Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) Vanhusneuvosto Kylä talo Tupala, Coronarian hoivakoti, Poikolanrinne 2, Mikkeli

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) Aika , klo 13:00-15:42 Paikka Kylä talo Tupala, Coronarian hoivakoti, Poikolanrinne 2, Mikkeli Käsitellyt asiat 82 Kokouksen avaus 83 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 84 Kokouksen työjärjestys ja pöytäkirjantarkastajien valinta 85 Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi 86 Kuntalaisaloite, eläkeläistoiminnan kehittäminen ja yhteistoiminnan parantaminen 87 Vanhusneuvoston toiminnan tehostaminen 88 Vanhus- ja vammaisneuvoston yhteisen pienryhmän nimeäminen lausuntojen antamista varten 89 Terveiset lautakunnista ja evästykset tuleviin lautakuntien kokouksiin 90 Seniorilounaat jatkuvat Lounashuoneella 91 Koulutukset, seminaarit ja tapahtumat 92 Seuraavat kokoukset 93 Muut asiat 94 Kokouksen päättäminen

2 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) Saapuvilla olleet jäsenet Hannu Karttunen, puheenjohtaja Aila Hänninen Eija Ormala Impi Jääskeläinen Raimo Himanen Raimo Nieminen Risto Korhonen Tapani Lyyra Kaija Rautiainen, varajäsen Maija Hasanen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori, sihteeri Poissa Aija Himanen Matti Laitsaari, rehtori Allekirjoitukset Hannu Karttunen Puheenjohtaja Arja Väänänen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Tapani Lyyra pöytäkirjantarkastaja Impi Jääskeläinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo Mikkelin kaupungin yleisessä tietoverkossa

3 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 82 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Hoivakodin puheenvuoro, yksikön esimies Sinikka Liljeberg. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Hoivakodin puheenvuoro, yksikön esimies Sinikka Liljeberg. Coronaria on kotimainen erityisesti vanhuspalveluita tuottava yritys. Hoivakotipalveluita tarjotaan uusimpana toimintamuotona. Kotikylät toiminta on toiminnallinen, yhteisöllisen, turvallisen asumisen toimintaa. Joka päivä jokaisen kanssa tehdään jotain mielekästä tekemistä. Talossa on fysioterapeutti, sillä toiminnassa pyritään aktiivisesti toimintakyvyn ylläpitämiseen. Yhteisöllisyyttä edistetään yhteisen olemisen ja tekemisen keinoin. Kulunvalvonta, turvakamerat ym. turvaavat turvallisuutta. Asuntoja (yksiöitä) on yhteensä 41, joissa 35:ssä on asukas. Fysioterapeutin lisäksi on 13 lähihoitajaa, 2 sairaanhoitajaa, hoitoapulaisia. Asukkaat tulevat Essoten kautta palvelusetelillä. Palveluneuvosta saa lisätietoa. Myös itse maksavana voi hakeutua asumaan. Hinta riippuu palveluista. Vuokra on 533 /kk, ateriat /kk, lisämaksusta, hoivapalvelut, siivous- ja vaatehuolto. Yksi asunto on varattu omaishoitoparille. Siihen ei ole ollut kysyntää tähän mennessä. Asukkaille laaditaan tullessa hoitotahto lomake, jonka mukaan toimitaan kunnon huonontuessa. Asukkaat voivat asua talossa kuolemaan saakka, mikäli näin toivovat. Kotisairaala - palvelua saadaan Kotikylään. Lääkäripalveluita saadaan tarpeen mukaisesti

4 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 83 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Vanhusneuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä jäsentä on läsnä. Ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 84 Kokouksen työjärjestys ja pöytäkirjantarkastajien valinta Kokouksen alussa hyväksytään kokouksen työjärjestys. Ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Aila Hänninen ja Tapani Lyyra. Pöytäkirja tarkastetaan virastotalon asiointipisteessä kokousta seuraavan viikon tiistaina ja on sen jälkeen nähtävänä kaupungin yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tapani Lyyra ja Impi Jääskeläinen. Muilta osin hyväksyttiin. Lisätään Muut asiat kohtaan Esteettömyyssuunnitelman päivitykseen vanhusneuvoston evästykset.

