Vapaa-ajan osallistuminen 2017

Transkriptio

1 Elinolot Vapaaajan osallistuminen Lukemisen muutokset Kirjojen lukeminen lisääntynyt luettujen kirjojen määrä pienentynyt Kirjojen lukeminen on yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista Yli kolme neljäsosaa vuotta täyttäneestä väestöstä oli lukenut vähintään yhden kirjan viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana vuonna Määrä on jonkin verran suurempi kuin luvun alussa Naiset lukevat kirjoja enemmän kuin miehet, ja näin on ollut jo luvun alusta lähtien Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden vapaaaikatutkimuksesta Kirjojen lukeminen kuuden kuukauden aikana, % Vaikka kirjojen lukeminen on edelleen yleistä, luettujen kirjojen määrä on huomattavasti vähentynyt Vielä vuonna noin joka kolmas ja vuosina ja noin joka neljäs vuotta täyttänyt oli lukenut vähintään kymmenen kirjaa puolen vuoden aikana Vuonna enää prosenttia vuotta täyttäneistä oli vähintään kymmenen kirjaa lukenut aktiivilukija Aktiivisimpia lukijoita olivat vuotiaat Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus

2 Lukenut vähintään kirjaa kuuden kuukauden aikana, % Vaikka Suomi on edelleen vahva sanomalehtimaa, sanomalehtien säännöllinen lukeminen on luvun alusta vähentynyt Koko vuotta täyttäneestä väestöstä prosenttia seurasi säännöllisesti sanomalehteä Siinä missä vielä luvun alussa kaikki väestöryhmät lukivat sanomalehtiä melko säännöllisesti, sanomalehden säännöllisessä seuraamisessa näkyy nyt selkeitä väestöryhmittäisiä eroja Eniten sanomalehtiä seuraamattomia on nuorten, opiskelijoiden ja työttömien joukossa Säännöllinen sanomalehtien lukeminen on vapaaaikatutkimuksessa määritelty tarkoittamaan useana päivänä viikossa tapahtuvaa joko verkkotai paperimuotoisten sanomalehtien lukemista Sanomalehtien säännöllinen lukeminen, % Vapaaaikatutkimuksen tiedot kerättiin lokakuun ja tammikuun välisenä aikana Tiedot kerättiin vuotiailta ja vuotta täyttäneiltä käyntihaastatteluina ja vuotiailta joko verkko tai postikyselyinä Kaikkiaan tutkimukseen osallistui henkeä

3 Sisällys Kirjojen lukeminen lisääntynyt luettujen kirjojen määrä pienentynyt Erityisesti nuorten aktiivilukeminen laskenut jyrkästi Jännitys ja salapoliisiromaanit ovat suosittua kaunokirjallisuutta, tietokirjoista suositaan ruokaaiheisia kirjoja Seniorit suosivat kotimaista kaunokirjallisuutta, lapset ja nuoret ulkomaista Miehet lukevat enimmäkseen miesten kirjoittamaa ja naiset sekä miesten että naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta Vajaa viidennes lukenut kirjoja verkossa tai sähköisesti Lapsille ääneen lukeminen on yleistä Sanomalehtien lukeminen vähentynyt Aikakauslehtien suurin lukijaryhmä ovat vuotta täyttäneet Nuorten kirjastossa käyminen on vähentynyt Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko Kirjojen lukeminen, vuotta täyttäneet (,, ) % Liitetaulukko Kirjojen lukeminen, vuotta täyttäneet (,, ) % Liitetaulukko Kirjojen lukeminen, vuotta täyttäneet (,,, ) % Liitetaulukko Kirjojen lukeminen, vuotta täyttäneet (,,, ) % Liitetaulukko Kotimaisen ja ulkomaisen kaunokirjallisuuden lukeminen, vuotta täyttäneet (,, ) % Liitetaulukko Miesten tai naisten kirjoittaman kaunokirjallisuuden lukeminen, vuotta täyttäneet (,, ) % Liitetaulukko Lukeeko kirjoja verkossa tai sähköisesti, vuotta täyttäneet () % Liitetaulukko Lukeeko kirjoja verkossa tai sähköisesti, vuotta täyttäneet () % Liitetaulukko Sähköisten kirjojen lukuvälineet, vuotta täyttäneet () % Liitetaulukko Sähköisten kirjojen lukuvälineet, vuotta täyttäneet () % Liitetaulukko Sanomalehtien lukemisen useus, vuotta täyttäneet (,,, ) % Liitetaulukko Sanomalehtien lukemisen useus, vuotta täyttäneet (,,, ) % Liitetaulukko Aikakauslehtien lukemisen useus, vuotta täyttäneet (,,,, ) % Liitetaulukko Aikakauslehtien lukemisen useus, vuotta täyttäneet (,,,, ) % Liitetaulukko Käynyt viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana kirjastossa, vuotta täyttäneet (,,, ) % Liitetaulukko Käynyt viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana kirjastossa, vuotta täyttäneet (,,, ) % Kuviot Kuvio Kirjojen lukeminen kuuden kuukauden aikana, % Kuvio Lukenut vähintään kirjaa kuuden kuukauden aikana, % Kuvio Eri kirjatyyppien lukeminen kuuden kuukauden aikana, vuotta täyttänyt väestö, % Kuvio Kirjojen lukeminen verkossa tai sähköisesti, %

