Seurantalojen korjausavustukset. Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista

Transkriptio

1 Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista SUOMEN KOTISEUTULIITTO

2 Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista Johanna Hakanen, Sanna Käyhkö, Leni Pakkala, Marianne Parvinen ja Elina Kuismin (ulkoasu) Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja B:13 (nid.), B:14 (PDF) Paino: Multiprint, Helsinki 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kannen kuvat: Tuomas Uusheimo (Hailuodon nuorisoseurantalo), Tuomas Uusheimo (Turun VPK:n talo), Johanna Hakanen (Mathildedalin työväenyhdistyksen talo), Miikka Lappalainen (Laitilan kulttuuriseura Walo)

3 Tiivistelmä Seurantalot ovat monimuotoinen ryhmä eri aikakausien arkkitehtuuria edustavia taloja, joita aatteelliset yhdistykset ovat rakentaneet kokoontumistiloikseen. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan seurantaloja arvioidaan olevan nykyisin noin 2500, joista joka neljäs on arvioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Vanhoja rakennuksia muutetaan edelleen seurantalokäyttöön. Valtion vuodesta 1978 alkaen jakamia seurantalojen korjausavustuksia on 2014 mennessä myönnetty yhteensä 56M. Avustuksia on saanut yhteensä 1930 taloa. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta vuodesta 2004 lähtien yhteistyössä Seurantaloasiain neuvottelukunnan kanssa. Avustusten jaossa painotetaan kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kokoontumistilojen tarpeellisuutta alueella. Korjausten ohjauksessa noudatetaan Museoviraston alkuperäistä arkkitehtuuria ja rakennusperinnettä kunnioittavia linjauksia. Tässä selvityksessä arvioidaan seurantalojen korjausavustusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä avustusjärjestelmän vaikutuksia talojen kulttuurihistorialliseen arvoon vuosina Lisäksi tarkastellaan taloissa tapahtuvaa kansalaistoimintaa. Selvitys on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietojen lisäksi selvityksen aineistoon kuuluu yhdistyksiltä, järjestöiltä ja asiantuntijoilta kerätty palaute. Avustustoiminnan tarkoituksena on edistää seurantalojen rakennus- ja kulttuuriperintöä kunnioittavaa korjaustapaa sekä kehittää taloja paikallisen toiminnan keskuksina koko Suomessa. Taloja omistaville yhdistyksille suunnattuun kyselyyn vastanneista valtaosa (88 %) piti seurantalojen korjausavustuksia ratkaisevan tärkeänä talon säilymisen kannalta. Erityisesti tämä korostui työväentalojen kohdalla (96 %). Seurantalojen korjausavustuksen piiriin kuuluvat myös talotekniset työt, mikä on mahdollistanut talojen käytettävyyttä parantavia korjaushankkeita. Seurantalot ovat monipuolisen kansalaistoiminnan tiloja. Noin puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, joilla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Taloja käyttävät yhdistysten lisäksi yksityiset kansalaiset, kunnat sekä pienyrittäjät. Talon käyttö oli kasvussa kolmanneksella kyselyyn vastanneista yhdistyksistä. Yli puolella ei ollut näkyvissä muutoksia. Yleisimmin talojen käyttö on lisääntynyt tai säilynyt ennallaan tehtyjen korjausten jälkeen.

4 Korjausavustusten vuosittaisen 1,5M avustussumman voidaan arvioida mahdollistavan noin 3 M arvoisten korjaushankkeiden toteutumisen. Näistä töistä noin puolet toteutuu taajamien ulkopuolella. Osa korjaustöistä tehdään talkootyönä. Talojen onnistuneet korjaukset heijastuvat myös palvelu- ja kulttuurialan pienyrittäjien työllistymismahdollisuuksiin. Huomattavaa määrää seurantaloista pidetään uhanalaisina. Uhanalaisuuden syistä tärkeimpiä ovat ylläpitokulut ja korjauskustannukset. Myös kylän tai taajaman tyhjeneminen sekä yhdistyksen vähäinen jäsenmäärä ovat merkittäviä syitä talon uhanalaisuuteen. Talojen korjaustarpeet säilyvät lähes ennallaan lähivuosina. Myös viranomaisten asettamat esteettömyyden ja energiatehokkuuden vaatimukset luovat uusia korjaustarpeita.

5 Sammandrag Föreningshusen är en mångformig grupp hus som representerar arkitektur från olika tidsperioder och som ideella föreningar har byggt som samlingslokaler. De äldsta bevarade husen är byggda på 1880-talet. Antalet föreningshus uppskattas idag till ungefär 2 500, varav vart fjärde hus bedöms vara kulturhistoriskt värdefullt. Gamla byggnader byggs fortfarande om till föreningshus. Renoveringsbidrag för föreningshus som delats ut av staten sedan 1978 har till år 2014 beviljats till ett belopp av sammanlagt 56 miljoner euro. Sammanlagt föreningshus har fått bidrag. Finlands Hembygdsförbund har sedan 2004 skött utdelningen av bidragen i samarbete med Föreningshusdelegationen. Vid utdelningen av bidragen lägger man vikt vid kulturhistoriska värden samt behovet av samlingslokaler. Vid ledning av renoveringarna följs Museiverkets linjedragningar som respekterar ursprunglig arkitektur och byggnadstradition. I denna utredning bedöms funktionaliteten och resultaten av systemet för renoveringsbidrag för föreningshus samt bidragsystemets inverkan på husens kulturhistoriska värde Dessutom granskas medborgarverksamheten vid föreningshusen. Utredningen har gjorts på uppdrag av undervisnings- och kulturministeriet. Utöver uppgifterna i Hembygdsföreningens bidragsregister omfattar materialet respons som samlats in av föreningar, organisationer och experter. Avsikten med bidragsverksamheten är att främja renoveringsmetoder som respekterar byggnads- och kulturarvet samt att utveckla husen som centra för regional verksamhet i hela Finland. Av de som besvarat enkäten riktad till föreningar som äger föreningshus ansåg majoriteten (88 %) att renoveringsbidragen för föreningshus är avgörande viktiga för bevarandet av föreningshuset. Detta framhävdes särskilt i fråga om arbetarföreningars hus (96 %). Renoveringsbidragen för föreningshus omfattar även hustekniska arbeten, vilket har möjliggjort renoveringsprojekt som förbättrar användbarheten av husen. Föreningshusen är lokaler för mångsidig medborgarverksamhet. Ungefär hälften av husen finns på orter där det inte finns någon annan lämplig lokal för öppen medborgarverksamhet. Även enskilda medborgare, kommuner och småföretagare använder husen. Hos en tredjedel av de föreningar som besvarade enkäten ökar användningen av husen. Över hälften hade inte några förändringar i sikte. I allmänhet har användningen av huset ökat eller förblivit oförändrad efter renoveringen.

