SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006

Transkriptio

1 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa

2 SISÄLLYS 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET Käräjien asema ja tehtävät Käräjien organisaatio Organisaatiokaavio Käräjien kokous Hallitus Puheenjohtaja Lautakunnat Käräjien talous SAAMELAISKÄRÄJIEN VARSINAINEN TOIMINTA VUONNA Yleistä Keskeisimmät toimenpiteet eri aloilla Saamelaiskäräjien yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet Esteiden poistaminen ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnin tieltä Saamen kielten asema Henkinen kulttuuri Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asema Sosiaali- ja terveydenhuolto Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat Saamelaisten oikeudet maahan, veteen ja perinteisiin elinkeinoihin Suomen puheenjohtajuuskausi Saamelaisten parlamentaarisessa neuvostossa Kansainvälinen toiminta Viestintä ja tiedottaminen Saamelaiset ja Euroopan unioni Lausunnot Esitykset/aloitteet Kannanotot, julkilausumat, muistiot ja muut Sidosryhmätoiminta Pysyväisluonteinen Kertaluonteinen Muuta

3 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET 1.1. Käräjien asema ja tehtävät Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla (974/95) asetettu saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelin, joka on aloittanut toimintansa vuoden 1996 alusta. Sen tarkoituksena on toteuttaa Suomen perustuslaissa (731/1999) saamelaisille turvattua kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittis-itsehallinnollinen elin, joka toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Se ei ole osa Suomen valtionhallintoa. Saamelaiskäräjät on luonteeltaan edustuksellinen, sillä sen 21 jäsentä ja 4 varajäsentä valitaan saamelaisten kesken joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Saamelaiskäräjät on Suomessa ainoa toimielin, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioissa, sillä se on kansanvaltaisesti valittu täysin saamelainen toimielin. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Tehtäviinsä kuuluvissa asioissa Saamelaiskäräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Näissä asioissa Saamelaiskäräjät käyttää lisäksi päätösvaltaa siten kuin sitä koskevassa laissa tai muualla lainsäädännössä säädetään. 3

4 1.2. Käräjien organisaatio Organisaatiokaavio Saamelaiskäräjien organisaatiota kuvaa seuraava kaavio: Saamelaiskäräjät Käräjien kokous 21 jäsentä Hallitus 7 jäsentä Sihteeristö Yleinen toimisto Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto Kielitoimisto Päätoiminen puheenjohtaja Elinkeino- ja oikeuslautakunta Koulutus- ja oppimaterilaalilautakunta Kulttuurilautakunta Saamen kielineuvosto Sosiaali- ja terveyslautakunta Käräjien kokous Saamelaiskäräjien antamista lausunnoista ja sen tekemistä esityksistä ja muista kannanotoista päättää pääsääntöisesti käräjien kokous. Valtioneuvosto määrää sen jäseniksi (21) ja varajäseniksi (4) ne 25 henkilöä, jotka saamelaisten kesken toimeenpannuissa vaaleissa ovat saaneet eniten ääniä kuitenkin niin, että saamelaisten kotiseutualueen jokaisesta kunnasta (Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki) käräjien kokouksessa tulee olla vähintään kolme (3) jäsentä. Tätä laajennettua kuntakohtaista vähimmäisvaatimusta sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa. 4

5 Syksyllä 2003 toimitetuissa vaaleissa saamelaiskäräjien jäseniksi toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Aikio Maria Sofia, käsityöntekijä Aikio Pekka, puheenjohtaja Fofonoff Pekka, kalastusmestari Guttorm Raimo Esa, autoilija Hirvasvuopio Osmo, poromies Jomppanen Jouni Ilmari, poromies/autoilija Katekeetta Antti, kunnallisneuvos Lumisalmi Erkki, kanttori Magga Petra, opettaja Magga Ristenrauna, projektipäällikkö Morottaja Matti, eläkeläinen Mäkitalo Minna, projektipäällikkö/kotiäiti Nuorgam Anne, kääntäjä Pekkala Pekka, eläkeläinen Pietikäinen Anu, perushoitaja/sosionomi Sara Oula, poromies Seurujärvi-Kari Irja, yliopiston lehtori Seurujärvi Väinö, poromies/autoilija Tapiola Nilla, opettaja Turunen Aarne, metsuri Valkeapää Nils-Henrik, lehtori Utsjoki Sodankylä Inari Utsjoki Sodankylä Inari Utsjoki Inari Sodankylä Enontekiö Inari Enontekiö Utsjoki Inari Inari Inari Helsinki Inari Utsjoki Inari Enontekiö Varajäsenet Hetta Inkermarja, saamenkäsityömestari Länsman Outi, lehtori Länsman Vieno, poroisäntä Näkkäläjärvi Klemetti, tutkija Sodankylä Inari Utsjoki Enontekiö 5

6 Saamelaiskäräjät kokoontui kertomusvuonna kolme (3) kertaa (28.2., sekä Inarissa). Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 21 asiaa Hallitus Käräjien kokous asettaa Saamelaiskäräjien varsinaisista jäsenistä vaalikaudeksi kerrallaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä Saamelaiskäräjien kolme puheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii käräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata Saamelaiskäräjien poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Toimikaudeksi hallitukseen valittiin seuraavat Saamelaiskäräjien jäsenet: Varsinaiset jäsenet Pekka Aikio (pj) Anne Nuorgam (I vpj) Pekka Fofonoff (II vpj) Ristenrauna Magga Anu Pietikäinen Väinö Seurujärvi Nilla Tapiola Varajäsenet saakka Osmo Hirvasvuopio Maria Sofia Aikio Erkki Lumisalmi Minna Mäkitalo Pekka Pekkala Oula Sara Petra Magga Hallituksen varajäsenet poistettiin Saamelaiskäräjien työjärjestykseen tehdyn muutoksen jälkeen. Hallitus kokoontui kertomusvuonna seitsemän (7) kertaa (24.1., 15.2., 10.4., 29.5., 7.6. ja 7.9. Inarissa sekä Utsjoella). Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 92 asiaa. 6

7 Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan päätoimisen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa vaalikaudeksi kerrallaan. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa Saamelaiskäräjien poliittista toimintaa ja edustaa Saamelaiskäräjiä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Päätoimisena puheenjohtajana vaalikaudella toimii filosofian maisteri Pekka Aikio Sodankylän Vuotsosta, I varapuheenjohtajana kielenkääntäjä Anne Nuorgam Utsjoelta ja II varapuheenjohtajana kalastusmestari Pekka Fofonoff Inarista Lautakunnat Saamelaiskäräjillä on viisi (5) lautakuntaa; elinkeino- ja oikeus-, kulttuuri-, koulutus- ja oppimateriaali-, saamen kielen (saamen kielineuvosto) sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Näiden lisäksi vaalien valmistelua ja toimeenpanoa varten asetetaan vaalilautakunta. Käräjien kokous valitsee kuhunkin lautakuntaan vaalikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Tästä poiketen kulttuurilautakunta valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla Saamelaiskäräjien jäseniä. Lautakunnat toimivat hallituksen alaisina ja niiden tehtävänä on valmistella toimialaansa kuuluvia asioita. Kulttuuri-, koulutus- ja oppimateriaalisekä saamen kielen lautakunta käyttävät lisäksi käräjien työjärjestyksessä määrätyissä asioissa itsenäistä ratkaisuvaltaa. 7

8 Elinkeino- ja oikeuslautakuntaan toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Ristenrauna Magga (pj) Raimo Esa Guttorm (vpj) Aarne Turunen Veikko Feodoroff Vieno Länsman Varajäsenet Oula Näkkäläjärvi Antti Katekeetta Laila Aikio Erkki Lumisalmi Maria Sofia Aikio Lautakunnan sihteerinä on toiminut lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna yhden (1) kerran. Kokouksessa käsiteltiin yhteensä 9 asiaa. Koulutus- ja oppimateriaalilautakuntaan toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Nilla Tapiola (pj) Petra Magga (vpj) Seija Sivertsen Iisakki Mattus Inker-Anne Magga Varajäsenet Pigga Lauhamaa Marjaana Aikio Erkki Lumisalmi Heli Aikio Outi Länsman Lautakunnan sihteerinä on toiminut koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. Oppimateriaalia koskevien asioiden esittelijöinä ovat toimineet oppimateriaalisuunnittelija Anni Näkkäläjärvi ja oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna viisi (5) kertaa. Toimintavuoden aikana oppimateriaalihankkeita oli työn alla yhteensä 33. 8

9 Kulttuurilautakuntaan toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Jouni Ilmari Jomppanen (pj) Nils-Henrik Valkeapää (vpj) Tiina Sanila Rauna Paadar-Leivo Maria Sofia Aikio Varajäsenet Aarne Turunen Inkermarja Hetta Tauno Haltta Raija Lehtola Outi Paadar Lautakunnan sihteerinä on toiminut vs. kulttuurisihteeri Marjukka Helander. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna seitsemän (7) kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 48 asiaa. Saamen kielineuvostoon toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Matti Morottaja (pj) Irja Seurujärvi-Kari (vpj) Jouni Mosnikoff Vesa Guttorm Marjaana Aikio Varajäsenet Ilmari Mattus Kaarina Vuolab-Lohi Katri Fofonoff Berit-Ellen Juuso Klemetti Näkkäläjärvi Kielineuvoston sihteerinä on toiminut kieliasiainsihteeri Ellen Näkkäläjärvi. Neuvosto kokoontui kertomusvuonna neljä (4) kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 31 asiaa. Sosiaali- ja terveyslautakuntaan toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Anu Pietikäinen (pj) Minna Mäkitalo (vpj) Pekka Fofonoff Helena Guttorm Varajäsenet Kirsti Ranta Ristenrauna Magga Sergei Kp Fofonoff Mirja Laiti 9

