Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) Vanhusneuvosto Terveiset lautakunnista ja evästykset tuleviin lautakuntien kokouksiin

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) Aika , klo 13:00-15:45 Paikka Essote, R- rakennus, Porrassalmenkatu 35-37, Mikkeli Käsitellyt asiat 59 Kokouksen avaus 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 61 Kokouksen työjärjestys ja pöytäkirjantarkastajien valinta 62 Terveiset lautakunnista ja evästykset tuleviin lautakuntien kokouksiin 63 Kumppanuustalo - toimintamallin eteneminen 64 Eläkeläisten tanssitilan tilanne 65 Tiedoksi 66 Tulevat tapahtumat 67 Muut asiat 68 Seuraava kokous 69 Kokouksen päättäminen

2 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) Saapuvilla olleet jäsenet Hannu Karttunen, puheenjohtaja Aija Himanen Impi Jääskeläinen Raimo Himanen Raimo Nieminen Risto Korhonen Tapani Lyyra Maija Hasanen, Eija Ormalan, varajäsen Reijo Grönlund, Aila Hännisen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Matti Laitsaari, rehtori, sihteeri Poissa Aila Hänninen Eija Ormala Allekirjoitukset Hannu Karttunen Puheenjohtaja Matti Laitsaari Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Risto Korhonen pöytäkirjantarkastaj a Aija Himanen pöytäkirjantarkastaj a Pöytäkirjan nähtävänäolo Mikkelin kaupungin yleisessä tietoverkossa

3 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) 59 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Kokouksen alussa Esper- hankejohtaja Pirjo Syväoja esittelee sairaalarakentamisen tilannetta. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ESPER- hankejohtaja Pirjo Syväoja kertoi kokouksen avauksen yhteydessä sairaalarakentamisen vaiheista. ESPER- hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 118 miljoonaa euroa. Yksi muutosten lähtökohta on ollut se, että psykiatriset potilaat siirretään Moisiosta osaksi muuta sairaalaa. Moision vuokrasopimus on voimassa heinäkuuhun 2022 saakka. Osa kokonaisuutta on myös perusterveydenhuollon siirtäminen Pankalammelta keskussairaalan yhteyteen. Siirto toteutui vuonna Hammashoito keskitetään Pankalammelta, Lähemäeltä ja Rantakylästä kesällä 2019 entisen Anttilan ykköskerrokseen kaupungin keskustaan. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden integraatio on Mikkelissä pidemmällä kuin missään muualla Suomessa. Kokonaisinvestoinnit edellyttävät vuodeosastopaikkojen asteittaista vähentämistä sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. ESPER- hankejohtaja Pirjo Syväojan esittely merkittiin tiedoksi.

4 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Vanhusneuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä jäsentä on läsnä. Ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) 61 Kokouksen työjärjestys ja pöytäkirjantarkastajien valinta Kokouksen alussa hyväksytään kokouksen työjärjestys. Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Risto Korhonen ja Aija Himanen. Pöytäkirja tarkastetaan virastotalon asiointipisteessä kokousta seuraavan viikon tiistaina ja on sen jälkeen nähtävänä kaupungin yleisessä tietoverkossa. Hyväksyttiin.

6 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) 62 Terveiset lautakunnista ja evästykset tuleviin lautakuntien kokouksiin Vanhusneuvoston jäsenillä ei ollut terveisiä kaupungin lautakuntien kokouksista eikä tuleviin lautakuntien kokouksiin. Risto Korhonen kertoi Essoten vanhus- ja vammaisneuvoston toimintasuunnitelmasta vuosille Toimintasuunnitelman keskeisenä sisältönä on, että vanhus- ja vammaisneuvosto toimii tiedon välittäjänä ikäihmisten ja vammaisten oikeuksien palveluiden saamiseksi. Tekee esityksiä neuvonnan, ohjauksen ja palvelukoordinaattoritoiminnan järjestämiseksi. Edellyttää vanhus- ja vammaisnäkökulman huomioon ottamista palveluiden tuottamisessa (esteettömyys, saatavuus ja palveluiden käyttäjille aiheutuvat kustannukset). Pitää esillä huolta haja- asutusalueella asuvien vanhusten ja vammaisten palveluiden tavoitettavuuden säilymisestä. Seuraa palveluiden tuottamisessa esiintyviä epäkohtia ikäihmisten ja vammaisten näkökulmasta ja tekee esityksiä epäkohtien korjaamiseksi. Edistää hyvinvointia ja terveyttä kuntien, yhdistysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Essoten vanhus- ja vammaisneuvoston toimintasuunnitelma vuosille liitetään pöytäkirjaan liitteeksi.