4 Kuvio Sanomalehtien säännöllinen lukeminen, % Kuvio Sanomalehden säännöllinen lukeminen sosioekonomisen aseman mukaan, vuotta täyttäneet, % Kuvio Aikakauslehtien säännöllinen lukeminen, % Kuvio Kirjastossa käyminen kuuden kuukauden aikana, % Kuvio Kirjastossa tehdyt asiat kuukauden aikana, vuotta täyttäneet, % Laatuseloste: Vapaaajan osallistuminen

5 Kirjojen lukeminen lisääntynyt luettujen kirjojen määrä pienentynyt Kirjojen lukeminen on yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista prosenttia vuotta täyttäneestä väestöstä ilmoitti lukeneensa vähintään yhden kirjan puolen vuoden aikana Määrä on jonkin verran suurempi kuin vuonna Naiset lukevat kirjoja enemmän kuin miehet, ja näin on ollut jo luvun alusta lähtien Kuvio Kirjojen lukeminen kuuden kuukauden aikana, % Yleisintä lukeminen on vuotiaiden keskuudessa Heistä yli prosenttia oli kyseisen puolen vuoden aikana lukenut jonkin kirjan vuotta täyttäneet olivat lukeneet kirjoja vähiten, mutta heidän lukemisharrastuksensa oli kuitenkin eniten lisääntynyt luvun alkuun verrattuna vuotiaat oli ainoa ikäryhmä, jossa kirjoja lukeneiden osuus oli vähentynyt Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna ylemmät toimihenkilöt lukivat kirjoja eniten: heistä prosenttia oli lukenut jonkin kirjan puolen vuoden aikana Myös asuinpaikalla on merkitystä lukemisharrastuksen suhteen: pääkaupunkiseudulla luettiin eniten ( %) ja harvaan asutulla maaseudulla vähiten ( %) Erityisesti nuorten aktiivilukeminen laskenut jyrkästi Vaikka kirjojen lukeminen on edelleen yleistä, luettujen kirjojen määrä on huomattavasti vähentynyt Vielä vuonna noin joka kolmas ja vuosina ja noin joka neljäs vuotta täyttänyt oli lukenut vähintään kymmenen kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana Vuonna enää prosenttia vuotta täyttäneistä oli vähintään kymmenen kirjaa lukenut aktiivilukija Yleisintä aktiivilukeminen on vuotiailla, joista prosenttia oli aktiivilukijoita Vielä luvun alussa tämän ikäisistä prosenttia oli kuulunut aktiivilukijoihin Vähiten aktiivilukijoita oli vuotiaiden nuorten miesten joukossa Heistä vain neljä prosenttia oli lukenut vähintään kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana vuonna Vielä luvun alussa ikäryhmän miehistä joka kymmenes ja luvun alussa prosenttia kuului aktiivilukijoihin vuotiaista nuorista naisista kahdeksan prosenttia kuului aktiivilukijoihin eli oli lukenut vähintään kirjaa puolen vuoden aikana Vuonna ikäryhmän naisista noin joka kolmas ja luvun alussa yli puolet kuului aktiivilukijoihin Aktiivilukijoiden osuus on siis myös nuorten naisten keskuudessa laskenut jyrkästi Epäilemättä erityisesti aktiivilukemisen vähenemiseen on vaikuttanut internetin ja sosiaalisen median käytön voimakas kasvu ja sen viemä aika kirjojen lukemiselta

6 Kuvio Lukenut vähintään kirjaa kuuden kuukauden aikana, % Jännitys ja salapoliisiromaanit ovat suosittua kaunokirjallisuutta, tietokirjoista suositaan ruokaaiheisia kirjoja Vapaaaikatutkimuksessa on kysytty erilaisten kirjatyyppien lukemista Kaunokirjallisuuden tyypeistä suosittuja ovat jännitys ja salapoliisiromaanit Vuonna niitä luki yli neljännes vuotta täyttäneestä väestöstä, ja niiden suosio on pysynyt samana vuoteen verrattuna Muistelmat ja elämäkerrat sekä fantasia ja scifikirjat ovat myös suosittuja, ja näiden kirjatyyppien suosio on lisääntynyt vuodesta Myös lasten ja nuorten kirjojen suosio on kasvanut vuodesta, mikä selittyy lasten lukemisharrastuksen yleisyydellä Tietokirjoista suosituimpia ovat ruokaan, ruoanlaittoon ja ravintoon liittyvät kirjat sekä terveyteen ja elämäntaitoon sekä urheiluun ja liikuntaan liittyvät kirjat Myös työhön tai opiskeluun liittyviä kirjoja luetaan runsaasti, ja tällä tarkoitetaan nimenomaan vapaaehtoisesti luettavia kirjoja, eikä pakollisia koulukirjoja siis lasketa mukaan Novelli tai runokokoelmien ja sotaaiheisten kirjojen lukeminen on jatkuvasti vähentynyt

