Suomen Scyllapurjehtijat ry:n jäsenlehti 2007

Transkriptio

1 Suomen Scyllapurjehtijat ry:n jäsenlehti 2007 Scylla

2 Merellä aina tuulee TUULI KESÄN kisoissakin, niin että yhden Scyllan mastokin katkesi. Onneksi vältyttiin henkilövahingoilta ja miehistö selvisi hienosti mereltä satamaan. Moni muu vene olisi kyllä tarvinnut apua vastaavassa tilanteessa, mutta vuosien kokemus ja rauhallisuus auttoivat selviytymään. Kannattaa varmaan tarkistaa se saalingin pää muissakin veneissä, mikäli rakenne on sellainen perinteinen, missä saalinki pääsee halkeamaan maston kyljestä. Uudemmissa heloissa on usein halkeaminen estetty kauluksella. SCYLLAVIIRI VIETIIN Ottilianan ja Pegasoksen miehistöjen toimesta syyskuussa tuulettumaan Kreikan Ithakaan, tavallaan kotivesilleen, sillä kuvaahan Hannu Mäkelän suunnittelema viiri kreikkalaisen jumalattaren päätä nousemassa aallokosta. Muovisessa paatissa jouduimme kuitenkin Akin ja Kirsin kanssa seilaamaan, mutta koska meillä oli runsaasti tervanarua varastossa, takasi se meille edes hiukan aitoa tunnelmaa. Odysseuksen vedet eivät olleet lainkaan niin kivisiä kuin meillä ja vesi oli kirkasta niin, että pohja näkyi todella syvältä. Tällainen kokemus 2 Scylla 2007 pysähdyttää jälleen vakavasti miettimään meren tilaa täällä meidän kotivesillämme. Ystävälliset ihmiset ja herkullinen ruoka loivat mukavasti iltatunnelmaa ja ensiesiintymisensä suorittanut lauluduo Scylla-Sisters, Kirsi ja Elina, sai huimat aplodit, kun Meren aalloilla, varmaan sekin ensimmäistä kertaa Meganisissa esitettynä, kajahti paikallisessa ranta-tavernassa. Purjehdusloma Kreikassa ei ollut lainkaan hassumpi kokemuksena, ja vielä kun olisi ollut Scylla purjehdittavana SCYLLA OLI kuitenkin mielessä ja esillä, koska eräänkin kerran satamassa ollessamme, toisen suomalaisveneen rantautuessa kuului: mene tuon Scyllan viereen! Olihan meillä toki rekvisiittaa, mutta, mutta OTSIKKO ON lainaus Myrskyluodon Maija-musikaalista, jota juuri olin katsomassa Luvian Nuorisoseuran hienossa esityksessä. Jälleen kerran se palautti mieleen meren armottomuuden ja ihmisen pienuuden sekä sen tarpeellisen kunnioituksen ja ymmärryksen niihin voimiin, joita luonto meille joskus näyttää. Mutta samalla musikaali muistutti myös siitä kauneudesta ja aitoudesta ja niistä pienistä hetkistä, mitä voi ulkosaaristossa kohdata. Niistä, joita mekin joka kesä lähdemme sieltä hakemaan ja vaikka kuulostaakin puolueelliselta, on Scylla loistava ympäristö sen hiljaisuuden ja rauhan kokemiseen, kun tuuli painaa voimallaan venettä, maisema lipuu ohi, kevyt liplatus klinkkeriä vasten ja veden kohina keulasta kantautuu korviin. Pegasoksen kippari PS. ENNEN kesän kokoontumista suosittelen luettavaksi Paavo Rintalan Viapori 1905, se antaa maisemalle mukavasti hiukan perspektiiviä, pienen kuvauksen ajasta n. 100 vuotta sitten Kannessa S/Y Ulysses.

