Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) Julkinen. Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3.

Transkriptio

1 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) Julkinen Kokoustiedot Aika tiistai klo 15:00-15:50 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Hannu Kananen, puheenjohtaja Tarja Korhonen Paavo Antikainen Marko Kiema Martti Ålander Maritta Hämäläinen Marko Rautiainen Timo Pelkonen Merja Kaija Muut saapuvilla olleet Taisto Toppinen Saija Pöntinen, palvelupäällikkö Minna Kuuluvainen, palveluneuvoja kaupunginhallituksen edustaja esittelijä pöytäkirjanpitäjä Asiat 21-30

2 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) Julkinen Allekirjoitukset Hannu Kananen puheenjohtaja Minna Kuuluvainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristönpalvelualueella, (Suokatu 42), Maritta Hämäläinen Timo Pelkonen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristönpalvelualueella, (Suokatu 42), Minna Kuuluvainen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien ja 30 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin ja 27 29, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien ja osalta liite A seuraava valitusosoitus :n 25 osalta liite C ja seuraava valitusosoitus :n 26 osalta liite I

3 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 21 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Jätelautakunnan kokouspäivät kevätkaudella Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen Perusnoutoalueen muuttaminen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueeksi Jätelautakunnan toimintasäännön päivittäminen Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat alkaen Savo-Pielisen jätelautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma Tiedonannot 36 Sivu 7 22 Muutoksenhaku 23-24, Liite A Kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje Liite C Kuntalain mukainen valitusosoitus Liite I Jätelain mukainen valitusosoitus 40

4 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään, että varsinaisista jäsenistä olivat kokouksesta poissa varapuheenjohtaja Kyllikki Kotimäki sekä jäsenet Matti Kartano, Jukka Hyttinen, Tuija Mustonen, Maria Suhonen ja Piia Kauppinen. Kokouksessa olivat läsnä varajäsenet Tarja Korhonen, Paavo Antikainen, Timo Pelkonen ja Merja Kaija.

5 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelupäällikkö Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Maritta Hämäläinen ja Jukka Hyttinen. Päätös Valittiin Maritta Hämäläinen ja Timo Pelkonen.

6 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) Asianro 7832/ /2015 Jätelautakunnan kokouspäivät kevätkaudella 2016 Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Savo-Pielisen jätelautakunta on toimintavuosinaan kokoontunut 3-5 kertaa vuodessa. Lautakunta kokoontuu pääsääntöisesti kahdesti kevätaikaan ja kahdesti syysaikaan. Oikein mitoitetulla kokousmäärällä varmistetaan lautakuntatoiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Tarpeen mukaan voidaan järjestää ylimääräinen kokous. Jos käsiteltäviä päätösasioita ei ole, on kokous mahdollista perua. Jätelautakunta päättää nyt kahdesta kokouskerrasta keväälle Syksyn kokouspäivistä päätetään myöhemmin. Vaikutusten arviointi - Esitys Kokouspäivämäärät kevätkaudelle 2016 ovat torstai 17.3 ja torstai 2.6. Mikäli asioiden käsittelytilanne sitä vaatii, voidaan jotakin kokousta esittelijän toimesta siirtää. Tästä ilmoitetaan vähintään kuukautta ennen kokouspäivää jätelautakunnan jäsenille. Tarvittaessa voidaan pitää ylimääräisiä kokouksia. Jos käsiteltäviä päätösasioita ei ole, voidaan jokin kokous tarvittaessa perua. Valmistelija Hanna Kisonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) Asianro 6856/ /2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Muuttuvat vastuut ekopisteiden järjestämisessä Asian käsittely ja kuuleminen Ekopisteissä kerätään hyötyjätteitä kotitalouksilta. Ekopisteet ovat olleet tähän saakka osa kunnan vastuulle kuuluvaa jätehuoltojärjestelmää. Ekopisteiden järjestäminen ja ylläpito on kuulunut kunnalliselle jäteyhtiölle, Jätekukolle. Suuri osa ekopisteissä kerättävistä hyötyjätteistä (lasi, metalli, kartonki ja muovi) ovat pakkauksia, jotka ovat siirtyneet jätelain 46 ja 48 :n mukaisesti tuottajien vastuulle. Tuottajavastuu merkitsee sitä, että tuotteiden pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahantuojilla on velvollisuus järjestää markkinoille toimittamiensa, käytöstä poistettujen pakkausten jätehuolto kustannuksellaan. Pakkausjätteiden tuottajavastuu laajenee edelleen lähtien siten, että tuottajien on järjestettävä myös pakkausjätteiden alueellinen keräys. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy järjestää tuottajayhteisöjen valtuuttamana valtakunnallisen kuluttajapakkausten alueellisen keräyksen siten kuin valtioneuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014) säädetään. Jätelain 47.3 :n mukaisesti kunta voi kuitenkin täydentää pakkausjätteen alueellista keräystä eli järjestää täydentäviä ekopisteitä. Jätelautakuntasopimuksen mukaisesti jätelautakunta tekee päätökset jätehuollon palvelutasosta. Koska vastuut ekopisteiden järjestämisestä ovat muuttumassa, jätelautakunta otti käsittelyyn päätöksen tekemisen siitä, täydennetäänkö tuottajien ekopisteverkostoa ja millä periaatteilla. Jätelautakunta käsitteli täydentävää ekopisteverkostoa ja sen palvelutasoluonnosta kokouksessaan Jätelautakunta päätti tuolloin asettaa palvelutasoluonnoksen yleisesti nähtäville. Lautakunta päätti varata kunnille ja Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle mahdollisuuden antaa lausunto asiasta. Lisäksi lautakunta päätti varata kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta. Ekopisteiden palvelutasoluonnos ja kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista lähetettiin nähtävillä pidettäväksi kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin. Asiakirjat pidettiin nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla

8 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 24 Saapuneet lausunnot ja mielipiteet Palvelutason lausuntojen ja mielipiteiden valossa Asiasta ilmoitettiin lisäksi kuulutuksella, joka julkaistiin kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi, Pieksämäen lehti, Kuopion kaupunkilehti. Ekopisteiden palvelutasoluonnoksesta lausuntonsa antoivat Juuan kunnan ympäristölautakunta, Konneveden kunnan ympäristölautakunta, Lieksan ja Nurmeksen kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta, Nurmeksen kaupunki, Pieksämäen kaupungin tekninen lautakunta sekä Rautavaaran kunnan tekninen lautakunta. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy ilmoitti, ettei asiaan ole lisättävää tai korjattavaa. Kaksi yksityishenkilöä esitti lisäksi mielipiteen asiasta. Lausunnot ja mielipiteet on koottu liitteenä olevaan taulukkoon, minkä lisäksi ne ovat nähtävänä alkuperäisinä kappaleina jätelautakunnan toimistossa ja jätelautakunnan kokouksessa. Taulukkoon on jokaisen lausunnon ja mielipiteen yhteyteen lisätty jätehuoltoviranomaisen taholta vastaus lausunnossa tai mielipiteessä esitettyihin asioihin. Jätelautakunnan käsittelemän palvelutasoluonnoksen mukaisesti kunnallinen jäteyhtiö, Jätekukko, täydentää tuottajien ekopisteverkostoa. Jotta pisteet palvelisivat asukkaita mahdollisimman hyvin ja olisivat vaivattomasti saavutettavissa, täydentävät ekopisteet keskitetään keskeisille paikoille erityisesti päivittäistavarakauppojen yhteyteen. Nykyinen ekopisteverkosto uudistetaan siten, että ekopisteet ovat toimivia ja ulkoasultaan siistejä ja niiden keräyskapasiteettia kasvatetaan. Tuottajien ekopisteverkostoa täydentävät pisteet järjestetään kaikille sellaisilla asuinalueille, joihin on järjestetty lähipalvelut, kuten päivittäistavarakauppa ja joissa on vähintään 300 asukasta, joiden hyötyjätteitä kerätään ekopisteessä. Käytännössä ekopisteitä käyttävät pientaloasukkaat ja pienten taloyhtiöiden asukkaat, sillä suuret taloyhtiöt ovat kiinteistöittäisen keräyksen piirissä. Tarvittaessa ekopisteitä järjestetään myös jätteenkuljetuslogistiikan kannalta keskeisille asuinalueille, joissa on vähintään 500 asukasta, muttei lähipalveluja. Myös vapaa-ajan asutus huomioidaan sijoituspaikkojen valinnassa. Tuottajien ekopisteverkoston täydentämisen tarpeellisuutta painotettiin Lieksan ja Nurmeksen kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan, Nurmeksen kaupungin ja Pieksämäen teknisen lautakunnan lausunnossa. Täydentävien ekopisteiden palvelutason periaatteisiin ei ollut näissä lausunnoissa huomautettavaa. Rautavaaran teknisen lautakunnan lausunnossa painotettiin sitä, että nykyisen palvelutason on säilyttävä. Ekopisteiden palvelutasoon vaikuttavat useat asiat, kuten pisteiden sijoittelu ja lukumäärä, kerättävien jätelajien määrä, pisteiden toimivuus ja keräyskapasiteetti. Pisteiden sijoitteluun ja toimivuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, keräyskapasiteetteja kasvatetaan ja kerättäviä jätelajeja yhtenäistetään, joten tältä kannalta palvelutaso paranee. Sen sijaan lukumääräisesti nykyinen ekopisteverkosto ei

9 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 24 kaikissa kunnissa säily, sillä verkoston kustannustehokkuuden kannalta ei ole perusteltua säilyttää sellaisia pisteitä, joissa kertymät ovat pieniä. Konneveden kunnan ympäristölautakunnan lausunnossa toivottiin ekopisteiden toimivaa sijoittelua, siistejä keräysvälineitä ja riittävää kapasiteettia, ja nämä asiat onkin tarkoitus jatkossa huomioida ekopisteiden toteuttamisessa entistä paremmin. Juuan kunnan ympäristölautakunnan lausunnossa ja yksityishenkilön esittämässä mielipiteessä esitettiin ekopisteille tarkkoja sijoituspaikkoja, mutta yksittäisten pisteiden sijoittamisesta jätelautakunta ei päätä. RINKI Oy ja Jätekukko tekevät ratkaisut omien ekopisteidensä tarkasta sijoittamisesta. Yhdessä yksityishenkilön mielipiteessä toivottiin haja-asutusalueen pisteiden säilyttämistä. Ekopisteiden uusi palvelutaso ei tarkoita, että kaikki haja-asutusalueen pisteet poistuisivat. Sijoittelu tehdään kuitenkin jatkossa yhtenäisten periaatteiden mukaisesti, sillä aikaisemmin ekopisteverkosto on vaihdellut paljon kunnittain. Ekopisteitä tulee haja-asutusalueille erityisesti kyläkauppojen yhteyteen, minkä lisäksi ekopisteitä sijoitetaan tarpeen mukaan logistisesti keskeisille paikoille, kunhan asukasmäärä on riittävä. Riittävä asukasmäärä tarvitaan joka tapauksessa, jotta jätteen kertymä on riittävä ekopisteistä aiheutuviin kustannuksiin nähden. Ekopisteitä ei ole syytä säilyttää sellaisilla paikoilla, joihin tulisi tehdä pitkät poikkeamat jätteenkuljetusreiteiltä ja joissa kertymät ovat pieniä. Kaikissa ekopisteissä kerätään jatkossa vähintään kartonkia, lasia ja metallia. Lisäksi paperinkeräyksen osalta tehdään tuottajayhteisöjen kanssa yhteistyötä niin, että myös paperinkeräys järjestetään ekopisteiden yhteyteen. Muovin keräyksestä esitettiin kahdessa lausunnossa toive, mutta muovin osalta ainoastaan RINKI Oy järjestää toistaiseksi tarvittavat keräyspisteet. Muovin keräyksen mahdollinen täydentäminen ratkaistaan, kun palvelutaso kokonaisuudessaan päivitetään, koska muovin erilliskeräys ei ole vielä kunnallisen jäteyhtiön toimesta järjestettävissä ja muovin keräyksestä kerätään vielä valtakunnallisesti kokemuksia. Ekopisteisiin ja yleisesti hyötyjätteiden lajitteluun liittyvässä tiedottamisessa ja asiakaspalvelussa tehdään yhteistyötä RINKI Oy:n ja Jätekukon kesken. RINKI Oy:n taholta muistutettiin vielä yhtenäisten lajitteluohjeiden tärkeydestä, mistä Jätekukko huolehtii. RINKI Oy:n ja Jätekukon järjestämissä ekopisteissä kerätään hyötyjätteitä samoin periaattein siten, että asiakkaiden kannalta palvelu on yhtenäistä. Vaikutusten arviointi Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentämisen vaikutukset ihmisiin ovat positiiviset, koska kunnallisen jäteyhtiön täydentävän ekopisteverkoston avulla tarjotaan pakkausjäteasetuksen vaatimuksia parempaa hyötyjätteiden keräyspalvelua. Mikäli tuottajien ekopisteverkostoa ei lainkaan täydennettäisi, ei keräysverkosto olisi kaikilta osin riittävän kattava. Aikaisempaan verkostoon nähden ekopisteverkoston uudistamisen vaikutukset ihmiseen ovat sikäli positiiviset, että pisteiden rakenteita uusitaan toimivimmiksi, keräyskapasiteetteja kasvatetaan ja pisteitä sijoitetaan keskeisille paikoille, joissa ihmiset muutoinkin asioivat. Sikäli kun ekopisteitä poistuu, osa ihmisistä tulee kokemaan muutokset negatiivisina. Ympäristövaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan positiivisiksi, koska entistä keskitetymmällä ja toimivammalla verkostolla saadaan kerättyä pienemmin ympäristö-

