Vapaa-ajan osallistuminen 2017

Transkriptio

1 Elinolot 0 Vapaaajan osallistuminen Yhdistystoimintaan osallistui yli puolet väestöstä Yhdistystoimintaan osallistui prosenttia kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna Koko väestön osallistumisosuus on pysynyt suunnilleen ennallaan aina 0luvun alusta, mutta 0 vuotiaiden ja vuotta täyttäneiden osallistumisaktiivisuus on lisääntynyt Urheiluseuratoimintaan osallistuminen oli suosituin yhdistysosallistumisen muoto, erityisesti 0 vuotiailla Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden vapaaaikatutkimuksesta Osallistunut yhdistystoimintaan kuukauden aikana, % Urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan osallistui prosenttia väestöstä Ammatillisen yhdistyksen toimintaan osallistuminen oli laskenut prosentista kuuteen prosenttiin vuodesta vuoteen Eniten ammatillisen yhdistyksen toimintaan osallistuivat ylemmät toimihenkilöt ( %) Helsinki 00 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus

2 Vapaaehtoistyötä tehtiin eniten LänsiSuomessa ja vähiten pääkaupunkiseudulla Vapaaehtoistyötä oli tehnyt prosenttia 0 vuotta täyttäneestä väestöstä Reilu kymmenesosa ( %) oli tehnyt vapaaehtoistyötä vähintään kerran kuukaudessa Miesten ja naisten välillä ei ollut eroa vapaaehtoistyöhön osallistumisessa eikä tekemisen useudessa Alueellisesti tarkasteltuna LänsiSuomessa tehtiin vapaaehtoistyötä eniten ( %) ja pääkaupunkiseudulla vähiten ( %) Vapaaehtoistyötä kuukauden aikana tehneiden osuus, % Nuoret naiset aktiivisimpia kansalaisaloitteiden allekirjoittajia Kansalais tai kuntalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen on nykyään yleistä, ja internetin mahdollistamana entistä helpompaa Neljäsosa ( %) vuotta täyttäneistä oli allekirjoittanut aloitteen tai vetoomuksen Yleisintä aloitteen tai vetoomuksen allekirjoittaminen oli 0 vuotiaiden naisten ( %) ja vähäisintä vuotta täyttäneiden miesten ( %) keskuudessa Uudellamaalla aloitteiden allekirjoittaminen oli muuta maata yleisempää (0 %) Kuntalais tai kansalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen kuukauden aikana, %

3 Vapaaaikatutkimuksen tiedot kerättiin lokakuun ja tammikuun 0 välisenä aikana Tiedot kerättiin 0 vuotiaiden ja vuotta täyttäneiden osalta käyntihaastatteluina ja vuotiaiden osalta joko verkko tai postikyselyinä Kaikkiaan tutkimukseen osallistui henkeä

4 Sisällys Yhdistystoimintaan on osallistunut yli puolet väestöstä Eniten osallistuttiin urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan Ammatillisen yhdistyksen toimintaan osallistuminen on vähentynyt Miehet ja naiset tekivät yhtä paljon vapaaehtoistyötä0 LänsiSuomessa tehtiin eniten vapaaehtoistyötä Aikomus äänestää vaaleissa suurinta ylempien toimihenkilöiden keskuudessa Harva osallistuu mielenosoituksiin tai boikotteihin Rahalahjoitukset erityisesti naisten ja iäkkäiden suosima vaikuttamisen muoto Nuoret naiset aktiivisimpia kansalaisaloitteiden allekirjoittajia Seniorit luottivat ihmisiin, nuoret omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa Taulukot Taulukko Osallistuminen yhdistystoimintaan vähintään kerran vuodessa, 0 vuotta täyttänyt väestö, % (Sama henkilö on voinut osallistua useamman kuin yhden yhdistyksen toimintaan) Taulukko Mielenosoituksiin, talonvaltauksiin, boikotteihin tms osallistuminen viimeisen kuukauden aikana, vuotiaat, % Liitetaulukot Liitetaulukko Osallistunut yhdistystoimintaan kuukauden aikana, 0 vuotta täyttäneet (,, 00, ) % Liitetaulukko Osallistunut yhdistystoimintaan kuukauden aikana, vuotta täyttäneet (,, 00, ) % Liitetaulukko Tehnyt vapaaehtoistyötä kuukauden aikana, 0 vuotta täyttäneet () % Liitetaulukko Tehnyt vapaaehtoistyötä kuukauden aikana, vuotta täyttäneet () % Liitetaulukko Vapaaehtoistyön tekemisen useus kuukauden aikana, 0 vuotta täyttäneet () % Liitetaulukko Vapaaehtoistyön tekemisen useus kuukauden aikana, vuotta täyttäneet () % Liitetaulukko Mielenosoituksiin, talonvaltauksiin tai boikotteihin osallistuminen kuukauden aikana, vuotiaat (, 00, ) % Liitetaulukko Kampanjan tai yhdistystoiminnan kannattaminen kuukauden aikana, vuotta täyttäneet () % Liitetaulukko Presidentin tai eduskuntavaaleissa äänestäminen, vuotta täyttäneet (00, ) % Liitetaulukko 0 Yleisesti ottaen ihmisiin voi luottaa, vuotta täyttäneet () % Liitetaulukko Luotan useimpiin asuinalueeni ihmisiin, vuotta täyttäneet () % Liitetaulukko Kaltaisellani ihmisellä ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä valtiovalta tekee, vuotta täyttäneet () % Kuviot Kuvio Osallistunut yhdistystoimintaan kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan, % Kuvio Osallistunut yhdistystoimintaan kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan, vuotta täyttäneet, % Kuvio Osallistunut urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan, %

