TOISTUVISTA LIIKENNERIKKOMUKSISTA MÄÄRÄTTÄVÄ AJOKIELTO

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 1 (12) TOISTUVISTA LIIKENNERIKKOMUKSISTA MÄÄRÄTTÄVÄ AJOKIELTO 1 Taustaa Liikennerikkomusten ja -rikosten vuoksi määrätty ajokorttiseuraamus on yleisimmin ajokielto. Ajokiellon sijasta voi poliisi joissakin tapauksessa antaa varoituksen. Tuomioistuin taas voi määrätä ajokiellon myös ehdollisena. Sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen syyllistyneen kuljettajan ajokielto on määräaikainen. Toistuvista liikennerikkomuksista määrättäviä ajokorttiseuraamuksia koskeva nykyinen järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1996 lähtien. Seuraamusten tehokkuutta ovat heikentäneet ajokiellon täytäntöönpanon viivästyminen ja kestoltaan lyhyt ajokielto. Näiden ongelmien poistamiseksi säännöksiä on muutettu niin, että ajokielloille on laissa säädetty vähimmäisajat ja toistuvien rikkomusten jälkeen ajokielto pannan täytäntöön välittömästi ajokieltopäätöksen jälkeen. Muutokset tulivat voimaan maaliskuun alussa Myös varoituksen käyttömahdollisuutta ajokiellon sijasta tiukennettiin. Hyväksyessään tuoreimmat ajokieltoja koskevat lainmuutokset eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy kokonaisvaltaisen ajokieltojärjestelmän ja sen perusteiden selvityksen pohjalta toimenpiteisiin yhtenäisemmän ja helpommin miellettävän ajokieltojärjestelmän luomiseksi. Valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen ( ) mukaan ajokorttiseuraamusjärjestelmää on kehitettävä niin, että määrättäessä seuraamusta toistuvista rikkomuksista otetaan käyttöön ns. pistejärjestelmä. Uuden järjestelmän myötä voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon turvalaitteiden käytön laiminlyönti ja eräitä muita rikkomuksia. Samalla tulee myös selvittää mahdollisuus liittää koulutuksellisia seuraamuksia pistejärjestelmään. 2 Voimassa olevaa lainsäädäntöä 2.1 Ajokieltoon määrääminen yhden liikennerikoksen perusteella Rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ajokiellon määrää tuomioistuin. Ennen asian käräjäkäsittelyä poliisi yleensä määrää kuljettajan väliaikaiseen ajokieltoon. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen johtaa ajokieltoon, jos teko osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan. Ajokielto seuraa myös kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Ajokiellon määrää poliisi. 2.2 Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten jälkeen Kolme rikkomusta vuoden sisällä tai neljä kahden vuoden sisällä johtavat ajokieltoon. Ajokiellon määrää poliisi. Uusien kuljettajien rikkomuksiin puututaan herkemmin. Kaksi rikkomusta vuoden sisällä tai kolme kahden vuoden sisällä johtavat ajokieltoon.

2 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 2 (12) Ajokiellon sijasta poliisi voi antaa varoituksen, jos ajo-oikeus on kuljettajalle toimeentulon tai liikkumisen vuoksi välttämätön eivätkä liikennerikkomukset osoita piittaamattomuutta tieliikennettä koskevista säännöksistä. Rikkomuksiksi lasketaan - tieliikennelain vastaiset teot - rikoslain vastaiset teot, liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja liikennepako - ajoneuvolain vastaiset ajoneuvorikkomukset - rikesakolla rangaistavista rikkomuksista otetaan huomioon vain ylinopeudet - liikennevalvontaa vaikeuttava paljastinlaiterikkomus 2.3 Ajokiellon kesto Rikos tai rikkomus Vähimmäisaika Enimmäisaika Kaikki ne rikkomukset, joista poliisi määrää ajokiellon Yksi teko jos se osoittaa vakavaa 1 kuukausi 6 kuukautta piittaamattomuutta. Toistuvat teot: 3/ 1 v tai 4/2v Rattijuopumus 1 kuukausi 5 vuotta Törkeä rattijuopumus tai törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 3 kuukautta 5 vuotta Uusintarikos 5v.aikana Vähintään kaksi rattijuopumusta tai rattijuopumus ja jompikumpi törkeistä liikennerikoksista Vähintään kaksi törkeää liikennerikosta 6 kuukautta 1 vuosi 5 vuotta 5 vuotta 3 Kansainvälistä vertailua 3.1 Yleistä Suomen ajokieltojärjestelmä vastaa periaatteiltaan useissa maissa käytössä olevia virhepistejärjestelmiä. Järjestelmään sisältyy asteittain tiukkenevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on antaa kuljettajalle mahdollisuus liikennekäyttäytymistään korjaamalla välttyä ajokiellolta. Kuljettajaa muistutetaan kirjeellä toistuvien liikennerikkomusten kertymisestä siinä vaiheessa, kun seuraava teko johtaa ajokorttiseuraamukseen. Seuraamus on joko ajokielto taikka varoitus. Toistuvina rikkomuksina laskettavat teot määritellään laissa ja ne ovat kaikki samanarvoisia. Pistejärjestelmässä rikkomukset on pisteytetty, ja pisteet joissakin järjestelmissä lisääntyvät ja toisissa vähenevät rikkomusten myötä. Ajokielto voidaan määrätä, kun virhepistetili on noussut liian korkealle, taikka kuljettajan saamat ajokorttipisteet ovat pudonneet liian alas. Joissakin virhepistejärjestelmissä voidaan pisteiden määrää vähentää vapaaehtoisella koulutuksella. Koulutus voi olla myös pakollinen osa seuraamusjärjestelmää.