3 KOMMODORIN PALSTA KUN RANTAUTUU vierasvenerantaan, tuttuun tai uuteen, usein käy niin, että naapuriveneilijä auttaa kohteliaasti veneen kiinnittämisessä. Scyllalla rantautuessa hyvin usein käy myös niin, että naapuri kommentoi veneestä jotain positiivista. Hän saattaa innostuneena kertoa, miten Scyllat ovat tuttuja, jollakin ystävällä on Scylla, tai että itsekin on oikeastaan sielultaan puuveneilijä. Tämä merkitsee sitä, että Scyllan näkeminen saa aikaan kanssaveneilijälle hyvää mieltä myös satamissa eikä vaan merellä tullessamme vastaan sopivan purjekerran rauhallisesti vetämänä. Tämä merkitsee myös sitä, että purjehtijoina meillä on positiivinen, kunnollisia merimiestapoja noudattava maine ja meidät halutaan ottaa vastaan. Oikein meille! OLEN ETUOIKEUTETUSSA asemassa siinä(kin) mielessä, että asun lähellä Scyllaveistämöä, ja voin aina joskus käydä aistimassa veistämön ilmapiiriä. Viime keväänä pääsin katsastamaan veistämön rannassa uutta Scyllaa, Liisaa. Tämä on tyypiltään isoiso, jonka tyyppistä olen nähnyt aiemminkin, mutta tämä on tilankäytöltään ja ruffeiltaan taas ratkaistu eri tavalla. Oli mielenkiintoista tutustua eri yksityiskohtiin. Kun lähdin veneestä, yritin laiturilla kiirehtiä askeleitani, johonkin oli mukamas kiire ja ajan taju oli hävinnyt jo veneessä sisällä. Minun piti laiturilla kuitenkin vielä kolmaskin kerta kääntyä ja pysähtyä katsomaan Liisa-Scyllaa aina vähän eri suunnasta. Miten Hyvää mieltä ja elämyksiä sen ruffit ovat sopusoinnussa veneen koko olemukseen, miten päättäväisen, mutta rauhallisen oloisena, nallekarhumaisen vahvana se istuu vedessä, miten sen pronki on sopivasti nouseva, miten kylkilaudoitus kaartuu kauniisti perästeeviin, miten siitä aistii, että se on yksilöllisesti käsin tehty ja miten siinä on niin paljon katsottavaa. Kun viimein pääsin autoon ja liikkeelle ihmettelin vieläkin, miksi olin näkemästäni niin täpinöissäni, olinhan nähnyt Scyllia niin monta kertaa, uusia ja vanhempia. Kun jäsentelin tuntemuksiani, ymmärsin, että olin kokenut Taide-elämyksen! Sitä se oli. ELÄMYKSIÄ SAIMME kokea oikein porukalla viime kesänä kokoontumisessamme Kustavin Saviletossa. Onnistuneesta tapahtumastamme meillä on tässä lehdessä taas hyviä kuvia ja tarinoita nautittavaksi. Tästä lehdestä kiitos Heinosen Mikolle ja muille, jotka tämän tekemisessä ovat olleet mukana. KAIKESTA PÄÄTELLEN meitä odottaa ensi kesänä verraton vastaanotto Suomenlinnassa, jossa pidämme kesän päätapahtuman. Mielenkiintoista ohjelmaa ja uusia elämyksiä on luvassa. Tapaamisiin Suomenlinnassa. Luvialla Kalevi Näyrä Scylla

4 Seikkailua Santralla 4 Scylla 2007 Iniön aukon aalloissa

5 Santran ensimmäisen kilpailun tuloksena oli 10 litraa naftaa pilssissä, vuoto keulassa ja ruorimiehen huonoin sijoitus Scylla-kisoissa. Kaikesta huolimatta itse kilpailu oli purjehduksellisesti viime kesän hienoin hetki. OLEN OSALLISTUNUT yhdeksän kertaa Scylla-kisoihin ennen vuoden 2006 tapahtumaa. Näistä kahdeksassa olen toiminut Laudaturin ruorimiehenä/trimmaajana sekä kerran Ilona II:n keulagastina. Nykyisellä veneellämme emme vielä olleet onnistuneet sijoittamaan kesäloma-aikataulujamme ja kisoja niin, että osallistuminen olisi ollut mahdollista ennen viime kesää. Veneen alkuperäisellä omistajalla oli ollut sama ongelma, joten Santra ei ollut koskaan kilpaillut muita Scylla-veneitä vastaan. Kuitenkin jo neljän kesän ajan olimme kesälomillamme verranneet vauhtiamme Laudaturin kanssa ja todenneet jäävämme jalkoihin luovilla johtuen lähinnä Laudaturin noin 5 astetta paremmasta nousukulmasta, mutta jättävämme Laudaturin kauas vanaveteen kevyillä avotuulilla. Tästä syystä toivoimmekin kisoihin kevyttä tuulta ja avotuulivoittoista rataa. Kilpailuun emme osallistuneet normaalilla Santran miehistöllä, sillä Sanna ja Petra päättivät jäädä rannalle hyödyntä- Scylla

