Juho Niukkanen - kirvulainen valtiomies. Kirvu Museo
|
|
- Jere Ismo Heikkinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Juho Niukkanen - kirvulainen valtiomies Kirvu Museo Kirvu Museo
2 Juhana (Juho) Niukkanen
3 Juhana (Juho) Niukkanen syntyi 27. heinäkuuta 1888 Kirvussa kuoli 17. toukokuuta 1954 Helsingissä koulutus: veistokoulu ja kansanopisto suomalainen maanviljelijä ja poliitikko istui useiden yritysten hallituksissa kirvulaisen sahan ja tiilitehtaan omistaja vaimo Viivi Hupli
4 Juhana (Juho) Niukkanen usean vuosikymmenen ajan Maalaisliiton tärkeimpiä johtomiehiä Etelä-Karjalan maalaisliittolaisten "heimopäällikkö" moninkertainen ministeri yksi pitkäaikaisimmista kansanedustajista; eduskunnassa vuosina ja yksi niin sanotun ensimmäisen tasavallan tärkeimmistä poliittisista vaikuttajista
5 Ensimmäisen tasavallan poliitikko Niukkanen oli vanhaa talonpoikaissukua Karjalan kannakselta, keskikokoisen kirvulaisen maatilan vanhin poika Pienviljelijävaltaisesta Karjalan kannaksesta ja Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä tuli vuonna 1906 perustetun Maalaisliiton vahvimpia tukialueita Nuorisoseuraliikkeen kasvattamana Niukkanen oli puolueen toiminnassa mukana alusta asti Taitavana organisaattorina Niukkanen kohosi jo nuorena kotiseutunsa johtavaksi hahmoksi puolueessa Niukkanen toimi myös jääkärivärvärinä ja joutui piilottelemaan santarmeilta talven "Hallan Ukon" eli kansanedustaja Juho Heikkisen talossa Hyrynsalmella. Niukkanen kuului tuolloin puolueensa selkeälinjaisimpiin itsenäisyysmiehiin.
6 Kymmenkertainen ministeri Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Kallion II hallitus Sunilan II hallitus Valtiovarainministeri Sunilan I hallitus Kallion IV hallitus Kekkosen IV hallitus Puolustusministeri Kallion III hallitus Cajanderin III hallitus Rydin I hallitus Toinen maatalousministeri Vennolan II hallitus Kallion I hallitus
7 Kyösti Kallio ja Juho Niukkanen 1920-luvulla
8 Kolmen miehen draamaa Puolustuskeskustelu 1930-luvun Suomessa oli kolmen miehen draamaa. Puolustusneuvoston puheenjohtaja sotamarsalkka Mannerheim, puolustusministeri Juho Niukkanen ja valtiovarainministeri Väinö Tanner eivät kyenneet yhteistyöhön. Tannerin mielestä tuli ennen kaikkea huolehtia ihmisten kaikenpuolisen hyvinvoinnin parantamisesta. Hän ei myöskään halunnut uskoa sodan mahdollisuuteen Mannerheim oli jo usean vuoden ajan ollut varma, että sota on edessä. Hän pani toivonsa pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön. Hänkin toivoi viimeiseen saakka, ettei Suomi milloinkaan joutuisi taisteluun kahden kesken Neuvostoliiton kanssa. Sotaan varauduttiin Sotaan varauduttiin, jopa propagandasotaan. Puolustusministeriön sanomakeskus, joka perustettiin jo vuonna 1934, oli ryhtynyt laatimaan suunnitelmia sotilaallisen tiedotuksen toteuttamiseksi. Pian ryhtyivät myös siviilit asialle. Neuvostoliiton hyökkäys ja Terijoen hallitus tekivät suomalaisen sotapropagandan tarpeettomaksi. Sodankäyntiä ei tarvinnut kansalaisille erikseen perustella.
9 Yhteistyö Mannerheimin kanssa oli vaikeaa.
10 Niukkanen valittiin Maalaisliiton keskushallitukseen vuonna 1914 eduskuntaan ensi kertaa vuoden 1916 vaaleissa kummassakin hän jatkoi sittemmin lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1954 asti keväällä 1921 apulaismaatalousministeriksi Vennolan II hallitukseen ja sitä seuranneeseen maalaisliittolaisen Kyösti Kallion I hallitukseen Kallion II hallituksessa kulkulaitosministeriksi ja J. E. Sunilan maalaisliittolaisessa vähemmistöhallituksessa valtiovarainministeriksi Presidentin valitsijamieheksi vaaleissa 1925, 1931, 1937, 1940 ja 1943
11 Niukkasesta tuli maalaisliiton pätevin ammattipoliitikko, jota pidettiin myös ovelana taktikkona ja pelurina. Kansanedustajanuran alussa esiintyi radikaalien maareformien innokkaana kannattajana. Hänelle henkilökohtaisesti tärkeitä aiheita vuodesta toiseen olivat karjalaisten pienviljelijöiden etujen puolustaminen sekä maanpuolustusasiat. Monivuosikymmenisestä kansanedustajanurasta ja ajoittaisesta eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta huolimatta hän painottui selvästi kabinettipoliitiikkaan eikä istuntosalissa esiintymiseen.
12 Niukkasta ei valittu Vaikka Niukkanen tunnettiin puolueensa "voimamiehenä" ja hän oli lukujen hallitusten vakiokasvoja, Niukkasta ei koskaan valittu pääministeriksi, sillä häntä ei pidetty kokoavana hahmona vaan enemmän taitavana politikoijana. Niukkasesta ei tullut Maalaisliiton johtajaa, ainoastaan puolueen keskushallituksen varapuheenjohtajana.
13 Raaputusjuttu ja valtakunnanoikeus Keväällä 1933 levisi julkisuuteen tieto, että toimiessaan vuosikymmentä aiemmin apulaismaatalousministerinä Kallion hallituksessa Niukkanen oli valtioneuvoston istunnossa äänestänyt ministerien tuntuvan palkankorotuksen puolesta, mutta jälkeenpäin eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle toimitettiin kokouspöytäkirja, jonka mukaan hän olisikin äänestänyt sitä vastaan. Niukkasen väitettiin väärentäneen pöytäkirjan pelastaakseen kasvonsa oman ryhmänsä edessä, joka vastusti palkankorotuksia Lehdistö nimesi kohutapauksen raaputusjutuksi, sillä pöytäkirjan väärennöksen sanottiin tapahtuneen raaputtamalla siitä ratkaiseva kohta pois. Niukkasen mukaan paljastuksen lähteenä ollut toimittaja Väinö F. Johanson yritti mustamaalata häntä motiivinaan poliittinen kosto, sillä Johanson oli ollut Mäntsälän kapinan kannattaja. Syytöksiä tuki julkisuudessa myös alkuperäisten tapahtumien aikainen oikeusministeri Otto Åkesson, jonka motiivit saattoivat myös olla poliittiset.
14 Raaputusjuttu 2/2 Koska väitetty asiakirjaväärennös oli rikos, juttu meni presidentti Svinhufvudin päätöksellä valtakunnanoikeuteen. Oikeus käsitteli tapausta marraskuussa 1933 vain neljä päivää ja vapautti Niukkasen todisteiden puuttuessa, muttei myöskään julistanut häntä syyttömäksi. Sen sijaan Johansonia vastaan käymänsä kunnianloukkausoikeudenkäynnin Niukkanen hävisi, sillä Turun hovioikeuden mukaan syytökset olivat kuitenkin todennäköisesti paikkansapitäviä. Vapauttavasta tuomiosta huolimatta Niukkasen maine poliittisena kähmijänä lisääntyi, mutta se ei heikentänyt hänet suosiotaan karjalaisten parissa. "Raaputusjuttu" oli ensimmäinen tähän mennessä neljästä kerrasta, kun valtakunnanoikeus on Suomessa kokoontunut.
15 Talvisota uran käännekohtana avainhenkilö myös punamultayhteistyön käynnistämisessä vuonna 1937 ja Cajanderin hallituksessa hän oli jälleen puolustusministerinä Talvisodan aikana hallituksen nihkeä suhtautuminen puolustusmäärärahoihin meni Niukkasen syyksi, mutta loppuvaiheessa syksyllä 1939 juuri Niukkanen oli yhdessä Mannerheimin kanssa ajamassa varustelua pääministeri A. K. Cajanderin ja valtiovarainministeri Väinö Tannerin vielä epäillessä vastusti tiukasti viimeiseen asti Moskovan rauhansopimuksen hyväksymistä maaliskuussa 1940 yhdessä muiden maalaisliittolaisten kanssa karjalaisten johtaja ei suostunut hyväksymään Kannaksen luovuttamista, joka jätti myös hänen oman maatilansa rajan taakse
16 Talvisota uran käännekohtana 2/2 vaati taistelun jatkamista ja avunpyyntöä länsivalloilta. hallitus päätti asiassa toisin, joten Niukkanen jätti välittömästi eronpyyntönsä. Tämän itsepäisyyden vuoksi häntä ei enää otettu mukaan muihin sotavuosien hallituksiin Niukkanen julkaisi vielä vuonna 1951 muistelmateoksen Talvisodan puolustusministeri kertoo, jossa pyrki todistelemaan olleensa tuolloin oikeassa. Hän oli edelleen sitä mieltä, että sotaa olisi kannattanut jatkaa. Hänen mukaansa Mannerheimin kuuluisa raportti joukkojen uupumuksesta ja rintaman luhistumisvaarasta oli liioitellun pessimistinen. Niukkanen perusteli näkemystään sillä, että oli sodan viimeisinä päivinä ja sen jälkeen hankkinut joiltain rintamakomentajilta optimistisempia lausuntoja.
17 Tykkikaupoilla Boforsissa
18 Sotien jälkeen Niukkasen vaikutusvalta politiikassa väheni siirtokarjalaisten johtavana puhemiehenä edelleen merkittävä kansanedustaja. siirtyi viljelemään uutta maatilaa Tuusulassa politiikan eturiviin vielä kerran, valtiovarainministeriksi Urho Kekkosen maalaisliittovetoiseen vähemmistöhallitukseen vuonna 1953 valmisteli kuuluisan "niukkasbudjetin", jossa valtion menoja olisi kertaheitolla leikattu neljänneksellä budjetti teilattiin julkisuudessa ja eduskunnan käsittelyssä sen sisältämät 28 miljardin markan säästöt muuttuivat lopulta 3 miljardin menonlisäyksiksi valittiin vielä seuraavana keväänä viimeisen kerran eduskuntaan, mutta hän kuoli pian vaalien jälkeen 65-vuotiaana
19 Urho Kekkonen muistomerkillä
20
21
22 Johannes Virolainen kunniakäynnillä
23 Kirvun miehet kunniakäynnillä
Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa
Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan
LisätiedotLaki. valtakunnanoikeudesta [1 2 3 ]
Laki valtakunnanoikeudesta --------------------------------------------------------------------------- [1 2 3 ] Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1922/273. Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka
LisätiedotYH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
LisätiedotMannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen
Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä
LisätiedotNaiset eduskunnassa. Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto
Naiset eduskunnassa Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto 13.11.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät 1863-1906:
LisätiedotRadikaali eduskuntauudistus 1906
Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotPresidentin ja puolueiden valta
Presidentin ja puolueiden valta Prof. www.kolumbus.fi/martti.haikio 2.12.2010 Itsenäisen Suomen valtionpäämiehet Suomen Kansallisbiografia www.kansallisbiografia.fi Valtionhoitajat 1918 P.E. Svinhufvud
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotLeppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä. Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.
Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.fi Leppävirta 1917 Yksi Suomen suurimpia maalaiskuntia Muuttoliike
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1996 N:o 29 32 S I S Ä L L Y S N:o Sivu 29 Asetus Venäjän federaation kanssa tehdyn Suomen tasavallalla entiseltä Neuvostoliitolta
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotKUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA
KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä
LisätiedotTiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets
LisätiedotJULKAISIJA. Eduskuntatiedotus TAITTo JA KUvITUKSeT. Hanna Lahti / Huomen GDI
SUOMEKSI JULKAISIJA Eduskuntatiedotus 2017 TAITTo JA KUvITUKSeT Hanna Lahti / Huomen GDI Hei, mitä täällä tapahtuu? Äiti? Eipäs kun opettaja. Kuka näistä asioista päättää? Ei, vaan kansanedustajat! Mihin
LisätiedotKäsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa
TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
LisätiedotMyös ministeri ja maanviljelysneuvos Kusti Eskola hankki valmiudet yhteiskunnallisiin toimiinsa juuri Jyringin nuorisoseuran kautta.
Yhdistykset Nuorisoseurat Jyringin nuorisoseura aloitti kuten Järvikyläkin toimintansa aluksi lukuseurana. Heti 1910-luvulla toiminta vakiintui ja nimeksi tuli Sarastus. Toiminta lakkasi 1960-luvulla,
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotToivo Mikael Kivimäen merkitys Suomen politiikassa
Toivo Mikael Kivimäen merkitys Suomen politiikassa Timo Närhinsalon esitelmä Kuusiston sukuseuran kokouksessa 13.6.2015. Muokkaus Otso Kuusisto Nuoruus Toivo Mikael syntyi 5.6.1886 Tarvasjoella Frans Mikael
LisätiedotNeljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita
TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,
LisätiedotAntti Tuuri, Talvisota
1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 852. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2002 N:o 852 858 SISÄLLYS N:o Sivu 852 Laki Kroatian kanssa tehdyn sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotArtturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä, josta avautuivat maisemat Oulujärvelle.
Artturi Karjalainen - opettaja, nuorisoseura-aktiivi, kotiseutuharrastaja, pidetty puhuja ja esitelmöitsijä Vehmasmäki Artturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä,
LisätiedotPääministerinä Suomessa. Mari Kiviniemi
Pääministerinä Suomessa Mari Kiviniemi Suomen pääministerit (1) 1. Svinhufvud, Pehr Evind 27.11.1917-27.5.1918 2. Paasikivi, Juho Kusti 27.5.1918-27.11.1918 3. Ingman, Lauri Johannes 27.11.1918-17.4.1919
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotSuomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä
97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi
LisätiedotKovera luottamus särkymättömässä demokratiassa
Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Avoimen hallinnon III toimintaohjelman käynnistystilaisuus 24.8.2017
LisätiedotPapuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa
Papuri.papunet.net Julkisuuden henkilöitä Kuvia vuosikymmenten takaa Armi Kuusela (1934 ) Armi Kuusela valittiin vuonna 1952 maailman kauneimmaksi naiseksi. Silloin järjestettiin ensimmäisen kerran Miss
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotPRESIDENTINVAALIT
PRESIDENTINVAALIT 99-2006 Vaalivuosi, valintatapa ja valintamenettelyn erityispiirteet ) 99: Eduskunta kuuden vuoden toimikaudeksi hallitusmuodon 94 :n siirtymäsäännöksen nojalla Presidenttiehdokk aat
LisätiedotKahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna
Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:
LisätiedotSuomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
LisätiedotSISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45
SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto
LisätiedotHE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien annettujen lakien voimaantulosäännösten ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotTasavallan presidentin vaali
Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa
LisätiedotJ.O. Söderhjelm - Talvisodan oikeusministeri ja jatkosodan rauhantekijä VTT Esko Vuorisjärvi
(1. kuva) J.O. Söderhjelm - Talvisodan oikeusministeri ja jatkosodan rauhantekijä VTT Esko Vuorisjärvi Melkein päivälleen 76 vuotta sitten - 18.3.1940 - esitti oikeusministeri J.O. Söderhjelm Suomen ruotsinkieliselle
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotKatsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)
Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100
LisätiedotMannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina
Pekka Visuri Juhlapuhe 4.6.2016 (YTE) Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä on aihetta käsitellä hänen toimintaansa ylipäällikkönä ja valtiollisena johtajana.
LisätiedotLEHDISTÖ EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO C/06/ /06 (Presse 323) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO C/06/323 15215/06 (Presse 323) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston 2764. istunto Talous- ja rahoitusasiat Budjetti Bryssel, 21. marraskuuta 2006 Puheenjohtaja Ulla-Maj WIDEROOS
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta
LisätiedotAnne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava
eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.
LisätiedotKITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa
KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotKansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit
TIEDOTE Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat ja, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotForsberg & Raunio: Politiikan muutos.
Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä
Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:
LisätiedotLausunto Puuttuuko strategialuonnoksen korruptiokatsauksesta olennaista tietoa tai olennaisia lähteitä?
Eduskunta Lausunto 20.10.2016 Asia: OM 5/69/2015 Luonnos korruption vastaiseksi strategiaksi Lausunnonantajan saate Tähän voitte halutessanne kirjoittaa saatteen lausunnollenne 1. Korruption esiintyminen
LisätiedotMITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki
MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä 17.10.2017, Helsinki Anni Jäntti kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Tampereen yliopisto KAINUUN
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 85 93 SISÄLLYS N:o Sivu 85 Laki Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta
LisätiedotKaksi tannerilaisuutta, hyvä ja huono
Professori Kari Hokkanen Kaksi tannerilaisuutta, hyvä ja huono Väinö Tannerin Säätiön seminaari tarkasteli "Tannerin paluuta". Ilmaisulla on kaksikin merkitystä. Seminaarin varsinainen kohde oli Tannerin
LisätiedotPuhe Helsingin Työväentalon kolmannessa" avajaisjuhlassa 31/1. Toisena puhujana esiintyi juhlassa Väinö Tanner, Joka alussa huo
Puhe Helsingin Työväentalon kolmannessa" avajaisjuhlassa 31/1 Suomen Sos.dem. selostus 1/2-31 t aas pp f t y oy;.n ku r f ih ip.r e a l l e. "Isoviha" kestetty, "pikkuviha" murrettu. Helsingin Työväentalo
LisätiedotPääkaupunkiseudun ateistit ry
Pääkaupunkiseudun ateistit ry MIELENOSOITUKSEMME VAATI HAUTARAUHAA ATEISTEILLE (14.3.2007) Yhdistys järjesti ensimmäisen oman mielenosoituksensa teemana "Hautarauha ateisteille!" eduskunnan vaalikauden
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa
Lisätiedot1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?
A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki
LisätiedotOpettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa
ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien
LisätiedotSUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI
SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotTURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT
TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta
LisätiedotAdolf Erik Nordenskiöld
P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik
Lisätiedotselkoesite suomen eduskunta
selkoesite suomen eduskunta Arvoisa lukija, Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa. Jokaisella kansanedustajalla on näkemys siitä, millaisen Suomen he haluaisivat rakentaa. Eduskuntatyössä sovitetaan yhteen
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola
Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille 12.11.2018 tutkija Joni Krekola etunimi.sukunimi@eduskunta.fi Eduskunnan tehtävät lakien säätäminen valtion varojen käytöstä
LisätiedotLuottamuspuntari. tammikuu Kantar TNS Jaakko Hyry. Luottamus poliitikkoihin tammikuu
Luottamuspuntari tammikuu 0 Kantar TNS Jaakko Hyry Tutkimuksen toteuttaminen Aineisto kerättiin. 3.. 0 välisenä aikana Gallup Kanavalla. Kanava on Kantar TNS Oy:n erikseen rekrytoitu viikkovastaajapaneeli,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2014. 313/2014 Oikeusministeriön päätös
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2014 313/2014 Oikeusministeriön päätös yleisissä vaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista Annettu Helsingissä 11 päivänä
LisätiedotPuolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja
Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat
LisätiedotHE 98/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle eduskunnan valitsijamiesten lakkauttamisesta aiheutuvasta eräiden lakien muuttamisesta
HE 98/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle eduskunnan valitsijamiesten lakkauttamisesta aiheutuvasta eräiden lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi
LisätiedotSelkoesite TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALI
Selkoesite TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALI 2018 Presidentinvaali Suomen kansalaiset valitsevat presidentin vaalissa kuuden vuoden välein. Ensimmäinen vaali: Vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2018 Ennakkoäänestys
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0522/5. Tarkistus. Josef Weidenholzer on behalf of the S&D Group
9.11.2018 B8-0522/5 5 Johdanto-osan 12 a viite (uusi) ottaa huomioon demokratiaa ja vapauksia puolustavien eurooppalaisten tuomareiden (Magistrats Européens pour la Démocratie et les Libertés, MEDEL) 24.
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET
YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten
LisätiedotUlkomaalaisten asuttaminen Suomeen
Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotVastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa
Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914
LisätiedotMauno Koivisto (KUVA: RIO GANDARA)
Seuraava teksti on Helsingin Sanomien Muistot -sivuilta, se on julkaistu 13.5.2017. Teksti on tarkoitettu keskustelun tueksi mutta ei välttämättä luettavaksi sellaisenaan. Voit poimia sieltä lisää keskusteluaiheita
LisätiedotSaisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?
104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.
LisätiedotPankkibarometri 3/2009 5.10.2009
Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä
LisätiedotHE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI
HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi
LisätiedotViipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.
Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.
LisätiedotHE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI
HE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotEsityslista 1.12.2015
Sivu 1 / 6 Esityslista 1.12.2015 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan valinta 3. Nimenhuudon suorittaminen 4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden
LisätiedotHei, mitä täällä tapahtuu? Äiti? Eipäs kun opettaja. Kuka näistä asioista päättää? Ei, vaan kansanedustajat! Eduskuntatiedotus 2012
S U O M E K S I Hei, mitä täällä tapahtuu? Äiti? Eipäs kun opettaja. Kuka näistä asioista päättää? JULKAISIJA Eduskuntatiedotus 2012 Ei, vaan kansanedustajat! Taitto ja kuvitukset Hanna Lahti / Huomen
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotI/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016
I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016 2512 2571 2493 2464 2482 2476 2445 2445 385 299 379 269 312 232 364 262 355 366 351 270 305 283 314 264 371 273 357 258 299 231 336 250 341
LisätiedotMillainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa
LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,
Lisätiedot