3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 3 (12) Pistejärjestelmää käyttävissä maissa teot pisteytetään vaihtelevasti. Toisissa järjestelmissä annetaan tekoja koskevat kiinteät pistemäärät, kun taas toisissa on säädetty pisteiden vähimmäis- ja enimmäismäärät ja jätetty harkintavalta täytäntöönpanovaiheeseen. Eri järjestelmissä teot huomioidaan kansallisten arvostusten mukaan. Suomessa otetaan huomioon rikkomukset, jotka tapahtuvat liikenteessä tai joista aiheutuva vaara liikenteen turvallisuudelle on välitön. Esimerkiksi vakuutuksiin liittyviä rikkeitä ei Suomessa lasketa mukaan. Lisäksi Suomen järjestelmässä huomioidaan vain kuljettajan tekemät rikkomukset. Eräissä järjestelmissä voidaan pistejärjestelmällä kerryttää pisteitä myös liikenteen harjoittajalle tai kuljetusten järjestäjälle. EU:n sisällä on keskusteltu seuraamusten yhdenmukaistamisesta ja tehokkaammasta toimeenpanosta, mutta yhteisölainsäädäntöä ei toimeenpanoa lukuun ottamatta ole aiheesta annettu. Monissa jäsenvaltioissa on vastikään säädelty toistuvien liikennerikkomusten seuraamuksista kansallisesti, mikä ei tue käsitystä, että seuraamusjärjestelmää oltaisiin lähitulevaisuudessa harmonisoimassa EU:n tasolla. 3.2 Eri maiden lainsäädäntöä Ruotsi Syyllistyminen toistuvasti rikkomuksiin liikenteessä voi johtaa ajokortin peruuttamiseen. Ajokortin peruuttamista säädellään ns. ajokorttilaissa (Körkortslag 1998:488). Laissa on mainittu kahdeksan vaihtoehtoista tilannetta, joissa ajokortti voidaan peruuttaa. Yksi tilanteista on se, että kuljettaja on toistuvilla rikkomuksilla osoittanut haluttomuutta tai kyvyttömyyttä noudattaa liikennettä tai liikenneturvallisuutta koskevia säännöksiä. Toistuvista rikkomuksista katsotaan olevan kyse, mikäli kuljettaja on syyllistynyt vähintään kolmeen rikkomukseen kahden vuoden aikana. Kun ajokortti peruutetaan, määrätään aika, jona uutta ajokorttia ei saada myöntää (spärrtid). Tämän määräajan tulee olla vähintään kuukausi ja enintään kolme vuotta. Ajokortin peruuttamisen sijaan voidaan kortinhaltijalle antaa varoitus. Varoitus voidaan antaa, mikäli sen erityisistä syistä voidaan katsoa olevan riittävä toimenpide. Jos ajokortti peruutetaan törkeiden rikosten perusteella, tulee määräajan olla vähintään vuosi. Ruotsissa on tutkittu pistejärjestelmän käyttöönottoa (SOU 2000:26). Ehdotuksen mukaan pisteitä annettaisiin rikkomuksesta riippuen 1-4, ajokortti peruutettaisiin, kun kuljettaja saisi vähintään kuusi pistettä ja peruutusaika olisi vähintään kymmenen kuukautta. Pisteet poistettaisiin rekisteristä viiden vuoden kuluttua. Erilaisiin liikennekursseihin osallistumalla voisi pistetiliään vähentää. Koulutukseen osallistuminen olisi vapaaehtoista ja omakustanteista. Pisteitä annettaisiin monien sakkoihin johtavien liikennerikkomusten perusteella. Lisäksi, pisteitä voisi antaa joistakin vakavammista liikennerikoksista, jotka tavallisesti johtavat päiväsakkoihin. Pistejärjestelmää sovellettaisiin myös vero-, vakuutus- ja rekisteröintirikkomuksiin. Pisteytyksen yleisistä edellytyksistä säädettäisiin laissa. Lisäksi annettaisiin erilliset tarkemmat ohjeet pistetykseen johtavista teoista. Selvityksen jälkeen Ruotsissa ei kuitenkaan ole otettu käyttöön pistejärjestelmää. Norja Norjassa on alkaen ollut voimassa uusi toistuvien liikennerikkomusten seuraamusjärjestelmä. Vegtrafikkloven 33 1 momentti muutettiin sisällyttäen siihen valtuutuksen säännellä toistuvista rikkomuksista ja pistejärjestelmästä asetuksen tasolla. Asetuksessa on määrätty, mitkä rikkomukset johtavat pisteiden kertymiseen (ylinopeus, liikenneohjauslaitteen noudattamattomuus, laiton ohitus, väistämisvelvollisuuden laiminlyönti). Pääsääntönä on, että yksi rikkomus antaa kaksi pistettä. Poikkeuksena on lievä ylinopeus, jonka seurauksena voi olla vain yksi piste. Mikäli kuljettaja on

4 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 4 (12) kolmen vuoden sisällä saanut vähintään kahdeksan pistettä, on seurauksena ajo-oikeuden poistaminen. Kolmen vuoden määräaika lasketaan jokaiselle rikkomukselle erikseen. Ajokielto kestää pääsääntöisesti kuusi kuukautta. Erityisten lieventävien olosuhteiden perusteella voidaan määrätä tätä lyhyempi ajokielto. Päätöksestä yksittäisten pisteiden antamisesta ei voida valittaa, mutta varsinaisen ajokiellon määrääminen on valituskelpoinen päätös. Asetukseen ei sisällytetty mainintaa liikennekoulutuksesta, mutta lain valtuutussäännös antaa mahdollisuuden lisätä sellainen säännös myöhemmin. Pistejärjestelmään siirtymistä perusteltiin erityisesti liikenneturvallisuuden parantamisella. Lisäksi, järjestelmän katsottiin olevan kuljettajien selkeämmin ymmärrettävissä, parantavan ennustettavuutta, sekä helpottavan poliisin toimintaa. Pistejärjestelmään siirtymistä valmisteltiin jo 1980-luvulla, mutta sitä ei hyväksytty vedoten mm. järjestelmän raskauteen, kalleuteen ja sen tehottomuuteen liikenneturvallisuuden parantamisessa. Nykyisen sääntelyn perusteluissa korostetaan, että muutoksen vaikutuksia tullaan arvioimaan määrätyn ajan kuluttua, ja yksittäisistä rikkomuksista annettuja pisteitä sekä pisterajaa voidaan tarvittaessa tarkistaa. Ennen kaikkea ammattiliikennejärjestöt kritisoivat pistejärjestelmään siirtymistä, mutta heidän ehdotustaan erityisistä säännöksistä ammattikuljettajille ei hyväksytty. Ensimmäisten tutkimusten perusteella pistejärjestelmän ei ole todettu parantavan liikenneturvallisuutta merkittävästi. Tehtyyn kyselyyn vastanneista ihmisistä kolmasosa ei kokenut, että pistejärjestelmä olisi muuttanut heidän liikennekäyttäytymistään, lähes puolet vastasi sen vaikuttaneen vähän, ja vain noin neljäsosa sanoi sen vaikuttaneen. Kyse oli kuitenkin ihmisten omista käsityksistä, ja tutkimuksen ei todettu antavan ratkaisevaa vastausta pistejärjestelmän vaikutuksista. Ranska Ranskassa on ollut käytössä pistejärjestelmä vuodesta 1992 lähtien. Monista muista