10 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 24 vaikutuksin vähintään entisensuuruiset hyötyjätemäärät. Joitakin ihmisiä paremmalla paikalla sijaitsevat ekopisteet voivat kannustaa kierrättämään. Osaltaan voi tulla myös negatiivisia vaikutuksia, jos ihmiset eivät halua kierrättää pisteen siirtyessä kauemmaksi. Yritysvaikutukset ovat neutraalit, sillä ekopisteverkosto ei ole yritysten käytössä. Esitys Jätelautakunta päättää, että kunnallinen jäteyhtiö, Jätekukko, täydentää tuottajien ekopisteverkostoa liitteen mukaisen palvelutason mukaisesti. Jätekukko toteuttaa ekopisteverkoston uudistukset vaiheittain vuoden 2016 alusta alkaen. Liitteet /2015 Ekopisteiden palvelutaso alkaen /2015 Annetut lausunnot ja mielipiteet vastineineen Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) Asianro 5131/ /2015 Uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden valmistelusta Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat jätelain (646/2011) 91 :n nojalla annettavia sitovia paikallisia määräyksiä. Määräyksillä täydennetään ja tarkennetaan jätelainsäädäntöä paikallisesti siten, että jätehuolto on toimivaa, eikä jätteistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja. Jätehuoltomääräykset on uudistettu kokonaisuudessaan vastaamaan uudistetun jätelainsäädännön ja kehittyvän jätehuoltojärjestelmän vaatimuksia. Jätehuoltomääräysten luonnos valmisteltiin laajassa yhteistyössä. Valmisteluvaiheessa tehtiin yhteistyötä erityisesti kunnallisen jätehuollon toimijoiden kesken. Yhteistyöhön osallistuivat mm. jätehuollon yhteyshenkilöt kuntien ympäristönsuojeluviranomaisista ja teknisistä toimista, ely-keskusten yhteyshenkilöt ja kunnallisen jäteyhtiön edustajat. Luonnoksen valmisteluvaiheessa kuultiin myös muita sidosryhmiä, kuten jätteenkuljetusyrittäjiä, pakkausten tuottajayhteisöjä edustavaa tahoa sekä kuntien ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoita ja rakennustarkastajia. Jätehuoltomääräysten luonnoksen käsittely ja kuuleminen Uudistettujen jätehuoltomääräysten luonnos käsiteltiin Savo-Pielisen jätelautakunnan kokouksessa Kokouksessa päätettiin, että luonnos perustelumuistioineen asetetaan yleisesti nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot ja annetaan kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus esittää mielipiteitä asiasta. Jätehuoltomääräysten luonnos perustelumuistioineen sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista pidettiin nähtävillä jätelautakunnan internetsivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla Asiasta ilmoitettiin lisäksi kuulutuksella, joka julkaistiin kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi, Pieksämäen lehti, Kuopion kaupunkilehti. Kirjeet jätehuoltomääräysten luonnoksesta ja vaikutusmahdollisuuksista lähettiin seuraaville tahoille:

12 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 25 Kiinteistöliitto Itä-Suomi, alueen omakotiyhdistykset, kunnallinen jäteyhtiö Jätekukko Oy sekä jätehuoltorekisteriin hyväksytyt ja jätehuoltoviranomaisen tietojen mukaan alueella toimivat jätteenkuljetusyrittäjät (ml. saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljettajat). Annetut lausunnot ja mielipiteet ja niiden käsittely Jätehuoltomääräysten luonnoksesta pyydettiin lausunnot alueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, alueen ely-keskuksilta sekä Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:lta, pakkausten tuottajayhteisöiltä ja paperin tuottajayhteisöiltä. Jätehuoltomääräysten luonnoksesta saapui 22 lausuntoa. Lausunnon antoivat seuraavat tahot: Juankosken kaupunki (kaupunginhallitus) Juuan kunnan ympäristölautakunta Kaavin kunta (kunnanhallitus) Kaavin kunnan ympäristölautakunta Konneveden kunnan ympäristölautakunta Kuopion kaupunki (kaupunginhallitus ja kaupunkirakennelautakunta) Kuopion kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Lieksan kaupunki (kaupunginhallitus) Nurmeksen kaupunki (kaupunginhallitus) Lieksan ja Nurmeksen rakennus- ja ympäristölautakunta Keski-Savon ympäristölautakunta Pieksämäen kaupungin tekninen lautakunta Rautavaaran kunnan tekninen lautakunta Siilinjärven kunnan viranomaislautakunta Suonenjoen kaupunki (kaupunginhallitus) Tervon kunnan rakennustarkastaja-ympäristönsuojelusihteeri Tuusniemen kunnan rakennustarkastaja/ympäristönsuojelusihteeri Valtimon kunnan ympäristölautakunta Vesannon kunnan tekninen lautakunta Pielaveden, Keiteleen ja Vesannon kuntien yhteinen ympäristölautakunta Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy Jätehuoltomääräyksistä saapui viisi mielipidettä. Mielipiteen esittivät seuraavat tahot: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Lassila&Tikanoja Oyj Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Yksityishenkilö, Juuka Kaikki lausunnot ja mielipiteet on koottu liitteenä olevaan taulukkoon, minkä lisäksi ne ovat nähtävänä alkuperäisinä kappaleina jätelautakunnan toimistossa ja jätelautakunnan kokouksessa. Taulukkoon on jokaisen lausunnon ja mielipiteen yhteyteen lisätty jätehuoltoviranomaisen taholta lausunnon asiasisällön arviointi ja tieto siitä, miten asia on otettu huomioon jätehuoltomääräysten ehdotuksessa.

