Linjaus osa-aikaisesta lomautuksesta ja 200 päivän säännöstä

Transkriptio

1 Sairastuminen vuosilomalla Perintäkulujen vakiokorvaus SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY RISTEILYN LIPUNMYYNTI ALKAA 5.9. KLO Linjaus osa-aikaisesta lomautuksesta ja 200 päivän säännöstä Työnantaja voi saada myös osakuntoutusrahaa

2 Suunnista Vuokattiin! Yrittäjien vuotuinen valtakunnallinen huipputapahtuma Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna lokakuun alussa Vuokatissa. Yrittäjäpäivillä kuulet innostavia yrittäjätarinoita, tutustut toisiin yrittäjiin ja pääset halutessasi virkistymään liikkuen. Perjantaina kaikki ovat tervetulleita osallistumaan Suomen Yrittäjien liittokokoukseen ja toisessa salissa voi seurata suorana Nordic Business Forumin esityksiä Helsingistä. Lauantaina suorapuheiset yrittäjät Hjallis Harkimo ja Jethro Rostedt puhuvat yrittämisestä. Juontajina Yrittäjäpäivillä mm. Joanna Kuvaja ja Aki Linnanahde. Ilmoittaudu valtakunnallisetyrittajapaivat twitter:#ypäivät Tervetuloa! Yhteistyössä Hjallis Harkimo Yrittäjä, Hjallis ja näin mä sen teen Jethro Rostedt Myyntiä ja asennetta pilke silmäkulmassa! Lue lisää ohjelmasta osoitteessa

3 Sisällys 4 Infotiski Viidennes korkeakouluopiskelijoista aikoo yrittäjiksi EURES auttaa rekrytoimaan Euroopasta Selkeät hallintoprosessit helpottavat yrittäjän arkea 6 Työnantaja voi saada myös osakuntoutusrahaa 8 Työntekijä lähdössä työkomennukselle ulkomaille 10 Linjaus osa-aikaisesta lomautuksesta ja 200 päivän säännöstä 12 Lakineuvoja vastaa: Sairastuminen vuosilomalla 13 Lakineuvoja vastaa: Perintäkulujen vakiokorvaus YrittäjäINFO 4/2015 Kustantaja Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa issn (print) issn X (online) TOIMITUS Suomen Yrittäjät Anna Lantee, viestintäsuunnittelija p anna.lantee@yrittajat.fi Maarit Kattilakoski, senior ad p maarit.kattilakoski@yrittajat.fi KANNEN KUVA Pixhill TÄSSÄ NUMEROssa KIRJOITTaVat Arttu Joensuu, lakineuvoja Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies Lotta Siljanen, lakineuvoja Ilmestyminen Lue Yrittäjäinfo netissä yrittajat.fi/yrittajainfo Kirjaudu jäsennumerolla!

4 I N F O T I S K I Viidennes korkeakouluopiskelijoista aikoo yrittäjiksi ei kantaa 13 % Yrittäjäksi ryhtyminen on todennäköistä 21 % epätodennäköistä 65 % Korkeakouluopiskelijoista viidennes aikoo yrittäjäksi valmistumisensa jälkeen. Jos opiskelija on toiminut yrittäjänä opintojen ohessa, hänestä tulee yrittäjä vielä todennäköisemmin. Korkeakoulussa viime lukuvuonna opiskelleista 21 prosenttia pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä uravaihtoehtona. 65 prosenttia pitää yrittäjyyttä epätodennäköisenä. 13 prosenttia vastaajista ei ottanut kantaa asiaan. 3,4 prosenttia opiskelijoista arvioi saavansa tänä vuonna yrittäjätuloa, mikä vastaa määrällisesti noin opiskelijaa. Jos opiskelija on työskennellyt yrittäjänä opiskeluaikanaan, aikoo hän muita todennäköisemmin yrittäjäksi myös valmistumisensa jälkeen. Opiskeluaikanaan yrittäjänä toimineista peräti 35 prosenttia pitää erittäin todennäköisenä, että jatkaa yrittäjänä myös valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakouluopiskelijat päätyvät yrittäjäksi jo opiskeluaikanaan todennäköisemmin kuin yliopisto-opiskelijat: todennäköisyys on 1,6 -kertainen. Lisätietoja: Opiskelijasta yrittäjäksi: Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna Opiskelijabarometri Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. EURES auttaa rekrytoimaan Euroopasta EURES on kattava eurooppalainen yhteistyöverkosto ja laadukas julkinen palvelu, jonka avulla työnantajat ja työntekijät kohtaavat helpommin koko Euroopan alueella. Jos Suomesta ei ole saatavilla työvoimaa kohtuullisessa ajassa edes koulutuksen avulla, ratkaisu voi olla rekrytointi EU- tai ETA-maasta. Siinä auttavat EURES-palvelut (European Employment Services). EURESiin kuuluvat eri maiden julkiset työnvälityspalvelut. EURES auttaa myös suomalaisia työnantajia etsimään työvoimaa muista Euroopan maista. Suomessa EURES-neuvojia on suurimmissa työ- ja elinkeinotoimistoissa. TE-toimistojen työnantajapalvelujen muut asiantuntijat neuvovat asioissa, jotka liittyvät ulkomaisen työvoiman rekrytointiin. Palvelut ovat maksuttomia. Rekrytoinnin yksi työkalu on EURES-portaali, jossa on eurooppalainen työpaikka- ja CVpankki. Portaalissa työnantaja voi ilmoittaa avoimista työpaikoista sekä selata työnhakijoiden ansioluetteloita. Lisätietoja: ec.europa.eu 4 Yrittäjäinfo 4/2015