vastaavista järjestelmistä poiketen se perustuu käänteiselle mallille (ajokorttipisteet). Alunperin kaikilla kuljettajilla oli 12 pistettä, joista vähennettiin pisteitä rikkomuksien perusteella. Vuonna 2004 sääntelyä uudistettiin ja uusille kuljettajille säädettiin muita alhaisempi alkupistemäärä. Uudet kuljettajat saavat kuusi alkupistettä, ja mikäli he eivät syyllisty rikkomuksiin kolmen vuoden koeaikana, he saavat täydet 12 pistettä. Jos kuljettaja syyllistyy pisteitä poistavaan rikkomukseen koeajalla, alkaa kolmen vuoden koeaika uudestaan. Vähennettäessä 3-5 pistettä uuden kuljettajan on lisäksi osallistuttava koulutukseen. Eri rikkomukset on arvostettu eri arvoisiksi ja yhdestä määrätystä teosta voidaan vakavuudesta riippuen vähentää vaihteleva määrä pisteitä. Esimerkiksi km/h ylinopeudesta vähennetään 1-4 pistettä, yli 40 km/h ylinopeudesta 4 pistettä ja turvavyön käytön laiminlyönnistä yksi piste. Mikäli kuljettaja samalla teolla syyllistyy useampiin rikkomuksiin, voidaan kerralla vähentää enintään kuusi pistettä, ja vakavampien rikkomusten perusteella vastaava raja on kahdeksan pistettä. Pisteet vähennetään joko suoraan sakon antamisen yhteydessä tai tuomioistuimen päätöksen ollessa lopullinen. Pisteiden putoaminen nollaan merkitsee 6 kk:n ajokieltoa. Kuljettajan osittain vähentynyt pistetili palautetaan ennalleen kolmen vuoden rikkeettömän ajanjakson jälkeen. Osallistumalla koulutukseen kuljettaja voi lisätä pistetiliään neljällä pisteellä. Koulutukseen voi kuitenkin osallistua vain kerran kahdessa vuodessa. Säädettäessä uusien kuljettajien erityisasemasta pistejärjestelmää kehitettiin myös muulla tavoin. Koulutuksesta on tullut entistä tärkeämpi osa järjestelmää. Tavoitteena parantaa kuljettajien tietoja liikenneturvallisuudesta ja saada kuljettajat paremmin huomioimaan ajamisen interaktiivisuus ja sosiaalisuus sekä vähentää heidän kielteistä käyttäytymistään. Kursseilla on kaksi ohjaajaa, joista

5 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 5 (12) toinen on psykologi ja toinen on erikoistunut liikennekoulutukseen. Kurssit ovat kahden päivän mittaisia. Ranskan pistejärjestelmää on arvioitu sen voimassaoloajan aikana. Varsinkin ensimmäisten vuosien aikana sen todettiin vähentäneen liikenteessä kuolleiden määrää ja parantaneen liikenneturvallisuutta. Viime vuonna tehtyjen muutosten toivotaan yhä parantavan pistejärjestelmän positiivisia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan n. 80 % rikoksentekijöistä on miehiä, nuoret ovat suhteessa määräänsä usein osallisina onnettomuuksissa, ylinopeus on syynä pisteiden vähentämiseen lähes joka toisessa tapauksessa (47 %), turvavyön tai kypärän käyttöpakon laiminlyönti joka neljännessä tapauksessa ja alkoholi liittyy pisteiden vähentämiseen vähemmän kuin joka kymmenennessä tapauksessa. Mainitut kategoriat olivat kolme tavallisinta syytä pistemenetyksiin. Saksa Myös Saksassa on käytössä järjestelmä, jossa pisteiden kertyminen liikennerikkomusten seurauksena voi johtaa ajo-oikeuden poistamiseen. Pistejärjestelmä otettiin Saksassa käyttöön jo 1970-luvun alussa. Jos kuljettajalle kertyy 18 virhepistettä, on seurauksena ajokortin peruuttaminen. Kun päätös ajokortin peruuttamisesta tehdään, määrätään samalla määräaika uuden kortin saamiselle, joka yleensä on 6 kk. Pisteitä annetaan mm. ylinopeudesta, väistämisvelvollisuuden laiminlyönnistä, punaisia päin ajamisesta ja laittomasta ohituksesta. Pienemmistä rikkomuksista annetaan 1-4 pistettä ja vakavammista 5-7. Vakavimpia seitsemän pisteen tekoja ovat tieliikenteen vaarantaminen ja yli 1,1 promillen rattijuopumus. Järjestysrikkomuksiksi katsottavista teoista seuraa 1-4 pistettä. Yksittäisistä pisteytyspäätöksistä ei voi valittaa. Pisteet poistetaan 2-10 vuoden kuluessa riippuen rikkomuksen vakavuudesta. Osallistumalla koulutukseen voidaan vähentää kertynyttä pistemäärää. Koulutusta voidaan kuitenkin käyttää pisteiden vähentämiseen, mutta vain kerran viiden vuoden sisällä. Koulutuksesta tulee pakollista pisteiden määrän ollessa Pisteiden saavuttaessa tason 8-13 ajokortinhaltijalle lähetetään kirjallinen varoitus ja häntä kehotetaan osallistumaan koulutusohjelmaan. Koulutuksen on todettu olevan tärkeä osa pistejärjestelmää, ja sen vaikutus on ollut merkittävä varsinkin rattijuopoille. Iso-Britannia Liikennerikkomukset on jaettu kolmeen ryhmään vakavuusasteen mukaan. Usein ajokiellon määrääminen on vain mahdollista, mutta joidenkin vakavampien rikosten ja määrätyn pistemäärän jälkeen, ajokielto on pakko määrätä. Tietyistä vakavammista liikennelainsäädännön rikkomuksista annetaan virhepisteitä. Kun kuljettajalle on kertynyt 12 pistettä, ajokieltoon määrääminen on pakollista. Uusia kuljettajia koskee tiukemmat rajat, ja heidät määrätään ajokieltoon, kun kuusi pistettä on kertynyt kahden vuoden koeajan sisällä. Pistemäärät vaihtelevat eri rikkomusten ja niiden vakavuuden perusteella. Esim. ylinopeus antaa 3-6 pistettä ja varomaton ajo (usein onnettomuuden yhteydessä) 3-9 pistettä. Pisteet poistetaan rekisteristä kolmen vuoden jälkeen. Mikäli ajokielto on seurausta yksittäisestä teosta, kuljettajan aikaisemmat pisteet säilyvät rekisterissä ajokiellosta riippumatta. Ajokielto pisteiden perusteella sitä vastoin poistaa kuljettajalle kertyneet pisteet. Mikäli ajokortti poistetaan 12 pisteen perusteella, on kuljettajalla aina oikeus viedä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Iso-Britanniassa on moniin muihin maihin verrattuna varsin pitkät ajokiellot. Langettavan tuomion kohdalla on ajokiellon kesto vähintään kuusi kuukautta. Kuljettajan on haettava oikeudelta ajokiellon poistamista. Yli kahden vuoden ajokielloissa kuljettaja voi määrätyn ajan kuluttua anoa ajokiellon lyhentämistä. Ajokortin rikemerkinnät säilyvät kuitenkin laissa säädetyn ajan kuljettajan ajokortilla. Rikkomuksesta riippuen kyseinen ajanjakso on neljä tai yksitoista vuotta.

