Taipuuko jooga kirkkoon? Joogan katsomuksellinen tausta

Transkriptio

1 Taipuuko jooga kirkkoon? Joogan katsomuksellinen tausta Kimmo Ketola 1 Kysymyksiä joogasta Onko jooga vain liikuntaa vai liittyykö siihen katsomuksellisia tai uskonnollisia ulottuvuuksia? Onko jooga vahvasti sidoksissa johonkin määrättyyn itämaiseen katsomukseen? Onko joogaa mahdollista tulkita (uudelleen) kristillisestä katsomuksesta käsin? 2

2 Mistä vastauksia? Aivan aluksi on selvitettävä huolella, miten joogan merkitys on aikaisemmin ymmärretty sen synnyinmaassa Intiassa (eipäs kysytäkään nykyjoogaajilta) eri aikakausina (joogalla vähintään parituhatvuotinen historia) erilaisissa yhteisöissä (Intiassa lukuisia uskonnollisia suuntauksia) sekä hengellisten virtuoosien että tavallisen kansan parissa (ei rajoituta normatiivisiin teksteihin) 3 Sanalla jooga, voidaan tarkoittaa 1. kurinalaista menetelmää päämäärän saavuttamiseksi 2. mielen ja ruumiin hallinnan menetelmää 3. erästä intialaisen filosofian koulukuntaa 4. hengellistä polkua, spiritualiteettia yleensä (kun puhutaan hatha-joogasta, bhakti-joogasta, karmajoogasta, raja-joogasta, mantra-joogasta, jne.) 5. joogaharjoituksen päämäärää eräiden oppien mukaan, (esim. yhdistyminen, kirjaimellisesti: iestää ) (Lähde: Knut A. Jacobsen: Theory and Practice of Yoga. Brill, 2005) 4

3 Katsomuksellisia tulkintoja joogasta 5 Tapaus I. Moderni jooga Länsimaissa 1900-luvun jälkipuoliskolla levinnyt jooga juontaa juurensa Intiaan, mutta kyseessä on aivan uusi synteesi joogasta. Sen perustat luotiin 1800-luvun lopulla ja se kiteytyi tunnistettavaksi aatteelliseksi ja harjoitusten muodostamaksi kokonaisuudeksi luvuilla muutaman keskeisen intialaisen vaikuttajan ansiosta. Juonteita, jotka synteesiin vaikuttivat: uushindulaisuus ja kansallinen herääminen eurooppalaiset terveys- ja liikuntakasvatusihanteet keskiaikaisen joogaperinteen (asana)harjoitukset 6

4 Tapaus I. Moderni jooga Jooga irrotettiin askeettisesta pelastuksentavoittelusta ja pyrittiin tuomaan kaikkien ihmisten ulottuville, riippumatta iästä, sukupuolesta, kansallisuudesta tai uskonnosta. Yksilöä ei tule muokata joogaan sopivaksi, vaan jooga tulee muokata kullekin yksilölle sopivaksi. (T. Krishnamacharya) Myöhemmin (länsimaissa) on kehitetty mm. äitiysjoogaa, vauvajoogaa, äijäjoogaa, saunajoogaa, ja niin edelleen. 7 Esimerkki: Lucy Lidell, 1983/1984 Monet aloittavat joogaharrastuksen pitääkseen ruumiinsa notkeana ja suorituskykyisenä, sellaisena jota on mukava katsella ja jossa on hyvä elää. Toiset taas etsivät apua johonkin erityiseen vaivaan, esimerkiksi selkäsärkyyn. Joitakin ihmisiä puolestaan kannustaa eteenpäin se, että he kokevat elämänsä epätäydelliseksi, kuin jotain puuttuisi. Mikä tahansa onkaan sinun syysi, jooga voi olla avuksi. (s. 10) 8

5 Tapaus II. Uushindulaisuus Korostaa ykseysoppia, jonka mukaan uskonnonharjoituksen päämääränä on oivaltaa, että oma itse on syvimmältä olemukseltaan osa kaikkialla läsnä olevaa jumalallista todellisuutta (atman = brahman). Samalla väittää, että kaikki uskonnot perustuvat tähän samaan oivallukseen ja että ne siksi viime kädessä johtavat samaan päämäärään. Keskeiset ideologit: Swami Vivekananda ( ) ja Aurobindo Ghose ( ). Molempien ajattelijoiden mielestä juuri joogaan sisältyi koko intialaisen hengellisen perinteen ydin ja olemus. 9 Esimerkki: Taavi Kassila Näihin ajatuksiin törmää hyvin usein Intiasta inspiraatiota saaneiden joogaopettajien ajattelussa. Esimerkiksi Taavi Kassila, teoksessa Kuningasjooga (WSOY, 2000) luonnehtii joogaa kokonaisvaltaiseksi elämäntavaksi, joka johtaa korkeimpaan onneen. Joogit tietävät, että jokainen uskonto on tie yhteen ja samaan totuuteen (s. 8). Joogan korkeimmassa vaiheessa jooganharjoittajan sanotaan saavuttavan tiedon perimmäisestä ykseydestämme Jumalan kanssa. Oivaltaessamme jumalallisen me olemme jumalallisia (s. 10). 10

