Osallistavat innovaatiot BOP -markkinoilla

Transkriptio

1 No. 3/2012 Osallistavat innovaatiot BOP -markkinoilla Tavoitteena luoda yhteistyöverkosto edistämään innovatiivista ja kestävää liiketoimintaa BOP - markkinoilla. Globaalien ongelmien ratkaiseminen vaatii kauppa- ja kehityspolitiikan ja innovaatiopolitiikan toteuttajien yhteistyötä. Hankkeen nimi: Kestävät ja käyttäjälähtöiset innovaatiot BOP - markkinoilla Tekijä: Minna Halme ja Teija Lehtonen Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Monilla suomalaisilla yrityksillä on kiinnostusta luoda ja kasvattaa liiketoimintaansa ns. Base of the Pyramid (BOP) markkinoilla. Näille markkinoille on kuitenkin haastavaa lähteä omin neuvoin. Tässä Aalto yliopiston koordinoimassa innovaatiotutkimushankkeessa Kestävät ja käyttäjälähtöiset innovaatiot BOP markkinoilla selvitettiinkin BOP yhteistyöverkoston tarvetta ja sopivaa toimintamallia suomalaisyritysten kannalta. Käsite BOP markkinat tulee vaurauden jakautumista kuvaavasta pyramidista, jossa 2/3 maailman väestöstä eli noin neljä miljardia ihmistä joutuu tulemaan toimeen alle viidellä eurolla päivässä (ostovoimapariteettiin suhteutettuna). BOP markkinoiden vähävaraiset yhteisöt muodostavat yrityksille merkittävän markkinapotentiaalin. Tämän liiketoiminnan kehittämisessä keskeistä on, että yhteisöt otetaan mukaan näille markkinoille sopivien tuotteiden ja palveluiden innovointiin yrittäjinä, kumppaneita ja verkostoitujina. BOP markkinoille tyypillistä on erilaisten toimijoiden kuten yritysten, kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja viranomaisten yhteinen innovointi ja vuorovaikutus, josta käytetään usein termiä co-creation. BOP liiketoiminta edellyttää usein uusien, epätyypillisten kumppanuuksien luomista, verkostomaisten liiketoimintamallien kehittämistä ja julkisten organisaatioiden tuottamien tukipalveluiden innovatiivista käyttöä ja kehittämistä. Kehitettäessä Suomelle sopivaa BOP toimintamallia on tässä hankkeessa erityisesti huomioitu Tekesin innovaatiotoiminta- ja rahoitukset, Finpron kansainvälisen liiketoiminnan kehittämispalvelut ja kansainvälinen verkosto, TEMin yritysryhmärahoitukset sekä UM:n kehitys- ja kauppapoliittiset instrumentit ja suurlähetystöverkosto. Koska osallistavat innovaatioprosessit ja yhdessä luominen tapahtuvat vuorovaikutuksessa vähävaraisten käyttäjien kanssa, oleellista on saada mukaan verkostoon myös organisaatiot, joilla on jo toimintaa ja pääsy köyhiin yhteisöihin. Näitä ovat muun muassa kansainväliset ja paikalliset kansalaisjärjestöt. Lisäksi yliopistot, tutkimuslaitokset ja muut tahot, joiden toiminta on luonteeltaan uutta tietoa tuottavaa ja yhteyksiä luovaa, tuovat lisäarvoa BOP toimintaan. Hankkeen aikana on toteutettu kohdemarkkinoilla käyttäjälähtöisiä pilotteja, järjestetty poikkialaisia seminaareja, tehty suosituksia rahoitusinstrumenttien kehittämiseen ja luotu BOP verkostoa yhdessä suomalaisten toimijoiden ja kumppanimaiden kanssa. Kumppanimaita ovat muun muassa Intia, Sri Lanka, Vietnam, Nepal, Mosambik, Tansania, Etelä-Afrikka, Brasilia, Peru ja Puola. Hankkeen tuloksena on perustettu BOP yhteistyöverkosto, jonka nimeksi on esitetty Weconomy Hub. Se on ainutlaatuinen toimintatapa sekä Suomessa että globaalisti. Yksityiskohtainen esitys Weconomy Hub toimintamalliksi on tehty Tekesille ja UM:lle lokakuussa Suurimpana haasteena on eri toimijoiden, kuten suomalaisyritysten ja kansalaisjärjestöjen, eri ministeriöiden sekä vauraista maista tulevien liiketoiminnan kehittäjien ja paikallisten köyhien yhteisöjen hyvin erilaiset päämäärät ja toimintatavat. Tekesin strateginen tieto -yksikkö rahoittaa innovaatioympäristöä palvelevaa tutkimusta teemakohtaisilla hauilla.

