Suomen verbinjohto ja sen kuvausongelmat1
|
|
- Väinö Melasniemi
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LEENA KYTÖMÄKI Suomen verbinjohto ja sen kuvausongelmat1 Suomen sananjohto on ehtymätön sampo, joka on yhtä työläs kuvata kuin käyttämäni metaforan kalevalainen lähtökohta. Derivaation johdonmukainen kuvaaminen onkin kriteeristön koetinkivi. Kuvaajan ensimmäinen ongelma on johdosten erottaminen muunrakenteisista sanoista ja sananmuodoista. Tehtävä saattaa tuntua selvältä, varsinkin jos ajatellaan, miten muuttumattomana johdoksen määritelmä on toistunut kirjallisuudessa vuosikymmenestä toiseen: johdos on jobtimelia kantasanasta muodostettu sana. Viime aikoina käsitys siitä, miten derivointi todella tapahtuu, on kuitenkin muuttunut. Ehkäpä prototyyppistä jobtimelia johtamista harrastavatkin pääasiassa vain lingvistit, kuten Alpo Räisänen kärjistäen on esittänyt. Muut kielenkäyttäjät tuottavat uusia sanoja entisten mallien mukaan hyvinkin vaihtelevin prosessein ja morfologisin operaatioin. Seuraavassa rajoitun sanoihin, jotka perinteisen määritelmän mukaan ovat johdoksia eli koostuvat kannasta ja johdinaineksesta, kiinnittämättä huomiota johdosten syntytapaan. Käsittelen ensin johdosten erottamista muista monimorfisista sanoista ja muodoista sekä johtamattomista sanoista. Sen jälkeen esittelen johdoksiksi tulkittavien sanojen ryhmittelyn ongelmia. Lopuksi luonnehdin suomen verbijohdosten produktiivisia päätyyppejä. Johdasten ja yhdyssanojen raja on suhteellisen helppo vetää lähtemällä siitä, että prototyyppinen yhdyssana koostuu vähintään kahdesta sanasta tai sanamaisesta elementistä. Vaikka tämä raja saattaa liikkua, se liikkuu hitaasti: Yhdysosa voi menettää itsenäisyytensä, hahmottua sidonnaiseksi ja siirtyä siten johdinten kategoriaan (esim. -lainen < lajinen). Toisaalta johdinaines voi alkaa hahmottua yhdysasaksi (-läntä, -niekka < ven. -nik). Taivutusmuodoista johdokset erottaa sen perusteella, että uusi johdos taipuu produktiivisesti sanaluokkansa mukaan. 1 Turun yliopistossa pidetyn väitöstilaisuuden alkajaisesitelmä.
2 70 Leena Kytömäki Näin erottuvat taivutusmuodoista myös ne johdokset, joissa johdin taivutuspäätteiden tavoin on tehtäväitään kieliopillinen: esimerkiksi passiivimuoto on yksi persoonamuoto (esim. kaadetaan) mutta passiivijohdos (esim. kaatua) taipuu kaikissa persoonissa, myös passiivissa; peseksen on pestä-verbin refleksiivinen taivutusmuoto, peseytyä taas pestä-verbin produktiivisesti taipuva refleksiivijohdos. Visaisempaa on erottaa johdokset johtamattomista sanoista. Historianisin kriteerein - hyödyntäen sekä tietoa alkuperäisten suomalaisugrilaisten sanojen rakenteesta että etymologisen tutkimuksen tuloksia - voidaan päätellä, mitkä sanat ovat juuria, mitkä johdoksia. Sen sijaan johdoksen synkroniset kriteerit vaihtelevat. Suomen kielestä 1600-luvulta lähtien laaditut kieliopit ja sanakirjat heijastelevat monia, usein ilmaisemattomia johdosten kriteereitä ja 1700-luvulla verbijohdoksina esitellään latinan ja heprean johdosten rakenteeltaan vaihtelevia suomennoksia, joukossa nykytulkinnan mukaan johtamattornia sanoja, yhdyssanoja ja lausekkeita luvulta lähtien sovelletaan myös omapohjaisia rakenteeseen tai merkitykseen tai näihin molempiin perustuvia kriteereitä. Derivaation synkroniseen hahmottumiseen eli johdosten muodon ja merkityksen läpinäkyvyyteen näyttää vaikuttaneen kolme ilmiötä, joita kuvauksissa on sivuttu 1800-luvun lopulta lähtien mutta tutkittu vasta parin viime vuosikymmenen aikana. Nämä ovat produktiivisuus eli johdostyypin tuotettavuus, leksikaalistuminen eli johdoksen vakiintuminen sanaston osaksi ja idiomaattistuminen eli johdoksen merkityksen, usein muodonkin läpinäkyvyyden katoaminen ja näin tapahtuva johdosmaisuuden himmeneminen. Produktiivisuus on johdostyypin ominaisuus, leksikaalistuminen ja idiomaattistuminen taas ovat yksittäisten johdosten kehityskulkuja. Samaa produktiivista