13 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 25 Jätehuoltomääräysten kokonaisuus lausuntojen ja mielipiteiden valossa Jätehuoltomääräysten rakenteen pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton mallia. Jätehuoltomääräykset sisältävät yleisen osan ja varsinaisen määräysosan. Yleinen osa on kuntalaisille tarkoitettu informaatio-osa jätelain yleisistä vaatimuksista ja periaatteista, kunnan järjestämästä jätehuollosta sekä jätehuoltomääräysten perusteista. Varsinainen määräysosa sisältää sitovat, lainsäädäntöä täsmentävät määräykset. Jätehuoltomääräyksistä on lisäksi laadittu perustelumuistio, jossa avataan säännösten perusteita ja annetaan soveltamisohjeita käytännön tilanteisiin. Siltä osin kuin lausunnoissa on arvioitu jätehuoltomääräyksiä kokonaisuudessaan, on katsottu, että uudistettavissa jätehuoltomääräyksissä on otettu hyvin huomioon jätelainsäädännön velvoitteet ja niillä edistetään jätelain toimeenpanoa jätelautakunnan toimialueella. Määräysten on katsottu olevan kattavat, mutta pitkät. Tämän vuoksi useassa lausunnossa on esitetty, että jätehuoltomääräyksistä tulisi laatia selkokielinen lyhennelmä kuntalaisten käyttöön. Tällainen lyhennelmä on toivotun mukaisesti laadittu. Jätehuoltomääräysten yleinen osa on katsottu selkeäksi ja todettu, että se antaa selkeän kuvan kunnallisesta jätehuollosta, viranomaisista ja siitä, että kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen on oltava kunnallisen jätehuoltojärjestelmän piirissä. Yleiseen osaan onkin tehty ainoastaan pieniä tarkennuksia lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyjen muutosehdotusten mukaisesti. Yksittäisistä säännöksistäkin on esitetty lausunnoissa ja mielipiteissä jonkin verran muutosesityksiä. Määräyksiin on tehty niiden perusteella tarpeen mukaan jäljempänä esille tulevia muutoksia. Lausunnoissa ja mielipiteissä käsitelty jätehuoltomääräysten sisältö sekä muutokset luonnokseen nähden Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymistä koskevissa säännöksissä määrätään, miten kiinteistöjen on hoidettava jätelain 41 :n mukainen velvoite luovuttaa jätteet kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteeseen. Liittymisvaihtoehtoja ovat kiinteistökohtainen jäteastia, lähikiinteistöjen yhteinen jäteastia (kimppa) tai aluekeräyspiste. Sääntely on pidetty luonnoksen mukaisena. Jätehuoltojärjestelmään liittymisen edellytyksiä kimpan kautta (9 ) on tarkennettu määräysten perusteluihin. Lausunnoissa toivottiin selkeämpiä linjauksia sille, milloin kiinteistöt voidaan katsoa sellaisiksi lähikiinteistöiksi, jotka voivat muodostaa kimpan, ja milloin jätteiden kuljettaminen vapaa-ajan asunnolta vakituiselle asunnolle on mahdollista. Koska kiinteistöjen olosuhteet poikkeavat toisistaan eri alueilla, ei varsinaisiin määräyksiin ole mahdollista asettaa kimpan muodostaville kiinteistöille ehdottomia kilometrirajoja. Määräysten perusteluissa on kuitenkin tuotu nyt esille, millä perusteilla arviointi tehdään. Jätehuoltomääräyksissä edellytetään, että sellaiset kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvat jätteet, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteen kuljetuksessa tai vastaanoteta aluekeräyspisteissä, on toimitettava jätteen haltijan toimesta kunnallisen jäteyhtiön vastaanottopaikkaan. Jätteen haltija voi hoitaa kuljetuksen itse tai

14 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 25 hän voi tilata sille kunnallisen jäteyhtiön mahdollisesti tarjoaman noutopalvelun. Mielipiteiden mukaisesti säännöstä on vielä tarkennettu niin, että tällaisten jätteiden kuljetuspalvelun tilaaminen on mahdollista myös miltä tahansa jätehuoltorekisteriin merkityltä kuljettajalta. Vastaanottopaikan on kuitenkin oltava kunnallisen jäteyhtiön osoittama, koska asumisessa syntyvät jätteet, ml. asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen rakennus- ja remontointijätteet, joiden jätehuollosta asukas itse huolehtii, kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle. Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymisen yhteydessä on säännelty myös sitä, milloin elinkeinotoiminnan jätehuolto voidaan järjestää kunnallisen jätehuoltojärjestelmän kautta kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvastuun nojalla (7 ). Tätä säännöstä on esitetty mielipiteissä tarkennettavaksi siten, että elinkeinotoiminnalle tarjottavat palvelut tulevat kunnan toissijaisen vastuun perusteella kyseeseen vain, jos yksityinen palvelutarjonta on puutteellista. Tämä tarkennus on tehty määräyksiin. Jätteiden kerääminen kiinteistöllä Jätteiden keräämistä koskevissa säännöksissä säädellään sitä, miten jätteet on lajiteltava ja mitä jätteitä kiinteistöillä on kerättävä. Kaikilla kiinteistöllä on oltava sekajäteastia tai sekajäte on toimitettava aluekeräyspisteeseen. Sekajätteestä on lajiteltava erikseen määräysten mukaisesti mm. vaaralliset jätteet ja hyötyjätteet. Hyötyjätteet on luovutettava jätehuoltomääräysten mukaan joko tuottajan tai kunnallisen jäteyhtiön keräykseen. Tuottajan keräyksellä tarkoitetaan myös sitä keräystä, jota yksityiset jätteenkuljetusyrittäjät tekevät yhteistoiminnassa tuottajien kanssa. Tätä on tarkennettu mielipiteiden johdosta määräysten perusteluihin. Määräyksiin on lisäksi selvennetty sitä, millä alueilla kunnallinen jäteyhtiö järjestää kartongin, lasin, metallin ja muovin (pakkausjätteiden) kiinteistöittäisen kuljetuksen, kun tuottaja ei sitä toistaiseksi järjestä. Näillä alueilla ko. hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen hoitaa aina kunnallinen jäteyhtiö. Käytössä on tältä osin kunnan järjestämä jätteen kuljetus eli kuljetukset hoitaa kunnallisen jäteyhtiön kilpailuttamat jätteenkuljetusyrittäjät. Määräyksillä ei millään tavoin muuteta kuljetusjärjestelmää. Määräyksissä asetetaan siirtymäaikojen jälkeen voimaan tulevia uusia hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita (15 ja 16 ), minkä lisäksi nykyisten jätehuoltomääräysten mukaisia velvoitteita tiukennetaan. Esitetyt muutokset hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteisiin on katsottu lausunnoissa ja mielipiteissä tarpeellisiksi, kun otetaan huomioon jätelain etusijajärjestys ja valtakunnallinen 50 %:n kierrätystavoite. Huomiota on kiinnitetty myös siihen, että sekajätteen toimiva energiahyötykäyttö edellyttää, että hyötyjätteet lajitellaan sekajätteestä erilleen. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteisiin on kuitenkin esitetty lausunnoissa ja mielipiteissä myös muutosehdotuksia. Biojätteen ja kartongin erilliskeräys on oltava nykyään vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöillä. Jätehuoltomääräysten luonnoksessa erilliskeräysvelvoite tiukennettiin koskemaan vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöjä. Mielipiteissä on esitetty biojätteelle sekä väljempää velvoitetta (erilliskeräys vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöille) että tiukempaa velvoitetta (erilliskeräys vähintään 3 asuinhuoneiston kiinteistöille).