5 Kuvio Osallistunut urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan, vuotta täyttäneet, % Kuvio Osallistunut ammatillisen yhdistyksen toimintaan kuukauden aikana sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan, vuotta täyttäneet, % Kuvio Vapaaehtoistyötä kuukauden aikana tehneiden osuus sukupuolen ja iän mukaan, %0 Kuvio Vapaaehtoistyötä kuukauden aikana tehneiden osuus sosioekonomisen aseman mukaan, vuotta täyttäneet, % Kuvio Vapaaehtoistyötä kuukauden aikana tehneiden osuus asuinalueen kaupunki maaseutuluokituksen mukaan, 0 vuotta täyttäneet, % Kuvio Aikomus äänestää seuraavissa presidentin tai eduskuntavaaleissa, vuotta täyttäneet, % Kuvio 0 Rahan lahjoittaminen kampanjaan tai yhdistyksen toimintaan kuukauden aikana, vuotta täyttäneet, % Kuvio Kuntalais tai kansalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen kuukauden aikana, vuotta täyttäneet, % Laatuseloste: Vapaaajan osallistuminen

6 Yhdistystoimintaan on osallistunut yli puolet väestöstä Yhdistystoimintaan osallistuminen on osa kansalaisyhteiskuntaa Yli puolet ( %) kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä oli osallistunut viimeisen kuukauden aikana yhdistysten, seurojen, piirien tai vastaavien toimintaan Miehet ja naiset osallistuivat yhdistystoimintaan yhtä paljon Osallistumisosuus on pysynyt koko väestön tasolla suunnilleen ennallaan aina 0luvun alusta, mutta 0 vuotiaiden ja vuotta täyttäneiden osallistumisaktiivisuus on lisääntynyt Kuvio Osallistunut yhdistystoimintaan kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan, % Sosioekonominen asema vaikuttaa yhdistystoimintaan osallistumiseen Eniten yhdistystoimintaan osallistuivat ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät Kuitenkin ylemmät toimihenkilöt osallistuivat yhdistystoimintaan vähemmän kuin 0luvun alussa Eläkkeellä olevat osallistuivat yhdistystoimintaan enemmän kuin aikaisemmin Tämä saattaa johtua siitä, että eläkeläiset ovat aikaisempaa hyväkuntoisempia: vuoden vapaaaikatutkimuksen mukaan prosenttia vuotta täyttäneistä koki terveytensä vähintään melko hyväksi, kun vuonna 00 terveytensä koki vähintään melko hyväksi vajaa kolmasosa

7 Kuvio Osallistunut yhdistystoimintaan kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan, vuotta täyttäneet, % Sukupuolella on merkitystä siinä, minkä tyyppiseen yhdistystoimintaan osallistutaan Miehet osallistuivat urheiluseurojen ja maanpuolustusjärjestöjen toimintaan enemmän kuin naiset Naiset taas osallistuivat sosiaali ja terveysjärjestöjen, uskonnollisten yhdistysten, kulttuuri ja taideyhdistysten, maa ja kotitalousalojen neuvontajärjestöihin sekä koulun ja päiväkodin vanhempaintoimintaan miehiä enemmän Seniorit osallistuivat aktiivisimmin eläkeläisyhdistysten, uskonnollisten yhdistysten, kotiseutu ja asuinalueyhdistysten ja sosiaali ja terveysjärjestöjen toimintaan Erityisesti vuotta täyttäneiden osallistuminen on 0luvulta lähtien jatkuvasti kasvanut Ylemmät toimihenkilöt osallistuivat aktiivisimmin urheiluseuran, ammatillisen yhdistyksen, koulun vanhempainyhdistyksen ja muuhun lasten harrastuksiin liittyvään toimintaan Taulukko Osallistuminen yhdistystoimintaan vähintään kerran vuodessa, 0 vuotta täyttänyt väestö, % (Sama henkilö on voinut osallistua useamman kuin yhden yhdistyksen toimintaan) Miehet Naiset Yhteensä Ainakin yhden yhdistyksen tms toimintaan 0 Ammatillinen yhdistys 0 0 Poliittinen puolue tai aikuisjärjestö Urheilujärjestö tai liikuntakerho 0 0 Uskonnollinen yhdistys tai kerho 0 Kulttuuri tai taideyhdistys N, painotettu

8 Eniten osallistuttiin urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan Suosituin osallistumisen muoto oli osallistuminen urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan joko liikunnan harrastajana, valmentajana tai muissa tehtävissä 0 vuotiaat osallistuivat urheiluseuratoimintaan eniten, ja heidän osuutensa on 0luvulta alkaen kasvanut Myös vuotta täyttäneiden osuus oli merkittävästi kasvanut Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltaessa eniten urheiluseuratoimintaan osallistuivat ylemmät toimihenkilöt Kuvio Osallistunut urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan, % Kuvio Osallistunut urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan, vuotta täyttäneet, %

9 Ammatillisen yhdistyksen toimintaan osallistuminen on vähentynyt Ammatillisen yhdistyksen toimintaan osallistuminen on laskenut prosentista kuuteen prosenttiin vuodesta vuoteen Eniten ammatillisen yhdistyksen toimintaan osallistuivat ylemmät toimihenkilöt Kuvio Osallistunut ammatillisen yhdistyksen toimintaan kuukauden aikana sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan, vuotta täyttäneet, % Muutokset yhdistystoimintaan osallistumisessa tapahtuvat hitaasti Osallistumisen taso ei ole 0luvun alusta juuri muuttunut: yhdistystoimintaan osallistuu hieman yli puolet 0 vuotta täyttäneestä väestöstä Sen sijaan siinä, minkä tyyppiseen yhdistystoimintaan osallistutaan, on tapahtunut muutoksia Muutosten suunta on ollut samankaltainen jo 0luvulta alkaen Ammatilliseen yhdistystoimintaan osallistuminen on laskenut voimakkaasti, samoin kuin myös poliittisen puolueen toimintaan osallistuminen Urheiluseuratoimintaan ja myös muuhun harrastejärjestötoimintaan osallistuminen sen sijaan kasvaa jatkuvasti