7 Kuvio Eri kirjatyyppien lukeminen kuuden kuukauden aikana, vuotta täyttänyt väestö, % Seniorit suosivat kotimaista kaunokirjallisuutta, lapset ja nuoret ulkomaista Suomessa julkaistaan selvästi enemmän ulkomaista kuin kotimaista kirjallisuutta (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu) Lukijat kuitenkin suosivat varsin tasaisesti sekä kotimaista että ulkomaista kaunokirjallisuutta Hieman yli neljännes kaunokirjallisuuden lukijoista ilmoitti lukevansa enimmäkseen kotimaista kaunokirjallisuutta Noin joka kolmas luki enimmäkseen ulkomaista kaunokirjallisuutta Hieman yli prosenttia ilmoitti lukevansa molempia yhtä paljon Ikäryhmittäin tarkasteltuna kotimaisen kirjallisuuden suosio lisääntyy selvästi mitä vanhemmista lukijoista on kyse Miehet lukevat enimmäkseen miesten kirjoittamaa ja naiset sekä miesten että naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta Enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta ilmoitti lukevansa neljännes kaunokirjallisuuden lukijoista, kun taas enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta luki prosenttia kaunokirjallisuuden lukijoista prosenttia kaunokirjallisuuden lukijoista ilmoitti lukevansa yhtä paljon naisten ja miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta Tässä sukupuolen merkitys on erittäin suuri Kaunokirjallisuuden mieslukijoista yli puolet ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta, kun taas kaunokirjallisuuden naislukijoista alle viidennes ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta Vain prosentti kaunokirjallisuuden mieslukijoista ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta Kaunokirjallisuuden naislukijoista yli neljännes ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta prosenttia kaunokirjallisuuden mieslukijoista ja prosenttia kaunokirjallisuuden naislukijoista ilmoitti lukevansa yhtä paljon naisten ja miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta Vajaa viidennes lukenut kirjoja verkossa tai sähköisesti Vajaa viidennes vuotta täyttäneestä väestöstä oli lukenut kirjoja verkossa tai sähköisesti Sukupuolten välillä ei ollut juuri eroa Nuoret ( vuotiaat) ja nuoret työikäiset ( vuotiaat), ylemmät

8 toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat lukivat kirjoja verkossa tai sähköisesti eniten, ja vuotta täyttäneet vähiten Kuvio Kirjojen lukeminen verkossa tai sähköisesti, % Tietokone, älypuhelin ja tabletti ovat suunnilleen yhtä suosittuja sähköisten kirjojen lukuvälineitä Sen sijaan sähköinen lukulaite (esimerkiksi Kindle) ei ole yleinen: vain kaksi prosenttia oli lukenut kirjoja sähköisellä lukulaitteella Lapsille ääneen lukeminen on yleistä Kirjojen lukeminen lapsille ääneen on jo pitkään kuulunut suomalaiseen kirjalliseen kulttuuriin Kirjojen lukeminen lapsille on edelleen yleistä prosenttia niistä, joiden kotona asui alle vuotiaita lapsia, luki perheensä lapsille kirjoja ääneen vähintään kerran viikossa, ja prosenttia luki lapsille päivittäin Kirjojen lukeminen lapsille ääneen on yhtä yleistä nyt kuin luvun alussa Tässä asiassa internet ja sosiaalinen media ei siis ole muuttanut kirjallista kulttuuria Suomessa Lähteet: Kulttuuritilaston taulukkopalvelu Tilastokeskus

9 Sanomalehtien lukeminen vähentynyt Vaikka Suomi on edelleen vahva sanomalehtimaa, sanomalehtien säännöllinen lukeminen on luvun alusta vähentynyt Säännöllinen sanomalehtien lukeminen on vapaaaikatutkimuksessa määritelty tarkoittamaan useana päivänä viikossa tapahtuvaa joko verkko tai paperimuotoisten sanomalehtien lukemista Erityisesti vuotiaat ja vuotiaat lukivat sanomalehtiä säännöllisesti huomattavasti aiempaa vähemmän Väestön tieto ja viestintätekniikan käyttö tutkimuksen mukaan vuotiaista prosenttia oli lukenut joko verkkolehtiä tai mediayhtiöiden uutissivuja (Suomen virallinen tilasto (SVT)) Tämän tiedon perusteella voidaan olettaa, että mediayhtiöiden uutissivustot ovat jossain määrin korvanneet sanomalehden lukemisen tässä ikäryhmässä vuotta täyttäneistä useampi kuin yhdeksän kymmenestä seuraa säännöllisesti sanomalehtiä vuosikymmenestä toiseen Koko vuotta täyttäneestä väestöstä prosenttia seurasi säännöllisesti sanomalehteä Miehet ja naiset seurasivat sanomalehtiä yhtä aktiivisesti Kuvio Sanomalehtien säännöllinen lukeminen, % Siinä missä vielä luvun alussa kaikki väestöryhmät seurasivat sanomalehtiä melko säännöllisesti, sanomalehden säännöllisessä seuraamisessa näkyy nyt selkeitä väestöryhmittäisiä eroja Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna sanomalehtiä säännöllisesti seuraavien osuus on suurin yrittäjillä sekä ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä Vuonna työttömistä enää prosenttia ja opiskelijoista prosenttia seurasi säännöllisesti sanomalehtiä Vielä luvun alussa noin prosenttia työttömistä ja opiskelijoista seurasi säännöllisesti sanomalehtiä