6 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 85 Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi MliDno Valmistelija / lisätiedot: Arja Väänänen arja.vaananen@mikkeli.fi hyvinvointikoordinaattori Liitteet 1 Liite Ikääntyvien palvelukokonaisuus Etelä-Savossa vuoteen 2025 Käydään läpi sosiaali- ja terveysministeriön muutosagentin laatima Etelä- Savon alueellinen ikääntyvien palvelukokonaisuuden kuvaus vuoteen 2025, joka liitteenä. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suosituksia tässä vaiheessa pidättäytyä kuntakohtaisten suunnitelmien laatimisesta, sillä jatkossa on mahdollista, että suunnitelmia edellytetään vain aluetasoisesti. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta on kokouksessaan käsitellyt ikäihmisten kuntalaisaloitetta "Eläkeläistoiminnan kehittäminen ja yhteistoiminnan parantaminen" ja esittänyt, että kaupunki laatii kuntakohtaisen ikäihmisten suunnitelman. Lautakunta on päättänyt pyytää aloiteasiasta lausunnon vanhusneuvostolta, jonka jälkeen kuntalaisaloite käsitellään uudelleen. Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Tehdään suunnitelma etenemisestä. Huomioidaan valtakunnalliset suositukset sekä kaupungin omat linjaukset. Todettiin, että Ikääntyvien palvelukokonaisuus Etelä- Savossa vuoteen 2025 esityksessä ehdotetaan, että kotona asuminen on ensisijainen ja omaishoitoa lisätään. Huomioina sisältöön todettiin: Vanhusneuvosto toteaa, että iäkkään tilanteen muuttuessa kunnon suhteen tulee olla mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen. Omaishoidon sopimukset ovat tärkeitä. Kotihoidon resursseihin toivotaan kiinnitettävän huomioita iäkkäiden turvallisuuden tunteen turvaamiseksi. Ymmärretään, että julkinen taho ei pysty ratkaisemaan ikäihmisten yksinäisyyttä, vaan tähän tarvitaan vapaaehtoistoimijoita ja muita ratkaisuja. Vanhusneuvosto pohti, että kuntakohtaisesti Mikkelin kaupungissa hahmotetaan tärkeimmät asiat iäkkäiden palveluissa lähitulevaisuudessa. Nämä kuvataan alueellisessa suunnitelmassa. Alueellisessa suunnitelmassa on mahdollisuus kuvata yhtenäiset toimintamallit, palvelukokonaisuudet, yhdyspinnat eri toimijoiden kesken.

7 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) Tärkeää suunnitelmassa on linjata sotepalveluista, kunnan järjestämistä palveluista ja niiden yhteensovittamisesta sekä ennaltaehkäisystä, voimavarojen tukemisesta ja varhaisesta tuesta. Päätettiin, että seurataan tilannetta ja edellytetään, että kaupungin vanhusneuvosto on tiiviisti alusta alkaen suunnitelman laatimisessa mukana. Edetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti.