10 Miehet ja naiset tekivät yhtä paljon vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyön tekemisen yleisyyttä selvitettiin kysymällä Oletko viimeksi kuluneiden kuukauden aikana tehnyt vapaaehtoistyötä jonkin yhdistyksen, seuran tai ryhmän hyväksi? Vapaaehtoistyö voi olla sihteerin työtä, rahankeruuta, liikunnan ohjausta tai valmennusta, ystäväpalvelua tai jotain muuta järjestettyä toimintaa Kyseessä ei tarvitse olla rekisteröity yhdistys Vapaaehtoistyöhön osallistuneilta kysyttiin lisäksi, kuinka usein he olivat tehneet vapaaehtoistyötä viimeksi kuluneiden kuukauden aikana Vapaaaikatutkimuksessa kysyttiin vain järjestöjen tai ryhmien hyväksi tehtyä vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyötä oli tehnyt prosenttia 0 vuotta täyttäneestä väestöstä Reilu kymmenesosa ( %) oli tehnyt vapaaehtoistyötä vähintään kerran kuukaudessa Miesten ja naisten välillä ei ollut eroa vapaaehtoistyöhön osallistumisessa eikä tekemisen useudessa Eniten vapaaehtoistyötä tekivät vuotiaat, joista prosenttia oli osallistunut vapaaehtoistyöhön Myös 0 vuotiaista lapsista moni ( %) oli tehnyt vapaaehtoistyötä Tosin lapset eivät tehneet vapaaehtoistyötä kovin usein: lähes puolet osallistujista oli tehnyt vapaaehtoistyötä vain kertaa vuoden aikana Kuvio Vapaaehtoistyötä kuukauden aikana tehneiden osuus sukupuolen ja iän mukaan, % Yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt tekivät muita sosioekonomisia ryhmiä enemmän vapaaehtoistyötä Noin 0 prosenttia näistä ryhmistä oli osallistunut vapaaehtoistyöhön Vähiten vapaaehtoistyötä tekivät työntekijäasemassa olevat, joista viidennes oli tehnyt vapaaehtoistyötä 0

11 Kuvio Vapaaehtoistyötä kuukauden aikana tehneiden osuus sosioekonomisen aseman mukaan, vuotta täyttäneet, % LänsiSuomessa tehtiin eniten vapaaehtoistyötä Alueellisesti tarkasteltuna vapaaehtoistyön tekemisessä ei ollut suuria eroja LänsiSuomessa tehtiin vapaaehtoistyötä eniten ( %) ja pääkaupunkiseudulla vähiten ( %) Maaseudulla ( %) tehtiin enemmän vapaaehtoistyötä kuin kaupunkialueilla ( %) Eniten vapaaehtoistyötä tekivät kaupunkien kehysalueella asuvat ( %) ja vähiten sisemmällä kaupunkialueella asuvat ( %) Kaupungin kehysalue on kaupunkiin välittömästi kytkeytyvä osa kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeestä Maaseudulla erot eri aluetyyppien välillä olivat pieniä Kuvio Vapaaehtoistyötä kuukauden aikana tehneiden osuus asuinalueen kaupunki maaseutuluokituksen mukaan, 0 vuotta täyttäneet, %

12 Aikomus äänestää vaaleissa suurinta ylempien toimihenkilöiden keskuudessa Vaaleissa äänestäminen on selvästi laajin yhteiskunnallisen vaikuttamisen muoto Suomessa Kevään 0 presidentinvaaleissa äänioikeuttaan käytti 0 prosenttia äänioikeutetuista (SVT ) ) Aikomus äänestää oli silti selvästi suurempaa kuin varsinainen äänestysvilkkaus Lokatammikuussa 0 äänestysikäisistä prosenttia kertoi aikomuksesta äänestää tulevissa presidentin tai eduskuntavaaleissa, mikä on 0 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 00 aikomus äänestää kunnallis tai eduskuntavaaleissa Presidentinvaalien läheisyys ja mielenkiinto niitä kohtaan mitä ilmeisimmin näkyi myös aiempaa suurempana aikomuksena käyttää äänioikeutta Vähäisintä aikomus äänestää tulevissa vaaleissa oli työttömien ( %) ja vuotiaiden ( %) keskuudessa Toisaalta juuri nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa äänestysaikomus on suhteellisesti eniten kasvanut Todennäköisesti nousuun on vaikuttanut se, että seuraavat vaalit olivat presidentinvaalit ja osin ehkä myös se, että kahden kärkiehdokkaan puoluetaustat olivat puolueissa, jotka ovat kaikkein suosituimpia nuorten keskuudessa (Yle Uutiset ) ) Suurinta aikomus äänestää tulevissa vaaleissa oli yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden ( %) ja yli vuotiaiden ( %) keskuudessa Kuvio Aikomus äänestää seuraavissa presidentin tai eduskuntavaaleissa, vuotta täyttäneet, % Harva osallistuu mielenosoituksiin tai boikotteihin Siinä missä äänioikeutta käytetään laajasti, käytetään mielenosoitusoikeutta koko väestön tasolla harvoin Vain noin kolme prosenttia vuotiaasta väestöstä oli osallistunut mielenosoituksiin, talonvaltauksiin, boikotteihin tai muihin vastaaviin osallistumisen muotoihin viimeisen kuukauden aikana Sen sijaan 0luvun alussa tämän kaltainen kansalaistoiminta oli hieman yleisempää, varsinkin vuotiaiden ( %) ja opiskelijoiden ( %) keskuudessa Esimerkkinä voidaan mainita opiskelijoiden Päreet palaa kampanja syksyllä 0 Yleisintä mielenosoituksiin ym osallistuminen oli edelleen vuotiaiden ( %) ja opiskelijoiden ( %) keskuudessa Alueellisesti katsoen mielenosoituksiin osallistuminen oli pääkaupunkiseudulla ( %) selvästi muuta maata yleisempää ) Suomen virallinen tilasto (SVT): Presidentinvaalit [verkkojulkaisu] ISSN= 0 Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 0] Saantitapa: ) Yle Uutiset: Ylen kysely: Nuoret aikuiset kannattavat vihreitä ja keskiikäiset demareita SDP:llä suuri riski kannatuksen putoamisesta Yle/Taloustutkimus [viitattu: 0] Saantitapa:

13 Taulukko Mielenosoituksiin, talonvaltauksiin, boikotteihin tms osallistuminen viimeisen kuukauden aikana, vuotiaat, % 00 Kaikki Miehet Naiset 0 Rahalahjoitukset erityisesti naisten ja iäkkäiden suosima vaikuttamisen muoto Selvästi yleisempi ja enemmän varttuneemman väestön vaikuttamisen muoto kuin mielenosoitukset, on jonkin kampanjan tai yhdistyksen rahallinen tukeminen (0 %) Yleisintä rahan lahjoittaminen oli naisten ( %) ja yli vuotiaiden ( %) keskuudessa vuotta täyttäneistä naisista puolet on tukenut jotakin kampanjaa tai jonkin yhdistyksen toimintaa viimeisen kk:n aikana Muita sosioekonomisia ryhmiä yleisempää kampanjoiden tai yhdistysten toiminnan rahallinen tukeminen oli eläkeläisten ( %) sekä yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa ( %) Opiskelijoiden ( %) keskuudessa rahan lahjoittaminen oli muita väestöryhmiä harvinaisempaa Kuvio 0 Rahan lahjoittaminen kampanjaan tai yhdistyksen toimintaan kuukauden aikana, vuotta täyttäneet, % Nuoret naiset aktiivisimpia kansalaisaloitteiden allekirjoittajia Yleisiä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ovat nykyisin myös kansalais tai kuntalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen ( %), joka on internetin mahdollistamana entistä helpompaa Siinä missä rahalahjoitukset ovat varttuneemman väestön osallistumisen muoto, kansalais tai kuntalaisaloitteiden allekirjoittaminen on tyypillinen nuorten aikuisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen muoto Yleisintä aloitteiden ja vetoomusten allekirjoittaminen oli 0 vuotiaiden naisten ( %) ja vähäisintä yli vuotiaiden miesten ( %) keskuudessa Uudellamaalla (0 %) aloitteiden allekirjoittaminen oli muuta maata yleisempää Sosioekonomisista ryhmistä vähiten aloitteita allekirjoittivat eläkeläiset ( %) ja työntekijäammateissa ( %) toimivat Eniten aloitteita puolestaan allekirjoittivat toimihenkilöammateissa ( %) toimivat

14 Kuvio Kuntalais tai kansalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen kuukauden aikana, vuotta täyttäneet, %

15 Seniorit luottivat ihmisiin, nuoret omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa Kansalaisyhteiskuntaa koskevan keskustelun yksi keskeinen käsite on sosiaalinen pääoma Sille ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää, mutta tavallisimmin sen ajatellaan koostuvan sosiaalisista verkostoista, vastavuoroisuuden normeista ja luottamuksesta OECD:n määritelmää sosiaalisesta pääomasta on käytetty yleisesti hyväksyttynä määritelmänä useissa yhteyksissä Tavoitteena on tällöin ollut sosiaalisen pääoman mittaaminen OECD:n määritelmän mukaan sosiaalinen pääoma koostuu osallistumisesta organisoitujen ryhmien toimintaan ja vapaaehtoistyöstä, verkostoista ja niiden kautta saatavasta tuesta, luottamuksesta sekä kansalaistoimintaan osallistumisesta (OECD 00 ) ) Tilastollisissa tutkimuksissa luottamus on yksi sosiaalisen pääoman indikaattori Luottamuksen teoriassa erotetaan ihmisten välinen luottamus instituutioiden ja sopimusten luomasta luottavaisuudesta Ihmisten välinen luottamus erotellaan usein yleistyneeseen eli muihin kuin ennestään tuttuihin henkilöihin kohdistuvaan luottamukseen, sekä erityiseen luottamukseen, joka kohdistuu samaan verkostoon kuuluviin ihmisiin, kuten perheenjäseniin, ystäviin, naapureihin ja muihin tuttaviin Vapaaaikatutkimukseen sisältyvät luottamusta mittaavat väittämät mahdollistavat luottamuksen eri muotojen tarkastelemisen Yleistynyttä luottamusta kuvaa väittämä Yleisesti ottaen ihmisiin voi luottaa Koko väestön tasolla prosenttia oli vähintään jokseenkin samaa mieltä kyseisestä väittämästä, ja täysin samaa mieltä oli prosenttia vuotta täyttäneet luottivat yleisesti ottaen ihmisiin eniten Myös ylemmät toimihenkilöt luottivat ihmisiin yleisesti enemmän kuin väestö keskimäärin Erityistä eli omaan lähipiiriin kohdistuvaa luottamusta mitattiin väittämällä Luotan useimpiin asuinalueeni ihmisiin Koko väestön tasolla prosenttia oli vähintään jokseenkin samaa mieltä kyseisestä väittämästä, ja täysin samaa mieltä oli prosenttia Eniten omaan lähipiiriinsä luottivat vuotta täyttäneet ja maaseudulla asuvat ihmiset Luottamusta instituutioihin mitattiin väittämällä Kaltaisellani ihmisellä ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä valtiovalta tekee Koko väestön tasolla prosenttia oli kyseisestä väitteestä vähintään jokseenkin samaa mieltä, ja täysin samaa mieltä oli prosenttia Eniten omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa luottivat alle vuotiaat nuoret, pääkaupunkiseudulla asuvat ja ylemmät toimihenkilöt ) OECD (00) The WellBeing of Nations The Role of Human and Social Capital Paris, OECD

16 Liitetaulukot Liitetaulukko Osallistunut yhdistystoimintaan kuukauden aikana, 0 vuotta täyttäneet (,, 00, ) % N(painot) Yhteensä Ei Kyllä 0 vuotta täyttäneet 0 Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I 00 0 vuotta vuotta 00 0 vuotta 00 vuotta vuotta vuotta vuotta