7 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) 63 Kumppanuustalo - toimintamallin eteneminen MliDno Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Merkitään tiedoksi Kumppanuustalo - toimintamallin eteneminen. Kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari kertoi kumppanuustalon valmistelutilanteesta. Vastaavia hankkeita on toteutettu eri puolilla Suomea ja Mikkelissä kumppanuustalon valmistelua ovat pohjustaneet muun muassa Etelä- Savon sosiaali- ja terveysturva ry sekä Hyvinvointikumppanuus Etelä- Savossa hanke. Kumppanuustalon valmistelu on Mikkelin kaupungin osalta vastuutettu elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle. Kumppanuustalon ydinajatuksena on kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden, asukkaiden, järjestöjen ja ehkä myös yritysten yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantaminen. Kumppanuustalo voi olla rakennus, mutta se on samalla ja erityisesti toimintatapa, jonka avulla kaupunki lisää asukkaidensa hyvinvointia ja osallisuutta. Kumppanuustalo tarjoaa kaupunkilaisille ja järjestöille mahdollisuuden omaehtoiseen ja yhteisölliseen toimintaan, joka puolestaan synnyttää kokemusta osallisuudesta ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Osallisuuteen liittyy myös mahdollisuus osallistua kaupungin palvelutoiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Kumppanuustalo toimii myös syrjäytymistä ehkäisevänä kohtaamispaikkana, eräänlaisena kaupunkilaisten matalan kynnyksen olohuoneena, jonne ovat tervetulleita kaikki kaupungin asukkaat. Eri puolilla Suomea toimivissa kumppanuustaloissa on myös työpajoja ja muuta tiivistä yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa. Näin kumppanuustalot edistävät myös työllisyyttä. Moni kumppanuustalo on tärkeä yhteistyökumppani myös oppilaitoksille ja pystyy tarjoamaan eri alojen opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Näin edistetään osaamista ja lisätään kaupungin elinvoimaa. Kumppanuustalot tarjoavat lisäksi toimitiloja ja toimintamahdollisuuksia järjestöille ja useimmiten niiden hallinto onkin rakennettu järjestöjen varaan. Tätä kautta kumppanuustalo voi lisätä merkittävästi myös järjestöjen yhteistyötä, vähentää päällekkäisyyksiä ja luoda eheämpiä palvelukokemuksia ja - kokonaisuuksia. Kaikki nämä näkökulmat tukevat hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämistä ja ne on otettu huomioon Mikkelin kumppanuustalon valmistelussa. Erityisen painokkaasti korostetaan sitä, että järjestöt ovat kaupungin näkökulmasta merkittävä voimavara ja yhteistyökumppani ja että niiden kanssa voidaan olla toteuttamassa uusilla toimintavoilla monia sellaisia asioita, joita kaupunki ei yksin pystyisi toteuttamaan. Kumppanuustalon valmistelu aloitettiin helmikuussa 2018 tilaisuudella, johon kutsuttiin avoimella kutsulla muun muassa kaupungissa toimivia järjestöjä ja kaikkia

