LAUSUNNON ANTAJA Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (jäljempänä TTVK) Y-tunnus Yhdistyksen rekisterinumero 190.

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIOLLE ASIA Lausunto koskien Euroopan komission kertomusta tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/84/EY soveltamisesta (KOM(2010) 779 lopullinen) LAUSUNNON ANTAJA Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (jäljempänä TTVK) Y-tunnus Yhdistyksen rekisterinumero OSOITE Pieni Roobertinkatu 16 A Helsinki Finland YHTEENVETO LAUSUNNOSTA Direktiivin tavoitteissa ei ole vielä onnistuttu. Sekä tuoteväärennökset että digitaalinen piratismi ovat jatkaneet kasvuaan. Direktiivin kansalliset voimaansaattamiset poikkeavat liiaksi toisistaan asettaen merkittäviä esteitä sisämarkkinoiden toimivuudelle ja aineettomien oikeuksien loukkausten tehokkaalle torjumiselle. Suurimmat puutteet ovat heikko suojan taso ja keinovalikoima puuttua tehokkaasti ja nopeasti digitaalisessa ympäristössä tapahtuviin oikeudenloukkauksiin. Tarvitaan EU:n lainsäädäntöä, jolla lisätään välittäjien roolia ja vastuuta oikeudenloukkausten torjunnassa. Välittäjiä vastaan tulee saada nopeasti pysyviä kieltotuomiota, joiden ei tule olla riippuvaisia mahdollisesta välittäjän vastuusta. Kieltotuomioilla on pystyttävä puuttumaan tehokkaasti myös EU-maiden ulkopuolella toimiviin palveluihin. Tallennuspalveluiden (cyberlockers) tarjoajien roolia ja vastuuta tulee lisätä merkittävästi. Tallennuspalveluille tulee asettaa velvollisuus käyttää teknisiä keinoja ja ratkaisuja, joilla ne voivat automaattisesti tunnistaa ja suodattaa pois aineettomia oikeuksia loukkaavan aineiston saattamisen palvelulle. Myös yksittäisten käyttäjien harjoittamaan lainvastaiseen toimintaan tulee voida puuttua tehokkaasti käyttäen mallina esim. Ranskassa ja Iso-Britanniassa voimaansaatettuja keinoja. TTVK kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja lausuu seuraavaa. 1. Johdanto Teollis- ja tekijänoikeuksin noudattamisen varmistamisesta annetulla direktiivillä 2004/84/EY (jälj. direktiivi) otettiin aikoinaan tärkeä ensiaskel aineettomien oikeuksien vastaisessa taistelussa. Valitettavasti, kuten komission kertomus osoittaa, ei direktiivillä tähän mennessä ole merkittävästi pystytty vähentämään sisämarkkinoilla tapahtuvaa laajaa teollis- ja tekijänoikeusloukkausten määrää.

2 2 Direktiivistä huolimatta sekä fyysisten tuoteväärennösten 1 ja eritoten tietoverkoissa tapahtuneet tekijänoikeusloukkausten määrät ovat jatkaneet kasvuaan. Direktiivi ei ole luonut EU:n sisämarkkinoille riittävässä määrin yhtenäisiä tulkintalinjoja ja oikeuskäytäntöä. Direktiivin kansallisissa voimaansaattamisissa tapahtuneet tulkintaerot asettavat edelleen merkittäviä esteitä EU sisämarkkinoiden toimivuudelle ja taloudelliselle vakaudelle. Komissio on nyt kiitettävästi tuonut kertomuksessaan esiin mahdollisesti tarpeellisia, korjaavia toimenpiteitä. Näistä toimenpiteistä suurimmat ja kiireellisimmät koskevat digitaalisessa ympäristössä tehtyjä oikeudenloukkauksia. Myös Suomen eduskunnan taholta on pidetty välttämättömänä tehostaa toimenpiteitä piratismin estämiseksi, jotta eurooppalainen sisällöntuotanto voidaan turvata Tietoverkkopiratismin tilanne Useat kansainväliset ja kansalliset tutkimustulokset osoittavat tietoverkkopiratismin tämän hetkistä laajuutta ja taloudellisia seuraamuksia. Tammikuussa 2011 Envisional Ltd:n julkaiseman tutkimusraportin (An Estimate of Inringing Use of Internet) arvion mukaan: 23,76 % koko maailman internet-liikenteestä on laitonta tekijänoikeuksia