10 Heikki Hirvasvuopio Veikko Guttorm Lautakunnan sihteerinä on toiminut sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna seitsemän (7) kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 44 asiaa Sihteeristö Saamelaiskäräjien sihteeristön päätoimitilat sijaitsevat Inarissa, kirkonkylän yläasteen entisen oppilasasuntolan tiloissa, jotka on vuokrattu Inarin kunnalta. Toimitilojen hyötypinta-ala on nyt yhteensä 489 m 2. Sen lisäksi sihteeristöllä on toimipisteet Utsjoella, Enontekiöllä ja Sodankylässä. Sihteeristö jakaantuu yleiseen toimistoon, saamen kielen toimistoon sekä koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon. Yleinen toimisto Yleisen toimiston tehtävänä on hoitaa saamelaiskäräjien talous-, henkilöstö- ja muuta yleishallintoa koskevat ja toimistojen toiminnan yhteensovittamiseen liittyvät asiat sekä asiat, joita ei ole määrätty muiden toimistojen hoidettaviksi. Yleisessä toimistossa on päätoiminen hallintopäällikön, lakimiessihteerin, kulttuurisihteerin, sosiaali- ja terveyssihteerin, taloussihteerin, hallintosihteerin ja toimistosihteerin virka. Hallintopäällikkönä toimii hallintotieteiden maisteri Juha Guttorm. Lakimiessihteerin virassa toimii oikeustieteen kandidaatti Heikki J. Hyvärinen, jonka toimipaikka sijaitsee Enontekiöllä. Kulttuurisihteerin virassa on filosofian maisteri Inker-Anni Sara (virkavapaalla ). Sosiaali- ja terveyssihteerin virassa toimii erikoissairaanhoitaja, filosofian ylioppilas Pia Ruotsala (virkavapaalla ). Taloussihteerin virassa toimii merkonomi Hilkka Kukkonen. Hallintosihteerin virassa 2.5. alkaen on toiminut Anneli Nuorgam. Toimistosihteerin virassa 2.5. alkaen on toiminut merkonomi Ritva Tammela. Käräjien toimitilojen siivojana toimii Anna-Liisa Juntunen. Yleisen toimiston yhteydessä toimii lisäksi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö, jossa työskentelee päätoiminen suunnittelija. 10

11 Suunnittelijan virassa toimii yhteiskuntatieteiden kandidaatti Sari Guttorm (virkavapaalla , osittaisella hoitovapaalla ). Lisäksi yleisessä toimistossa ovat kertomusvuonna työskennelleet seuraavat määräaikaiset työntekijät: kulttuurisihteerin viransijaisena merkonomi Marjukka Helander , esittelijänä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston sihteeristötehtävissä yhteiskuntatieteiden kandidaatti Kati Eriksen , josta 20 % työajalla , esittelijänä oikeustieteen ylioppilas Nina West , selvitysmiehenä oikeustieteen ylioppilas Esko Aikio , suunnittelijana kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg , wwwsuunnittelijana tradenomi Kaisa Aatsinki , Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston avustajana Jenni Laiti , suunnittelijana yomerkonomi Minna Aikio , toimistosihteerinä merkonomi Sirpa Berg (toimipaikka Sodankylässä puheenjohtajan toimistossa), toimistosihteerinä merkonomi Ritva Tammela , Anneli Nuorgam toimistosihteerinä sekä hallintosihteerinä (virkavapaalla ), Ulla Isotalo toimistotyöntekijänä sekä suunnittelijana ja , toimistoharjoittelijana Hannele Sieppi , siivoojan sijaisena Minka Kauppinen ja Ulla Pajuranta 18.4., , sekä Enontekiön toimipaikan siivoojana on toiminut Elli Mäkinen Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen saamelaisyksikön määräaikaisena työntekijänä on työskennellyt sosionomi Anu Pietikäinen suunnittelijan viransijaisena sekä suunnittelijana ja Saamen kielen toimisto Saamen kielilain (1086/03) toimeenpanoa varten saamelaiskäräjien alaisuudessa toimii erityinen saamen kielen toimisto (A 1727/95), jossa on neljä (4) vakinaista kielenkääntäjän virkaa. Kielitoimiston päätehtävänä on huolehtia saamen kielilain mukaisten käännösten toimittamisesta eri viranomaisille ja laitoksille sekä avustaa niitä saamenkielentaitoisten tulkkien hankkimisessa. 11

12 Inarin kielitoimistossa I kielenkääntäjän virassa toimii humanististen tieteiden kandidaatti Irma Laiti. Utsjoen saamen kielen toimistossa toimii II kielenkääntäjän virassa humanististen tieteiden kandidaatti Helvi Nuorgam-Poutasuo ja III kielenkääntäjän virassa opettaja Veikko Holmberg. IV kielenkääntäjä humanististen tieteiden kandidaatti Anne Nuorgam (hoitovapaalla ). Lisäksi saamen kielen toimistossa ovat kertomusvuonna työskennelleet seuraavat määräaikaiset työntekijät: Kirsti Guttorm IV kielenkääntäjän viransijaisena ja sen jälkeen kielityöntekijänä Kielityöntekijöinä Seija Järviluoma ja sekä Katri Fofonoff Filosofian lisensiaatti Klemetti Näkkäläjärvi suunnittelijana Saamen kielen toimiston yhteydessä toimii myös saamen kieliasiain sihteeri tehtävänään koordinoida pohjoismaista saamen kieliyhteistyötä ja toimia saamen kielineuvoston sihteerinä. Kieliasiain sihteerin virkaa hoitaa filosofian maisteri Ellen-Maarit Näkkäläjärvi, jonka toimipaikka on Enontekiön Hetassa (virkavapaalla , ja ). Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto Koulutus- ja oppimateriaalitoimiston tehtävänä on hoitaa saamelaisten koulutusta ja opetusta sekä saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista koskevat asiat. Toimistossa on päätoiminen koulutussihteerin, oppimateriaalisihteerin, oppimateriaalisuunnittelijan ja toimistosihteerin virka. Koulutussihteeri on hoitanut myös käräjien kokoustiedottamista ja vastannut käräjien internet-sivuston uudistamisesta. Koulutussihteerin virassa toimii yhteiskuntatieteiden maisteri Ulla Aikio-Puoskari, jonka toimipaikka sijaitsee Sodankylässä. Oppimateriaalisihteerin virassa on luonnontieteiden kandidaatti Hannu Kangasniemi, oppimateriaalisuunnittelijan virassa on toiminut alkaen saamenkäsityön artesaani Anni Näkkäläjärvi ja toimistosihteerin virassa yo-merkonomi Anja Vest (osittaisella hoitovapaalla toimintavuoden). 12

13 Lisäksi määräaikaisina työntekijöinä ovat toimineet artesaani Anni Näkkäläjärvi oppimateriaalityöntekijänä sekä oppimateriaalisuunnittelijana , projektityöntekijänä opiskelija Maarit Vuolab , projektityöntekijänä opiskelija Piia Juuso , projektityöntekijänä luokanopettaja Minna Mäkitalo ja , projektityöntekijänä Maarit Magga , oppimateriaalityöntekijänä opiskelija Sammol Antti Lukkari ja , tradenomi Anne Susanna Magga toimistotyöntekijänä sekä toimistosihteerin sijaisena ja oa oppimateriaaliapulaisena lukiolainen Anni Maarit Guttorm Vaalilautakunnan toimisto Vaalilautakunnan toimistossa on määräaikaisesti työskennellyt oikeustieteen kandidaatti Siiri Jomppanen vaalilautakunnan sihteerinä , tradenomi Sinikka Mäkinen toimistosihteerinä sekä atk-asiantuntijana insinööri (AMK) Tuomas Jomppanen Projektihenkilöstö Alkuperäiskansojen elokuvakeskus -projektin projektipäällikkönä toimi kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojektin projektipäällikkönä toimi tradenomi Marja-Riitta Lukkari (virkavapaalla ). Kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg toimi projektityöntekijänä Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen projektin projektipäällikkönä toimi kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg ja projektityöntekijänä tradenomi Marja-Riitta Lukkari Saamelaismusiikin opetuksen suunnitteluprojektin projektipäällikkönä toimi filosofian ylioppilas Annukka Hirvasvuopio-Laiti sekä projektityöntekijänä musiikkipedagogi Anna Näkkäläjärvi (virkavapaalla ). 13

14 Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishankkeen projektipäällikkönä toimi agrologi Elen Anne Sara (virkavapaalla sekä ). Saamelaisen lastenkulttuurikeskushankkeen toiminnanohjaajana toimi kasvatustieteiden maisteri Petra Biret Magga Lisäksi muissa projektiluontoisissa tehtävissä ovat työskennelleet projektityöntekijänä kasvatustieteiden maisteri Sari Valkonen sekä suunnittelijana taiteiden maisteri Amos Taylor Käräjien talous Saamelaiskäräjien toiminta rahoitetaan valtion budjettivaroin kuten siitä annetun lain 2 :ssä säädetään. Kertomusvuonna Saamelaiskäräjät sai valtion- ja muuta avustusta yhteensä ,69 euroa. Saamelaiskäräjät on päättänyt määrärahan käytöstä seuraavasti varsinaiseen toimintaan ,25 euroa, saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen ,00 euroa, saamelaisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan ,00 euroa, pohjoismaisille saamelaisille taidejärjestöille ,00 euroa, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen ,00 euroa, saamelaisten kestävä kehitys-projekti 2.756,00 euroa, CD-sanakirja-projekti ,91 euroa, saamelaisten sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan ,00 euroa, pohjoismaiseen saamen kieliyhteistyöhön ,00 euroa, saamelaiskäräjien vaalien valmistelua varten ,00 euroa, saamelaisten kulttuurikeskuksen toiminta- ja laatu projektiin ,00 euroa, saamelaisnuorten taidetapahtumaan euroa, 14

15 Gulahalan-projekti avustus 9.865,16 euroa, Euroopan Parlamentti matka-avustus ,00 euroa, Saamelaisen lasten- ja nuorten elokuva- ja televisiotuotantostruktuurin kehittämiseen 6.000,00 euroa, Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen-projekti ,25 euroa, saamelainen musiikin opetuksen kehittäminen projekti ,62 euroa, saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke ,08 euroa, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintaan ,83 euroa, saamelaiseen lastenkulttuurikeskus hankkeeseen ,00 euroa sekä alkuperäiskansojen elokuvakeskus hankkeeseen ,59 euroa. Saamelaiskäräjälain 3 a luvussa säädetään käräjien kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta. Käräjien tilintarkastajina toimikaudella toimivat HTM Irja Herkman (varalla KHT Jorma Heikkinen) oikeusministeriön valitsemana ja varanotaari Johan-Oula Juuso (varalla Annikki Portti) Saamelaiskäräjien valitsemana 15