2 Johdanto Käyttäjien rooli on vahva innovaatiotoiminnassa BOP -markkinoilla. BOP liiketoiminnalla pyritään vähentämään globaalia köyhyyttä markkinalähtöisesti. Perusajatuksena on, että vähävaraisille markkinoille suunnatuilla tuotteilla, palveluilla ja liiketoimintamalleilla, jotka on suunniteltu jonkin köyhyysongelman ratkaisemiseksi voidaan taloudellisesti kannattavalla tavalla vähentää köyhyyttä. BOP markkinat koostuvat noin neljästä miljardista vähävaraisesta tai alipalvellusta ihmisestä. Markkinoiden kokonaisarvo on noin 5 biljoonaa dollaria ja se jakaantuu alla olevan kuvan mukaisiin vuositulosegmentteihin. Innovatiivisista liiketoimintamalleista, joilla köyhien yhteisöjen aktiivisempaa roolia tuetaan käytetään myös termiä osallistava liiketoiminta (inclusive business). BOP markkinoilla ansaintalogiikka perustuu suureen volyymiin. Suuret volyymit ovat mahdollisia, mikäli tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit ovat köyhien ihmisten ja yhteisöjen tarpeiden mukaisia. BOP liiketoiminnan keskiössä onkin yhteisluominen (cocreation) yritysten ja köyhien ihmisten välillä uusien innovaatioiden tuottamiseksi. Yhteisluominen edellyttää yleensä tukea kansalaisjärjestöiltä, julkisilta tahoilta, liiketoimintamallien kehittäjiltä ja uuden tiedon tuottajilta. Suomalaisyritysten kiinnostus BOP liiketoiminnan kehittämiseen on selvästi lisääntynyt viime vuosina. Yrityksillä on kuitenkin haasteita uudentyyppisten kumppanuuksien löytämisessä ja käyttäjälähtöisessä innovoinnissa BOP ympäristössä. Tämän hankkeen tavoitteena olikin rakentaa yhteistyöverkosto tukemaan innovatiivista ja kestävää liiketoimintaa sekä tuottaa työkaluja käyttäjälähtöiseen innovointiin suomalaisyrityksille. Samalla kehitettiin ratkaisuja köyhyyden ongelmiin yhdessä vähävaraisten ihmisten ja käyttäjäyhteisöjen kanssa.

3 Aineisto Käyttäjien toimintaan ja tarpeisiin perehdyttiin heidän omissa ympäristöissään pilottien kautta. Keskeinen osa hanketta oli käyttäjälähtöinen pilotointi ja testaus. Suomalaisyritysten, kansalaisjärjestöjen, yliopistojen ja muiden tahojen BOP innovaatiotoimintaan liittyvä osaaminen lisääntyi muun muassa kahdeksan konkreettisen pilottihankkeen kautta. Niitä olivat: 1. Mobiiliala, Kenia ja Vietnam 2. Edullinen diagnostiikka, Intia 3. Tekstiiliteollisuus, Brasilia 4. Uusiutuvat energiat, Kenia 5. GloCal: mobiiliravitsemuksella terveyttä lapsille, Intia 6. Arjen designia uusilla liiketoimintamalleilla, Peru 7. Liiketoimintamalleja ruokatuotantoon, Mosambik 8. Osaamisesta liiketoimintamalleikisi, kehittyvät markkinat Piloteissa perehdyttiin käyttäjien toimintaan ja tarpeisiin heidän omissa ympäristöissään. Useammassa pilotissa hyödynnettiin suunnitteluajattelua (design thinking) luovana ongelmanratkaisuna sekä eri toimijoiden osaamisen ja tavoitteiden ymmärtämisessä. Pilottihankkeiden johtopäätöksiä ja tuloksia levitettiin kolmessa laajapohjaisessa BOP seminaarissa. Piloteista saatujen kokemusten perusteella kehitettiin myös BOP yhteistyöverkoston toimintamallia. Suomalaisyritysten käyttöön kehitettiin Inclusive Innovations for BOP markets opas, jossa on perustiedot BOP markkinoista, esimerkkejä onnistuneista liiketoimintamalleista, erilaisia tapoja kehittää innovaatioita ja tietoutta paikallisista toimintaympäristöistä. Suomalaisten rahoitusinstrumenttien soveltuvuudesta BOP liiketoimintaan tehtiin selvitys ja suositukset kehityspoliittisten instrumenttien osalta. Hankkeen tutkimusosio keskittyi Keniaan ja Intiaan. Tutkimuksissa pyrittiin ymmärtämään paikallista liiketoimintaympäristöä, innovointimahdollisuuksia ja millaisia uudenlaisia yrittäjyysmalleja mahdollisesti tarvitaan liiketoiminnan integroimiseen paikalliseen yhteisöön. Hankkeen ohjausryhmässä olivat edustettuina seuraavat tahot: Nokia Siemens Networks, Naps Systems, Suomen World Vision, ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Finpro, Tekes ja Aalto- yliopisto. Ohjausryhmä toimi myös tärkeänä tulosten viestimisen kanavana. Yhteistyöverkoston toimivuuden ja tasavertaisen kumppanuuden luomisen kannalta olennaista oli kumppanimaiden organisaatioiden osallistuminen uuden käyttäjälähtöisen yhteistyöverkoston luomiseen. Hankkeen Advisory Boardissa oli eri tahojen edustajia Intiasta, Sri Lankasta, Vietnamista, Nepalista, Mosambikista, Tansaniasta, Puolasta ja Hollannista.