8 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, 113, Vanhusneuvosto, 86, Kuntalaisaloite, eläkeläistoiminnan kehittäminen ja yhteistoiminnan parantaminen MliDno Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, , 113 Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Launonen Virpi.Launonen@mikkeli.fi elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja Eläkeläisjärjestöt ovat jättäneet päivätyn aloitteen Mikkelin kaupungille. Aloite on sisällöltään seuraava: ELÄKELÄISJÄRJESTÖJEN ESTYS MIKKELIN KAUPUNGILLE Eläkeläisjärjestöt tekevät yhteistyötä keskenään, muiden järjestöjen, kuntien ja muiden yhteisöjen kanssa. Jäseniä meillä on yli 3000 ja toimimme laajasti lähes mikkeliläisen eläkkeellä olevan kanssa heidän hyvinvointinsa ja elämäntilanteensa parantamiseksi. Tuotamme eläkeläisille yli toimintatuntia vuodessa. Eläketuloa mikkeliläiset käyttävät lähes 350 miljoonaa vuodessa. Kaupungin ja ESSOTEn tuki yhdistyksille on satasia vuodessa. Eläkeläisjärjestöillä on halu ja valmius rakentavaan ja yhteissuunnitteluun ja - toimintaan kaupungin kanssa. Eläkkeellä olevissa on kattava kirjo hyvin monien toimintojen asiantuntemusta ja elämänkokemusta. Eläkkeensaajilla on aikaa ja energia käytettävissä yhteisiin asioihin. Tämä tulee organisoida myös Mikkelissä suunnitelmallisesti hyötykäyttöön luomalla eläkeläisjärjestöille vahva toiminta- alusta ja tuki. Tehokkaalla yhteistoiminnalla voidaan edistää ikääntyvien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämistä niin, että julkisia varoja voidaan säästää viivästyttämällä kalliitten ja raskaitten hoitojen vaihetta. Toimimme itse hyödyllisesti, jos saamme siihen kaupungin ja muiden tahojen tukea. Esitykset: Kaupungin strategian pohjalle laaditaan nopealla aikavälillä eläkeläistoiminnan tukiohjelma yhdessä kaupungin ja ao. järjestöjen kanssa. Solmitaan kumppanuussopimukset kaupungin ja yhdistysten kesken winwin - periaatteella. Ne voivat sisältää järjestöjen puolelta mm. digituki-, koulu-, päiväkoti-, nuoriso-, laitos- ym. palvelut, vapaaehtois- ja ohjaajatyöt, liikuntapalvelujen järjestämisen, kulttuuri- ym. esiintymiset jne. Eläkeläisyhdistysten avustukset ja kumppanuussopimusten kaupungin rahoitus tulee varata kaupungin budjettiin niin, että tehokas toiminta mahdollistuu. Hyvän toiminta- alustan turvaamiseksi kaupunki järjestää ilmaiset/edulliset toimitilat tarvittavine välineistöineen yhdistyksille ja tukee toimistoteknisten palvelujen järjestämisessä niin keskusta- alueella kuin taajamissakin.

9 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) Kumppanuustalosta tulisi tehdä päätös ja saada toiminta yhteisvastuullisesti liikkeelle. Kaupunki osoittaa hyvän ja edullisen tanssipaikan eläkeläisjärjestöjen päivätansseihin. Vanha sotilaskoti tulee muokata sekä järjestöjen käyttöön että kansalaisopiston ja harrastajateattereiden käyttöön käyttäen tarvittaessa siirrettävää katsomorakennelmaa, joka voidaan sijoittaa esim. nykyisen tuolivaraston tilalle. Eläkeläiskortin joustavuutta tulee lisätä mm. valikoiden kohdentamalla niin, ettei sen hinta nouse. Eläkeläisille tulee järjestää maksuton joukkoliikenteen käyttömahdollisuus. Eläkeläisjärjestöt pitävät tärkeänä, että Mikkeliin perustetaan järjestöyhteistyöryhmä/järjestöedustamo tai vastaava koko järjestösektorin ja kaupungin yhteistyöelin suunnittelemaan ja kehittämään kolmannen sektorin ja kaupungin yhteistyötä. Ryhmässä tulee olla keskeisten järjestösegmenttien ja kaupungin ao. vastuullisten edustus. Mikkelin eläkeläisyhdistykset: Eläkeliiton Mikkelin, Mikkelin seudun, Anttolan, Haukivuoren ja Ristiinan yhdistykset Eläkkeensaajien Mikkelin, Naisvuoren, Anttola, Haukivuoren ja Otavan yhdistykset Kansallisten senioreitten Mikkelin ja Ristiinan yhdistykset Mikkelin seudun eläkeläiset yhdistys, yhdistys Mikkelin seudun eläkeläisyhdistys Mikkelin kristityt ikinuoret, yhdistys Senioriliike Mikkelin alueyhdistys Kaupungin palvelualueet ovat valmistelleet yhteistyössä seuraavan vastineen: Kaupungin strategian pohjalle laaditaan nopealla aikavälillä eläkeläistoiminnan tukiohjelma yhdessä kaupungin ja ao. järjestöjen kanssa. Hyvinvointikoordinaattori laatii vanhusneuvoston kanssa yhteistyössä vanhusohjelman, jolla toteutetaan vanhuspalvelulain 5 :n mukaisia tavoitteita. Ohjelma tehdään yhteistyössä Essoten ja maakunnan kanssa ja sen tekemiseen otetaan mukaan järjestöjä. Ohjelman laatiminen on tavoitteena Hyvän elämän - ohjelmassa kohdan 3. Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin alakohdassa 2. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Solmitaan kumppanuussopimukset kaupungin ja yhdistysten kesken winwin - periaatteella. Ne voivat sisältää järjestöjen puolelta mm. digituki-, koulu-, päiväkoti-, nuoriso-, laitos- ym. palvelut, vapaaehtois- ja ohjaajatyöt, liikuntapalvelujen järjestämisen, kulttuuri- ym. esiintymiset jne. Mikkelin kaupunki on osana kumppanuustalovalmistelua käynnistänyt valmistelun myös kumppanuuspöytämallista. Siinä tavoitteena on luoda yhteistyörakenne kaupungin ja järjestöjen välille. Kumppanuuspöydässä neuvotellaan esimerkiksi avustusperiaatteista ja muista tukitavoista sekä pohditaan yhteisiä keinoja kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen. Yhdeksi