8 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) aiheesta kiinnostuneita. Tilaisuudessa hahmoteltiin kumppanuustalon ydinajatusta ja Mikkelissä toteutettavan kumppanuustalon reunaehtoja ja mahdollisuuksia. Valmistelua jatkettiin tiiviissä yhteistyössä aiheesta kiinnostuneiden järjestöjen kanssa kevään 2018 aikana. Valmistelun aikana on hankittu tietoa eri puolilla Suomea toteutetuista kumppanuustaloista ja niiden toimintamalleista. Kumppanuustaloista on saatu paljon myönteistä kokemusta muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa, Porissa, Jyväskylässä ja Kotkassa. Savonlinnassa kootaan parhaillaan ns. sukupolvikampusta entisen opettajankoulutuslaitoksen tiloihin ja myös sieltä on saatu kokemustietoa valmistelun pohjaksi. Savonlinnassa on niin ikään toiminut jo pitkään yhdistysten yhteistyöjärjestö ja kansalaisten kohtaamispaikka Savonlinnan Kolomonen ry, jonka kokemuksia aiotaan hyödyntää valmistelussa. Mikkelin kumppanuustalosta suunnitellaan avointa kohtaamispaikkaa, joka edustaisi julkisen ja kolmannen sektorin tiivistä yhteistyötä kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Tarkoitus ei ole synnyttää järjestötaloa, jossa olisi varattu toimintatilaa tietyille järjestöille, vaan järjestöjen yhteistä tapahtuma- ja toimintatilaa, joka loisi pohjan mahdollisimman monipuoliselle kaupunkilaisten omaehtoiselle toiminnalle. Kiinnostus kumppanuustaloa kohtaan on Mikkelissä lisääntynyt koko ajan sitä mukaa kuin talon valmistelua on jatkettu. Käytännössä on tärkeää, että kumppanuustaloa hallinnoisi eri järjestöjä edustava kattojärjestö, joka solmii yhteistyösuhteet myös oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden kanssa ja voi tarjota keskitettyjä asiantuntijapalveluita muille kaupungin järjestöille. Järjestövetoisuus tukee myös omaehtoisuutta ja asukaslähtöisyyttä. Kaupungin roolina on olla eräänlainen toiminnan mahdollistaja, mutta vastuu toiminnasta on hyvä olla järjestöillä ja asukkailla. Tämä mahdollistaa myös erilaisen hankerahoituksen saamisen talon toimimiseen ja sen ympärille mahdollisesti syntyvien hankkeiden toteuttamiseen. Kaupunki ja järjestöt voivat lisäksi järjestää eri toimintoja kumppanuussopimusten varaan. Tällaisia sopimuksia on jo jonkin verran tehtykin ja järjestöjen puolella on lisääntyvää kiinnostusta sopimuksia kohtaan. Kumppanuussopimukset ovat kaikkien yhteinen etu. Järjestöille nykyisin avustusten kautta ohjautuvaa rahoitusta voidaan suunnata selkeästi jotakin kaupungin edun näkökulmasta tärkeää toimintaa tukevaksi. Järjestöt voivat puolestaan kumppanuuksien kautta suunnitella toimintaansa nykyistä pitkäjänteisemmin ja sitoutua kehittämään asioita, jotka ovat tärkeitä sekä niille itselleen että kaupungille ja sen asukkaille. Vaikka kumppanuustalolle tarvitaan myös joku kiinteistö, jossa toimia, on yhtä oleellista luoda toimintamalli, jota voidaan soveltaa verkostomaisesti eri puolilla Mikkeliä entisissä kuntataajamissa ja mahdollisesti myös haja- asutusalueilla. Keskeistä on uudenlainen tapa ajatella ja toimia. Parhaillaan on menossa hallintomallin kokoaminen. Mikäli Mikkeliin syntyy järjestöjen kattojärjestö jonkun jo toimivan järjestön pohjalle tai kokonaan uutena järjestönä, ei mukaan tulevien järjestöjen toimialaa aiota rajata millään tavalla. Eri puolilta Suomea saatujen kokemusten valossa on tullut kuitenkin esille, että toimintaan on hyvä ottaa alkuvaiheessa mukaan vain sellaisia järjestöjä, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen ajatteluun ja kumppanuustalon toteuttamiseen. Mukaan toimintaan voi tulla ilman muuta myöhemminkin.