6 Renoveringsbidragens årliga belopp om 1,5 miljoner bedöms möjliggöra genomförandet av renoveringsprojekt värda ungefär 3 miljoner. Av dessa arbeten genomförs ungefär hälften utanför tätorter. En del av renoveringsarbetena görs som talkoarbete. Lyckade renoveringar av föreningshusen återspeglas också i sysselsättningsmöjligheterna för småföretagare inom service- och kulturbranschen. En betydande del av föreningshusen anses vara hotade. De viktigaste orsakerna till hotet är underhålls- och renoveringskostnaderna. Också att byn eller tätorten töms på folk eller ett lågt medlemsantal i föreningar utgör betydande orsaker till hotet. Föreningshusens renoveringsbehov förblir närmast oförändrat under de närmaste åren. Även de av myndigheterna ställda kraven på tillgänglighet och energieffektivitet skapar renoveringsbehov.

7 Esipuhe Kansalaisjärjestöjen kokoontumistiloikseen rakentamien seurantalojen jo lähes 130 vuotta jatkunut perinne on Suomessa ainutlaatuinen. Seurantaloilla on ollut merkittävä rooli niin yhteiskunnan, yhdistysten kuin kansalaisten elämässä ja ne ovat täynnä kiehtovia tarinoita. Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton ja valtakunnallisten kansalaisjärjestöjen kanssa 30 vuoden ajan. Seurantalojen avustusja korjaustoiminta on ollut laajaa ja merkityksellistä. Se on mahdollistanut arvokkaan arkkitehtuuriperinnön ja kansalaistoiminnan tilojen säilyttämisen eri puolella Suomea. Perinteisten seurantalojen ja uudempien kylätalojen muodostama verkosto tarjoaa yhä tiloja paikalliskulttuurin koko kirjolle: kokouksille, liikunnalle, teatterille, tanssille, harrastuksille ja yhteisille juhlille. Monilla paikkakunnilla ne ovat ainoita kansalaistoiminnalle avoimia julkisia tiloja. Elämä seurantaloilla seuraa yhdistysten aktiivisuuden aaltoliikettä: Käyttäjämäärät vaihtelevat aktiivisten talojen tuhansista kävijöistä lähes hylättyjen talojen muutamaan sinnikkääseen päivystäjään. Pääasiassa talkoilla rakennettuja seurantaloja korjataan ja ylläpidetään edelleen paikallisyhdistysten vapaaehtoisten voimin. Näiltä vapaaehtoisilta on saatu arvokasta tietoa tätä selvitystä varten. Suomen Kotiseutuliitto haluaa kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita yhdistyksiä ja yhteisöjä. Tekijät

8 Sisällys 1. Johdanto Selvitys valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta Tutkimusaineiston kuvaus Selvitykseen liittyvät kyselyt...16 Kysely taloja omistaville yhdistyksille...16 Kysely keskusjärjestöille...16 Kysely rakennustutkijoille ja kulttuuriympäristövastaaville Valtion korjausavustus seurantaloille Avustusten jakaminen...19 Avustusjärjestelmän vaiheet...19 Avustukset vuosina Avustusjärjestelmän uudistus vuoden 1991 avustuksista alkaen...20 Avustuspäätösten siirtyminen Kotiseutuliittoon vuodesta 2004 lähtien...21 Muu seurantalojen toiminnan tukeminen Seurantalot tänään Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietoja taloista...24 Talot yhdistyskyselyn valossa...25 Talojen kunto ja tulevaisuuden näkymät...26 Talojen tulevaisuus keskusjärjestöjen näkökulmasta...28 Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten huomioita taloista Korjausavustusten vaikutukset Avustusten merkitys seurantalojen säilymiselle...30 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden seurantalojen huomioiminen...31 Korjaustöiden sisältö...33 Tehdyt korjaukset vuosien tiliselvitysten mukaan...33 Tehdyt korjaukset yhdistyskyselyn valossa...35 Korjausavustusten työllistämisvaikutukset Talot kansalaistoiminnan tiloina Yhdistysten järjestämä toiminta...39 Kunnan järjestämä toiminta Arvioita avustusjärjestelmästä Yhdistysten ja keskusjärjestöjen näkökulma...44 Avustuspäätösten valmistelijoiden näkökulma...45 Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten näkökulma Johtopäätökset Kulttuuriperintö...47 Kansalaistoiminta...48 Korjaustyöt ja työllistäminen...48 Tulevaisuus...49 Yhdistyskyselyyn vastanneiden palautetta...50 SELVITYKSEN LIITTEET...53

9 1. Johdanto Hyvinkäänkylän työväentalo, Hyvinkää. Kuva: Tuomas Uusheimo Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Taloja ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, suojeluskunnat, vapaa palokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Myös vanhoja kansakouluja ja muita rakennuksia on muutettu seurantalokäyttöön. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja arvioidaan olevan nykyisin noin Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtion korjausavustusta vuodesta Vuonna 2004 korjausavustusten jakaminen siirtyi opetusministeriön päätöksellä kokonaisuudessaan Suomen Kotiseutuliittoon. Avustusten jakamisen asiantuntija elimenä toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta 1. Seurantaloasiain neuvottelukunnassa mukana olevat keskusjärjestöt toimivat valtakunnallisesti lähes kaikissa maakunnissa. Mukana on sekä 1 Seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsenorganisaatiot toimikaudella : Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Sosialidemokraattinen Puolue, Pro Agria Keskusten Liitto, Suomen Keskusta, Kansantalojen Liitto, Suomen Kotiseutuliitto, Raittiuden Ystävät, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Finlands Svenska Marthaförbund, Marttaliitto, Finlands Svenska Hembygdsförbund, Suomen Kylätoiminta, Suomen Kuntaliitto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Museovirasto, ympäristöministeriö 13