rakennetyyppiä edustavien johdosten joukossa voi siis olla idiomaattistuneita (esim. urheil/a, joka ei merkitse 'olla urhea, käyttäytyä urheasti'), sanastoon vakiintuneita mutta yhteyden kantaansa säilyttäneitä leksikaalistuneita johdoksia (esim. pöyhkeillä, joka esiintyy NS:ssa merkityksessä 'olla pöyhkeä, ylvästellä, ylpeillä, kerskua') ja kertakäyttöön luotuja (esim. keveillä, jonka olen tavannut merkityksessä 'suosia kevyttuotteita ja pyrkiä olemaan keveä', ja /etkeillä 'käyttäytyä letkeästi'). Johdoksiksi tulkittavat verbit ovat siis heterogeeninen sanaston alue. Niinpä niiden ryhmittely onkin ongelmallista. Selvyyden vuoksi ryhmittelykriteerit on usein valittu vaihtoehtoisesti joko rakenteen tai merkityksen näkökulmasta. Esimerkiksi Lönnrot etusijaisti sanakirjassaan ( ) rakenteen ja erotti mm. viisi ryhmää pitkälle synonyymisia muutosverbejä kannan sanaluokan sekä kannan muodon ja johtimen perusteella. Ryhmät ovat comparativum (helpota, hurjeta, jäyketä), subjectivum (he/pantua, helpottua, hurjentua, jäykentyä, jäykistyä, känset-
3 Suomen verbinjohto ja sen kuvausongelmat 71 tyä, känsittyä), medium (helppouta 1. helppoutua, hurjaula 1. hurjautua, jäykkeytä 1. jäykkeytyä), translativum (hurjistua, kihkastua) ja illativum (kihkaantua 1. kihkauntua, kiweentyä 1. kiweyntyä). Cannelin otti verbijohdoksia ryhmitellessään (Eräitä merkitysluokkia suomen kielen denominaalisten johdannaisverbien alalta 1930) kriteeriksi merkityksen ja sijoitti nominikantaiset muutosverbit kahteen ryhmään: inkoatiivijohdokset ilmaisevat 'siksi t. siihen tulemista t. joutumista, mitä kantasana merkitsee' (rumenen, hiillyn, helpotun, harmistun, halvennun, eheydyn, kuivun, homehdun jne.) ja reseptiiviset 'sen saamista t. omistamista, sen alaiseksi joutumista, sillä peittymistä t. sekoittumista, mitä kantasana ilmoittaa' (ruostun, tuuletun, haavoitun, ahavoidun, hiestyn jne.). Kuitenkin myös Cannelinin sensiivisten johdosten ryhmässä on muutospiirteen sis ltäviä verbejä (ikävystyn, pahastun)._ Kuvausmenetelmät ovat sidoksissa kuvauksen tavoitteisiin. On selvää, että johdokset helpota, heipantua ja helppoutua voidaan muotokriteerein sijoittaa kolmeen mutta merkityksen mukaan yhteen ryhmään. Yhtä selvää ei sen sijaan ole, miksi semanttisesti ryhmittelevä Cannelin sijoitti johdokset homehtua, hiestyä ja pahastua kolmeen eri ryhmään. Luokituskriteerien valinnan lisäksi kielen kuvaajan onkin tasapainoihava yksityiskohtaisuuden ja yleistävyyden välillä. Mitä suppeampi kohde, sitä tarkemmin se voidaan kuvata havainnollisuuden kärsimättä. Kokonaisia kielen osajärjestelmiä taas on vaikea kuvata selkeästi, ellei maita tinkiä yksityiskohdista. Verbiderivaation kuvaamisessa on nähtävissä heiluriliike yksityiskohtaisen ja yleistävän välillä. Lönnrot sovelsi tarkkoja rakennekriteereitä; Genetz kokeili sekä yleisiä semanttisia että yksityiskohtaisia morfologisia luokituksia; Setälän tavoitteena oli yleistävä rakennelähtöinen ryhmitys, johon merkityskin kytkeytyisi; Cannelin pyrki hienojakoiseen semanttiseen luokitukseen jne. Verbikantaisen verbinjohtojärjestelmän yleiskuva on onnistuttu luomaan varhemmin kuin nominikantaisen. Tämä selittyy sekä deverbaalisen verbiderivaation selvemmästä produktiivisuudesta että johdinten määrätehtävistä. Kuvan voi nykyperspektiivistä tulkiten nähdä hahmottuvan jo varhain kaksijärjestelmäiseksi: Roolijohtimet, yleisimmin TA, TTA ja (TA)(U )(TA) U, toisinaan myös L ja AHTA, varioivat subjektin semanttista roolia (v rt. painaa -painua -painautua -painuttaa - painattaa; nöyristää - nöyristellä; kääntää - käännähtää). Johtimet (TA)L, KSI, SK(NT)L, 1, U, ISE, AJA, AHTA, AISE ja ALTA taas kuvataan nykytermein ilmaisten modifioijina, jotka vaikuttavat kantaverbin tekemisen laatuun (vrt. painaa -painella - paineskella -paineskennella - painaista - painaltaa; hakea - haeskella -haeksia -hakaista; hypätä -hyppiä -hypähtää; valua -valahtaa; kumahtaa - kumista - (se) kumajaa).