5 K O L U M N I Selkeät hallintoprosessit helpottavat yrittäjän arkea Hallitusohjelma on monella tapaa Suomen Yrittäjien tavoitteiden mukainen. Eräs yrittäjien käytännön arkeen vaikuttava kokonaisuus jäi kuitenkin avoimeksi, nimittäin aluehallinnon uudistus. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Lopullisia linjanvetoja siis odotetaan. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön asettama ryhmä on selvittänyt hallituksen aikomien rakenneuudistusten edellytyksiä. Selvityksessä sovitetaan yhteen sote-uudistus ja aluehallinnon uudistus. Tarkoituksena oli koota näkökohtia kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamisesta ja siitä, miten siinä olisi huomioitava aluehallinnon uudistus. Lisäksi työssä arvioidaan mm. yksityisen sektorin tuottamien palvelujen asemaa. Asiointi raskasta yksinyrittäjille Suomen Yrittäjät ei ole ottanut voimakkaita kantoja hallinnon prosesseihin tai rakenteisiin. Manner-Suomessa on 301 kuntaa, 18 maakunnan liittoa, 15 ELY-keskusta, 13 vaalipiiriä, 11 maistraattia ja 6 aluehallintovirastoa. Lisäksi julkiseen hallintoon kuuluvat myös mm. Valvira, Evira ja Fimea. Voi aiheellisesti kysyä, ovatko hallintorakenteemme kasvaneet liian massiivisiksi? Yli 60 prosenttia suomalaisista yrityksistä on yksinyrittäjiä. Heistä asiointi monen viranomaisen kanssa saattaa tuntua ylivoimaiselta. Tämä kasvava nyt jo yli yrittäjän joukko on avainasemassa työllisyyden parantamisessa ja alueiden elinvoimaisuuden turvaamisessa. Vahvat toimialat vetureiksi Aluekehittämisen lähtökohdaksi on otettava sääntelyn ja valvonnan sijaan yritysten toimintaedellytysten kehittäminen ja alueen omat menestystekijät esimerkiksi matkailu, luonnonvarat, cleantech, kaivostoiminta, maatalous ja hyvinvointi. Vahvojen toimialojen pitäisi toimia aluekehitystyön vetureina. Aluekehityksen on oltava yrittäjälähtöistä. Tavoitteena pitää olla koko maan menestysmahdollisuuksien kasvattaminen yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla. Kuten keväällä julkaistussa ohjelmassamme julistimme, alueiden menestys on yritysten menestyksen summa. Aluekehitystoimista riippumatta uuden hallituksen on välttämätöntä tehdä sellaisia päätöksiä, että Suomessa tehdyn työn kilpailukyky paranee ja yritysten on helpompi työllistää. Näin luodaan yrittäjille mahdollisuus toimia myös kasvukeskusten ulkopuolella. Ketterän ja tehokkaan aluekehittämisen aika on nyt. Anssi Kujala Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Asiakasta arvostan oman alansa parhaana asiantuntijana. Jokaisen työn teen niin, että voin ylpeänä seistä sen takana. En puhu toisista yrittäjistä pahaa, ja tartun mielelläni uusiin haasteisiin. En ruikuta enkä kitise turhaan, koska olen itse osani valinnut. Sanna Paakkonen, Yrittäjän ytimessä-blogi LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p , anna.lantee@yrittajat.fi Yrittäjäinfo 4/2015 5