9 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) Syksyn 2018 aikana kartoitetaan myös tiloja, joissa kumppanuustalo voisi aloittaa toimintansa. On tärkeää edetä sekä tilojen että hallintomallin osalta mahdollisimman nopealla aikataululla, että toiminta saadaan konkreettisesti käyntiin. Toiminta- ajatusta voidaan jatkossa vielä jalostaa ja täydentää. Yksi osa kumppanuustaloajattelua on sitoutuminen kaupungin ja järjestöjen yhteistoiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Toimintaympäristö uudistuu ja uusiutuu koko ajan ja siksi on tärkeää, että kaikilla toimijoilla on mahdollisuus olla mukana palvelutuotannon uudistamisessa ja kehittämisessä. Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle on sisällytetty ensi vuoden talousarvioehdotukseen euron määräraha, jolla kaupunki voi osallistua kumppanuustalon vuokrakustannuksiin. Vaikka vielä ei ole täyttä selvyyttä siitä, miten kaupungin järjestöavustuksia jatkossa kanavoidaan ja millaisia kumppanuussopimuksia järjestöjen kanssa tehdään, määräraha toimii hyvänä mahdollistajana toiminnan käynnistämiseksi. Vaikka järjestöille ei olla antamassa tilaa vastikkeetta, on tärkeää, että kaupunki sitoutuu kumppanuustalon ylläpitämiseen myös taloudellisesti, koska kumppanuustalo on yksi elementti, jolla kaupunkilaisten hyvinvointia ja osallisuutta lisätään. Hyvin toteutettu kumppanuustalo synnyttää mitä todennäköisimmin lisää hyvinvointia ja osallisuutta edistävää toimintaa ja toimii näin positiivisen lumipalloefektin alullepanijana ja ylläpitäjänä. Merkittiin yllä oleva selvitys tiedoksi.

10 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) 64 Eläkeläisten tanssitilan tilanne MliDno Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Merkitään tiedoksi eläkeläisten tanssitilan tilanne. Kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari kertoi eläkeläisten päivätanssipaikan valmistelutilanteesta. Päivätanssit on tämän vuoden alusta alkaen järjestetty tilapäisesti Suomen nuoriso- opistolla, mutta paikka ei ole tanssien kannalta paras mahdollinen. Viime vuoden loppuun saakka tansseja järjestettiin Vanhalla Sotkulla, mutta tanssit joutuivat väistymään sieltä, kun kansalaisopiston teatteriopetus siirtyi Sotkulle ja kiinteistöön rakennettiin teatterisali, joka estää tanssien järjestämisen. Uuden päivätanssipaikan valmistelu on annettu sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen tehtäväksi sen jälkeen, kun eläkeläisjärjestöt tekivät keväällä 2018 kaupungille aloitteen uuden tanssipaikan saamiseksi. Matti Laitsaari totesi, että kansalaisopisto ei vastusta tanssien palaamista Sotkulle, mutta pitää Sotkua nykyisellään myös järjestöjen kannalta epätarkoituksenmukaisena tanssipaikkana. Sotkulle on syntynyt kehittyvä teatteritoiminnan keskittymä ja myös siksi tansseille etsitään jotain muuta paikkaa, joka olisi eläkeläisjärjestöjen näkökulmasta optimaalinen. Päivätanssit ovat tärkeää toimintaa paitsi eläkeläisten liikkumisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta myös siksi, että järjestöt voivat tansseista saatavilla tuloilla rahoittaa muuta toimintaansa. Keskustelun aikana todettiin, että toivottavasti tansseille löytyy uusi hyvä paikka. Samalla todettiin, että eläkeläisjärjestöt tekevät paljon muutakin kuin järjestävät tansseja ja muukin toiminta on hyvä nähdä arvokkaana ja tärkeänä. Merkittiin yllä oleva selvitys tiedoksi.