10 suomen- että ruotsinkielisiä sekä kaksikielisiä järjestöjä. Ahvenanmaa maakunta on rajattu sen itsehallintoon perustuen avustusten jakamisen ulkopuolelle. Seurantalot ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuriympäristöä ja -perintöä. Valtioneuvoston hyväksymän Kulttuuriympäristöstrategian mukaan kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara ja uuden toiminnan mahdollistaja. Strategiassa korostetaan myös kansalaistoiminnan merkitystä. Toimenpiteinä strategiassa on mainittu mm. kulttuuriympäristön hyvää hoitoa tukevien taloudellisten kannustimien ja avustusmenettelyjen kehittäminen. Selvitys valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta 2015 Tämä selvitys on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Selvityksen tarkoituksena on kuvata seurantalojen korjausavustusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä avustusjärjestelmän vaikutuksia talojen kulttuurihistorialliseen arvoon ja kansalaistoimintaan. Selvityksen osana kerättiin myös tietoja talojen korjaustarpeesta, korjausten rahoituksesta sekä valtion korjausavustusten ja korjausneuvonnan kehittämisestä. Lisäksi kerättiin arvioita avustusjärjestelmän toimivuudesta. Selvityksen ajanjakso käsittää vuodet Tutkimus keskittyy enimmäkseen 2007 jälkeiseen aikaan. Tilastolliset katsaukset on rajattu pääasiassa vuosiin Korjaustöistä tehtyjen selvitysten tarkastelu käsittää vuodet Selvitystyö on tehty Kotiseutuliiton seurantalohankkeessa työskentelevien omana työnä vuoden 2014 aikana. Selvityksen ovat tehneet rakennustutkijat Johanna Hakanen (arkkitehti) ja Leni Pakkala (arkkitehti), hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö (FM) ja toimistoassistentti Marianne Parvinen (FM). Lisäksi työhön on osallistunut Suomen Kotiseutuliiton tiedottaja Elina Kuismin (medianomi). 2 Valtioneuvoston periaatepäätös sekä strategian toimeenpanoa valmistelevan työryhmän toimeenpanosuunnitelma

11 2. Tutkimusaineiston kuvaus Laitilan kulttuuriseura Walo ry. Kuva: Miikka Lappalainen Selvitykseen liittyvän tilastollisen tarkastelun lähdeaineistona ovat Suomen Kotiseutuliiton korjausavustusten käsittelyssä käytetyt rekisterit, yhdistysten avustusten käytöstä tekemät selvitykset sekä aiemmat seurantalotutkimukset 3. Tilastollinen aineisto on koottu pääasiassa Suomen Kotiseutuliiton avustusrekistereistä, johon on kerätty tietoja vuodesta 1981 lähtien. Vuosien ajalta rekisteriin on siirretty opetusministeriön maksatusrekisteristä vain avustusta saaneiden määrät ja myönnetyt avustussummat (hakijoiden kokonaismäärä puuttuu). Tätä aiemmat tiedot vuosilta perustuvat Näin korjaamme seurantalot -oppaan osioon Valtion tuki seurantalojen korjaustoimintaan. Vuodesta 1991 lähtien tiedot hakijoista ja avustuksista perustuvat Suomen Kotiseutuliiton avustusrekisteriin. Korjausavustusten työllistämisvaikutuksia on alettu kirjata rekisteriin vasta vuodesta 2012 alkaen. 3 Yhdistystalotoimikunnan mietintö (1983:34) ja Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta vuosina (Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja B:7, 1990) 15

12 Selvitykseen liittyvät kyselyt Selvitykseen liittyi kolme erillistä sähköistä kyselyä. Kyselyt lähetettiin 1. taloja omistaville yhdistyksille, 2. seurantaloneuvottelukunnassa mukana oleville taloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöille sekä 3. maakuntamuseoiden tutkijoille ja Ely-keskusten kulttuuriympäristövastaaville. Kysely taloja omistaville yhdistyksille Taloja omistaville yhdistyksille kysely tehtiin Kotiseutuliiton ja kyselytutkimusyritys Tarubeen Taru Berndtsonin yhteistyönä. Sähköinen kyselylomake tehtiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kyselyyn saatiin 304 vastausta (taulukko 1.). Kyselystä tiedotettiin pääasiassa keskusjärjestöjen kautta. Osalle taloryhmistä kysely lähetettiin suoraan avustusrekisteristä koottuihin sähköpostiosoitteisiin. Taulukko 1. Vastausten määrä. Taloryhmä Vastauksia yht. %-osuus kaikista vastauksista Nuorisoseurantalot Ruotsinkieliset nuorisoseurantalot Työväentalot (sos. dem.) Kansantalot 10 3 Raittiusseurantalot 5 1,6 VPK-talot 6 4 Maamiesseurantalot 13 4 Marttatalot 11 3,6 Kotiseututalot 22 7 Urheiluseurantalot 12 3,9 Muu Kaikki yhteensä Kysely keskusjärjestöille Seurantaloneuvottelukunnassa mukana oleville keskusjärjestöille lähetettiin Kotiseutuliiton laatima sähköinen kyselylomake. Kyselyyn vastasi kahdeksan keskusjärjestöä (Suomen Kylätoiminta, Suomen Nuorisoseurat, Työväentalojen liitto, Kansantalojen liitto, Raittiuden ystävät, ProAgria Keskusten liitto, Finlands Svenska Marthaförbundet ja Suomen Kotiseutuliitto). 16

13 Kysely rakennustutkijoille ja kulttuuriympäristövastaaville Maakuntamuseoiden rakennustutkijoille ja Ely-keskusten kulttuuriympäristövastaaville lähetettiin Kotiseutuliiton laatima sähköinen kyselylomake. Kysely lähetettiin sähköpostitse Kotiseutuliiton korjausavustustoiminnan yhteyshenkilöille maakuntamuseoissa ja Ely-keskuksissa (yhteensä 43 tutkijalle kaikkiin maakuntiin). Vastauksia saatiin seitsemästä maakunnasta: Varsinais-Suomen, Satakunnan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Etelä-Savon Maakuntamuseoilta sekä Keski-Suomen Ely-keskuksesta. 17

14 Hailuodon nuorisoseurantalo. Kuva: Tuomas Uusheimo 3. Valtion korjausavustus seurantaloille Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksella on tarkoitus säilyttää talojen kulttuurihistoriallista arvoa sekä ylläpitää ja parantaa niiden kuntoa ja toimivuutta. Seurantalojen korjausavustusten jaossa alettiin jo 1980-luvulla kiinnittää huomiota korjaustöiden laadulliseen ohjaukseen ja noudattaa Museoviraston linjauksia perinteisten rakenteiden korjaamisesta. Seurantalojen korjausavustus on alusta alkaen poikennut muista valtion jakamista rakennusperinnön hoitoon ja entistämiseen tarkoitetuista avustuksista siten, että sen piiriin kuuluvat myös talotekniset työt. Niihin kohdistuvat korjaukset ja uudistustyöt lisäävät talojen käytettävyyttä. Avustuksia voidaan myöntää myös suunnittelukustannuksiin sekä tilojen esteettömyyskorjauksiin. Avustusten jakamisen lisäksi Kotiseutuliitto tarjoaa seurantalohankkeen rahoituksen puitteissa korjausneuvontaa ja ylläpitää avustusrekisteriä, johon on tallennettu tiedot talojen korjausvaiheista. Rekisteri mahdollistaa pitkäjänteisen talokohtaisen korjausten ohjauksen, joka on riippumaton omistajayhteisöön liittyvistä muutoksista. Kotiseutuliitolla on lisäksi laaja ja jatkuvasti täydentyvä kuva- ja rakennuspiirustusarkisto seurantaloista. Kuva-arkiston digitointityö on meneillään. 18