6 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 6 (12) Luxemburg Luxemburgissa on ollut käytössä pistejärjestelmä marraskuusta 2002 lähtien. Järjestelmä muistuttaa kovasti Ranskassa olevaa järjestelmää. Kuljettajilla on 12 lähtöpistettä, josta vähennetään vaihteleva määrä pisteitä tehdystä rikkomuksesta riippuen. Pisteitä vähentävät teot on jaettu merkittäviin (4-6 pistettä), vakaviin (2 pistettä) ja sellaisiin, jotka koskevat matkustajien turvallisuutta (1 piste). Jos kuljettaja samanaikaisesti syyllistyy useampaan rikkomukseen, voidaan häneltä kerralla vähentää enintään kuusi pistettä, tai kahdeksan, jos yksi teoista katsotaan vakavaksi. Kuljettajan pistetili palaa 12 pisteeseen, jos hän ei kolmeen vuoteen ole syyllistynyt rikkomuksiin. Osallistumalla vapaaehtoiseen koulutukseen kuljettaja voi saada takaisin kolme pistettä. Kurssiin voi kuitenkin osallistua vain kerran kolmen vuoden aikana. Pistetilin vähentyessä nollaan kuljettaja menettää ajokorttinsa 12 kk:n ajaksi. Menettäessään koko pistetilinsä uudelleen on ajokielto voimassa 24 kk. Jos kuljettaja menettää ajo-oikeutensa, tulee hänen osallistua pakolliseen koulutukseen, joka kestää viisi päivää. Järjestelmä ulottuu samoin tavoin maan omiin asukkaisiin ja ulkomaalaisiin. Ulkomaalaisille, jotka syyllistyvät rikkomuksiin Luxemburgissa, avataan virtuaalinen ajokortti. Tämä järjestelmä on tärkeä keino ulkomaalaisten tekemien liikennerikkomusten ehkäisyssä. Tietyillä teoilla (esim. virheelliset renkaat) voi olla vaikutuksia niin kuljettajaan kuin ajoneuvon omistajaan. Liikenneministeriön tehtävänä on mm. kirjallisesti ilmoittaa kuljettajille pistemenetyksistä, sekä hyväksyä kursseja pitävät henkilöt. Italia Italiassa tuli voimaan uusi tieliikennelaki kesäkuussa Ajokortin lähtöpistemäärä on 20, josta rikkomuksiin syyllistymällä sakon yhteydessä vähennetään pisteitä pistetaulukon mukaisesti Törkeimmistä liikennerikkomuksista vähennetään 10. Jos kuljettaja menettää kaikki 20 pistettään, hänen tulee 30 päivän sisällä suorittaa autokoulussa jatkokurssi tai ajokortti poistetaan häneltä pysyvästi. Jos pistemäärä on vähentynyt mutta ei ole nollassa, voi kuljettaja saada takaisin pisteitä joko suorittamalla ylimääräisiä autokoulun kursseja (normaalisti enintään 6 pistettä 12h/2vkoa, ammattikuljettajat enintään 9 pistettä 18h/1kk:n aikana) tai kahden vuoden rikkeettömällä ajolla. Jälkimmäisessä tapauksessa kuljettajan pistemäärä voidaan palauttaa 20 pisteeseen. Uusi laki on ankarampi nuorille kuljettajille, joilta otetaan tupla pistemäärä kolmen ensimmäisen ajovuoden aikana. Italiassa ulkomaalaisella ajokortilla ajavaan henkilöön sovelletaan samaa lakia kuin italialaisiin. Ulkomaalaisen on maksettava rikesakko välittömästi ja liikenneministeriön tietokantaan merkitään kyseisen henkilön menettämä pistemäärä. Espanja Espanjassa pistejärjestelmä on otettu käyttöön heinäkuussa Luxemburgin tavoin myös Espanja on ottanut mallia Ranskan järjestelmästä. Kuljettajat saavat 12 lähtöpistettä, joista vähennetään 2-6 pistettä eri rikkomuksiin syyllistymisen myötä. Osallistumalla 15 tuntia kestävälle kurssille, kuljettaja voi saada takaisin neljä pistettä. Jos kuljettajan ajo-oikeus peruutetaan, tulee hänen osallistua 30 tunnin mittaiseen koulutukseen. Ajokorttia voi hakea uudestaan aikaisintaan 6 kk:n kuluttua. Ammattikuljettajat voivat jouduttaa ajankohtaa, jolloin he osallistuvat kurssiin, mutta muuten heitä koskevat samat virhepisteet kuin muita kuljettajia. Irlanti Irlanti siirtyi pistejärjestelmään syksyllä Kuljettaja voi saada pisteitä neljästä eri rikkomuksesta: ylinopeus, ei vakuutusta, ei turvavyötä, huolimaton ajo. Mikäli kuljettaja saa 12 pistettä kolmen vuoden aikana, menettää hän ajokorttinsa 6 kk:n ajaksi. Pistetili tyhjenee kolmen vuoden jälkeen,

7 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 7 (12) jos pistemäärä ei ole saavuttanut 12. Pisteitä annetaan pistetaulukon mukaisesti 1-5. Määrätyn teon eriasteista moitittavuutta ei huomioida pisteitä annettaessa. Mikäli kuljettaja syyllistyy esim. ylinopeuteen, saa hän kuitenkin kaksi pistettä hyväksyessään sakon heti, mutta neljä pistettä mikäli hän vie asian tuomioistuimeen ja häviää. Sakon määrä nousee samalla. Tanska Tanskassa otettiin syyskuun alussa 2005 käyttöön järjestelmä, jossa lasketaan toistuvia liikennerikkomuksia ilman pisteytystä. Tiettyihin rikkomuksiin syyllistyminen kolme kertaa kolmen vuoden sisällä johtaa ajokieltoon. Uusilla kuljettajilla kaksi rikkomusta kolmessa vuodessa johtaa ajokieltoon ja joutuu osallistumaan sekä teoria- että ajokoulutukseen. Hollanti Myös Hollannissa lasketaan toistuvia rikkomuksia ilman rikkomusten pisteytystä. 