4 72 Leena Kytömäki Kun roolijohtimin derivoituja verbejä on haluttu kuvata tarkemmin, on pohdittu esimerkiksi TTA-verbien eli aiheutus- ja teettoverbien (surettaa- pesettää) tai (UT )U-verbien eli esimerkiksi passiivi- ja refleksiiviverbien (kivi painuu pohjaan - hän painuu metsään 1 painautuu maahan) keskinäisiä suhteita. Kriteereitä on etsitty morfologian ohella semantiikasta ja pragmatiikasta. Aiheutus- ja teettoverbit eivät välttämättä eroa morfologisesti. Kausatiivisuffiksi on joko TA (päästää, pienentää) tai (U)T TA (vierittää, ajatteluttaa). Johtimena (U)T TA derivoidaan myös teettoverbejä (teettää, juoksuttaa). Teettotulkintaa varmistamassa voidaan käyttää rekursiivisia muotoja (vierityttää, vedätyttää, tuotattaa, tuotatuttaa). Joskus rekursiivisen muodon voi kielenulkoisen tiedon nojalla päätellä tarkoittavan teettämisen välillisyyttä: "Jos Kekkonen yhä olisi voimissaan, hän teetättäisi vihreillä ministereillä päätöstä viidennestä ydinvoimalasta selluteollisuudelle." (HS ) Kausatiivi- ja kuratiividerivaatio ovat semanttisin määräehdoin produktiivisia; rakennerajoituksia ei ole. Teettojohdosten käytön vähäisemmyys selittyy konstruktion tiiviydestä ja virallistyylisyydestä. Johdosten parafraasit (antaa tehdä; houkutella 1 palkata 1 pakottaa tekemään jne.) ovat sekä rakenteeltaan väljempiä että sisällöltään tarkempia. Myös deverbaalisia (UT )U-johdoksia on ryhmitelty verbin valenssin ja nominijäsenten roolin näkökulmasta: automatiivijohdoksella ei ole agenttia pinta- eikä syvärakenteessa ja sen subjekti on neutraali (Silta sortuu) tai kokija (Minä suutuin). Passiivijohdoksella on agentti merkitystasolla, ja sen subjekti on elollinen tai eloton kohde (X pettää 1 kaataa Y.'n > Ypettyy 1 kaatuu). Refleksiiviverbien (esim. heittäytyä, kääntyä) subjekti on samalla agentti ja kohde: käänny ympäri 'käännä itsesi ympäri'. Automatiivi-, passiivi- ja refleksiividerivaatio ovat syntaktisesti yhdessä suhteessa samanlaisia: ne tekevät verbistä intransitiivisen. Sekä johdin U että johdinyhtymä UT U voivat esiintyä kaikissa tyypeissä, vaikka V-johdin onkin vihje automatiivisuudesta tai passiivisuudesta, UT U refleksiivisyydestä (vrt. painua - painautua, vääntyä- vääntäytyä). U-johtimeen päättyvien verbikantaisten johdosten luokitteleminen kolmia on kriteerisidonnaista ja perustuu vain osaksi derivaatiomorfologiaan. Kielen käytön kannalta kiinnostavaa on verrata näitäkin roolijohdoksia vaihtoehtoisiin ilmaisutapoihin: "Sarja pohjustuu tänään avauskeskustelulla- -."(HS ) Vrt. Tänään nähtävä avauskeskustelu pohjustaa sarjan. Sarjaa pohjustetaan tänään avauskeskustelulla. Myös refleksiivinen johdos pohjustautua on rakenteena mahdollinen, ei kuitenkaan käytössä todennäköinen. Tuskin vaikkapa ravintolan eteisvahtimestari toteaisi asiakkaan jo pohjustautuneen liikaa. Koko rooliderivaatio on määräehdoin produktiivinen toisin kuin modifiointiderivaatio, johon kuuluu myös synkronisesti lähes epäpro-
5 Suomen verbinjohto ja sen kuvausongelmat 73 duktiivisia tyyppejä. Deverbaaliset 1-johdokset (hyppiä, kieriä) samoin kuin ISE- ja AJA-verbit (helisee, heläjää) sekä ne U-johtimiset verbit, joissa U:lla on kontinuatiivisuuden ilmaisufunktio (heilua, vrt. heilahtaa) kontrastoituvat supistumaverbien tai momentaanijohdosten kanssa sekä rakenteeltaan että merkitykseltään, mikä tukee niiden hahmottumista johdoksiksi. Toisaalta niiden hahmottumista johdoksiksi hämärtää kantasanan puuttuminen ja rajoittuminen osin deskriptiivisanastoon. AJA-verbit eivät nykysuomalaisen kielitajun mukaan kuulu yleiskieleen. Selvemmin hahmottuvat johdoksiksi kaksi muuta kantaverbin teonlaatua modifioivaa johdostyyppiä: frekventatiivit