6 Työnantaja voi saada myös osakuntoutusrahaa Lokakuun alusta alkaen Kela voi maksaa päivärahana myös osakuntoutusrahaa. Tämä mahdollistaa kuntoutuksen ja työn nykyistä joustavamman yhdistämisen. Käytännössä kuntoutettava voi samana päivänä sekä osallistua kuntoutukseen että tehdä omaa työtään, jos kuntoutus toteutuu kevyempänä avokuntoutuksena. Lainmuutoksen yhteydessä kuntoutuspäivän kestoa koskeva vähimmäisvaatimus lyhenee kuudesta neljään tuntiin. Korvaa menetettyä työpanosta Kuntoutusrahaa ja osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutuksen ajalta, kun sen tavoitteena on henkilön työssä jatkaminen, sinne palaaminen tai työelämään pääsy. Tarkoituksena on korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuvaa ansion- ja työpanoksen menetystä. Kuntoutusraha voidaan maksaa kuntoutujalle itselleen tai hänen työnantajalleen maksettua palkkaa vastaavalta ajalta. Jatkossa Kela voi maksaa puolet kuntoutusrahan määrästä sellaiselta kuntoutuspäivältä, jona kuntoutettava henkilö sekä osallistuu kuntoutukseen että tekee työtään. Osakuntoutusrahaa maksetaan, kun työ kuntoutuspäivänä vastaa enintään 60:ta prosenttia normaalista työajasta palkkatyössä tai omassa yrityksessä. Lainmuutoksen jälkeenkin kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä, jos kuntoutus estää työskentelyn kokonaan ja kuntoutuspäivän kesto on vähintään neljä tuntia matkoineen. Työntekijä ja työnantaja sopivat yhdessä, onko kuntoutuksen ja työn yhdistäminen mahdollista samana päivänä. Tarpeen mukaan työterveyshuolto voi olla mukana arvioimassa, voiko kuntoutuspäivänä työskennellä kuormittamatta henkilön voimavaroja ja vaarantamatta kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamista. Kuitenkin työntekijän oikeudesta olla poissa työstä kuntoutuksen vuoksi päättää edelleenkin työnantaja. Yrittäjänä toimiva henkilö selvittää itse, miten kuntoutus estää työskentelyn. Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa ja osakuntoutusrahaa helposti Kelan asiointipalvelun kautta samalla hakemuksella. Lisätietoja: Osakuntoutusrahaa maksetaan, kun työ kuntoutuspäivänä vastaa enintään 60:ta prosenttia normaalista työajasta 6 Yrittäjäinfo 4/2015

7 Yrittäjän veroseminaari Viking Linen m/s Mariella, Helsinki Tukholma Helsinki Inspiroivaa asiantuntemusta täsmätietoa rentoa meininkiä tuulahdus Tukholmaa! Jyrki Mäkynen Risto Walden Sari Wulff Tomi Viitala Satu Grekin Juhana Vartiainen Timo Räbinä Juha Laitinen Keskiviikko Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka Kahvi- ja hedelmätarjoilu Seminaarin avaus Puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjät Verotus ja sen vaikutus talouteen Kansanedustaja, valtiotiet. tri, Juhana Vartiainen Lahja- ja perintöveroasioita yrittäjien näkökulmasta Veroyliasiamies, KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä, Verohallinto Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen Verolainsäädännön muutoksia Ennakkoperintä 2016 Työnantajamenettelyt Verohallinnon uusia ohjeita ja viimeaikaista oikeuskäytäntöä Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto Tauko, kahvia tarjolla Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Partner, Indirect Tax Services Juha Laitinen, PricewaterhouseCooper Oy Kysymysklinikka Tauko Ála carte -illallinen Seminaarin hinnat Torstai Buffetaamiainen Laiva saapuu Tukholmaan Tutustuminen Tukholman kaupungintaloon Kahvi ja välipala Yritysverotuksen muutokset 2015 ja näkymät vuodelle 2016 Vero-oikeuden apulaisprof., kauppatiet. tri Tomi Viitala, EY Oy Verotarkastus yrittäjän oikeusturvan näkökulmasta Veroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät Kahvi- ja hedelmätarjoilu Kirjanpitolaki uudistuu Veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy Kysymysklinikka Tauko Buffetillallinen Perjantai Erikoisaamiainen Laiva saapuu Helsinkiin Huom. kaikki ajat ovat paikallisia Soveltuu KLT-ylläpitokoulutukseksi. Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy. Ilmoittaudu viimeistään Jäsenhinta (normaalihinta ) 522 (682) 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä 562 (722) 1 hengen B-luokan sisähytissä 582 (742) 1 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä 539 (699) 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä (parivuode 140 cm) 582 (742) 2 hengen luksushytissä 662 (822) 1 hengen luksushytissä Hintaan sisältyy: seminaari luentoaineistoineen, majoitus valitussa hyttiluokassa, ohjelman ruokailut ruokajuomineen. Tutustuminen Tukholman kaupungintaloon (Nobel) tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p /Härkönen Muista mainita: syntymävuosi, hyttivalinta, ruokarajoitteet ja osallistutko tutustumiskäynnille. Peruutukset: Myöhemmin kuin 10 vrk mutta viimeistään 7 vrk ennen lähtöä tehty peruutus: 50 % veloitetaan. Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan. Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p koulutus@yrittajat.fi yrittajat.fi/koulutus