15 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 25 Valmisteluvaiheessa vallitsi vahva yhteisymmärrys siitä, että biojätteen erilliskeräysvelvoitteen raja asetetaan viiteen asuinhuoneistoon. Tätä väljempää velvoitetta on hankala perustella, kun jätelaki ja jäteasetus edellyttävät kierrätyksen lisäämistä. Toisaalta tiukempaa velvoitetta ei ole katsottu ainakaan tässä vaiheessa perustelluksi, kun otetaan huomioon biojätteen laskennallinen kertymä ja keräyksen kustannukset asukkaille. Näin ollen biojätteen erilliskeräysvelvoite on säilytetty määräyksissä luonnoksen mukaisena. Lasin ja metallin erilliskeräykselle ei ole nykyisissä jätehuoltomääräyksissä velvoitetta. Uusi erilliskeräysvelvoite asetettiin jätehuoltomääräysten luonnoksessa vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöille. Mielipiteissä on esitetty tämän velvoitteen tiukentamista siten, että erilliskeräystä edellytettäisiin vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöiltä. Lasin ja metallin erilliskeräysvelvoitteen asettaminen vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille oli valmisteluvaiheessa yhtenä vaihtoehtona, mutta tällöin päädyttiin velvoitteen asettamiseen vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöille. Perusteena tälle on lasin ja metallin suhteellisen vähäinen kertymä, mahdollisuus viedä lasi ja metalli ekopisteisiin sekä viranomaisten työmäärä. Velvoitteen laajentamisella vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöille keräyksen piiriin tulee noin 300 kiinteistöä, mutta laajentaminen vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille edellyttäisi, että keräykseen velvoitettaisiin yli 900 kiinteistöä. Kun otetaan huomioon, että muidenkin hyötyjätteiden keräysvelvoitteet tulevat koskemaan satoja uusia kiinteistöjä, on katsottu tässä vaiheessa perustelluksi pitää velvoite luonnoksen mukaisena. Mikäli katsotaan tarpeelliseksi, voidaan velvoitetta myöhemmässä vaiheessa jätehuoltomääräyksiä muuttamalla edelleen tiukentaa. Muovin erilliskeräysvelvoite on tulossa vähintään asukkaan taajamien suurimmille asuinkiinteistöille. Lausunnoissa ja mielipiteissä tätä kannatettiin, mutta esitettiin myös muovin erilliskeräysvelvoitteesta luopumista. Velvoitteen poistamisen perusteeksi on esitetty se, ettei muovin keräyksestä ole vielä riittävää kokemusta ja muovi menee joka tapauksessa jatkossa energiahyötykäyttöön sekajätteen mukana. Muovin materiaalihyötykäyttöä kehitetään parhaillaan ja se on energiahyötykäyttöön nähden ensisijainen ratkaisu. Muovipakkausten kiinteistöittäistä keräyksestä kotitalouksilta ei ole vielä Suomessa kokemusta, mutta etusijajärjestyksen toteutumisen edistämiseksi tätä halutaan alueella toteuttaa. Jos muovin materiaalihyötykäyttö osoittautuu kuitenkin odotuksia ongelmallisemmaksi, on mahdollista, että jätehuoltomääräyksiä tältä osin vielä muutetaan ja velvoite poistetaan. Toisaalta mahdollista on myös velvoitteen laajentaminen, jos muovin erilliskeräys ja kierrätys osoittautuu toimivaksi. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita tiukennetaan myös muita kuin asuinkiinteistöjä koskien. Nämä erilliskeräysvelvoitteet koskevat kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia kiinteistöjä, kuten julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöjä. Tältä osin lausunnoissa ja mielipiteissä ei esitetty muutoksia, ja velvoitteet on pidetty luonnoksen mukaisina. Jätehuoltomääräysten yleisötilaisuuksia koskevan säännöksen (42 ) mukaisesti vastaavat erilliskeräysvelvoitteet koskevat myös yleisötilaisuuksien järjestäjiä. Tältä osin sääntelyä on tarkennettu siten, että määräysten

16 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 25 mukaiset lajitteluvelvoitteet koskevat kunnan vastuulle kuuluvia jätteitä. Elinkeinotoiminnalle lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet tulevat jäteasetuksesta. Lausunnoissa on tuotu esille riittävien siirtymäaikojen tärkeys hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteisiin liittyen. Siirtymäaikaa uusille velvoitteille annetaankin saakka, minkä katsotaan riittävän tarvittavien toimenpiteiden tekemiseen kiinteistöillä. Lausunnoissa on tuotu lisäksi esille tarve myöntää poikkeaminen määräyksistä, jos uusien jäteastioiden sijoittaminen osoittautuu hankalaksi. Asia otetaan huomioon jätehuoltoviranomaisen toiminnassa poikkeamisista päätettäessä. Jätteiden omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden omatoimista käsittelyä ja hyödyntämistä koskevalla sääntelyllä mahdollistetaan elintarvikejätteiden kompostointi tarkoitukseen sopivassa kompostorissa. Myös lähikiinteistöjen yhteinen kompostointi sallitaan määräyksissä. Tähän liittyen perusteluihin on tarkennettu, millainen kompostoritilavuus yhteiskompostoinnissa tyypillisesti tarvitaan. Lisäksi ympäristönsuojeluviranomaisten edustajien kanssa käydyn keskustelun perusteella on perustelumuistioon tarkennettu kompostoinnin järjestelyjä tapauksissa, joissa käytössä on sisäkompostori. Jätteiden polttaminen ja maahan hautaaminen kielletään määräyksissä. Puhtaan betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen omassa maarakentamisessa kuitenkin sallitaan, mikä on katsottu lausunnoissa perustelluksi. Hyödyntämisestä vaaditaan ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lausunnoissa toivottiin yhtenäistä rajaa sille, mikä katsotaan pienimuotoiseksi hyödyntämiseksi. Koska tapaukset ja olosuhteet vaihtelevat suuresti kunnittain, on kuitenkin päädytty siihen, ettei yhteistä rajaa aseteta, vaan käsittelyn pienimuotoisuuden arviointi jää kullekin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteistyössä ympäristönsuojeluviranomaisten kesken voidaan kuitenkin laatia soveltamisohjeistusta asiaan liittyen. Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen Jäteastioita koskevat määräykset sääntelevät sitä, millaisia jäteastioita kiinteistöllä voidaan käyttää jätteiden keräykseen ja miten jäteastiat saadaan täyttää. Jäteastioihin laitettavalle jätteelle on asetettu määräyksissä painorajat jätteenkuljettajien työturvallisuuden ja tyhjennysten toimivuuden varmistamiseksi. Jätehuoltoyrittäjiä edustavissa mielipiteissä toivottiin jäteastioiden painorajojen tiukentamisesta vielä luonnoksessa esitettyä enemmän. Määräyksiä on muutettu mielipiteiden mukaisesti. Jäteastioille annetaan määräyksissä jätelajeittain vähimmäistyhjennysvälit. Näitä tyhjennysvälejä on pidennetty osin nykyisiin määräyksiin nähden koskien erityisesti vähän jätettä tuottavia talouksia. Suurimmassa osassa lausuntoja nämä joustot on katsottu perustelluiksi. Jopa tätä pidemmistä tyhjennysväleistä esitettiin yksittäiset toiveet eri jätelajeja koskien, mutta kuntien ympäristönsuojelun viranhaltijoiden kanssa käydyn neuvottelun pohjalta on päädytty säilyttämään luonnoksen mukaiset tyhjennysvälivaatimukset. Näin varmistetaan, ettei jätteistä aiheudu haittoja ja jätteet ohjautuvat asianmukaiseen käsittelyyn.