10 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) kumppanuuspöydän työmalliksi on kaavailtu osallistuvaa budjetointia. Siinä järjestöt yhdessä pohtivat ratkaisuja akuuteiksi näkemiinsä hyvinvointiongelmiin. Kaupunki osoittaa asialle tietyn rahallisen resurssin, jonka käytöstä järjestöt sopivat yhdessä. Eläkeläisyhdistysten avustukset ja kumppanuussopimusten kaupungin rahoitus tulee varata kaupungin budjettiin niin, että tehokas ennaltaehkäisevä toiminta mahdollistuu. Kaupungilla on erilaisia toiminta- avustuksia, joita yhdistyksillä on mahdollista hakea avustusperiaatteiden mukaisesti. Kumppanuuspöytämallissa kokeillaan myös osallistuvaa budjetointia, jossa yhdistykset suunnittelevat yhteistoiminnassa ennaltaehkäisevää hyvinvointitoimintaa, johon kaupunki myöntää rahoitusta. Hyvän toiminta- alustan turvaamiseksi kaupunki järjestää niin keskusta- alueella kuin taajamissakin toimivat ja maksuttomat/edulliset toimitilat tarvittavine välineistöineen yhdistyksille ja tukee toimistoteknisten palvelujen järjestämisessä. Keskusta- alueella testataan kumppanuustaloa. Mikäli toimintamalli on toimiva ja sillä näyttää olevan tarvetta, mallia on mahdollista laajentaa myös muihin taajamiin. Kumppanuustalosta tulisi tehdä päätös ja saada toiminta yhteisvastuullisesti liikkeelle. Mikkeliin on valmisteltu kaupungin toimesta kumppanuustaloa helmikuusta 2018 alkaen. Hyvinvointikumppanuus Etelä- Savossa hanke on tosin tehnyt pohjatyötä hankkeen hyväksi jo paljon aiemmin. Valmistelua on tehty yhdessä kaupungissa toimivien järjestöjen kanssa. Helmikuussa kutsuttiin järjestöjä koolle hyvin laajalla jakelulla ja kokouksessa sovittiin siitä, että valmistelua jatketaan pienemmän järjestöjoukon voimin. Marraskuun alussa koottiin jälleen järjestöväkeä koolle laajalla jakelulla ja päivitettiin kaikkien kiinnostuneiden tietämys valmistelutilanteesta. Kokoontumisen tavoitteena oli sopia järjestöjen kanssa siitä, kuinka valmistelua jatketaan järjestövetoisesti. Yhteisessä kokouksessa sovittiin, että jatkovalmisteluryhmän kokoaa Estery ry:n toiminnanjohtaja Annastiina Vesterinen. Samalla ajatus oli, että kumppanuustalon toimintoja hallinnoiva yhdistystoiminta rakentuu nykyisen Estery ry:n pohjalle. Muut järjestöt voivat esittää omia yhteisiä edustajiaan valmisteluryhmään. Valmistelussa on tarkoitus edetä nopealla aikataululla. Vastauksena aloitteessa esitettyyn toivomukseen voidaan todeta, että valmistelu on edennyt hyvin ja että aloitteen mukaiseen päätökseen ja yhteisvastuulliseen liikkeelle lähtemiseen päästään lähitulevaisuudessa. Kaupunki osoittaa hyvän ja edullisen eläkeläisjärjestöjen monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen tanssiharrastukseen soveltuvan tilan. Eläkeläisjärjestöille on esitelty valmisteltuja vaihtoehtoja tanssipaikoiksi, ja ratkaisua on haettu hyvässä yhteistyössä. Eläkeläisjärjestöt ovat hyväksyneet tanssipaikaksi maalaiskunnan entisen kunnantalon osoitteessa Otavankatu 7, jossa tanssitaan vuoden 2019 alusta torstaisin.