15 Avustusten jakaminen Avustusten varsinainen hakuaika on syyskuussa. Viime vuosina hakemuksia on saapunut vuosittain lähes 300 eri yhdistykseltä 4. Hakemuksen voi täyttää sähköisessä järjestelmässä tai paperilomakkeelle. Ehdotus avustusten jakamisesta valmistellaan Kotiseutuliitossa. Käsittelyn aikana osa keskusjärjestöistä antaa lausunnon ehdotuksesta. Muita keskusjärjestöjä kuullaan avustusten jakamisesta. Lausuntojen pohjalta muokattu jakoehdotus käsitellään seurantaloasian neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan jakoehdotus hyväksytään Suomen Kotiseutuliiton hallituksessa. Seurantaloasiain neuvottelukunnan kokoonpano ja tehtävät on määritetty sopimuksessa Seurantaloasian neuvottelukunnan perustamisesta ja toiminnasta ( ). Eri taloryhmiä edustavat keskusjärjestöt ovat hyväksyneet seurantalojen korjausavustusten jakoperusteet (liite 2.) sekä isojen valtakunnallisesti arvokkaiden seurantalojen luettelon (liite 3.) huomioitavaksi avustuksia jaettaessa. Avustuksen saajat tekevät Kotiseutuliiton kanssa sopimuksen avustuksen käyttämisestä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Kotiseutuliitto ilmoittaa ilman avustusta jääville hylkäävästä päätöksestä. Avustusjärjestelmän vaiheet Avustukset vuosina Seurantalojen korjausten valtionavustusten jako alkoi kansanedustajien aloitteesta 1978, jolloin valtion budjettiin kirjattiin markan määräraha työväentalojen kunnostamiseen. Sitä seuraavan vuoden budjettiin varattiin jo markan avustusmääräraha. Avustusten piiriin otettiin vuonna 1979 nuorisoseurantalot ja vuonna 1982 maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten ja osastojen sekä raittiusseurojen talot. Ensimmäisenä vuonna avustus suunnattiin korjausten suunnitteluun ja seuraavina vuosina korjauksessa tarvittavien materiaalien hankintaan. 4 Vuonna 2014 yht. 294 hakemusta; vuonna 2013 yht. 278 hakemusta; vuonna 2012 yht. 264 hakemusta 19

16 Opetusministeriö (OPM) jakoi avustuksia hakemusten perusteella. Vuonna 1981 laadittiin ensimmäisen kerran yleiskirje, jossa hakemuskäytäntö ja korjauksen suuntaviivat määriteltiin (ks. liite 1. Yleiskirjeet ja rakennusavustusten yleisehdot). Avustustoiminnan vakiinnuttua ja laajennuttua opetusministeriö asetti vuonna 1982 yhdistystalotoimikunnan, joka teki ehdotuksensa yhdistystalojen korjausavustamisen ja muiden tukitoimien kehittämiseksi 5. Avustus säilytettiin harkinnanvaraisena, kaikki keskeiset seurantaloryhmät pääsivät avustuskelpoisten yhdistysten piiriin ja avustettavia töitä laajennettiin (ulkorakennukset, pihapiiri, talon tyyliin sopivat kalusteet ja sisustus sekä kiinteä erityisvarustus). Seurantalojen korjausavustukseen liittyvä neuvonta, koulutus ja tutkimus siirtyivät vuonna 1984 Suomen Kotiseutuliiton vastuulle OPM:n ja Kotiseutuliiton tekemän sopimuksen perusteella. Näitä tehtäviä varten Kotiseutuliittoon palkattiin rakennustutkija. OPM jakoi valtion tulo- ja menoarviossa olevat seurantalojen korjausavustukset. Ajanjaksona myönnettiin yhteensä 103,9 miljoonaa markkaa avustuksia. Vuosittain jaettiin miljoonan markan avustus yhdelle isolle kaupunkityöväentalolle. Avustusjärjestelmän uudistus vuoden 1991 avustuksista alkaen OPM:n päätöksellä työväen- ja seurantalojen korjausavustusten päätöksenteon valmistelu siirrettiin Suomen Kotiseutuliitolle ja sen yhteydessä toimivalle Seurantaloasiain neuvottelukunnalle. Kotiseutuliitolle myönnettiin erillinen korvaus tehtävien hoitamisesta. OPM määritteli työväen ja- nuorisoseurantalojen osalta kullekin taloryhmälle tulevan vuotuisen valtionavustuksen määrän tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa. Kotiseutuliiton uusiksi tehtäväksi tuli hakemusten tarkastus, avustusten maksatus ja avustusten käyttöön liittyvien tiliselvitysten tarkastus. Näitä tehtäviä varten liittoon palkattiin taloussihteeri. OPM:lle kuuluivat edelleen lopullisten avustuspäätösten teko, valtion budjettiin liittyvät tehtävät sekä mahdollinen avustuksen takaisinperintä. Seurantaloasian neuvottelukunnan perustamissopimus allekirjoitettiin ja ensimmäinen kokous pidettiin Neuvottelukunnan tarkoitukseksi määriteltiin seurojen taloihin ja työväentaloihin liittyvän toiminnan yleinen edistäminen, 5 Yhdistystalotoimikunnan mietintö, Komiteamietintö 1983:34, Opetusministeriö, Helsinki