17 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 25 Jätteen kuljetus Jätehuoltomääräyksissä annetaan jätteiden kuormaamiselle taajamissa asuinkiinteistöjen läheisyydessä aikarajat, joita väljennetään jonkin verran nykyisistä määräyksistä koskien lauantaisin ja pyhäpäiviä ajoa. Tavallisesti jätteenkuljetukset hoidetaan arkisin (6-22), mutta poikkeuksellisesti on tarvetta hoitaa jätteiden kuljetuksia myös lauantaisin, sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä (klo 8-22), kun viikolle sattuu sellaisia pyhäpäivä, joina jätteenkuljetuksia ei hoideta lainkaan. Yksittäisessä lausunnossa pyydettiin selvittämään, voisiko kuormaamisaika olla viikonloppuisin vain klo 21 saakka. Kuormausaikojen sääntely on pidetty kuitenkin luonnoksen mukaisena, jotta kaikki korvaavat tyhjennykset voidaan hoitaa ja jätteenkuljettajien käytännön työ saadaan ongelmitta järjesteltyä. Jätteiden kuljetuksista on toimitettava jätehuoltomääräysten mukaan jätelain mukaiset tiedot jätehuoltoviranomaiselle, jos kuljettaja ei ole sopinut tietojen toimittamisesta kunnalliselle jäteyhtiölle. Yksittäisessä mielipiteessä on toivottu, ettei kuljetustietoja edellytetä toimitettavaksi sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa. Vaatimus on kuitenkin edelleen säilytetty, jotta tiedot saadaan vietyä tehokkaasti ja mahdollisimman virheettömästi viranomaisen rekisteriin. Jätehuoltomääräyksistä tiedottaminen Saostus- ja umpisäiliölietteet Saostussäiliölietteille ja niitä vastaaville lietteille asetetaan jätehuoltomääräyksissä vähimmäistyhjennysväli, joka on yhtenäinen ns. haja-asutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) kanssa. Kiinteistön haltijan on tilattava lietteille tyhjennys jätehuoltorekisteriin hyväksytyltä kuljettajalta, ja kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat lietteet on toimitettava kunnallisen jäteyhtiön osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Määräyksissä mahdollistetaan pienimuotoinen lietteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä tai yhteisesti lähikiinteistöjen kesken. Yhteisen käsittelyn mahdollistaminen on katsottu lausunnoissa perustelluksi. Yhteisen käsittelyn mahdollistamiseen toivottiin yksittäisessä lausunnossa myös väljennystä siten, että viittä useampi kiinteistö voisi käsitellä lietteet yhdessä. Koska jätelaki mahdollistaa vain pienimuotoisen käsittelyn, ei jätehuoltomääräyksiä ole tältä osin muutettu luonnokseen nähden. Lietteiden omatoimisen käsittelyn aloittamisesta vaaditaan ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle, jotta käsittelyn asianmukaisuudesta voidaan varmistua ja jätehuoltoviranomainen saa tiedon siitä, ettei kiinteistöllä tarvita jätehuoltorekisteriin hyväksytyn ulkopuolisen jätteenkuljettajan tekemiä tyhjennyksiä. Ilmoitus on tehtävä kaksi kuukautta ennen omatoimisen käsittelyn aloittamista, mihin toivottiin lyhyempää määräaikaa. Jotta jätehuoltoviranomainen voi kaikissa tilanteissa käsitellä ilmoitukset ja ehtii pyytämään tarvittavat lisäselvitykset, ei määräaikaa ole muutettu. Ilmoitusten tekemiseen on otettu kuitenkin vuoden siirtymäaika eli ilmoituksia vaaditaan vasta alkaen. Useissa lausunnoissa painotettiin jätehuoltomääräyksistä tiedottamisen tärkeyttä. Jätehuoltoviranomaisella on vastuu tiedottamisesta, mutta viestinnässä tehdään yh-

18 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 25 teistyötä kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Jätelautakunta huolehtii tarpeellisesta yleisestä ja yksittäisiä kiinteistöjä koskevasta tiedottamisesta. Jätekukon viestinnässä määräysten sisällöstä annetaan tietoa samalla, kun tiedotetaan jätehuoltopalveluista. Jätehuoltomääräyksistä tiedotetaan virallisten kuulutusten lisäksi yleisesti internetsivujen ja mediatiedotteiden avulla. Määräysten keskeisten säännösten lyhennelmästä tehdään julkaisu, jota jaetaan kuntien palvelupisteisiin ja liitetään jätelautakunnalta lähetettäviin kehotuskirjeisiin. Niille kiinteistöille, joilta määräysten muutokset vaativat toimenpiteitä, jätelautakunta tiedottaa erikseen kirjeitse muutoksista. Kunnallinen jäteyhtiö sisällyttää lisäksi asiakaslehteen ja muuhun materiaaliin tarpeen mukaan tietoa siitä, mitä jätehuoltomääräykset käytännön jätehuollon järjestämisessä edellyttävät. Jätehuoltomääräyksistä tiedottamisesta on tehty yleispiirteinen suunnitelma, joka on esitetty liitteenä. Tiedottamisen käytännöistä ja aikataulusta sovitaan tarpeen mukaan tarkemmin jätehuoltoviranomaisen ja kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Vaikutusten arviointi Vaikutukset ihmisiin Yleisesti jätehuoltomääräysten vaikutukset ihmisiin ovat positiiviset, koska määräykset varmistavat toimivan jätehuollon. Jätehuoltomääräyksissä asetetaan uusia velvoitteita osalle kiinteistöistä hyötyjätteiden keräykseen. Näillä kiinteistöillä jätteiden lajittelumahdollisuudet lisääntyvät entisestä, minkä osa ihmisistä kokee positiivisena. Osa ihmisistä kokee sen sijaan uudet velvoitteet ja niistä aiheutuvat kustannukset negatiivisina. Uusia velvoitteita tulee myös liittyen esimerkiksi siihen, mitä jätteitä sekajätteiden joukkoon voi laittaa, miten paljon keräystilavuutta yhteiskäytössä olevassa jäteastiassa on oltava ja millaiset jäteastiat tulee poistaa käytöstä. Määräykset varmistavat jätehuoltopalvelun toimivuuden, mutta aiheuttavat osin lisävaivaa ja kustannuksia eli velvoitteilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Jätehuoltomääräysten sääntelyä on osin väljennetty mahdollistaen joustavammat toimintatavat. Jäteastioiden tyhjennysvälejä on harvennettu koskien vähän jätettä tuottavia kiinteistöjä. Asiasta on tullut asiakkailta toiveita, ja määräysmuutokset vaikuttavat heihin positiivisesti. Myös määräajan käyttämättömien kiinteistöjen jäteastiatyhjennysten keskeyttämisen sääntely vaikuttaa ihmisiin positiivisesti, sillä tilanne selkeytyy entisestä tuoden jätehuoltopalveluun entistä enemmän joustavuutta. Jätteiden omatoimiseen käsittelyyn liittyen mahdollistetaan saostus- ja umpisäiliölietteiden omatoiminen pienimuotoinen käsittely myös yhteistyössä naapurikiinteistöjen kanssa, mikä antaa ihmisille aiempaa enempää valinnanvapautta. Vaikutukset ympäristöön Kokonaisuudessaan jätehuoltomääräysten antaminen vaikuttaa ympäristöön positiivisesti, sillä jätehuoltomääräysten sääntely ehkäisee jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Määräysten tarkoituksena on, ettei jätteitä päädy ympäristöön ja jätteet kerätään, kuljetetaan ja käsitellään asianmukaisesti siten, ettei ympäristöhaittoja aiheudu. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamisen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti ympäristöön. Jätteiden lajittelu on yleensä tehokkaampaa silloin, kun keräys

