Runebergin lähteen kunnostus Ruovedellä

Transkriptio

1 Kirje 1 (14) PIRELY/112/07.01/2012 Hanna Honkanen Ruoveden kunta Viite Sähköpostiviesti Hanna Honkanen Runebergin lähteen kunnostus Ruovedellä Runebergin lähde on jo pitkään ollut huonossa kunnossa, lähteessä on kasvanut rihmamaista levää ja lähteen vedessä on havaittu laadullisia ongelmia kuten ulosteperäisiä bakteereja. Hanna Honkanen Ruoveden kunnan ympäristötarkastaja otti yhteyttä Pirkanmaan ELY-keskukseen ja tiedusteli mahdollisuuksia lähteen kunnostamiseen. Merja Antikainen ja Annukka Galkin Pirkanmaan ELY-keskuksesta sekä Hanna Honkanen ja Satu Rask Ruoveden kunnasta kävivät lähteellä (Kuva13). Pirkanmaan ELY-keskus lupasi selvittää lähteen kunnostamiseen liittyviä toimenpiteitä. Kirkkokankaan pohjavesialue Runebergin lähde sijaitsee Kirkkokankaan pohjavesialueen itäpuolella. Runebergin lähteestä purkautuva vesi on peräisin pohjavesialueelta. Pohjavesialue kuuluu suurempaan harjujaksoon, joka kulkee Orivedeltä Virroille saakka. Kirkkokankaan pohjavesialueen aines on kohtalaisen hienoa eli hienoa hiekkaa ja silttiä. Karkein aines on harjun ytimessä. Runebergin lähteen kohdalla savi peittää harjun liepeitä. Pohjavesi virtaa Runebergin lähteen suuntaan etelästä suunnilleen Kaleton-lammen kohdalta. Myös Poukanharjun suunnasta virtaa vesiä lähdettä kohti. Harjun alla oleva kallio ohjaa pohjaveden virtausta harjun poikkisuuntaisesti kohti järveä. Pohjavesialueelle on rakennettu Kautun ja Kirkonkylän vedenottamot. Kautun vedenottamolla on vedenottolupa vuodelta 1995 ja Kirkonkylän vedenottamolla on lupa vuodelta Molempien luvissa sallittu vedenottomäärä on 600 m 3 /d. Kautun vedenottamo on niin kaukana Runebergin lähteestä, ettei vedenotolla ole vaikutusta lähteestä purkautuvaan vesimäärään. Kirkonkylän vedenottamo on noin 1,2 km päässä lähteestä ja sen vedenotolla saattaa olla vaikutusta lähteestä purkautuvaan vesimäärään. Vuonna 2015 Kirkonkylän ottamolta otettiin vettä noin 210 m 3 /d. Pohjavedenkorkeus vaihtelee eri vuodenaikoina. Yleensä pohjavedenpinta on korkeimmillaan kevätsulamisen jälkeen sekä syksyllä syyssateiden aikaan. Matalimmillaan pohjavedenpinta on lopputalvesta sekä kesällä, kun haihdunta on suurta. Vuonna 2017 kevätsulaminen oli pientä ja alkukesä oli kuiva. Tämän vuoksi Runebergin lähteestä on saattanut purkautua normaalia vähemmän vettä. Kesän ja syksyn aikana pohjavedenpinnan korkeudet ovat palanneet lähelle normaalia. Kirkkokankaalla on vähän pohjaveden havaintoputkia, joista voisi ottaa vesinäytteitä. Harjun vedenlaadun selvittämiseksi, voisi harjulle asentaa kaksi pohjaveden havaintoputkea. Toisella havaintoputkella havainnoitaisiin pohjoisesta tulevan virtauksen vedenlaatua ja toisella etelästä tulevan virtauksen vedenlaatua. Putkista otetuista näytteistä voisi verrata lähteen vedenlaatuun ja tehdä päätelmiä esimerkiksi nitraatin ja PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Y-tunnus kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi

2 bakteerien alkuperästä. Tällä hetkellä Runebergin lähdettä lähin pohjaveden laatutulos on Kirkonkylän vedenottamolta, jossa nitraattipitoisuus oli 5,3 mg/l vuonna Lähdealtaan historia Lähde on verrattain nuori. Se on syntynyt, kun Ruoveden pintaa laskettiin 1820-luvulla. Nykyinen lähteen pinta on suunnilleen samalla tasolla kuin Ruoveden pinta ennen vedenlaskua. Tätä ennen lähde on purkautunut vesistöön. Kuvassa 1 lähde on luonnontilaisena 1800-luvulla. Akseli Gallen-Kallela on kuvannut lähteen kiehuvan ja porisevan pohjasta käsin. Tähän aikaan lähteellä kävi juomassa karjaa, jotka polkivat lähteen reunan rikki. Tämän vuoksi lähteen reuna vahvistettiin tukeilla vuoden 1918 tienoilla. Lähde on myös pohjapadottu jo 1900-luvun alkupuolella. Patoamisen seurauksena lähteen pinta on noussut ja purkautumiskohdat ovat noin cm vedenpinnan alapuolella luvulle asti lähteestä otettiin juomavesi läheisiin taloihin ja Runebergin lähteen virvoitusjuomatehtaalle. Kuvien perusteella lähdeallasta on suurennettu ajan saatossa tai patoamisen seurauksena lähteen pinta on noussut. Myös kasvillisuus lähteen ympäristössä on muuttunut kuvan 1 ajoista pusikkoisemmaksi. Aluetta on muokattu viime vuosina muun muassa tuomalla mursketta lähteen reunojen ulkopuolelle. Kuva 1. Runebergin lähde luonnontilaisena 1800-luvun loppupuolella. Lähde: Ruovesi ennen ja nyt.

3 Kuva 2. Lähde 1800-luvun loppupuolella. Taustalla näkyy aidattu laidun. Lähde: Ruovesi ennen ja nyt. Luonnonsuojelualue Runebergin lähteen alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 1977, jotta alue säilyisi mahdollisimman luonnontilaisena. Alue on kulttuurihistoriallisesti kuuluisa ja harvinaislaatuinen lähdealue, joka on suojeltu luonnonsuojelulain 9 :llä. Alueella olevat rauhoitussäännökset kieltävät kaikenlaisen maaperää, kasvillisuutta tai eläimistöä muuttavat toimet sekä rakentaminen ja muun luontoa ja maisemakuvaa muuttavan toiminnan. Rauhoitusmääräyksistä on tapauskohtaisen harkinnan myötä mahdollista poiketa Pirkanmaan ELY-keskuksen luvalla, mikäli se on luonnonsuojelualueen hoidon kannalta perusteltua. Kaava Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Maaseutualue, Ruoveden reitin kulttuurimaisema ja Kirkkokangas tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Kirkonseudun rakennuskaavassa Runebergin lähteen alue on merkitty E- merkinnällä, joka tarkoittaa erityisaluetta. Kirkonseudun osayleiskaavassa alueella on SL-merkintä eli se on luonnonsuojelulailla suojeltu alue. Vedenlaatu Yhtenä selityksenä lähteen huonolle kunnolle on pidetty purkautuvan pohjaveden huonoa laatua. Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että veden nitraattipitoisuudet olisivat erittäin korkeita. Näin ei kuitenkaan ole ja pohjaveden laatu on kohtalaista nitraattipitoisuuksien puolesta. Nitraattipitoisuudet ovat tyypillisiä asutuksen ja maatalouden vaikutuksen alaisena oleville pohjavesille. Kun pitoisuudet ovat noin 11 mg/l yksittäisen pistemäisen nitraattilähteen paikallistaminen voi olla hankalaa ja on todennäköisempää, että nitraattipitoisuudet nimenomaan johtuvat laajalle levinneestä ihmistoiminnasta pohjaveden muodostumisalueella. Nitraattipitoisuudet voivat vaikut-

4 Nitraatti Kloridi taa levättymiseen ja rihmaston kehittymiseen. Talousveden laatuvaatimuksena nitraatille on 50 mg/l ja luonnontilaisen pohjaveden nitraattipitoisuus on noin 5 mg/l. Runebergin lähteestä suurin mitattu lukema on 11 mg/l (Taulukko 1, Kuva 3). Taulukko 1. Runebergin lähteen vedenlaatutietoja. Lähde: POVET PVM Koliformiset bakteerit Cl mg/l Nitraatti mg/l Sähkönjohtavuus ms/m kpl / 100ml , ,0 18, ,1 18, ,0 19, ,8 17, ,0 17, ,6 17, ,4 16, ,0 16, ,0 15, ,1 14, , ,6 14, ,0 14,6 Nitraatti- ja kloridipitoisuudet Nitraatti mg/l Kloridi mg/l Kuva 3. Nitraatti- ja kloridipitoisuudet Runebergin lähteen vesinäytteistä. Vesinäytteistä on löytynyt fekaalisia enterokokkeja sekä koliformisia bakteereja (Taulukko 2). Fekaaliset enterokokit kertovat suolistoperäisestä saastumisesta eli jätevesien tai lannan pääsystä pohjaveteen. Koliformiset bakteerit kertovat taas pintaveden pääsystä pohjaveteen. Huonon vedenlaadun raja koliformisten bakteerien osalta on 100 kpl/100ml ja tämä on ylittynyt lähteen vedessä kaksi kertaa. E. colien määrä kertoo parhaiten tuoreesta ulosteperäisestä saastumisesta ja niiden määrä on ollut koko

5 ajan 0 kpl/100 ml. Fekaaliset enterokokit säilyvät E.coleja paremmin. Mikäli fekaalisia enterokokkeja esiintyy E.colia enemmän, kertoo se eläinperäisestä tai aikaisemmin tapahtuneesta saastumisesta. Neljänä eri näytteenottokerralla on otettu näytteet sekä lähdealtaasta että lähdepurosta (Taulukko 2) otetuissa näytteissä purossa oli korkeammat pitoisuudet bakteereja kuin lähdealtaassa. Taulukko 2. Runebergin lähteen lähdealtaan ja lähdepuron vesinäytteet vertailussa. PVM Escherichia coli kpl / 100ml Fekaaliset enterokokit kpl / 100m Koliformiset bakteerit kpl / 100m lähde puro Nitraatti typpenä mg/l lähde puro lähde ,4 puro , lähde ,4 puro ,1 Lisäselvitystarve Runebergin lähteestä olisi syytä selvittää pintavesiyhteys, bakteerien alkuperä ja purkautuva vesimäärä eri vuodenaikoina. Pintavesiyhteyden selvityksen yhteydessä lähteestä voisi ottaa torjunta-ainenäytteen. Mikäli näyte sisältäisi torjunta-aineita, voi niiden arvella tulevan yläpuoliselta pellolta. Sen lisäksi pellon salaojien sijainti olisi hyvä selvittää, jotta tiedetään tuleeko ympäristön pelloilta vesiä lähteeseen. Hapen ja vedyn isotooppien suhteiden tutkiminen antaisi myös lisätietoa pintaveden osuudesta lähteessä. Pintaveden osuus lähteessä vaihtelee vuodenaikojen mukaan, joten isotooppinäytteitä tulisi ottaa useampia. Lähdevedessä on paikoitellen ollut fekaalisia enterokokkeja (ulosteperäisiä bakteereja) ja niiden alkuperä tulisi selvittää. Samalla saataisiin selville mahdollisia nitraatin lähteitä. Mahdollisia ulostebakteerien lähteitä ovat jäteveden pääsy pohjaveteen, yläpuolisen pellon lannoitus ja vesien valuminen tai suotautuminen maaperän läpi lähteeseen ja lähdealtaaseen kohdistuva kuormitus. Taulukossa 2 on vedenlaatutuloksia lähdealtaasta ja purosta ja niiden perusteella lähdealtaassa on enemmän bakteereja kuin purossa. Syy sille tulisi myös selvittää. Heinäkuussa vuonna 1967 on lähteen virtaamaksi mitattu 690 m 3 /d. Tähän aikaan lähteen kunto on ollut huomattavasti parempi kuin nykyisin. Mikäli purkautuvalla vesimäärällä on merkitystä lähteen tilaan, olisi hyvä mitata lähteen tämän hetkinen vir-