6 mään Savileton palveluita, shoppailemaan ja hyppimään trampoliinilla. Miehistönä olivat Laudaturin kippari Olli-vaari sekä Minna-täti. Kilpailuaamuna aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja lämpötila oli viimekesäiseen tapaan yli kaksikymmentä astetta. Tuulta päivälle oli luvattu parhaimmilaan puuskissa 16 m/s. Emme olleet vielä koskaan purjehtineet Santralla ihan tosissaan näin navakassa tuulessa, joten radalle lähtiessämme valitsimme varovaisen taktiikan ja nostimme ylös ainoastaan kakkosreivin ja yli 50% pienennetyn genoan. Tiesimme luovimisen aallokossa olevan varsin vaivalloista näillä purjeilla, mutta päätimme kuitenkin kokeilla veneen käyttäytymistä. Oikeastaan ihmettelinkin kanssakilpailijoitamme, joista jotkut lähtivät liikkeelle ilman reivejä ja isolla genoalla, ja kaikki muutkin meitä isommalla purjepinta-alalla. TAAKSE, SIVULLE, MUTTA EI ETEENPÄIN LÄHTÖLINJA OLI vedetty tuuleen nähden vinoon, joten styyrpuurin lipulta lähdettäessä ei onnistunut ohittamaan paapuurin lippua ilman vendaa. Huomasimme tämän kuitenkin vasta kiertäessämme tuomariveneen ja kiihdyttäessämme vauhtia 15 sekuntia ennen lähtölaukausta. Väärä valintamme johtui huonosta valmistautumisesta, sillä päätimme tulla lähtölinjalle vasta kaksi minuuttia ennen lähtöä välttääksemme ruuhkaa kovassa tuulessa, jossa veneiden hallinta ahtaissa tiloissa on vaikeaa. Samassa päässä linjaa oli myös kohtalotovereitamme, sillä Ottiliana ja Penelope lähtivät perässämme kisaan. Jälkikäteen ajateltuna olisi tietysti ollut järkevää tarkistaa linjan suoruus, mutta oletimme sen olevan karkeasti tasapuolinen molemmista päistä. 6 Scylla 2007

7 Heti lähdön jälkeen huomasimme, ettei valitsemallamme purjevarustuksella onnistukaan luovimaan kunnolla eteenpäin vaan liikuimme yhtä paljon sivulle kuin eteenkinpäin. Saimme kuitenkin heti avattua genoaa lisää. Tällä uudella muutetulla purjevarustuksella onnistuimmekin liikkumaan selvästi ylemmäs tuuleen ja pääsimme jo enemmän eteenpäin kuin sivulle. Lähdön jälkeen tapahtui toinenkin yllättävä ongelma: luoviessamme genuan leen puoleinen skuutti kiertyi spinnupuomin ympärille sisään reivatun keulapurjeen takia, mistä syystä seuraavassa vastakäännöksessä vene pysähtyi täydellisesti paikalleen, ja hetken päästä olimmekin jo menossa lujaa vauhtia taaksepäin isopurje oikealla puolella vedossa ja keulapurje pakkaamassa toisella puolella. Siinähän sitten oli kipparilla hyvää aikaa käydä keulakannella selvittämässä solmut auki, kun Santra majesteetillisen rauhallisesti peruutti. Tämän muutaman minuutin sähläyksen jälkeen olimmekin sitten selkeästi koko laivueen viimeisenä ja jälleen melkeinpä uudelleen lähtölinjalla. NAUTISKELLEN LOPPUA KOHDEN TÄMÄN JÄLKEEN ongelmat loppuivat ja purjehdimme nautiskellen maaliin asti ohittaen muutamia veneitä. Vauhtiin päästyämme vene oli mielestäni hyvin balanssissa ja erittäin helposti purjehdittavissa. Näissä keleissä jopa kaksimetrinen peräsinpinnamme näytti parhaat puolensa. Ohjaaminen oli kevyttä ja jopa tunnokasta. Tämän kokemuksen perusteella voinkin antaa anteeksi monta hankalaa tilannetta satamamanöövereissä, joissa olen pomppinut pinna kädessä veneen laidalta toiselle. Scylla