eli L-derivaatio (laulella, lauleskella, myyskennellä) ja momentaanit eli AHTA- ja AISE-, itämurteissa osin myös ALTA-derivaatio (laulahtaa, tempaista, heitältää, kiskaltaa). Frekventatiividerivaatio on yleiskielessä produktiivisempi kuin momentaaniderivaatio, joka sekin on sekä rakenteeltaan että merkitykseltään läpinäkyvä. Nykysuomen sanakirjassa on frekventatiiveja kolme kertaa niin paljon kuin momentaaneja. L-derivaatiolla ei juuri ole rakennerajoituksia. Sillä ilmaistava tapahtumisen tai toiminnan sattumanvarainen jaksoittaisuus tai toistuminen on yleisempää kuin momentaanisuus. Toisaalta momentaanijohdokset ovat merkitykseltään selvempiä ja niissä on vähemmän idiomaattistuneita johdoksia kuin frekventatiiveissa. Frekventatiividerivaatio ei olekaan semanttisesti aivan homogeeninen. Prototyyppimerkityksen eli sattumanvaraisen jaksoittaisuuden sijasta johdoksilla ilmaistaan useimmiten ailahtelevaa keskittymistä, vähättelevyyttä ja leikillisyyttä. L-johtimella voidaan ilmaista myös vireillä olevaa prosessia (aloitella); yrittämistä merkitsevät ns. konatiiviverbit (lupailla, kosiskella, rauhoitella) ovat yksi tämän merkitysryhmän alalaji. Frekventatiiveja käytetään toisaalta vähättelyyn, toisaalta kohteliaisuutta ja tunkeilemattomuutta tavoiteltaessa. Joukkoviestimissä suositaan nykyään rentoa ja epävirallista tyyliä, johon frekventatiivit sopivat. Frekventatiivijohdosta voidaan tyylisyistä käyttää jopa kertatekemisestä: "Kyllä sinullekin palkinto annellaan." (Radio Auran Aallot ) 1800-luvun lopulta periytyy tapa luetella momentaanijohtimina AH TA, AISE ja ALTA, jonka epäproduktiivisuudesta yleiskielessä tosin huomautetaan. Momentaaniderivaation produktiivisuutta rajoittaa se, että kannoiksi eivät yleensä käy johdosverbit. Sen tapaiset esimerkit kuin keksaista ja leipaista, joiden kannoiksi on tulkittava keksiä ja leipoa, tosin harjuttavat tätä väitettä, ellei niitä sitten tulkita todisteiksi siitä, että 1-derivaatio on menettänyt läpinäkyvyytensä. Derivaatiolla on semanttisiakin rajoituksia: momentaaniderivaatiolla ilmaistavaa hetkellisyyden piirrettä ei voi liittää kaikkiin verbeihin. AHTA-johdin voi il-
6 74 Leena Kytömäki maista myös toiminnan tai tilan alkamista (istahtaa, nukahtaa). AISE on subjektin tahallisuutta edellyttävien transitiiviverbien momentaanijohdin. Myös momentaaniderivaatio sopii epävirallisuutta, tuttavallisuutta, huolettomuutta tai toisaalta kohteliaisuutta ja tunkeilemattomuutta tavoittelevaan tyyliin (Lukaisisitko tämän mietinnön huomiseksi). Suomen kielen denominaalisten verbijohdosten kuvaaminen on alusta lähtien ollut hankalampaa kuin deverbaalisten. Kieliopeissa saattaa kuitenkin esiintyä ajatus denominaalisen verbiderivaation tärkeydestä sanastoa kartutettaessa. Nomini- ja partikkelikantaisia johdoksia kuvataan vielä 1800-luvun kieliopeissa osin etymologioiden yksittäisinä lekseemeinä, ei järjestelminä. Esimerkiksi Renvall ryhmittelee kieliopissaan (1840) vain deverbaalisia verbijohdoksia. Jos kieliopeissa kuvataan denominaalisia verbijohdoksia, ne saavat vähemmän huomiota kuin deverbaaliset tai niitä kuvattaessa käytetään samoja näkökulmia kuin kuvattaessa deverbaalisia: transitiivisuutta ja intransitiivisuutta, subjektin roolia ja tekemisen kestoa. Kuvauksissa on myös mukana nominikantaisia verbijohdoksia ilman, että kannan kategoriaan kiinnitetään huomiota. Mm. Setälä jättää käytännöllisessä verbijohdosten viisijaossa kannan kategorian toissijaiseksi. Niin ikään derivaatioaskelten erottaminen on pitkään epäjohdonmukaista, vaikka jo Lönnrotin sanakirjassa paikoin näkyy mahdollisuus hahmottaa sama johdos eri tavoin: hupsutel/a 1) 'narra' (hupsuttaa) ja 2) 