loukkaavaa liikennettä. BitTorrent on maailmanlaajuisesti käytetyin protokolla noin 100 miljoonalla säännöllisellä käyttäjällä. BitTorrent-liikenne käsittää 17,9% kaikesta Internet-liikenteestä; 63,7% kaikesta eipornografisesta BitTorrent-liikenteestä liittyy tekijänoikeudellisesti suojattuun aineistoon suosituimmasta torrent-kuvaustiedosta 63,7 % osoittaa laittomaan, ilman oikeudenhaltijoiden lupaa jaossa olevaan (pois lukien pornon) aineistoon. Tallennuspalveluiden (cyberlockers) liikenne kattaa 7% kaikesta internet-liikenteestä; 73,2% kaikista jaossa olleista linkeistä osoittaa tekijänoikeudelliseen (pois lukien porno) aineistoon. P2P-liikenne kattaa 5,8% koko internet-liikenteestä; 86,4% P2P liikenteestä on lainvastaista. Laittomien videostreemaus-palveluiden liikenne kattaa 1,42% kaikesta internetliikenteestä. Lähde: Envisional Ltd: An Estimate of Infringing Use of the Internet, January Sivistysvaliokunnan lausunto 22/2010 vp koskien valtioneuvoston selontekoa; Tuottava ja uusistuva Suomi- Digitaalinen agenda vuosille , VNS 10/2010 vp

3 3 Piratismin vaikutuksia EU:ssa selvitti maaliskuussa 2010 Brysselissä julkaistu Building a Digital Economy: The Importance of Saving Jobs in the EU s Creative Industries tutkimus. Sen mukaan EU maiden elokuva-, tv-, musiikki- ja ohjelmistoala on vaarassa menettää jopa 1,2 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Vähittäiskauppa-arvolla laskettuna menetys olisi arviolta 240 miljardia euroa. 3 Sama tutkimus osoitti, että eurooppalaisilta luovan teollisuuden aloilta hävisi vuonna 2008 yli työpaikkaa, menetysten ollessa arviolta 10 miljardia euroa vähittäiskauppa-arvolla laskettuna. Pääsyyksi elokuva-, tv-, musiikki- ja ohjelmistoalojen ongelmiin tutkimus löysi laittoman nettipiratismin. Suomessa Taloustutkimus Oy:n Luovan alan tekijät ja yrittäjät Lyhty toimeksiannosta tekemä yli henkilön otannalla tehty tutkimus selvitti mm. Internet-piratismista aiheutuvia tappioita. Tutkimuksen mukaan laittomasta nettilataamisesta aihetuvat tappiot suomalaiselle yhteiskunnalle ovat yli 350 miljoonaa euroa vuodessa Tarpeelliset täsmennykset ja uudistukset a) Kieltotuomiot välittäjiä vastaan Direktiivin 11 artiklassa säädettiin jäsenvaltioille velvollisuus kieltotuomioiden hakemiseksi myös sellaisia välittäjiä vastaan, joiden palveluja kolmannet osapuolet käyttävät teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamiseksi. Komission kertomuksen perusteella on selvää, että direktiivin kansallinen voimaansaattaminen ei ole tältä osin tapahtunut asianmukaisesti. Artiklan perusteella ei ole syntynyt yhtenäistä ja tehokasta tulkintalinjaa sisämarkkinoille. Selkeä esimerkki tilanteen vakavuudesta ja ongelmasta on esimerkiksi se, että yksi maailman suosituimmista BitTorrent-sivustoista; PirateBay-palvelu on jatkanut toimintaansa huolimatta siitä, että palvelun perustajat ja ylläpitäjät on tuomittu rikosoikeudelliseen ja korvausvastuuseen kahdessa oikeusasteessa, viimeksi Svean hovioikeudessa marraskuussa Kuten komission kertomuksesta käy ilmi, niin direktiivi edellyttää, että oikeudenhaltijoilla tulee olla mahdollisuus hakea aina kieltotuomio, myös pysyvä sellainen, välittäjiä vastaan. Kieltotuomio on saatava riippumatta siitä, onko välittäjällä sopimussuhdetta tai muuta sidosta oikeudenloukkaajaan. Kieltotuomio on saatava myös silloin, kun palvelu toimii EU:n ulkopuolelta käsin. Kieltotuomioiden myöntämisessä voitaisiin harkita sovellettavaksi käännettyä todistustaakkaa. Tällöin palvelun ylläpitäjällä, johon kieltotuomio kohdistuu välittäjän