8 Taas kerran totesin, että kilpailemalla oppii tuntemaan venettään ihan uudella tavalla ja oppii myös löytämään ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa vaikeuksia ihan tositilanteissakin. Ja erityisesti minua kiehtoi keli, jollaisessa en pääse enkä haluakaan perheen kanssa purjehtia. Kisan muistot nostavat vieläkin hymyn kipparin korville ja suolan maun huulille. Toisaalta päivän tuuli oli ehkä liian kovaa perhemiehistöille, vaikka osa pienimmistä olikin jäänyt rannalle. Kova tuuli aiheuttikin muutaman keskeytyksen, karilleajon ja vaarallisen näköisen mastohaverin sekä pienempiä vaurioita. Kaikista kuitenkin selvittiin tällä kertaa kunnialla. Jo mainittuina tuloksina saimme 14. sijan, 10 litraa naftaa pilssiin ja noin viikon kestäneen vuodon. Nafta valui polttoainetankin täyttöletkun hivenen löystyneen kiristimen vuoksi kovassa kallistuksessa, kunnes tankin pinta laski riittävästi. Tämän suurimpana ongelmana oli muuta- 8 Scylla 2007

9 man viikon lievä hajuhaitta. Ikävämpi ongelma oli kuitenkin keulan vuoto, joka ensimmäisinä päivinä oli runsasta arviolta muutama litra minuutissa. Näin ollen pilssipumppu sai tehdä töitä noin 15 minuutin välein seuraavan viikon ajan ennen kuin vuoto tyrehtyi. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli hieno niin itse kisa kuin juhlallisuudetkin ennen ja jälkeen kilpailun. Lämmin kiitos kaikille järjestäjille! Haluan vielä kerran onnitella kisan voittanutta Avletinaa, jonka menoa oli ilo seurata (alussa, kun sen vielä näki) sekä haluan erityisesti antaa kunniamaininnan Tildan tytöille, jotka selvisivät kisasta aivan loistavasti. Ensi kesänä Santra suuntaa Ruotsin vesille ja emme todennäköisesti aikataulusyistä pääse Helsinkiin, mutta onhan näitä kesiä onneksi vielä jäljellä... KESÄÄ 2007 odotellessa. Petteri, s/y Santra Scylla

10 MM Scylla Kustavi 10 Scylla 2007

11 Iniössä tuuli KUSTAVIN SAVILETTO ja Laura Peterzénin vierasvenesatama oli kokoontumispaikkamme kesällä. Satamaa oli laajennettu melkoisesti sitten viime käyntimme ja maisema oli aivan erilainen kuin ennen, paljon avarampi, muuttunut siten selkeästi edukseen. Scyllat olivat tervetulleita, ja vaikka oli ruuhkaisin aika heinäkuuta, meille oli varattu laituripaikat valmiiksi. Satamaisäntä Eerikki järjesteli veneillemme paikat kiitettävällä tehokkuudella. Perjantain yhdeksi ohjelmaksi kommodorimme oli järjestänyt meille vanhojen autojen esittelyn ja paikalle saapuikin autoja aina Skodasta Rolls Royceen. Kiiltäviä, hienosti entisöityjä ja hoidettuja, vähän kuten Scyllatkin, ehkä meissä harrastajissa taitaa olla hiukan samoja piirteitä. Ohjelmaa oli myös tarjolla ensimmäisen Scyllan täyttäessä 40-vuotta. Keräännyimme laiturille ja kohotimme sille onnittelumaljan, jonka Suomen vanhin purjehdusseura BSF oli lähettänyt meille tervehdykseksi. Kiitos Kirsi ja Aki, jotka kärräsitte kylmät kuohujuomat Ottilianan jääkaapista, sekä kiitos BSF. Scylla I kipparille, Janne Nybergille, luovutettiin hieno käsintehty puukko lahjaksi ja kommodorimme Kalevi Näyrän puheessa tuli esille, miten se sopii hyvin lahjaksi Scyllaan, joka on myös käsin tehty yksilöllinen ja numeroitu, uniikki tuote. Illan vuosikokous menikin sitten taas läpi tuttuun tapaan varsin jouhevasti. Vanha hallitus valittiin uudelleen jatkamaan työskentelyä, ja seuraavan kesän kisapaikastakin päästiin jo keskustele- Scylla

