Presidentin ja puolueiden valta

Transkriptio

1 Presidentin ja puolueiden valta Prof Itsenäisen Suomen valtionpäämiehet Suomen Kansallisbiografia Valtionhoitajat 1918 P.E. Svinhufvud C.G. Mannerheim Presidentit K.J. Ståhlberg Lauri Kr. Relander P.E. Svinhufvud Kyösti Kallio Risto Ryti Risto Ryti C.G. Mannerheim J.K. Paasikivi J.K. Paasikivi Urho Kekkonen Urho Kekkonen Urho Kekkonen Urho Kekkonen Urho Kekkonen Mauno Koivisto Mauno Koivisto Martti Ahtisaari Tarja Halonen Tarja Halonen Kullervo Mannerin kapinahallitus ja P. E. Svinhufvudin laillinen hallitus 1

2 Siviili- ja/vai sotilasjohto? Pääministeri P. E. Svinhufvud saapuu Tornioon Vapaussodan ylipäällikkö kenraali C. G. Mannerheim Svinhufvudista valtionhoitaja Suomen senaatti päätti esittää, että korkein valta siirrettäisiin eduskunnalta senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvudille, josta näin ollen tulisi valtionhoitaja ja yksinvaltias. Päätöstä edeltäneessä keskustelussa pohdittiin, pitäisikö korkein valta antaa Svinhufvudille senaatin puheenjohtajana vai henkilönä. Jälkimmäinen kanta voitti. Valtionhoitajan valtaoikeudet perustuivat vuoden 1772 hallitusmuotoon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjaan. Käytännössä hän sai Venäjän vallan aikana kenraalikuvernöörille kuuluneen senaatin puheenjohtajuuden. Ulkopolitiikan katsottiin olevan hänen tärkein toimialueensa. Kuninkaan vaali 1918 Valtiosääntö muutettiin kuningasvallaksi Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssi Friedrich Karl Kuninkaan valtaoikeudet 2

3 Mannerheim valtionhoitajana Valtionhoitajana Mannerheim suunnitteli sotilaallisen hyökkäyksen tekemistä Pietariin Valtioneuvosto esti suunnitelman toteuttamisen Vuoden 1919 hallitusmuoto ja presidentinvaali Hallitusmuotoon tuli vahva presidentinvalta Presidentin valtaoikeudet: ulkopolitiikan johtaminen, hallituksen nimittäminen, eduskunnan hajotus, laajat nimitysoikeudet Presidentit ulkopolitiikan johtajana Ståhlberg ei johtanut ulkopolitiikkaa, vaan sitä johti ulkoministeri ja valtioneuvosto Relander teki valtiovierailuja, mutta ei johtanut ulkopolitiikkaa Svinhufvud johti ulkopolitiikkaa pohjoismaiselle linjalle Kallio ei johtanut ulkopolitiikkaa Svinhufvudin hallitus 1930, pöydän päässä presidentti Lauri Kr. Relander 3

4 Sota-ajan ulkopolitiikka Talvisota : Risto Ryti pääministerinä ja Väinö Tanner ulkoministerinä, Mannerheim ylipäällikkönä Jatkosota : Risto Ryti presidenttinä ja Mannerheim ylipäällikkönä, Linkomies pääministerinä Elokuu 1944: ylipäällikkö Mannerheimista presidentti, rauhanteko Sodanjälkeinen ulkopoliittinen johtajuus presidentti Mannerheim ja pääministeri Paasikivi presidentti Paasikivi presidentti Paasikivi ja pääministeri Kekkonen presidentti Kekkonen presidentti Koivisto ja pääministerit Sorsa, Holkeri ja Aho presidentti Ahtisaari ja pääministeri Lipponen presidentti Halonen ja pääministerit Lipponen, Jäätteenmäki, Vanhanen, Kiviniemi Parlamentarismin käännekohdat 1958 Yöpakkaset parlamentaarinen enemmistöhallitus eroaa 1973 Presidentin valinta ilman vaalia ja vastaehdokkaita 1983 Koko vaalikauden enemmistöhallitukset, kaikki puolueet hallituskelpoisia 4

5 Urho Kekkonen ( ) Oikeusministeri Sisäministeri Oikeusministeri kertaa pääministeri kertaa presidentti Eduskunnan hajotus ja uudet vaalit SDP SKDL Kesk Kok Maas.P Ruots Lib Krist Presidenttiehdokkuus 1968 Ehdokkaaksi en halua enkä suostu HS Karjalainen: UK jatkoaika Apu gallup: Koivisto 33 %, Kekkonen 22 %, Karjalainen 17 % helmik. Paasion SDP vähemmistöhallitus Pekka Paavola: UK poikkeusmenettelyllä Poikkeusmenettelyyn tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistö 5

