3. toipuj 4. da enftir 5. erä pitsi metso Oikeat vastaukset: 1. pienet merenneidot, 2. vinssaajat, 3. poijut, 4. fendarit, 5. isot peräsimet

14 kolumni Järjestelmällisyys maan perii 14 Mayday 2/04 En ole ikinä ymmärtänyt miten ne ihmiset, joilla on aina kaikki paperit siistissä järjestyksessä kansiossa ja joiden kalenterista löytyy kaikki tarvittavat päivämäärät ensinnäkin jaksavat ja viitsivät luokitella ja järjestellä kaiken ja toiseksi miten he edes onnistuvat siinä. Minun muistiinpanoni esimerkiksi JN:ssä koostuvat pienistä paperilapuista, jotka unohdettuina vajoavat hiljalleen laukkujeni mustaan aukkoon tai kännykkään talletetuista päivämääristä, mistä niitä ei kuitenkaan tule katsottua. Kun luo ensisilmäyksen järjestelmällisen ihmisen elämään ja toimintaan, vaikuttaa siltä, että kansioiden kokoamiseen ja siistinä pitämiseen ja jokaisen asian ylöskirjoittamiseen kuluu tuhottomasti aikaa. Tästä piristyneenä ja rohkaistuneena epäjärjestelmälliset tallaajat, kuten minä, voivat ajatella että minä en vaan istu pyörittelemässä papereita, vaan minulla on koko ajan monta rautaa tulessa ja touhuan koko ajan jotain. Tämä piristää epäjärjestelmällistä ihmistä, mutta todellisuus on kuitenkin katkera ja iskee kasvoihin kovaa, kun deadlinet alkavat kasautua toistensa päälle (pahimmassa tapauksessa osan niistä olemassaolon on jo unohtanut). Tosiasiassa se aikamäärä mitä tietojen tallettamiseen kuluu, maksaa moninkertaisena itsensä takaisin, kun tiedot on helposti löydettävissä eikä niiden etsimiseen ja panikointiin tarvitse tuhlata kiireen keskellä tärkeitä sekunteja. Epäjärjestelmällisenä ihmisenä ajattelin myös, ettei minun tarvitse kirjoitella asioita, koska muistan ne kuitenkin. Valitettavasti meitä ihmisiä ei ole siunattu samanlaisilla kaiken muistavilla kovalevyillä kuin mitä tietokoneilla on. Meidän muistimme toimii inhimillisten rajoitusten mukaan eikä pelkästään sen varaan kannata todellakaan tukeutua. Lykkäsin myös koko ajan asioita tuonnemmaksi ja jätin kaiken viime tippaan. Nyt ymmärrän, että asiat saa tehtyä paremmin ja ilman stressiä, jos niitä tekee vähitellen pidemmän ajan kuluessa. Olen päätynyt kahteen eri teoriaan järjestelmällisyydestä. Ensimmäisen mukaan kyky pitää asiat ja paperit järjestyksessä on lahjakkuus tai ominaisuus, joka toisilla vaan on ja toisilla ei, kuten musikaalisuus. Epäjärjestelmällisten ihmisten tulee vaan yrittää pärjätä ilman selkeitä vihkoja/kansioita. Toisen teorian mukaan järjestelmälliset ihmiset ovat ennen olleet epäjärjestelmällisiä ja heistä on pitkäjänteisen harjoittelun ja asenteen muutoksen avulla tullut järjestelmällisiä. Tämä teoria on huomattavasti positiivisempi paperien hukkaajien ja asioiden unohtelijoiden kannalta. Sen takia olenkin tämän teorian kannattaja ja aion muuttaa elämäni suuntaa tulemalla järjestelmälliseksi. Ei enää unohdettuja päivämääriä, ei enää hukkuneita papereita, ei enää paniikkia vaan järjestelmällisyyttä, järjestelmällisyyttä, järjestelmällisyyttä! -Tille-

15 Mayday 2/04 15 sarjis

16 peräpeili 16 Mayday 2/04 M Peräpeili Toimihenkilöt: Lippukunnanjohtaja Anna Koroma anna@merimetsot.net - jäsenrekisteri Apulaislippukunnanjohtaja Petteri Hyvärinen petteri@merimetsot.net -varainhankinta Sihteeri Lotta Hyvärinen lotta@merimetsot.net - uudet jäsenet Rahastonhoitaja, Sampo Inka Kettunen inka@merimetsot.net - talousasiat, vartiot Amiraali Henri Tikkanen henri@merimetsot.net - purjehdusasiat Kalustovastaava Heikki Salmela isot_perasimet@merimetsot.net Vartiot: Fendarit Lotta Hyvärinen lotta@merimetsot.net & Hanna Viinanen Kölit Tiiamari Pennanen tille@merimetsot.net Poijut Henrietta Kekäläinen phenrietta@luukku.com Isot peräsimet Alex Pitkänen isot_perasimet@merimetsot.net & Heikki Salmela isot_perasimet@merimetsot.net & Johannes Raunio isot_perasimet@merimetsot.net Räpylät Sanna Kuusisto & Heli Männistö & Annika Sivonen Äyskärit Iina Kettunen iina@merimetsot.net Vinssaajat Petteri Hyvärinen pettero@merimetsot.net Meritapit Jussi Saunamäki saude@merimetsot.net & Tuukka Laurila gerra@dlc.fi Laumat: Pienet merenneidot Karina Hänninen karina@merimetsot.net & Sarianne Pennanen sarianne.pennanen@helsinki.fi Pikkuperäsimet Henrik Mikkola henkka@merimetsot.net