12 12 Scylla 2007

13 maan ja päädyttiin selvittämään mahdollisuutta järjestää tapaaminen Helsingissä ja Suomenlinnassa. LAUANTAIAAMU VAIKUTTI tuuliselta, kuten oli ennusteissa luvattukin. Navakka luoteistuuli määritteli reitinvalintaamme, josta tulikin melko erikoinen ja hauskakin. Iniön aukolla vastatuuleen kohti Laupusta ja käännös sivutuuleen kohti Iniötä, saarten välissä pitkin kapeata väylää, ja Keistiön pohjoiskärjestä sitten takaisin kohti Laupusta. Lähtölinjaa oli hiukan vaikea löytää, koska kova tuuli kaatoi lähtölipun aivan vedenpintaan, mutta jostain siitä tuomariveneen vierestä kaikki kuitenkin pääsivät matkaan. Tiukkaa kryssiä mentiin tiiviissä ryhmässä ensimmäiselle kääntömerkille, joka oli kiinteä reunamerkki, joten aivan hipoen ei kannattanut mennä, (vaikka varsin läheltä mentiinkin). Käännöksen jälkeen saatiin tuuli sivusta ja vauhti kasvoi ja joukosta alkoi jälleen löytymään veneitä, joiden vauhti oli kutakuinkin samanlainen ja keskinäinen kamppailu saattoi alkaa. Pegasos onnistui pääsemään ensimmäiselle kääntömerkille hyvin ja kääntyi ensimmäisenä sivutuuleen, perässä heti Hannamaria ja Ottiliana. Sitten ei eroa juuri saatu syntymään ja vauhti vaikutti samalta vaikka mitä tahansa keinoja kokeilikin. Kun päästiin sisälle Iniön saarten väliin, niin voitiin nähdä 20 Scyllaa voimakkaasti kallistuneena ja vesi keulassa kuohuen etenevän kapealla väylällä keskenään kilpaillen. Oli hienoa seurata veneiden vauhdikasta etenemistä ja kovaa keskinäistä kisaa, vaikka kiirettä vähän pitikin, kun piti valokuviakin yrittää ottaa. Omasta veneestämme saimme seurata Ottilianan ja Hannamarian kaksinkamppailua, niin ja omaa yritystä siinä rinnalla. Keistiön jälkeen, kun lähdettiin kohti Laupusta, tuuli painoi veneet voimakkaasti kallelleen, mutta reivin ottaminen olisi ehkä vienyt liikaa aikaa, joten jatkoimme ilman Scylla

14 reiviä, hiukan löysin purjein. Yhden käännöksen taisimme ottaa vähemmän kuin kilpakumppanit, ja se riitti selviytymään taas kärkeen, josta olimme jo mielestämme hiukan pudonneet. Sitten vain täysin purjein kohti maalia, Ottilianan seuratessa tiukasti perässä ja Alexandra vielä jonkun matkan päässä seuraavana. Maalipaukun saimme, mutta järkevästi reivattuna purjehtinut pikku-scylla Avletina kyllä lopulta tuloksissa ohitti meidät kaikki. OMAN EPISODINSA aiheutti Petronella II maston katkeaminen kesken kisaa. Voimakkaassa tuulessa toisen saalingin mastonpuoleinen pää halkesi, löystytti sivuvantin ja aiheutti välittömästi maston katkeamisen. Onneksi miehistö ei loukkaantunut, eikä vaurioita aiheutunut muilta osin kuin mastolle. Hienosti Jaakko ja Petra hoitivat tilanteen, eikä apukaan tarvittu, vaan masto purjeineen nousi omin voimin merestä kannelle ja matka jatkui koneella takaisin Savilettoon. 14 Scylla 2007 KILPAILUN JÄLKEEN oli tietysti vuorossa hyvin ansaittu saunominen ja maukas kalakeitto sekä palkintojen jako. Ohjelmaakin oli: Avletinan Puosu kertoi meille elävästi ja mukaansa tempaavasti Susinaisen suulla tarinoita, joita siinä rantanurmella, pöytien ääressä, hiljaisesti ja tarkkaan kuunneltiin. Palkintojen jaossa havaittiin, että oli vaihteeksi pikku-scyllan vuoro voittaa, kovassa kelissä kokemus oli valttia ja Avletina sai 11 vuoden tauon jälkeen taas Pekka Parikan maljan haltuunsa. Muuta kukaan ei jäänyt ilman pikku palkintoa, jonka kovassa tuulessa kisailleet olivat hyvin ansainneetkin. Kelistä huolimatta ja ehkä juuri siksi kisa oli mieliin painuva, joskin hieman kostea toisille. Reivaus olisi kyllä ollut aiheellista, mutta kukas nyt kesken kisaa sellaista..