10 Kuvio Sanomalehden säännöllinen lukeminen sosioekonomisen aseman mukaan, vuotta täyttäneet, % Perinteisesti sanomalehden lukemista on pidetty kansalaisuuteen kuuluvana piirteenä Sanomalehti on nähty kaikille yhteisenä, demokratiaa ja sananvapautta edistävänä tiedotusvälineenä On kuitenkin huomattava, että sanomalehden säännöllinen seuraaminen ei enää ole aivan kaikkien yhteisesti jakama elämäntapa, niin kuin käytännössä oli vielä luvun alussa Tällä hetkellä väestöstä hieman alle neljännes ei seuraa säännöllisesti sanomalehtiä Eniten sanomalehtiä seuraamattomia on nuorten, opiskelijoiden ja työttömien joukossa Lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]issn= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]Saantitapa:

11 Aikakauslehtien suurin lukijaryhmä ovat vuotta täyttäneet Aikakauslehtien lukeminen on vähentynyt Erityisen suurta väheneminen on nuoremmissa ikäryhmissä vuotiaista vielä luvun alussa prosenttia luki aikakauslehtiä vähintään kerran viikossa Määrä on romahtanut, sillä vuonna aikakauslehtiä luki säännöllisesti enää harvempi kuin joka kymmenes tästä ikäryhmästä Pudotus on suurta myös vuotiaiden kohdalla: prosentin lukijaosuudesta prosenttiin Tässä ikäryhmässä suurin pudotus on tapahtunut viimeisen vuoden aikana, sillä vielä luvun alussa prosenttia vuotiaista luki aikakauslehtiä vähintään kerran viikossa Keskiikäisillä ja senioreilla aikakauslehtien lukeminen on yleisintä, eikä näissä ryhmissä ole tapahtunut merkittävää muutosta aikakauslehtien lukemisessa luvun alun jälkeen Kuvio Aikakauslehtien säännöllinen lukeminen, % Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden osuus aikakauslehtien säännöllisistä lukijoista on suurin Työttömien osuus aikakauslehtien säännöllisistä lukijoista on puolestaan pienin Alueellisesti tarkastellen maaseudulla aikakauslehtiä luetaan säännöllisesti enemmän kuin kaupungissa Enemmän kuin neljännes vuotta täyttäneestä väestöstä ei vapaaaikatutkimuksen mukaan lue koskaan aikakauslehtiä Vielä luvun alussa prosenttia ilmoitti, ettei lue lainkaan aikakauslehtiä, ja luvun alussa kuusi prosenttia

12 Nuorten kirjastossa käyminen on vähentynyt Kirjastossa käyminen on vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä senioreita lukuun ottamatta Kuitenkin kirjastossa käyminen on edelleen varsin suosittua, sillä puolet ( %) vuotta täyttäneestä väestöstä oli käynyt kirjastossa viimeisen kuuden kuukauden aikana vuotiailla nuorilla kävijäosuus oli vähentynyt erityisen voimakkaasti, prosenttiyksikköä Sekä alueellisesti että sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltaessa kirjastokäyntien vähentyminen näkyy kaikissa väestöryhmissä Ylemmillä toimihenkilöillä kirjastokäyntien osuus on suurempi kuin muilla sosioekonomisilla ryhmillä Kuvio Kirjastossa käyminen kuuden kuukauden aikana, % Kirjastossa käymisen vähenemisen yhtenä syynä pidetään internetin käytön lisääntymistä Kirjastojen verkkosivuilta löytyy kirjojen saatavuuteen liittyvää tietoa, ja lainojen uusiminen verkossa vähentää kirjastossa käyntejä Vuotuinen käyntimäärä kirjastojen internetsivuilla on noin miljoonaa (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu) Kirjojen lainaaminen on suosituin kirjastossa tehty asia; kirjoja oli lainannut puolet vuotta täyttäneestä väestöstä kuukauden aikana Hieman alle viidennes ilmoitti lukeneensa kirjastossa sanoma, aikakaustai sarjakuvalehtiä Internetiä oli kirjastossa käyttänyt alle prosenttia Vain prosentti oli osallistunut laiteopastukseen tai kuunnellut kirjastossa musiikkia Kuvio Kirjastossa tehdyt asiat kuukauden aikana, vuotta täyttäneet, %

