KULTTUURIANTROPOLOGIAN LAUDATURSEMINAARI
|
|
- Kaarina Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KULTTUURIANTROPOLOGIAN LAUDATURSEMINAARI Ohjeistus Hannu I. Heikkinen, Taina Kinnunen, Aila Mustamo, Riitta-Marja Leinonen ja Anneli Meriläinen- Hyvärinen 2016
2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo YLEISET OHJEET Seminaarin suorittaminen Omiin esityksiin valmistautuminen Opponointeihin valmistautuminen Pöytäkirja Tutkimussuunnitelma Käsikirjoitus Tiivistelmä ja kypsyysnäyte Työn vieminen Laturiin... 6 LIITTEET... 7 Pöytäkirjamalli... 7 Tiivistelmän/kypsyysnäytteen ohjeet... 8 Tekstin sisäiset lähdeviitteet Lähdeluettelo Esimerkkejä erilaisista lähdekirjallisuustyypeistä Tekstin muotoilun ohjeet... Error! Bookmark not defined. Pro gradu -tutkielman tarkastusprosessi
3 1. YLEISET OHJEET 1.1. Seminaarin suorittaminen Kulttuuriantropologian seminaari aloitetaan syventävien opintojen vaiheessa silloin, kun oman pro gradun työstäminen on tullut ajankohtaiseksi. Seminaarin seuraamisen voi aloittaa jo ennen kuin tietää oman tutkimuksensa aiheen. Seminaari suoritetaan: 1) Osallistumalla aktiivisesti vähintään 10 seminaari-istuntoon omien esityskertojen lisäksi. Esitettäviin töihin tutustutaan etukäteen, ja niitä kommentoidaan istunnossa. Seminaarin tarkoituksena on oppia tutkimuksen tekoa ja tieteellistä argumentaatiota sekä auttaa kutakin esittäjää viemään työtään eteenpäin keskustelun avulla. 2) Osallistumalla joko syys- tai kevätlukukauden aloittavan seminaarin järjestäytymis- ja opetusistuntoihin. 3) Osallistumalla kirjaston tiedonhakuharjoituksiin, ellei ole suorittanut vastaavaa jokin muun kurssin kuten kandidaatinseminaarin yhteydessä. 4) Opponoimalla yhden käsikirjoituksen. On järkevää muodostaa työpareja, jotka opponoivat toisensa ristiin ja samalla perehtyvät hyvin oman työnsä lisäksi ainakin yhden muun tutkimuksen kehittymiseen ja ongelmakenttään. 5) Toimimalla käsikirjoituksen tarkastusseminaarin pöytäkirjanpitäjänä (ks. 1.4.) 6) Esittämällä noin 5-sivuisen tutkimussuunnitelman (ks. 1.5.). 7) Esittämällä sivuisen laudaturesitelmän (teoreettis-metodologinen viitekehys ja oma sovellus) (ks. 1.6) 8) Esittämällä tutkimuksen noin sivuisen käsikirjoituksen (ks. 1.7.) 9) Käsikirjoitusseminaarissa työhön esitetään tarvittavat muutokset, jotka tekemällä työ on valmis painoon ja viralliseen tarkistukseen. Mikäli laajoja muutoksia esitetään, työ on vielä tarkistutettava ohjaajilla. 10) Tekemällä kypsyysnäytteen (ks. 1.8.) 1.2. Omiin esityksiin valmistautuminen Oman työn aiheesta käydään neuvottelemassa ainakin professorin, mutta myös tarvittaessa muun henkilökunnan tai tutkijoiden kanssa, minkä pohjalta aloitetaan tutkimussuunnitelman työstäminen. Aivan aluksi työn tekijän on tärkeää tehdä ensimmäiset kirjallisuushakunsa. Selvitä, miten aihetta/aihepiiriä on tutkittu aiemmin sekä Suomessa että kansainvälisesti ja mihin tutkimusperinteeseen tai -linjaan oma tutkimuksesi luultavimmin sijoittuu. Vaikka täsmälleen samasta aiheesta ei aluksi näyttäisi tulevan eteen sopivaa tutkimuskirjallisuutta, auttavaa tutkimuskirjallisuutta on yllin kyllin, ja huolellisen tiedonhaun jälkeen yleensä jopa liikaa. Mieti, 2
4 mitkä ovat tutkimuksesi tärkeimmät asiasanat ja etsi kirjallisuutta kulttuuriantropologian omista keskeisistä tietokannoista (tutustutaan ohjatussa tiedonhaussa) sekä lähitieteiden tietokannoista. Muista tarkistaa sekä kirja- että artikkelitietokannat. Asiasanoihin tulee sisällyttää sekä empiirisen tutkimusaiheen että teorian ja/tai metodologian kannalta keskeiset käsitteet. Tutkimussuunnitelma ja laudaturesitelmä laitetaan luettavaksi Optimaan viimeistään viikkoa ennen esitysajankohtaa ja käsikirjoitus vähintään kaksi viikkoa ennen esitystä. Seminaarin alussa työn tekijä esittelee työnsä pääpiirteet (työn tausta, tutkimusongelmat, aineisto, teoria ja menetelmät) sekä keskeiset sen hetkistä työskentelyvaihetta koskevat kysymykset ja ongelmat hyödyntämällä esimerkiksi Power Pointia (vastaava ilmaisohjelma on Open Office Impress). Lähtöoletuksena kuitenkin on, että kaikki lukevat työn etukäteen ja valmistautuvat esittämään ainakin yhden kommentin. Omat esitysvuorot kannattaa varata hyvissä ajoin, jotta vältytään ruuhkilta, joita tulee yleensä loppukeväälle ja -syksylle. Tutkimussuunnitelmia ja laudaturesitelmiä voidaan käsitellä kaksi yhdessä istunnossa, mutta käsikirjoituksia vain yksi. Mikäli kaikille ei voida järjestää opponenttia, työn opponoi professori tai työn muu ohjaaja. Tarvittavasta lisäohjauksesta tekoprosessin aikana voi sopia professorin kanssa Opponointeihin valmistautuminen Opponoinnin tarkoituksena on esittää rakentavaa kritiikkiä käsiteltävästä työstä. Käsikirjoitusta arvioitaessa kiinnitetään huomio seuraaviin asioihin: - miten työn tekijä käsittelee tutkimusaihettaan teorian soveltamisen, aineiston analyysin sekä tieteellisen argumentoinnin puolesta - miten teksti sisällöllisesti ja muodollisesti (lähdeviitteet) sidotaan aiempiin tutkimuksiin - miten kirjoittaja hallitsee kielenkäytön - myös lähdeluettelo tulee tarkastaa Opponentti ja professori antavat kielivirheiden korjausehdotuksensa kirjallisesti merkitsemällä korjausehdotukset tulosteeseen tai kommentointityökalulla sähköiseen versioon. Seminaari-istunnossa ei pidä juuttua käsittelemään yksittäisiä virheitä, mutta toistuvista heikkouksista tulee huomauttaa, jos sellaisia on. Opponentin on tehtävä aina huomioistaan kirjallinen vapaamuotoinen dokumentti, jossa pääkohdat on listattu. Tämä toimii tekijälle ohjenuorana työn eteenpäin viemiseksi. Seminaari-istunnossa opponentti esittää lyhyesti arvioinnin työn kokonaisuudesta, kun työn esittäjä on käyttänyt oman alkupuheenvuoronsa. Tämän jälkeen työ käydään läpi tarkemmin kohta kohdalta. Niin työn esittäjän kuin opponentin on syytä muistaa, että seminaariesitys on väline lopullisen päämäärän: pro gradun valmistumiseksi! Se on mahdollisuus keskustella omasta ja toisten töistä. Seminaarin 3
5 yleistavoite on aina myös (tieteellisen) keskustelu- ja väittelytaidon, mutta myös esiintymisen opetteleminen Pöytäkirja Pöytäkirjaa pidetään seminaari-istunnoissa, joissa käsitellään pro gradujen käsikirjoituksia. Sihteeri valitaan seminaarin osallistujien joukosta. Jokainen seminaarilainen toimii sihteerinä kerran koko käsikirjoitusta käsiteltäessä. Pöytäkirjaa pidetään opiskelijan oikeusturvan vuoksi, jotta siitä voitaisiin myöhemmin tarkastaa, mitä ohjeita seminaarissa on annettu pro gradua varten. Työn esittäjä saa siitä oman kappaleen, josta hän voi itse tarkistaa muistinsa tueksi parannusehdotukset. Pöytäkirjaan merkitään seminaari-istunnon aika, paikka, osallistujat ja keskustelun pääkohdat. Erikseen mainitaan professori (puheenjohtaja), työn esittäjä, opponentti ja sihteeri. Keskustelusta muistiin merkitään professorin ja opponentin sekä seminaari-istunnon osallistujien kommentit käsikirjoituksen sisällöstä, rakenteesta ja muotoseikoista. Mallipöytäkirja on tämän ohjeen liitteenä (LIITE 1) Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi lyhyesti (noin 5 sivua): a) Tutkimuksen otsikko (pää- ja alaotsikko), tekijä, tutkimussuunnitelma ja esityspvm. b) Tutkimuksen ytimekäs tausta, tavoite ja erityisesti selvitettävät tutkimuskysymykset = tutkimusongelma c) Tutkimuksen aineiston, sen keruun ja mahdollisesti analyysin esisuunnitelma d) Tutkimuksen alustava keskeinen tutkimuskirjallisuus (teoreettinen kirjallisuus ja aihepiiriä käsittelevät aiemmat tutkimukset) e) Alustava teoreettinen viitekehys keskustelun pohjaksi f) Mahdollinen tutkimushypoteesi eli oletus tutkimustuloksista ja mahdolliset työhypoteesit, jos tutkimus perustuu jonkin etukäteisen oletuksen tai teoreettisen väitteen testaamiseen ja uudelleen muotoiluun (hypoteettisdeduktiivinen tutkimusote). g) alustava sisällysluettelo (dispositio, työn rakenne) 1.6. Laudaturesitelmä Laudaturesitelmä kirjoitetaan suoraan jatkotyönä tutkimussuunnitelmalle, ja siitä seminaarissa käydyn keskustelun perusteella. Laudaturesitelmä on tutkimussuunnitelmaan verrattuna syvällisempi, noin sivun tarkentunut kuvaus sovellettavasta teoreettismetodologisesta viitekehyksestä. Siihen kuuluu: 4
6 a) Tutkimuksen tarkentunut otsikointi, tekijä, laudaturesitelmä, esityspvm. b) Tutkimuksen tausta ja tarkentunut tavoite ja pääkysymykset ytimekkäästi = tutkimusongelma. c) Lyhyt kuvaus sen hetkisestä tutkimuksen aineistosta tai keruusuunnitelmasta. d) Tutkimussuunnitelman esittelyssä käydyn keskustelun perusteella sen hetkinen keskeinen teoreettisen tausta; tutkimuskirjallisuuden ja keskeisten käsitteiden esittely (teoreettisen kirjallisuuden ja aihepiiriä käsittelevän aiemman tutkimuksen perusteella). e) Alustava oma teoreettismetodologinen sovellus. Kuinka aikoo aineistoa käsitellä, analysoida ja miten teoriat ja käsitteet liittyvät tutkimuskysymykseen vastaamiseen tai ilmiön selittämiseen jne. Esimerkiksi, käytetty teoria määrittää valtasuhteiden ilmenemistavat ja näillä vallan