4 Tulokset BOP toiminta edellyttää uusien epätyypillisten kumppanuuksien luomista ja julkisten organisaatioiden palvelujen kehittämistä. Hankkeen myötä syntynyt kansallinen BOP yhteistyöverkosto on ainutlaatuinen uusi toimintatapa sekä Suomessa että globaalisti. Siinä on rakennettu siltoja erilaisten toimijoiden kesken, esimerkiksi yksityiskohtaisen esityksen toimintamallista tekivät yhteistyössä Finpro, Suomen World Vision ja Aalto yliopisto. Keskeiset ministeriöt, UM ja TEM, ovat mukana Team Finland hengessä. Myös Tekes, Elinkeinoelämän keskusliitto ja suomalaisyritykset ovat osallistuneet tiiviisti yhteistyöverkoston kehittämiseen. BOP markkinoista kiinnostuneiden yritysten, kansalaisjärjestöjen, liiketoimintaosaajien, tutkijoiden ja muiden toimijoiden yhteistyön tukemisen tavoitteena on lisätä sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia ongelmia ratkaisevaa innovointia BOP markkinoilla ja vauhdittaa suomalaisyritysten liiketoimintaa näillä markkinoilla. Uuden BOP toimintamallin missio, visio ja strategialausuma ovat alla. Missio Mahdollistaa ja tukea osallistavaa innovointia ja kestävää yritystoimintaa yhteistyössä köyhien yhteisöjen kanssa. Lähtökohtana on ymmärrys win-win-win-mahdollisuuksista, joista hyötyvät niin yhteisöt, ympäristö kuin liiketoimintakin. People-planet-profit. Visio Tulevaisuuden menestyvät liiketoimintamallit tukevat sosiaalista ja ekologista kehitystä ruohonjuuritasolta alkaen. Edistämme kehitystä ja innovaatioita, jotka rakentavat ihmisille ja yhteisöille parempaa elämää ja suojelevat maapallon kestävyyttä. Strategialausuma Tuemme Suomessa toimivia yrityksiä rakentamaan kestävää liiketoimintaa yhteistyössä köyhien yhteisöjen kanssa siten, että samalla syntyy ratkaisuja taloudellisiin, ekologisiin ja/tai sosiaalisiin haasteisiin. Ihmiset voittavat, yhteisöt voittavat ja yritykset voittavat.