19 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 25 on järjestetty kiinteistökohtaisesti. Kiinteistöiltä erilliskerätyt hyötyjätteet ohjautuvat aina materiaalihyötykäyttöön. Ympäristöministeriön raportissa pakkausjätteen erilliskeräysvaatimusten vaikutuksista (11/2014) on todettu, että kierrätyksen ympäristötase on positiivinen. Kierrätysmateriaalin käytöllä voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita ja vähentää valmistusprosessin energiantarvetta. Metallipakkausten kierrättäminen on selvimmin hyödyllistä ilmaston kannalta, mutta myös lasi- ja kartonkipakkauksien kierrättäminen on ilmaston kannalta kannattavaa. Metallipakkausten kierrättäminen myös vähentää eniten fossiilisten luonnonvarojen käyttöä. Muiden pakkausjätelajien osalta myönteiset luonnonvaravaikutukset syntyvät fossiilisten luonnonvarojen ehtymistä välttämällä. Jätteiden materiaalihyötykäytön lisääntymisen rinnalla lajitteluvelvoitteiden laajentuminen vaikuttanee jätteiden energiahyödyntämiseen ohjautuvan sekajätteen laatuun positiivisesti. Sekajätteestä on tarve saada pois sekä polttoaineen lämpöarvoa heikentävä biojäte että polttolaitosta kuormittava palamaton materiaali, kuten metalli ja lasi. Hyötyjätteiden keräysvelvoitteen laajentuminen pienempiin kiinteistöihin lisää vain vähäisessä määrin tarvittavia kuljetuksia, sillä lisäkohteita tulee taajamiin, joissa hyötyjätteitä kerätään jo nyt. Uusien keräyspisteiden vuoksi lisääntyvien kuljetusten hiilidioksidipäästöjen on laskettu olevan biojätteiden osalta noin 1,6 t/a, kartongin osalta 2,7 t /a sekä lasin ja metallin osalta molemmissa 0,2 t/a. Yhdessä nämä vastaavat hiilidioksidipäästöjä, jotka syntyvät vuodessa laskennallisesti alle kahden sähkölämmitteisen omakotitalon asuintilojen ja veden lämmitykseen käyttämän energian tuottamisesta. Kuljetusten päästöt ovat vähäiset ottaen huomioon erilliskeräyksestä saatavat ympäristöhyödyt. Jo biojätteen erilliskeräyksen laajentumisen myötä saadaan aikaan moninkertaisesti hyötyä. Biojätettä kerätään arviolta 300 tonnia lisää, ja tällä biojätemäärällä saadaan tuotettua biokaasulaitoksessa energiaa vuosittain noin 20 sähkölämmitteisen omakotitalon asuintilojen ja veden lämmitykseen. Jätehuoltomääräysten luonnosvaiheessa arvioitiin erilliskerättävän biojätteen lisäyksen (n. 300 tn) vastaavan noin 10 sähkölämmitteisen omakotitalon energian kulutusta kirjallisuudessa esitettyjen biojätteen energiantuottoarvioiden mukaan. Energiamäärä on kuitenkin alueellamme kaksi kertaa suurempi. Tämä perustuu Kuopion biotehtaalta saatuun laskelmaan biokaasulaitoksen tuottamasta biokaasu- ja energiamäärästä. Lisäksi saadaan tuotettua lannoitevalmisteita, jotka korvaavat muita lannoitteita. Muovin keräys alkaa kokonaan uutena, joten kuljetukset ajetaan uusin reitein. Tämän takia muovin kuljetuksen hiilidioksidipäästöt ovat muiden hyötyjätteiden keräysvelvoitteiden laajentumista suuremmat. Mikäli muovin keräysastiat tyhjennettäisiin kiinteistöillä kahden viikon välein, kuljetusten hiilidioksidipäästöiksi tulisi noin 12 t/a (vajaan viiden omakotitalon energian kulutuksen päästöt). Silloin, kun muovin kierrätys toimii, saadaan kuitenkin suuret energiasäästöt raaka-öljystä jalostetun muovin valmistukseen verrattuna. Kierrätysmuovin hiilidioksidipäästöt ovat muovinjalostamon operaattorin mukaan vain noin 15 % neitseellisistä raaka-aineista valmistetun muovin päästöistä.

20 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 25 Vaikutukset yrityksiin Jätehuoltomääräyksissä on pyritty huomioimaan entistä paremmin jätteenkuljetusten toimivuus ja kuljettajien työturvallisuus esimerkiksi jäteastioita ja jätteen keräyspaikkoja koskevissa säännöksissä. Muutosten vaikutusten jätteenkuljetusyrittäjiin arvioidaan olevan positiiviset. Muihin yrityksiin jätehuoltomääräysten muutosten vaikutukset ovat neutraalit, sillä jo aikaisemmin elinkeinotoimintaa on koskenut vastaavat velvoitteet jätehuoltoa koskien. Esitys Jätelautakunta hyväksyy kunnalliset jätehuoltomääräykset sekä määräysten yleisen osan ja perustelumuistion liitteiden mukaisesti. Velvoittaviksi jätehuoltomääräyksiksi hyväksytään ainoastaan varsinainen määräysosio. Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan Määräykset astuvat voimaan hallintolainkäyttölain 31.2 :n mukaisesti, vaikka niiden hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta, koska uuden jätelain ja uudistuvan jätehuoltojärjestelmän vuoksi niiden täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa toistaiseksi, kunnes eri päätöksellä toisin määrätään. Nämä määräykset kumoavat voimaantullessaan jätelautakunnan toimialueen kunnissa aiemmin voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Päätöksen mukaiset jätehuoltomääräykset ja niiden perustelumuistio lähetetään nähtävillä pidettäväksi kuntiin. Jätehuoltomääräykset annetaan yleisesti tiedoksi pitämällä ne nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla, jätelautakunnan ilmoitustaululla ja kuntien ilmoitustauluilla Jätelautakunnan internetsivuilla jätehuoltomääräykset ovat saatavilla tämän jälkeenkin. Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi, Pieksämäen lehti, Kuopion kaupunkilehti. Jätehuoltomääräykset lähetetään tiedoksi toimialueen ely-keskuksille ja aluehallintovirastoille. Jätelautakunta merkitsee tiedoksi kuntalaisille tehdyn lyhennelmän kunnallisten jätehuoltomääräysten keskeisistä säännöksistä. Lyhennelmää voidaan tarpeen mukaan selventää ja tarkentaa. Jätelautakunta merkitsee tiedoksi jätehuoltomääräysten tiedottamissuunnitelman. Liitteet /2015 Ehdotus kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi /2015 Ehdotus kunnallisten jätehuoltomääräysten perusteluiksi /2015 Yhteenveto annetuista lausunnoista ja mielipiteistä vastineineen /2015 Jätehuoltomääräysten lyhennelmä /2015 Suunnitelma jätehuoltomääräyksistä tiedottamiselle