8 PIXHILL Työntekijä lähdössä työkomennukselle ulkomaille? Työnantajan tulee hyvissä ajoin varmistaa, että työntekijä säilyttää oikeuden Suomen sosiaaliturvaan, kun hän on työkomennuksella ulkomailla. Työnantaja hakee työntekijälleen Suomen sosiaaliturvaan kuulumista joko Eläketurvakeskuksesta (ETK) tai Kelasta. Jos kohdemaa on EU-, Eta-maa, Sveitsi tai maa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, päätöksen asiassa antaa ETK. Jos taas työntekijä on lähdössä yli vuodeksi johonkin muuhun maahan kuin edellä lueteltuihin, päätöksen sosiaaliturvaan kuulumisesta antaa Kela. Työnantaja hakee Kelasta päätöstä joko työnantajien sähköisessä asiointipalvelussa tai täyttämällä lomakkeen Y38T, jonka voi tulostaa osoitteesta Silloin kun päätös on haettava Kelasta, on työntekijän jätettävä myös oma hakemuksensa, koska siitä selvi- ää mm., onko työntekijän perheenjäseniä lähdössä mukaan. Kun kyseessä on alle vuoden pituinen työkomennus, riittää yleensä, että työntekijä ilmoittaa siitä Kelaan. Työntekijän perheenjäsenten tulee hakea Kelasta päätöstä sekä ETK:ssa että Kelassa ratkaistavissa tapauksissa, jos he aikovat olla yli vuoden ulkomailla työkomennukselle lähtevän perheenjäsenen mukana. Vakuutuspalkka sovitaan ennakkoon Työnantajan on myös huolehdittava työtekijän sosiaaliturvamaksujen maksamisesta Suomeen työkomennuksen ajalta. Sosiaaliturva- ja sairausvakuutusmaksujen perusteena on yli kuusi kuukautta kestävän työkomennuksen aikana vakuutuspalkka, joka työnantajan on erikseen sovittava työntekijänsä kanssa jo ennen työkomennukselle lähtöä. Se sovitaan työeläkelaista tulevien periaatteiden mukaisesti. Vakuutuspalkka on päivärahojen määrän perusteena silloin, kun työntekijä hakee ulkomaankomennuksen aikana Kelasta esimerkiksi vanhempainrahoja komennuksen ajalta maksettavan palkan perusteella. Virkamiehistä sekä lähetys- ja kehitysyhteistyöstä on omat säännöt. Niissä tapauksissa riittää yleensä työnantajan ilmoitus asianomaiseen (ETK tai Kela) laitokseen. Lisätietoja: > Työnantajat Työhön Suomesta ulkomaille: Vakuutuspalkka: Kela.fi henkilöasiakkaat-sivuilla työntekijän näkökulmasta: 8 Yrittäjäinfo 4/2015