5 Innovaatiopolitiikan haasteet Yritysten haasteena verkostoituminen paikallisten toimijoiden kanssa kohdemaissa. Monilla suomalaisyrityksillä on varsin rajalliset tiedot köyhimmillä markkinoilla vallitsevista tarpeista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Kontaktit asiaa tunteviin toimijoihin kuten kansalaisjärjestöihin ovat vähäisiä. Yhteisluomisen käytänteetkin ovat useille yrityksille tuntemattomia. Tietoisuus julkisesta tuesta on rajallista ja yrityksille suunnatut palvelut ovat pirstaleisia. Toimijoiden päämäärät ja toimintatavat ovat erilaiset eikä BOP toiminta kuulu varsinaisesti kenenkään ydintehtäviin. Suomen uudessa kehityspolitiikassa (2012) on merkittävänä painopisteenä osallistavan, vihreän taloudellisen kehityksen edistäminen. Köyhiä osallistava liiketoiminta on nostettu kärkiteemaksi erityisesti kauppaa tukevan kehitysyhteistyön uudessa toimintasuunnitelmassa. BOP teemaa edistetään myös maatasolla, muun muassa Vietnamissa, Nepalissa, Tansaniassa, Mosambikissa, Sambiassa ja Keniassa. Myös Suomen innovaatiopolitiikassa on tunnistettu BOP markkinoihin liittyvät mahdollisuudet. Tässä hankkeessa luotu BOP toimintamalli vastaakin kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpideohjelmassa ( ) esitettyyn haasteeseen miten verkottaa kansalliset toimijat ja rakentaa toimiva toimintatapa BOP markkinoiden systemaattiseksi hyödyntämiseksi. Yritysten näkökulmasta avainkysymyksiä ovat miten tuetaan monien toimijoiden yhteistyötä, yhteiskehittämistä sekä kohdemaassa verkostoitumista paikallisten toimijoiden kanssa. Paikallista osaamista ei osata hyödyntää riittävästi. Toimenpide-ehdotukset BOP verkoston onnistuminen edellyttää kauppa- ja kehityspolitiikan ja innovaatiopolitiikan toteuttajien yhteistyötä. Esitetyn Weconomy Hubin käytäntöön vientiin tarvitaan innovatiivinen, organisaatioiden rajat ylittävä, uusia kumppanuuksia luova kansallinen ohjelma. Sen tavoitteena olisi mahdollistaa ja tukea osallistavaa innovointia ja kestävää yritystoimintaa BOP markkinoilla. Kansallisen BOP -ohjelman vetovastuuseen esitetään ulkoministeriötä, jolla on näky sekä kauppapoliittiseen että kehityspoliittiseen kehitykseen. Tekes esitetään myös keskeiseen rooliin Suomen parhaana innovaatio-osaajana ja liiketoiminnan aktivoijana. Lisäksi ehdotetaan ohjausryhmän perustamista toiminnan käynnistämisvaiheelle, jonka aikana ohjausryhmän tulee yhdessä rahoittajatahojen kanssa luoda BOP toiminnalle perussäännöt ja toimintakulttuuri. TEM konsernia esitetään mukaan ohjausryhmään sekä rahoittamaan yrityksiä että liiketoiminnan edistämistä. Muita keskeisiä toimijoita verkostossa ovat suomalaiset yritykset, Elinkeinoelämän keskusliitto, liiketoimintaosaajat, kansainväliset verkostot, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä kansalaisjärjestöt. Finpro, Suomen World Vision ja Aalto yliopisto ovat valmiita tarjoamaan osaamisensa, verkostonsa ja aikaansa ohjausryhmätyöskentelyyn. Aalto yliopisto on Suomessa focal point Global BOP Learning Lab verkostossa, jossa on mukana tällä hetkellä 18 maata.

6 Tarkempi lukeminen Halme, M. Lindeman, S. & Linna, P Innovation for Inclusive Business: Intrapreneurial Bricolage in Multinational Corporations. Journal of Management Studies. Lindeman, S Market formation in subsistence contexts: a study of informal waste trade practices in Tanzania and Brazil. Consumption Markets & Culture. Halme, M Innovatiivista liiketoimintaan köyhyyden vähentämiseksi. Teoksessa Joutsenvirta, Halme, Jalas ja Mäkinen: Vastuullinen liiketoiminta kansainvälisessä maailmassa. Gaudeamus. Linna, Paula Community-Level Entrepreneurial Activities: Case Study from Rural Kenya. International Journal of Business and Public Management 1: 22-43, April. Halme M.; Lindeman S Innovating sustainable energy for the rural BOP: Bricolage and intrapreneurship in ABB s mini-hydro power project in rural Ethiopia. Linna, P BOP telecom business in Vietnam: preliminary findings of pilot-study. Paper presented at the oikos UNDP Young Scholars Development Academy 2009 Growing Inclusive Markets. Weiss, M. Gibbert,M. & Välikangas, L Strategies for breakthrough innovation - Leader to Leader, 2009 Available at: Kandachar P. and Halme M. (eds.) 2008 Sustainability challenges and solutions at the base of the pyramid: Business, technology and the poor. Aizlewood Mills: Greenleaf Publishing. Välikangas, L. & Gibber, M Less is More- Financial aid discourages innovative solutions to poverty. Standford Social Innovation Review. Summer Gibbert,M. Hoegl, M. & Välikangas, L In Praise of resource constraints. MIT Sloan management review, Vol. 48, Nº 3, 2007, pags Aalto University School of Business, Inclusive Business (BOP) research group: