MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS
|
|
- Sofia Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Toimintakertomus 2011 Mikkelin yliopistokeskus 1 Toimintakertomus 2011
2
3 Sisältö Katsaus vuoteen Mikkelin yliopistokeskus 7 Yliopistokeskuksen painopistealat ja yksiköt 13 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 20 Opetus 22 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen 25 Tapahtumia vuonna Henkilöstö ja rahoitus 32 Yhteystietoja 35 Mikkelin yliopistokeskus 3 Toimintakertomus 2011
4 Pääsihteeri Matti Malinen Katsaus vuoteen 2011 Vuosi 2011 oli suurten linjausten vuosi mikkeliläisessä yliopistotoiminnassa. Merkittävin muutos oli Vihreän kemian laboratorion siirtyminen Itä-Suomen yliopistosta Lappeenrannan teknillisen yliopiston alaisuuteen vuoden 2011 alussa. Nyt yliopistokeskus koostuu Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toiminnoista. Muutos oli myös hyvä kohta tarkistaa yhteistyön pohjana oleva sopimus sekä yliopistokeskuksen yhteinen strategia. Ohjausryhmä päätti molempien päivittämisestä tammikuussa Mikkelissä reagoitiin nopeasti Jorma Ollilan johtaman maabrändivaltuuskunnan esitykseen Luomuinstituutin perustamisesta. Keväällä 2011 käynnistyi Mikkelin kaupungin aloitteesta Luomuinstituutin perustamisedellytysten selvitystyö TkT, KTT, Tarja Cronbergin johdolla. Lisäksi Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus käynnisti selvitystyön Digitaalisten aineistojen tutkimuksen käynnistämisestä Mikkelissä. Uusia avainhenkilöiden rekrytointeja tehtiin Mikkelissä vuoden 2011 aikana kaksi, molemmat Ruralia-instituuttiin. Osuustoiminnan tutkimusjohtajan tehtävää valittiin jatkamaan OTT Hagen Henrÿ ja uuteen elintarviketutkimuksen tutkimusjohtajan tehtävään valittiin FT Carina Tikkanen-Kaukanen. Uusia yliopistokeskuksen toimijoiden yhteishankkeita käynnistyi vuonna 2011 kaksi. Näitä olivat Pienyrityskeskuksen ja Digitointi- ja konservointikeskuksen Real Case Lab, jossa kehitetään palveluja digitaalisista aineistoista, sekä Pienyrityskeskuksen, Ruralia-instituutin ja LUT Savon Koulutusvienti -hanke yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi vuoden 2011 aikana toteutettiin Pienyrityskeskuksen toteuttamana yliopistokeskuksen yhteinen palvelujen ja osaamisen tuotteistamiskoulutus. Yksi yliopistokeskuksen toiminnan tärkeimmistä elementeistä, kansainvälisyys näkyi vuonna 2011 muun muassa noin 30 seminaari- ja konferenssimatkan tukemisella yliopistokeskusrahoituksella eri puolille maailmaa. Kansainvälisiä tutkimuskonferensseja järjestettiin yksi, kun Ruralia-instituutti isännöi kansainvälistä Osuustoiminnan ICA-tutkimuskonferenssia syksyllä Kansainvälisistä asiantuntijatehtävistä huomattavin oli professori Mika Sillanpään nimitys yhdeksi GEO 5 -raportin (Fift Global Environment Outlook report) vastuulliseksi tieteelliseksi arvioijaksi. Tapahtumien osuus Mikkelin yliopistokeskuksessa oli edelleenkin merkittävä. Suurin yksittäinen tapahtuma oli Mikkelin ammattikorkeakoulun ja MTT Mikkelin kanssa kolmatta Mikkelin yliopistokeskus 4 Toimintakertomus 2011
5 kertaa yhteistyössä järjestetty Mikkelin Tiedepäivä, jossa oli yli 200 osallistujaa. Lisäksi Mikkelin yliopistokeskus osallistui Mikkelin ammattikorkeakoulun toteuttamaan Kampusfestariin huhtikuun lopussa. Muita vuoden 2011 aikana järjestettyjä tapahtumia olivat mm. ammattikorkeakoulun kanssa toteutetut yhteistyölounaat ja MUC-yksiköiden henkilökunnan tilaisuudet. Studia Generalia -yleisöluentoja järjestettiin yhteensä 9 kahdessa luentosarjassa: Mikkeli 2020 ja Venäjä. Mikkeli luentosarja järjestettiin yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa. Siinä perehdyttiin kaupungin kehittämiseen eri näkökulmista. Venäjä-luentosarja oli jatkoa jo pitkään jatkuneelle yhteistyölle maakuntaliiton, kauppakamarin ja Venäjä-seuran kanssa. Muutoksista huolimatta tai niiden ansiosta Mikkelin yliopistotoiminnot ovat vakaalla pohjalla ja kansainvälisyys on arkea kaikessa toiminnassamme. Matti Malinen Pääsihteeri Mikkelin yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskus 5 Toimintakertomus 2011
6 Mikkelin yliopistokeskuksen profiili YMPÄRISTÖ- TEKNOLOGIA LUOMU JA MAASEUDUN UUDISTAMINEN PK-YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTA DIGITOINTI JA SÄHKÖINEN MUISTI Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Savo Sustainable Technologies Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus International Business -kandidaattiohjelma Helsingin yliopisto Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Mikkelin yliopistokeskus 6 Toimintakertomus 2011
7 Mikkelin yliopistokeskus Yleistä Mikkelin yliopistokeskus (MUC) on tiedeyhteisö, joka toimii verkostomaisesti. Yliopistokeskuksessa tekevät yhteistyötä kolmen yliopiston; Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksiköt. Mikkelin yliopistokeskukseeen kuuluvat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Business -kandidaattiohjelma, (BScBA) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Savo Sustainable Technologies Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö. Itä-Suomen yliopiston Mikkelissä toimiva Soveltavan ympäristökemian laboratorio siirtyi osaksi Lappeenrannan teknillistä yliopistoa vuoden 2011 alusta. Yliopistokeskuksen toiminta on tieteellistä tutkimusta, yliopisto-opetusta ja vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Sen tutkimus ja koulutus tuottavat ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka edistävät alueellista, kestävää kehittämistä ja yrittäjyyttä. Yliopistokeskuksen toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä emoyliopistojen sekä alueen ja sen yritysten kanssa. Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnassa yhdistyvät luontoon ja ympäristöön liittyvien osaamisalojen yhdistäminen tekniikkaan ja yrittäjyyteen. Kansainvälisyys on arkipäivää kaikissa yliopistokeskukseen kuuluvissa yksiköissä. Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat ovat: Ympäristöteknologia Luomu ja maaseudun uudistaminen Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Digitointi ja sähköinen muisti Mikkelin yliopistokeskus 7 Toimintakertomus 2011
8 Kuva: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 8 Toimintakertomus 2011
9 Tavoitteet Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnassa yhdistyvät vahva, kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusosaaminen ja alueellinen kehittäminen. Huippututkimus halutaan kytkeä tiiviisti alueeseen ja näin täydentää emoyliopistojen osaamista. Tavoitteena on laajentaa ja vahvistaa toimintaa jatkossa, lisätä yliopisto-opintojen tarjontaa, vahvistaa yliopistollisen tutkimuksen asemaa alueella ja lisätä yliopistojen välistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Päämääränä on tuottaa Etelä-Savon maakunnalle hyötyä, vaikka yliopistokeskus toimii alueen ulkopuolellakin. Se vaatii aktiivista vuorovaikutusta elinkeinoelämän ja muiden alueellisten sidosryhmien kanssa. Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön alueella on oleellinen osa yliopistokeskuksen toimintaa: sitä tehdään esimerkiksi käytännön kehittämishankkeissa ja aikuiskoulutuksella. Alueen koulutustasoa nostetaan monitieteisen ja laaja-alaisen yliopistollisen koulutustarjonnan avulla. Painopiste on aikuiskoulutuksessa. Hallinnollinen asema Mikkelin yliopistokeskus perustettiin vuonna 2004, jolloin Mikkelin kaupunki ja emoyliopistot allekirjoittivat yhteistyösopimuksen yliopistokeskuksen perustamisesta. Yliopistoyksiköt ovat emoyliopistojensa alaisia ja itsenäisiä suhteessa Mikkelin yliopistokeskukseen. Strategisesta johtamisesta vastaa ohjausryhmä, johon kuuluvat emoyliopistojen rehtorit ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii koordinoivan yliopiston eli Helsingin yliopiston rehtori. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Vararehtori Hannu Seristö, Aalto-yliopisto Kaupungijohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki Vararehtori Hannu Rantanen, LUT Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, sihteeri Mikkelin yliopistokeskus 9 Toimintakertomus 2011
10 Operatiivisista toiminnoista vastaa johtoryhmä. Sen jäseniä ovat paikallisten yliopistoyksiköiden edustajat ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Puheenjohtajuus on vaihtuva. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmä Kaupungijohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki, puheenjohtaja Johtaja Joan Lofgren, Aalto-yliopisto, International Business kandidaatti -ohjelma Professori Mika Sillanpää, LUT Savo Johtaja Pentti Mustalampi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Johtaja Pirjo Siiskonen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, varapuheenjohtaja Johtaja Majlis Bremer-Laamanen, Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, sihteeri Suunnittelija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, tekninen sihteeri Yliopistokeskustyötä koordinoi koordinaatioyksikkö, jossa työskentelevät pääsihteeri, viestintäsuunnittelija ja suunnittelija. Koordinaatioyksikkö on hallinnollisesti Helsingin yliopiston alainen. Yliopistokeskuksella on neuvottelukunta, johon kuuluu kansanedustajia ja tärkeimpien sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Sen tehtävänä on: toimia edunvalvonnan välineenä valtakunnan tasolla sekä alueen ja yliopistojen välisenä tiedotus- ja vuorovaikutuskanavana, edistää alueella tehtävää tutkimus- ja koulutustyötä seuraamalla tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan tilaa ja tarvetta suhteessa toimintaympäristön muutoksiin, edistää yliopistokeskuksen tehtävien toteuttamisen yleisiä edellytyksiä ja tehdä alueen yliopistotoimintojen kehittämistä koskevia aloitteita ja esityksiä. Kuva: Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskus 10 Toimintakertomus 2011
11 Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunta 2011 Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, pj. Päätoimittaja Tapio Honkamaa, Länsi-Savo Oy Asiakaspäällikkö Harri Huhta, MTT-Mikkeli Toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen, Osuuskauppa Suur-Savo Kansanedustaja Katri Komi Toimitusjohtaja Markku Kakriainen, Etelä-Savon kauppakamari Kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki Vararehtori Kimmo Kontula, Helsingin yliopisto Rehtori Heikki Saastamoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Vastuualueen johtaja Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Toimitusjohtaja Miika Puukko, Platom Oy Yrittäjä Pepita Pylkkänen, Tertin kartano Toimitusjohtaja Seppo Rantala, Helprint Oy Toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech Oy Kansanedustaja Lenita Toivakka Kansanedustaja Pauliina Viitamies Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, sihteeri Suunnittelija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, tekninen sihteeri Toimitilat Yliopistokeskukseen kuuluvat yksiköt toimivat Mikkelissä kolmessa toimipisteessä; Yliopistokeskus-kampuksella, Kasarmin kampuksella sekä Pursialan kaupunginosassa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksella on toimipisteet myös Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. LUT Savon toimipisteet sijaitsevat Mikkelin lisäksi Varkaudessa ja Savonlinnassa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla on yksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella. Vuonna 2011 alkoi Turva- ja materiaalitekniikan keskuksen rakennustyöt, johon Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Savo siirtyy. Mikkelin yliopistokeskus 11 Toimintakertomus 2011
12 Kuva: Paula Myöhänen
13 Yliopistokeskuksen painopistealat ja yksiköt Ympäristöteknologia Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Savo Sustainable Technologies Ympäristöteknologian tutkimusta Mikkelin yliopistokeskuksessa tekee Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksikkö LUT Savo Sustainable Technologies, johon kuuluvat Vihreän kemian laboratorio, ASTRaL-laboratorio sekä Bioenergiatekniikan tutkimusryhmä. Vihreän kemian laboratorion tutkimusalat ovat ioniliikkuvuusspektrometria, ympäristöanalytiikka, nano-mittakaavan adsorptio, sähkökemialliset veden ja maaperän puhdistustekniikat ja kehittyneet hapetustekniikat. Sen ensimmäisenä toimintavuotena Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kirjoitettiin yhteensä 34 kansainvälisesti referoitua tieteellistä julkaisua ja kaksi väitöskirjaa. Monta uutta Tekes-rahoitteista tutkimushanketta sai rahoitusta. Laboratoriolla oli myös kaksi Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijatohtorihanketta vuonna Laboratorio valittiin LUT:n tutkimuksen kärkiyksiköksi vuosiksi Laboratorio käynnisti tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa niin Etelä-Savon alueella kuin valtakunnallisesti Tekes-hankkeiden kautta. Uusia yritysyhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Mipro Oy, Fibrocom Oy, Ekokem Oy, Teollisuuden vesi Oy ja KV Automation Oy. Laboratorio on käynnistänyt tutkimustyötä myös Savonlinnassa perustamalla tutkimusjohtaja Kari Ullakon johdolla älykkäiden materiaalirakenteiden tutkimusryhmän. Kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä on esimerkkinä mm. yhteisjulkaisu Oxfordin yliopiston ja muiden englantilaisten yliopistojen tutkimusryhmien kanssa PCCP-lehdessä (Physical Chemistry Chemical Physics). Laboratorio aloitti myös tutkimusyhteistyötä Temple Universityn (USA) kanssa. Professori Mika Sillanpää nimitettiin yhdeksi GEO-5-raportin (Fifth Global Environment Outlook -report) vastuulliseksi tieteelliseksi arvioijaksi. GEO-5-raportti käsittelee maapallomme ja ympäristömme tilaa ja yrittää ennustaa tulevia kehitystrendejä. LUT ASTRaL Advanced Surface Technology Research Laboratory on erikoistunut materiaalitekniikassa ohutkalvopinnoitukseen ja ohutkalvoihin. Viime vuosina ASTRaL laboratorion tutkimus on keskittynyt yhä enemmän atomikerroskasvatusmenetelmään ja erityisesti jatkuvatoimisen, rullalta rullalle ALD-menetelmän kehittämiseen, jossa laboratorio on alan pioneereja maailmassa. Vuonna 2011 käynnistynyt tutkimushanke, Roll-to-Roll ALD, avaa uusia mahdollisuuksia tutkimukselle ja yritysyhteistyölle alueilla, jotka perustuvat joustavien alustojen pinnoittamiseen rullalta rullalle -menetelmillä. Mikkelin yliopistokeskus 13 Toimintakertomus 2011
14 LUT ASTRaL toimii yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Se on mukana kolmessa Euroopan 7. puiteohjelman hankkeessa ja yhdessä Interreg-hankkeessa. Kansainvälisen yhteistyöverkoston tuloksena on tehty tutkijavierailuja Manchester Metropolitan yliopistoon Iso-Britanniaan ja Mainzin yliopistoon Saksaan. Molempien vierailujen tuloksena on syntynyt tutkimusryhmien yhteisjulkaisu. Vuonna 2011 ASTRaL julkaisi 11 kansainvälisesti referoitua julkaisua ja useita konferenssijulkaisuja. Laboratoriosta valmistui yksi tekniikan tohtori. Bioenergiateknologian tutkimusryhmä on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisesti merkittävän tutkimustoimintansa lisäksi alueellisessa strategiassa. Bioenergia on nostettu aluekehitysstrategioiden kärkialaksi. Tutkimusryhmä tekee pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä alueella toimivien yritysten kanssa. Toimintavuoden aikana bioenergiateknologian tutkimusyksiköstä syntyi neljä kansainvälistä tiedeartikkelia ja kahdeksan konferenssiartikkelia sekä yksi väitöskirjatyö. Uusimpana kärkihankkeena aloitettiin Tekes-rahoitteinen tutkimushanke Bioenergialogistiikan kehittäminen hyödyntäen ontelokomposiittirakenteisia siirtokontteja, joka pohjautuu paikalliseen Fibrocom Oy:n kontti-innovaatioon alueellisten ja kansallisten suuryritysten kanssa yhteistyössä. Luomu ja maaseudun uudistaminen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Luomun ja maaseudun uudistamisen tutkimusta ja koulutusta Mikkelin yliopistokeskuksessa toteuttaa Ruralia-instituutti, joka on Helsingin yliopiston erillislaitos. Sen tehtävänä on maaseudun elinolojen ja elinkeinojen kehittäminen. Kuvat: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 14 Toimintakertomus 2011
15 Ruralian Mikkelin yksikkö on erikoistunut luonnonmukaiseen (luomu) ruoan tuotantoon, luonnonvaroihin ja elintarvikkeisiin, yhteiskuntatieteelliseen maaseutututkimukseen, maaseudun strategiseen kehittämiseen ja osuustoimintaan. Monitieteistä tutkimusta, kehittämishankkeita ja aikuiskoulutusta tehdään kaikilla näillä toimialoilla. Toiminta vuonna 2011 oli aktiivista ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus vahvistui. Yksikkö osallistui aktiivisesti toimenpiteisiin, jotka edistävät Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin. Luonnonmukaisen ruoan tuotannon tutkimusta vahvistettiin tutkimusjohtajarekrytoinnilla erityisesti luomuelintarvikkeiden osalta. Tutkimuskohteena olivat kestävät elintarvikeketjut. Luomualan koulutuksessa kehitettiin uusia toimintamalleja alalle. Luonnonvara-alalla toteutettiin yhdessä alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan merkittäviä hankkeita, jotka liittyivät lähiruokaan, vihannestuotantoon, uusiutuvaan energiaan ja luonnonvaroihin. Uutena käynnistyi green care -tutkimus- ja kehittämisala. Yhteiskuntatieteellisessä maaseutututkimuksessa ja maaseudun strategisessa kehittämisessä painopiste oli kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa. Tutkimusta tehtiin muun muassa kunta kylä -suhteesta, kylätoiminnasta ja vapaa-ajan asutukseen liittyvistä mahdollisuuksista. Lisäksi organisoitiin Helsingin yliopiston sisäinen maaseutualan monitieteinen tutkijaverkosto, joka osallistui kansainväliseen arviointiin. Osuustoiminta-alan tutkimusjohtaja vaihtui Elokuussa Mikkelissä järjestettiin Kansainvälisen Osuustoimintaliiton (ICA) kansainvälinen tutkimuskonferenssi, joka kokosi yhteen yli 200 osallistujaa noin 30 maasta. Osuustoiminnan tutkimus kohdistui maaseudun palveluiden vaihtoehtoisiin toteutusmuotoihin ja täydennyskoulutus osuustoiminnalliseen yrittäjyyteen. Henkilöstö toteutti yhteensä 53 projektia ja tuotti 111 julkaisua, joista vertaisarvioituja oli yhteensä 14. Mikkelin yliopistokeskus 15 Toimintakertomus 2011
16 Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja International Business -kandidaattiohjelma Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla on kaksi yksikköä Mikkelissä: Pienyrityskeskus ja International Business -kandidaattiohjelma. Pienyrityskeskus keskittyy yrittäjyyteen ja pk-yritysten kehittämiseen koulutuksilla ja T&K-toiminnalla. Vuosi 2011 oli pitkäaikaisen strategian mukainen ja Pienyrityskeskuksen toiminta vahvistui alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Pienyrityskeskus on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun erillislaitos. Vuoden 2011 alussa toimintansa aloittaneen Pienyrityskeskuksen johtokunnan puheenjohtajana toimi Jarmo Leppiniemi. Pienyrityskeskuksen yrityshautomoon, Aalto Start Up Centeriin, hakeutui paljon enemmän yrityksiä kuin se pystyi ottamaan vastaan. Vuoden 2011 aikana yrityshautomo tuki noin 80 vahvasti kasvuhakuista yrittäjää. Kehitystä tuettiin monipuolisilla liiketoimintapalveluilla niin Aalto-yliopiston sisältä kuin ulkopuolelta. Aalto Start Up Center kasvoi yhdeksi Euroopan suurimmista yliopistollisista yrityshautomoista yritysmäärällä mitaten, myös yritysten kasvu- ja kansainvälistyminen oli kunnianhimoista. Hautomoyritykset ovat aktiivisesti mukana opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä kehitysohjelmissa. Vuoden aikana käynnistettiin myös Acceleration Center -toiminta, joka mahdollistaa pitkäaikaisen kehittämistoiminnan hautomoyritysten kanssa varsinaisen hautomoajan jälkeen. Aalto Start Up Centerin päätoimipaikka on Helsingissä, mutta se on kiinteästi mukana yrittäjyyspalvelujen kehittämisessä myös alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti erityisesti Itämeren alueella. Kuva: Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskus 16 Toimintakertomus 2011
17 Koulutus- ja kehittämisohjelmiin sekä yrityshautomotoimintaan liittyy kiinteästi monimuotoinen tutkimus- ja kehitystoiminta, jossa korostuvat muun muassa vaikuttavuusarvioinnit sekä pitkäjänteinen yrittäjyyden ja yrittäjyyspalveluiden tutkimus. Vuoden 2011 aikana kaksi Pienyrityskeskuksen asiantuntijaa väitteli tohtoriksi. Erityisinä painoaloina korostuivat uudenmuotoinen yrittäjyystoiminta yhteiskunnallisen yrittäjyyden alueella. Luovien alojen yrittäjyyden kansainvälistä vertailututkimusta Itämeren alueella tehtiin myös menestyksellisesti. Yrittäjyyskasvatuksen ohjelmien kansallista vertailua ja vaikuttavuutta toteutettiin myös aktiivisesti laajan yhteistyöverkoston puitteissa. Pienyrityskeskuksen vastuulla olevien professuurien tutkimusryhmät hakivat ja toteuttivat aktiivisesti oman alansa tutkimushankkeita Tekesin, ministeriöiden ja EU-rahoituksella. Pienyrityskeskuksen kansainvälisen toiminnan painopiste on Itämeren alue. Pienyrityskeskus on yrittäjyystoiminnassa suurimpia yliopistollisia toimijoita Euroopassa. Vuonna 2011 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksen englanninkieliseen International Business -kandidaattiohjelmaan (Bachelor s Degree Program in International Business, BScBA) valittiin opiskelemaan 87 uutta tutkinto-opiskelijaa. Hakijoita oli yhteensä 848. Vuoden 2011 aikana valmistui yhteensä 74 kauppatieteiden kandidaattia. International Business kandidaatti -ohjelmaan kuuluu opiskelijoille pakollinen, lukukauden mittainen ulkomaanvaihtojakso. Vuonna 2011 ohjelmalla oli yhteensä 54 vaihtoyliopistoa. Vuonna 2011 vaihtoon lähti 66 opiskelijaa ja Mikkelin kampukselle saapui yhteensä 71 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Ohjelman kansainvälisyyttä lisäsivät vierailevat professorit, joita saapui vuonna 2011 aiempien vuosien tapaan useista yliopistoista ympäri maailmaa, muun muassa USA:sta, Japanista, Australiasta, Irlannista, Iso-Britanniasta, Belgiasta, Kreikasta, Espanjasta ja Ranskasta. Kuva: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 17 Toimintakertomus 2011
18 Digitointi ja sähköinen muisti Helsingin yliopiston Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus Digitoinnin ja sähköisen muistin kehittämisestä Mikkelin yliopistokeskuksessa vastaa Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus. Se mikrokuvaa jatkuvasti ilmestyvää kotimaista sanomalehtiaineistoa, joka on painettu erittäin huonosti säilyvälle paperille. Kirjastossa on 1990-luvun lopulta toteutettu niin kutsuttua pelastamishanketta, jossa kuvataan uudelleen vanhoja, aikoinaan asetaattipohjaiselle filmille kuvattuja sanomalehtiä. Uudelleenkuvauksessa otetaan erityisesti huomioon digitoinnin vaatimukset ja kaikki nykyaikaiset standardit. Näille uudelleenkuvatuille filmeille voidaan oikein säilytettynä taata jopa viidensadan vuoden säilyvyys. Kansalliskirjaston aineistojen säilytystä edistetään konservoinnilla. Vuoden aikana konservoitavana on ollut teatteri- ja konserttiohjelmia. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella toteutettiin vuosina kymmenen kuukauden mittainen elvytyshanke, johon oli resursoitu 35 henkilötyövuotta. Siihen sisältyi aikakauslehtiaineiston ja äänitteiden digitointia sekä vanhojen sanomalehtien esivalmistelua ja mikrokuvausta digitointia tukevana toimintana. Digitoitavaksi valittiin aineistoja niihin kohdistuvan laajan kysynnän sekä aineistojen säilyvyyden turvaamisen perusteella. Hankkeessa digitoitiin aikakauslehtiä vuoteen 1944 asti ja tuhoutumisvaarassa olevia C-kasetteja 1980-luvulta. Aikakauslehtiä saatiin verkkoon 2,6 miljoonaa sivua, joista osa on tekijänoikeudellisista syistä vain vapaakappalekirjastoissa käytössä. Äänitteistä digitoitiin C-kasettia. Kansalliskirjasto käynnisti tammikuussa 2011 kolmivuotisen Comellus-hankkeen. Sen tavoitteet ovat sanomalehtien sähköisen luovutus- ja vastaanottojärjestelmän kehittäminen ja uuden digitaalisen käsittelyprosessin luominen sanomalehtiaineistolle. Hankkeessa testataan sähköisenä vastaanotettujen lehtien tulostamista mikrofilmille Computer Output Microfilm -tekniikalla. Hankkeessa luotava prosessi uudistaa Kansalliskirjaston nykyisen sanomalehtiprosessin perusteellisesti. Comellus-hanke on keskeinen osa DigitalMikkeli-konsortioon perustettavan kehitys- ja tutkimuskeskuksen toimintaa. Vuonna 2012 päättyvässä Ephemera-projektissa luotiin pienpainatteiden digitointituotannon prosessi. Verkkoon on pilottiprojektin tuloksena tulossa noin sivua pienpainateaineistoa. Kansalliskirjasto valmisteli yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Digitalmikkeli-hankkeen kanssa Euroopan sosiaalirahaston (EAKR) hankehakemusta digitointiin liittyvästä professuurista Mikkelin yliopistokeskuksen rahoituksella. Esiselvitys valmistui vuoden aikana. Aaltoyliopiston pienyrityskeskuksen kanssa on aloitettu ESR-hanke Digitointi- ja konservointikeskuksen palvelujen kehittämisestä (Real Case Lab). Digitointi- ja konservointikeskus teki kansainvälistä yhteistyötä EU-rahoitteisten hankkeiden (EuropeanaTravel, Athena) lisäksi kansainvälisissä kirjastojärjestöissä IFLAssa ja LI- BERissä sekä komission vetämässä työryhmässä Member States Expert Group on Digitisation and Digital Preservation. Säilytystoimijoiden kanssa on verkostoiduttu kansainvälisesti. Mikkelin yliopistokeskus 18 Toimintakertomus 2011
19
20 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Mikkelin yliopistokeskuksessa tehdään kansainvälisen tason tutkimusta, joka vastaa alueen yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittäminen ja liiketoiminnan lisääntyminen. Tutkimuksella pyritään lisäämään huippuosaamista niin, että alueen yritysten kilpailukyky kasvaa. Siksi tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään kiinteässä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän, kuntien, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tutkimus- ja kehittämishankkeita on vuosittain lähes 100. Ne toteutetaan pääosin ulkopuolisella projektirahoituksella. Sekä rahoituspohja että kumppanit ovat monipuolisia. Yliopistokeskuksen yksiköissä oli vuonna 2011 seitsemän professuuria: bioenergiatekniikka, materiaalitekniikka, yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus, yrittäjyys, myynnin johtaminen, yrittäjyyskasvatus ja ympäristöanalytiikka. Toimintavuonna käynnistyi myös kummiprofessoritoiminta, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto nimitti kaksi kummiprofessoria LUT Savoon Mikkeliin. Lisäksi yksiköissä on neljä tutkimusjohtajaa: osuustoiminta, maaseutututkimus, elintarviketutkimus ja kasvuyrittäjyys. Kuvat: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 20 Toimintakertomus 2011
21 Tutkimuksen tunnuslukuja 2011 MUC Tutkimuksen tunnuslukuja Tieteelliset konferenssiesitelmät Suoritetut tohtoritutkinnot Väitöskirjojen esitarkastukset ja vastaväitökset HY, Ruralia-instituutti Kansalliskirjasto, DIMIKO 5 Aalto-yliopisto, Pienyrityskeskus Aalto-yliopisto, BScBa-ohjelma LUT Savo HY, Koordinaatioyksikkö Yhteensä MUC Julkaisutoiminta 2011 Tieteelliset artikkelit 1 (referee) Artikkelit kokoomateoksissa 2 (referee) Moografiat 3 (referee) Muut tieteelliset julkaisut 4 (ei referee) Muut julkaisut 5 (ei referee) Opinnäytteet 6 Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut HY, Ruraliainstituutti Kansalliskirjasto, DIMIKO Aalto-yliopisto, Pienyrityskeskus Aalto-yliopisto, BScBa-ohjelma LUT Savo HY, Koordinaatioyksikkö Yhteensä ) Artikkelit, jotka ovat ilmestyneet sellaisissa kansainvälisissä tai kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä, missä artikkelit ovat läpikäyneet arviointiprosessin (OKM A1, A2) 2) Artikkelit kokoomateoksissa = artikkelit, jotka ovat ilmestyneet kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa ja läpikäyneet arviointiprosessin (OKM A3, A4) 3) Monografiat (erillisteokset) = kustannetut tieteelliset erillisteokset, esim. tieteellisten seurojen monografiasarjoissa ilmestyneet julkaisut (OKM C1, C2) 4) Muut tieteelliset, vertaisarvioimattomat julkaisut kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa esim. lyhyet katsausartikkelit, kirja-arvostelut, keskustelupuheenvuorot (OKM B1-B3) 5) Muut julkaisut kuten oppikirjat, yleistajuiset artikkelit ja kirjat, patentit, keksintöilmoitukset, atk-ohjelmistot, av-aineistot (OKM D1-D5, E1-E2, F1-F4, H1-H2, I1-I2) 6) Opinnäytteet kuten pro gradut, lisensiaattityöt, väitöskirjat (OKM G1-G5) Mikkelin yliopistokeskus 21 Toimintakertomus 2011
22 Opetus Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköt tarjoavat tutkintoon johtavaa koulutusta, muuta arvosanaopetusta, avoimen yliopiston opintoja ja täydennyskoulutusta. Tutkinto-opetusta yliopistokeskuksessa antaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun englanninkielinen International Business -kandidaattiohjelma (Bachelor s Degree Program in International Business, BScBA). Vuonna 2011 siihen valittiin opiskelemaan 87 uutta tutkinto-opiskelijaa. Hakijoita oli yhteensä 848. Vuoden 2011 aikana valmistui yhteensä 74 kauppatieteiden kandidaattia. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koulutuksiin osallistui vuoden aikana noin osallistujaa ja ohjelmia toteutettiin noin 200. Koulutuksen osallistuja- ja ohjelmamäärät säilyivät edellisvuoden tasolla. Vuoden aikana vahvistettiin erityisesti yrittäjyysohjelmien kohderyhmien monimuotoisuutta. Tämä tarkoitti luovien alojen yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä, yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvien ohjelmien käynnistämistä ja Itämeren alueen yhteistyöohjelmien kasvattamista erityisesti virolaisten, latvialaisten ja venäläisten yhteistyöyliopistojen kanssa. Suurimman osallistujaryhmän muodostivat edelleen oman yrityksen perustamista suunnittelevat henkilöt. Koulutusohjelmilla on kiinteä yhteys kauppakorkeakoulun laitosten ja Aalto-yliopiston muiden yksiköiden kanssa mahdollistaen siten tutkimusperustaisen opetuksen kehittämisen edelleen. Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö koordinoi kahta monitieteistä yliopistollista opetusverkostoa: Rural Studies ja Co-op Network Studies, joissa oli opiskelijoita yhteensä 250 ja opintopisteitä suoritettiin yhteensä Täydennyskoulutusopiskelijoita Mikkelin yksikön tuottamassa koulutuksessa oli Kuva: Paula Myöhänen
23 Tutkintoon johtava perusopetus Hakijat/ Otetut 2011 Opiskelijoita yhteensä 2011 Suoritetut opintopisteet 2011 Suoritetut Tutkinnot 2011 Aalto-yliopisto, BScBa-ohjelma 848/ Muu tutkinto-opetus (HYssä toteutettu) Opiskelijoita yhteensä*) 2011 Suoritetut opintopisteet 2011 Kurssien lukumäärä 2011 Opintopisteet 2011 HY/Rural Studies -opinnot HY/Co-op Studies -opinnot Yhteensä Muu tutkinto-opetus (yliopistoverkosto yhteistyönä toteutettu)** Opiskelijoita yhteensä 2011 Suoritetut opintopisteet 2011 Kurssien lukumäärä 2011 Opintopisteet 2011 HY/Rural Studies -opinnot HY/Co-op Studies -opinnot Yhteensä **) muiden yliopistojen opetusvastuulla olevat kurssit (Ruralia osallistuu niiden järjestämiseen koordinoimalla verkko-opetusta) näitä opiskelijoita ei ole laskettu mukaan aikaisemminkaan Täydennyskulutus Koulutusten lukumäärä 2011 Osallistujia yhteensä 2011 Osallistujista naisia 2011 Osallistujista miehiä 2011 HY/Ruralia-instituutti Aalto-yliopisto/Pienyrityskeskus Yhteensä Muut yleisötapahtumat (avoimet koulutustapahtumat, yleisöluennot ym.) Osallistujia PYK MUC koordinaatioyksikkö Yleisöluennot 700 Tiedepäivä (yhdessä MAMK ja MTT kanssa) 250 MUC Jazz 80 Kevätkohaus (yhdessä MAMK kanssa) 200 Lukuvuoden avajaiset (MAMK) 100 Mikkelin yliopistokeskus 23 Toimintakertomus 2011
VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET
Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset
LisätiedotMikkelin yliopistokeskus
Mikkeli University Consortium www.muc.fi Yliopistokeskukset osa kansallista korkeakoulujärjestelmää OPM:n perustamia vuonna 2004 Toimivat kuudella paikkakunnalla Kokoavat yhteen yliopistotoiminnot maakunnissa,
LisätiedotToimintakertomus 2013
Toimintakertomus Mikkelin yliopistokeskus Sisältö MUC lyhyesti 3 Pääsihteerin katsaus 4 Vuoden kohokohtia 5, 6 Graafeja 7, 8 Tapahtumia 10 Studia Generalia -luennot 11 Yhteystiedot 12 2 MUC lyhyesti Mikkelin
LisätiedotMikkelin yliopistokeskus
Mikkelin yliopistokeskus TOIMINTAKERTOMUS Sisältö Pääsihteerin katsaus Vuoden kohokohtia 5 Graafeja 6 8 Tapahtumia 9 0 Studia Generalia -luennot Yhteystiedot Pääsihteerin katsaus Vuosi oli Mikkelissä hieman
LisätiedotMIKKELIN YLIOPISTOKESKUS. Toimintakertomus 2012
MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Toimintakertomus Sisältö Mikkelin yliopistokeskus 3 Pääsihteerin katsaus 4 Uusi strategia 7 Johtoryhmä, neuvottelukunta ja ohjausryhmä 8 Vuoden kohokohtia 11 Ympäristöteknologia
LisätiedotMikkelin yliopistokeskus
Mikkelin yliopistokeskus TOIMINTAKERTOMUS Sisältö Pääsihteerin katsaus Vuoden kohokohtia 4 Graafeja 6 8 MUC 9 Yhteystiedot 2 2 Pääsihteerin katsaus Yt, yt ja yt. Siinä loppuvuoden kolme näkyvintä asiaa.
LisätiedotMIKKELIN YLIOPISTOKESKUS. Toimintakertomus 2010
MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Toimintakertomus 2010 Sisältö Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 5 Mikkelin yliopistokeskus 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 11 Opetus 17 Yhteiskunnallisen
LisätiedotSISÄLTÖ. MUC 2008 Toimintakertomus I 2
MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008 SISÄLTÖ Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Mikkelin yliopistokeskus 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 Maaseutu ja bioenergian
LisätiedotKEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI
KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI Meidän Mikkeli Vetovoimainen vapaa-ajanviettokeskus Meidän Mikkeli on Itä-Suomen kasvukeskus, jossa uudistuva kaupunkikeskusta, vireä maaseutu elinvoimaisine taajamineen, Saimaa
LisätiedotMikkelin yliopistokeskus MUC Mikkelin yliopistokeskus
MUC 2016 Mikkelin yliopistokeskus Rahoitus 2016 HY / Ruralia-instituutti HY / Kansalliskirjasto Aalto-yliopisto, BScBA LUT Savo HY / koordinaatioyksikkö Yliopistot (yliopiston rahoitus, OKM:n hankerahoitus)
LisätiedotKatsaus vuoteen 2009. Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan
MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN Toimintakertomus 2009 Sisältö Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Mikkelin yliopistokeskus 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 8 Opetus 12 Yhteiskunnallisen
LisätiedotMIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011
MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 1 1) JOHDANTO Viestintäsuunnitelmassa määritellään Mikkelin yliopistokeskuksen viestinnän peruslinjat ja painopisteet, joiden avulla tuetaan Mikkelin
Lisätiedot5/6/2010. www.ucpori.fi
5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita
LisätiedotPorin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori
Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen
LisätiedotYliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus
Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotAviisi-projektin avaamat mahdollisuudet
Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Taustaa Aviisi-projekti Aviisin avaamat uudet mahdollisuudet Ajatuksia jatkoon Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus 22.11.2016
LisätiedotOt-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita
Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä
LisätiedotKäyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.
Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotYliopistojen yhteinen toiminta-alusta. Päijät-Hämeen TKI & O tilaisuus Senja Jouttimäki
Yliopistojen yhteinen toiminta-alusta Päijät-Hämeen TKI & O tilaisuus 5.2.2019 Senja Jouttimäki TAVOITTEENA OSAAVA, ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKISEUTU Yliopistokampus perustuu sopimukseen yhteistyöstä:
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotUudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013
Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
LisätiedotAalto yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Aalto yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovatiivinen kaupunki kevätseminaari 2013 Seppo Laukkanen Associate Vice President, Aalto -yliopisto 17.05..2013 Aalto-yliopiston strategia Visio Aalto-yliopistossa
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotLAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS
LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS HELSINGIN YLIOPISTON TOIMINTA LAHDESSA Monipuolista toimintaa jo lähes 40 vuotta. Toiminta kootaan synergiseksi kokonaisuudeksi
LisätiedotUNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS
UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006
LisätiedotTIETEELLISET RATKAISUT
TIETEELLISET RATKAISUT PUHDAS ENERGIA Energiamarkkinat ja aurinkotalous Energian muunto- ja varastointiteknologiat Kestävyystutkimus KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA JA YRITTÄJYYS Innovointi ja kestävä arvonluonti
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotYhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle
30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotAalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut
LisätiedotMONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS
MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotTulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti
Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotURALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotUutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013
Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Päivän ohjelma 10.00 10.15 Tervetuloa seminaariin Yhdessä yrittämään! Itä-Suomi hankkeen toiminnan esittely Projektipäällikkö Tytti Klén, Helsingin
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotLuomuinstituutin jalkauttaminen -hankeen esittely 1.1.2015 31.12.2016
Luomuinstituutin jalkauttaminen -hankeen esittely 1.1.2015 31.12.2016 Hankkeen perustiedot Nimi: Luomuinstituutin jalkauttaminen Kesto: 1.1.2015 31.12.2016 Kokonaisrahoitus: 472 500 EAKR 60 % (maakuntaliitto)
LisätiedotHelsingin yliopiston Avoin yliopisto
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas
LisätiedotRehtorin asettama tenure track ryhmä asettaa yleiset tavoitteet kullekin vakinaistamispolun vaiheelle.
1 (5) VAKINAISTAMISPOLKU JA ARVIOINTIMENETTELY YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Vakinaistamispolkua koskevat ohjeet Rehtori on antanut vakinaistamispolkua koskevan menettelyohjeen 6.2.2013. Tämä ohje
LisätiedotKestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa
Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotMUCinoita 16.12.2008
www.muc.fi MUCinoita 16.12.2008 Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote SISÄLLYS MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN KOORDINAATIOYKSIKKÖ UUSIIN TILOIHIN MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSELLE NEUVOTTELUKUNTA TUTKIMUKSESTA
LisätiedotYmpäristöturvallisuuden klusteri
Ympäristöturvallisuuden klusteri Heikki Silvennoinen, Ohjelmakoordinaattori Miktech Oy, 18.9.2012 Safesaimaa Mikkeli on valinnut ympäristöturvallisuuden yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kärkialueeksi.
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotArvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta
Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotUlkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti
Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotKANSAINVÄLINEN KORKEAKOULUKAMPUS
KANSAINVÄLINEN KORKEAKOULUKAMPUS LUT-korkeakoulut Ensimmäisenä. Suomessa. Taas. MISTÄ LÄHDETTIIN MISSÄ OLLAAN NYT? Saimaan AMK muutti Skinnarilan kampukselle 2011 Tilojen yhteiskäytön lisääntyminen vaiheittain
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotVastuullisuuden Advisory Group. 12.2.2015 Advisory Group 1
Vastuullisuuden Advisory Group 12.2.2015 Advisory Group 1 Mikael Fogelholm Mikael Fogelholm (ETT) on toiminut Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorina vuodesta 2011. Aikaisemmin hän on toiminut
LisätiedotMUUTTOLIIKETIEDON EDELLÄKÄVIJÄ: Siirtolaisuusinstituutin strategia vuosille MISSIO Liite 6. Hyväksytty hallituksessa 14.9.
MUUTTOLIIKETIEDON EDELLÄKÄVIJÄ: Siirtolaisuusinstituutin strategia vuosille 2018 2020 MISSIO Tutkimme muuttoliikkeitä ja niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Keräämme, tallennamme ja tuomme saataville
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotKatsaus työryhmien toimintaan Kansalliskirjaston johtokunta
Katsaus työryhmien toimintaan Kansalliskirjaston johtokunta Erikoiskirjastojen neuvoston kevätkokous Tilastokeskus, 28.3.2012 Valmistellut Jarmo Saarikko Tehtävät Kansalliskirjaston johtokunta käsittelee
LisätiedotTekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta
Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotRural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012
Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali
LisätiedotHyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia
Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotKauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa
Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä
LisätiedotNeljän yliopiston tiede- ja taideyhteisö
Neljän yliopiston tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Yliopistokeskuksella on neljän emoyliopiston voimavarat ja osaaminen käytössään.
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotTURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN
TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta
LisätiedotDatan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014
Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta
LisätiedotCo-op Network Studies
Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan
LisätiedotCo-op Network Studies
Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/2017 1 n kokous Kokousaika kello 9:00 12:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus
LisätiedotOsuustoimintatutkimuksen eteneminen
PELLERVON PÄIVÄ 2007 PELLERVO-SEURAN VUOSIKOKOUS Kokousesitelmä: Osuustoimintatutkimuksen eteneminen KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ESITYKSEN SISÄLTÖ Osuustoimintatutkimuksen
LisätiedotAallosta kestävän kehityksen osaajia
Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän
LisätiedotElinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen
Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen Korkeakouluverkko ja sen kehittäminen (Visio 2030) Monipuolinen koulutustarjonta Oamk tarjoaa AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta,
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotTieteen tila hankkeen valmistelu
Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotHyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan
LisätiedotKirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)
Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016
Lisätiedot