Vapaa-ajan osallistuminen 2017
|
|
- Eero Jaakkola
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Elinolot 0 Vapaa-ajan osallistuminen 0 Digipelaaminen Digitaalisten pelien pelaaminen nelinkertaistunut 5 vuodessa Digitaalisten pelien pelaaminen on yleistä koko väestössä Vaikka -vuotiaat pojat ovat yhä aktiivisimmat pelaajat, digipelaaminen ei ole enää vain lasten- tai nuorisokulttuuria Ainakin kerran vuodessa digitaalisia pelejä pelasi yli puolet kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä Osuus on nelinkertaistunut -luvun alusta Samaan aikaan vähintään kerran kuussa pelaavien mediaani-ikä on noussut vuodesta 5 vuoteen Pelaamisen kasvu on ollut suurinta yli -vuotiaiden keskuudessa Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden 0 vapaa-aikatutkimuksesta Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran vuodessa, % Mobiilipelit suosittuja lasten ja naisten keskuudessa Mobiilipelit, esimerkiksi Pokémon Go, ovat suosittuja alle 5-vuotiaiden keskuudessa Mobiilipelit ovat suosituin pelityyppi vähintään kerran kuussa pelaavien alle 5-vuotiaiden naisten sekä tyttöjen ja poikien keskuudessa Konsolipelien pelaaminen keskittyy alle 0-vuotiaisiin poikiin ja nuoriin miehiin Yksin pelattavat tietokonepelit, kuten Pasianssi, ovat puolestaan suosituin pelityyppi vanhemmissa ikäryhmissä Helsinki 0 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus
2 Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran kuussa pelityypeittäin 0, % pelaavat rahapelejä verkossa kolme kertaa niin paljon kuin naiset Vähintään kerran kuussa verkkorahapelejä, kuten nettipokeria, pelasi prosenttia 5 vuotta täyttäneestä väestöstä Miehistä huomattavasti useampi ( %) pelasi rahapelejä verkossa kuin naisista (6 %) Sosioekonomisista ryhmistä verkkorahapelejä pelasivat eniten työntekijät ja alemmat toimihenkilöt Säännöllinen pelaaminen oli yleisintä kuitenkin alempien toimihenkilöiden keskuudessa sekä miehillä että naisilla Alemmista toimihenkilömiehistä noin kolmannes ( %) pelasi verkkorahapelejä vähintään kerran kuussa Alemmista toimihenkilönaisista puolestaan noin joka kymmenes ( %) pelasi säännöllisesti verkkorahapelejä Verkkorahapelien pelaaminen vähintään kerran kuussa 0, 5 vuotta täyttäneet % Vapaa-aikatutkimuksen tiedot kerättiin lokakuun 0 ja tammikuun 0 välisenä aikana Tiedot kerättiin -vuotiailta ja 5 vuotta täyttäneiltä käyntihaastatteluina ja 5 -vuotiailta joko verkko- tai postikyselyinä Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 55 henkeä
3 Sisällys Digitaalisten pelien pelaaminen nelinkertaistunut 5 vuodessa5 Yksin pelattavat tietokonepelit ja mobiilipelit suosituimmat pelityypit5 Mobiilipelit suosittuja lasten ja naisten keskuudessa6 Lähes kaikki -vuotiaat pojat pelaavat digitaalisia pelejä säännöllisesti6 Harva harrastaa kilpapelaamista 5 pelaavat rahapelejä verkossa kolme kertaa niin paljon kuin naiset Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko Konsoli-, mobiili- tai tietokonepelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (, 00, 0) % Liitetaulukko Konsoli-, mobiili- tai tietokonepelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (, 00, 0) % Liitetaulukko Tietokonepelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (, 00, 0) % Liitetaulukko Tietokonepelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (, 00, 0) % Liitetaulukko 5 Konsolipelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (00, 0) % Liitetaulukko 6 Konsolipelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (00, 0) % 5 Liitetaulukko Mobiilipelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (0) % 6 Liitetaulukko Mobiilipelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % 6 Liitetaulukko Yksin pelattavien tietokonepelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko Yksin pelattavien tietokonepelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko Selainpelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko Selainpelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko Oppimispelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko Oppimispelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko 5 Verkkomoninpelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (00, 0) % 0 Liitetaulukko 6 Verkkomoninpelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (00, 0) % Liitetaulukko Verkkoroolipelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko Verkkoroolipelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko Harrastanut kilpapelaamista (esports), vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko 0 Harrastanut kilpapelaamista (esports), 5 vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko Antanut palautetta tai ollut kehittämässä peliä, vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko Antanut palautetta tai ollut kehittämässä peliä, 5 vuotta täyttäneet (0) % Liitetaulukko Verkkorahapelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % 5 Kuviot Kuvio Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran vuodessa, %5 Kuvio Digitaalisten pelien pelaamisen useus 0, vuotta täyttäneet, %6 Kuvio Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran kuussa pelityypeittäin 0, %6 Kuvio Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran kuussa, %
