Kevyet koneet metsänhoitotöissä

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 9/2014 (780) Kevyet koneet metsänhoitotöissä Jukka Salovaara Pyörämaasturi eli mönkijä toimii kuormatraktorina, kun siihen liitetään metsäperävaunu. Kuvan metsäperävaunu on varustettu vaijerinostimella. Kuvat Jukka Salovaara Metsänhoitoa on tehty jo pitkään vakiintunein työmenetelmin. Metsuri ja raivaus- tai moottorisaha on muodostanut metsänhoidon tärkeän kulmakiven. Menneiden vuosikymmenien metsänhoito on kuvastanut aina sen hetkistä aikaa ja teknistä kehitystä. On kulunut jo vuosikymmeniä siitä, kun hevonen oli keskeinen eri metsätöissä. Maataloustraktoria on käytetty metsätöissä jo pitkään, mutta tätä pienempää, kevyempää ja ketterämpää konekalustoa ei ole hyödynnetty metsänhoidossa tai sen tunnettuus on ollut heikkoa. Seuraavassa selvitetään kevyiden koneiden tyyppejä, niiden metsäkäyttöä ja lisälaitteita sekä tarkastellaan eri konetyyppien käytettävyyttä ja tuottavuutta aiempien tutkimusten valossa. Varsinaista määritelmää metsänhoitoon soveltuvista kevyistä koneista ei aiemmin ole ollut, mutta keveiksi voidaan katsoa omapainoltaan alle 2500 kg painavat koneet, jotka liikkuvat omalla voimalähteellä. Suomessa markkinoilla oleva konekanta voidaan jaotella selkeästi erillisiin pienmetsäkoneisiin sekä lisävarusteilla metsänhoitoa palveleviksi muunneltavissa oleviin, monikäyttöisiin koneisiin. Pienmetsäkoneiden käyttö rajoittuu yleensä vain yhteen tai muutamiin työlajei- hin. Monikäyttöisten koneiden hyödyntäminen on laaja-alaisempaa hankittaessa erilaisia lisälaitteita ja myös mahdollinen vapaa-ajan käyttö on mahdollista. Monikäyttöisiä koneita ovat mönkijät, moottorikelkat ja erityyppiset pienoistraktorit. Monikäyttöisille koneille on tyypillistä, että niitä voidaan hyödyntää laaja-alaisesti useaan eri käyttötarkoitukseen, mukaan lukien metsäkäyttö, kun ne varustellaan lisälaittein. Hankkimalla monikäyttöinen laite pystytään hankinnan kannattavuutta lisäämään eri käyttömuotojen mahdollistuessa. Toisaalta, lisälaitteilla varusteltaessa käyttömukavuus ja ergonomiset ominaisuudet saattavat kärsiä. Pienmetsäkoneita ovat muun muassa Alstor, Pyörähepo, Rautahepo, Tehojätkä ja Vimek Minimaster. Pienmetsäkoneet ovat nimensä mukaisesti metsäkäyttöä varten rakennettuja pieniä metsäkoneita. Niiden hyödyntäminen muuhun kuin metsäkäyt-

2 Pienoiskuormatraktori Alstor soveltuu hyvin lähikuljetukseen kantavuudelta ja maastoltaan haasteellisissa kohteissa. Kuvan Alstorilla kuormataan energiapuuta järven rannassa töön on rajattua. Pienmetsäkoneiden maastokelpoisuus on huomattavasti parempi kuin monikäyttöisillä koneilla. Tehojätkää lukuun ottamatta kaikki pienmetsäkoneet on rakennettu puutavaran lähikuljetukseen. Tehojätkällä voidaan suorittaa hakkuuta tai raivausta. KEVYIDEN KONEIDEN TYYPPEJÄ JA NIIDEN OMINAISUUKSIA Monikäyttöiset koneet Pyörämaasturi (engl. ATV) eli nykyisin paremmin mönkijänä tunnettu laite on monikäyttöinen maastokulkuneuvo. Mönkijöiden yleisin malli on vakiintunut nelipyöräiseksi. Viime vuosina ovat yleistyneet myös vierekkäin istuttavat mallit sekä kuusipyöräiset versiot. Markkinoilla on myös mönkijämalleja, joiden pyörät ovat vaihdettavissa telakoneistoksi, jolloin mönkijä saadaan maastokelpoiseksi