9 KIITÄ JA MUISTA Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: tai puhelin

10 Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p , Linjaus osa-aikaisesta lomautuksesta ja 200 päivän säännöstä Korkein oikeus on ottanut kantaa osa-aikaiseen lomautukseen ja työntekijän oikeuteen saada irtisanomisajan palkka pitkään jatkuneissa lomautuksissa. Osa-aikaista lomautusta ei välttämättä tule huomioida 200 yhdenjaksoisen lomautuspäivän laskennassa työsopimuslain tarkoittamalla tavalla. Työntekijä voidaan työsopimuslain mukaan lomauttaa, jos työnantajalla on taloudelliset tai tuotannolliset irtisanomisperusteet, taikka jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet. Lomautus voidaan toteuttaa joko kokonaislomautuksena tai osaaikaisena lomautuksena. Kokonaislomautuksessa työntekijä on lomautettuna kokonaan, eli hän ei tee lainkaan töitä. Osa-aikaisessa lomautuksessa työntekijän säännöllistä työaikaa voidaan lyhentää työnantajan lomautustarpeen mukaisesti. Kyse voi olla vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisestä tai niin sanotusta vuorolomautuksesta, jolloin työntekijät ovat lomautettuna esimerkiksi viikko kerrallaan vuorotellen. Työsopimuslain mukaan työntekijä saa irtisanoa työsopimuksensa lomautuksen aikana päättymään ilman irtisanomisaikaa, jos lomautus on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää. Työntekijällä on silloin lisäksi oikeus saada irtisanomisajan palkkansa samalla tavalla kuin jos työnantaja olisi irtisanonut hänet. Erityisesti pitkissä työsuhteissa, joissa irtisanomisajatkin ovat pitkiä, työnantajan maksettavaksi voi tällöin tulla jopa kuuden kuukauden palkka. Osa-aikainen lomautus ei pääsääntöisesti ole yhdenjaksoista Aikaisemmin on ollut epäselvää, miten 200 päivän kertyminen lasketaan silloin, kuin työntekijä on lomautettu hänen säännöllistä työaikaansa lyhentämällä, eli kun lomautus on ollut osaaikainen. Vallitsevana on ollut tulkinta, jonka mukaan kaikenlainen lomauttaminen riippumatta sen toteuttamistavasta on tulkittu yhdenjaksoiseksi, eli se on kerryttänyt 200 päivän kulumista. Työntekijälle on siten aiemman tulkinnan mukaan syntynyt oikeus irtisanoutumiseen 200 päivän jälkeen myös silloin, kun lomauttaminen on toteutettu esimerkiksi vuoroviikkolomautuksena, jolloin työntekijä on ollut tosiasiallisesti lomautettuna vain puolet normaalista työajastaan. Välttääkseen irtisanoutumiset työnantajan on täytynyt huolehtia siitä, ettei mikään lomautus kestä yli 200:ta kalenteripäivää. Tehdyn työn määrä ratkaisee Kesäkuussa antamassaan päätöksessä korkein oikeus kuitenkin linjasi, että lomauttaminen työaikaa lyhentämällä ei ole yhdenjaksoista lomauttamista. Kun osa-aikainen lomautus on toteutettu siten, että lomautusjaksoa kokonaisuutena tarkastellen työntekijä on työssä enemmän kuin vain hyvin vähäisen osan säännönmukaisesta työajastaan, ei ole kyse yhdenjaksoisesta lomautuksesta. Työntekijä ei voisi tällöin vedota 200 päivän kulumiseen, jos hänet on lomautettu osa-aikaisesti. Korkeimman oikeuden ratkaisu ei sisällä tarkkaa rajanvetoa siitä, mikä on hyvin vähäinen osa säännönmukaisesta työajasta. Rajanveto on tehtävä tapauskohtaisella kokonaisharkinnalla. Ratkaisun perusteella uskaltanee sanoa, ettei ainakaan ns. vuoroviikkolomautusta voitaisi tulkita yhdenjaksoiseksi lomautukseksi. Osa-aikaista lomautusta käytettäessä työnantaja kantaa kuitenkin riskin siitä, että lomautus tulkitaan yhdenjaksoiseksi. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi se, että kokoaikainen työntekijä tekee työtä lomautuksen aikana vain yhden päivän tai muutaman tunnin viikossa. Työnantaja ei voi myöskään kiertää 200 päivän sääntöä kutsumalla työntekijän lomautuksen aikana lyhytaikaisesti työhön. Tämä tulkinta on ollut voimassa jo aiemmin. Lisätietoja: Korkeimman oikeuden ratkaisu 2015:43 10 Yrittäjäinfo 4/2015