4 Kuvio 5 Verkkorahapelien pelaaminen vähintään kerran kuussa 0, 5 vuotta täyttäneet, % Laatuseloste: Vapaa-ajan osallistuminen 06
5 Digitaalisten pelien pelaaminen nelinkertaistunut 5 vuodessa Digitaalisten pelien pelaaminen on yleistä koko väestössä Vaikka -vuotiaat pojat ovat yhä aktiivisimmat pelaajat, digipelaaminen ei ole enää vain lasten- tai nuorisokulttuuria Ainakin kerran vuodessa digitaalisia pelejä pelasi yli puolet (55 %) kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä Osuus on nelinkertaistunut -luvun alusta ( %) Samaan aikaan vähintään kerran kuussa pelaavien mediaani-ikä on noussut vuodesta 5 vuoteen Pelaamisen kasvu on ollut suurinta yli -vuotiaiden keskuudessa Kuvio Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran vuodessa, % Yksin pelattavat tietokonepelit ja mobiilipelit suosituimmat pelityypit Yksin pelattavat tietokonepelit, esimerkiksi Pasianssi, ovat pitäneet pintansa yllättävänkin hyvin, mutta mobiilipelit, kuten Pokémon Go, haastavat perinteisten tietokonepelien asemaa suosituimpana säännöllisesti pelattavana pelityyppinä Mobiililaitteiden käytön yleistyminen on yksi syy siihen, miksi pelaaminen on laajentunut pelaajien ydinjoukon lisäksi muuhun väestöön Tietokoneiden yleistyminen vanhemmissa ikäryhmissä on omalta osaltaan ylläpitänyt yksin pelattavien tietokonepelien suosiota Yksin pelattavat tietokonepelit, mobiilipelit ja konsolipelit olivat suosituimmat säännöllisesti eli vähintään kerran kuussa pelattavat pelityypit Päivittäin eniten pelattiin kuitenkin mobiilipelejä Verkkoroolipelien pelaaminen on suhteellisen harvinaista, vähintään kerran kuussa niitä pelasi kuusi ja vähintään kerran vuodessa kahdeksan prosenttia kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä Verkkomoninpelien, esimerkiksi World of Warcraft, suosio on pysynyt ennallaan 000-luvun alusta, vähintään kerran vuodessa niitä pelasi noin prosenttia väestöstä 5
6 Kuvio Digitaalisten pelien pelaamisen useus 0, vuotta täyttäneet, % Mobiilipelit suosittuja lasten ja naisten keskuudessa Mobiilipelit ovat suosittuja alle 5-vuotiaiden keskuudessa Mobiilipelit olivat suosituin pelityyppi vähintään kerran kuussa pelaavien alle 5-vuotiaiden naisten sekä tyttöjen ja poikien keskuudessa Konsolipelien pelaaminen keskittyy alle 0-vuotiaisiin poikiin ja nuoriin miehiin Yksin pelattavat tietokonepelit olivat puolestaan suosituin pelityyppi vanhemmissa ikäryhmissä Kuvio Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran kuussa pelityypeittäin 0, % Lähes kaikki -vuotiaat pojat pelaavat digitaalisia pelejä säännöllisesti Vähintään kerran kuussa digitaalisia pelejä pelasi prosenttia kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä pelasivat digitaalisia pelejä edelleen enemmän kuin naiset Vähintään kerran kuussa digitaalisia pelejä pelasi lähes puolet ( %) miehistä ja reilu kolmannes naisista (5 %) Lähes kaikki ( %) -vuotiaat pojat pelasivat digitaalisia pelejä vähintään kerran kuussa 6
7 Kuvio Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran kuussa, % Harva harrastaa kilpapelaamista Kilpapelaamista (esports) oli harrastanut vain kolme prosenttia kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä Miehistä viisi prosenttia ja naisista ainoastaan joka sadas oli harrastanut kilpapelaamista Yleisintä kilpapelaaminen oli alle 0-vuotiaiden poikien ja nuorten miesten keskuudessa (6 %) Melkein joka kymmenes ( %) oli antanut palautetta pelin toimivuudesta tai ollut muuten kehittämässä jotain peliä Miehistä näin oli toiminut ja naisista neljä prosenttia Yleisintä kehittäminen tai palautteen antaminen oli pelaajien ydinjoukon, poikien ja nuorten miesten keskuudessa Lähes 0 prosenttia ( %) 5 -vuotiaista pojista ja miehistä sekä neljännes -vuotiaista pojista oli antanut palautetta pelin toimivuudesta tai ollut muuten kehittämässä jotain peliä 5 pelaavat rahapelejä verkossa kolme kertaa niin paljon kuin naiset Vähintään kerran kuussa verkkorahapelejä, kuten nettipokeria, pelasi prosenttia 5 vuotta täyttäneestä väestöstä Miehistä huomattavasti useampi ( %) pelasi rahapelejä verkossa kuin naisista (6 %) Sosioekonomisista ryhmistä verkkorahapelejä pelasivat eniten työntekijät ja alemmat toimihenkilöt Säännöllinen pelaaminen oli yleisintä kuitenkin alempien toimihenkilöiden keskuudessa sekä miehillä että naisilla Alemmista toimihenkilömiehistä noin kolmannes ( %) pelasi verkkorahapelejä vähintään kerran kuussa Alemmista toimihenkilönaisista puolestaan noin joka kymmenes ( %) pelasi säännöllisesti verkkorahapelejä Kuvio 5 Verkkorahapelien pelaaminen vähintään kerran kuussa 0, 5 vuotta täyttäneet, %