17 N(painot) Yhteensä Ei Kyllä 0 vuotta täyttäneet vuotta vuotta Kuntaryhmät 00 ) Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat 00 0 Maaseutumaiset kunnat Kuntaryhmä tuntematon 00 0 Suuralueet 00 Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi ()

18 0 vuotta täyttäneet Pohjois ja ItäSuomi () 00 Kyllä ) Tieto on epälooginen esitettäväksi Ei Yhteensä N(painot)

19 Liitetaulukko Osallistunut yhdistystoimintaan kuukauden aikana, vuotta täyttäneet (,, 00, ) % N(painot) Yhteensä Ei Kyllä vuotta täyttäneet Sukupuolet Miehet 00 Naiset Sosioekonominen asema 0 00 Yrittäjä (0) Ylempi toimihenkilö () 00 Alempi toimihenkilö () Työntekijä () 00 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () 0 00 Työtön () 00 Opiskelija tai koululainen () 00 00

20 vuotta täyttäneet Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () Sosioekonominen asema tuntematon Kyllä Ei 0 ) ) ) Tieto on epälooginen esitettäväksi 0 Yhteensä N(painot) 0 ) Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen 0

21 Liitetaulukko Tehnyt vapaaehtoistyötä kuukauden aikana, 0 vuotta täyttäneet () % 0 vuotta täyttäneet Kyllä Ei Yhteensä N(painot) Sukupuolet Miehet 0 0 Naiset Ikäryhmä I 0 vuotta 0 vuotta 0 vuotta vuotta 0 vuotta 0 vuotta 0 vuotta 0 vuotta 0 vuotta 0 Ikäryhmä II 0 vuotta 0 vuotta vuotta vuotta 0 vuotta Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat 0 Taajaan asutut kunnat 0 Maaseutumaiset kunnat 0 Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () 0 LänsiSuomi () 0 Pohjois ja ItäSuomi () 0 Maaseutukaupunki K Sisempi kaupunkialue K Ulompi kaupunkialue K Kaupungin kehysalue M Maaseudun paikalliskeskus 0 M Kaupungin läheinen maaseutu 0 M Ydinmaaseutu M Harvaan asuttu maaseutu Maaseutukaupunki tuntematon

22 Liitetaulukko Tehnyt vapaaehtoistyötä kuukauden aikana, vuotta täyttäneet () % vuotta täyttäneet Kyllä Ei Yhteensä N(painot) Sukupuolet Miehet Naiset Sosioekonominen asema Yrittäjä (0) Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () 0 Työntekijä () 0 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () 0 Sosioekonominen asema tuntematon

23 Liitetaulukko Vapaaehtoistyön tekemisen useus kuukauden aikana, 0 vuotta täyttäneet () % 0 vuotta täyttäneet Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I 0 vuotta vuotta 0 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () Maaseutukaupunki K Sisempi kaupunkialue K Ulompi kaupunkialue K Kaupungin kehysalue M Maaseudun paikalliskeskus M Kaupungin läheinen maaseutu M Ydinmaaseutu M Harvaan asuttu maaseutu Maaseutukaupunki tuntematon ) Ei yhtään Kaksi kertaa viikossa tai useammin ) Kerran viikossa Vähintään kerran kuukaudessa Vähintään neljä kertaa vuodessa Vähintään Harvemkerran min vuodessa 0 0 Ei koskaan tai ei osaa sanoa Yhteensä N(painot)

24 Liitetaulukko Vapaaehtoistyön tekemisen useus kuukauden aikana, vuotta täyttäneet () % vuotta täyttäneet Sukupuolet Miehet Naiset Sosioekonominen asema Yrittäjä (0) Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () Sosioekonominen asema tuntematon Kaksi kertaa viikossa tai useammin Kerran viikossa Vähintään kerran kuukaudessa 0 Vähintään neljä kertaa vuodessa Vähintään Harvemmin kerran vuodessa 0 0 Ei koskaan tai ei osaa sanoa 0 Yhteensä N(painot) 0 0

25 Liitetaulukko Mielenosoituksiin, talonvaltauksiin tai boikotteihin osallistuminen kuukauden aikana, vuotiaat (, 00, ) % vuotiaat On osallistunut mielenosoituksiin tms Ei ole osallistunut mielenosoituksiin tms Yhteensä N(painot) Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta 00 0 vuotta vuotta vuotta 00 0 vuotta 00 0 vuotta vuotta Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat 00 Taajaan asutut kunnat 00 0 Maaseutumaiset kunnat 00 0

26 N(painot) Yhteensä Ei ole osallistunut mielenosoituksiin tms On osallistunut mielenosoituksiin tms vuotiaat Suuralueet Pääkaupunkiseutu 00 Muu Uusimaa 00 EteläSuomi () 00 LänsiSuomi () 00 Pohjois ja ItäSuomi () 00 Sosioekonominen asema Yrittäjä (0) 00 Ylempi toimihenkilö () 00 Alempi toimihenkilö () 00 0 Työntekijä () 00 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () 0 00 Työtön () 00 Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () 00 0

27 vuotiaat Sosioekonominen asema tuntematon 00 ) Tieto on epälooginen esitettäväksi On osallistunut mielenosoituksiin tms ) Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen ) ) Ei ole osallistunut mielenosoituksiin tms Yhteensä N(painot)

28 Liitetaulukko Kampanjan tai yhdistystoiminnan kannattaminen kuukauden aikana, vuotta täyttäneet () % vuotta täyttäneet Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta 0 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () Maaseutukaupunki K Sisempi kaupunkialue K Ulompi kaupunkialue K Kaupungin kehysalue M Maaseudun paikalliskeskus M Kaupungin läheinen maaseutu M Ydinmaaseutu M Harvaan asuttu maaseutu Maaseutukaupunki tuntematon Sosioekonominen asema Yrittäjä (0) Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () Sosioekonominen asema tuntematon On lahjoittanut rahaa On allekirjoittanut kansalaisaloitteen On allekirjoittanut kuntalaisaloitteen tai muun vetoomuksen N(painot)