'fånas, fjollas, tokas, galnas, stollas' (hupsu). Muutamat denominaalisten verbijohdosten tyypit erottuvat toisia varhemmin, muutosverbit jo 1600-luvulla, suhtautumisjohdokset 1700-luvulla. Johtimena on näissä määräfunktio. Juuri johtimen ja sen tehtävän suhteen häilyvyys onkin hankaloittanut denominaalisen verbiderivaation kuvaamista. Denominaalisissa verbijohdoksissa esiintyvät johtimet ja johdinyhtymät voi tehtävän luonteen mukaan jakaa kolmia: 1) Johdin paljastaa johdoksen merkitystyypin eli ilmoittaa, mihin asemaan kantanomini on verbistetty. Esimerkiksi NE-johdin esiintyy tyypillisesti muutosverbeissä (kalpenee). Yleisimmin muutosverbejä derivoidaan V-loppuisilla johdinyhtymillä (harmistuu, löysentyy, löystyy). AHTA-johtimella tuotetaan kannan kaltaiselta vivahtamista merkitseviä partisiippimuotoja (marxahtava). 2) Johdin antaa vihjeen merkitystyypistä. TTA voi olla yleisverbistin (kellottaa 'saada aika kellolla'), mutta useimmin se esiintyy kannan ilmaisemalla varustamista merkitsevissä (esim. pöntöttää) tai deskriptiivisissä verbeissä (pölöttää). Puhuttelujohdoksia derivoidaan yhtymällä (I)TTA-L (gurutel/a, seditellä). Kartnan tarkoitteen keräämistä tai pyydystämistä merkitsevissä kaptatiiviverbeissä johdin on yleensä STA (siiastaa) ja kääntämistä merkitsevissä lingvatiiviverbeissä NTA (inarintaa).
7 Suomen verbinjohto ja sen kuvausongelmat 75 3) Johdin on yleisverbistin. Näitä ovat esimerkiksi TA (diivata, diskota, kokoustaa, lahota, morjestaa, mätästää, päivällistää, rakastaa jne.) ja 1/ITS (aarioida, kavioida, laiskuroida, lisiä, muumioida, näppäröidä, utopioida jne.), jotka esiintyvät puhuttelujohdoksia lukuun ottamatta kaikissa denominaalisten verbijohdosten merkitysryhmissä. Yhtymä (T )TA-L esiintyy verbistimenä muissa kuin muutos- ja aiheutusverbeissä, mikä selittyy L-johtimen luonteesta (vrt. rooli- ja modifiointiderivaatio): aatteilla, bossanovailla, euroilla, heilailla, hei/astella, hittoilla, keskikouluilla, linnailla, pizzailla, ujoilla jne. Verbistimellä derivoidulle johdokselle ei aina ole tarjolla luontevaa parafraasia: "Toinen asia on, että lapset ovat kuitenkin päässeet näkemään tieteis- ja kauhutarinoita - siksi lavasteissa ja tehosteissa ei parane maitoilla." (HS ) Derivaation tutkimista säätelee osaltaan kohdekieli. Suomi suomalais-ugrilaisena kielenä tarjoutuu johto-opista kiinnostuneen samroottavaksi runsaana ja rönsyilevänä. Sananmuodostukseen vaikuttaa kuitenkin myös kielenulkoinen todellisuus: kielikontaktit muuttavat kieltä, kieltä kehitetään ja ohjaillaan, kieli eriytyy tarkoituksen ja tilanteen mukaan. Johdasten kuvaaminen edellyttääkin äänne-, muoto- ja merkitysrakenteen lisäksi syntaksin, tekstin ja tyylin huomioon ottamista.
Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
Trollittaa niin että ihan lollittaa : tta-johtimiset uudisverbit
Trollittaa niin että ihan lollittaa : tta-johtimiset uudisverbit Maisterintutkielma Reetta Niinisalo Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen
DEVERBAALIT NTI- JA MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMIEN KORPUKSESSA
DEVERBAALIT NTI- JA MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMIEN KORPUKSESSA Riitta Kolu Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Elokuu 2012 Tampereen
Sananmuodostus ja konteksti 1
Sananmuodostus ja konteksti 1 ALPO RÄISÄNEN Lingvisti kuvaa sananmuodostusta tavallisesti kielen rakenteesta lähtien. Tällöin on esimerkiksi suomen kielen synkronista johto-oppia käsiteltäessä viime aikoina
luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
(5) Mina nain sen ja se oli ehkajo pitkaan katsellut minua. (Leena Krohn, http://kirjailijat.kirjastot.fi.)