13 Lähteet: Kulttuuritilaston taulukkopalvelu Tilastokeskus

14 Liitetaulukot Liitetaulukko Kirjojen lukeminen, vuotta täyttäneet (,, ) % Yhteensä EOS Ei ole lukenut Aikaisemmin On lukenut kk aikana vuotta täyttäneet ) Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat

15 Yhteensä EOS Ei ole lukenut Aikaisemmin On lukenut kk aikana vuotta täyttäneet Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () = Ei yhtään )

16 Liitetaulukko Kirjojen lukeminen, vuotta täyttäneet (,, ) % vuotta täyttäneet On lukenut kk aikana Aikaisemmin Ei ole lukenut EOS Yhteensä Sukupuolet ) Miehet Naiset Sosioekonominen asema Yrittäjä () Ylempi toimihenkilö () ) Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () ) = Ei yhtään ) = Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä

17 Liitetaulukko Kirjojen lukeminen, vuotta täyttäneet (,,, ) % Tieto puuttuu/ei ole lukenut kirjaa tai enemmän kirjaa kirjaa kirjaa On lukenut kk aikana vuotta täyttäneet Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta

18 Tieto puuttuu/ei ole lukenut kirjaa tai enemmän kirjaa kirjaa kirjaa On lukenut kk aikana vuotta täyttäneet vuotta vuotta Kuntaryhmät ) Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kuntaryhmä tuntematon Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi ()

19 vuotta täyttäneet Pohjois ja ItäSuomi () ) = Tieto on epälooginen esitettäväksi On lukenut kk kirjaa kirjaa kirjaa kirjaa tai aikana enemmän Tieto puuttuu/ei ole lukenut

20 Liitetaulukko Kirjojen lukeminen, vuotta täyttäneet (,,, ) % Tieto puuttuu/ei ole lukenut kirjaa tai enemmän kirjaa kirjaa kirjaa On lukenut kk aikana vuotta täyttäneet Sukupuolet Miehet Naiset Sosioekonominen asema Yrittäjä () Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen ()

21 vuotta täyttäneet Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () On lukenut kk kirjaa kirjaa kirjaa kirjaa tai aikana enemmän Tieto puuttuu/ei ole lukenut

22 Liitetaulukko Kotimaisen ja ulkomaisen kaunokirjallisuuden lukeminen, vuotta täyttäneet (,, ) % Ei lue kaunokirjallisuutta/tieto puuttuu Kumpiakin yhtä paljon Enimmäkseen ulkomaisten kirjailijoiden kirjoja Enimmäkseen kotimaisten kirjailijoiden kirjoja vuotta täyttäneet Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat

23 Ei lue kaunokirjallisuutta/tieto puuttuu Kumpiakin yhtä paljon Enimmäkseen ulkomaisten kirjailijoiden kirjoja Enimmäkseen kotimaisten kirjailijoiden kirjoja vuotta täyttäneet Maaseutumaiset kunnat Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () Sosioekonominen asema Yrittäjä () Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen ()

24 vuotta täyttäneet Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () Enimmäkseen kotimaisten kirjailijoiden kirjoja Enimmäkseen ulkomaisten kirjailijoiden kirjoja Kumpiakin yhtä paljon Ei lue kaunokirjallisuutta/tieto puuttuu

25 Liitetaulukko Miesten tai naisten kirjoittaman kaunokirjallisuuden lukeminen, vuotta täyttäneet (,, ) % Ei lue kaunokirjallisuutta/tieto puuttuu Kumpiakin yhtä paljon Enimmäkseen miesten kirjoittamia kirjoja Enimmäkseen naisten kirjoittamia kirjoja vuotta täyttäneet Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat

26 Ei lue kaunokirjallisuutta/tieto puuttuu Kumpiakin yhtä paljon Enimmäkseen miesten kirjoittamia kirjoja Enimmäkseen naisten kirjoittamia kirjoja vuotta täyttäneet Maaseutumaiset kunnat Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () Sosioekonominen asema Yrittäjä () Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen ()

27 vuotta täyttäneet Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () Enimmäkseen naisten kirjoittamia kirjoja Enimmäkseen miesten kirjoittamia kirjoja Kumpiakin yhtä paljon Ei lue kaunokirjallisuutta/tieto puuttuu Liitetaulukko Lukeeko kirjoja verkossa tai sähköisesti, vuotta täyttäneet () % vuotta täyttäneet Kyllä Ei Yhteensä Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Ikäryhmä II vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () Maaseutukaupunki K Sisempi kaupunkialue K Ulompi kaupunkialue K Kaupungin kehysalue M Maaseudun paikalliskeskus M Kaupungin läheinen maaseutu M Ydinmaaseutu M Harvaan asuttu maaseutu Maaseutukaupunki tuntematon

28 Liitetaulukko Lukeeko kirjoja verkossa tai sähköisesti, vuotta täyttäneet () % vuotta täyttäneet Kyllä Ei Yhteensä Sukupuolet Miehet Naiset Sosioekonominen asema Yrittäjä () Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () Sosioekonominen asema tuntematon