talvisiin olosuhteisiin. Mönkijä on yleensä avoin ohjaamoltaan, mutta vierekkäin istuttavissa malleissa on mahdollisuus hytilliseen versioon. Mönkijöihin on saatavissa laaja lisälaitekanta, jota voi hyödyntää metsänhoidossa: tukkikärry, lannoitteen levitin, vaijerinostin, hydraulinen puutavaran kuormain, juontolaite, juontokärry, juontopulkka, radio-ohjattu vinssi, tiehöylä, telat ja energiapuukoura. Mönkijällä ja siihen yhdistetyllä lisälaitteella voidaan suorittaa puutavaran juontoa, lähikuljetusta ja kuormaamista. Lisäksi voidaan suorittaa taimien jakelua uudistusaloille. Muutaman vuoden ikäisissä taimikoissa mönkijää voi hyödyntää heinän torjunnassa. Lisätelinein ja laatikostoin varusteltuna mönkijää voidaan käyttää raivaus- tai moottorisahatyön liikkuvana tuki-kohtana. Mönkijää voidaan käyttää myös lannoitusvanun kanssa metsien kasvatus- tai terveyslannoitukseen. Myös metsäteiden kunnossapito ja hoito on mahdollista lanojen ja tiehöylän avulla. Moottorikelkka on lumella kulkeva ajoneuvo. Moottorikelkkaa voidaan käyttää mönkijän tavoin maastossa liikkumiseen, mutta käyttöaika rajoittuu talveen ja paksuimman lumen aikaan. Kelkka toimii ennen kaikkea liikkumisvälineenä lumiseen aikaan metsässä työkohteelle. Moottorikelkkaa voidaan käyttää puutavaran kuljetukseen, kun kelkka varustellaan ahkiolla tai reellä. Useimmilla kelkkavalmistajilla on työkäyttöön soveltuvat moottorikelkkamallit erikseen. Käytännössä työkäyttöön soveltuvissa kelkoissa on erona muihin kelkkoihin suuremmat tavaratelineet ja tavaran säilytystilat sekä vetokoukku. Pienoistraktorit ovat nimensä mukaisesti normaaleja, maatalouskäyttöön tarkoitettuja traktoreita pienikokoisempia ja niiden tekniset ominaisuudet ovat hyvin lähellä normaalikokoista maataloustraktoria. Pienoistraktorit voidaan varustella eri käyttötarkoituksia varten lisälaitteilla. Pienoistraktorit soveltuvat liikkumiseen metsässä ilman lisävarusteita. Käytännössä pienoistrakto- 2

3 Rautahepo (engl. Ironhorse, ruots. Järnhästen) on kahdella kumitelalla liikkuva pienmetsäkone. Rautahepo liikkuu kahdella erillisellä telalla, jota ohjataan laitteen etuosassa olevasta kahvasta. Laitteen kuljettaja kävelee koneen edessä tai seisoo kyydissä kahvasta ohjaten. Rautahevon kantavuus on erittäin hyvä leveiden telojen ansioista reita voidaan varustella sen mukaan, kuin lisälaitteet ovat mahdollisesti kiinnitettävissä koneeseen. Osa lisälaitteista on samoja mitä voidaan käyttää mönkijöissä, mutta yhteensopivuus on varmistettava laitevalmistajalta. Suurin ero mönkijään on se, että pienoistraktoreissa on oma hydrauliikkajärjestelmä ja usein kolmipistekiinnitys, joita voidaan hyödyntää lisälaitteissa. Avant ja Sarvitraktori voidaan luokitella myös eräänlaisiksi pienoistraktoreiksi, mutta koneet esitellään tässä yhteydessä erikseen, koska eroavat teknisiltä ominaisuuksiltaan niin paljon varsinaisesta pienoistraktorista. Avantia voidaan pitää enemmän pienkuormaimena. Avantin konemallisto on profiloitunut pääasiassa viherrakentamiseen, kiinteistön huoltoon, maatalouteen, rakentamiseen tai muuhun vapaa-ajan hyötykäyttöön. Metsäkäyttö on myös mahdollista lisälaittein varusteltuna. Metsänhoidossa hyödynnettäviä lisälaitteita ovat vinssi, metsäkärry kuormaimella tai