8 Liitetaulukot Liitetaulukko Konsoli-, mobiili- tai tietokonepelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (, 00, 0) % vuotta täyttäneet Sukupuolet yhteensä Ikäryhmä I yhteensä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 0 ) Sotien ja pulan sukupolvi (s -)
9 vuotta täyttäneet Suuren murroksen sukupolvi (s -) Lähiösukupolvi (s -5) Hyvinvoinnin sukupolvi (s 60-6) Mediasukupolvi (s -) Nettisukupolvi (s 0-) Uuden murroksen ) sukupolvi (s -) 00 0 Uusi sukupolvi (s 000-) Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Etelä-Suomi () Länsi-Suomi () Pohjois- ja Itä-Suomi () ) Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) Tieto on epälooginen esitettäväksi
10 Liitetaulukko Konsoli-, mobiili- tai tietokonepelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (, 00, 0) % 5 vuotta täyttäneet Sukupuolet yhteensä Yrittäjä (0-) Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä (-5) Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu ()
11 Liitetaulukko Tietokonepelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (, 00, 0) % vuotta täyttäneet Sukupuolet yhteensä Ikäryhmä I yhteensä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 0 ) vuotta Sotien ja pulan sukupolvi (s -) Suuren murroksen sukupolvi (s -)
12 vuotta täyttäneet Lähiösukupolvi (s -5) Hyvinvoinnin sukupolvi (s 60-6) Mediasukupolvi (s -) Nettisukupolvi (s 0-) Uuden murroksen ) sukupolvi (s -) 00 0 Uusi sukupolvi (s 000-) Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Etelä-Suomi () Länsi-Suomi () Pohjois- ja Itä-Suomi () ) Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) Tieto on epälooginen esitettäväksi
13 Liitetaulukko Tietokonepelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (, 00, 0) % 5 vuotta täyttäneet Sukupuolet yhteensä Yrittäjä (0-) Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä (-5) Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu ()
14 Liitetaulukko 5 Konsolipelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (00, 0) % vuotta täyttäneet Ikäryhmä I yhteensä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta ) 05 Sotien ja pulan sukupolvi (s -) Suuren murroksen sukupolvi (s -) Lähiösukupolvi (s -5) Hyvinvoinnin sukupolvi (s 60-6) Mediasukupolvi (s -) Nettisukupolvi (s 0-) Uuden murroksen sukupolvi (s -) Uusi sukupolvi (s 000-) 00 ) 0 66 Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat
15 vuotta täyttäneet Maaseutumaiset kunnat Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Etelä-Suomi () Länsi-Suomi () Pohjois- ja Itä-Suomi () ) Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) Tieto on epälooginen esitettäväksi Liitetaulukko 6 Konsolipelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (00, 0) % 5 vuotta täyttäneet Yrittäjä (0-) Ylempi toimihenkilö () 00 0 Alempi toimihenkilö () Työntekijä (-5) Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu ()
16 Liitetaulukko Mobiilipelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (0) % vuotta täyttäneet Ikäryhmä I yhteensä vuotta vuotta 0 0- vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 0 5- vuotta 0 05 Sotien ja pulan sukupolvi (s -) 0 56 Suuren murroksen sukupolvi (s -) 0 Lähiösukupolvi (s -5) Hyvinvoinnin sukupolvi (s 60-6) 0 55 Mediasukupolvi (s -) Nettisukupolvi (s 0-) 0 5 Uuden murroksen sukupolvi (s -) 0 5 Uusi sukupolvi (s 000-) 0 Kaupunkimaiset kunnat 0 Taajaan asutut kunnat 0 Maaseutumaiset kunnat 0 Pääkaupunkiseutu 0 6 Muu Uusimaa Etelä-Suomi () Länsi-Suomi () 0 0 Pohjois- ja Itä-Suomi () Liitetaulukko Mobiilipelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % 5 vuotta täyttäneet Yrittäjä (0-) 0 5 Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä (-5) Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) 0 6 Työtön () 0 6 Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu ()
17 Liitetaulukko Yksin pelattavien tietokonepelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (0) % vuotta täyttäneet Ikäryhmä I yhteensä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 0 05 Sotien ja pulan sukupolvi (s -) 0 56 Suuren murroksen sukupolvi (s -) 0 6 Lähiösukupolvi (s -5) Hyvinvoinnin sukupolvi (s 60-6) Mediasukupolvi (s -) Nettisukupolvi (s 0-) 0 5 Uuden murroksen sukupolvi (s -) 0 5 Uusi sukupolvi (s 000-) Kaupunkimaiset kunnat 0 6 Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 0 Pääkaupunkiseutu 0 6 Muu Uusimaa Etelä-Suomi () Länsi-Suomi () Pohjois- ja Itä-Suomi () Liitetaulukko Yksin pelattavien tietokonepelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % 5 vuotta täyttäneet Yrittäjä (0-) Ylempi toimihenkilö () 0 6 Alempi toimihenkilö () Työntekijä (-5) 0 6 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) 0 Työtön () 0 5 Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () 0