11 PIXHILL KKO:n ratkaisema tapaus Korkeimman oikeuden ratkaistavana olleessa tapauksessa työntekijä oli ollut ensin lomautettuna osaaikaisesti siten, että hän oli ollut yhteensä 16 viikon ajanjaksona 6 viikkoa poissa töistä. Sen jälkeen hänet oli lomautettu kokoaikaisesti. Ollessaan osa-aikaisesti lomautettuna työntekijä oli ollut töissä siis noin 60 prosenttia säännönmukaisesta työajastaan. Korkein oikeus katsoi, että tuona aikana kyse ei ollut yhdenjaksoisesta lomautuksesta, vaan yhdenjaksoinen lomautus alkoi vasta, kun työntekijä lomautettiin kokoaikaisesti. Korkeimman oikeuden ratkaisu 2015:43 Lomauttaminen työaikaa lyhentämällä ei pääsääntöisesti ole yhdenjaksoista lomauttamista. Yrittäjäinfo 4/

12 Suomen Yrittäjät, Lotta Siljanen, lakineuvoja, p , Lakineuvoja vastaa KYSYmys Työntekijä ilmoitti sairastuneensa vuosilomallaan ja jatkavansa vuosilomaa sairasloman jälkeen? Miten minun pitää toimia? Vastaus Vuosilomalain mukaan työtekijällä on oikeus siirtää vuosilomaansa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Vuosiloma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Menettely on täysin sama riippumatta siitä, sairastuuko työntekijä ennen lomansa alkua vai vasta sen aikana. Lisäksi työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Loman siirtämistä on pyydettävä Työnantaja päättää siirrettyjen lomapäivien ajankohdasta. Työntekijän vuosiloma ei siirry automaattisesti, vaan siirtämistä on nimenomaan pyydettävä ja ilman aiheetonta viivästystä. Työnantajalla ei ole velvollisuutta huolehtia oma-aloitteisesti työntekijän vuosiloman siirtämisestä. Siirtooikeuden käyttäminen kuuluu työntekijän velvollisuuksiin ja on siten työntekijän oman harkinnan varainen. Vuosilomasta siirtyy vain se osa, jonka työntekijä on työkyvytön. Tältä ajalta työnantaja maksaa vuosilomansa siirtäneelle sairaslomalla olevalle työntekijälle sairausajan palkkaa työsopimuslain tai työnantajan noudatettavana olevan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Siirto-oikeus koskee vain työntekijän lakisääteistä vuosilomaa, ei lakisääteisen loman ylittävää osaa, joista on voitu sopia esimerkiksi työehtosopimuksessa. Siten työntekijä voi siirtää enintään 24 päivän loman alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa tai enintään 30 päivän loman vähintään vuoden jatkuneissa työsuhteissa. Siirto-oikeus ei koske myöskään niin kutsuttuja lomarahavapaita. Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan työsopimukseen, työehtosopimukseen tai työpaikan käytäntöön. Mikäli työpaikalla on mahdollista vaihtaa lomaraha vapaaseen, ei tällaista vapaata voida työkyvyttömyyden johdosta siirtää. Vuosilomapäivät ja mahdolliset muut vapaat on lomakirjanpidossa pidettävä selkeästi erillään, jotta vältyttäisiin mahdollisilta epäselvyyksiltä vuosilomaa siirrettäessä. Pyynnön esittäminen ja luotettava selvitys Työntekijän on pyydettävä lomansa siirtämistä viipymättä. Työnantajan on hyvä laatia työpaikalle selkeä ohjeistus siitä, miten vuosilomalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan ja minkälainen selvitys niistä vaaditaan. Tämän lisäksi työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan sovellettavassa työehtosopimuksessa tarkoitettua todistusta tai vastaavaa selvitystä. Työntekijä voi siirtää vuosilomaansa vain sellaisella perusteella, joka täyttää työsopimuslain mukaiset sairausajan palkanmaksun edellytykset. Työntekijällä ei ole lomansiirto-oikeutta, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä itse tahallaan, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällä tai törkeällä huolimattomuudella. Myöskään kosmeettinen toimenpide ei ole lain tarkoittama peruste siirtää vuosilomaa. Työnantaja päättää siirrettyjen lomapäivien ajankohdasta Vuosilomalain mukaan siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan vuosilomalain mukaisella lomakorvauksella. Työnantaja päättää siirrettyjen lomapäivien ajankohdasta, eikä työntekijällä siten ole oikeutta ilman sopimusta työnantajan kanssa jatkaa vuosilomaansa ennalta määrätyn vuosiloman päättyessä. Työnantajan tulee ilmoittaa siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista. 12 Yrittäjäinfo 4/2015