11 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) Vanha sotilaskoti tulee muokata sekä järjestöjen että kansalaisopiston ja harrastajateattereiden käyttöön esimerkiksi käyttäen tarvittaessa siirrettävää katsomorakennelmaa, joka voidaan sijoittaa esim. nykyisen tuolivaraston tilalle. Vanha sotilaskoti eli Sotku on siirtynyt vuoden 2018 alussa nuorisotoimelta kansalaisopiston hallinnoitavaksi. Perusteluna muutokselle oli lähinnä se, että kansalaisopisto tarvitsi teatteriopetukselleen uudet tilat, koska kaupunki valmisteli Muisti- tietokeskuksen sijoittamista Päämajataloon, jossa teatteriopetuksen tilat aiemmin olivat. Muuton yhteydessä tavoitteena oli myös se, että järjestöt voisivat mahdollisimman pitkälti jatkaa toimintaansa Sotkun tiloissa samalla tavalla kuin ennenkin. Tämä ajatus ei kuitenkaan täysin toteutunut, koska Sotkun saliin oli tarkoituksenmukaista rakentaa samanlainen kiinteä teatterisali katsomoineen ja tekniikoineen ym. kuin Päämajatalollakin oli ollut. Muuton myötä Mikkeliin on syntynyt teatteriopetuksen ja harrastamisen keskittymä, jollaista kaupunkiin on puuhattu vuosikausia. Mikkelissä on runsaasti aktiivista harrastajateatteritoimintaa ja vaikka Sotku yksin ei ryhmien kaikkia tilantarpeita pystykään tyydyttämään, muodostaa Sotku keskittymän, jollaista kaupunkiin on tarvittu ja kaivattu. Monet järjestöt voivat edelleen kokoontua ja järjestää toimintaansa Sotkulla. Sotkun käyttöaste on järjestöjen näkökulmasta itse asiassa noussut. Sotkun salia ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa kannata muuttaa tilaksi, joka soveltuu kaikkeen mahdolliseen toimintaan. Jos näin tehtäisiin, teatteriopetuksen ja harrastamisen edellytykset heikkenisivät selvästi. Haitarikatsomo ei yksin ratkaisisi ongelmaa, koska tila on muutenkin muuttunut siitä, mitä se oli aiemmin. Salissa on suuri trussiputkikehikko, jota tarvitaan teatteritoiminnan tekniikan ja toiminnassa välttämättömien pimennysverhojen takia. Lisäksi salin lattian vapaata tilaa peittää tanssimatto, joka on niin ikään välttämätön teatteritoiminnassa ja jonka pois ottaminen eri käyttövuorojen välillä ei ole helppoa eikä mielekästä. Haitarikatsomon hankkimiseen liittyy myös taloudellinen ongelma. Alustavien kyselyiden mukaan tarkoituksenmukainen katsomo tilaan maksaisi useita kymmeniä tuhansia euroja. Kaupungin taloudessa ei ole varauduttu tällaiseen menoerään. Hyvin toimivaa teatterikeskittymää ei kannata rikkoa senkään takia, että toiminnalla on paljon tulevaisuuden potentiaalia. Kaupunki on valmistelemassa kumppanuussopimusta Mikkelissä toimivien harrastajateatteriryhmien kattojärjestön Hattu ry:n kanssa. Kumppanuussopimuksella on tarkoitus kehittää sekä Sotkun toimintaa että myös miljöötä entistä paremmin erilaisia kulttuuriharrastuksia tukevaksi. Sotkun kohdalla voidaan puhua tietynlaisesta toimintaa tukevasta palvelumuotoilusta. Erikoistuminen tilojen käytössä on tervetullutta, koska sen avulla voidaan palvella tiettyä kohderyhmää mahdollisimman optimaalisesti. Mikkelissä on runsaasti erilaisia harrastustiloja ja muidenkin tilojen kohdalla voidaan harkita vastaavanlaista erikoistumista, jos se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi. Näin kaikenlaisilla harrastusryhmillä voisi olla pitkän päälle oman toimintansa kannalta mahdollisimman