ilman, puukahmari, tukkikoura ja energiapuukoura-kaatopää -yhdistelmälaite. Lisäksi koneella voidaan vetää muita vetokuulaan sopivia laitteita. Osa lisälaitteista asennetaan Avantin etukuormaimeen. Avantissa on oma hydrauliikkajärjestelmä, joten omaa yksikköä ei tarvita, kuten mönkijöissä. Sarvitraktori on ensisijaisesti rakennettu puutarhan ja kiinteistönhuollon monitoimilaitteeksi. Koneesta voidaan käyttää myös 2-pyörätraktori nimitystä. Konetta ohjataan sarvista lavan reunalla istuen, kun käytössä on perävaunu. Sarvitraktorin lisälaitteista metsänhoitoon sopii traktoriin liitettävä peräkärry, joka soveltuu pienimuotoiseen puutavaran kuljetukseen. Peräkärry on kippaava ja penkillinen. Koneeseen on saatavilla myös renkaanlevennyssarja, jolla voidaan lisätä pito-ominaisuuksia heikommissa maastoissa. Sarvitraktori soveltuu pienimuotoiseen polttopuun kuljetukseen. Sarvitraktori vaatii melko tasaisen, kivettömän maaston kulkeakseen, joten se sopii esimerkiksi pellon reunojen ja taajamametsien hoitoon pääkäyttö-alueen kuitenkin ollessa puutarhanhoito ja kiinteistön huolto. Pienmetsäkoneet Alstor on pienoiskuormatraktori, joka on runko-ohjattava ja jonka kaikki kahdeksan pyörää vetävät. Koneita on olemassa hytillä ja ilman. Koneessa on myös mahdollista asentaa jatkollinen puomi ja radiovinssi. Alstor on tarkoitettu pääasiassa puutavaran lähikuljetukseen, mutta sitä voidaan käyttää myös lannoitteen levittämiseen, kun kuormatilaan asennetaan levitin. Lisätelineillä varusteltuna koneen mukana kulkevat esimerkiksi moottorisaha ja kombikannu. Koneella voidaan myös kuljettaa taimilaatikoita koneen kuormatilassa ja jakaa ne tarpeen mukaan työmaalle. Rautahepo on kahdella kumitelalla liikkuva pienmetsäkone. Konetta voidaan kutsua myös telajuonturiksi. Metsätöissä koneen perusmalli toimii juontokoneena. Rautahe- 3

4 Tehojätkä on Suomessa kehitetty, monikäyttöinen pienmetsäkone, joka muuntuu tarvittaessa eri-ikäisten taimikoiden raivaukseen sekä nuorten metsien harvennushakkuuseen po liikkuu kahdella erillisellä telalla, jota ohjataan laitteen etuosassa olevasta kahvasta. Laitteen kuljettaja kävelee koneen edessä kahvasta ohjaten. Konetta voidaan ajaa myös kyydissä seisten ja tai kuorman päällä istuen tasaisella maapohjalla. Rautahepoon on saatavissa useita eri lisälaitteita, jotka palvelevat metsänhoitoa tarpeen mukaan. Lisäämällä koneeseen tukkikärry, tulee rautahevosta lähikuljetukseen soveltuva kuormatraktori. Koneeseen on saatavilla myös kuormain, joka toimii vaijerivinssillä tai hydraulisesti. Ilman kuormainta joutuu kuorman tekemään käsin. Koneeseen on saatavilla myös vinssi tai juontopankko, joten koneella voidaan suorittaa puutavaran juontoa ja vinssausta. Hakkuutyötä voi helpottaa myös tukkikärryyn saatavalla työrullalla, joka toimii työpenkkinä puita karsittaessa moottorisahalla ja vinssattaessa. Lisäteineillä varusteltuna kulkevat saha ja kombikannu mukana. Pyörähepo on pienoiskuormatraktori. Kone koostuu kuorma-tilasta ja ajolaitteesta, joka niveltyy. Kuormaus tapahtuu hydraulisesti toimivalla kuormaimella. Koneessa on kuusi pyörää, jotka kaikki ovat vetäviä. Koneen peräosan kuormatilassa pyöriä on neljä ja ajolaitteessa kaksi. Konetta voidaan ohjata koneen ajolaitteessa kyydissä istuen tai