29 Liitetaulukko Sähköisten kirjojen lukuvälineet, vuotta täyttäneet () % vuotta täyttäneet Tietokone Älypuhelin Tabletti Lukulaite Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta ) vuotta Ikäryhmä II vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () Maaseutukaupunki K Sisempi kaupunkialue K Ulompi kaupunkialue K Kaupungin kehysalue M Maaseudun paikalliskeskus M Kaupungin läheinen maaseutu M Ydinmaaseutu M Harvaan asuttu maaseutu Maaseutukaupunki tuntematon ) ) = Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) = Ei yhtään

30 Liitetaulukko Sähköisten kirjojen lukuvälineet, vuotta täyttäneet () % vuotta täyttäneet Tietokone Älypuhelin Tabletti Lukulaite Sukupuolet Miehet Naiset Sosioekonominen asema Yrittäjä () Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () Sosioekonominen asema tuntematon

31 Liitetaulukko Sanomalehtien lukemisen useus, vuotta täyttäneet (,,, ) % Yhteensä Tieto puuttuu Ei koskaan Harvemmin krt kuussa Kerran viikossa Useana päivänä viikossa Päivittäin vuotta täyttäneet ) Sukupuolet Miehet Naiset ) Ikäryhmä I vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta

32 Yhteensä Tieto puuttuu Ei koskaan Harvemmin krt kuussa Kerran viikossa Useana päivänä viikossa Päivittäin vuotta täyttäneet vuotta vuotta Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi ()

33 vuotta täyttäneet Pohjois ja ItäSuomi () Päivittäin Useana päivänä viikossa ) = Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) = Ei yhtään Kerran viikossa krt kuussa Harvemmin Ei koskaan Tieto puuttuu Yhteensä

34 Liitetaulukko Sanomalehtien lukemisen useus, vuotta täyttäneet (,,, ) % Yhteensä Tieto puuttuu Ei koskaan Harvemmin krt kuussa Kerran viikossa Useana päivänä viikossa Päivittäin vuotta täyttäneet ) Sukupuolet Miehet Naiset ) Sosioekonominen asema Yrittäjä () Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen ()

35 vuotta täyttäneet Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () Päivittäin Useana päivänä viikossa ) = Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) = Ei yhtään Kerran viikossa krt kuussa Harvemmin Ei koskaan Tieto puuttuu Yhteensä

36 Liitetaulukko Aikakauslehtien lukemisen useus, vuotta täyttäneet (,,,, ) % Yhteensä Tieto puuttuu EOS Ei koskaan Harvemmin Vähintään kerran kuukaudessa Vähintään kerran viikossa Päivittäin vuotta täyttäneet ) ) Sukupuolet Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta

37 Yhteensä Tieto puuttuu EOS Ei koskaan Harvemmin Vähintään kerran kuukaudessa Vähintään kerran viikossa Päivittäin vuotta täyttäneet vuotta vuotta vuotta vuotta Kuntaryhmät ) Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kuntaryhmä tuntematon

38 Yhteensä Tieto puuttuu EOS Ei koskaan Harvemmin Vähintään kerran kuukaudessa Vähintään kerran viikossa Päivittäin vuotta täyttäneet Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi () LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () = Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) = Ei yhtään ) = Tieto on epälooginen esitettäväksi )

39 Liitetaulukko Aikakauslehtien lukemisen useus, vuotta täyttäneet (,,,, ) % Yhteensä Tieto puuttuu EOS Ei koskaan Harvemmin Vähintään kerran kuukaudessa Vähintään kerran viikossa Päivittäin vuotta täyttäneet ) ) Sukupuolet Miehet Naiset Sosioekonominen asema Yrittäjä () Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas ()

40 vuotta täyttäneet Työtön () Opiskelija tai koululainen () Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () Päivittäin Vähintään kerran viikossa ) = Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) = Ei yhtään Vähintään kerran kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan EOS Tieto puuttuu Yhteensä

41 Liitetaulukko Käynyt viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana kirjastossa, vuotta täyttäneet (,,, ) % EOS kertaa tai enemmän kertaa kertaa kertaa kertaa kertaa On käynyt kk aikana vuotta täyttäneet Sukupuolet ) Miehet Naiset Ikäryhmä I vuotta ) vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta

42 EOS kertaa tai enemmän kertaa kertaa kertaa kertaa kertaa On käynyt kk aikana vuotta täyttäneet vuotta vuotta Kuntaryhmät ) Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kuntaryhmä tuntematon Suuralueet Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa EteläSuomi ()

43 vuotta täyttäneet LänsiSuomi () Pohjois ja ItäSuomi () On käynyt kk aikana kertaa ) = Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) = Ei yhtään ) = Tieto on epälooginen esitettäväksi kertaa kertaa kertaa kertaa kertaa tai enemmän EOS

44 Liitetaulukko Käynyt viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana kirjastossa, vuotta täyttäneet (,,, ) % EOS kertaa tai enemmän kertaa kertaa kertaa kertaa kertaa On käynyt kk aikana vuotta täyttäneet Sukupuolet ) Miehet ) Naiset Sosioekonominen asema Yrittäjä () Ylempi toimihenkilö () Alempi toimihenkilö () Työntekijä () Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas () Työtön () Opiskelija tai koululainen ()