15 Scylla

16 Palkintojen jaon tunnelmaa. 16 Scylla 2007

17 Scylla

18 Kärest kii VUAN 2005 kesäl mellähretti Luvialt suara mere ylitte Ahvenamaa pohjospuale saaristo. Ehtost lähretti yöt vasta seilama, mut tuul lopui jo Rauma ulkpualel ja sit ajettin konen kans pitki siliä mert aamu saak, ja aamul rantaurutti Myrskyluaro Maijan saarel. Kateltti maisemi ja irrotetti ittem näist nykypäivä hälinöist ja hiano ol. ILTAPÄIVÄL JATKETTI matka Simsäla suuntta, ko me olttin kuult, et siäl olis Anni Blomqvistin kotopaik, misä vois käyr kattelemas. Kyl messin sit löyrettinki ja saatti se täti puhelimel kii, ko pitä sitä talo ja sil sovei, että mennäis viäl illal samantiän käymä. Siäl ei mittä viarasrantta ol, mut se täti neuvoi, ett siin lähel o yksityine laitur, mihi voi pistä paati vähäks aikka kii ja nii me sit tehti. MEIJÄ FLIKK jäi paatti, ja mellähretti, mää ja mu vaimon nelivuatian pojan kans Annin talo suunttan kävelemä. Mittä liiket ei paljo missä näkyn, vaik taloi oliki ussemppi näkyvis. Rannast ol soratiät muutama sata metri sin talol matka. Kaunis kesäpäiv ol kääntymäs ehtoks ja tiävarre koivu huakkailiva rauhallisest viäres. Asia on hyvi, ja mää tuli ottaneks vaimon kärest kii, ko siin käveltti nelivuotia määrätes vauhri. VÄHÄ MATKAN ko ol ment, ni tul näkyvi, et meit vastan tule, taik oikkiastas meit orotta joku täti koiras kans. Heti mää ajatteli, et se on varmast se, joka sitä Annin talo pitä ja se on tul meit vasta, vaik ei semmosest mittä sovittukka. Samantiä minu 18 Scylla 2007 vähä niinko hävet se, et mek kävellä tääl käsi käres vaimon kans, yli nelikymppise ihmise, niinko jokkut teini-ikäse kuhertelija, vaik olla jo olt naimisissaki koht 20 vuat. Ja et nysse täti näke meijä ja mahtak se pittä meit vähä hoopoin. Mut ei me voit kässiän irrottakka, se olis näyttän viäl merkillisemmält, niinko ollais kärähret jostai luvattomast. Messit vaa käveltti käsi käres ja kon tultti sen tätin tyä, ruvetti juttelema ja hän johrat meijäs sin talol. Eik se ainaka näyttän meit kummeksuva. ANNIN TALO ol käymise arvone ja vaikuttav paik. Täti selitt Annin tarinast iha mitä vaa keksei kyssy. Me oltti valla miälissäm, että meijä reissu alkumatk ja käynt siäl Myrskluarol ja Annin talol ol sujun nii hyvi. MUL JÄI se käsi käres kulkemine siäl miäle, ja mää ole nii rehelline miäs, et joskus monen kuukaure jälkke mää kerroi vaimollen, ett minu ol nolottan sillo siäl Simsälas, ko mekkäveltti käsi käres ja se täti näk meijä. Ja tiärättek mitä, mu vaimon sanoi, et hän muista sen kyl ja hänel ol tul samallaine olo! No ni, siin sitä oltti. Kaks samallaist kohno yhres. Mitä kummallist siin voi oll, et jos tuntu mukavalt kävel joskus käsi käres, ni sillai teke kans! Ei siin piräis olema mittä häppemist. Varsinki, ko niin paljo o semmossi parei, et sen kumppanin käsi on pakan menemä niin kaus, et siit ei enä ulet kii ottama, jos ylipääs sitä eres tahrois. LUVIAL Kalevi Näyrä