17 seurantalojen rakennustaiteellisesti, teknisesti ja ympäristökulttuurin kannalta korkeatasoisen korjaamisen ohjaaminen sekä seurantalojen kehittäminen paikallisen harrastustoiminnan keskuksina. Neuvottelukunnan perustivat Finlands Svenska Hembygsförbund, Finlands svenska kommunförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansan Talojen Liitto, Maatalouskeskusten Liitto, Raittiuden Ystävät, Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Keskusta, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kunnallisliitto, Suomen Nuorison Liitto, Suomen Palontorjuntaliitto ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue. Lisäksi OPM:llä oli oikeus nimetä neuvottelukuntaan kolme edustajaa sekä ympäristöministeriöllä ja Museovirastolla yksi edustaja. Neuvottelukunta hyväksyi avustusten jakoperusteet, joiden mukaan avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kokoontumistilojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan kannalta. Lisäksi jaossa piti ottaa huomioon korjauksen tarve ja kiireellisyys, edellyttäen, että korjaussuunnitelmat olivat riittävän hyvät. Korjausten kohtuullisen nopeaa valmistumista pyrittiin edistämään myöntämällä riittävän suuria kerta-avustuksia. Myös alueelliset ja kielelliset näkökohdat piti ottaa huomioon sekä keskusjärjestöjen omistamien talojen määrä ja korjaustarve. Neuvottelukunnan laatimat avustusten jakoperusteet uusittiin vastaamaan Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (12/1998) ja uuden Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 2000) tavoitteita Korjausten laatua pyrittiin nostamaan mm. hankesuunnitelmaa ja pääsuunnittelijaa koskevin vaatimuksin 6. Ajanjaksona OPM myönsi avustusta 1150 seurantalolle yhteensä 19,6 miljoonaa euroa. Avustuspäätösten siirtyminen Kotiseutuliittoon vuodesta 2004 lähtien Valtionavustuslain uudistus (688/2001) mahdollisti valtionavustuksiin liittyvän päätöksenteon antamisen muillekin kuin valtion viranomaisille. Seurantalojen korjausavustuksen jakaminen annettiin kokonaisuudessa Suomen Kotiseutuliiton ja sen yhteydessä toimivan Seurantaloasiain neuvottelukunnan tehtäväksi vuoden 2004 avustuksista lähtien 7. Avustusmenettely muuttui siten, että Kotiseutuliiton hallitus tekee avustuspäätökset. 6 4/011/ Muistio , OPM, Kupo/TKY, Päivi Salonen 21

18 Seurantaloasiain neuvottelukunnan perustamissopimus päivitettiin Siihen kirjattiin uusina asioina keskusjärjestöiltä pyydettävät lausunnot jakoehdotuksesta sekä neuvottelukunnan toimintasuunnitelman ja -kertomuksen tekeminen. Uusiksi jäseniksi tulivat Marttaliitto ja Suomen kylätoiminta. Kotiseutuliitto laati uuden menettelyn mukaisen avustusten hakuohjeen ja avustuksista laadittaviin sopimuksiin liittyvät Seurantalojen korjausavustusta koskevat lisäehdot ( ). Hakuohjetta ja lisäehtoja on päivitetty vuosien varrella. Vuodesta 2013 lähtien avustuksia on ollut mahdollista hakea sähköisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää seurantalojen korjausavustusmäärärahat Seurantaloasiain neuvottelukunnan toimintasuunnitelman mukaisesti jaettavaksi avustuksina yhdistyksille ja erikseen Kotiseutuliitolle avustusten jakamiseen ja hallinointiin sekä neuvontatyöhön. Kotiseutuliitto antaa vuosittain OKM:lle selvityksen avustusmäärärahojen käytöstä. Muu seurantalojen toiminnan tukeminen Suomen Kotiseutuliitto tarjoaa seurantalohankkeen rahoituksen puitteissa seurantaloja omistaville yhdistyksille korjausrakentamiseen liittyvää neuvontaa, tuottaa korjausneuvontamateriaalia ja kerää tietoja talojen rakennus- ja korjaushistoriasta. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalohankkeeseen liittyvästä mediaviestinnästä. Kotiseutuliiton rakennustutkija on kirjoittanut useita seurantalojen arkkitehtuuria ja rakennushistoriaa käsitteleviä artikkeleita, joista merkittävin on Rakennusperintömme kulttuuriympäristön lukukirjan (2001) artikkeli Aatteiden talot (Leni Pakkala). Rakennustutkija on pitänyt esityksiä seurantaloista, niiden hyvästä korjaustavasta sekä korjausavustuksista eri toimijoiden järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa useita kertoja vuodessa. Vuonna 1985 julkaistiin ensimmäinen neuvonta- ja tutkimustyön tuloksena syntynyt opas Näin korjaamme seurantalon (toim. Leni Pakkala ja Ulla Rahola). Vuonna 1986 toteutettiin kymmenillä seurantaloilla kiertänyt Seurantalo elää -näyttely yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Näyttely esitteli talojen rakennusperintöä ja hyvää korjaustapaa. 22

19 Vuonna 1990 Kotiseutuliitto julkaisi tutkimusraportin Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus valtion avustama seurantalojen korjaustoiminta vuosina Vuonna 2000 Seurantaloasiain neuvottelukunta teetti seurantaloidentiteetin vahvistamiseksi yhteisen seurantalo-tunnuksen, jonka suunnitteli Design Studio Muotohiomo. Vuonna 2004 Kotiseutuliitto julkaisi suppean haastattelututkimuksen Seurantalo paikallisena voimavarana: seurantalojen toimintaa ja korjausprojekteja Uudellamaalla (Tapani Sainio). Vuonna 2005 avattiin Seurantaloasiain neuvottelukunnan aloitteesta Seurantalot.fi -sivusto. Sivusto toimii talojen markkinointikanavana sekä yhdistysten ja keskusjärjestöjen kiinteistörekisterinä. Se sisältää tietoa myös mm. talojen korjaamisesta ja niiden historiasta. Keskusjärjestöt maksavat erillisen korvauksen sivuston ylläpidosta. Sivusto uudistettiin vuonna Vuosina Kotiseutuliitto järjesti yhteistyössä keskusjärjestöjen kanssa seurantalotoimijoiden koulutusseminaarien sarjan Oulussa, Tampereella ja Turussa. Seminaareissa käsiteltiin korjaustoiminnan lisäksi hankerahoitusta, verotusta ja työnantajana toimimista. Vuoden 2008 Euroopan rakennusperintöpäivien teemana olivat seurantalot. Kotiseutuliitto julkaisi kirjan Yhdessä rakennetut Med gemensamma krafter. Suomalaiset seurantalot Föreningshus i Finland (toim. Anna-Maija Halme ja Leni Pakkala). Vuodesta 2010 alkaen Seurantaloasiain neuvottelukunta on myöntänyt vuosittain Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon seurantalon erityispiirteitä kunnioittavasta ja toimivuutta parantavasta korjauksesta. Palkinnon tarkoitus on kiinnittää huomiota hyvään korjaustapaan. Vuonna 2010 valmistui Kotiseutuliiton teettämä talotekniikan (LVI) korjausohje seurantalojen vastuuhenkilöille ja korjausten suunnittelijoille. Ohjeen laati LVI-insinööri Jukka Sainio. Vuonna 2013 Kotiseutuliitto aloitti seurantalojen dokumentointiin liittyvän yhteistyön valokuvaaja-arkkitehti Tuomas Uusheimon kanssa. 23