11 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) 65 Tiedoksi Yhteisöasuminen ja ruokailu, tutustuminen (Helsinki) Yhteisöasuminen ja asuinympäristö (Helsinki) Ehdotus Esittelijä: Hannu Karttunen Merkitään tiedoksi terveiset tapahtumista. Hannu Karttunen, Aija Himanen ja Reijo Grönlund kävivät vanhusneuvoston edustajina 24. syyskuuta tutustumassa kolmeen eri senioritaloon Helsingissä. Hannu Karttunen kertoi lyhyesti matkan kuulumisia. Matkalla todettiin, että toiminta pitää senioritalojen asukkaat hyvinvoivina. Hannu Karttunen kävi 27. syyskuuta Ikäystävällinen asuinympäristö seminaarissa Helsingissä. Yhteenvetona Hannu Karttunen totesi, että vaikka joku kohde on tarkoitettu muistisairaille, on tärkeää, että se sopii kenelle tahansa. Vanhusneuvostojen pitäisi olla varhaisvaiheessa rakennushankkeiden suunnittelussa mukana. Raimo Himanen esitteli maan hallituksen budjettiriihessä tehtyä päätöstä, jonka mukaan vammautumattomien veteraanien koti- ja avopalvelut saatetaan samalle tasolle sotainvalidien palveluiden kanssa. Tämä tapahtuu säätämällä laki, joka astuu voimaan Vanhusneuvosto päätti, että asia saatetaan Essoten vanhus- ja vammaisneuvoston sihteerin Päivi Meskasen kautta tiedoksi Essotelle, koska on tärkeää, että kunnat ja kuntayhtymät hakevat valtiokonttorilta riittävästi rahaa palveluiden toteuttamiseen tai panostaa toimintaan omia varojaan. Tiedoksi: Essote/Päivi Meskanen

12 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) 66 Tulevat tapahtumat Valmistelija / lisätiedot: Arja Väänänen arja.vaananen@mikkeli.fi hyvinvointikoordinaattori Hyvä Ikä - messut , Helsinki Vanhusten viikko vko 41, Iloa toimeliaisuudesta (ohjelma liitteenä) Avoin hallinto , Marina Congress Center, Helsinki Hyvä ikä messut Helsingissä Vanhusten viikko Mikkelissä Käytiin ohjelma läpi kokouksessa ja jaettiin ohjelma kokouksen osanottajille. Vanhusneuvostopäivä Helsingissä

13 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) 67 Muut asiat Muita asioita ei ollut.

14 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) 68 Seuraava kokous Valmistelija / lisätiedot: Arja Väänänen arja.vaananen@mikkeli.fi hyvinvointikoordinaattori Seuraava kokous torstaina klo Amarillon kabinetissa (2. krs Amarillon ja Rosson välissä), Stellan tähtitorilla järjestettävän tapahtuman Selvästi seniorina klo yhteydessä. Vanhusneuvoston jäsenet ovat tervetulleita tapahtumaan ja voivat esittäytyä ja esitellä vanhusneuvoston toimintaa Stellan tähtitorilla kokouksen jälkeen klo Seuraava kokous pidetään torstaina klo ravintola Amarillon kabinetissa (2. krs Amarillon ja Rosson välissä) Stellan tähtitorilla järjestettävän tapahtuman Selvästi seniorina ( klo ) yhteydessä. Vanhusneuvoston jäsenet ovat tervetulleita tapahtumaan ja voivat esittäytyä ja esitellä vanhusneuvoston toimintaa Stellan tähtitorilla kokouksen jälkeen klo

15 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) 69 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

16 Mikkeli Pöytäkirja 6/ ( 16) Muutoksenhakukielto 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 69 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136.