4 Pistejärjestelmän käyttöönotto Suomessa 4.1 Yleistä Suomessa on siis nykyisinkin käytössä järjestelmä, jossa liikennerikkomusten kertymisen perusteella kuljettaja voidaan määrätä ajokieltoon. Pistejärjestelmä ei siis aiheuttaisi suurta rakenteellista muutosta. Pistejärjestelmään siirtymisen keskeinen etu olisi mahdollisuus antaa liikennerikkomuksille eri painoarvot. Nykyisin kaikki järjestelmään kuuluvat liikennerikkomukset ovat samanarvoisia, mutta pistejärjestelmässä liikenneturvallisuuden kannalta vakavammiksi arvioiduille teoille voitaisiin antaa korkeampi pistearvo ja niihin syyllistyminen johtaisi siten nopeammin ajokieltoon. Pistejärjestelmään siirtyminen lisäisi todennäköisesti myös toistuviin liikennerikkomuksiin liittyvien seuraamusten tunnettavuutta. Uudistuksen yhteydessä olisi syytä lisäksi arvioida, onko pistejärjestelmään tarvetta sisällyttää muitakin liikennerikkomuksia kuin nykyisessä rikkomusten lukumäärään perustuvassa järjestelmässä on. Pistejärjestelmää suunniteltaessa on ensimmäiseksi tehtävä valinta virhepisteiden kertymisen ja ajokorttipisteiden vähenemisen välillä. Valinnalla on todennäköisesti vaikutus rekisterijärjestelmään tehtävien muutosten määrään, mutta tästä ei ole vielä tässä vaiheessa tarkkaa arviota. Alustavien arvioiden perusteella virhepisteiden kertyminen olisi kuitenkin sopivampi suomalaiseen ajokieltojärjestelmään. Tähän ratkaisuun on päädytty myös Norjassa. Ruotsissa tehdyssä pistejärjestelmää koskevassa tutkimuksessa suositeltiin niin ikään virhepisteiden kertymiseen perustuvaa pistejärjestelmää. Toistuvista liikennerikkomuksista määrättävien ajokieltojen kestoon tuli muutos maaliskuussa 2005 ajokiellon vähimmäispituuden säätämisellä. Sen vuoksi pistejärjestelmän käyttöönoton yhteydessä ei olisi välttämättä tarvetta puuttua ajokieltojen pituuksiin. Tarkemmat ohjeet ajokiellon pituudesta ja määräämisestä on annettu sisäasiainministeriön ohjeessa (SM /Vi-3). Samassa ohjeessa on myös määräykset ajokiellon sijasta annettavan varoituksen käytöstä. Pistejärjestelmän säätämisellä ei ole tarkoitus puuttua varoituksen käyttöön. Ajokiellon vaikutus esimerkiksi kuljettajan toimeentuloon voitaisiin siis jatkossakin huomioida, jos edellytykset varoituksen antamiseen

8 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 8 (12) ovat olemassa. Sen sijaan ammattikuljettajien lievempää kohtelua pistejärjestelmässä ei liikenneturvallisuussyistä voida pitää hyväksyttävänä. 4.2 Pistejärjestelmän piiriin kuuluvat liikennerikkomukset Nykyisin toistuvina ajokieltoon johtavia liikennerikkomuksia ovat tieliikennelain 75 :n 2 momentin 5-kohdan mukaan tieliikennelain nojalla rangaistavat teot, rikoslaissa olevista teoista liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja liikennepako tieliikenteessä sekä ajoneuvolain 96 :n 2 momentissa tarkoitettu ajoneuvorikkomus (14 kohtaa sisältävä luettelo ajoneuvolain säädösten rikkomisesta). Rajoituksena on, että rikesakolla rangaistavista teoista ainoastaan ylinopeusrikkomukset otetaan huomioon. Lisäksi toistuviin rikkomuksiin lasketaan liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu paljastinlaiterikkomus. Tarvetta joidenkin nykyiseen järjestelmään kuuluvien tekojen jättämiselle pistejärjestelmän ulkopuolelle ei ole tiedossa, joten lähtökohtaisesti ne muodostaisivat pistejärjestelmän perustan. Sen sijaan tulee harkita eräiden uusien tekojen sisällyttämistä pistejärjestelmään, koska eri tekojen vakavuudessa olevat erot voidaan huomioida pisteytyksessä. Kriteerinä teoille voitaisiin pitää, että ne koskevat kuljettajan tekemistä tai laiminlyöntiä eivätkä esimerkiksi kuljetuksen järjestäjää. Lisäksi teoilla tulisi olla suorahko liittymä liikenneturvallisuuteen, minkä vuoksi esimerkiksi ajoneuvon vakuuttamiseen liittyviä laiminlyöntejä ei alustavasti ole ajateltu ottaa pistejärjestelmään. Tieliikennelain rikesakolla rangaistavista teoista tulisi niiden tärkeän liikenneturvallisuusvaikutuksen vuoksi ottaa pistejärjestelmään ainakin turvalaitteiden käytön laiminlyönti ja mahdollisesti myös viestintälaitteiden ajon aikaiseen käyttöön liittyvä rikkomus. Useassa Euroopan maassa pistejärjestelmään kuuluu myös vakavampia liikennerikoksia, kuten esimerkiksi suomalaiseen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen rinnastettavat teot tai rattijuopumukset. Näitä tekoja, joista nykyisin seuraa ajokielto yhden teon perusteella, ei Suomessa ole tarkoitus ottaa mukaan pistejärjestelmään. Sama koskee myös liikenneturvallisuuden vaarantamista, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan, sekä kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta. Pistejärjestelmä tulisi siis alustavien arvioiden mukaan kattamaan tieliikennelain 75 :n 2 momentin 5-kohdassa mainitut teot sekä joitakin uusia tekoja, joista ei nykyisin ole voitu määrätä ajokieltoa. 