18 Liitetaulukko Selainpelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (0) % vuotta täyttäneet Ikäryhmä I yhteensä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 0 5- vuotta 0 05 Sotien ja pulan sukupolvi (s -) 0 56 Suuren murroksen sukupolvi (s -) 0 Lähiösukupolvi (s -5) 0 6 Hyvinvoinnin sukupolvi (s 60-6) Mediasukupolvi (s -) 0 6 Nettisukupolvi (s 0-) 0 6 Uuden murroksen sukupolvi (s -) Uusi sukupolvi (s 000-) 0 5 Kaupunkimaiset kunnat 0 Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 0 Pääkaupunkiseutu 0 Muu Uusimaa 0 5 Etelä-Suomi () Länsi-Suomi () Pohjois- ja Itä-Suomi () Liitetaulukko Selainpelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % 5 vuotta täyttäneet Yrittäjä (0-) 0 5 Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä (-5) 0 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) 0 Työtön () 0 6 Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () 0
19 Liitetaulukko Oppimispelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (0) % vuotta täyttäneet Ikäryhmä I yhteensä vuotta vuotta vuotta 0 5- vuotta 0 5- vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 0 05 Sotien ja pulan sukupolvi (s -) 0 0 ) 56 Suuren murroksen sukupolvi (s -) 0 Lähiösukupolvi (s -5) 0 Hyvinvoinnin sukupolvi (s 60-6) 0 55 Mediasukupolvi (s -) 0 6 Nettisukupolvi (s 0-) 0 Uuden murroksen sukupolvi (s -) 0 Uusi sukupolvi (s 000-) Kaupunkimaiset kunnat 0 Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Pääkaupunkiseutu 0 Muu Uusimaa Etelä-Suomi () Länsi-Suomi () 0 0 Pohjois- ja Itä-Suomi () 0 65 ) Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Liitetaulukko Oppimispelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % 5 vuotta täyttäneet Yrittäjä (0-) 0 5 Ylempi toimihenkilö () 0 Alempi toimihenkilö () 0 6 Työntekijä (-5) Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) 0 6 Työtön () 0 6 Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () 0 6
20 Liitetaulukko 5 Verkkomoninpelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (00, 0) % vuotta täyttäneet Ikäryhmä I yhteensä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 00 - ) ) 05 Sotien ja pulan sukupolvi (s -) Suuren murroksen sukupolvi (s -) Lähiösukupolvi (s -5) Hyvinvoinnin sukupolvi (s 60-6) Mediasukupolvi (s -) Nettisukupolvi (s 0-) Uuden murroksen sukupolvi (s -) Uusi sukupolvi (s 000-) 00 ) 0 5 Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat
21 vuotta täyttäneet Maaseutumaiset kunnat Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Etelä-Suomi () Länsi-Suomi () Pohjois- ja Itä-Suomi () ) Ei yhtään ) Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) Tieto on epälooginen esitettäväksi Liitetaulukko 6 Verkkomoninpelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (00, 0) % 5 vuotta täyttäneet Yrittäjä (0-) Ylempi toimihenkilö () 00 0 Alempi toimihenkilö () Työntekijä (-5) Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu ()
22 Liitetaulukko Verkkoroolipelien pelaaminen kk aikana, vuotta täyttäneet (0) % vuotta täyttäneet Ikäryhmä I yhteensä vuotta vuotta vuotta 0 5- vuotta 0 5- vuotta vuotta vuotta 0 0 ) 65- vuotta 0 5- vuotta Sotien ja pulan sukupolvi (s -) Suuren murroksen sukupolvi (s -) 0 Lähiösukupolvi (s -5) 0 Hyvinvoinnin sukupolvi (s 60-6) 0 55 Mediasukupolvi (s -) Nettisukupolvi (s 0-) 0 Uuden murroksen sukupolvi (s -) Uusi sukupolvi (s 000-) 0 6 Kaupunkimaiset kunnat 0 Taajaan asutut kunnat 0 Maaseutumaiset kunnat Pääkaupunkiseutu 0 Muu Uusimaa 0 5 Etelä-Suomi () 0 55 Länsi-Suomi () 0 0 Pohjois- ja Itä-Suomi () 0 65 ) Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Liitetaulukko Verkkoroolipelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % 5 vuotta täyttäneet Yrittäjä (0-) 0 5 Ylempi toimihenkilö () 0 6 Alempi toimihenkilö () Työntekijä (-5) 0 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) 0 Työtön () Opiskelija tai koululainen () 0 6 Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () 0 6
23 Liitetaulukko Harrastanut kilpapelaamista (esports), vuotta täyttäneet (0) % vuotta täyttäneet Ikäryhmä I yhteensä vuotta vuotta 0 0- vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 0 5- vuotta 0 05 Sotien ja pulan sukupolvi (s -) 0 56 Suuren murroksen sukupolvi (s -) 0 Lähiösukupolvi (s -5) 0 Hyvinvoinnin sukupolvi (s 60-6) 0 55 Mediasukupolvi (s -) 0 6 Nettisukupolvi (s 0-) 0 6 Uuden murroksen sukupolvi (s -) 0 6 Uusi sukupolvi (s 000-) 0 Kaupunkimaiset kunnat 0 6 Taajaan asutut kunnat 0 Maaseutumaiset kunnat 0 Pääkaupunkiseutu 0 6 Muu Uusimaa 0 5 Etelä-Suomi () 0 55 Länsi-Suomi () Pohjois- ja Itä-Suomi () 0 65 Liitetaulukko 0 Harrastanut kilpapelaamista (esports), 5 vuotta täyttäneet (0) % 5 vuotta täyttäneet Yrittäjä (0-) 0 5 Ylempi toimihenkilö () 0 Alempi toimihenkilö () 0 6 Työntekijä (-5) 0 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) 0 Työtön () Opiskelija tai koululainen () 0 6 Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () 0 6