6 taama. Virtaama olisi hyvä mitata useamman kerran vuodessa, jotta vuodenaikaisvaihteluista saadaan lisätietoja. Jos muutos on merkittävä, tulisi selvittää syyt purkautumismäärien muutoksille. Syitä voivat olla mm. maanpinnan tiivistäminen muodostumisalueella, vedenoton lisääntyminen ja sen vaikutus lähteen virtaamaan ja sateisuuden, haihdunnan ja imeytymisen muutokset viime vuosikymmeninä (ilmastonmuutos). Lähteen yläpuoliselle harjunosalle olisi hyvä asentaa kaksi pohjaveden havaintoputkea. Putkista otetuista laatunäytteistä saataisiin tietoa pohjaveden tilasta ylempänä harjussa. Mikäli nitraattipitoisuudet ovat samaa tasoa lähteen kanssa, voidaan sulkea pois lähteeseen valuvan pintaveden vaikutus. Samalla saataisiin tietoa, vaikuttaako lähteen yläpuolella oleva pelto veden laatuun. Bakteerien esiintyminen harjuytimen vedessä antaisi lisätietoa niiden alkuperästä. Lähteen yläpuolinen pelto lähteen ja tien välistä voisi maatutkaluodata, jotta saataisiin selville, minkälaisia kerroksia maaperässä on lähteen yläpuolella. Samalla voitaisiin havaita mahdollisesti kallion muoto lähteen yläpuolella. Kerrostumien perusteella voisi arvioida paremmin vedenkulkeutumista. Pirkanmaan ELY-keskus on yhteistyössä Ruoveden kunnan kanssa katsonut sopivat havaintoputkien paikat kunnan mailta ja molemmat ovat varanneet rahaa niiden asennusta varten (Kuva 4). ELY-keskus on luvannut kilpailuttaa hankinnan ja putket asennettaisiin ja maatutkaluotaukset suoritettaisiin todennäköisesti keväällä Kuva 4.Suunnitelma maatutkaluotauslinjasta ja pohjaveden havaintoputkien sijainnista. Toimenpiteet Selvitysten lisäksi lähteeseen ja sen ympäristöön voisi kohdistaa toimenpiteitä, joilla parannettaisiin lähteen tilaa.

7

8 Kirjallisuus: Sven E. Lindqvist, Ruovesi ennen ja nyt. Ruovesi-Seura Ry. Sampsa Heinonen, Minne brunni katosi eli alkuperäistä Runebergin lähdettä etsimässä. Luonnonsuojelualeen rauhoitusmääräys Pirkanmaan maakuntakaava Kirkonseudun rakennuskaava Kirkonseudun osayleiskaava Kuva 5. Lähteen purku-uoman yli on rakennettu pieni silta. Lähteen lounaisreunassa näyttäisi olevan maa kulunut ja kova. Nykyisin lounaisreuna on pehmeähköä. Lähde: Ruovesi ennen ja nyt.

9 Kuva 6. Vanha kuva lähteestä 1950-luvulta.

10 Kuva 7. Vanha kuva lähteeltä. Kuva 8. Kuva otettu artikkelista, joka on julkaistu vuonna 1979.

11 Kuva 9. Postikortti lähteestä. Kuva 10. Lähde 1970-luvulla.

12 Kuva 11. Lähde vuonna 2009.

13 Kuva 12. Lähde (Annukka Galkin).

14 Kuva 13. Lähde (Hanna Honkanen). Kuva 14. Lähde (Merja Antikainen).