45 vuotta täyttäneet Omaa kotitaloutta hoitava tai muu () On käynyt kk aikana kertaa ) = Suure on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ) = Ei yhtään kertaa kertaa kertaa kertaa kertaa tai enemmän EOS

46 Laatuseloste: Vapaaajan osallistuminen Tilastotietojen relevanssi Vapaaaikatutkimus on Suomessa vakituisesti asuvaa vuotta täyttänyttä väestöä edustava otostutkimus Tutkimuksessa selvitetään väestön vapaaajan toimintaa, harrastuksia ja yhteiskunnallista ja muuta osallistumista sekä näiden kehitystä Tutkimuksella saadaan lisäksi tietoa mm työn ja vapaaajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä Tutkimuksen kohteena on ansiotyön ja muodollisen koulutuksen ulkopuolinen arki: miten ihmiset kokevat arkensa ja miten arki on mahdollisesti muuttunut Vapaaaikatutkimus kuuluu Tilastokeskuksen omiin elinoloja eri näkökulmista kartoittaviin tutkimuksiin Osarahoittajina vuoden tutkimuksessa ovat olleet opetus ja kulttuuriministeriö sekä Espoon kaupunki Vapaaaikatutkimuksia on tehty vuosina,,, ja Vuoden tiedot on kerätty vuotiaiden osalta verkko ja postikyselyn yhdistelmällä vuotiailla ja vuotta täyttäneillä menetelmänä on ollut käyntihaastattelu Aiempina vuosina tiedonkeruumenetelmänä on ollut kaikissa ikäryhmissä käyntihaastattelu Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Otantaasetelman määrittely ja ositus Tutkimuksen tavoiteperusjoukkoon kuuluivat kaikki vuotta täyttäneet Suomessa asuvat pois lukien laitosväestö Tiedonkeruun otantaasetelma oli ikäryhmän ja asuinalueen suhteen ositettu systemaattinen satunnaisotanta Alueosituksen tarve perustui Espoon kaupungille toimitettavan hengen lisäotoksen tilaukseen, joka leikkaa tiedonkeruumenetelmän suhteen tehdyn ikäosituksen Perusjoukko jaettiin kahteen alue ja kolmeen ikäositteeseen, joiden leikkauksesta syntyy tiedonkeruun kuusi ositetta seuraavasti: Osite : vuotiaat, kotikunta Espoo Osite : vuotiaat, kotikunta muu Suomi Osite : vuotiaat, kotikunta Espoo Osite : vuotiaat, muu Suomi Osite : vuotta täyttäneet, kotikunta Espoo Osite : vuotta täyttäneet, muu Suomi Otos poimittiin satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta Tutkimuksen otoskoko oli henkilöä, joista kuului Espoon lisäotokseen Otos poimittiin ositteittain käyttäen systemaattista satunnaisotantaa pysyvän asuinpaikkatunnuksen mukaan lajitellusta perusjoukosta Menetelmä tuottaa tarkasti väestön aluejakaumaa noudattavan otoksen Lisäksi tarkistettiin, ettei samasta asuntokunnasta ole osunut useampia kohdehenkilöitä otokseen Tiedonkeruumenetelmät Tiedonkeruu toteutettiin pääotokselle (ositteet ja ) verkko ja postikyselyn yhdistelmänä Vanhimpien ikäositteiden (nk senioriositteet ja ) sekä alle vuotiaiden lasten (ositteet ja ) tiedonkeruu toteutettiin käyntihaastatteluna, johon pyydettiin lisäksi tutkittavien lasten vanhempien suostumus Kaikille otokseen valituille (lasten kohdalla heidän vanhemmilleen) lähetettiin kirje (suomeksi tai ruotsiksi), jossa kerrottiin tutkimuksesta ja annettiin ohjeet verkkokyselyyn vastaamiseen sekä henkilökohtaiset tunnukset lomakkeelle pääsyä varten Mukana oli myös esite, jossa kerrottiin tarkemmin tutkittavasta ilmiöalueesta ja vastaamisen tärkeydestä Lisämotivointina käytettiin tutkimuksesta kertovia motivointivideoita Neljä viikkoa myöhemmin vielä vastaamattomille tarjottiin verkkovastaamisen ohella mahdollisuutta täyttää kyselylomake paperisena Vastaamisaika päättyi tammikuun lopussa vuotiaille ja vuotta täyttäneille toteutetut