24 Liitetaulukko Antanut palautetta tai ollut kehittämässä peliä, vuotta täyttäneet (0) % vuotta täyttäneet Ikäryhmä I yhteensä vuotta vuotta 0 0- vuotta 0 5- vuotta 0 5- vuotta vuotta vuotta 0 0 ) 65- vuotta 0 5- vuotta 0 - ) 05 Sotien ja pulan sukupolvi (s -) 0-56 Suuren murroksen sukupolvi (s -) 0 0 Lähiösukupolvi (s -5) 0 0 Hyvinvoinnin sukupolvi (s 60-6) 0 55 Mediasukupolvi (s -) 0 6 Nettisukupolvi (s 0-) 0 6 Uuden murroksen sukupolvi (s -) 0 Uusi sukupolvi (s 000-) 0 6 Kaupunkimaiset kunnat 0 Taajaan asutut kunnat 0 6 Maaseutumaiset kunnat 0 6 Pääkaupunkiseutu 0 Muu Uusimaa 0 5 Etelä-Suomi () 0 55 Länsi-Suomi () 0 0 Pohjois- ja Itä-Suomi () 0 65 ) Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) Ei yhtään Liitetaulukko Antanut palautetta tai ollut kehittämässä peliä, 5 vuotta täyttäneet (0) % 5 vuotta täyttäneet Yrittäjä (0-) Ylempi toimihenkilö () 0 Alempi toimihenkilö () 0 6 Työntekijä (-5) 0 6 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) 0 Työtön () 0 Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () 0
25 Liitetaulukko Verkkorahapelien pelaaminen kk aikana, 5 vuotta täyttäneet (0) % 5 vuotta täyttäneet Yrittäjä (0-) 0 5 Ylempi toimihenkilö () 0 6 Alempi toimihenkilö () 0 6 Työntekijä (-5) 0 6 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) 0 6 Työtön () 0 Opiskelija tai koululainen () 0 6 Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () 0 6 5
26 Laatuseloste: Vapaa-ajan osallistuminen 0 Tilastotietojen relevanssi Vapaa-aikatutkimus on Suomessa vakituisesti asuvaa vuotta täyttänyttä väestöä edustava otostutkimus Tutkimuksessa selvitetään väestön vapaa-ajan toimintaa, harrastuksia ja yhteiskunnallista ja muuta osallistumista sekä näiden kehitystä Tutkimuksella saadaan lisäksi tietoa mm työn ja vapaa-ajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä Tutkimuksen kohteena on ansiotyön ja muodollisen koulutuksen ulkopuolinen arki: miten ihmiset kokevat arkensa ja miten arki on mahdollisesti muuttunut Vapaa-aikatutkimus kuuluu Tilastokeskuksen omiin elinoloja eri näkökulmista kartoittaviin tutkimuksiin Osarahoittajina vuoden 0 tutkimuksessa ovat olleet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Espoon kaupunki Vapaa-aikatutkimuksia on tehty vuosina,,, 00 ja 0 Vuoden 0 tiedot on kerätty 5 -vuotiaiden osalta verkko- ja postikyselyn yhdistelmällä -vuotiailla ja 5 vuotta täyttäneillä menetelmänä on ollut käyntihaastattelu Aiempina vuosina tiedonkeruumenetelmänä on ollut kaikissa ikäryhmissä käyntihaastattelu Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Otanta-asetelman määrittely ja ositus Tutkimuksen tavoiteperusjoukkoon kuuluivat kaikki vuotta täyttäneet Suomessa asuvat pois lukien laitosväestö Tiedonkeruun otanta-asetelma oli ikäryhmän ja asuinalueen suhteen ositettu systemaattinen satunnaisotanta Alueosituksen tarve perustui Espoon kaupungille toimitettavan 0 hengen lisäotoksen tilaukseen, joka leikkaa tiedonkeruumenetelmän suhteen tehdyn ikäosituksen Perusjoukko jaettiin kahteen alue- ja kolmeen ikäositteeseen, joiden leikkauksesta syntyy tiedonkeruun kuusi ositetta seuraavasti: Osite : -vuotiaat, kotikunta Espoo Osite : -vuotiaat, kotikunta muu Suomi Osite : 5 -vuotiaat, kotikunta Espoo Osite : 5 -vuotiaat, muu Suomi Osite 5: 5 vuotta täyttäneet, kotikunta Espoo Osite 6: 5 vuotta täyttäneet, muu Suomi Otos poimittiin satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta Tutkimuksen otoskoko oli yhteensä 5 henkilöä, joista 0 kuului Espoon lisäotokseen Otos poimittiin ositteittain käyttäen systemaattista satunnaisotantaa pysyvän asuinpaikkatunnuksen mukaan lajitellusta perusjoukosta Menetelmä tuottaa tarkasti väestön aluejakaumaa noudattavan otoksen Lisäksi tarkistettiin, ettei samasta asuntokunnasta ole osunut useampia kohdehenkilöitä otokseen Tiedonkeruumenetelmät Tiedonkeruu toteutettiin pääotokselle (ositteet ja ) verkko- ja postikyselyn yhdistelmänä Vanhimpien ikäositteiden (nk senioriositteet 5 ja 6) sekä alle 5-vuotiaiden lasten (ositteet ja ) tiedonkeruu toteutettiin käyntihaastatteluna, johon pyydettiin lisäksi tutkittavien lasten vanhempien suostumus Kaikille otokseen valituille (lasten kohdalla heidän vanhemmilleen) lähetettiin kirje (suomeksi tai ruotsiksi), jossa kerrottiin tutkimuksesta ja annettiin ohjeet verkkokyselyyn vastaamiseen sekä henkilökohtaiset tunnukset lomakkeelle pääsyä varten Mukana oli myös esite, jossa kerrottiin tarkemmin tutkittavasta ilmiöalueesta ja vastaamisen tärkeydestä Lisämotivointina käytettiin tutkimuksesta kertovia motivointivideoita Neljä viikkoa myöhemmin vielä vastaamattomille tarjottiin verkkovastaamisen ohella mahdollisuutta täyttää kyselylomake paperisena Vastaamisaika päättyi tammikuun lopussa -vuotiaille ja 5 vuotta täyttäneille toteutetut 6