seisten. Tarkempaa liikkumista varten konetta voidaan ajaa etuosassa olevasta kahvasta taluttaen ja maassa kävellen. Pyörähepo on rakennettu ensisijaisesti puutavaran kuljettamiseen. Konetta voidaan hyödyntää myös kaikkeen muuhun metsänhoitoa palvelevaan kuljettamiseen. Koneen lisävarusteisiin kuuluvat vinssi ja työvalot. Tehojätkä on pienmetsäkone, joka ulkoiselta olemukseltaan muistuttaa pienikokoista monitoimikonetta. Kone on 4, 6 tai 8-pyöräinen ja runko-ohjattu. Telimäärä on jälkikäteen päivitettävissä. Kone on avo-ohjaamollinen tai hytillinen. Koneen puomiin voidaan asentaa raivain tai erilaisia korjuukouria. Koneessa olevat työvalot mahdollistavat myös pimeässä työskentelyn. Koneesta on olemassa Pro- ja Eco-malli, joista Pro on ammattimaiseen työskentelyyn ja Eco isäntälinjan työskentelyyn. Eco-mallissa on mahdollista käyttää vain raivauspäitä ja veitsikatkaisulla toimivia kouria, koska osittain avonainen hytti ei suojaa mahdolliselta ketjukatkaisun ketjuluodilta. Sahakatkaisulliset korjuukourat vaativat Pro-mallin umpiohjaamon. Tehojätkä soveltuu nuorten metsien hoitoon. Kun kone varustellaan raivauspäällä, soveltuu se eri-ikäisten taimikon raivauksiin tai ennakkoraivaukseen. Pienoismetsäkoneeseen on saatavilla myös hakkuu- ja energiapuukouria, jotka soveltuvat nuorten metsien pieniläpimittaisten puiden korjuuseen joko kokopuuna tai karsittuna rankana. Tehojätkä on muutettavissa myös kuormatraktoriksi, kun puomin päähän liitetään kuormainkoura sekä perään kytketään puutavarakärry. 4

5 Taulukko 1. Pääasiassa tai kokonaan metsäkäyttöön tarkoitettujen pienmetsäkoneiden käyttötapoja, niille soveltuvia työlajeja ja lisävarusteita. Pienmetsäkoneet Alstor Rautahepo Pyörähepo Tehojätkä Vimek Minimaster Peruskoneen käyttötapa Kuljettaminen Kuljettaminen, juonto Kuljettaminen Raivaus, hakkuu, kuljettaminen Kuljettaminen Työlajit lisälaitteineen Puutavaran lähikuljetus, lannoitus, taimien jakelu, juonto Juonto, puutavaran lähikuljetus Puutavaran lähikuljetus, taimien jakelu Taimikonhoito, raivaus, energia- puuhakkuu, harvennushakkuu Puutavaran lähikuljetus, taimien jakelu Lisävarusteet Hinta (sis. alv.), Radio-vinssi, ketjut, telat, sahateline Juontopankko, metsäkärry, vinssi, kuormain Radio-vinssi Tukkikoura, metsäkärry, vesa- kontorjuntajärjestelmä Radiovinssi, ketjut, telat, työvalot, sahateline alk Taulukko 2. Metsäkäyttöön soveltuvien, pienten peruskoneiden ominaisuuksia. Paino (peruslaite), kg Leveys, m Pituus, m Hinta (sis.alv.), Mönkijät ,0 1,5 2,0 2, Moottorikelkat ,2 3,0 3, Pienoistraktorit ,0 1,5 2,0 3, Avant ,9 1,4 1,7 3, Sarvitraktori (perävaunulla) 170 0,9 3, Alstor ,5 4,5 5, Rautahepo (peruslaite) 400 1,1 1, Pyörähepo ,4 4, Tehojätkä ,5 3,8 alk Vimek Minimaster (traktori ja perävaunu) ,15 5, TULOKSIA JA HAVAINTOJA KEVEIDEN KONEIDEN METSÄKÄYTÖSTÄ Käyttötarkoitukset Kevyitä koneita voidaan käyttää monipuolisesti metsähoitotöissä. Yksikertaisimmillaan kone toimii liikkumisvälineenä ja työkalujen kuljettamisvälineenä varsinaiselle työkohteelle. Moottorisaha, raivaussaha, polttoainekannu ja eväsreppu kulkevat esimerkiksi lisätelinein varustellun mönkijän mukana siirryttäessä työmaalle. Nuorten metsien kunnostuksessa kevyitä koneita voidaan hyödyntää puutavaran lähikuljettamisessa. Rankakuormien