16 2. SAAMELAISKÄRÄJIEN VARSINAINEN TOIMINTA VUONNA Yleistä Saamelaiskäräjien varsinainen toiminta käsittää esitysten, aloitteiden ja muiden kannanottojen tekemisen sekä lausuntojen antamisen eri viranomaisille. Lisäksi Saamelaiskäräjät valvoo saamelaisten oikeuksia ja etuja neuvottelemalla eri viranomaisten kanssa saamelaisia erityisesti koskevista asioista. Saamelaiskäräjät on myös edustettuna lukuisissa kansallisissa ja myös joissakin kansainvälisissä elimissä. Seuraavassa on selostettu kertomusvuoden tavoitteet ja arvioitu, miten tavoitteet on saavutettu, ja sen jälkeen on lueteltu kertomusvuonna annetut lausunnot ja tehdyt esitykset/aloitteet sekä kannanotot, muistiot ja sopimukset, jotka on liitetty täydellisinä toimintakertomuksen loppuun. Lisäksi on esitelty kertomusvuoden sidosryhmätoiminta Keskeisimmät toimenpiteet eri aloilla Saamelaiskäräjien yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet Saamelaiskäräjien kertomuksen mukaan Suomi on valtiosääntöoikeudellisella tasolla tunnustanut saamelaisten erillisen aseman alkuperäiskansana, mutta hallitus kohtelee saamelaisia lähinnä alueellisena kielivähemmistönä. Saamelaiskäräjät esitti, että hallitus yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa selvittäisi Saamelaiskäräjien yhteiskunnallista vaikuttamista koskevat asiat eduskunnan aikaisemman ponnen mukaisesti. Saamelaiskäräjillä valmistui saamelaisten itsehallintoa koskeva perusselvitys. Saamelaskäräjät neuvotteli saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä näissä kunnissa. Tämä saamelaisten itsehallintoa toteuttava järjestely perustuu siihen, että eduskunta osoittaa vuosittain määrärahan saamenkielisiin palveluihin 16

17 maksettavaksi alueen kunnille Saamelaiskäräjien kautta. Yhdyskuntasuunnittelussa Saamelaiskäräjät toi esille saamelaisten maankäyttöön liittyviä tarpeita. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lainsäädännöllisen uudistuksen yhteydessä saamelaisten perustuslakiin perustuva oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin jh näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella otettiin Saamelaiskäräjien toivomusten suuntaisesti hallituksen esitykseen ja perustuslakivaliokunnan esittämin lisäyksin myös lakiin. Erämaasuunniteluun Saamelaiskäräjät osallistui arvioimalla Metsähallituksen laatimia erämaasuunnitelmia. Saamelaiskäräjät hyväksyi yhdessä ympäristöministeriön kanssa valmistellun Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman, joka lähtee saamelaisten kotiseutualuetta asuttavasta kahdesta kansasta saamen alkuperäiskansasta ja valtaväestöstä joilla on erilainen kieli, kulttuuri ja elämäntapa ja näistä lähtökohdista erilaiset kestävän kehityksen kriteerit. Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman linjauksia päätettiin ottaa huomioon päämisteri Matti Vanhasen johdolla hyväksytyn Kansallisen kestävän kehityksen strategian mukaisesti saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Strategian toimeenpanoa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan strategian linjaukset ovat pohjana hallitus- ja politiikkaohjelmille neljännesvuosisata eteenpäin. Saamelaiskäräjien edustaja osallistui jäsenenä evankelis-luterilaisen kirkon korkeinta valtaa käyttävän kirkolliskokouksen toimintaan Esteiden poistaminen ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnin tieltä Saamelaiskäräjät osallistui oikeusministeriössä laaditun saamelaisten maankäyttöoikeutta koskevan hankkeen valmisteluun. Hanke sisältää luonnoksen laiksi maankäyttöoikeuden turvaamisesta saamelaisten kotiseutualueella ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi, joka toteuttaisi saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansan perustuslain ja kansainvälisten sopimusten lähtökohdista. Samalla se poistaisi ILO:n alkuperäiskansasopimuksen 169 ratifioinnin esteet puuttumatta kenenkään yksityisiin oikeuksiin. Pääministeri Matti Vanhasen kokoama epävirallinen ministerityöryhmä seurasi hanketta ja määritteli sen 17

18 linjaukset. Valmista esitysluonnosta ei kuitenkaan ennätetty lähettää lausunnolle niin, että esitys olisi voitu antaa eduskunnalle vaalikauden aikana. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja osallistui Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisasioista vastaavien ministerien ja näiden maiden saamelaiskäräjien presidenttien kokoukseen. Kokous päätti, että vuoden 2007 lopulla pidettävässä seuraavassa kokouksessa käsitellaan maiden kannat Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevaan luonnokseen Saamen kielten asema Saamen kielilaki (1086/2003) tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Saamelaiskäräjien tulee seurata lain soveltamista ja se voi antaa suosituksia sekä tehdä aloitteita kielilainsäädäntöön liittyen. Lain velvollisuuksien täyttäminen paranee, kun Saamelaiskäräjät perusti vuonna 2005 saamen kieliturvasihteerin viran. Viran tehtäviin kuuluu mm. valvoa ja seurata saamen kielilain toteutumista yhdessä saamen kielineuvoston kanssa. Virka täytettäneen vuoden 2007 puolella. Saamen kielilakiin liittyen Saamelaiskäräjät nimesi edustajansa Opetushallituksen työryhmään, jonka tehtävänä oli laatia esitys inarin- ja koltansaamen saamiseksi yleisten kielitutkintojen piiriin. Työryhmä luovutti esityksensä kesällä Saamelaiskäräjät on myös nimennyt saamen kielen asiantuntijan ns. yleisen kielilain mukaista kertomusta valmistelevaan kieliasiain neuvottelukuntaan. Kertomusvuoden keväällä saamen kielilakiesitettä toimitettiin laajalti saamen kielilain soveltamispiiriin kuuluville viranomaisille. Saamen kielten kehittämiseksi on tärkeää saada kattavasti tietoa kielten tämänhetkisestä tilanteesta Suomessa. Myös kielipoliittisten linjausten tueksi on hyvä saada tietoa kielten todellisesta tilanteesta. Saamelaiskäräjät toteutti kertomusvuonna saamen kielen kokonaistilannetta koskevan perusselvityksen suunnittelun. Käytännössä työtä on ohjannut Saamen kielineuvosto. Varsinainen suunnittelutyö käynnistyi jo kesällä 2005, kun saamen kielineuvosto palkkasi työhön määräaikaisen suunnittelijan ajalle Saamen kielen perusselvitystä varten Saamelaiskäräjät sai rahoitusta oikeusministeriöltä euroa käytettäväksi vuosien aikana. 18

19 Vuonna 2005 loppuneen koltansaamen sanakirjamateriaalin ja Saamelaiskäräjien oppimateriaalilautakunnan rahoittaman inarinsaamen sanakirjaprojektimateriaalin saattaminen CD-rom sanakirjamuotoon aloitettiin syksyllä Projektia varten saatiin rahoitusta ( Drk) Nordplus sprog ohjelmasta. Vuoden 2006 loppuun mennessä saatiin materiaalista valmiiksi ensimmäinen testiversio. Kokeilu-CD:n loppuunsaattaminen jatkuu oppimateriaalilautakunnan rahoituksen turvin vuoden 2007 puolella. Saamen kielilautakunnan työssä ovat Suomen puolelta edustajina toimineet: Irja Seurujärvi-Kari, varajäsen Vesa Guttorm (pohjoissaame), Matti Morottaja, varajäsen Ilmari Mattus (inarinsaame) ja Jouni Moshnikoff, varajäsen Katri Fofanoff (koltansaame). Saamen kieliä ovat edustaneet FIBLUL:in hallituksessa kieliasiainsihteeri Ellen Näkkäläjärvi ja Erkki Lumisalmi. Yhteistyö Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) kanssa on jatkunut siten, että Kotuksen saamen kielen tutkija (Kaarina Vuolab-Lohi) on vakinaisena asiantuntijana kielineuvoston kokouksissa. Saamelaiskäräjien kieliasiainsihteeri on kutsuttu vakinaiseksi asiantuntijaksi Kotuksen saamen kielen lautakuntaan. Pohjoismainen saamen kielten terminologiayhteistyö on alkanut. Saamen kielilautakunta sai yhteiseen pohjoismaiseen terminologiaprojektiin rahoitusta Nordplus sprog -ohjelmasta. Projekti toteutettiin vuonna 2006 ja siihen on saatu jatkorahoitusta myös vuodelle Saamelaiskäräjät on nimennyt Suomen puolelta pohjoismaiseen terminologiatyöryhmään saamelaiskäräjien kieliasiainsihteerin ja Kotuksen saamen kielen tutkijan. Saamelaiskäräjät sai myös rahoitusta ( Dkr) Nordplus sprog ohjelmasta pohjoissaamenkielisen sosiaali- ja terveysalan sanaston kokoamista varten vuodelle

20 Henkinen kulttuuri Saamelaisen kulttuurin taloudellinen tukeminen Saamelaisten henkistä kulttuurielämää on tuettu jakamalla kulttuuriavustuksia nk. saamelaisesta kulttuurimäärärahasta ( e) saamenkielisen kulttuurin edistämiseksi ja saamelaisjärjestöjen toiminnan tukemiseksi sekä myöntämällä kulttuuriavustuksia kansainväliseen saamelaiskulttuuriyhteistyöhön ( e). Saamelaisesta kulttuurimäärärahasta on myönnetty työskentelyapurahoja ja projektiavustuksia saamelaistaiteilijoille kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, käsityöhön, matka-avustuksiin, elokuvaan ja multimediaan sekä erilaisiin kulttuuriprojekteihin ja tapahtumiin (42,5 %). Kulttuurilautakunta myönsi kulttuuripalkinnon ansioituneelle saamelaiskulttuurin edistäjälle Domna Tyyne Fofonoffille. Edellä mainitusta määrärahasta on niin ikään tuettu saamelaisjärjestöjen toimintaa (31,7 %) ja julkaisutoimintaa (14,8 %). Lastenkulttuurin tuki on kanavoitunut pääasiassa Saamelainen lastenkulttuurikeskus-hankkeen toiminnan tukemisen kautta (11 %). Kulttuurilautakunta on pyrkinyt em. tuloskaudella kasvattamaan saamelaista kulttuurimäärärahaa vastaamaan vuosittain saapuvien hakemusten euromäärää, joka on ollut kaksinkertainen jaettavana olevaan kulttuurimäärärahaan nähden. Kulttuurilautakunta järjesti yhteispohjoismaisen kulttuuriseminaarin Inarissa Seminaarin tavoitteena oli vahvistaa kansallista sekä pohjoismaista yhteistyötä ja verkostoitumista kulttuurikentän rahoitusinstituutioiden edustajien sekä alueen kulttuuritoimijoiden kesken sekä luoda uusia yhteistyökanavia. Saamelainen lastenkulttuurikeskus Saamelainen lastenkulttuurikeskus jatkoi toimintaansa Lapin lastenkulttuuriverkoston jäsenenä. Opetusministeriö valitsi Lapin lastenkulttuuriverkoston valtakunnallisen Taikalamppu verkoston jäseneksi vuosiksi