6 Tapaus III. Klassinen jooga Jooga on yksi kuudesta Intian filosofisesta koulukunnasta. Liitetään usein yhteen sisarkoulukuntansa samkhyan kanssa. Mahabharatan opetusosioiden kirjoittamisen ajoista (noin ajanlaskun alun tienoissa) aina Shankaraan (700-l.) asti samkhya oli todennäköisesti kaikkein vaikutusvaltaisin pelastuksen filosofia Intiassa. Joogan perusteksti on Patanjalin Yogasutra (n. 350 jkr.) 11 Tapaus III. Klassinen jooga Molemmat metafysiikaltaan dualistisia: Purusha on passiivinen, muuttumaton tietoisuus Prakriti on aktiivinen, mutta tietoisuutta vailla oleva aineellisuuden periaate Joogan päämäärä on purushan vapauttaminen prakritista, jolloin se saavuttaa siitä riippumattoman ja itsenäisen aseman, josta käytetään nimitystä kaivalya, joka merkitsee erillisyyttä. 12

7 Kahdeksanosainen jooga 1. Yama rajoitukset Väkivallattomuus Totuudellisuus Varastamattomuus Pidättyväisyys Omistamattomuus 2. Niyama määräykset Puhtaus Tyytyväisyys Itsekuri Pyhä lukeminen Jumalalle omistautuminen 3. Asana asento 4. Pranayama hengityshallinta 5. Prayahara vetäytyminen 6. Dharana keskittyminen 7. Dhyana mietiskely 8. Samadhi syventyminen Yoga-sutra (suom. M. Broo, 2010) 13 Esimerkki: Kapil Math Itäisessä Intiassa Jharkhandin osavaltiossa sijaitseva samkhya-jooga luostari. Sen perusti oppinut munkki Hariharananda Aranya ( ), joka oli kotoisin Bengalista. Aineellisuudesta eroon pyrkiminen näkyy elämäntavassa: gurut elävät eristyksissä luolassa, jonne aukeaa vain yksi ikkuna: Hariharananda Aranya eli luolassa yli 20 viimeistä elinvuottaan Hänen seuraajansa oli luolassa yli 30 vuotta. Nykyinen guru on ollut luolassa jo yli 20 vuotta. 14

8 Tapaus IV. Ramanandit Askeettinen suuntaus, joka pitää perustajanaan Pohjois-Intiassa vaikuttanutta Swami Ramanandaa (n ). Pääasiallisena palvonnan kohteena on Sita-Rama. Tärkein pyhä kirja on Tulsidasan ( ) kansankielellä runomuotoon kirjoittama versio Ramayana-eepoksesta, eli Ramcharitmanas. Nykyisin n. 1,5 miljoonaa 15 askeettijäsentä. Ramanandien oppi Ramanandan teologinen oppi-isä Ramanuja oli ykseysopin vaikutusvaltaisin kriitikko ja teistisen hindulaisuuden kenties merkittävin filosofi. Teistisen opin mukaan Jumala on persoonallinen olento, joka voidaan tuntea ominaisuuksiensa kautta. Korkein päämäärä on oivaltaa, että ihmisen alkuperäinen olemus on palvelussuhde Jumalaan. Pelastus saavutetaan Jumalan armosta, Jumalan rakastavan palvelemisen (bhakti) sekä täydellisen Jumalalle antautumisen (prapatti) kautta. 16

9 Ramanandien jooga Ramanandien mukaan joogan avulla voidaan pyrkiä erilaisiin päämääriin: terveyden edistämiseen, yliluonnollisten kykyjen etsimiseen, samadhin saavuttamiseen tai hartaudenharjoituksen vahvistamiseen. Ramanandi-joogin ihanteellinen päämäärä ei ole samadhi, vaan antaumus Jumalaa kohtaan. Joogaharjoitukset eivät kuitenkaan ole pelastukselle välttämättömiä, eivätkä ne siten korvaa tai ole vaihtoehto hartaudenharjoitukselle. Sen sijaan joogan oikea käyttö on hartauselämää tukevaa. 17 Johtopäätöksiä 18

10 Jooga Intian katsomusperinteissä 1. Joogaan on lähes aina liitetty erilaisia uskonnollisia tulkintoja katsomusneutraali jooga on uusi keksintö. Jooga vetää yhä edelleen magneetin tavoin puoleensa katsomuksellisia tulkintoja. 2. Jooga on kuitenkin katsomuksellisesti moninainen ilmiö, eikä siten ole väistämättä tai olemuksellisesti sidoksissa mihinkään uskonnolliseen perinteeseen tai katsomukselliseen järjestelmään. 19 Kristitty ja jooga Kristityt voivat halutessaan tulkita joogaa omista lähtökohdistaan. Niin ovat kaikki muutkin katsomukset aina tehneet. Vaihtoehtoisia lähtökohtia on useita: 1. Joogan menetelmiä voidaan käyttää ruumiin ja mielen hyvinvoinnista huolehtimiseen. 2. Joogan menetelmiä on, kenties tietyin edellytyksin, mahdollista käyttää kristillisen hengellisen elämän tukemiseen. a. Tukemaan henkilökohtaista rukouselämää. b. Tukemaan ihmisten palvelemista omassa maallisessa kutsumuksessa. 20

11 Lisätietoa Broo, Måns, 2010: Joogan filosofia: Patanjalin Yogasutra. Suom. M. Broo. Helsinki: Gaudeamus. Ketola, Kimmo, 2008: Asketismista terveysliikuntaan: joogan perinteitä menneisyydestä nykypäivään. Teoksessa Guruja, joogeja ja filosofeja: Intian filosofiaa, toim. Tapio Tamminen, Helsinki: WSOY. Ketola, Kimmo, 2008: Uskonnot Suomessa 2008: Käsikirja uskontoihin ja uskonnollistaustaisiin liikkeisiin. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. (Luku 6.) Ketola, Kimmo, 2013: Voidaanko jooga kristillistää? Vaeltaja 1/2013: Kiitos! 22