6 5/6 enemmistö heinäkuu EEC-sopimusta ei allekirjoiteta Zavidovo UK antaa henkilökohtaisen takuun Suomen ulkopolitiikan jatkuvuudesta 4.9. Sorsan I hallitus (SDP, kesk, rkp, lkp, sit) Z-muistion lyhennelmä julkisuuteen DN ym SKYP (12 SMP:stä eronnutta) SDP:n vaatimat suojalait eduskunnalle ehtona EECsopimuksen hyväksymiselle kansalaisen kirjelmä normaalivalinnan puolesta klo 18 kokoomus hylkäsi Sorsan paketin klo Kekkonen ilmoitti ettei lupaus olla käytettävissä sido häntä koska Z-muistio on vuotanut Poikkeuslain läpimeno RKP puolueneuvosto poikkeuslain taakse (Georg C. Ehrnrooth vähemmistössä) Kokoomuksessa enää 11 vastustavaa k-ed. Vastaan: kok 11, rkp 3, smp 6, lkp 7, skl 4 = UK, Sorsa Moskovassa Z-vuodon tutkinta aloitetaan eduskunta hyväksyi Urho Kekkosen neljän vuoden jatkoajan äänin Hallituksen muodostaminen Vuoden 2000 perustuslain teksti 61 Valtioneuvoston muodostaminen Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan. Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi pääministeriehdokas. Jollei uusikaan ehdokas saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan eduskunnassa avoimena äänestyksenä pääministerin vaali. Valituksi tulee tällöin eniten ääniä saanut henkilö. 6

7 Presidentin toimivalta Vuoden 2000 perustuslain teksti 58 Presidentin päätöksenteko Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Jos presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi. Hallituksen esityksen antamisesta ja peruuttamisesta päätetään tämän jälkeen valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti. Presidentti päättää 1 momentissa säädetystä poiketen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta: 1) valtioneuvoston ja sen jäsenen nimittämisestä sekä eron myöntämisestä valtioneuvostolle tai sen jäsenelle; 2) ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä; 3) armahduksesta sekä sellaisista muista laissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskevat yksityistä henkilöä tai jotka sisältönsä vuoksi eivät edellytä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä; sekä 4) Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista muista kuin maakunnan taloutta koskevista asioista. Asianomainen ministeri esittelee asian presidentin päätettäväksi. Valtioneuvoston kokoonpanon muutoksen, joka koskee koko valtioneuvostoa, esittelee kuitenkin valtioneuvoston asianomainen esittelijä. Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Sotilaallisista nimitysasioista ja tasavallan presidentin kansliaa koskevista asioista presidentti päättää sen mukaan kuin lailla säädetään Ulkopolitiikka Vuoden 2000 perustuslain teksti 93 Toimivalta kansainvälisissä asioissa Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella. Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään. Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat. Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe vuoden 2003 valtiopäivien avajaisissa Perinteisesti vaalien jälkeen tulee muodostaa uusi hallitus. Uuden perustuslain mukaan on eduskunnan nyt ryhdyttävä kokoamaan toimivaa hallituspohjaa ja hallituksen ohjelmaa. Eduskuntaryhmien neuvottelujen tuloksen perusteella ja kuultuani eduskunnan puhemiestä annan perustuslain mukaisesti eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Tämä ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitettavassa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan. Perustuslain kirjaimen ja hengen noudattaminen edellyttää ylimpien valtioelinten edustajien olevan lujia ja laillisia, mutta myös yhteistyökykyisiä. Olen osaltani valmis ilmoittamaan jo nyt haluni hyvään yhteistyöhön eduskunnan valitseman pääministerin ja eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen kanssa. 7

8 Kumpi johtaa ulkopolitiikkaa: pääministeri vai presidentti? Pääministeri Paavo Lipponen ja presidentti Tarja Halonen eduskunnan valtiopäivien avajaisissa Presidentin roolit Vallankäyttö: valtioneuvoston myötävaikutukseen sidottu yksinäinen ulkopoliittinen osallistuja Johtajuus: asioiden vieminen haluttuun päätökseen henkilöiden kautta Mielipidevaikuttaja: yhteiskunnallisiin arvoihin vaikuttaminen Seremoniallisuus: vaikuttava ja mieleenjäävä esiintyminen 8