EDINAFEJŐS Budapest ArtikkeIissani kasittelen suomen kielen niin sanottllja frekventatiivijohdoksia ja frekventatiiviverbeja. Aihe on merkittava SUOluen kielen kanna Ita jo siksi, etta suomen kielessa
FREKVENTATIIVIVERBIEN KÄYTTÖ SIMO HÄMÄLÄISEN KÄTTENPÄÄLLEPANIJAT
ALESSANDRA TARANTINO FREKVENTATIIVIVERBIEN KÄYTTÖ SIMO HÄMÄLÄISEN ROMAANISSA KÄTTENPÄÄLLEPANIJAT 1. LYHYT SELOSTUS ROMAANIN SISÄLLÖSTÄ Romaanin Kättenpäällepanijat alaotsikko on 'ilosteleva kertomus nuoresta
Verbijohdosten semanttiset funktiot ja kannan tarkoitteen rooli
Verbijohdosten semanttiset funktiot ja kannan tarkoitteen rooli Kateřina Nývltová Pro gradu -tutkielma Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma Kieli- ja käännöstieteiden laitos Humanistinen tiedekunta
Asiasanat: leksikologia, morfologia, sananmuodostus, produktiivisuus, johdokset, yhdyssanat, yhdysverbit, yhdyspartisiipit
VERBAALIYHDYSSANAT HS 2000 2001 -KORPUKSESSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa elokuussa 2006 Suvi Levonen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos LEVONEN, SUVI: Verbaaliyhdyssanat
VERBIJOHTIMET -UTU- JA -VNTU- SUOMEN YLEISKIELESSÄ
VERBIJOHTIMET -UTU- JA -VNTU- SUOMEN YLEISKIELESSÄ Pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopisto Suomen kieli Toukokuu 2016 Viivi Huhtinen ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty
adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
Muodolliset kieliopit
Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.
Kieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
Silmät sinertää ja alaoksat rusehtaa Muuttumattoman ja muuttuvan värisyyden kuvaaminen suomen kielen värinnimikantaisilla essentiaaliverbeillä
Silmät sinertää ja alaoksat rusehtaa Muuttumattoman ja muuttuvan värisyyden kuvaaminen suomen kielen värinnimikantaisilla essentiaaliverbeillä Pro gradu -tutkielma Veera Hatakka 013739957 Helsingin yliopisto
Voisitko apua? Suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljillä. Pro gradu Kati Penttinen
Voisitko apua? Suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljillä Pro gradu Kati Penttinen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomen kieli Lokakuu 2010 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty
Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan
lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
Derivaatiokielioppia 1: verbijohdokset
EEVA KANGASMAA-MINN Derivaatiokielioppia 1: verbijohdokset Wienin lingvistikongressissa 1977 esitti neuvostoliittolainen tutkija E. A. Zemskaja ajatuksen, että sanakirjoissa ja muissa kielitieteellisissä
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta
Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty
Johto-opin (sivu)rooli kielenopetuksessa
SIMON VALÉRIA Budapest Johto-opin (sivu)rooli kielenopetuksessa Kielenkayttö - kasitetta karkeasti tulkiten - on mentaalileksikkomme elementtien toisiinsa liittamista tiettyjen saantöjen mukaan. Kielenoppijan
Deri vaatio kielellisenä prosessina
EEVA KANGASMAA-MINN Deri vaatio kielellisenä prosessina Unkarilaissyntyinen amerikkalainen kielentutkija John Lotz huomautti minulle kerran, nelisenkymmentä vuotta sitten, että suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
Teettoverbit: johdon ja taivutuksen välimaastoa
LEENA KYTÖMÄKI Teettoverbit: johdon ja taivutuksen välimaastoa Teettoverbit eli kuratiivit (nimityksestä ks. Cannelin 1931, 194; Tunkelo 1938, 516) ovat deverbaalisia verbijohdoksia, joita derivoidaan
Kieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Leksikko ja kieli Taivutus Johtaminen Luento 8: Leksikko Mitä tiedämme sanasta? nukkua miten sana lausutaan sanan merkitys miten sanaa käytetään kielellisessä rakenteessa
Eläkeviraston suomenkieliset tekstit vertailevasta näkokulmasta
Eläkeviraston suomenkieliset tekstit vertailevasta näkokulmasta Eveliina Tolvanen, FM Tohtorikoulutettava, Pohjoismaiset kielet, Turun yliopisto & Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. Kielineuvoston
Suomen kielen paikkaa ilmaisevien -la- ja -mo-johdosten rakenne ja merkitys
Suomen kielen paikkaa ilmaisevien -la- ja -mo-johdosten rakenne ja merkitys Marisanna Kaasalainen Pro gradu -tutkielma Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus Suomen kieli, kieliasiantuntijan