21 Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toiminta perustui saamelaiskulttuuriin, perinteisiin taitoihin ja taiteen eri lajeihin. Hanke antoi saamelaisalueen kouluille mahdollisuuden osallistua saamelaisiin kulttuurikursseihin. Suurin osa kurssisisällöistä oli saamenkäsityöhön (duodji) kuuluvia kokonaisuuksia. Myös tarinankertojat, kirjailijat ja perinteisten elinkeinojen harjoittajat vierailivat kouluilla. Työpajojen ja kurssien suuntaaminen kouluille mahdollisti lasten ja nuorten saavutettavuuden laajemmasti. Myös päiväkodeille suunnatut teemapäivät lisäsivät luonnollisia kielen käytön tilanteita ja kehittivät päiväkotien saamelaiskulttuurillisia sisältöjä. Saamelainen lastenkulttuurikeskus hanke lisäsi toimialuettaan neljän uuden koulun osalta. Törmäsen, Peltovuoman, Kilpisjärven ja Karesuvannon koulut saivat mahdollisuuden osallistua luovaan ja kokemukselliseen opetukseen kulttuuripajojen kautta. Hanke aloitti yhteistyön Beaivvaš -saamelaisteatterin ja Saamelaisen ammatillisen koulutuskeskuksen kanssa. Tapahtumien järjestämisessä vahvuutena on verkostoituminen ja yhteistyö paikallisten organisaatioiden ja järjestöjen kanssa. Lapin lastenkulttuuriverkoston jäsenien yhteistyö koettiin tärkeäksi osaksi kulttuurityötä. Kulttuurillinen vuorovaikutus muiden verkoston jäsenien kanssa vahvistaa toiminnan osa-alueita ja on konkreettisesti hyödyksi toiminnan suunnittelussa Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asema Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asemaa on pyritty parantamaan erilaisin esityksin, lausunnoin ja kannanotoin. Saamelaiskäräjät on kiinnittänyt huomiota mm. seuraaviin asioihin: 1) saamelaisopetus tavoittaa nykymuotoisena vain vajaat puolet maan saamelaisoppilaista, 2) saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ei ole toteutettu koulutuspolitiikan alueella, 3) lakisääteistä opetuksen arviointia ei ole toteutettu saamelaisopetuksen osalta, 4) lakisääteisen saamenkielisen opetuksen opetussuunnitelman laatimisessa on vaikeuksia yhtenäisten ohjeiden puuttuessa, 21

22 5) saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen osoitetut varat ovat pysyneet samalla tasolla yli kymmenen vuotta samalla kun tarpeet ovat kasvaneet ja 6) saamelaiskäräjiltä puuttuvat todelliset vaikutusmahdollisuudet oman kansansa opetukseen. Saamelaiskäräjien tekemiin esityksiin mm. saamelaisopetuksen kokonaistilannetta selvittävän ja parannusehdotuksia valmistelevan työryhmän/komitean asettamiseksi ei ole saatu vastauksia opetusministeriöltä. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että sen koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta tulisi rakentaa saamelaisopetuksesta valtakunnallisesti vastuuta kantava kehittämiskeskus, joka raportoisi ja neuvottelisi opetuksen tilanteesta ja tarpeista vuosittain opetusministeriön kanssa. Saamelaisopetuksen oppilasmäärä kääntyi pieneen nousuun syksyllä. Opetusta saamen kielellä tai saamen kielessä annettiin yhteensä 496 oppilaalle perusopetuksessa ja lukiossa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli yhteensä 52 oppilasta. Suurin lisäys tapahtui saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa annetaan toistaiseksi vain saamen kielen opetusta. Kotiseutualueen ulkopuolella oppilasmäärä on noussut edellisvuodesta 38 ja kotiseutualueella yhteensä 14 oppilaalla. Saamenkielistä opetusta annetaan vain saamelaisten kotiseutualueella Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien kouluissa, nyt yhteensä 138 oppilaalle. Saamelaiskäräjät on yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koordinoiman Saame virtuaalikoulu hankkeen kanssa pyrkinyt tavoittamaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvia ja lapsilleen saamen kielen opetusta haluavia vanhempia. Yhteistyön tuloksena virtuaaliopetus käynnistettiin syksyllä ja sen piirissä oli yhteensä 13 oppilasta. Kaikille halukkaille ei pystytty järjestämään opetusta. Valtion talousarviossa osoitettiin saamenkielisen oppimateriaalin valmistamista varten euron valtionavustus. Lisäksi yhteispohjoismaista pohjoissaamen verkkomateriaalia (Gulahalan) varten saatiin EU-rahoitusta. Toimintavuonna käytetyt varat olivat yhteensä edellisvuoden siirtomäärärahan, myyntitulojen ja EU-rahoitustuen kanssa noin euroa. Vuoden aikana valmistui yhteensä 11 pohjoissaamen, 4 inarinsaamen ja 4 koltansaamen uutta oppimateriaalia. 22

23 Materiaalit ovat oppikirjoja, opettajan oppaita, oheislukemistoja, sanakirja (inarinsaame), DVD/video (inarinsaame) ja CD (pohjoissaame). Lisäksi pohjoismaisena yhteistyönä julkaistiin ensimmäinen pohjoissaamen verkkomateriaali vieraan kielen opetusta varten (Gulahalan). Saamelaisopetuksen asemaa Pohjoismaiden peruskouluissa käsittelevä koulutuspoliittinen raportti julkaistiin suomen, pohjoissaamen ja ruotsin kielillä kesäkuussa. Hankkeen rahoitti Norjan saamelaiskäräjien opetusosasto ja sen käsikirjoittajana toimi koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. Vuoden aikana järjestettiin yksi pohjoismainen saamelaisten kouluhallinnon viranomaisten yhteistyökokous Sosiaali- ja terveydenhuolto Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen tarkoitettu valtionavustus edistää saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon toteutumista saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiskäräjien pyrkimyksenä sosiaali- ja terveydenhuollossa on ollut, että saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tarjotaan saamelaisten omalla kielellä, suunnitellaan ja tuotetaan saamelaisista lähtökohdista, saamelainen kulttuuritausta, perinteiset arvot sekä elämänmuoto ja ajattelutavat huomioon ottaen ja järjestetään saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä korvamerkityllä valtionavustuksella on ollut suuri merkitys saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden turvaamisessa, erityisesti päivähoidossa, vanhustenhuollossa, sosiaali- ja perhetyössä. Talousarviovuonna painopistealueiksi valittiin varhaiskasvatus, saamelainen sosiaalityö ja vanhustenhuolto. Lautakunnan kokemusten perusteella saamenkieliset työntekijät ovat erityisen tärkeitä saamelaisten vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymisessä, sosiaalisten kontaktien ja yhteisösuhteiden ylläpidossa. Kuntien näkemyksen mukaan määrärahalla on turvattu saamelaislasten subjektiivinen oikeus saamenkieliseen päivähoitoon. 23

24 Saamelaisen perinteen, arvojen ja kulttuurin tuntemus ja niiden todellinen huomioiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä on vielä vähäistä. Päättäjät ja virkamiehet eivät riittävästi tiedosta ja huomioi saamelaisväestön saamen kielestä ja erilaisesta kulttuurista johtuvia erityistarpeita. Saamenkielinen päivähoito toteutetaan edelleen pääosin suomalaisen kulttuurin pohjalta, saamenkielistä terveyskasvatusmateriaalia neuvolatoiminnan, terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen käyttöön ei ole saatavilla, saamelaisten perinteisten elinkeinojen parissa työskentelevien sosiaaliturva on heikko ja saamelaisten asema sosiaali- ja terveydenhuollossa on vielä valtaväestöä heikompi. Palvelujen sisällöllinen kehittämisvastuu on pitkälti määrärahalla palkattujen työntekijöiden varassa. Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi kertomusvuonna järjestettiin saamelaisten sosiaali- ja terveysalan palveluhenkilöstön lisäkoulutuspäiviä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) on osa valtakunnallista sosiaalialan osaamiskeskusverkostoa, joka toimii sosiaalialan osaamiskeskuksista annetun lain (1230/2001) ja asetuksen (1411/2001) pohjalta. POSKE:n valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Erityistehtävää toteuttaa POSKE:n saamelaisyksikkö Lapin yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Saamelaisyksikössä on työskennellyt yksi vakituinen suunnittelija ja ohjausryhmänä on toiminut Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta. Toimintavuoden keskeisenä tehtävänä on ollut saamelaisen varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön kehittäminen sekä sosiaalipalveluiden sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen siten, että palvelujen taso ja saatavuus voidaan turvata saamenkieliselle väestölle. Saamelaisen varhaiskasvatuksen osalta suunniteltu Muohtačalmmit yhteistyöhanke kuntien ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa ei ole tullut toimintavuoden aikana rahoitetuksi. Saamelaisen sosiaalityön kehittämistä on toteutettu Enontekiön 24

25 kunnan toteuttamassa hankkeessa. Nopuksen (Nordiska utbildningsprogrammet för utveckling av social service) kanssa on valmisteltu vuonna 2007 toteutettavaa saamelaisen sosiaalityön kehittämistoimintaa. Saamelaisten palvelujen sisällölliseen kehittämistyöhön saamelaisyksikkö on osallistunut yhtenä osapuolena eri tahojen kanssa mm. alan henkilöstölle järjestävällä koulutuksella, seminaarien puheenvuoroilla, sekä ammattialan saamenkielisen materiaalin saatavuuden lisäämisellä. Järjestöyhteistyötä saamelaisyksikkö on toteuttanut SamiSoster ry:n hallinnossa, eri hankkeiden suunnittelemisessa ja toteuttamisessa sekä hankkeiden ohjausryhmissä. Valtioneuvoston asettaman valtakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen Pohjois-Suomen alueellisessa johtoryhmässä Saamelaiskäräjillä on edustus. Johtoryhmän toimintaohjelmaan sisältyy saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuvien sosiaalipalvelujen kehittäminen ja saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikön perustaminen. Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa järjesti syksyllä saamelaisten palvelujen kehittämistä koskevan seminaarin Inarissa sekä piti samassa yhteydessä kokouksensa, jossa myönsi Saamelaiskäräjille rahoituksen Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikön suunnittelua varten. Hankesuunnitelma valmisteltiin yhteistyössä saamelaisalueen kuntien kanssa siten, että Inarin kunta tulee toimimaan hallinnoijana kehittämisyksikölle. Sosiaalialan kehittämishankkeessa vastataan lähiajan kiireellisempiin kehittämistarpeisiin. Hyvinvointi 2015 ohjelma linjaa tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat Rakennerahasto-ohjelmien uusi kausi alkoi vuoden 2000 alussa ja kestää vuoden 2006 loppuun. Saamen kieltä ja kulttuuria edistäviä hankkeita rahoitetaan Pohjois- Suomen tavoite 1-ohjelmasta. Saamelaiskäräjillä on käynnissä viisi EU-rahoitteista hanketta. 25