20 4. Seurantalot tänään Veitsiluodon työväentalo, Kemi. Kuva:Tuomas Uusheimo Seuraavassa tarkastellaan seurantalojen nykytilannetta ja tulevaisuutta Suomen Kotiseutu liiton avustusrekisterin tietojen ja selvitystyön yhteydessä tehtyjen kyselyiden valossa. Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietoja taloista Kotiseutuliiton avustusrekisteriin oli 2014 kirjattu tiedot 2416 seurantalosta 8, jotka tässä selvityksessä on jaoteltu kolmeen taloryhmään. Niiden osuudet jakaantuvat seuraavasti: nuorisoseurojen talot 32 %, työväentalot 17,4 %, muut seurantalot 50,3 %. Seurantalojen jakaantuminen eri taloryhmiin ja niissä tapahtuneet muutokset 1983, 1988 ja 2014 on kuvattu tarkemmin liitteen taulukossa 1. Vuosina seurantalojen määrä on hakemusrekisterissä kasvanut erityisesti niin kutsuttujen muiden seurantalojen ryhmässä. Näitä ovat Suomen Keskustan talot (10), kotiseututalot (94), kylätalot (55), maamiesseurantalot (340), maataloustuottajain 8 Rekisterissä on tiedot avustusta hakeneista seurantaloista, joiden joukossa pieni määrä ei-avustuskelpoisia taloja. 24

21 talot (8), marttatalot (43), vpk:n talot (65), raittiusseurantalot (28), urheiluseurantalot (115) ja muut luokittelemattomat seurantalot (411). Edellä mainittujen joukossa eniten ovat kasvaneet kotiseutu- ja kylätalojen ryhmät. Suurin vähennys on tapahtunut työväentalojen ryhmässä. Taloryhmien välisiä muutoksia on vaikea tarkastella, sillä taloja siirtyy myös omistajaryhmältä toiselle. Rekisterissä olevien talojen keski-ikä on 85 vuotta ja keskikoko 380 m². Talot jakaantuvat tasaisesti kolmeen rakennusjaksoon: ennen vuotta 1920 rakennetut, vuosina rakennetut ja 1945 jälkeen rakennetut. Alueellisesti tarkasteltuna eniten seurantaloja on Pohjanmaan (25 %) ja Hämeen (15 %) maakuntien sekä Uudenmaan (14 %) maakuntien alueilla. Joka neljäs seurantalo on maakunnallisesti tai paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu rakennus. Kolme seurantaloa on suojeltu rakennussuojelulailla: Kannuksen Työväentalo (nk. Mäkiraonmäen työväentalo), Jyväskylän työväentalo ja Koivulan seurojentalo Ristiinassa. Lisäksi alun perin työväentaloksi rakennettu, mutta myöhemmin muuhun käyttöön siirtynyt Helsingin kulttuuritalo on suojeltu rakennussuojelulailla. Avustushakemusten joukossa on vuodesta 2000 lähtien ollut vuosittain vajaat 30 uutta hakijaa. Tyypillisiä uusia kohteita ovat vanhat koulurakennukset, joita siirtyy kyläyhdistysten hallintaan. Lisäksi joukossa on vanhoja asemarakennuksia. Näiden joukossa on myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltuja kohteita. Kotiseutuliiton avustusrekisteriin ei ole erikseen kirjattu käytöstä poistuneita taloja. Talot yhdistyskyselyn valossa Yhdistyskyselyyn vastanneiden taloista 41 % kuului nuorisoseurantaloihin, 17,6 % työväentaloihin ja 41,1 % muihin taloihin. Myös talojen ikäjakauma noudatti avustusrekisterin jakaumaa. Työväentalojen joukossa oli eniten rakennettuja taloja. Nuorisoseurojen taloista valtaosa (86 %) on seurantaloiksi rakennettuja rakennuksia, kun vastaava määrä työväentaloista oli 64 %. Muu-ryhmässä valtaosa rakennuksista oli alun perin rakennettu muuhun tarkoitukseen kuin seurantaloiksi. Niistä tyypillisimpiä olivat asuin- ja koulurakennukset, mutta myös muita rakennuksia on otettu seurantalokäyttöön. 25

22 Pääosa seurantaloista (82 %) sijaitsi yhdistyksen omistamalla tontilla. Työväentaloista muita huomattavampi osa (71 %) sijaitsee taajamissa, kun muissa taloryhmissä lähes vastaava osa taloista sijaitsee haja-asutusalueilla. Työväentalot olivat selkeästi pintaalaltaan suurempia kuin muihin ryhmiin kuuluvat talot. Talojen kunto ja tulevaisuuden näkymät Noin puolet taloista oli vastausten mukaan kohtuullisessa kunnossa. Nuorisoseurantalot olivat välttävässä tai heikossa kunnossa hieman useammin kuin muut talot. Kahteen kolmasosaan taloista on järjestetty esteetön sisäänkäynti, mutta vain vajaassa puolessa (43 %) on esteetön wc-tila. Yhdistyskyselyssä selvitettiin myös vastaajien käsityksiä talojen uhanalaisuudesta. Joka kolmas vastanneista piti taloaan uhanalaisena. Taajamien ja haja-asutusalueiden välillä ei näkynyt merkittävää eroa. Uhanalaisuuden syistä tärkeimpiä ovat yhdistysten mukaan ylläpitokulut ja korjauskustannukset (kuvio A). Vajaalla kahdella kolmasosalla oma varainhankinta kattaa talon käyttökustannukset (taulukko 3.). Kunnat myöntävät jonkin verran avustuksia taloille, nuorisoseurantaloille kuitenkin muita taloryhmiä useammin (taulukko 4.). Mathildedalin työväenyhdistyksen talon korjauksia tehtiin Varsinais-Suomen maakuntamuseon ohjauksessa. Kuva: Johanna Hakanen. 26

23 Miksi talon tulevaisuus on uhanalainen (osuus ryhmästä) Miksi talon tulevaisuus on uhanalainen (osuus ryhmästä) 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Vähäinen käyttö Vähäinen jäsenmäärä Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Tärkein syy 2. tärkein 3. tärkein Ylläpitokulut Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Korjauskustannuk set Kylän tyhjeneminen Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Kaavoitus Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Muu syy Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Kuvio A. Talojen uhanalaisuuden syyt yhdistyskyselyn mukaan. Kuvio A. Talojen uhanalaisuuden syyt yhdistyskyselyn mukaan. 27