13 Suomen Yrittäjät, Arttu Joensuu, lakineuvoja, p Lakineuvoja vastaa KYSYmys Maksoin laskun eräpäivänä ja nyt olen saanut uuden laskun, jossa vaaditaan maksettavaksi 40 euroa perintäkuluja vakiokorvauksena. Voinko kieltäytyä perintäkulujen maksamisesta? Vastaus Loman siirtämisen vaiheet 1Työntekijä pyytää vuosilomansa siirtoa työnantajan ohjeiden mukaan. 2Työnantaja pyytää työntekijää esittämään luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään. 3Työnantaja arvioi selvityksen luotettavuuden ja oikeuden vuosiloman siirtämiseen. 4Jos työntekijällä on oikeus siirtoon, työnantaja ilmoittaa uuden lomaajankohdan viimeistään kaksi viikkoa etukäteen. 5Työnantaja oikaisee siirrettyjen lomapäivien palkan sairausajan palkaksi seuraavassa palkanmaksussa. Yritysten välisissä sopimuksissa velkoja voi maksun viivästyessä vaatia 40 euron vakiokorvausta perintäkuluista. Oikeus alkaa silloin, kun velkojalla on oikeus viivästyskorkoon. Jos eräpäivää ei ole etukäteen sovittu, viivästyskorkoa on maksettava 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja on lähettänyt laskun tai maksuvaatimuksen. Jos eräpäivästä on kuitenkin etukäteen sovittu velallista sitovasti, on velkojalla oikeus viivästyskorkoon ja perintäkulujen vaatimiseen jo eräpäivästä lukien. Tällöin perintäkuluja voi käytännössä vaatia heti eräpäivän jälkeisenä päivänä. Jotta eräpäivästä olisi velallista sitovasti sovittu etukäteen, siitä täytyy mainita jo sopimuksentekohetkellä, esimerkiksi kirjallisissa sopimusehdoissa. Pelkästään alkuperäisessä laskussa ilmoitettu eräpäivä ei tarkoita sitä, että eräpäivästä olisi etukäteen sovittu. Vakiokorvausta vaativan osapuolen on näytettävä, että oikeus viivästyskorkoon ja vakiokorvaukseen on alkanut. Mikäli todelliset perintäkulut ylittävät 40 euron vakiokorvauksen, voi velkoja vaatia lisäksi ylittävän osan. Milloin maksu on viivästynyt? Yritysten välisissä maksuissa noudatetaan niin kutsuttua viemävelkaperiaatetta. Tällä tarkoitetaan sitä, että ellei muuta ole sovittu, velka on maksettava velkojan luona. Periaatteesta johtuu myös, että maksun on oltava velkojalla käytettävissä eräpäivänä. Käytännössä valtaosa veloista suoritetaan nykyisin tilisiirrolla. Tässä tapauksessa maksun on oltava velkojan tilillä eräpäivänä. Maksajan on otettava huomioon, että maksun siirtyminen voi viedä 1 2 pankkipäivää. Vasta eräpäivänä suoritettu maksu saattaa myöhästyä, jos maksajan ja maksunsaajan tilit ovat eri pankeissa. Lisätietoja: Suomen Yrittäjien oikeudellinen neuvontapalvelu antaa tarvittaessa lisätietoa perintäasioista. Neuvontapalvelu toimii arkisin 9 16 numerossa Perintäkuluista ja niiden kohtuullisuudesta on kirjoitettu laajemmin Yrittäjäinfon numerossa 3/ Yrittäjäinfo 4/