kuljetus tien varteen onnistuu ilman, että metsään avataan leveitä ajouria. Metsänuudistamisessa koneita voidaan hyödyntää taimilaatikoiden kuljettamisessa sekä jakelussa ja maastoltaan helpoissa kohteissa pienialaisessa maan muokkauksessa. Kevyiden koneiden kategoriaan kuuluu myös varsinaiseen raivaukseen soveltuva kone, joka on varusteltavissa myös korjuukouralla, joka mahdollistaa nuorten metsien harvennushakkuun. Kevyen kokoluokan koneita voidaan hyödyntää metsien lannoituksessa ja metsäteiden sekä tiealueiden kunnossapidossa. Kevyiden koneiden siirto metsäpalstalle on suhteellisen helppoa, koska keveytensä vuoksi niitä voidaan kuljettaa normaalin henkilöauton perävaunussa. Käytettävyys Kevyisiin koneisiin lukeutuu useampia erilaisia kone- ja lisälaitetyyppejä. Käytettävyyttä arvioitaessa jokaista eri konetyyppiä yhdistää se, että koneen kapasiteetti on suhteutettava tehtävään työhön. Koneiden pienuus johtaa yleensä alhaiseen tuottavuuteen. Käytännön metsätöissä tämä tarkoittaa sitä, että kevyiden koneiden kapasiteetti riittää parhaiten kuitupuun mitat täyttävien ja sitä pienempikokoisten runkojen käsittelyyn. Myös yksittäisten tukkirunkojen käsittely on mahdollista, mutta silloin ollaan tekniikan toimintakyvyn äärirajoilla. Koneiden käytettävyyttä arvioitaessa on huomioitava maas- totekijät. Maaston vaikeustekijät rajoittavat aina työskentelyä. Eniten kevyitä koneita haittaavat maaston jyrkkyys ja kivisyys. Heikosti kantavilla mailla kevyempi konekalusto on omimmillaan. Vaikeimmissa maastoissa korostuvat koneen käyttäjän ammattitaito koneen käsittelyssä ja työturvallisuusnäkökohdat. Ergonomia Kevyistä koneista pienmetsäkoneet ovat käyttäjälleen usein ergonomisempia kuin monikäyttöiset koneet. Tämä johtuu suurimmalta osin siitä, koneet on rakennettu varta vasten jotain työlajia ajatellen. Monikäyttöisten koneiden osalta käyttömukavuus kärsii, koska koneet ovat yleiskoneita. Harrastemuotoisessa käytössä koneiden heikohko tekninen käytettävyys ja huono ergonomia ovat hyväksyttävissä, mutta käytön ollessa ammattimaisempaa, nousee ergonomisuus koneen käyttäjälleen tärkeäksi työmäärien lisääntyessä. 5

6 Hinta 6,90 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2014 Tuottavuus ja kustannustehokkuus Kevyiden koneiden kustannustehokkuus on tutkimusten perusteella heikohko. Tuottavuustutkimukset olivat aineistoltaan varsin suppeita. Tutkimukset kattavat kevyiden koneiden osalta metsäkuljetuksen, joka on niiden yleisin työlaji. Tehojätkän hakkuu- ja raivaustyön tutkimukset täydensivät jonkin verran eri työlajien kustannustehokkuuden arviointia. Kevyiden koneiden puunkorjuun ei ole kovin kustannustehokasta. Yksinkertaistetulla laskentamallilla puutavaralajien valmistaminen ensiharvennuskohteessa tehojätkällä maksaa noin 43 /m 3. Puu on saatava vielä kuljetettua tie varteen, joten kuluihin on lisättävä vielä noin 7 /m 3. Tällöin puu maksaa tien varressa noin 50 /m 3. Kuitupuun nykyhintatasolla hankintahinnan ollessa noin reilu 30 /m 3, joutuu metsänomistaja maksamaan vielä työstä 20 /m 3, kun puun hinta ei kata edes korjuukuluja. Tavanomaisella korjuukalustolla suoritetulla harvennuksella metsänomistajalle voi syntyä tuloa reilut 10 /m 3. Laskelmissa ei ole otettu huomioon energiapuun