21 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 25 Valmistelija Saija Pöntinen puh Hanna Kisonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

22 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) Asianro 7827/ /2015 Perusnoutoalueen muuttaminen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueeksi Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Perusnoutoalueesta sekajätteen kiinteistöittäinen jätteenkuljetusalue Jätelain 35.1 :n mukaisesti kunnan on huolehdittava siitä, sen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta. Tällä tarkoitetaan kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta. Lain 35.4 :n mukaan kunta (kunnan jätehuoltoviranomainen) voi kuitenkin päättää, ettei kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella ei ole aikaisemmin määritelty sekajätteen kiinteistöittäistä jätteenkuljetusaluetta. Jätelautakunnan alueella on sitä vastoin määritelty alun perin kuntien ja sittemmin jätehuoltoviranomaisen päätöksin jätteenkuljetuksen perusnoutoalue. Perusnoutoalueella tarkoitetaan niitä kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusalueita, joilla jätteiden keräys- ja kuljetusolot ovat tavanomaiset. Perusnoutoalueeseen kuuluvat kaikki kuntien kunnossapitämät taajamien kadut ja tiet sekä kaikki Liikenneviraston ylläpitämät yleiset tiet. Lisäksi perustenoutoalueeseen on liitetty ympäri vuoden hyväkuntoiset yksityistiet, jotka ovat joko läpiajettavia tai joilla on jäteautolle kääntöpaikka. Lisäksi on edellytetty riittävää vakituista asutusta. Tiet on läpikäyty jätelautakunnan toimesta perusnoutoalueen päivittämisen yhteydessä karttatarkastelun avulla. Lisäksi tiet on tarkastettu jätteenkuljettajien ja osin myös jätelautakunnan toimesta paikan päällä. Perusnoutoalueeseen liittämisestä on aina pyydetty yksityisteiden osalta tienpitäjän hyväksyntä. Perusnoutoalueen ulkopuolelle on rajattu alueet, joiden keräys- ja kuljetusolot ovat normaalia hankalammat. Jätteenkuljetukset on kuitenkin hoidettu kiinteistöittäisesti myös perusnoutoalueen ulkopuolella poikkeamamaksulla sellaisista paikoista, joihin jäteautolla on voinut ajaa. Perusnoutoalue on käytännössä hyväksytty vastaavin kriteerein kuin jätelain mukainen kiinteistöittäinen jätteenkuljetusalue. Selkeyden vuoksi perusnoutoalue muutetaan sekajätteen kiinteistöittäiseksi jätteenkuljetusalueeksi. Perusnoutoalueeseen eli jatkossa kiinteistöittäiseen kuljetusalueeseen kuuluvaan tieverkostoon ei tehdä tällä päätöksellä muutoksia. Jätteenkuljetukset hoidetaan niin kuin ennenkin kiinteistöittäisellä kuljetusalueella ja poikkeamamaksulla myös kiinteistöittäisen kuljetusalueen ulkopuolella aina, kun jäteautolla voidaan turvallisesti keräyspaikkaan ajaa. Jos jäte-

23 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/ (41) 26 Asian käsittely ja kuuleminen autolla ei päästä toimivasti ja turvallisesti kiinteistöittäisen kuljetusalueen ulkopuolelle ajamaan, on kiinteistön järjestettävä jätteenkeräyspaikka kiinteistöittäiseen kuljetusalueeseen kuuluvan tien varteen taikka liityttävä kiinteistöjen yhteisen jäteastian (kimppa-astian) tai aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Perusnoutoalueen muuttamista sekajätteen kiinteistöittäiseksi jätteenkuljetusalueeksi on käsitelty yhdessä uudistettujen jätehuoltomääräysten kanssa. Muun kuin sekajätteen osalta kiinteistöittäiset jätteenkuljetusalueet on määritelty jätehuoltomääräyksissä. Hyötyjätteitä kerätään kiinteistöittäisesti määräyksissä määritellyissä, riittävän suurissa taajamissa. Perusnoutoalueen muuttamista sekajätteen kiinteistöittäiseksi jätteenkuljetusalueeksi käsiteltiin Savo-Pielisen jätelautakunnan kokouksessa Asiaa pidettiin tämän jälkeen nähtävillä ja siitä pyydettiin lausunnot ja annettiin tarvittavat vaikutusmahdollisuudet kuntalaisille ja muille tahoille samalla, kun kuultiin uudistetuista jätehuoltomääräyksistä. Kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista pidettiin nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla Lisäksi asiasta pyydettiin lausunnot kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja ely-keskuksilta. Ainoastaan yhdessä lausunnossa (Tuusniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) otettiin kantaa perusnoutoalueen muuttamiseen kiinteistöittäiseksi jätteenkuljetusalueeksi. Tässä lausunnossa todettiin, ettei asiaan ole huomautettavaa. Mielipiteitä asiaan liittyen ei annettu. Vaikutusten arviointi Käytännössä perusnoutoalueen muuttamisella kiinteistöittäiseksi jätteenkuljetusalueeksi ei ole vaikutusta asukkaisiin, eikä tien pitäjiin. Myös muutoksen yritys- ja ympäristövaikutukset ovat neutraalit. Jätteenkuljetukset hoidetaan kiinteistöittäisellä kuljetusalueella samalla tavalla kuin tähän saakka perusnoutoalueella. Mahdollisuuksien mukaan kuljetukset hoidetaan reittipoikkeamamaksulla myös kiinteistöittäisen kuljetusalueen ulkopuolella vastaavasti kuin ne on hoidettu tähän saakka perusnoutoalueen ulkopuolella. Jätteenkuljetuksia ei hoideta kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen ulkopuolella, jos tietä ei voida toimivasti ja turvallisesti ajaa. Kun arvioidaan kokonaisuudessaan nykyisen perusnoutoalueen ja tulevan kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen vaikutuksia, voidaan todeta, että alueen määrittelyllä pyritään ohjaamaan jäteastioiden sijoittamista hyväkuntoisten teiden varsille. Tällä tavalla jätteenkuljetusten hoitaminen on toimivaa, turvallista ja tehokasta. Tällä on vaikutusta myös jätemaksuihin. Näin ollen kokonaisuudessaan vaikutukset asukkaisiin ovat positiiviset. Lisämaksusta kuljetuksia tehdään myös kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen ulkopuolelle, jotta jätteenkuljetuspalvelu olisi mahdollisimman hyvää. Lisämaksulla katetaan osa hankalampien kuljetusolosuhteiden aiheuttamista kustannuksista. Ne, joille