29 Liitetaulukko Presidentin tai eduskuntavaaleissa äänestäminen, vuotta täyttäneet (00, ) % vuotta täyttäneet Aikoo äänestää seuraavissa presidentin tai eduskuntavaaleissa Ei aio äänestää seuraavissa presidentin tai eduskuntavaaleissa Ei osaa sanoa tai tieto puuttuu Yhteensä N(painot) Sukupuolet 00 0 ) 0 Miehet 00 0 Naiset 00 0 Ikäryhmä I vuotta vuotta 00 vuotta 00 0 vuotta ) 0 vuotta 00 0 vuotta vuotta 00 vuotta 00 0 Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 00 Suuralueet Pääkaupunkiseutu 00 0 Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () 00 0 Pohjois ja ItäSuomi () 00

30 vuotta täyttäneet Sosioekonominen asema Yrittäjä (0) Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Aikoo äänestää seuraavissa presidentin tai eduskuntavaaleissa 0 Ei aio äänestää seuraavissa presidentin tai eduskuntavaaleissa 0 0 Ei osaa sanoa tai tieto puuttuu Yhteensä N(painot) Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () Sosioekonominen asema tuntematon ) Ei yhtään ) ) Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen

31 Liitetaulukko 0 Yleisesti ottaen ihmisiin voi luottaa, vuotta täyttäneet () % vuotta täyttäneet Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin Täysin eri mieltä eri mieltä En osaa sanoa Tieto puuttuu Yhteensä N(painot) Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta 0 vuotta 0 ) vuotta 0 0 vuotta 0 vuotta 0 vuotta 0 vuotta vuotta 0 0 Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat 0 Maaseutumaiset kunnat Suuralueet Pääkaupunkiseutu 0 Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () Maaseutukaupunki K Sisempi kaupunkialue K Ulompi kaupunkialue K Kaupungin kehysalue 0 M Maaseudun paikalliskeskus 0 M Kaupungin läheinen maaseutu M Ydinmaaseutu M Harvaan asuttu maaseutu Maaseutukaupunki tuntematon ) 0 Sosioekonominen asema Yrittäjä (0) Ylempi toimihenkilö () 0 Alempi toimihenkilö () 0 0 Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () 0 0

32 vuotta täyttäneet Sosioekonominen asema tuntematon Täysin samaa mieltä ) Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) Ei yhtään 0 Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin Täysin eri mieltä eri mieltä En osaa sanoa 0 Tieto puuttuu Yhteensä N(painot)

33 Liitetaulukko Luotan useimpiin asuinalueeni ihmisiin, vuotta täyttäneet () % vuotta täyttäneet Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin Täysin eri mieltä eri mieltä En osaa sanoa Tieto puuttuu Yhteensä N(painot) Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta 0 vuotta 0 ) vuotta 0 vuotta vuotta 0 vuotta 0 vuotta vuotta 0 Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat 0 Maaseutumaiset kunnat 0 Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () Maaseutukaupunki K Sisempi kaupunkialue K Ulompi kaupunkialue K Kaupungin kehysalue 0 M Maaseudun paikalliskeskus M Kaupungin läheinen maaseutu M Ydinmaaseutu M Harvaan asuttu maaseutu 0 Maaseutukaupunki tuntematon ) Sosioekonominen asema Yrittäjä (0) Ylempi toimihenkilö () 0 Alempi toimihenkilö () 0 0 Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen () 0 Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () 0

34 vuotta täyttäneet Sosioekonominen asema tuntematon Täysin samaa mieltä ) Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) Ei yhtään 0 Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin Täysin eri mieltä eri mieltä En osaa sanoa Tieto puuttuu Yhteensä N(painot)

35 Liitetaulukko Kaltaisellani ihmisellä ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä valtiovalta tekee, vuotta täyttäneet () % vuotta täyttäneet Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin Täysin eri mieltä eri mieltä En osaa sanoa Tieto puuttuu Yhteensä N(painot) Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta vuotta 0 ) vuotta vuotta 0 vuotta 0 vuotta 0 vuotta vuotta 0 0 Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat 0 Taajaan asutut kunnat 0 Maaseutumaiset kunnat Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () Maaseutukaupunki K Sisempi kaupunkialue 0 0 K Ulompi kaupunkialue K Kaupungin kehysalue 0 M Maaseudun paikalliskeskus 0 M Kaupungin läheinen maaseutu M Ydinmaaseutu M Harvaan asuttu maaseutu 0 0 Maaseutukaupunki tuntematon 0 Sosioekonominen asema Yrittäjä (0) Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () 0 0 Työntekijä () 0 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () 0 0 Työtön () Opiskelija tai koululainen ()

36 vuotta täyttäneet Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () Sosioekonominen asema tuntematon Täysin samaa mieltä ) Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin Täysin eri mieltä eri mieltä En osaa sanoa Tieto puuttuu Yhteensä N(painot) 0