korjuutukea. Taimikon harvennuksessa pienmetsäkoneeseen asennettu risuraivain oli kilpailukykyinen, kun poistuman tiheys on keskimääräistä tasoa kantoläpimitan ollessa vähintään 3 cm. Tuntikustannus Tehojätkän raivaustyölle asettuu 44 /käyttötunti, kun saavutetaan metsuria vastaava yksikkötuottavuus. Työajan menekki oli tutkimuskohteissa tehojätkällä pienempi yli kpl/ hehtaari runkopoistumaltaan olevissa kohteissa, mutta kustannusvertailussa konetyö oli silti metsurityötä kalliimpaa. Runkopoistuman määrän kasvaessa koneen kilpailukyky parani ja kpl/hehtaari runkopoistumalla hehtaarikustannus oli molemmilla noin 600 /ha. Tuntikustannukset olivat tällöin metsurityön osalta 30 ja koneen osalta 50. Tehojätkän tuottavuus taimikonhoidossa on hyvin lähellä metsurityötä, ja tuottavuus nousee metsurityötä korkeammaksi vasta normaalia vaikeammissa taimikonhoitokohteissa. Tehojätkän osittain korkeamman tuntituottavuuden kääntöpuolella ovat metsurityötä suuremmat tuntikustannukset. Jatkotutkimustarpeet Tutkitun tiedon valossa kevyitä koneita ei voida laittaa järjestykseen maastoliikkuvuuden suhteen. Pelkkien teknisten ominaisuuksien perusteella voidaan tehdä suuntaa-antavia päätelmiä kevyiden koneiden maastokelpoisuudesta, mutta tarkempi määrittely vaatisi erilliset käyttötestit. Käyttötesteissä voisi samalla tutkia myös tuottavuutta ja käyttökustannuksia eri olosuhteissa. Erilaisten teknisten ratkaisujen vaikutus tuottavuuteen olisi syytä myös laittaa tutkittavien asioiden listalle. Näistä tiedoista hyötyisivät laitteiden kehittäjät sekä laitehankintaa suunnittelevat. Kevyiden koneiden metsäkäytön määrä jää avoimeksi tämän tutkimuksen osalta varsinkin koskien monikäyttöisiä laitteita. Merkittävää olisi myös tieto koneiden käyttöasteesta, joka vaikuttaa ratkaisevasti koneiden yksikkökustannuksiin. Myös harrastemetsänhoidon määriä voisi selvittää. Kuinka yleistä nykypäivänä harrastemuotoinen metsänhoito mukaan lukien hankintahakkuut on vai onko metsänomistajien omatoimisuus jäämässä vähitellen historiaan? Tutkimuksessa kävi ilmi, että kevyitä koneita voidaan hyödyntää ammattimaisessakin työskentelyssä. Tarkempaa selvittelyä vaatisi ammattimaisen työskentelyn kustannustehokkuus ja sen vaikutukset metsänhoidon tasoon nyt ja tulevaisuudessa. Onko kevyttä kalustoa hyödyntävällä yrittäjällä mahdollista menestyä taloudellisesti metsänhoitotöissä ja onnistuuko työn hinnoittelu? Tämän tyyppinen tutkimus palvelisi monipuolisen metsäyrittäjyyden kehittämistä, missä kevyt konekalusto olisi vähintäänkin sivuosassa. Tiedotteen tulokset perustuvat Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimaan hankkeeseen Kevyet koneet metsänhoidossa tutkimus- ja tiedotushanke. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää keveiden työkoneiden ja niihin liitettävien lisälaitteiden nykyinen käyttö, käytettävyys, käytön taloudellinen tehokkuus ja muut mahdolliset hyödyt metsänhoitotöiden eri vaiheissa sekä vaikuttaa kohderyhmiin tiedottamalla tutkimustuloksista. Hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja kumppaneina toimivat alueen metsänhoitoyhdistykset. Hanketta rahoittivat Keski-Suomen kehittämisrahasto sekä kone- ja laitevalmistajat. TTS TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 6