12 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) tarkoituksenmukaiset tilat. Hattu ry:n kanssa työn alla oleva kumppanuussopimus soveltuu hyvin malliksi myös muiden alojen järjestöjen ja kaupungin välisen yhteistyön kehittämiseen. Eläkeläiskortin joustavuutta tulee lisätä mm. valikoiden kohdentamalla niin, ettei sen hinta nouse. Seniorikorttiin tehtävistä muutoksista on linjattu kaupunkirakenneselvityksessä. Kaupunginvaltuusto päättää periaatetasolla asiasta talousarvion yhteydessä. Tämän jälkeen liikunta- ja nuorisopalvelut pääsevät valmistelemaan asiaa tarkemmin. Eläkeläisten kannanotto on viety liikunta- ja nuorisopalveluiden tietoon valmistelua varten. Eläkeläisille tulee järjestää maksuton joukkoliikenteen käyttömahdollisuus. Asiaa selvitetään koululaisten Waltti- korttikokeilun tulosten arvioimisen jälkeen yhdessä kaupungin Kyytineuvon kanssa. Ehdotusta pidetään kaupungin strategisten linjausten mukaisena, koska sillä pystytään vaikuttamaan liikenteen päästöihin kannustamalla joukkoliikenteen käyttöön. Eläkeläisjärjestöt pitävät tärkeänä, että Mikkeliin perustetaan järjestöyhteistyöryhmä/järjestöedustamo tai vastaava koko järjestösektorin ja kaupungin yhteistyöelin suunnittelemaan ja kehittämään kolmannen sektorin ja kaupungin yhteistyötä. Ryhmässä tulee olla keskeisten järjestösegmenttien ja kaupungin ao. vastuullisten edustus. Kumppanuustalon jatkovalmistelun yhteydessä selvitetään järjestöjen halukkuutta kumppanuuspöytämallin kehittämiseen. Kumppanuuspöytämallissa järjestöt ja kaupunki sopivat kumppanuuslinjoista yhteistyössä. Järjestöt on vastuutettu viemään valmistelua yhteisvoimin eteenpäin. Kaupunki on mukana valmistelussa, mutta ei määritä sitä, miten asiat etenevät. Voidaan kuitenkin pitää hyvin todennäköisenä, että kaupunkiin syntyy aloitteen mukainen yhteistyöelin, jossa on edustus eri järjestösegmenteistä ja kaupunkiorganisaatiosta. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Hyväksytään. Käydyn keskustelun pohjalta hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta yksimielisti päätti pyytää lausunnon vanhusneuvostolta, jonka jälkeen lautakunta käsittelee asian uudelleen. Vanhusneuvosto, , 86 Valmistelija / lisätiedot: Arja Väänänen