26 Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojekti Searra Vuonna 2003 alkanut Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojekti Searra päättyi Saamelaiskäräjät kiinnitti huomiota erityisesti eri ryhmien yhteistyöhön, tiedottamiseen, riittävään dokumentointiin, innovatiiviseen ja luovaan toimintaan sekä erilaisten toimintaprosessien kehittämiseen. Tiedottamista parannettiin kehittämällä saamelaiskulttuurikeskuksesta www-sivustoa ja painattamalla esite. Kulttuurikeskuksen sisällöstä ja toiminnoista neuvoteltiin tiiviisti eri sidosryhmien edustajien ja projektityöryhmän kanssa. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut tarkastella Saamelaiskulttuurikeskuksen ja Siidan laajennuksen etenemistä ja selvittää miten hankkeet tukevat toisiaan mahdollisimman monipuolisesti sekä tarkistaa, ettei toiminnoissa ole päällekkäisyyksiä. Saamelaiskäräjät ja Rovaniemen kaupunki tekivät yhteistyösopimuksen, jossa Saamelaiskäräjät sitoutui tukemaan Rovaniemeä kulttuuripääkaupunkihankkeessa ja Rovaniemi sitoutui tukemaan Saamelaiskulttuurikeskushankkeen edistämistä. Saamelaiskulttuurikeskusta tuotiin voimakkaasti esille Rovaniemi 2011 tapahtumissa Brysselissä, Helsingissä ja Tampereella sekä useaan otteeseen Rovaniemellä. Rovaniemi pääsi kahden ehdokkaan joukkoon kulttuuripääkaupunkikilvassa ja tämä toi valtavasti julkisuutta kummallekin hankkeelle. Saamelaiskulttuurikeskus oli esillä valtakunnallisessa mediassa mm. radion suorassa lähetyksessä sekä tv:n kulttuuriohjelmissa. Saamelaiskulttuurikeskusta esiteltiin myös Tampereen lyhytelokuvafestivaaleille Saamelaiset esittäytyvät tilaisuudessa. Kulttuurikeskustyöryhmä tutustui Ruotsin saamelaiskäräjiin ja heidän tulevaan parlamenttitaloon, joka on jo edennyt arkkitehtikilpailun jälkeiseen suunnitteluvaiheeseen. Saamelaiskäräjien hallitus asetti kokouksessaan saamelaiskulttuurikeskushankkeen edistämistä, arviointia ja seurantaa varten erityisen työryhmän, johon se kutsui edustajat oikeusministeriöstä, opetusministeriöstä, 26

27 valtio-varainministeriöstä, Lapin lääninhallituksesta, Lapin liitosta, Lapin TEkeskuksesta, Senaatti-kiinteistöistä, Rovaniemen kaupungista, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta ja Inarin kunnasta. Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö eivät nimenneet edustajaansa työryhmään. Lapin maakuntaohjelmassa kaudeksi ja siihen liittyvässä toteuttamissuunnitelmassa saamelaiskulttuurikeskushanke on nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi sekä kulttuurisektorilla että Pohjois-Lapin seutukunnassa. Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen projekti Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen projekti alkoi Projektin tarkoituksena on suunnitella ja luoda hallinnollinen toimintamalli kulttuurikeskukselle. Kyse on keskuksen toiminnan organisoinnista eri käyttäjäosapuolten välillä. Lisäksi projektissa kehitetään käräjien yhteydessä toimivaa ja osaksi kulttuurikeskusta suunniteltua alkuperäiskansojen elokuvakeskusta. Projektin on määrä päättyä Saamelaiskäräjät sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) kävivät myös tarkasti läpi SAKK:n nykyiset opetustilat ja tilojen tarpeet. Tarpeiden kartoituksen jälkeen huomattiin, että toimintamallin luomisen edellytyksenä on tarkastaa toimikunnan mietinnön mukaista huonetilaohjelmaa vastaamaan tämän hetken tarpeita. Huonetilaohjelman tarkastaminen siirrettiin alkuvuoteen 2007, Syksyn 2006 aikana saamelaiskulttuurikeskusta esiteltiin useissa eri tapaamisissa. Tapaamisten tavoitteena oli vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja antaa heille oikeaa ja suoraa tietoa Saamelaiskulttuurikeskuksesta. Tapaamisissa Saamelaiskäräjät sai tarvittavia neuvoja ministeriöistä ja puoluetoimistoista siitä, miten hanketta tulee viedä eteenpäin, jotta se mainittaisiin hallitusohjelmassa ja hallituksen kehysbudjetissa. Lisäksi informoitiin Lapin läänin EU-viranomaisia jotta investointi voitaisiin rahoittaa osittain EU-ohjelmarahoista. 27

28 Alkuperäiskansojen elokuvakeskus oli mukana neuvottelemassa ja suunnittelemassa Ylen ja SAKK:n kanssa saamenkielisten lastenohjelmien toteuttamisesta Suomessa. Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen yhteistyö Ruotsin ja Norjan alueellisten elokuvakeskusten ja elokuvan tekijöiden kanssa jatkui vahvana. Lisäksi osallistuttiin mm. pohjoismaiselle Nordisk Panorama elokuvafestivaalille ja siihen liittyvään elokuvarahoitustapahtumaan Nordisk Forumiin. Lisäksi Arktista Vimmaa - organisaatio ja Taikalamppu - Lapin lastenkulttuuriverkosto järjestivät avoimen kulttuurifoorumin kulttuurin rahoituksesta ja vaikuttavuudesta sekä merkityksestä Arktikumissa Rovaniemellä. Utsjoen lukiolla järjestettiin syksyllä 2006 neljän päivän mittainen elokuvatyöpaja yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä YLE TV2 kanssa. Työpaja oli osa hollantilaisen The One Minutes Jr -verkoston toimintaa. Verkoston tehtävänä on tuottaa yhden minuutin mittaisia elokuvia, joissa nuoret Euroopan eri kolkilta pääsevät itse kuvaamaan tärkeinä pitämiään asioita. Utsjoen työpajan elokuvat on esitetty mm. TV2:n Superfarmissa sekä Skábmagovat - alkuperäiskansojen elokuvafestivaaleilla. Yksi näistä Utsjoella valmistuneista minuuttileffoista saavutti finaalipaikan The One Minutes Jr elokuvien kilpailussa. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus hanke Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toiminta tukee saamen kieltä ja kulttuuria sekä antaa saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen oman äänen ja kuvan näkyä ja kuulua joka puolella maailmaa. Toisaalta elokuvakeskus vireyttää alueen elinkeinoelämää ja luo uusia työpaikkoja hyödyntäen laajentuvan media- ja elokuvateollisuuden antamia uudenlaisia mahdollisuuksia saamelaisalueella. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Lapin lääninhallituksen rahoittama alkanut Alkuperäiskansojen elokuvakeskus -hanke päätyi Kokonaisbudjetiltaan vajaan euron hankkeen tarkoituksena oli kehittää saamelaiselokuvan koulutus-, markkinointi-, levitys- ja tuotantotoimintaa sekä toimia alkuperäiskansojen elokuva-arkistona ja tietopankkina. 28

29 alkaneessa ESR:n ja Lapin Lääninhallituksen rahoittamassa Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen -projektissa Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toimintamallin luominen mainitaan toisena tavoitteena (oma toimintakertomus). Opetusministeriö myönsi euroa saamelaislapset ja media -projektiin. Raha on käytettävä vuoden 2007 loppuun mennessä. Projektin aikana toteutetaan mediatyöpajoja saamelaisalueen päiväkotien ja koulujen kanssa. Erityisesti huomiota kiinnitetään mediaväkivallan vastustamiseen ja saamelaisen kielen ja kulttuuri-identiteetin tukemiseen. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus-hanke keskittyi 2006 ulkomaalaisten ja kotimaisten rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden tapaamisiin. Projekti oli mukana suunnittelemassa Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO:n kanssa yhteistä AV-alan toimintaa Lappiin. Siihen toimintaan saatiin OPM:n alueellisia kehittämisrahaa elokuva-alan edistämiseen Lapissa. Projektin kuluessa kehitettiin Lapin media-alan kehittämisstrategia. Elokuvakeskus oli mukana YLE:n hallintoneuvoston asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli vuoden 2006 huhtikuun loppuun ratkaista saamen kielisen lastenohjelmien tuotanto ja levitys Suomessa. Työryhmä esitti hallintoneuvostolle yhteispohjoismaisen Mánaid TV:n tuotantoa yhdessä NRK:n ja SVT:n kanssa. Hallintoneuvosto teki päätöksen yhteispohjoismaisen lastenohjelman Mánaid TV:n aloittamisesta vuoden 2007 alussa. Alkuvuonna 2006 kehitettiin Skábmagovat -elokuvajuhlaa yhä enemmän saamelaislasten ja -nuorten tarpeisiin ja Skábmagovat -elokuvajuhlien lasten ja nuorten kävijämäärät ylittivät kaikki edellisten vuosien kävijämäärät. Vuonna 2006 Skábmagovilla kävi lasten ja nuortennäytöksissä yhteensä 1200 kävijää. Se on kolminkertainen määrä projektin aloitusvuoteen nähden. Vuonna 2004 lapsia ja nuoria kävi 408. Skábmagovilla 2006 järjestettiin Pohjoismaiset tuotannot - seminaari, joka keskittyi hyvin pitkälle saamelaislasten ja nuorten elokuvien vähäiseen määrään. 29