toimesta, olisi halutessaan velvollisuus nostaa erillinen vahvistuskanne sen osoittamiseksi, että palvelun harjoittamaan toimintaan on olemassa asianmukaiset luvat kieltotuomion hakijoina olevien oikeudenhaltijoiden toimesta tai että palvelun toiminta perustuu esim. tekijänoikeuslaissa erikseen säädettyyn tekijänoikeuden rajoitukseen. Tuomioistuin voisi vahvistuskanteen vireilletulon yhteydessä harkita kieltotuomion mahdollista keskeyttämistä prosessin ajaksi. b) Tallennuspalveluiden vastuu Kuten komission raportissa todetaan, niin internet on synnyttänyt uudenlaisia oikeudenloukkauksien muotoja, joista jotkin ovat osoittautuneet hankaliksi torjua. Direktiivin valmisteluaikoihin tieto- 3 Tutkimus on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa: 4

4 4 verkoissa tehdyt oikeudenloukkaukset tapahtuivat pääosin p2p-tietoverkoissa. Muutamien viime vuosien aikana tekninen kehitys on johtanut etenevässä määrin erilaisten tallennuspalveluiden käyttöön. Näissä tallennuspalveluissa käyttäjät voivat tallentaa palvelimelle aineistoja. Tallennustapahtuman yhteydessä käyttäjä saa itselleen linkin kyseiseen tallennettuun aineistoon. Aineiston edelleen saataville saattaminen tapahtuu tämän jälkeen siten, että käyttäjä asettaa linkin saataville esimerkiksi linkkeihin erikoituneille linkkisivustoille. Itse tallennuspalveluissa on harvoin hakupalvelua sen selvittämiseksi, mitä palvelimelle on tallennettu. Ladatakseen esim. elokuvan, käyttäjä joutuu ensin etsimään kyseinen linkin, jonka avulla hän pääsee lataamaan elokuvan itselleen. Lataustilanteessa kuluttaja joutuu yleensä odottamaan tietyn ajan ennen latauksen käynnistymistä. Mikäli hän maksaa palvelun jäsenmaksun, käynnistyy lataus välittömästi. Myös oikeudenhaltijan on löydettävä ensin aineistoon johtava luvaton linkki, ennen kuin hän voi tehdä palvelulle alasottopyynnön kyseisestä aineistosta. Merkittävä ongelma on kuitenkin, että palvelun toimesta poistettu aineistoa päätyy usein uudelleen samaiselle palvelulle joko saman tai jonkun kolmannen käyttäjän toimesta. Vaikka kyseinen tilanne liittyy enemmän Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2003/31/EY (ns. Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) ja siinä säädettyihin palvelun tarjoajien vastuuvapaussäännöksiin (artikla 14), tulisi komission ehdottomasti tarkastella tilannetta nyt muuttuneiden olosuhteiden johdosta. Täsmennykset Enforcement direktiiviin jäävät vaille merkitystä, mikäli tallennuspalveluiden kautta tapahtuvaan, laajaan aineettomien oikeuksien loukkaukseen ei samalla voida puuttua nykyistä tehokkaammin. Tallennuspalveluilla tulisi olla velvollisuus käyttää teknisiä keinoja suodattaakseen aineettomia oikeuksia loukkaavien aineostojen tallentamisen palvelimilleen. Nykyiset olemassa olevat tekniikat mahdollistavat automaattisen ja tehokkaan suojattujen aineistojen tunnistamisen, jolloin niiden pääsy palvelimille voidaan estää. Toisekseen myös pysyvien kieltotuomioiden antaminen tallennuspalveluita vastaan tulee olla mahdollista. c) Tehokkaammat keinot puuttua p2p-piratismiin Osana direktiiviin tehtäviä täsmennyksiä tulisi ottaa käyttöön tehokkaampia ja samalla pehmeämpiä keinoja puuttua p2p-piratismiin informoimalla p2p-verkkojen käyttäjiä toiminnan laittomuudesta ja mahdollisista seuraamuksista. Käyttäjien tietoisuus lain sisällöstä on jo erittäin korkea; Suomessa 92 % väestöstä tietää, että musiikin ja elokuvien jakaminen internetissä ilman lupaa on laitonta. 5 Tästä johtuen on selvää, että pelkkä valistaminen esim. kirjeitä lähettämällä ei ole riittävä toimenpide asian korjaamiseksi. Tarvitaan tehokas järjestelmä, jossa on mahdollisuus myös seuraamuksiin niiden käyttäjien osalta, jotka eivät muuta käytöstään saamansa ilmoituksen johdosta. Komission tulisikin rohkeasti katsoa mallia esimerkiksi Ranskassa säädetystä Hadopi-mallista. 5