13 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) arja.vaananen@mikkeli.fi hyvinvointikoordinaattori Liitteet 1 Liite Vanhusneuvoston lausunto eläkeläistoiminnan kehittämisestä Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta on pyytänyt vanhusneuvostolta lausunnon kuntalaisaloitteeseen "Eläkeläistoiminnan kehittäminen ja yhteistoiminnan parantaminen". Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Laaditaan vanhusneuvoston lausunto kuntalaisaloitteeseen. Vanhusneuvosto laati lausunnon, joka liitetään pöytäkirjaan. Tiedoksi Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta

14 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 87 Vanhusneuvoston toiminnan tehostaminen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Arja Väänänen arja.vaananen@mikkeli.fi hyvinvointikoordinaattori Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on säädetty kuntalain (410 /2015) 22 :ssä. Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Kunnan vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely on koottu kuntalakiin. Kuntalain 27 : n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Vanhusneuvoston tehtäväkenttä ulottuu kaikkiin niihin tehtäviin, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön elinolosuhteiden ja palvelujen kannalta. Vanhusneuvoston tehtäviin voi sisältyä muun muassa aloitteiden, kannanottojen ja lausuntojen tekeminen. Vaikuttamistehtävän hoitaminen edellyttää, että vanhusneuvosto saa hyvissä ajoin tiedot ajankohtaisista hankkeista ja myös sen oma- aloitteinen rooli on tärkeä. Vanhusneuvoston toiminta tehokkaana vaikuttamistoimielimenä edellyttää tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita toimintatapoja. Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Ideoidaan ja käydään keskustelu, miten vaikuttamistoimintaa voidaan tehostaa ja erityisesti, kuinka varmistetaan vanhusneuvostolle hyvissä ajoin tiedon saanti lausuttavista asioista. Kootaan ehdotukset toiminnan tehostamiseksi ja jäntevöittämiseksi. Pohdittiin, osataanko vanhusneuvosto ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. Parannusehdotuksena nähtiin, että vanhusneuvosto pyrkii aktiivisesti mukaan vaikuttamaan kaikkiin paikkoihin, missä käsitellään ikäihmisten asioita. Tärkeänä nähdään vanhusneuvoston edustus lautakunnissa. Vanhusneuvoston

15 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) jäsenten tulee olla aktiivisia vaikuttamaan esim. päättäjiin ja nostaa epäkohtia keskusteluun ja esittää parannusehdotuksia. Vanhusneuvosto toteaa, että vanhuspalvelulain mukaan vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

16 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 88 Vanhus- ja vammaisneuvoston yhteisen pienryhmän nimeäminen lausuntojen antamista varten MliDno Valmistelija / lisätiedot: Arja Väänänen arja.vaananen@mikkeli.fi hyvinvointikoordinaattori Vammaisneuvosto on kokouksessaan linjannut ehdotuksen perustaa vanhus- ja vammaisneuvoston yhteinen pienryhmä, joka valmistelisi yhteisesti annettavia lausuntoja. Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Käydään keskustelu pienryhmän tehtävästä ja roolista vanhusneuvoston näkökulmasta. Päätetään edustajien nimeämisestä. Yhteisiin lausuntopyyntöihin voidaan pienryhmällä valmistella yhteinen lausuntoluonnos, johon kuullaan neuvostojen kommentit. Nimetään pienryhmään vanhusneuvoston puheenjohtajisto, puheenjohtaja Hannu Karttunen ja varapuheenjohtaja Risto Korhonen. Tiedoksi Nimetyt, vammaisneuvosto

17 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 89 Terveiset lautakunnista ja evästykset tuleviin lautakuntien kokouksiin Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Kuullaan terveiset lautakunnista ja annetaan evästykset tuleviin kokouksiin. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnassa on käsitelty osallisuussuunnitelmaa. Kaupunkiympäristölautakunnassa on käsitelty Mikkelin lukion uuden liikuntasalin tarvetta. Asiasta on tullut vetoomus lautakunnalle. Saimaa Stadiumia ei pidetä ainoana liikuntatilamahdollisuutena toimivana ratkaisuna. Esim. kesken koulupäivän liikuntatunneille meno 2, 3 km:n päähän on haasteellista. Runeberginaukion urheilutalon tilalle on kaavoitettu asuinkerrostalo. Vetoomuksen mukaan lukion viereen esitetään rakennettavan liikuntatilat lukiolle. Lautakunnassa on äänestyksen perusteella päätetty, että asia on palautettava uudelleen valmisteltavaksi.