27 käyntihaastattelut ajoittuivat lokakuusta 0 tammikuun 0 loppuun Käyntihaastattelut toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja tarvittaessa englanniksi Myös verkossa oli mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Sen sijaan paperilomakkeella saattoi vastata vain suomeksi ja ruotsiksi Tietojen luotettavuus ja tarkkuus Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä Taulukko Esimerkkejä vapaa-aikatutkimuksen 0 keskivirheistä ja luottamusväleistä: Antanut palautetta tai ollut kehittämässä peliä Kaikki yhteensä Ikä Estimaatti, prosenttia,6,6, 0,,,6, 0, Keskivirhe, %-yksikköä 0, 0, 0,,,,0 0, 0, 5 % luottamusvälin alaraja, prosenttia,,, 6, 0,, 0, 0, 5 % luottamusvälin yläraja, prosenttia, 5,0,,, 5,6, 0,5 Taulukko Esimerkkejä vapaa-aikatutkimuksen 0 keskivirheistä ja luottamusväleistä: Harrastanut kilpapelaamista (esports) Kaikki yhteensä Ikä Estimaatti, prosenttia, 5,,,0,, 0, 0, Keskivirhe, %-yksikköä 0, 0, 0,,, 0,6 0, 0, 5 % luottamusvälin alaraja, prosenttia,6, 0,, 5,, 5 % luottamusvälin yläraja, prosenttia Vapaa-aikatutkimuksen vastausosuus oli tiedonkeruun aikana havaitun ylipeiton poistamisen jälkeen 5, prosenttia Vastausosuus ositteittain on esitetty taulukossa Taulukko osoittaa selvästi, että haastattelutiedonkeruun vastausosuus oli suurempi kuin pääotoksessa käytetyn yhdistelmätiedonkeruun: 5 vs prosenttia 0, 0,,6 6,,,, 5,0,,
28 Taulukko Vapaa-aikatutkimuksen 0 vastausosuudet ositteittain, % Osite Espoo, --vuotiaat Muu maa, --vuotiaat Espoo, 5--vuotiaat Muu maa, 5--vuotiaat Espoo, 5 vuotta täyttäneet Muu maa, 5 vuotta täyttäneet Kaikki Vastannut Otoskoko vastasivat selvästi aktiivisemmin kuin miehet vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta Pääotoksessa miesten vastausaktiivisuus vaihteli lisäksi voimakkaammin koulutusasteen suhteen kuin naisten Erityisesti nuorimpien ikäryhmien naisten ja miesten välillä oli hyvin suuri ero vastausaktiivisuudessa kaikissa koulutusasteen luokissa Myös lapsiotoksessa tytöt osallistuvat tutkimukseen poikia aktiivisemmin Ainoastaan senioriotoksessa miehet osallistuivat tutkimukseen naisia aktiivisemmin Kyselyyn vastattiin joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi Suomen- ja ruotsinkielisten välillä ei ollut nähtävissä eroja vastausasteissa, mutta muun kieliset vastaajat osallistuivat tutkimukseen selvästi muita heikommin Äidinkieli ei sen sijaan juuri selittänyt verkkovastaamisen suosiota Asuntokunnan koon mukaan tarkasteltuna kahden hengen kotitaloudet vastasivat selvästi muita paremmin, joskin ikään ja lapsilukuun liittyviä sekoittavia tekijöitä on tässä tarkastelussa varmasti paljon Asuntokunnan koon itsenäistä vaikutusta vastausaktiivisuuteen tulisikin siten arvioida ensisijaisesti malliperusteisesti Alueellisesti tarkasteltuna maaseutumaisissa kunnissa osallistuttiin muita hieman ahkerimmin kaikissa tiedonkeruuositteissa Koulutustaustaa voidaan tarkastella tutkintorekisterin tietojen perusteella Tutkijakoulutuksen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet näyttäisivät vastanneen tutkimukseen vähemmän koulutetumpia huomattavasti innokkaammin Koulutusaste selittää vastausaktiivisuuden lisäksi myös verkkovastaamisen suosiota vastanneiden osajoukon sisällä Luonnontieteiden alojen tutkinnon suorittaneet vastasivat netissä ahkerimmin, ja humanististen, yhteiskuntatieteellisten ja kaupallisten tutkintojen haltijat toiseksi eniten Tutkimusaineiston painotus jakautuu kahteen osaan Ensimmäisen vaihteen painotus huomioi tutkimuksen otanta-asetelman ja toinen puolestaan vastauskadon kunkin ositteen sisällä Ositekohtainen vastauskadon painotus perustuu kalibrointimenetelmään Painojen kalibroinnissa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan perusjoukon jakaumia Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Vapaa-aikatutkimus tehdään noin vuoden välein Vuoden 0 tiedot on kerätty Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys Vapaa-aikatutkimuksen tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla julkistusjärjestelmässä, tietokantataulukkoina ja artikkeleina Vapaa-aikatutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 0/00, Henkilötietolaki 5/) Tilastokeskuksen Tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna
29 6 Tilastojen vertailukelpoisuus Vapaa-aikatutkimuksen tiedoista on olemassa vertailukelpoiset aikasarja-aineistot vuosilta 0 Lisäksi tietoja on verrattu soveltuvin osin ajankäyttötutkimuksen tietoihin Tietoja verratessa on otettava huomioon erot tiedonkeruumenetelmissä ja kysymyksenasetteluissa Selkeys ja yhtenäisyys Verrattaessa vapaa-aikatutkimuksen tietoja muihin vastaaviin tietoihin on otettava huomioon erot tietojen keruissa Puhtaita vertailuasetelmia kyetään tekemään harvoin Kysymysten sanamuotoja koskevaa tutkimusta on olemassa kohtalaisen runsaasti Tutkimuksissa on tehty havaintoja surveyn herkästä luonteesta: pienetkin muutokset sanamuodoissa ja vastausluokissa saavat aikaan joskus huomattaviakin eroja vastausjakaumissa Tämä tulee ottaa huomioon tulosten raportoinnissa ja tiedon käytössä Tasoa koskevia tietoja tulkitessa eri tutkimukset voivat haarukoida tutkimuksen kohteena olevan ilmiön tasoa, mutta faktamaista tiedon käyttöä tulisi välttää