määrittelyillä aineistosta analysoidaan ilmenneet vallankäytön muodot. f) Mahdolliset tarkentuneet hypoteesit tuloksista tai työhypoteesit, jos tutkimus perustuu jonkin etukäteisen oletuksen testaamiseen ja uudelleen muotoiluun (hypoteettisdeduktiivinen tutkimusote). g) sen hetkinen sisällysluettelo (dispositio, työn rakenne) 1.7. Käsikirjoitus Käsikirjoituksen normaali pituus lähdeluetteloineen ja liitteineen on noin sivua. Seminaarissa keskitytään käsittelemään: a) Tutkimuksen rakenne (dispositio); Otsikko ja sisällysluettelo mukaan lukien pää- ja alalukujen otsikot. Pyri otsikoimaan luvut niiden keskeisiä sisältöjä kuvaten. Otsikoiden on vastattava luvun sisältöä ja tähän perustuu työn rakenteen pohdinta disposition perusteella. b) Lähdeluettelo, muotoseikat lyhyesti, keskittyen käytettyyn tai puuttuvaan kirjallisuuteen / aineistoon. c) Tutkimuksen johdanto; painopiste tutkimuksen tavoitteiden ja tutkimuskysymysten asettelulla ja muotoilulla. Johtoajatus on, että tutkimus voi vastata asetettuihin kysymyksiin. d) Tutkimuksen teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat ja soveltaminen pääpiirteittäin. e) Aineiston käsittely tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan edeten. f) Painopiste, yhteenveto! Asetettuihin tutkimuskysymyksiin on vastattava lyhyesti tutkimuksen lopussa. Työ jätetään tarkastukseen vasta siinä vaiheessa, kun työn kokonaisrakenne on pääpiirteissään valmis. Käsikirjoitusseminaari on työn viimeistelyä varten. Tämä on hedelmällinen hetki testata työn toimivuutta lukijoilla ja seminaarista saatu palaute auttaa hiomaan työn valmiiksi. Käsikirjoitusseminaari on siis työseminaari, joten valmistaudu muutoksiin ja varaa aikaa niiden tekemiselle. 5
7 1.8. Tiivistelmä ja kypsyysnäyte Pro gradun tiivistelmä on samalla myös maisterintutkintoon kuuluva kypsyysnäyte. Tarkemmat ohjeet löytyvät Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta kohdasta Maisterintutkinnon kypsyysnäyte ja tämän ohjeen liitteestä (LIITE 2). 1.9 Työn vieminen Laturiin Kun pro gradu -työ on valmis, opiskelija tekee siitä pitkäaikaissäilytykseen soveltuvan PDF/A-version ja syöttää sen sitten Laturi järjestelmään tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen työ siirtyy järjestelmästä yliopiston arkistoon sekä saataville tietyille työasemille kirjaston tiloihin. Mikäli opiskelija on antanut luvan, työ tulee saataville myös avoimeen Jultika-julkaisuarkistoon. Gradun tiivistelmä on maisterintutkinnon kypsyysnäyte ja se tehdään Laturiin. Tiivistelmän ohjeet löydät Liitteestä 2. Muistathan, että tiivistelmään ei tule lähdeviitteitä kuten gradussa (esim. sulkuviite ja sivunumerot eivät toimi tiivistelmässä, koska se on erillinen teksti ilman lähdeluetteloa). 6
8 LIITTEET LIITE 1 Pöytäkirjamalli OULUN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Kulttuuriantropologian laudaturseminaari Paikka: HU 111 Läsnä: Professori Gunnar Guru (puheenjohtaja) Työn esittäjä Olli Opiskelija Opponentti Veera Vasta-Hankanen Sihteeri Kirsti Kynänen Kaisa Kenttänen, Jaana Johtopäätös, Aune Aloittelija Esitettävä pro gradu: Kulttuuriantropologian laudaturseminaari rituaaliteorian valossa Professori avasi seminaarin klo Yleistä Olli Opiskelija esitteli työnsä pääkohdat (jotka ovat.) Opponentti kommentoi Professori kommentoi.. 2. Rakenne Opponentti kommentoi Professori kommentoi 3. Luku sejase Opponentti kommentoi Kaisa Kenttänen kommentoi Opponentti kommentoi. Jne.. Professori päätti seminaarin klo
9 LIITE 2 Tiivistelmän/kypsyysnäytteen ohjeet Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja osoittaa kielitaitonsa joko suomen tai ruotsin kielessä. Opiskelija, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, kirjoittaa kypsyysnäytteen äidinkielellään tai sillä kielellä, jolla tutkielma on kirjoitettu. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa äidinkielellä, jos se on yliopistossa edustettuna oleva kieli. Osaamistavoite: Opiskelija osaa kirjoittaa annetun tehtävänasettelun pohjalta kieleltään ja sisällöltään viimeistellyn esseen, jossa hän pystyy esittelemään arvioivasti tutkielmansa teoreettista ja metodista taustaa sekä keskeisiä tuloksia. Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen pituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Tenttivastaus on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä. Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi suomen tai ruotsin kielen asiantuntija ja sisällön oppiaineen opettaja, suomen ja saamen kielessä kuitenkin vain oppiaineen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen hyväksymisestä päättää koulutusdekaani sisällön tarkastajan ja kielen tarkastajan lausuntojen perusteella. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseksi opiskelija saa yhden tai useamman vaihtoehtoisen otsikon. Kypsyysnäytteiden on kieliasun osalta täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset. 1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat. 2. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. 3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin. 4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa. 5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi. 6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja palvelee informaation välittymistä. 7. Tyyli on asiatyyliä. 8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa. 9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus. 10. Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa. Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä on monia erilaisia virheitä tai jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin em. alueista. Maisterintutkinnon kypsyysnäyte voidaan suorittaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla: 1. Jos suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole osoitettu kandidaatintutkinnossa, kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa. Ks. kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte, s Jos opiskelija on kandidaatintutkinnossaan kirjoittanut kypsyysnäytteen ja osoittanut suomen tai ruotsin kielen hallinnan, maisterintutkinnon kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä (ts. opiskelijan koulusivistyskielellä) kirjoitettu tiivistelmä. Jos tutkielma on kirjoitettu jollain muulla kielellä kuin äidinkielellä, opiskelijan tulee kirjoittaa myös äidinkielinen (suomi/ruotsi) tiivistelmä. Osaamistavoite: Opiskelija pystyy esittelemään tutkielmansa keskeisiä metodisia lähtökohtia, tuloksia ja johtopäätöksiä asiantuntevasti, tiiviisti ja valikoivasti. Tiivistelmästä tulee ilmetä: tutkielman aihe tutkimuksen kohde, aineisto ja tarkoitus käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt metodit) 8
10 keskeiset tutkimustulokset tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset asiasanat Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle (kirjasinkoko 12, riviväli 1,5). Kypsyysnäytteen tarkastaa oppiaineen edustaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen hyväksymisestä päättää koulutusdekaanidekaani. Lähde: HuTK:n opinto-opas
11 LIITE 3 Lähdeviittaukset kulttuuriantropologian opinnäytteissä Tällä sivulla esitellään kulttuuriantropologian opinnäytteiden lähdeviittaustyyli eli se miten tekstin sisäiset lähdeviitteet ja lähdeluettelo muotoillaan. Tekstin sisäiset lähdeviitteet Tekstiviite sisältää tekijän nimen ja teoksen julkaisuvuoden, tarvittaessa myös sivunumeron tai -numerot. Tekstin sisäisen lähdeviitteen idea on, että sen perusteella lähde löytyy lähdeluettelosta, joten siinä mainitaan esim. se sukunimi, joka aloittaa lähdeluettelomerkinnän. Tekstiviitteet kirjoitetaan kaarisulkeissa viitatun kohdan yhteyteen. Kun viittaus on yhden virkkeen mittainen, lähde merkitään virkkeen sisälle, jolloin piste tulee sulkumerkin jälkeen. Kun viitataan tiettyyn sivuun, laitetaan sivunumero(t) kaksoispisteellä erotettuna vuosiluvun jälkeen. Esim.: uusista lähtökohdista (Kurikka 2006: 15). postmodernismin käsitteet (ks. Hallila 2006: 43 52). katkelmallisuus (Kejonen 1964: 47, 58, , , ). Kun viittaus on useamman virkkeen mittainen, lähde laitetaan ikään kuin omaksi virkkeekseen sulkujen sisälle. Huomaa pisteet ennen sulkumerkkiä ja sulkujen sisällä. Samanaikaisesti voidaan viitata useisiin lähteisiin ja tiettyihin sivuihin. Esim.: 1800-luvun lopulta lähtien. (Kunnas 1981: 197; vrt. Turunen 2003: 18.) tilaa koskevaan dialogiin. (Karkama 1994: 20; 1997: ) Kun viittaus on suora lainaus, viitattava teksti laitetaan lainausmerkkeihin. Pidemmät suorat lainaukset voidaan myös sisentää. Kun tekijöitä on kaksi, merkitään tekstiviitteeseen molemmat erotettuna &- merkillä. Esim.: egosta: Meidän tulisi katsoa runon sisältämät ajatukset ja asenteet kuuluviksi dramaattiselle kertojalle; kirjailijalle ainoastaan siinä tapauksessa, että elämäkertatietojen perusteella on syytä niin päätellä. (Wimsatt & Beardsley 1971: 54; kurs. W & B.) Lähde voidaan merkitä myös pelkällä vuosiluvulla tai vuosiluvulla ja sivunumerolla, kun kirjoittaja mainitaan varsinaisessa tekstissä. Esim.: Pertti Karkama (1994) on soveltanut pitkän Kosonen (1995: 129) kiteyttääkin, että Jos viitataan saman tekijän samana vuonna ilmestyneisiin julkaisuihin, viitteet erotetaan julkaisuvuoden perään merkittävällä kirjaimella (a, b jne.). Esim.: taiteen muotoja vastaan (Tarkka 1980a: 172; 1980b: 111). Kun viitattavalla teoksella on enemmän kuin kaksi tekijää, riittää ensimmäinen tekijä ja merkintä ym. (suomenkielisessä tekstissä) tai et al. (englanninkielisessä tekstissä). 10
12 Esim.: tieteessä (Harvey ym. 2002). in the sciences (Harvey et al. 2002). Kun viitataan toissijaiseen lähteeseen, merkitään tiedon alkuperäisen kirjoittajan nimi tekstiin ja toissijaisen eli luetun lähteen kirjoittajan nimi sulkeisiin. Lähdeluetteloon laitetaan toissijainen eli luettu kirja (esimerkissä siis Kaakko): Suomisen esittelemässä teoriassa (ks. Kaakko 1991: 44) Toinen tapa on käyttää alaviitettä, joka on perusteltu lähinnä kun viitteet muodostuvat pitkiksi. Näin on esimerkiksi arkistolähteissä. Tällöin muotoilussa voi käyttää esimerkiksi historiatieteiden merkintätapoja. Lähdeluettelo Lähdeluettelossa erotellaan omien väliotsikoidensa alle tutkimusaineisto ja tutkimuskirjallisuus. Tutkimuskirjallisuuden alle erotellaan painamattomat ja painetut lähteet. Tutkimusaineisto on esim. haastattelut, analyysin kohteena olleet lehtiartikkelit, mainokset, sähköpostit, kyselyt, arkistolähteet jne. jaetaan omien alaotsikoidensa alle. Tutkimusaineisto Haastattelut [informantin "koodi" tai peitenimi, ominaisuudet] esim. Haastateltava 1, nainen, 31 vuotta, haastattelu , paikka (mikäli olennainen tieto). Sanomalehtiartikkelit [Sanomalehtiartikkeli - kirjoittaja ilmoitettu:] Autio S (2010) Poronhoitajasta tuli avaruusoikeuden ihmenainen. Lapin Kansa : 15. [Sanomalehtiartikkeli - kirjoittajaa ei tiedetä:] Lapin Kansa (2010). Poronhoitajasta tuli avaruusoikeuden ihmenainen : 15. Televisio-ohjelmat Kahden kesken. TV1 Viihdetoimitus. Tuottaja: Mirja Pyykkö, ohjaus: Erkki Pohjanheimo. Esitetty YLE. Katsottavissa YLEn Elävässä arkistossa. Arkistolähteiden merkitseminen on tapauskohtainen ja riippuu lähinnä arkiston käyttämästä koodistosta. Sääntö on, että viitteen perusteella lukija voi löytää alkuperäisen lähteen. Lähdemerkintä tulee kuitenkin pitää sisällään vähintään arkistonnimi, sijainti ja kokoelmatiedot (ks. Manuale Historiae). Kyselyiden merkitseminen on tapauskohtainen. Merkitsemisessä on syytä ilmetä suunnittelija/suorittaja, lähetettyjen määrä sekä vastanneet. Mikäli kyselyn on järjestänyt jokin muu organisaatio, tämän tulee ilmetä lähdeluettelomerkinnässä. Tutkimuskirjallisuus sisältää ensin painamattomat lähteet, kuten pro gradu tutkielmat, luennot tai verkkosivustot, joista ei ole painettua versiota (ei ISBN ja ISSN numeroa). Tämän jälkeen painetut lähteet oman otsikon alle. Tähän elektroniset kirjat, painetut väitöskirjat, lehti- ja kirja-artikkelit sekä internetjulkaisut jne. Sekä painetut että painamattomat lähteet järjestetään aakkostamalla tekijöiden mukaan ja ryhmitellään seuraavasti: Jos kahdella tai useammalla lähteellä on samat tekijät, ne järjestetään aikajärjestykseen. Jos tekijällä on samana vuonna esim. kaksi julkaisua, lisätään vuosiluvun perään toiseen a ja toiseen b. Jos artikkelilla on useampi kirjoittaja, aakkostaminen aina seuraavan kirjoittajan mukaan, jos pääkirjoittaja ja vuosi ovat samat. Painamattomat lähteet 11
13 Hintsanen, Päivi (2010) Coloria. Viitattu URI: Library of Congress (2009) Who invented electric Christmas lights? Everyday Mysteries: Fun Science Facts from the Library of Congress. Viitattu URI: Kangasvuo, Jenny (2010) Lynx, Mosaic, gopher ja muita muistoja 90-luvulta. Jatulintarha. Viitattu URI: luvulta/. Meriläinen, Anneli (1992) Luontosidonnainen elämäntapa Kuusamon Paanajärvellä ja Hailuodossa luvulla. Lisensiaatintyö. Oulun yliopisto, Kirjallisuuden ja kulttuuriantropologian laitos. Suopajärvi, Tiina (2011) Soveltavan antropologian kurssimateriaali. Oulun yliopisto. Painetut lähteet Heikkinen, Hannu I. (2007) Changing business strategies of reindeer husbandry in Finland. International Journal of Business Performance Management, (9)3: Heikkinen, Hannu I., Lakomäki, Sami, Baldridge, John (2007) The dimensions of sustainability and the neoentrepreneurial adaptation strategies in reindeer herding in Finland. Journal of Ecological Anthropology 11: Kangasvuo, Jenny (2006a) Kunniallinen ja urhea ratkaisu?: itsemurhakäsitys japanilaisessa sarjakuvassa ja animaatiossa. Historiatieteellinen aikakauskirja 3: Kangasvuo, Jenny (2006b) Synkät pitsit: naiseus ja eksotiikka japanilaisessa gosurori-muodissa. Lähikuva 2: Kinnunen, Taina (2008) Lihaan leikattu kauneus: kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset. Helsinki, Gaudeamus. Pantzar, Mika (2009) Kulutuksen rytmit ja arkisten käytäntöjen evoluutio. Tieteessä tapahtuu 27(6): Pennanen, Jukka (2001) Poronhoitajakansat eivät häviä. Suomen antropologi 26(2): Tuovinen, Paula (2006) Pyllistävät blondit. Teoksessa: Kinnunen, T. & Puuronen, A. (toim.) Seksuaalinen ruumis: kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Helsinki, Gaudeamus: Vasseleu, Cathryn (1998) Textures of Light: Vision and Touch in Irigaray, Levinas, and Merleau-Ponty. London, Routledge. Esimerkkejä erilaisista lähdekirjallisuustyypeistä Lehtiartikkeli: Pantzar, Mika (2009) Kulutuksen rytmit ja arkisten käytäntöjen evoluutio. Tieteessä tapahtuu 27(6): Saatavissa myös elektronisena. Kirja tai muu erillisjulkaisu: Kinnunen, Taina (2008) Lihaan leikattu kauneus: kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset. Helsinki, Gaudeamus. Kirja-artikkeli: Tuovinen, Paula (2006) Pyllistävät blondit. Teoksessa: Kinnunen, T. & Puuronen, A. (toim.) Seksuaalinen ruumis: kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Helsinki, Gaudeamus: Opinnäyte: Meriläinen, Anneli (1992) Luontosidonnainen elämäntapa Kuusamon Paanajärvellä ja Hailuodossa 1930-luvulla. Lisensiaatintyö. Oulun yliopisto, Kirjallisuuden ja kulttuuriantropologian laitos. Elektroninen aineisto (www-sivu, blogi, wiki): Hintsanen, Päivi (2010) Coloria. Viitattu URI: Kangasvuo, Jenny (2010) Lynx, Mosaic, gopher ja muita muistoja 90-luvulta. Jatulintarha. Viitattu URI: 12
14 Library of Congress (2009) Who invented electric Christmas lights? Everyday Mysteries: Fun Science Facts from the Library of Congress. Viitattu URI: 13
15 LIITE 4 Pro gradu -tutkielman tarkastusprosessi 1. Kun työ on valmis, ohjaaja antaa opiskelijalle luvan syöttää gradun Laturi-järjestelmään. 2. Ohjaaja lähettää Snellmanian palvelupisteeseen seuraavat tiedot Oodi-kirjausta varten: opiskelijan, gradun, ohjaajan ja tarkastajien nimet, pääaine. Tiedot kirjataan Oodiin. 3. Laturi-järjestelmä hakee pohjatiedot Oodista. Tiedot ovat Laturissa Oodiin kirjaamista seuraavana päivänä. 4. Opiskelija syöttää valmiin gradunsa Laturi järjestelmään ( ). Työn tulee olla PDF/A tiedostomuodossa. (Ks. ). Samalla hän syöttää Laturiin työn tiivistelmän. HUOM. Tiivistelmä tehdään samalla kielellä, jolla gradu on kirjoitettu ja se liitetään tiivistelmä (ensisijainen) -kenttään. Jos gradun kieli ei ole suomi, tiivistelmä (toissijainen) -kenttään liitetään myös suomenkielinen tiivistelmäteksti. 5. Tarkastajat hakevat tiedon Laturista arviointia varten. 6. Tarkastajilla on kuukausi aikaa lausunnon tekemiseen. Tarkastajat tekevät kirjallisen lausunnon ja palauttavat sen allekirjoitettuna palvelupisteeseen. 7. Koulutusdekaani hyväksyy gradun. Kypsyysnäytteenä hyväksytään tiivistelmä. 8. Opiskelija saa tiedon työn hyväksymisestä ja arvosanasta WebOodista hyväksymisen jälkeen. Hyväksymistieto lähetetään myös työn ohjaajille. 9. Palvelupiste lähettää tarkastajien lausunnon opiskelijalle sähköpostilla Oodissa olevalla osoitteella. 10. Opiskelija voi pyytää tutkintolautakunnalta tutkielman arvosteluun oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Ks. 14
Kandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotKulttuuriantropologian essee- ja lähdeviiteohjeet
Kulttuuriantropologian essee- ja lähdeviiteohjeet ESSEE Esseen aiheesta, lähdekirjallisuudesta ja pituudesta sovitaan aina tentaattorin kanssa. Yhtä opintopistettä vastaa noin 3,5 sivua tekstiä rivivälillä
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotOhjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen
1(5) Maantieteen yksikkö Oulun yliopisto 22.4.2014 / Äikkään pohjalta Suorsa Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen Maantieteen opinnot, ja FM-opinnot, huipentuvat pro gradu -seminaariin
LisätiedotPro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN
Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen
LisätiedotOhjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma
Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön
LisätiedotKouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen
Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.
Lisätiedot(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)
1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä
LisätiedotKandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta
Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,
LisätiedotLASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO
LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO 16.5.2011 Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Pro gradu tutkielmatyöskentelyn vaiheet Alkuraportti/tutkimussuunnitelma
LisätiedotKandin opas. Lukijalle. Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen. Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos
Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos Kandin opas Lukijalle Tämä opas kertoo uskontotieteen aineopintoihin kuuluvan proseminaarin, kandidaatintutkielman ja kypsyyskokeen suorittamisesta. Kandidaatintutkielma
LisätiedotProseminaarin tavoitteet ja suorittaminen
1 Helsingin yliopisto Uskontotiede Kandin opas Lukijalle Tämä opas kertoo uskontotieteen aineopintoihin kuuluvan proseminaarin, kandidaatintutkielman ja kypsyyskokeen suorittamisesta. Kandidaatintutkielma
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotKandidaatintyö Elektroniikan laitoksella
1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Erja Sipilä (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: Kandidaatintyön laajuus on 8 op,
LisätiedotKANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ -
Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Syksy 2015 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - TIETOPAKETTI OPISKELIJALLE ALKUSANAT Kandidaattiseminaari on monelle opiskelijalle ensimmäinen tilanne,
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
LisätiedotTyö tehdään pääsääntöisesti kolmen hengen ryhmissä A) toimeksiantona yritykseen tai B) kirjallisuus- / teorialähtöisenä tutkimuksena
LTY / Teknistaloudellinen tiedekunta / Tuotantotalouden osasto 1 (5) Sisältö: 1 TYÖVAIHEET...1 1.1 Työn aloitus...1 1.2 Väliraportointi (Vapaaehtoinen)...2 1.3 Loppuraportti...2 1.4 Seminaaritilaisuudet
LisätiedotOhjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen
1(7) Maantieteen laitos Oulun yliopisto 15.8.2012 / Topiantti Äikäs, amanuenssi Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen Maantieteen opinnot, ja siten FM-opinnot, huipentuvat pro
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotTutkielmavuoden aloitus tiistaina pro gradu tutkielma
Tutkielmavuoden aloitus tiistaina 6.9.2011 Kandidaatintutkielma ja pro gradu tutkielma Kandidaatintutkielma kyse itsenäisestä, yleensä ensimmäisestä tutkielmasta usein gradun esitutkimus hiukan normaalia
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotKandin opas. Lukijalle. Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen. Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos
Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos Kandin opas Lukijalle Tämä opas kertoo uskontotieteen aineopintoihin kuuluvan proseminaarin, kandidaatintutkielman ja kypsyyskokeen suorittamisesta. Proseminaariesitelmä
Lisätiedot83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
LisätiedotLASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO
LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Ohjaajat ja tutkielmaryhmät Kirjoitusohjeet 2. Miten teen gradun? Aiheen etsiminen
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Saija Toivonen
ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Henkilökunta Koordinaattori: Opintosihteeri Tiina Nikander Aikatauluun, ohjelmaan, suorituskirjauksiin
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotKoulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotYleistä tarinointia gradusta
Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.
LisätiedotKandidaatintyö Elektroniikan laitoksella. Kandidaatintyöluennot (Ala kirjoittaa! -luentosarja)
1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Jarmo Tanskanen (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: kandidaatintyöluennot, yhteiset
LisätiedotOpinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)
kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
Lisätiedot811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN
811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN Harjoitus 1: Tutkimussuunnitelma 19.9.2017 Mari Karjalainen 1 Yleistä kurssin suorittamisesta Tutkimusaiheen päätät itse, voit laajentaa JTT-tutkielman pohjalta kandityön
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotDIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta
DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö
LisätiedotTietotekniikan kandidaattiseminaari
Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):
LisätiedotJatkotutkinnon suorittaminen
Jatko-opiskelu Jatkotutkinnon suorittaminen 5. Tutkinnon myöntäminen 2. Jatko-opintojen suorittaminen 1. Valinta jatkokoulutukseen Tutkimuksen tekeminen 3. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyntä
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotTiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)
Tiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen sisällöstä.
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi
Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)
Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotTietotekniikan opintojen aktivointi
Tietotekniikan opintojen aktivointi 8.6.2011 Auri Kaihlavirta Päivän agenda HOPSien käsittelyä Päättötyön kirjoittamisen keinoja Opponoinnista Kirjoitustehtävä 1 1 Ryhmätehtävä: HOPSin jälkeen Kirjaa paperille
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:
LisätiedotKevään 2013 alustava opetusohjelma
Kevään 2013 alustava opetusohjelma * Viikolla 10 ei ole opetusta * Muutokset ja täydennykset ovat mahdollisia niistä tiedotetaan oppiaineen internet-sivuilla. ******************************************************************************
Lisätiedot1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET
Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta
LisätiedotPedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi
Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi 2017 OPINTOJAKSO Luokanopettajakoulutuksen erillisvalinta. Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi (408014S) 4 op Kasvatustieteiden
LisätiedotEFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia
EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian
LisätiedotKandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti
Lisätiedotklo 14:15 salissa FYS2
Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen
LisätiedotTavoite: itsenäinen tutkimus! ja sen esittäminen kirjallisesti, tieteellisesti, tyylillisesti, oppineesti oikein
RS2013 Tavoite: itsenäinen tutkimus! ja sen esittäminen kirjallisesti, tieteellisesti, tyylillisesti, oppineesti oikein muoto: 15 20-sivuinen tutkielma On vaikeampi kirjoittaa lyhyesti kuin laveasti. On
LisätiedotHISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI 2015. Historian perusopinnot
HISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI 2015 Historian perusopinnot yliopistonlehtori Henry Oinas-Kukkonen: Uusi aika, luento 16 t. + kirjallisuus, 8.1. 3.2. ti klo 10 12 HU205 ja to klo 14 16 HU106. Tentti
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotOodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt
Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt 20.10.2015 Kuva: Sanna Waris Laturi Oulun yliopistossa Oulun yliopiston kirjasto ottaa syksyllä 2012 käyttöön
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotOsaamistavoitteiden asettaminen omalle opintojaksolle - Flipparit
Osaamistavoitteiden asettaminen omalle opintojaksolle - Flipparit Professori, Dos. Laura Hirsto & KM, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Savonlinnan kampus
Lisätiedot2 VAADITTAVAT SEMINAARIKÄYNNIT KANDIDAATTI- JA MAISTERIVAIHEEN SEMINAAREISSA...
1 Tiedoston päivitysajankohta on sivun alaosassa. OHJEITA AGROTEKNOLOGIAN PRAE GRADU-, POST GRADU- JA KANDIDAATINSEMINAARIEN PITÄJILLE JA KURSSIMER- KINTÖJEN HAKIJOILLE Sisällys 1 OHJEITA AGROTEKNOLOGIAN
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA, FM-TUTKINTO. Nimi:
HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA, FM-TUTKINTO Nimi: Opiskelijanumero: Päiväys: Opintojakson koodi Opintojakson nimi ja 1. lukuvuosi Kesäopinnot 1. 2. 3. 2. lukuvuosi opintopistemäärä 1. 2. 3. 4. 4. KANSATIETEEN
LisätiedotOppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L
Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L S-72.3520, T-110.6300, TU-53.1263 Ursula Holmström T (ursula.holmstrom@tkk.fi) Maria Hyytiäinen S (maria.hyytiainen@tkk.fi) Eija Korpelainen TU (eija.korpelainen@tkk.fi)
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016
SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
LisätiedotOpas opinnäytteen tekijälle
Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotEsseeohje Tarkoitus Rakenne
Teologinen tiedekunta 24.10.2017 Yleiset esseeohjeet 2017 Opettaja tarkentaa tarvittaessa esim. kirjallisuutta ja mahdollisia lähteitä koskevaa ohjeistusta Esseeohje Tarkoitus Akateeminen essee on tieteellisen
LisätiedotLÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.
LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotTieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli
Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti
LisätiedotSyventävien opintojen opinnäytetyö
Syventävien opintojen opinnäytetyö 17. 11.2017 OPINNÄYTE Valtioneuvoston asetuksen (2004/794) 15 mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden tai koulutusohjelman syventäviin opintoihin
LisätiedotTUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016
TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman
Lisätiedot694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2
1 TIETOJA AIEMPIEN VUOSIEN OPINTOJAKSOISTA Informaatiotutkimuksen opintojaksot 2015-2016 Opintosuunnitelman uudistuksen myötä erityisesti perus- ja aineopinnot ovat muuttuneet (opintojaksojen nimet ja
LisätiedotVäitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa
Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
LisätiedotKirjallisuus 2 op Suoritus: Tentti (luennot ja kirjallisuus) ke klo salissa HU207.
Saamelainen kulttuuri 25.5.09 SYKSYN 2009 OHJELMA I periodi 24. 8. 16. 10. ja II periodi 26. 10. 18.12.2009 Viikolla 43 eli 19.- 23.10.2009 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683371P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin
LisätiedotKandidaatin opinnäyteseminaari. Intro
Kandidaatin opinnäyteseminaari Intro Seminaari? Seminaari on sarja kokoontumisia, joiden tarkoitus on tukea syksyllä alkavaa opinnäytteen suunnittelua ja keväällä toteutusta. Syksystä kevääseen kulkeva
LisätiedotArkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja
KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen
LisätiedotVerkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)
Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotKandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella
kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti
Lisätiedot(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)
HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,
LisätiedotVäitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa
Väitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa 3.9.2014 Olli Vuolteenaho Fysiologian laitos, Oulun yliopisto 2 Acta Universitatis Ouluensis -sarja Actaa toimittaa Oulun yliopiston julkaisutoimikunta
LisätiedotLaitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.
O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen
LisätiedotAalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea 19.9.2012 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Tätä ohjetta noudatetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun
LisätiedotOsaamistavoitteet. Kasvatustiede 35 op Proseminaari 8 op. Mikä on Proseminaari? Opinnäytetyö. Opettele (1) Opiskelua.
Osaamistavoitteet Kasvatustiede 35 op Proseminaari 8 op Eetu Pikkarainen Kevät 2015 Kurssin käytyään opiskelija: osaa laatia kasvatustieteen alaan kuuluvan tutkimussuunnitelman ja toteuttaa sen käyttämällä
LisätiedotYLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen)
YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö (1.8.2014 alkaen) Johdanto Terveystieteiden tiedekunnan dekaani on vahvistanut päätöksellään (3.6.2014) tiedekunnan suositukset koskien ylemmän korkeakoulututkinnon
LisätiedotLähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
LisätiedotKULTTUURIANTROPOLOGIAN LAUDATUR-SEMINAARI
KULTTUURIANTROPOLOGIAN LAUDATUR-SEMINAARI Ohjeistus Hannu I. Heikkinen, Taina Kinnunen, Aila Mustamo, Riitta-Marja Leinonen ja Anneli Meriläinen- Hyvärinen 2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1.
LisätiedotTiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä
Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen
LisätiedotPORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006
PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista
LisätiedotTiivistelmä, yhteenveto (kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)
Tiivistelmä, yhteenveto (kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari 1. pajaan tiivistelmäversio Jos kirjoitat kandidaatintyösi muulla kuin koulusivistyskielelläsi,
LisätiedotOhjeita lopputyön tekoon
Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin
Lisätiedot