24 Taulukko 3. Kattaako oma varainhankinta käyttökustannukset taloryhmän ja taajamatyypin mukaan (%) kyllä ei Nuorisoseurantalo (123) Työväentalo (50) Muu (121) Kaikki (294) Kaikki (294), kpl kyllä ei Taajama (112) Haja-asutusalue (180) Kaikki (292) Taulukko 4. Myöntääkö kunta avustusta taloryhmän ja taajamatyypin mukaan (%) kyllä ei Nuorisoseurantalo (123) Työväentalo (52) Muu (123) Kaikki (298) Kaikki (298), kpl kyllä ei Taajama (115) Haja-asutusalue (181) Kaikki (296), kpl Talojen tulevaisuus keskusjärjestöjen näkökulmasta Keskusjärjestökyselyyn vastanneiden mukaan jäsenyhdistysten käytöstä ei ole vuosina poistunut seurantaloja tai poistuneiden määrästä ei ole tietoa. Kysymykseen yhdistysten samalla aikavälillä hankkimista seurantaloista saatiin vain kaksi vastausta. ProAgria Keskusten Liiton (aiemmin nimellä Maaseutukeskusten liitto) jäsenet ovat hankkineet omistuksensa alle 10 uutta taloa ja Kansantalojen liiton jäsenyhdistykset yhden. 28

25 Kyselyssä selvitettiin myös keskusjärjestöjen näkemystä talojen uhanalaisuudesta (kuvio B). Vaarantuneiden talojen uhanalaisuuden selvästi tärkeimpänä syynä pidettiin ylläpitokustannuksia. Kylän tai taajaman tyhjeneminen sekä yhdistyksen vähäinen jäsenmäärä olivat seuraavaksi merkittävimpiä Kyselyssä selvitettiin myös keskusjärjestöjen näkemystä talojen uhanalaisuudesta (kuvio syitä uhanalaisuuteen. Korjauskustannukset olivat myös jonkin verran tärkeä syy. Kaavoitusta ei pidetty B). Vaarantuneiden talojen uhanalaisuuden selvästi tärkeimpänä syynä pidettiin ylläpitokustannuksia. merkittävänä uhkatekijänä. Kylän tai taajaman tyhjeneminen sekä yhdistyksen vähäinen jäsenmäärä olivat seuraavaksi merkittävimpiä syitä uhanalaisuuteen. Korjauskustannukset olivat myös Vain yksi jonkin keskusjärjestöistä verran tärkeä vastasi syy. Kaavoitusta kysymykseen ei missä pidetty maakunnassa merkittävänä järjestöllä uhkatekijänä. on eniten uhanalaisia taloja (Kansantalojen liitto: eniten uhattuja taloja Kainuussa). Vain yksi keskusjärjestöistä vastasi kysymykseen missä maakunnassa järjestöllä on eniten uhanalaisia taloja (Kansantalojen liitto: eniten uhattuja taloja Kainuussa). Kuinka moni jäsenyhdistystenne seurantaloista on Kuinka moni jäsenyhdistystenne seurantaloista on uhanalainen? uhanalainen? Maaseutukeskusten liitto Nuorisoseurat Työväentalojen liitto Raittiuden ystävät Kansantalojen liitto Kuvio B. Talojen uhanalaisuus keskusjärjestöjen mukaan, talojen lukumäärä. Lisäksi Suomen työväentalojen liiton tiedossa on noin 40 keskusjärjestöihin kuulumatonta työväentaloa, joista suuri Kuvio B. Talojen uhanalaisuus keskusjärjestöjen mukaan, talojen lukumäärä. osa on uhanalaisia. Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten huomioita taloista Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten huomioita taloista Rakennustutkijoiden vastauksissa talojen uhanalaisuuden syynä pidettiin yhdistysten vähäistä jäsenmäärää ja toimintaa, ja sitä kautta myös ylläpitokustannuksia. Lähes kaikki Rakennustutkijoiden vastaajat nostivat vastauksissa työväentalot talojen uhanalaisimmiksi uhanalaisuuden syynä alueellaan, pidettiin näistä yhdistysten yksilöitiin vähäistä 14 taloa. Eniten uhanalaisia taloja arvioitiin olevan Varsinais-Suomessa (30 kpl). Yhteensä jäsenmäärää ja toimintaa, ja sitä kautta myös ylläpitokustannuksia. Lähes kaikki vastaajat nostivat uhanalaisiksi arvioitiin yli 60 seurantaloa. työväentalot uhanalaisimmiksi alueellaan, näistä yksilöitiin 14 taloa. Eniten uhanalaisia taloja arvioitiin Uusina olevan Varsinais-Suomessa seurantalotyyppeinä (30 esille kpl). Yhteensä nousivat uhanalaisiksi kyläyhdistysten arvioitiin käyttöön yli 60 seurantaloa. siirtyneet entiset koulurakennukset. Maakunnasta riippuen yhdistysten käyttöön oli 2000-luvulla siirtynyt Uusina seurantalotyyppeinä koulurakennusta. esille Koulurakennusten nousivat kyläyhdistysten muutoksiin käyttöön on saatu siirtyneet myös entiset Leader- tai muuta koulurakennukset. hanketukea. Maakunnasta riippuen yhdistysten käyttöön oli 2000-luvulla siirtynyt

26 5. Korjausavustusten vaikutukset Turun VPK:n talo. Kuva: Tuomas Uusheimo Seurantalojen määrä on säilynyt lähes ennallaan 1980-luvulla arvioidusta määrästä (liitteen taulukko 1.). Valtion myöntämillä seurantalojen korjausavustuksilla on ollut tässä merkittävä rooli. Avustusten merkitys seurantalojen säilymiselle Vuosina on jaettu yhteensä 56,46 M seurantalojen korjausavustuksia. Näistä Nuorisoseurantaloille 21,2 M, työväentaloille 19,8 M ja muille seurantaloille 15,8 M. Vuoteen 2014 mennessä avustusta on jaettu 1930 seurantalolle. Avustussummien jakaantuminen taloryhmien välillä perustuu OPM:n ja myöhemmin Kotiseutuliiton vuosittain neuvottelemaan jakoon keskusjärjestöjen kanssa. Jakosuhteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia Vuonna 1990 julkaistun seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimuksen lähdeaineistona oli 1830 seurantalon tiedot, joista 72 % oli saanut valtion jakamia seurantalojen korjausavustuksia. Kotiseutuliiton avustusrekisteriin 2014 kirjatusta 2408 seurantalosta 82 % oli saanut seurantalojen korjausavustuksia. 30