37 Laatuseloste: Vapaaajan osallistuminen Tilastotietojen relevanssi Vapaaaikatutkimus on Suomessa vakituisesti asuvaa 0 vuotta täyttänyttä väestöä edustava otostutkimus Tutkimuksessa selvitetään väestön vapaaajan toimintaa, harrastuksia ja yhteiskunnallista ja muuta osallistumista sekä näiden kehitystä Tutkimuksella saadaan lisäksi tietoa mm työn ja vapaaajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä Tutkimuksen kohteena on ansiotyön ja muodollisen koulutuksen ulkopuolinen arki: miten ihmiset kokevat arkensa ja miten arki on mahdollisesti muuttunut Vapaaaikatutkimus kuuluu Tilastokeskuksen omiin elinoloja eri näkökulmista kartoittaviin tutkimuksiin Osarahoittajina vuoden tutkimuksessa ovat olleet opetus ja kulttuuriministeriö sekä Espoon kaupunki Vapaaaikatutkimuksia on tehty vuosina,,, 00 ja Vuoden tiedot on kerätty vuotiaiden osalta verkko ja postikyselyn yhdistelmällä 0 vuotiailla ja vuotta täyttäneillä menetelmänä on ollut käyntihaastattelu Aiempina vuosina tiedonkeruumenetelmänä on ollut kaikissa ikäryhmissä käyntihaastattelu Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Otantaasetelman määrittely ja ositus Tutkimuksen tavoiteperusjoukkoon kuuluivat kaikki 0 vuotta täyttäneet Suomessa asuvat pois lukien laitosväestö Tiedonkeruun otantaasetelma oli ikäryhmän ja asuinalueen suhteen ositettu systemaattinen satunnaisotanta Alueosituksen tarve perustui Espoon kaupungille toimitettavan 0 hengen lisäotoksen tilaukseen, joka leikkaa tiedonkeruumenetelmän suhteen tehdyn ikäosituksen Perusjoukko jaettiin kahteen alue ja kolmeen ikäositteeseen, joiden leikkauksesta syntyy tiedonkeruun kuusi ositetta seuraavasti: Osite : 0 vuotiaat, kotikunta Espoo Osite : 0 vuotiaat, kotikunta muu Suomi Osite : vuotiaat, kotikunta Espoo Osite : vuotiaat, muu Suomi Osite : vuotta täyttäneet, kotikunta Espoo Osite : vuotta täyttäneet, muu Suomi Otos poimittiin satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta Tutkimuksen otoskoko oli henkilöä, joista 0 kuului Espoon lisäotokseen Otos poimittiin ositteittain käyttäen systemaattista satunnaisotantaa pysyvän asuinpaikkatunnuksen mukaan lajitellusta perusjoukosta Menetelmä tuottaa tarkasti väestön aluejakaumaa noudattavan otoksen Lisäksi tarkistettiin, ettei samasta asuntokunnasta ole osunut useampia kohdehenkilöitä otokseen Tiedonkeruumenetelmät Tiedonkeruu toteutettiin pääotokselle (ositteet ja ) verkko ja postikyselyn yhdistelmänä Vanhimpien ikäositteiden (nk senioriositteet ja ) sekä alle vuotiaiden lasten (ositteet ja ) tiedonkeruu toteutettiin käyntihaastatteluna, johon pyydettiin lisäksi tutkittavien lasten vanhempien suostumus Kaikille otokseen valituille (lasten kohdalla heidän vanhemmilleen) lähetettiin kirje (suomeksi tai ruotsiksi), jossa kerrottiin tutkimuksesta ja annettiin ohjeet verkkokyselyyn vastaamiseen sekä henkilökohtaiset tunnukset lomakkeelle pääsyä varten Mukana oli myös esite, jossa kerrottiin tarkemmin tutkittavasta ilmiöalueesta ja vastaamisen tärkeydestä Lisämotivointina käytettiin tutkimuksesta kertovia motivointivideoita Neljä viikkoa myöhemmin vielä vastaamattomille tarjottiin verkkovastaamisen ohella mahdollisuutta täyttää kyselylomake paperisena Vastaamisaika päättyi tammikuun lopussa 0 vuotiaille ja vuotta täyttäneille toteutetut

38 käyntihaastattelut ajoittuivat lokakuusta tammikuun 0 loppuun Käyntihaastattelut toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja tarvittaessa englanniksi Myös verkossa oli mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Sen sijaan paperilomakkeella saattoi vastata vain suomeksi ja ruotsiksi Tietojen luotettavuus ja tarkkuus Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä Taulukko Esimerkkejä vapaaaikatutkimuksen keskivirheistä ja luottamusväleistä: Osallistunut yhdistystoimintaan kuukauden aikana Kaikki Miehet Naiset Ikä 0 0 Estimaatti, prosenttia,,,,,,,,,0,, 0,0 Keskivirhe, %yksikköä 0,,0 0,,,,,0,,,,, % luottamusvälin alaraja, prosenttia,,0,,,0,,,,,,, % luottamusvälin yläraja, prosenttia,,,,,,,,,,,, Taulukko Esimerkkejä vapaaaikatutkimuksen keskivirheistä ja luottamusväleistä: Tehnyt vapaaehtoistyötä kuukauden aikana Kaikki Miehet Naiset Ikä 0 0 Estimaatti, prosenttia,,,,,0,,,0,, 0,, Keskivirhe, %yksikköä 0, 0, 0,,,,,,,,,, % luottamusvälin alaraja, prosenttia,,, 0,,,,,,,,, % luottamusvälin yläraja, prosenttia Vapaaaikatutkimuksen vastausosuus oli tiedonkeruun aikana havaitun ylipeiton poistamisen jälkeen prosenttia Vastausosuudet ositteittain on esitetty taulukossa Taulukko osoittaa selvästi, että, 0,0,,,,, 0, 0,,,,