18 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 90 Seniorilounaat jatkuvat Lounashuoneella Valmistelija / lisätiedot: Arja Väänänen arja.vaananen@mikkeli.fi hyvinvointikoordinaattori Seniorilounaat jatkuvat kevätkautena 2019 perjantaisin klo seuraavasti: ja Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Merkitään tiedoksi ajankohdat. Käydään keskustelu ohjelmasta seniorilounaille. Sovitaan vanhusneuvoston jäsenten vastuut järjestelyistä. Tiedottamisesta hyvissä ajoin on huolehdittava. Vastuuhenkilöt paikan päälle on tärkeä nimetä etukäteen jokaiseen seniorilounaspäivään. Ohjelman suunnittelu ja sopiminen ovat vanhusneuvoston vastuulla. Puheenjohtaja vastaa ohjelmajärjestelyistä. Vierailijoiksi esitettiin muun muassa Tarja Pyhähuhta, Arto Kivekäs ja kaupunginjohtaja Timo Halonen. Todettiin myös, että ohjelmaa tärkeämpänä on yhdessä oleminen.

19 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 91 Koulutukset, seminaarit ja tapahtumat MliDno Valmistelija / lisätiedot: Arja Väänänen arja.vaananen@mikkeli.fi hyvinvointikoordinaattori Menneet: Kimpassa syömään - päätösseminaari Saimaa Stadiumilla Kotiturva - hankkeen ohjausryhmän kokous Vanhustyön Keskusliitossa esitysten ja vastineiden laatimiseen yms. työryhmän perustaminen. Tulevat: Aiheesta kunnallinen - maakunnallinen vanhusneuvosto suunnitellaan yhdessä Mikkelin kesäyliopiston kanssa koulutusseminaari. Vanhusneuvoston puheenjohtaja ja kesäyliopiston rehtori suunnittelevat maakuntalain hyväksymisen jälkeen. Hyvän mielen kävelytapahtuma tiistaina klo Senioritreffit Mikkelipuistossa keskiviikkona klo Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Merkitään tiedoksi. Merkittiin.

20 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 92 Seuraavat kokoukset MliDno Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Päätetään kokousajankohdat keväälle Hyväksyttiin seuraavat kokousajankohdat pe klo 13, kokousta ennen seniorilounas lounashuoneella ma klo 13 Ristiinan eläkeliiton yhdistyksen vieraana, Ravintola Saimaa. Aiheena vaikuttaminen to klo 13 Mehiläinen, Villa Marski, Hallituskatu, Mikkeli to 2.5. klo 13 Hoivakoti Lounatuuli, Visulahti

21 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 93 Muut asiat Valmistelija / lisätiedot: Arja Väänänen arja.vaananen@mikkeli.fi hyvinvointikoordinaattori Kyytineuvon tilinpäätöstiedot kokonaiskustannuksista palveluiden kilpailuttamisen ajalta. Kyytineuvon tilinpäätöstiedot kokonaiskustannuksista palveluiden kilpailuttamisen ajalta. Päätettiin, ettei laskelmia pyydetä. Esteettömyyssuunnitelman päivitykseen vanhusneuvoston evästykset Vanhusneuvosto näkee tarkoituksenmukaisena, että kaupunkikeskustan alueella esteettömyys kartoitetaan uusien kohteiden osalta. Mukaan on tärkeää ottaa kevyen liikenteen väylien esteettömyys, valaistus ja liukkauden torjunta. Nimetty vanhus- ja vammaisneuvoston pienryhmä ottaa kantaa esteettömyyssuunnitelman päivitykseen tarkemmin.

22 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) 94 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

23 Mikkeli Pöytäkirja 8/ ( 23) Muutoksenhakukielto 82, 83, 84, 85, 86, 87, 88, 89, 90, 91, 92, 93, 94 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136.