30 Elinolot 0 Lisätietoja Juha Haaramo Riitta Hanifi Hannu Pääkkönen Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma vapaa-aika@tilastokeskusfi wwwtilastokeskusfi Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus Asiakaspalaute: wwwtilastokeskusfi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh wwwtilastokeskusfi Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelupublishing@editafi wwweditapublishingfi ISSN 6-0 = Suomen virallinen tilasto ISBN ISBN (pdf)
Vapaa-ajan osallistuminen 2017
Elinolot Vapaaajan osallistuminen Lukemisen muutokset Kirjojen lukeminen lisääntynyt luettujen kirjojen määrä pienentynyt Kirjojen lukeminen on yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista Yli kolme neljäsosaa
LisätiedotVapaa-ajan osallistuminen 2017
Elinolot 0 Vapaaajan osallistuminen Yhdistystoimintaan osallistui yli puolet väestöstä Yhdistystoimintaan osallistui prosenttia kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna Koko väestön osallistumisosuus
LisätiedotVapaa-ajan osallistuminen 2017
Elinolot Vapaaajan osallistuminen Musiikin kuuntelu Musiikin kuuntelu vähentynyt lasten ja työikäisen aikuisväestön keskuudessa Tilastokeskuksen vuoden vapaaaikatutkimuksen mukaan sekä että vuotiaat kuuntelivat
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2016
Koulutus 2017 Ammatillinen 2016 Ammatillisessa koulutuksessa 125 600 uutta opiskelijaa vuonna 2016 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 18 Ainevalinnat 18 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli peruskouluissa yleisimmin opiskeltu vieras kieli syyslukukaudella
LisätiedotYliopistokoulutus 2012
Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 217 Ainevalinnat 216 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Korjattu 286217 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan englanti
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
LisätiedotTalonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016
Rakentaminen 2017 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2016 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotVuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa
Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen
LisätiedotYliopistokoulutus 2015
Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta
LisätiedotYliopistokoulutus 2016
Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän
LisätiedotKaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia
Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017
Koulutus 17 Ainevalinnat 17 Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 17 Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä 17 lukion koko oppimäärän suorittaneet
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2015
Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2018
Koulutus 218 Esi- ja peruskouluopetus 218 Peruskouluissa 56 5 oppilasta vuonna 218 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 56 5 oppilasta vuonna 218. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta,7
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2016
Koulutus 2017 Ammattikorkeakoulukoulutus 2016 Ylempään ammattikorkeatutkintoon johtava koulutus lisääntynyt Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2016 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
LisätiedotTalonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015
Rakentaminen 2016 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2015 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotYliopistokoulutus 2017
Koulutus 8 Yliopistokoulutus 7 Tohtorintutkintojen määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 7 yliopistotutkintoja suoritettiin kaikkiaan, mikä
LisätiedotVäestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2017
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2017 Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2017 2017, ennakko Suomalaiset suhtautuvat varovaisen myönteisesti Suomi.fi -palveluiden käyttöönottoon Harvempi kuin
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2014
Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2016
Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta
LisätiedotYliopistokoulutus 2018
Koulutus 9 Yliopistokoulutus Naiset suorittivat lähes 6 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista vuonna Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna yliopistotutkintoja suoritettiin noin, joka on
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2013
Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan
Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2019 Lukiokoulutus 2018 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2018 103 400 opiskelijaa.