5 5 Ranskan ja Iso-Britannian esimerkit osoittavat, että oikea tasapaino aineettomien oikeuksien loukkauksien vähentämiseksi ja yksityisyyden suojan säilyttämiseksi on löydettävissä. d) Vahingonkorvausten kattavuus ja varoitettavuus Kuten komissio kertomuksessaan toteaa, niin aineettomissa oikeuksia koskevissa oikeustapauksissa määrätään nykyisin suhteellisen alhaisia vahingonkorvauksia. Suomessa korkein oikeus on ennakkopäätöksellään 2010:47 linjannut tekijänoikeuslain mukaista hyvitysvastuuta ja alioikeudet ovat vuonna 2010 ja 2011 langettaneet sinänsä merkittäviä ja tuntuvia korvausvelvollisuuksia p2ppalveluiden ylläpitäjille. Käsityksemme mukaan tämän kehityksen taustalla Suomessa ei ole kuitenkaan direktiivin täytäntöönpano, vaan enemmänkin tapausten määrän lisääntyminen tuomioistuimissa ja sitä kautta yleinen tietoisuuden lisääntyminen aineettomista loukkauksista ja niiden haitallisuudesta luovalle alalle. On myös todettava, että kukin tapaus ja sen lopputulos on riippuvainen tapauksen tosiseikoista ja tuomioistuinten vastaanottamasta näytöstä. Jotta sisämarkkinoiden toimivuutta voitaisiin tehostaa, olisi ensisijaisen tärkeätä, että tuomittavien vahingonkorvausten taso olisi riittävä ja varoittava kaikissa jäsenvaltioissa. Direktiivin vahingonkorvauksia koskevan 13 artiklan soveltamisalaa tulisi tarkentaa siten, että vahingonkorvausvastuun tulisi aina olla tuottamuksesta riippumatonta, ankaraa vastuuta. Oikeudenhaltijoiden tulisi aina, tuottamuksesta riippumatta saada hyödykseen vähintään oikeudenloukkaajan saamaa voitto (= perusteeton hyöty). Edelleen olisi syytä tarkentaa 13 artiklan 2-kohdan mahdollisuutta ennalta määrätyn vahingonkorvauksen laajempaan ja tehokkaampaan käyttöön jäsenvaltioissa. Ennalta arvioitu vahingonkorvaus soveltuu hyvin esim. tietoverkoissa tehtyihin oikeudenloukkauksiin. Se mahdollistaa kunkin yksittäisen tapauksen erityispiirteiden huomioimisen esim. tapauksen, jossa vielä julkaisematonta musiikki- tai elokuvamateriaalia saatetaan luvatta levitykseen tietoverkkoa käyttäen. Ennalta arvioidulla vahingonkorvauksella olisi toteutuessaan merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus sisämarkkinoilla mahdollisesti harkittaviin oikeudenloukkauksiin. Helsingissä maaliskuun 25 päivänä 2011 Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry Antti Kotilainen toiminnanjohtaja TTVK on voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on tekijänoikeuslakiin perustuvien oikeuksien valvominen. Yhdistyksen tarkoituksena on ehkäistä tekijänoikeuksien loukkauksia Suomessa. TTVK järjestää myös yleistä tekijänoikeudellista tiedotus- ja koulutustoimintaa. TTVK:n jäseninä ovat: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry Kopiosto ry Suomen elokuvatoimistojen liitto - Finlands filmbyråres förbund ry Suomen elokuvatuottajien keskusliitto - Centralförbundet för Finlands filmproducenter ry Suomen Muusikkojen Liitto ry Musiikkituottajat IFPI Finland ry Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Suomen peliohjelmisto- ja multimediatallenneyhdistys FIGMA ry Av-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry Suomen audiovisuaalisten alan tuottajat SATU ry Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry Suomen Musiikkikustantajat ry Sanasto ry