30 Elokuvakeskuksen toiminnassa keskityttiin vuoden 2006 aikana Lapin alueelliseen elokuva-alan kehittämiseen ja toisaalta saamelais- ja alkuperäiskansayhteistyöhön. Painopiste oli saamelaislasten ja -nuorten kielen ja kulttuurin tukemisessa. Saamelaismusiikin opetuksen kehittämishanke Vuonna 2005 aloitetun Saamelaismusiikin opetuksen kehittämishankkeen tarkoituksena oli suunnitella ja luoda edellytyksiä saamelaismusiikin opetuksen saamiseksi saamelaisalueelle, kartoittaa mahdollisia rahoituslähteitä sekä suunnitella opetussuunnitelmaa saamelaismusiikin opetukseen. Hanke liittyi Saamelaiskulttuurikeskushankkeeseen sen yhtenä osa-alueena. Projektin piti päättyä , mutta sitä jatkettiin saakka vuodelta 2005 käyttämättä jääneillä projektirahoilla. Vuonna 2006 projektin puitteissa järjestettiin projektisuunnitelman mukaisesti joikukursseja saamelaisalueella, tehtiin kouluvierailuja, joissa tavattiin opettajia saamelaismusiikin opetukseen liittyvien asioiden tiimoilta ja annettiin saamelaismusiikin opetusta oppilaille, järjestettiin opettajille sekä päiväkotityöntekijöille saamelaismusiikkikoulutusta sekä bändileiri nuorille. Järjestettiin Ijahis Idja alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Inarin kirkonkylällä toukokuussa 2006, vierailtiin saamelaismusiikkifestivaaleilla ja osallistuttiin yhteishankkeisiin esim. Juoigiid Searvin (yhteispohjoismainen Joikaajien Seura), Alkuperäiskansojen elokuvakeskushankkeen sekä Saamelainen lastenkulttuurikeskushankkeen kanssa. Saamelaisten musiikkiperinteiden opetuksen toimintaidea opetussuunnitelma valmistui elokuussa Opetussuunnitelmaa kehitettiin yhteistyössä mm. Juoigiid Searvin asiantuntijoiden kanssa. Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke on harvaan asutun saamelaisalueen kehitysmahdollisuuksia edistävä ja turvaava elinkeinotoiminnan koordinaatiohanke, jonka toteuttaminen edistää varsinaisten elinkeinotoimen kehittämishankkeiden käynnistämistä ja yhteensovittamista. Koordinaatiohankkeessa kartoitetaan saamelaisalueen elinkeinotoiminnan tila, eli 30

31 tavallaan tehdään poikkileikkaus nykyisestä toiminnasta ja sen volyymista sekä laaditaan toimijakentän koulutustarveselvitys. Hankkeen tarkoituksena on käydä läpi tämän hetkistä elinkeinotoiminnan tilaa, tarpeita, odotuksia, koulutustarpeita ja käynnistää uusia hankkeita. Samalla perehdytään ja tiedotetaan sidosryhmille tulevan EU-ohjelmakauden ohjelmista ja rahastoista. Kartoituksen perustalta, toimijakentän ideoiden ja tarpeiden pohjalta hankkeessa tuodaan uudet erityisesti elinkeinotoimintaan liittyvät toimenpiteet ja hankkeet esille ja edistetään toimijakentän verkostoitumista. Hankkeen saamelaiselinkeinoja ovat porotalous, luontaiselinkeinot, käsityö, matkailu ja muu yritystoiminta. Hyödynsaajina hankkeessa ovat saamelaisalueen elinkeinoharjoittajat, elinkeinotoiminnan parissa toimivat yrittäjät ja muut toimijat ja tahot. Lapin TE - keskus on myöntänyt hankkeeseen täysimääräisen rahoitustuen Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) varoista. Hankkeen hyväksytty kustannusarvio on euroa. Hankkeen tavoitteet 1) kartoittaa ja selvittää saamelaisten elinkeinotoimintaa koskevia oloja sekä siinä ohessa kartoittaa ja koordinoida elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä kuten koulutustarpeita, 2) valmistella edellä todetun työn pohjalta saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma, 3) luoda yhteistyöverkostoja eri toimijoiden välille, ja 4) kartoittaa olemassa olevat hankkeet ja käynnistää uusia saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämisprojekteja koko saamelaisalueella. Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke on alkanut ja kestää vuoden 2007 loppuun asti. Hankkeen tavoitteista saamelaisen elinkeinotoiminnan nykytilan selvitys on aika pitkälle tehty. Kartoituksen yhteydessä järjestettiin Inarissa saamelaisen elinkeinotoiminnan nykytilaa käsittelevä seminaari. Elinkeinotoiminnan nykytilanteen selvityksen yhteydessä on kartoitettu saamelaisalueella toteutettavat hankkeet, tutkimukset ja erilaiset kehittämisohjelmat, sekä tärkeimmät jo päättyneet hankkeet ja tutkimukset. Uusia 31

32 hankeideoita on tullut esiin muilta projekteilta ja yksittäisiltä ihmisiltäkin, mutta hankkeiden toteuttajia ei ole vielä eikä varsinaisia hankehakemuksia ole tehty. Hanke on tehnyt tiiviisti yhteistyötä alueen muiden hankkeiden kanssa, varsinkin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen hankkeiden kanssa, sekä Enontekiön matkailuhankkeen ja luonnontuotealan hankkeen kanssa Saamelaisten oikeudet maahan, veteen ja perinteisiin elinkeinoihin Saamelaisten maa-, vesi- ja elinkeino-oikeuksia koskevan lainvalmisteluasian tultua otetuksi valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen oikeusministeriön hallinnonalalle oikeusministeriö asetti toimeksiannollaan virkamiehet laatimaan luonnoksen hallituksen esitykseksi saamelaisten maahan, veteen, luonnonvaroihin ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvien oikeuksien järjestämisestä saamelaisten kotiseutualueella koskevaksi lainsäädännöksi. Valmistelutyö jatkuu. Saamelaiskäräjät esitti aloitteessaan maa- ja metsätalousministeriölle porotalouden tukilainsäädännön saattamista vastaamaan työeläkeuudistusta. Ministeriö ei ole vastannut aloitteeseen Suomen puheenjohtajuuskausi Saamelaisten parlamentaarisessa neuvostossa Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Venäjän saamelaisorganisaatiot ovat pysyviä osallistujia (permanent par-ticipants) SPN:ssä, koska saamelaisilta puuttuu oma kansan valitsema elin. Venäjän saamelaisilla on kaksi osallistujaa Saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa, ja heidät valitsee Saamelaisneuvosto. SPN perustettiin maaliskuun 2. päivä vuonna SPN:n puheenjohtajuus siirtyi Suomelle Puheenjohtajuuden mukana tulee myös sihteeristövastuu. Puheenjohtajuus on poikkeuksellisesti kaksivuotinen, koska Ruotsin puheenjohtajuus edellisenä kautena oli poikkeuksellisen lyhyt saamelaiskäräjävaalien takia. Normaalisti SPN:n puheenjohtajuus on jaettu kolmen saamelaiskäräjien kesken niin, että joka maan saamelaiskäräjillä on neljän vuoden aikana yhtä pitkä puheenjohtajuus eli 16 kuukautta. 32

33 Tällä hetkellä vain Norjan Saamelaiskäräjät saa tukea SPN:n toimintaa varten. Summa on NOK, joka siirretään sille Saamelaiskäräjälle, jolla on puheenjohtajuusvastuu. Suomen Saamelaiskäräjät saivat tämän rahasumman vuonna Ilman Norjan Saamelaiskäräjien tukea, Suomen Saamelaiskäräjillä ei olisi ollut mahdollisuutta ottaa puheenjohtajuutta vastaan. Saamelaiskäräjät Suomessa on aiemmin joutunut useamman kerran kieltäytymään puheenjohtajuudesta, resurssipulan takia. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston päätehtäviä ovat vuonna 2005 olleet ensimmäinen saamelaisten parlamentaarisen konferenssin järjestäminen, saamen kieleen liittyvät asiat, opetusasiat ja saamelaissopimustyö. Vuoden aikana on myös korostettu alkuperäiskansoja koskevia asioita erilaisissa kansainvälisissä foorumeissa, kuten Barentsin neuvostossa, Arktisessa yhteistyössä ja YK:n Pysyvässä Foorumissa. Saamelaisella parlamentaarisella neuvostolla oli kuusi (6) hallituksen kokousta vuonna ( Tromssassa, Levillä, Jällivaarassa, puhelinkokous, Brysselissä sekä Inarissa) Kuluneen vuoden aikana Saamelaisella parlamentaarisella neuvostolla oli yksi (1) täysistunto Levillä Kansainvälinen toiminta Pohjoismaista saamelaissopimusta valmisteleva asiantuntijaryhmä, johon Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitukset ja samojen maiden saamelaiskäräjät olivat kukin nimenneet asiantuntijansa, luovutti Helsingissä luonnoksen pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi näiden maiden saamelaisasioista vastaaville ministereille ja saamelaiskäräjien puheenjohtajille. Luonnosta koskeva jatkotyö on meneillään. 33

34 Viestintä ja tiedottaminen Käräjät on pyrkinyt käytettävissä olevien voimavarojensa puitteissa tehostamaan viestintää ja tiedottamista. Kokoustiedottamista on hoidettu muun muassa lähettämällä hallituksen ja käräjien kokousten asiakirjat etukäteen lehdistölle ja julkaisemalla kaikki kokoustiedotteet, lausunnot ja lehdistötiedotteet käräjien internet-sivuilla ( Lautakuntien sihteerit ja puheenjohtajat ovat hoitaneet omaa toimialaansa koskevaa tiedottamista. Erillisiä lehdistötiedotteita on valmistettu suomen- ja saamenkielillä tarpeen mukaan Saamelaiset ja Euroopan unioni Saamelaiskäräjät teki valtioneuvoston EU-sihteeristölle aloitteen, jonka mukaan Suomen syksyn 2006 Euroopan unionin puheenjohtajakauden asialistalle otettaisiin saamelaisten alkuperäiskansa-asemaa koskeva asia, joka valmisteltaisiin yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjillä ei ole tietoa aloitteen etenemisestä Lausunnot 1) Norjan opetussuunnitelmauudistuksesta saamelaisopetusta koskevilta osin (liite 1), 2) EU-hankehakemuksesta Elinkeinot ja kolttakulttuuri käsikädessä (liite 2), 3) Inco Limited yhtiön eräistä valtaushakemuksista ja eräiden valtauspäätösten korjaamisesta (liite 3), 4) Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta (liite 4), 5) Tenojoen kalastussopimuksen 7 artiklan sisällöstä (liite 5), 6) Utsjoen rantaosayleiskaavaluonnoksesta (liite 6), 34