LisätiedotYliopistokoulutus 2011
Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2017 Lukiokoulutus 2016 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2016 yhteensä 103 600 opiskelijaa.
LisätiedotYliopistokoulutus 2013
Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00
LisätiedotYliopistokoulutus 2010
Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100
LisätiedotYliopistokoulutus 2014
Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2016
Koulutus 2017 Koulutukseen hakeutuminen 2016 Vain kolmannes uusista ylioppilaista sijoittui välittömästi jatko-opintoihin, peruskoulun päättäneistä opintoja jatkoivat lähes kaikki Tilastokeskuksen koulutustilastojen
LisätiedotVenäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut
Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2016
Koulutus 218 Opiskelijoiden työssäkäynti 216 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi prosenttiyksikön vuonna 216 edellisestä
LisätiedotRakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017
Rakentaminen 2018 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2017 Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotKorjausrakentaminen 2012
Rakentaminen 2013 Korjausrakentaminen 2012 Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2012 talonrakennusyritykset korjasivat rakennuksia 5,6 miljardilla eurolla Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen talonrakennusyrityksissä
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman
Koulutus 2018 Lukiokoulutus 2017 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2017 yhteensä 103 800 opiskelijaa.
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2012
Koulutus 202 Esi- ja peruskouluopetus 202 Peruskouluissa 539 500 oppilasta vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 539 500 oppilasta vuonna 202. Peruskoulun oppilasmäärä väheni edellisestä
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 56 900 osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotOpintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui
Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2015
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 23 Ainevalinnat 22 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 22 yleisimmin opiskeltu vieras kieli
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2018
Liikenne ja matkailu 2019 Moottoriajoneuvokanta 2018 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2018 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2018 päättyessä 6 623 990 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 085 796 ajoneuvoa.
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2011
Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,
LisätiedotKuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2017
Liikenne ja matkailu 2018 Moottoriajoneuvokanta 2017 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2017 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2017 päättyessä 6 474 783 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 045 365 ajoneuvoa.
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2015
Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2016
Liikenne ja matkailu 2017 Moottoriajoneuvokanta 2016 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2016 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2016 päättyessä 6 316 531 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 996 194 ajoneuvoa.
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2015
Koulutus 2017 Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella työssä Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaan prosenttiyksikön
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 133 800 vuonna 2011 Tilastokeskuksen
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotAikuiskoulutukseen osallistuminen 2017, ennakkotiedot
Koulutus 2018 Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2017, ennakkotiedot Aikuiskoulutuksessa 18 64-vuotiaista joka toinen Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli
LisätiedotAutokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2013, 2. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä väheni vuoden 2013 toisella neljänneksellä Vuoden 2013 toisella neljänneksellä kuorma-autoilla
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotValtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013
Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet
LisätiedotOppilaitosten aikuiskoulutus 2017
Koulutus 2018 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus väheni vuonna 2017 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan
LisätiedotYliopistokoulutus 2012
Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2014
Koulutus 206 Opiskelijoiden työssäkäynti 204 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä
LisätiedotValtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa
Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2017
Koulutus 2019 Opiskelijoiden työssäkäynti 2017 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä vuonna
LisätiedotValtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012
Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2016
Koulutus 2017 Väestön koulutusrakenne 2016 Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016 Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2013
Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2011
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013
Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä
LisätiedotAvoimia työpaikkoja toisella neljänneksellä yhtä paljon kuin vuosi sitten
Työmarkkinat 2012 Avoimet työpaikat 2012, 2. vuosineljännes Avoimia työpaikkoja toisella neljänneksellä yhtä paljon kuin vuosi sitten Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 toisella
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2013
Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä
LisätiedotOppilaitosten aikuiskoulutus 2016
Koulutus 2017 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tunnit vähenivät, mutta osallistujamäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2016 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2018 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2018, 1. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotValtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa
Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2010
Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna
LisätiedotValtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 215, 2. vuosineljännes Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 215 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 42,9 miljardia euroa vuoden
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotValtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa
Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2012
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2012
Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2011 Lukiokoulutus 2010 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2010 yhteensä 111 800 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2011
Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2011
Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.
LisätiedotYliopistokoulutus 2011
Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000
LisätiedotYksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012
Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2012, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2012 käräjäoikeuksiin
LisätiedotKotitalouksien kulutus 2012
Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi
LisätiedotAikuiskoulutukseen osallistuminen 2017
Koulutus 2018 Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2017 Vähintään yhtä vierasta kieltä osaa 93 prosenttia 18 64-vuotiaasta väestöstä Useampi kuin yhdeksän kymmenestä 18 64-vuotiaasta suomalaisesta ilmoitti
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2017
Koulutus 2018 Väestön koulutusrakenne 2017 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon
LisätiedotOppilaitosten aikuiskoulutus 2015
Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2012
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotValtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden
Lisätiedot