4.3 Pisteytys ja virhepistetilin tyhjentyminen Lähtökohtana on tässä käytetty virhepisteiden kertymiseen perustuvaa järjestelmää, jollainen on käytössä esimerkiksi Norjassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Tekojen luokittelu eri pistemääriin on välttämätöntä, jotta pistejärjestelmä eroaisi nykyisin käytössä olevasta rikkomusten lukumäärään perustuvasta järjestelmästä. Käytössä olevissa pistejärjestelmissä tekojen porrastuksen laajuus vaihtelee maittain, mikä on seurausta jo siitä, että osassa maista järjestelmään kuuluu vakavuudeltaan hyvin erilaisia tekoja. Jos pistejärjestelmään kuuluu vain vakavuudeltaan lähellä toisiaan olevia liikennerikkomuksia, ei laajan porrastuksen käyttö ole perusteltua. Pienillä pistemäärillä ja porrastuksella ajokieltoon määräämiseen johtava kokonaispistemäärä jää melko alhaiseksi, mikä voi myös helpottaa järjestelmän hahmottamista. Norjassa liikennerikkomuksesta saa pääsääntöisesti kaksi pistettä. Poikkeuksena on lievä ylinopeus, josta voi selvitä yhdellä pisteellä. Norjan pistejärjestelmä on itse asiassa melko lähellä Suomessa nykyisin olevaa järjestelmää, koska lähes kaikki rikkomukset ovat samanarvoisia. Suomessa piste-

9 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 9 (12) järjestelmään kuuluisi huomattavasti enemmän liikennerikkomuksia, joten aivan näin suppeaan porrastukseen ei meillä voitane päätyä. Erityisesti tieliikennelain nojalla rangaistavia tekoja on hyvin erilaisia, minkä vuoksi asteikko voisi olla esimerkiksi yhdestä kolmeen pisteeseen. Pistejärjestelmän yksinkertaisuus puoltaisi kiinteitä tekokohtaisia pistemääriä, mutta tämä estäisi tilannekohtaisen harkinnan ja erityisolosuhteiden huomioimisen. Ratkaisuna voisi olla, että osalle teoista määrättäisiin kiinteä pistemäärä ja osalle tietty vaihteluväli. Esimerkiksi ylinopeus- ja ylikuormarikkomukset voitaisiin porrastaa ylityksen suuruuden mukaan. Kaikkien yksittäisten tekojen pistemäärää ei liene tarpeen säätää laissa tai asetuksessa, vaan esimerkiksi tieliikennelain nojalla rangaistavista teoista voitaisiin lain mukaan määrätä virhepistemäärä koko asteikolta (1-3). Tarkempi tekokohtainen ohjeistus voitaisiin antaa sisäasiainministeriön ohjeella. Tämä yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi lainsäädäntöä. Ajokiellon määräämiseen johtavan kokonaispistemäärän tulisi liikenneturvallisuussyistä olla sellainen, ettei toistuvasti liikennerikkomuksiin syyllistyvien ajokorttiseuraamuksiin tehdä lievennyksiä. Pistejärjestelmän ankaruuden vertaaminen nykyiseen järjestelmään ei ole yksinkertaista. Pistejärjestelmässä ajokieltoon määräämisen ajankohta riippuisi suuresti siitä millaisiin rikkomuksiin kuljettaja on syyllistynyt, kun taas nykyisin merkitystä on vain rikkomusten lukumäärällä. Kokonaispistemäärä tulisi valita siten, että osassa tilanteista ajokieltoon määrääminen edellyttäisi nykyistä useampaa rikkomusta (rikkomukset lieviksi arvioituja) ja osassa nykyistä vähäisempää määrää rikkomuksia (rikkomukset vakavampia). Lisäksi keskeinen merkitys on sillä, miltä ajalta rikkomukset lasketaan, eli pistejärjestelmässä rikkomusten vanhentumisajalla. Käytössä olevissa pistejärjestelmissä jokaisella liikennerikkomukselle lasketaan yleensä erikseen vanhentumisaika, joka voi olla kaikille rikkomuksille sama (Norja ja Iso-Britannia) tai rikkomuksen vakavuuden mukaan vaihtuva (Saksa). Vanhentumisajat ovat Norjassa ja Iso-Britanniassa kolme vuotta ja Saksassa 2-10 vuotta. Pistejärjestelmän yksinkertaisuuden näkökulmasta kiinteää vanhentumisaikaa voidaan pitää Suomeen parempana vaihtoehtona. Rikkomusten vakavuus voidaan lisäksi riittävästi huomioida pisteytyksessä, joten erilliset vanhentumisajat eivät ole välttämättömiä. Nykyisin ajokieltoon johtaa syyllistyminen kolmeen liikennerikkomukseen vuoden tai neljään kahden vuoden kuluessa. Pistejärjestelmässä vanhentumisaika voisi Norjan ja Iso-Britannian mallin mukaan olla hieman nykyistä pidempi kolme vuotta. Jos pisteasteikoksi oletetaan yhdestä kolmeen, voisi ajokieltoon johtava kokonaispistemäärä olla tällöin esimerkiksi kahdeksan. Kokonaispistemäärä riippuu tietenkin siitä miten eri teot pisteytetään asteikolla. Käytännössä kahdeksan kokonaispistemäärällä useimmat teot olisivat yhden tai kahden virhepisteen arvoisia. Näitä voisivat olla myös yleisimmät rikkomukset eli ylinopeudet jaettuna kahteen luokkaan. Kolmen virhepisteen tekoja voisivat olla eräät vakavimmat tai erityistä suunnitelmallisuutta osoittavat teot, kuten paljastinlaiterikkomus, joka osoittaa piittaamattomuutta liikennesääntöjä ja liikenneturvallisuutta kohtaan. Lyhytaikaisen ajokortin haltijoilla tulisi pistejärjestelmässäkin olla tiukemmat edellytykset ajooikeuden voimassaololle, etenkin jos rikkomusten vanhentumisaika on lyhytaikaisen ajokortin voimassaoloa pidempi kolme vuotta. Näin on myös useissa eurooppalaisissa pistejärjestelmissä. Ajooikeuden menettämiseen johtava virhepistemäärä voisi lyhytaikaisen ajokortin haltijoilla olla esimerkiksi neljä. Ajokiellon kärsimisen jälkeen virhepistetili nollautuisi kaikilla kuljettajilla. Vaihtoehtoisesti kahdeksan virhepisteen ylittävät pisteet viimeisestä liikennerikkomuksesta jäisivät voimaan. Edellä esitetyllä mallilla pistejärjestelmää voitaisiin luonnehtia osin nykyistä rikkomusten lukumäärään perustuvaa järjestelmää ankarammaksi ja osin lievemmäksi. Toisaalta sitä voisi myös pitää