35 7) Suomen kansallisesta alue- ja rakennepoliittisesta strategialuonnoksesta (liite 7) 8) Hallituksen esityksestä 34/2006 vp laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemiseksi ja luopumistukijärjestelmien koskevien lakien muuttamisesta (eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle) (liite 8), 9) Työministeriön ohjeesta poronhoitajien oikeudsta työttömyysetuuteen (liite 9), 10) Inarin kunnan palvelustrategiaehdotuksesta (liite 10), 11) Ehdotuksesta laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta (liite 11), 12) Valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta VNS 4/2006 vp (eduskunnan sivistysvaliokunnalle) (liite 12), 13) Partakko-Näätämö aluetta koskevasta toiminnallisesta suunnitelmasta (liite 13), 14) Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission Suomea koskevien suositusten täytäntöönpanosta (liite 14), 15) Hallituksen kertomukseen K 4/2006 vp liittyvästä valtioneuvoston kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2006 (eduskunnan perustuslakivaliokunnalle) (liite 15), 16) Vätsärin erämaan hoito- ja käyttösuunnitelman vaikutuksista saamelaiseen kulttuuriin (liite 16), 17) Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa käsiteltävien asioiden siirtämisestä hallinto-oikeuksiin (liite 17), 18) Luonnoksesta pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi (liite 18), 35

36 19) Metsäsertifiointikriteeristä nro 27 (liite 19), 20) Käsivarren erämaan hoito- ja käyttösuunnitelman vaikutuksista saamelaisten kulttuuriin (liite 20), 21) Luonnoksesta uudeksi rakennerahastolaiksi (liite 21), 22) Lapin maaseutustrategialuonnoksesta (liite 22), 23) Utsjoen osa-alueen osayleiskaavan ehdotuksesta (liite 23), 24) Utsjoen kunnan Karigasniemen osayleiskaavaluonnoksesta (liite 24), 25) Hetan ympäristön ranta-alueiden yleiskaavasta, Hetan asemakaava Hotelli Hetta Jyppyrän alueesta, Kilpisjärven asemakaava Saananjuuren alueesta (liite 25), 26) Anu ja Vesa Pietikäisen hakemuksesta käyttöoikeuden saamiseksi Kaldoaivin erämaa-alueelta (liite 26) 27) Vesilakityöryhmän mietinnöstä 2006:13 (liite 27), 28) YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomen kolmannen määräaikaisraportin johdosta annetuista loppupäätelmistä (liite 28), 29) Hallituksen esityksestä HE 155/2006 vp laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirotverolain muuttamisesta (liite 29), 30) Valtionavustukset saamelaisopetuksen ja saamenkielisen oppimateriaalin kehittämiseen (eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle (liite 30), 36

37 31) Määrärahat saamenkielisen kulttuurin edustämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan (eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle) (liite 31), 32) Hallituksen esityksestä HE 122/2006 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2007 (mom ) (eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostolle) (liite 32), 33) Hallituksen esityksestä HE 192/2006 vp laeiksi maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta (eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle) (liite 33), 34) EN; Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta (ulkoministeriön oikeudellisen osaston ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikölle) (liite 34), 35) Hallituksen esityksestä HE 155/2006 vp laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta (eduskunnan hallintovaliokunnalle) (liite 35), 36) Hallituksen esityksestä HE 74/2006 vp laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta (eduskunnan hallintovaliokunnalle ) (liite 36), 37) Hallituksen esityksestä HE 72/2006 vp laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja eräistä siihen liittyviksi laeiksi (eduskunnan hallintovaliokunnalle) (liite 37), 38) Hallituksen esityksestä HE 148/2006 vp laeiksi eräiden maa- ja metsätalousvalioministeriön hallinnonalan lainojen siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi sekä siirrettäviä lainoja ja myyntihintasaamisia koskevien lakien muuttamisesta (eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle) (liite 38), 37

38 39) Hallituksen esityksestä 242/2006 vp rakennerahastolaiksi sekä laeiksi alueiden kehittämislain ja Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta (eduskunnan hallintovaliokunnalle) (liite 39), 40) Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksesta (liite 40), 41) Karigasniemen alueen rantaosayleiskaavaehdotuksesta (liite 41), 42) Utsjoen alueen rantaosayleiskaavaehdotuksesta (liite 42) Esitykset/aloitteet 1) Lehdistötuen varaamisesta saamenkielistä lehdistöä varten (liite 43), 2) Saamelaiskäräjien ehdotus saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion vuoden 2008 talousarvioon (liite 44), 3) Saamelaiskäräjien esitys määrärahaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten (liite 45), 4) Saamen kielen asema ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeena (liite 46), 5) Saamelaisalueen kunnille osallistumisesta kehittämisyksikköhankkeeseen (liite 47), 6) Saamelaisalueen kunnille koskien kunnan suunnitelmaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosta (liite 48), 7) Saamelaisten omakielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2008 (liite 49), 8) Saamelaisopetuksen koulutuspoliittisen aseman ja opetustilanteen kehittämiseksi (liite 50). 38

39 2.5. Kannanotot, julkilausumat, muistiot ja muut 1) Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeeseen (liite 51), 2) Saamelaisopetuksen asema ja resurssit suomalaisessa koulussa (muistio) (liite 52), 3) Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2005 (liite 53), 4) Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman uudistaminen (liite 54), 5) Saamelaisten toimintaohjelma Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2006 (liite 55), 6) Ajankohtaisia asioita saamelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä (muistio peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle (liite 56), 7) Saamenkielisen vanhustyön tilanne Enontekiöllä (liite 57), 8) Muistio Euroopan alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanoa seuraavalle asiantuntijakomitealle (liite 58) Sidosryhmätoiminta Pysyväisluonteinen 1) Inarin- ja koltansaamen kielien testaamista yleisten kielitutkintojen järjestelmässä valmistelevaan työryhmään (ehdollepano) Matti Morottaja ja Ellen Näkkäläjärvi 2) Elinkeinot ja kolttakulttuuri käsikädessä kehittämishankkeen ohjausryhmään Pauliina Feodoroff varsinaiseksi jäseneksi ja Vladimir Feodoroff varajäseneksi 39

40 3) Saamenmaa Sámi Trail hankkeen ohjausryhmään Oula Sara varsinaiseksi jäseneksi ja Nilla Tapiola varajäseneksi 4) Kylät voimavaraksi ja varavoimaksi hankkeen ohjausryhmään Ulla Aikio-Puoskari varsinaiseksi jäseneksi ja Marjukka Helander varajäseneksi 5) Saamelaisten lastenkulttuurikeskushankkeen ohjausryhmään Minna Mäkitalo puheenjohtajaksi ja Berit-Ellen Juuso varajäseneksi Osmo Seurujärvi varsinaiseksi jäseneksi ja Sunnamaaret Sara varajäseneksi 6) Tunturi-Lapin maakuntakaavan ohjausryhmään Oula Jp. Magga varsinaiseksi jäseneksi ja Nils-Henrik Valkeapää varajäseneksi 7) Saamelaiskäräjien ja Rovaniemen kaupungin väliseen kulttuurialan yhteistyöelimeen Juha Guttorm varapuheenjohtajaksi ja Liisa Holmberg jäseneksi 8) Saamelaiskulttuurikeskushankkeen arviointi- ja seurantaryhmään Pekka Aikio puheenjohtajaksi ja Anne Nuorgam jäseneksi 9) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtoryhmään Sari Guttorm ja varalle Pia Ruotsala 10) Saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan Maria Sofia Aikio varsinaiseksi jäseneksi ja Anne Nuorgam varajäseneksi 11) Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishankkeen ohjausryhmään Ristenrauna Magga jäseneksi ja Petra Magga varajäseneksi Juha Magga jäseneksi ja Inger Länsman varajäseneksi 40

41 Maria Sofia Aikio jäseneksi ja Esko Aikio varajäseneksi Marja Näkkäläjärvi-Jomppanen jäseneksi ja Petteri Laiti varajäseneksi Veikko Porsanger jäseneksi ja Tiina Sanila varajäseneksi Veikko Feodoroff jäseneksi ja Karen Anna Proksi varajäseneksi Outi Jääskö jäseneksi ja Keijo Pirttijärvi varajäseneksi 12) Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin suunnittelua koskevan projektin ohjausryhmään Juha Guttorm puheenjohtajaksi ja Pekka Aikio varajäseneksi Anne Nuorgam jäseneksi ja Anu Pietikäinen varajäseneksi 13) Duodji- saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushankkeen ohjausryhmään Ristenrauna Magga jäseneksi ja Ilmari Tapiola varajäseneksi 14) Euroopan teemavuoden 2007 Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille - johtoryhmään Ristenrauna Magga varsinaiseksi edustajaksi ja Pekka Aikio hänen varajäsenekseen 15) Voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vesistöt Lapissa -työryhmään Pekka Aikio 16) Tenojoen vesistön työryhmään Maria Sofia Aikio ja Anne Nuorgam jäseniksi 17) Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnittelun yhteistyöryhmään Oula Sara jäseneksi 18) Paistunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnittelun yhteistyöryhmään Maria Sofia Aikio jäseneksi 19) Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen arvottamistyöryhmään 41

42 Maria Sofia Aikio varsinaiseksi jäseneksi ja Pekka Aikio varajäseneksi 20) Pohjoisten kuntien kalatalousneuvottelukuntiin toimikaudeksi Enontekiö: Nils-Henrik Valkeapää varsinaiseksi jäseneksi ja Samuli Näkkälä varajäseneksi Inari: Osmo Seurujärvi varsinaiseksi jäseneksi ja Matti Morottaja varajäseneksi Utsjoki: Veikko Guttorm varsinaiseksi jäseneksi ja Nilla Tapiola varajäseneksi Kertaluonteinen Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat seuraaviin tilaisuuksiin: 1) Neuvottelut Lapin TE-keskuksen edustajien kanssa Tenojoen kalastussopimuksen 7 artiklan mukaisista määräyksistä kalastuskaudella 2006, Rovaniemellä (Anne Nuorgam, Pekka Fofonoff), 2) Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja Mika Lintilän tutustumismatka Inariin (Pekka Aikio, Juha Guttorm, Liisa Holmberg), 3) Maaherra Hannele Pokan, sisäasiainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Cay Sevon ja neuvotteleva virkamies Anne-Mari Välikankaan tapaaminen kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen johdosta, Inarissa (Pekka Aikio, Juha Guttorm, Liisa Holmberg), 4) Neuvottelu sisäasiainministeriössä kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeesta, Helsingissä 2.2. (Juha Guttorm, Heikki J. Hyvärinen, Ulla Aikio-Puoskari), 5) Neuvottelu opetusministeriössä ajankohtaisista saamelaisopetukseen liittyvistä asioista, Helsingissä 3.2. (Nilla Tapiola, Ulla Aikio-Puoskari), 6) Valtiopäivien avajaiset, Helsingissä 3.2. (Pekka Aikio, Juha Guttorm), 42

43 7) Tasavallan Presidentti Tarja Halosen virkaanastujaisjuhlat, Helsingissä 1.3. (Pekka Aikio), 8) Saamelaiselokuvaa ja saamelaiskulttuurikeskusta koskeva info-tilaisuus Tampereen elokuvafestivaaleilla, Tampereella (Pekka Aikio, Juha Guttorm, Liisa Holmberg, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Marja-Riitta Lukkari), 9) Saamelaisten oikeudet ja metsätalouden vaikutus poronhoitoon seminaari, Helsingissä (Pekka Aikio, Heikki J. Hyvärinen), 10) Arki ja haaveet nuorten ajatuksia kotiseuduilta ja kaukaa seminaari, Levillä (Juha Guttorm, Petra Magga) 11) Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän tapaaminen Inarissa (Juha Guttorm, Pia Ruotsala), 12) Neuvottelut Utsjoen kunnan, Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin Liiton edustajien kanssa Utsjoen rantaosayleiskaavaluonnoksesta, Utsjoella 5.4. /Maria Sofia Aikio, Ilmari Tapiola, Aimo Guttorm), 13) Neuvottelut Kansaneläkelaitoksen edustajien kanssa Saamelaiskäräjien ja Kelan välisen yhteistyösopimuksen uusimisesta ja muista ajankohtaisista Kelan asioista, Ivalossa 6.4. (Juha Guttorm, Anu Pietikäinen, Pia Ruotsala), 14) Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuortevan ja Oulun maakunta-arkiston johtaja Vuokko Joen tapaaminen, Inarissa (Pekka Aikio, Juha Guttorm, Anneli Nuorgam, Ritva Tammela), 15) Valtakunnallisen lastenkultturikeskusten verkoston Taikalampun vierailu, Inarissa (Juha Guttorm, Petra Magga), 16) Lemmenjoen kansallispuiston 50-vuotisjuhlatilaisuus Siidassa, Inarissa (Pekka Aikio, Juha Guttorm), 43

44 17) Eduskunnan hallintovaliokunnan kuulemistilaisuus hallituksen esityksestä kirkkolain muuttamisesta (HE 48/2006 vp) eduskunnassa, Helsingissä (Pekka Aikio), 18) Jakutian Presidentti V. A. Shtyrovin ja hänen seurueensa vierailu, Inarissa (Pekka Aikio), 19) Neuvottelu oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissasen ja hänen avustajiensa kanssa ajankohtaisista saamelaisasioista oikeusministeriössä, Helsingissä (Pekka Aikio, Juha Guttorm), 20) Opetushallituksen ylitarkastaja Tarja Jukkulan vierailu käräjien toimistossa Enontekiössä 6.6. (Ellen Näkkäläjärvi), 21) Eduskunnan sivistysvaliokunnan kuulemistilaisuus valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteota (4/2006 vp) eduskunnassa, Helsingissä 8.6. (Ulla Aikio-Puoskari), 22) Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemistilaisuus hallituksen kertomukseen K 4/2006 vp liittyvöstö Valtioneuvoston kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2006, eduskunnassa Helsingissä (Heikki J. Hyvärinen, Ellen Näkkäläjärvi), 23) Neuvottelu rakennerahastokauden Pohjois-Suomen ESRalueohjelman sisällöstä, Rovaniemellä (Juha Guttorm), 24) Kunnallisalan koulutus 80-vuotta juhlaseminaari, Tampereella (Juha Guttorm), 25) La Recontre seminaari Suomen Euroopan Unionin puheenjohtajuuskauden kansallinen kulttuuritoimijoiden ja päättäjien tapaaminen, Rovaniemellä (Pekka Aikio), 44

45 26) Neuvottelu ulkoasiainministeriön ihmisoikeusyksikössä, Helsingissä (Anne Nuorgam, Kati Eriksen), 27) Neuvottelu Suomen Barentsin neuvoston puheenjohtajuussihteeristössä, Helsingissä (Anne Nuorgam, Kati Eriksen), 28) Neuvottelut valtioneuvoston EU-sihteeristössä, Helsingissä (Juha Guttorm, Anne Nuorgam, Kati Eriksen), 29) Neuvottelu Euroopan komission Suomen edustustossa, Helsingissä (Juha Guttorm, Anne Nuorgam, Kati Eriksen), 30) Barentsin Euroarktisen neuvoston seminaari Youth in the Barents Region a lottery win or bad luck, Rovaniemellä (Petra Magga), 31) Lapin maaseutustrategiaa koskevat neuvottelut Lapin TEkeskuksessa, Rovaniemellä (Juha Guttorm, Heikki J. Hyvärinen), 32) Perustuslakivaliokunnan edustajien tapaaminen, Ivalossa 6.9. (Pekka Aikio, Heikki J. Hyvärinen, Anne Nuorgam), 33) Ylijohtaja Riitta Kaivosojan ja kulttuuriasiainneuvos Tiina Eerikäisen vierailu, Inarissa (Juha Guttorm, Marjukka Helander, Liisa Holmberg, Annukka Hirvasvuopio-Laiti), 34) Neuvottelu Suomen kultturirahaston edustajien kanssa, Inarissa (Juha Guttorm), 35) Sosiaalialan kehittämishankkeen Pohjois-Suomen johtoryhmän vierailu Inarissa (Pekka Aikio, Juha Guttorm, Pia Ruotsala, Sari Guttorm), 36) Kylätalo Sáivun avajaiset, Karigasniemellä (Petra Magga), 45

46 37) Veahkki saamenkielisen vanhustyöntekijän toimenkuvaa koskeva neuvottelu, Enontekiössä (Pia Ruotsala), 38) Neuvottelu Lapin lääninhallituksessa saamelaismusiikin opetuksen kehittämishankkeesta, Rovaniemellä (Juha Guttorm, Annukka Hirvasvuopio- Laiti, Anna Näkkäläjärvi), 39) Sosiaali- ja terveydenhuollon aluehallintopäivä, Rovaniemellä (Pekka Aikio), 40) Uuden Seelannin ulkoministerin vierailu, Inarissa (Pekka Aikio, Pekka Fofonoff), 41) Neuvottelu saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi, Ivalossa (Pekka Aikio, Juha Guttorm, Pia Ruotsala, Sari Guttorm), 42) Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission tapaaminen, Helsingissä (Pekka Aikio), 43) Neuvottelu Utsjoen kunnan, Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin Liiton edustajien kanssa kaavatyön vaikutuksista saamelaisten kotiseutualueeseen Karigasniemen kaavaosa-alueella, Utsjoella (Anne Nuorgam, Nilla Tapiola), 44) Tenonlaakson kehittämissuunnitelma ja rantaosayleiskaavat hankkeen Utsjoen kaavaosa-alueen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toinen viranomaisneuvottelu, Utsjoella (Anne Nuorgam), 45) Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemistilaisuus hallituksen esitykseen HE 155/2006 vp laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtolain muuttamisesta, Helsingissä (Pekka Aikio, Heikki J. Hyvärinen), 46) Lapin liiton järjestämä Pohjois-Suomi päivä, Levillä (Juha Guttorm), 46

47 47) Lapin liiton järjestämä Maakunnallinen Paras päivä, Levillä (Juha Guttorm, Pia Ruotsala), 48) Suomen keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen, vaalisuunnittelija Lasse Kontiolan ja Janne Seurujärven vierailu, Inarissa (Juha Guttorm, Liisa Holmberg), 49) Lapin maaoikeustutkimuksen julkistamistilaisuus oikeusministeriössä, Helsingissä (Pekka Aikio, Anne Nuorgam, Pekka Fofonoff), 50) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston kuulemistilaisuus HE 122/2006 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2007/Oikeusministeriön hallinnonalan pääluokka/saamelaisten kulttuuriitsehallinto, Helsingissä (Anne Nuorgam, Juha Guttorm), 51) Arktisen neuvoston ulkoministerikokous Salekhardissa, Venäjällä (Pekka Aikio), 52) Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemistilaisuus HE 192/2006 vp laeiksi maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta, Helsingissä (Heikki J. Hyvärinen), 53) Neuvottelu saamelaiskulttuurikeskushankkeesta, Helsingissä (Pekka Aikio, Juha Guttorm, Liisa Holmberg), 54) Eduskunnan hallintovaliokunnan kuulemistilaisuus HE 155/2006 vp laiki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta, Helsingissä (Heikki J. Hyvärinen), 55) Neuvottelu metsähallituksen edustajien kanssa saamelaisten kotiseutualueen kalastus- maastoliikenne- ja metsästysasioissa, Oulussa (Pekka Aikio), 47

48 56) EU:n vöhemmistökielisopimus asiantuntijakomitean vierailu Saamelaiskäräjillä, Inarissa (Pekka Aikio, Ulla Aikio-Puoskari, Ellen Näkkäläjärvi, Kati Eriksen), 57) Visions for the future ESF innovations konferenssi, Saariselällä (Pekka Aikio, Heikki J. Hyvärinen, Ellen Näkkäläjärvi, Annukka Hirvasvuopio- Laiti), 58) Lapin maakuntakaavan 1. viranomaisneuvottelu, Rovaniemellä (Pekka Aikio, Heikki J. Hyvärinen), 59) Neuvottelu saamelaiskulttuurikeskushankkeesata valtiovarain-, opetus- ja oikeusministeriön sekä Lapin liiton kanssa, Helsingissä (Pekka Aikio, Juha Guttorm), 60) Kansaneläkelaitoksen 69. toimintavuosijuhla, Helsingissä (Pekka Aikio), 2.7. Muuta Saamelaiskäräjät järjesti neljännen kerran yhdessä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, Saamelaismuseo Siidan ja Sámi Radion kanssa saamelaisten kansallispäivän juhlavastaanoton Siidassa 6.2. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto järjesti perinteisen saamelaisnuorten taidetapahtuman Inarissa Saamelaiskäräjät osallistui keskeisesti Ijahis Idja alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman valmisteluun, joka järjestettiin Inarissa Saamelaiskäräjät järjesti avoimen keskustelutilaisuuden ajankohtaisista saamelaisasioista Utsjoella ja miniseminaarin Finnmarkin laista Inarissa Kertomusvuonna Saamelaiskäräjät solmi yhteistyösopimuksen Rovaniemen kaupungin kanssa sekä hyväksyi käräjille uuden logon. * * * * * * * * * * * 48