VERBIJOHDOKSET ne JA ntu NYKYKIELESSÄ
VERBIJOHDOKSET ne JA ntu NYKYKIELESSÄ Jaana Kariniemi Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2007 Tampereen yliopisto Suomen kieli Kieli- ja käännöstieteiden
Derivaatiokielioppia 2: verbikantaiset nominijohdokset
EEVA KANGASMAA-MINN Derivaatiokielioppia 2: verbikantaiset nominijohdokset Nominijohdokset ovat ryhmänä paljon hankalammin eriteltäviä kuin verbijohdokset. Kyseeseen tulevat suffiksit esiintyvät nekin
Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä
lektiot Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä Areaalis-typologinen tutkimus Merja Salo Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 25. huhtikuuta 2015 Typologisesti suomalais-ugrilaiset
Kieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
Kieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM
SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI Semantiikan ja pragmatiikan pk UM 1 Semanttisten roolien abstrahointi antaja/juoksija/tekijä > Agentti ajattelija /havaitsija/kokija (Emoter)> Kokija Agentti/Kokija (Experiencer)
Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto
Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa
Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
VEPSÄN KIELEN MOMENTAANISET JA FREKVENTATIIVISET VERBIJOHDOKSET
VEPSÄN KIELEN MOMENTAANISET JA FREKVENTATIIVISET VERBIJOHDOKSET JOHDOSTEN RAKENTEEN, MERKITYKSEN JA KÄYTÖN TARKASTELUA Ulriikka Puura 2007 Pro gradu -tutkielma Itämerensuomalaiset kielet Suomalais-ugrilainen
Luento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
Pohjoissaamen verbijohtimista: -alla-frekventatiivien tarkastelua
Pohjoissaamen verbijohtimista: -alla-frekventatiivien tarkastelua Pekka Aho 2010 Pro gradu -tutkielma Saamentutkimus Suomen kielen, suomalaisugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
SUOMEN JA VIRON U-JOHTIMISET VERBIT Johannes Linnankosken romaanissa Pakolaiset ja sen vironnoksissa Põgenejad ja Pagulased
SUOMEN JA VIRON U-JOHTIMISET VERBIT Johannes Linnankosken romaanissa Pakolaiset ja sen vironnoksissa Põgenejad ja Pagulased Suomen kielen pro gradu tutkielma Tampereen yliopistossa joulukuussa 2004 Leena
Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
Johdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
Aluksi. 2.1. Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö
Aluksi Matemaattisena käsitteenä lineaarinen optimointi sisältää juuri sen saman asian kuin mikä sen nimestä tulee mieleen. Lineaarisen optimoinnin avulla haetaan ihannearvoa eli optimia, joka on määritelty
-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 2000-2001
-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 000-00 Mari Salo Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 0 Tampereen yliopisto Suomen kieli
Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto Valitse muokkaustila päälle kurssialueen etusivun oikean yläkulman painikkeesta.
Sanasto Sanasto -työkalulla voi laatia sanakirjan tapaisen sanaston, jonka hakusanoja (käsitteitä ja niiden määritelmiä) voidaan selata ja opettajan niin halutessa myös kommentoida. Sekä opettaja että
2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä
2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja
Reaaliluvut 1/7 Sisältö ESITIEDOT:
Reaaliluvut 1/7 Sisältö Reaalilukujoukko Reaalilukujoukkoa voidaan luonnollisimmin ajatella lukusuorana, molemmissa suunnissa äärettömyyteen ulottuvana suorana, jonka pisteet ja reaaliluvut vastaavat toisiaan:
Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista
EEVA KANGASMAA-MINN Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista Suomen kielen verbit muodostavat epäyhtenäisen, järjestäytymättömän rykelmän. Konjugaatioeroja ei ole, ellei oteta huomioon jäänteenä
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2
Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan
Puhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
Terhi Savonen. TÄÄLTÄ TULEE VÄLIPALAAJA! Tutkimus lapsenkielen johdoksista
Terhi Savonen TÄÄLTÄ TULEE VÄLIPALAAJA! Tutkimus lapsenkielen johdoksista Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta Pro gradu -tutkielma Tammikuu 2019 TIIVISTELMÄ Savonen, Terhi: Täältä tulee välipalaaja!