19 Scyllat Suomenlinnassa Vuosikokoontumisen paikkana on Suomenlinnan historiallinen kaunis ympäristö, maailmanperintö kohde. Kannattaa tulla mukaan tutustumaan. Lisätietoja ennen kesää tulevassa jäsentiedotteessa. Scylla

20 Tuloksia 2006 Scylla MM Kustavi Radan pituus 15,2 nm Sijoitus Alus Tasoitettu Purjehdittu aika aika 1 Avletina Pegasos Ottiliana Pilgrim Alexandra Scylla Hannamaria Castor Nalle P u Ilona II Polytropos Saijanna Myrskylintu Santra Ulysses Tilda Aeolus Petronella II DFN 19 Wellamo DFN 20 Penelope DFN 20 Scylla 2007 Viaporin tuoppi Sijoitus Alus Tasoitettu Purjehdittu aika aika 1 Saijanna 2,15,21 2,48,58 2 Avletina 2,19,11 2,58,40 3 Jemina 2,22,11 2,52,33 4 Myrskylintu 2,27,40 2,59,13

21 Hanna Maria vauhdissa! Scylla

22 Suomen Scyllapurjehtijat ry Hallitus Kommodori KALEVI NÄYRÄ Luvia MIKA HIRVI Rymättylä MIKKO HEINONEN Luvia KALLE TANNER Turku AULI VARJOSALMI Helsinki Sihteeri/ rahastonhoitaja ELINA HEINONEN Luvia Lisäksi hallituksen työskentelyyn osallistuvat ISMO LILJA Luvia BJÖRN NYBERG Luvia JAN-ERIK NYBERG Luvia Jäsenasioissa kannattaa kääntyä sihteerin puoleen, myös saalinkiviiirejä saa tilata häneltä. Postiosoite: ELINA HEINONEN Verkkorannantie 67, Luvia Sähköposti: 22 Scylla 2007

23 SIHTEERIN PALSTA Yhdistyksemme jäsenmäärä on mukavasti kasvusuunnassa ja tällä hetkellä yhdistyksemme jäsenmäärä on 118 henkilöä. Viime vuoden aikana on hallituksemme hyväksynyt seuraavat uudet jäsenet: SANNA JA SAMI HUPLIN s/y Olivian peräsimestä, TERO LEHDEN s/y Emman uuden omistajan PEKKA TURTIAI- SEN s/y Susannan nykyisen kipparin sekä MIKA HERMOSEN s/y Scyllan gastin ominaisuudessa. Tervetuloa jäsenistöömme! VUOSIKOKOUKSEMME PÄÄTTI pitää jäsen- ja liittymismaksut ennallaan, koska taloutemme on pysynyt näinkin hyvin kasassa, ja tämän lehden välissä onkin kaikille taas pankkisiirtolomake maksun suorittamiseksi. HALLITUS KOKOONTUI tammikuun lopulla Luvialla perinnelaivayhdistys Ihanan varvituvalla ja valitsi varakommodoriksi jälleen kokeneen konkarin Kalle Tannerin. Muina asioina hallitus käsitteli mm. vuosikokoontumiseen liittyviä asioita käytännön järjestelyineen. Toimintasuunnitelmaan saatiin jo viime kesänä selkeä tavoite järjestää tulevan kesän kokoontuminen Helsingissä, Suomenlinnan vierasvenesatamassa. Siitä järjestelyvastuun ovat ottaneet paikallisin voimin Auli Varjosalmi ja Juha Tammisto. Tiedossa on jo nyt, että vuosikokous on perjantaina klo ja lauantain kisajärjestelyistä huolehtii Suomen Moottoriveneklubi (SMK). Kisan jälkeen varataan perinteiseen tapaan mahdollisuus omakustanteiseen yhteisruokailuun. Suunnitelmissa on lisäksi perjantaille pientä ohjelmaa (varmistuu kevään mittaan) ja sunnuntaille Suomenlinnan opastuskierros. Tarkempia lisätietoja tulette saamaan alkukesään mennessä jäsenkirjeessä. Scylla

24 24 Scylla