47 käyntihaastattelut ajoittuivat lokakuusta tammikuun loppuun Käyntihaastattelut toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja tarvittaessa englanniksi Myös verkossa oli mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Sen sijaan paperilomakkeella saattoi vastata vain suomeksi ja ruotsiksi Tietojen luotettavuus ja tarkkuus Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä Vapaaaikatutkimuksen vastausosuus oli tiedonkeruun aikana havaitun ylipeiton poistamisen jälkeen, prosenttia Vastausosuus ositteittain on esitetty taulukossa Taulukko osoittaa selvästi, että haastattelutiedonkeruun vastausosuus oli suurempi kuin pääotoksessa käytetyn yhdistelmätiedonkeruun: vs prosenttia Taulukko Vapaaaikatutkimuksen vastausosuudet ositteittain, % Osite Espoo, vuotiaat Muu maa, vuotiaat Espoo, vuotiaat Muu maa, vuotiaat Espoo, vuotta täyttäneet Muu maa, vuotta täyttäneet Kaikki Vastannut Otoskoko Naiset vastasivat selvästi aktiivisemmin kuin miehet vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta Pääotoksessa miesten vastausaktiivisuus vaihteli lisäksi voimakkaammin koulutusasteen suhteen kuin naisten Erityisesti nuorimpien ikäryhmien naisten ja miesten välillä oli hyvin suuri ero vastausaktiivisuudessa kaikissa koulutusasteen luokissa Myös lapsiotoksessa tytöt osallistuvat tutkimukseen poikia aktiivisemmin Ainoastaan senioriotoksessa miehet osallistuivat tutkimukseen naisia aktiivisemmin Kyselyyn vastattiin joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi Suomen ja ruotsinkielisten välillä ei ollut nähtävissä eroja vastausasteissa, mutta muun kieliset vastaajat osallistuivat tutkimukseen selvästi muita heikommin Äidinkieli ei sen sijaan juuri selittänyt verkkovastaamisen suosiota Asuntokunnan koon mukaan tarkasteltuna kahden hengen kotitaloudet vastasivat selvästi muita paremmin, joskin ikään ja lapsilukuun liittyviä sekoittavia tekijöitä on tässä tarkastelussa varmasti paljon Asuntokunnan koon itsenäistä vaikutusta vastausaktiivisuuteen tulisikin siten arvioida ensisijaisesti malliperusteisesti Alueellisesti tarkasteltuna maaseutumaisissa kunnissa osallistuttiin muita hieman ahkerimmin kaikissa tiedonkeruuositteissa Koulutustaustaa voidaan tarkastella tutkintorekisterin tietojen perusteella Tutkijakoulutuksen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet näyttäisivät vastanneen tutkimukseen vähemmän koulutetumpia huomattavasti innokkaammin Koulutusaste selittää vastausaktiivisuuden lisäksi myös verkkovastaamisen suosiota vastanneiden osajoukon sisällä Luonnontieteiden alojen tutkinnon suorittaneet vastasivat netissä ahkerimmin, ja humanististen, yhteiskuntatieteellisten ja kaupallisten tutkintojen haltijat toiseksi eniten Tutkimusaineiston painotus jakautuu kahteen osaan Ensimmäisen vaihteen painotus huomioi tutkimuksen otantaasetelman ja toinen puolestaan vastauskadon kunkin ositteen sisällä Ositekohtainen vastauskadon painotus perustuu kalibrointimenetelmään Painojen kalibroinnissa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan perusjoukon jakaumia Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia

48 Tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Vapaaaikatutkimus tehdään noin vuoden välein Vuoden tiedot on kerätty Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys Vapaaaikatutkimuksen tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla julkistusjärjestelmässä, tietokantataulukkoina ja artikkeleina Vapaaaikatutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki /, Henkilötietolaki /) Tilastokeskuksen Tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna Tilastojen vertailukelpoisuus Vapaaaikatutkimuksen tiedoista on olemassa vertailukelpoiset aikasarjaaineistot vuosilta Lisäksi tietoja on verrattu soveltuvin osin ajankäyttötutkimuksen tietoihin Tietoja verratessa on otettava huomioon erot tiedonkeruumenetelmissä ja kysymyksenasetteluissa Selkeys ja yhtenäisyys Verrattaessa vapaaaikatutkimuksen tietoja muihin vastaaviin tietoihin on otettava huomioon erot tietojen keruissa Puhtaita vertailuasetelmia kyetään tekemään harvoin Kysymysten sanamuotoja koskevaa tutkimusta on olemassa kohtalaisen runsaasti Tutkimuksissa on tehty havaintoja surveyn herkästä luonteesta: pienetkin muutokset sanamuodoissa ja vastausluokissa saavat aikaan joskus huomattaviakin eroja vastausjakaumissa Tämä tulee ottaa huomioon tulosten raportoinnissa ja tiedon käytössä Tasoa koskevia tietoja tulkitessa eri tutkimukset voivat haarukoida tutkimuksen kohteena olevan ilmiön tasoa, mutta faktamaista tiedon käyttöä tulisi välttää

49 Elinolot Lisätietoja Riitta Hanifi Hannu Pääkkönen Juha Haaramo Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma wwwtilastokeskusfi Lähde: Vapaaajan osallistuminen, Tilastokeskus Asiakaspalaute: wwwtilastokeskusfi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh wwwtilastokeskusfi Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh wwweditapublishingfi ISSN = Suomen virallinen tilasto ISBN ISBN (pdf)