14 Webinaari tulee luoksesi! Koulutus omalla koneellasi Tallenteen avulla voit kerrata ja harjoitella tai toteuttaa yrityskohtaisen ratkaisusi! Myynti Facebookissa klo Lisätietoa: Facebook tehokas markkinointikanava verkossa! Pinterestin ja Instagrammin perusteet klo Lisätietoa: Pinterest ja Instagram kasvattavat suosiotaan voitko hyödyntää niitä markkinoinnissasi? Tuloslaskelman ja taseen perusteet klo Lisätietoa: Osaatko tulkita tilitoimiston raportteja? Puhutko samaa kieltä kirjanpitäjäsi kanssa? Google Analytics 2.9. klo Lisätietoa: Google Analytics on ilmainen työkalu, joka kuuluu jokaisen verkossa myyntiä tekevän yrityksen työkalupakkiin. Tutustu ja hyödynnä! Kirjanpitolainsäädäntö uudistuu 4.9. klo Lisätietoa: Nämä asiat on hyvä tietää uudistuksesta jo nyt tehokkaasti pähkinänkuoressa! Pinterest ja Instagram tehokäyttöön klo Lisätietoa: Sinulle, joka tahdot tehostaa Pinterestin ja Instagrammin käyttöä. Hankintalain uudistuksen highlights klo Lisätietoa: Yrityksille, jotka osallistuvat julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Kesto 1 h 45 min, hinta 79 e + alv. Katelaskennalla parempi tuloksentekokyky klo Lisätietoa: Paljonko lisämyyntiä tarvitaan kattamaan annettu alennus? Hyödyllistä tietoa kannattavuuden parantamiseksi. Google AdWords klo Lisätietoa: Tehokas tapa hankkia uusia asiakkaita. Varmista, että etsivä löytää juuri sinun tuotteesi ja palvelusi verkossa. Hakukoneoptimointi klo Lisätietoa: Tee kotisivuistasi sellaiset, että hakukoneet löytävät ne! Arvonlisäverotuksen perusteet klo Lisätietoa: Kotimaisen ja kansainvälisen arvonlisäverotuksen perusteet tiiviisti ja selkeästi. Asiakasrekisteri Excelillä klo Lisätietoa: Asiakasrekisterin, sähköpostilistojen ja osoitetarrojen luominen sekä muita vinkkejä Excelin käyttöön. Kasvuhakkerointi pienyrityksen markkinoinnissa klo Lisätietoa: Growth Hacking -webinaari on sinulle, jolla on jo yleiskäsitys verkkomarkkinoinnin periaatteista. Pk-yrityksen arvonmääritys klo Lisätietoa: Arvonmääritysmenetelmiä sekä oman pääoman ja liiketoiminnan arvon ero. Jäsenhinta/webinaari (+ alv) Normaalihinta/webinaari (+ alv) Hintaan sisältyy koulutus 1 h + kysymys/vastaus-osio 15 min. luentomateriaali pdf-tiedostona videotallenteen katseluoikeus 2 kk Lisätietoa: koulutus@yrittajat.fi

15 Ajankohtaisveropäivä klo , Tiedekeskus Heurekan auditorio, Vantaa Verotuksen ajankohtaisasiat asiantuntevasti, selkeästi, tiiviisti ja innostavasti! SUOMEN YRITTÄJÄT KOULUTTAA Sari Wulff Risto Walden Pauli K. Mattila Titta Joki-Korpela TULE MUKAAN! Keskiviikko Ilmoittautuminen alkaa, aamukahvi 9.15 Yritysten ja niiden omistajien verotus Oik.tiet. tri Pauli K. Mattila budjetin verolait yrittäjävähennys perintö- ja lahjaverolain muutokset uudistuva tappioiden vähennysjärjestelmä laajeneeko verotuksen varausjärjestelmä? muut Sipilän hallituksen verolinjaukset Yrityksiä ja niiden omistajia koskeva uusi oikeuskäytäntö yritysjärjestelyt tulon ja menon jaksottaminen luovutusvoitot ja -tappiot sukupolvenvaihdokset Tilinpäätös 2015 ja uudistuva kirjanpitolainsäädäntö Veroasiantuntija, kauppatiet. lis., KLT Risto Walden, Bilanssi Oy kirjanpitolaki uudistuu, mikä muuttuu kirjanpitolautakunnan uusimpia lausuntoja Lounas, Ravintola Einstein Verolainsäädännön muutokset Ennakkoperintä 2016 Työnantajamenettelyt Verohallinnon uusia ohjeita ja viimeaikaista oikeuskäytäntöä Ylitarkastaja Sari Wulff, verohallinto Kahvi Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Veroasiantuntija Titta Joki-Korpela, EY Oy uusinta oikeus- ja verotuskäytäntöä arvonlisäverolain viimeaikaisia ja tulevia muutoksia Seminaari päättyy tai koulutus@yrittajat.fi tai p Ilmoittaudu viimeistään Seminaarin hinta: Jäsenhinta 309 (+ alv). Normaalihinta 459 (+ alv). Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan. Peruutukset: jälkeen tehdystä peruutuksesta peritään 65 (+ alv). Jos peruutus tehdään myöhemmin kuin neljä arkipäivää ennen koulutusta, peritään koko osallistumismaksu. Tiedustelut: koulutuspäällikkö Helena Leiviskä, Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p koulutus@yrittajat.fi yrittajat.fi/koulutus

16 Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, HELSINKI PL 999, Helsinki puhelin yrittajat.fi