10 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 10 (12) aiempaa oikeudenmukaisempana, koska pistejärjestelmä huomioisi nykyistä paremmin tekojen luonteen. Vakavammiksi arvioituihin tekoihin syyllistyminen johtaisi jatkossa nykyistä nopeammin ajokieltoon, mutta lievempiä, usein tahattomiakin, rikkomuksia sallittaisiin nykyistä enemmän. Esimerkiksi nykyisin lieviin ylikuormiin syyllistymisestä seuraavaa ajokieltoa on usein pidetty ammattiautoilijalle kohtuuttomana seurauksena. Pistejärjestelmässä lievät ylikuormat ja lievät ylinopeudet voitaisiin luokitella yhden pisteen teoiksi, joista ei seuraisi ajokieltoa kuin vasta kahdeksannesta teosta kolmen vuoden sisällä. 4.4 Koulutukseen osallistuminen virhepisteiden vähentäjänä Useissa eurooppalaisissa pistejärjestelmämaissa kuljettajalla on mahdollisuus liikennekoulutukseen osallistumalla vähentää virhepisteitä tai lisätä ajokorttipisteitä. Koulutukseen osallistuminen on kuitenkin poikkeuksetta rajattu niin, ettei sen avulla voi toistuvasti parantaa pistetilannetta. Norjassa koulutusmahdollisuus ei ole käytössä. Useassa Euroopan maassa koulutusta on yleisesti käytetty yhtenä liikennerikosseuraamuksena ja näissä maissa koulutus on liitetty myös pistejärjestelmään. Pohjoismaissa koulutuksen käyttöön seuraamuksena on suhtauduttu epäilevämmin. Toistuvasti liikennerikkomuksiin syyllistymisen taustalla ei yleensä ole puuttuvat tiedot tai taidot, vaan liikennettä koskevat asenteet, joihin lyhyehköillä kursseilla vaikuttaminen on vaikeaa. Liikenneturvallisuusasian neuvottelukunnan jäsenet vastustivat lähes yksimielisesti koulutuksen liittämistä pistejärjestelmään Suomessa. Koulutuksen kyseenalaisen tehokkuuden lisäksi asiaan liittyy useita käytännön ongelmia. Koulutusjärjestelmän tulisi olla valtakunnallinen ja sen aikaan saaminen veisi huomattavasti aikaa, koska valmista järjestelmää ei ole. Liikenneturvan kouluttajien osana yhdyskuntapalvelua vetämät liikennekurssit eivät sovellu koulutusjärjestelmän pohjaksi eikä toistuviin liikennerikkomuksiin syyllistyneiden koulutus kuulu varsinaisesti Liikenneturvan tehtäviinkään. Autokoulut voisivat olla kiinnostuneita tehtävästä, mutta nykyisin autokoulunopettajan koulutus ei anna riittäviä valmiuksia tämän kohderyhmän koulutukseen. Ennen opettajien kouluttamista tulisi myös selvittää optimaalisen koulutuksen sisältö. Lisäksi olisi tietenkin ratkaistava kuka koulutuksen maksaa. Jos kuljettaja velvoitetaan maksamaan koulutus, nousee esiin kysymys siitä, että kaikilla ei ole siihen varaa. Julkisin varoin rahoitettu koulutus tuntuu nykyisessä taloudellisessa tilanteessa epätodennäköiseltä. Näillä perusteilla pistejärjestelmän valmistelussa lähdetään siitä, että koulutus ei ainakaan alkuvaiheessa tule osaksi uutta järjestelmää. 4.5 Siirtyminen nykyisestä järjestelmästä pistejärjestelmään Siirtyminen nykyisestä liikennerikkomusten lukumäärään perustuvasta järjestelmästä pistejärjestelmään ei ole yksinkertainen. Jos ajokieltoon määräämiseen vaadittava lukumäärä rikkomuksia on tapahtunut ennen pistejärjestelmän voimaantuloa, noudatettaisiin nykyistä lakia. Ongelmallinen on tilanne, jossa osa rikkomuksista on sattunut nykyisen lain voimassaoloaikana ja osa pistejärjestelmän aikana. Vaihtoehtoja on kaksi: ennen pistejärjestelmää tapahtuneet teot pisteytetään jälkikäteen tai vanhat rikkomukset poistetaan ja pistejärjestelmän alkaessa kaikkien virhepistemäärä on nolla. Ensimmäinen vaihtoehto olisi liikenneturvallisuuden näkökulmasta parempi, mutta sen toteutukseen liittyy huomattavia vaikeuksia. Vanhojen tekojen pisteyttäminen olisi valtava manuaalinen tehtävä, jonka suorittamiseen olisi vaikea löytää resursseja. Lisäksi kaikkien tekojen pisteyttäminen jälkikäteen ei olisi helppoa. Jos samasta teosta voidaan antaa eri pistemääriä, olisi kuljettajien oikeusturvan takia käytännössä valittava alin pistemäärä. Todennäköisempi vaihtoehto olisikin pistejärjestelmän aloit-