39 haastattelutiedonkeruun vastausosuus ( %) oli suurempi kuin pääotoksessa käytetyn yhdistelmätiedonkeruun ( %) Taulukko Vapaaaikatutkimuksen vastausosuudet ositteittain, % Osite Espoo, 0vuotiaat Muu maa, 0vuotiaat Espoo, vuotiaat Muu maa, vuotiaat Espoo, vuotta täyttäneet Muu maa, vuotta täyttäneet Kaikki Vastannut,,,0,, 0,, Otoskoko 0 Naiset vastasivat selvästi aktiivisemmin kuin miehet vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta Pääotoksessa miesten vastausaktiivisuus vaihteli lisäksi voimakkaammin koulutusasteen suhteen kuin naisten Erityisesti nuorimpien ikäryhmien naisten ja miesten välillä oli hyvin suuri ero vastausaktiivisuudessa kaikissa koulutusasteen luokissa Myös lapsiotoksessa tytöt osallistuivat tutkimukseen poikia aktiivisemmin Ainoastaan senioriotoksessa miehet osallistuivat tutkimukseen naisia aktiivisemmin Asuntokunnan koon mukaan tarkasteltuna kahden hengen kotitaloudet vastasivat selvästi muita paremmin, joskin ikään ja lapsilukuun liittyviä sekoittavia tekijöitä on tässä tarkastelussa varmasti paljon Asuntokunnan koon itsenäistä vaikutusta vastausaktiivisuuteen tulisikin siten arvioida ensisijaisesti malliperusteisesti Alueellisesti tarkasteltuna maaseutumaisissa kunnissa osallistuttiin muita hieman ahkerammin kaikissa tiedonkeruuositteissa Koulutustaustaa voidaan tarkastella tutkintorekisterin tietojen perusteella Tutkijakoulutuksen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet näyttäisivät vastanneen tutkimukseen vähemmän koulutettuja huomattavasti innokkaammin Tutkimusaineiston painotus jakautuu kahteen osaan Ensimmäisen vaiheen painotus huomioi tutkimuksen otantaasetelman ja toinen puolestaan vastauskadon kunkin ositteen sisällä Ositekohtainen vastauskadon painotus perustuu kalibrointimenetelmään Painojen kalibroinnissa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan perusjoukon jakaumia Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia Tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Vapaaaikatutkimus tehdään noin 0 vuoden välein Vuoden tiedot on kerätty 0 0 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys Vapaaaikatutkimuksen tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla julkistusjärjestelmässä, tietokantataulukkoina ja artikkeleina Vapaaaikatutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 0/00, Henkilötietolaki /) Tilastokeskuksen Tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna Tilastojen vertailukelpoisuus Vapaaaikatutkimuksen tiedoista on olemassa vertailukelpoiset aikasarjaaineistot vuosilta Lisäksi tietoja on verrattu soveltuvin osin ajankäyttötutkimuksen tietoihin Tietoja verratessa on otettava huomioon erot tiedonkeruumenetelmissä ja kysymyksenasetteluissa

40 Vapaaehtoistyön tekemistä on kysytty aikaisemmin myös vuosien ja 00 ajankäyttötutkimusten haastatteluissa Vapaaehtoistyö määriteltiin niissä ja vuoden vapaaaikatutkimuksessa sisällöllisesti samalla tavalla Kysymystapa ajankäyttötutkimuksissa oli kuitenkin erilainen kuin vapaaaikatutkimuksessa Vuoden ajankäyttötutkimuksessa kysyttiin vapaaehtoistyön tekemisestä neljän viikon aikana Vuonna 00 viiteaikana oli neljän viikon lisäksi myös kuukautta Molemmissa ajankäyttötutkimuksissa lueteltiin eri järjestötyyppejä ja ryhmiä, joiden hyväksi vapaaehtoistyötä voidaan tehdä Vuoden vapaaaikatutkimuksessa kysyttiin yleisesti vapaaehtoistyön tekemisestä jonkin yhdistyksen, seuran tai ryhmän hyväksi luettelematta mahdollisia järjestötyyppejä ja ryhmiä Viiteajankohdan jakaminen ensin neljään viikkoon ja sitten kuukauteen sekä esimerkkien tarjoaminen eri järjestötyypeistä tuottivat ajankäyttötutkimuksessa selvästi suurempaa osallistumista kuin vapaaaikatutkimuksessa, eikä vuoden tuloksia siten voi verrata aikaisempiin vuosiin Ajankäyttötutkimuksen tulokset vapaaehtoistyöhön osallistumisesta vuosina ja 00 on esitetty täällä Luottamusta mittaavia kysymyksiä on kysytty myös vuoden 00 vapaaaikatutkimuksessa ja vuoden 00 ajankäyttötutkimuksen haastattelussa Yleistynyttä luottamusta itselle tuntemattomiin ihmisiin, erityistä luottamusta omaan lähipiiriin ja instituutioihin kohdistuvaa luottamusta kysyttiin samoin kuin aikaisemminkin Tiedonkeruumenetelmä oli vuonna verkko ja postikyselyn yhdistelmä vuotiailla vastaajilla, kun vuosina 00 ja 00 tiedot kerättiin haastattelemalla Vuosina 00 ja 00 luottamus oli haastatteluissa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin vuonna verkko ja postikyselyssä Sen sijaan vuotta täyttäneiden kohdalla, joilta tiedot siis kysyttiin haastattelemalla, luottamusta mittaavien kysymysten tulokset eivät olleet laskeneet Myös muiden Tilastokeskuksen tekemien selvitysten tulokset osoittavat, että itsetäytettävänä verkko tai postikyselynä toteutettu luottamuksen mittaaminen tuottaa alhaisemman tuloksen kuin käyntihaastatteluna mitattu luottamus Syitä tähän on todennäköisesti useita Tällöin tulokset eivät ole vertailukelpoisia, eikä vuoden tuloksia voi luottamuksen osalta verrata aikaisempiin vuosiin Vuoden 00 vapaaaikatutkimuksen ja vuoden 00 ajankäyttötutkimuksen luottamusta mittaavien kysymysten tulokset on esitetty täällä Selkeys ja yhtenäisyys Verrattaessa vapaaaikatutkimuksen tietoja muihin vastaaviin tietoihin on otettava huomioon erot tietojen keruissa Puhtaita vertailuasetelmia kyetään tekemään harvoin Kysymysten sanamuotoja koskevaa tutkimusta on olemassa kohtalaisen runsaasti Tutkimuksissa on tehty havaintoja surveyn herkästä luonteesta: pienetkin muutokset sanamuodoissa ja vastausluokissa saavat aikaan joskus huomattaviakin eroja vastausjakaumissa Tämä tulee ottaa huomioon tulosten raportoinnissa ja tiedon käytössä Tasoa koskevia tietoja tulkitessa eri tutkimukset voivat haarukoida tutkimuksen kohteena olevan ilmiön tasoa, mutta faktamaista tiedon käyttöä tulisi välttää 0

41 Elinolot 0 Lisätietoja Riitta Hanifi Juha Haaramo Hannu Pääkkönen Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma vapaaaika@tilastokeskusfi wwwtilastokeskusfi Lähde: Vapaaajan osallistuminen, Tilastokeskus Asiakaspalaute: wwwtilastokeskusfi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh 0 0 wwwtilastokeskusfi ISSN 0 = Suomen virallinen tilasto Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelupublishing@editafi wwweditapublishingfi