Kieli merkitys ja logiikka
Luento 7 Kieli merkitys ja logiikka Luennot 7 ja 8: sivut 237-274 Luento 7: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kieli ja tulkinta Predikaattilogiikka
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
ILO IRTI VALOKUVISTA - Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kuvapankin käyttöopas
ILO IRTI VALOKUVISTA - Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kuvapankin käyttöopas 1 SISÄLLYS: Sisällyluettelo ja kuvapankin tunnukset 1 Viestintäpäällikö Paula Salosen tervehdys 2 1. UUDEN VALOKUVAN LISÄÄMINEN
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää
JOHTIMEN PRODUKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SUOMEN KIELEN VOKAALIVARTALOMUOTOJEN HYVÄKSYTTÄVYYTEEN
JOHTIMEN PRODUKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SUOMEN KIELEN VOKAALIVARTALOMUOTOJEN HYVÄKSYTTÄVYYTEEN Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 12.1.2019 Inka Keränen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkielman
Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa
Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä
TEKIJÄNNIMET MIKAEL AGRICOLAN TEOSTEN KIELESSÄ
TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA SER. C OSA TOM. 328 SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA TEKIJÄNNIMET MIKAEL AGRICOLAN TEOSTEN KIELESSÄ Henkilötarkoitteisten johdosten merkitykset,
0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat
LAUSEENVASTIKKEET 0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat Persoonassa taipuvia verbimuotoja eli predikaatiksi käyviä muotoja eli finiitti-muotoja ovat teen, teet jne. + tehdään, sillä
LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:
Mikael Agricolan teosten yhdysadjektiivit
TANJA VAITTINEN Mikael Agricolan teosten yhdysadjektiivit utkimukseni aiheena ovat Mikael Agricolan teoksissa esiintyvät yhdysadjektiivit, kuten epäkelvoton, epälukuinen, eriseurainen, jokapäiväinen, jälkeentulevainen,
Sonera Viestintäpalvelu VIP
Sonera Viestintäpalvelu VIP Poissaolotiedotetoiminnallisuuden käyttöopas 1 (8) Sonera Viestintäpalvelu VIP - poissaolotiedotetoiminnallisuus Toiminnallisuuden kuvaus Poissaolotiedotteen aktivoit päälle
HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4
HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää
Hakusuosikit. Unifaun Online 2015-12-16
Hakusuosikit Unifaun Online 2015-12-16 2 Sisältö 1 Hakusuosikit... 3 1.1 Käsitteitä... 3 1.2 Symboleita ja painikkeita... 3 1.3 Luo Hakusuosikki... 4 1.4 Hakusuosikin käyttö... 7 1.5 Poista hakusuosikki...
2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2
Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä
Saara Rikalainen TEONNIMIJOHTIMET KARJALANKIELISISSÄ SANOMALEHDISSÄ. -nta ~ ndu, -nti ja -mini ~ -mine nominaalistajina. Pro gradu -tutkielma
Saara Rikalainen TEONNIMIJOHTIMET KARJALANKIELISISSÄ SANOMALEHDISSÄ -nta ~ ndu, -nti ja -mini ~ -mine nominaalistajina Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Itä-Suomen yliopisto Toukokuu 2013 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
Mikä on johdosten paik a?
LEENA KYTÖMÄKI Mikä on johdosten paik a? Pohdin tässä artikkelissa johdosten asemaa yksikielisessä yleissanakirjassa. Taustaksi esittelen yhteenvedonomaisesti niitä kriteereitä, joilla kieliopin ja leksikon
Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:
FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot
f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.
Ääriarvon laatu Jatkuvasti derivoituvan funktion f lokaali ääriarvokohta (x 0, y 0 ) on aina kriittinen piste (ts. f x (x, y) = f y (x, y) = 0, kun x = x 0 ja y = y 0 ), mutta kriittinen piste ei ole aina
adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö. 18.11.2008 Harri Laine 1
Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö 18.11.2008 Harri Laine 1 Olioiden yhteistyö Oliokeskeisen ohjelmistonäkemyksen mukaan ohjelmiston palvelut tuotetaan olioiden yhteistyön tuloksena. Ohjelmisto
Etunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa.
1 Magneettiset navat Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1. Nimeä viisi esinettä, joihin magneetti kiinnittyy. 2. Mitä magneetin
5. MORFOLOGIA l. muotorakenne
5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella
-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta
! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat
AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI
AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI Tiina Kosunen tiina.kosunen@helsinki.fi Sisältö Portfolio??? Portfolion kaksi roolia Yliopistoportfolion rakenne ja sisältö Portfolio CV Hyvä / huono / turha portfolio
LUOKANOPETTAJA VAI LUOKAN OPETTAJA? Abiturienttien yhdyssanataidot osittaissanelutestillä mitattuna. Pro gradu -tutkielma Tarja Eerola
LUOKANOPETTAJA VAI LUOKAN OPETTAJA? Abiturienttien yhdyssanataidot osittaissanelutestillä mitattuna Pro gradu -tutkielma Tarja Eerola Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomen kieli Huhtikuu 2010 JYVÄSKYLÄN
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa
Oulun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut
Oulun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Kolmen peräkkäisen kokonaisluvun summa on 42. Luvuista keskimmäinen on a) 13 b) 14 c) 15 d) 16. Ratkaisu. Jos luvut
Predikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
Lausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla
Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.
Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla
Verbien morfosyntaksista, osa 2
Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,