11 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 11 (12) taminen nollapistetilanteesta, minkä etuna olisi helpomman toteutettavuuden lisäksi se, että kuljettajilla ei olisi uuden järjestelmän alkaessa epäselvyyttä omasta pistetilanteestaan. 4.6 Rekisteriuudistus ja toteutusmahdollisuudet Ajoneuvohallintokeskuksen palvelujen kokonaisuudistushankkeen (PALKO) etenemisellä on keskeinen merkitys pistejärjestelmän käyttöönotolle. Uudistuksen piti valmistua vuoden 2011 aikana, mutta näyttää siltä että ajoneuvoprojektin käyttöönoton viivästyminen lykkää hieman myös viimeisenä vuorossa olevan kuljettajaprojektin valmistumista. Uudistuksessa pyritään ottamaan huomioon myös pistejärjestelmän sille asettamat vaatimukset, mutta ongelmana on pistejärjestelmän käyttöönotto ennen PALKO:n valmistumista. Se vaatisi isoja, jopa satojen henkilötyöpäivien, muutoksia nykyisin käytössä olevaan liikennetietojärjestelmään. Tämä ei ole mahdollista, koska kaikki voimavarat on keskitetty uuden järjestelmän kehittämiseen. Tarvittavia työntekijöitä ei ole saatavissa muualta, joten uuden järjestelmän valmistumista jouduttaisiin entisestään lykkäämään. Jos osa pistejärjestelmän eduista halutaan mahdollisimman nopeasti käyttöön, on yksi vaihtoehto lisätä muutamia uusia liikennerikkomuksia nykyisin käytössä olevaan rikkomusten lukumäärään perustuvaan järjestelmään. Esimerkiksi turvalaitteiden laiminlyönti voisi olla rikkomus, joka liikenneturvallisuusnäkökulmasta olisi syytä huomioida ajokieltojärjestelmässä. Toteutuksen vaatimat rekisterimuutokset ovat melko pieniä ja ne voidaan toteuttaa ennen PALKO:n valmistumista. 5 Vaikutusarviointia 5.1 Liikenneturvallisuusvaikutukset Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa on pistejärjestelmään siirtymisellä arvioitu olleen selvästi myönteinen liikenneturvallisuusvaikutus. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että näin kävisi myös Suomessa. On tärkeää huomata, että Suomessa on jo voimassa järjestelmä, jossa toistuvien liikennerikkomusten perusteella määrätään ajokielto. Ranskassa ja Italiassa näin ei ollut, ja näissä maissa tehtiin pistejärjestelmän voimaantulon yhteydessä myös muita liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Norjassa tehtyjen ensimmäisten arvioiden mukaan pistejärjestelmä ei merkittävästi parantanut liikenneturvallisuutta. Ei voida odottaa, että pistejärjestelmä parantaisi merkittävästi liikenneturvallisuutta Suomessa. Myönteisiä vaikutuksia voi syntyä siitä, että muutoksen saama julkisuus todennäköisesti lisäisi järjestelmän tunnettavuutta. Toisaalta nykyjärjestelmäkin on ainakin niiden tiedossa, jotka liikennerikkomuksiin ovat syyllistyneet, koska AKE lähettää heille muistutuskirjeen ennen kuin ajokieltoon johtava määrä rikkomuksia on täynnä. Liikenneturvallisuutta voi edistää se, että rikkomusten eri painoarvon myötä pistejärjestelmä voi paremmin ehkäistä törkeämpiä rikkomuksia, koska niihin syyllistyminen johtaisi nykyistä nopeammin ajokieltoon. Ennalta estävän vaikutuksen määrään vaikuttaa kuitenkin suuresti liikennevalvonnan tehokkuuden kautta koettu kiinnijäämisriski. Myönteinen vaikutus voisi olla myös sillä, että pistejärjestelmä koettaisiin nykyistä oikeudenmukaisemmaksi ja siten hyväksyttävämmäksi, koska kaikki rikkomukset eivät enää olisi samanarvoisia.

12 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 12 (12) 5.2 Taloudelliset vaikutukset Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset pistejärjestelmän luomisesta kohdistuvat AKE:een, joka vastaa kuljettajia ja ajoneuvoja koskevista rekistereistä. Pistejärjestelmän huomioiminen vaikuttaa PALKO:n kuljettajaprojektin työmäärään, mutta kustannukset eivät todennäköisesti lisäänny merkittävästi, jos pistejärjestelmän pääpiirteet ovat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa selvillä rekisterijärjestelmää rakennettaessa. Valmiin rekisterin muuttaminen sen sijaan aiheuttaisi huomattavia lisäkustannuksia. Eräisiin oikeus- ja poliisihallinnon rekistereihin jouduttaisiin todennäköisesti myös tekemään muutoksia, mutta työmäärä on pienehkö. Pistejärjestelmän käyttöönotto edellyttäisi myös huomattavaa määrää eri viranomaisten koulutusta ja muutoksesta tiedottamista. 6 Liikenne- ja viestintäministeriön jatkotoimenpiteet Virkamiestyönä tehty taustamuistio lähetetään kesäkuussa 2007 lausuntokierrokselle ja avoimeen keskusteluun. Tämän jälkeen asiaa viedään eteenpäin siltä pohjalta, jolla näyttäisi olevan liikenneturvallisuuden kannalta myönteistä vaikutusta. Mikäli pistemalliin esittämiseen päädytään, järjestelmän perusrakenteen pitäisi olla selvillä vuoden 2008 alkuun mennessä. Tämä on tärkeää myös sen vuoksi, että AKE:lla pitäisi olla ajoissa mahdollisimman tarkat tiedot järjestelmästä kuljettajapuolen rekisteriä rakennettaessa (ajokorttirekisterin PALKO-muutokset toteutunevat 2011 jälkeen). Jos päätetään pitää nykyinen rikkomusten lukumäärään perustuva malli, siihenkin voidaan tehdä parannuksia, esimerkiksi lisätään turvalaitteiden käytön laiminlyönti niihin rikkomuksiin, jotka toistuessaan voivat johtaa ajokieltoon.