27 Avustusten jaossa on huomioitu jakoperusteissa mainittu avustusten tasa-arvoinen alueellinen ja kielellinen jakaantuminen. Maakunnallisessa tarkastelussa hakemusten avustusprosentti vaihtelee % välillä (ks. liitteen taulukko 3.). Vuosina on jätetty yhteensä avustushakemusta, joista keskimäärin 66 %:lle on myönnetty vuosittain avustus. Myönnetty kerta-avustus on ollut samana ajanjaksona keskimäärin 6038 euroa vuodessa. Samalle kohteelle on myönnetty keskimäärin 4,8 kertaa avustuksia. Yhdistysten vapaaehtoisten johdolla tehtäville korjaushankkeille on tyypillistä, että niiden toteuttaminen jakaantuu usealle vuodelle. Vain 22 taloa on saanut yhteensä yli euroa avustusta ja 90 taloa yli euroa avustusta. Yhdistyskyselyyn vastanneista valtaosa (88 %) piti valtion jakaman seurantalojen korjausavustuksen merkitystä ratkaisevan tärkeänä talon säilymisen kannalta. Erityisesti tämä korostui työväentalojen kohdalla (96 %). Vastanneista yhdistyksistä kolme neljäsosaa oli hakenut seurantalojen korjausavustusta. Eniten avustuksia olivat hakeneet työväentalot (92 %). Korjausavusta oli saanut keskimäärin 73 % vastaajista. Poikkeuksena työväentalot, joista 94 % oli saanut avustuksia. Yli puolet vastaajista oli saanut korkeintaan euroa avustuksia. Korjausavustuksilla oli yleisimmin kunnostettu rakennuksen julkisivuja (ulkovuori ja maalaus). Yleisiä korjauskohteita olivat myös ikkunat ja ovet sekä lämmitysjärjestelmä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden seurantalojen huomioiminen Seurantalojen neuvottelukunnan hyväksymien korjausavustusten jakoperusteiden (liite 2.) mukaan avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon. Avustuksia myönnettäessä etusijalle asetetaan seurantalot, jotka sisältyvät valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) luetteloon 9 sekä sitä edeltävään RKY luetteloon. Seurantalojen arvokkain tila on suuri juhlasali, jonka säilymiseen näyttämöineen kiinnitetään erityistä huomiota korjausavustuksia myönnettäessä. 9 RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. (rky.fi) 31

28 Kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseksi seurantalot on luokiteltu avustushakemusten käsittelyssä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (AV, AM), lailla tai kaavalla suojeltuihin kohteisiin (SL, SK) sekä paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin (AP). Luokitus perustuu rakennetun ympäristön maakunnallisiin ja valtakunnallisiin inventointeihin sekä Museoverkon tietoihin. Neuvottelukuntaan kuuluvat keskusjärjestöt saavat tiedon kulttuurihistoriallisesta luokituksesta lausuntopyynnön liitteessä. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaista taloista 90,5 % on saanut korjausavustuksia (vrt. kaikista avustusrekisteriin 2014 kirjatuista seurantaloista 79 %:lle on myönnetty korjausavustuksia). Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden talojen osuus rekisterissä on 12,7 %. Lisäksi noin 10 % rekisteriin merkityistä taloista on paikallisesti arvokkaita tai rakennustutkijan arvokkaiksi luokittelemia. Seurantalojen neuvottelukunnan alaisuudessa laadittiin vuonna 2008 luettelo isoista ja valtakunnallisesti arvokkaista seurantaloista (nk. IVA-luettelo, ks. liite 3.). Luetteloon valikoitui yhteensä 25 pinta-alaltaan yli 500 m² suuruista taloa, jotka edustavat eri taloryhmiä ja rakennuskausia. Luetteloinnin tarkoituksena oli sekä tuoda esiin rakennushistoriallisesti arvokkaimpia seurantaloja että suunnata mahdollisia muita korjauksiin osoitettuja määrärahoja näiden rakennusten kunnostukseen. Isoille valtakunnallisesti arvokkaille seurantaloille on myönnetty 2014 mennessä yhteensä 2,3 M avustuksia. Niiden keskimääräinen kerta-avustus on ollut euroa. IVA-luettelon laati arkkitehti Leni Pakkala (Suomen Kotiseutuliitto) yhteistyössä seurantalojen neuvottelukuntaan kuuluvien arkkitehtien Tuulikki Terho (OPM), Selja Flink ja myöhemmin Sirkkaliisa Jetsonen (Museovirasto) kanssa. Luettelon laatimiseen osallistui myös taloja edustavien keskusjärjestöjen, Museoviraston ja maakuntamuseoiden edustajia. Luettelon laatiminen kuului Yhdistystalotoimikunnan mietinnön (1983) esityksiin. Jyväskylän työväentalo on yksi isoista, valtakunnallisesti arvokkaista seurantaloista. Alvar Aallon suunnittelema talo on suojeltu rakennussuojelulailla. Kuva: Jussi Jäppinen 32

29 Vuonna 2009 seurantalojen korjausavustuksiin myönnettiin 1,5 M lisämääräraha valtion työllistämiseen kohdistetussa lisätalousarvioesityksessä ( ). Lisämäärärahasta osoitettiin euroa valtakunnallisesti arvokkaan Turun vpk:n talon korjaamiseen. Muut erillisavustukset pyrittiin kohdentamaan erityisesti suurten sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden nopeasti toteutettaville korjauksille. Erillisavusta myönnettiin 16 seurantalolle 10, joista 13 oli kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja tai kaavalla suojeltuja rakennuksia. Turun vpk:n talon lisäksi niiden joukossa oli kaksi muuta IVA-luetteloon kuuluvaa taloa: Kotkan vpk:n talo ja Nuorisoseura Tähti ry:n talo Vesilahdella. Nämä huomattavasti vuosittain jaettavia korjausavustuksia suuremmat erillisavustukset (keskimäärin ) mahdollistivat merkittäviä korjaustöitä mm. kolmessa uhanalaisessa seurantalossa. Näistä Hyrynsalmen Kirkonkylän kyläyhdistys ry:n seurantalon korjaus sai myöhemmin Hyvän korjauksen palkinnon. Erillisavustuksin toteutettiin mm. hirsirunkojen laajoja lahokorjauksia, julkisivujen kokonaisvaltaisia kunnostus- ja maalaustöitä sekä uusittiin usean talon vesikate perinteistä rakennustapaa noudattaen. Korjaustöiden sisältö Tehdyt korjaukset vuosien tiliselvitysten mukaan Valtion tuen turvin toteutuneista korjauksista ei ole tehty kattavaa selvitystä vuoden 1990 jälkeen. Tätä selvitystä varten korjaustöistä tehtiin karkea yhteenveto perustuen vuosien avustuksen saajien antamiin selvityksiin (tiliselvitykset) 11. Tiedot on koottu noin 95 %:sta mainitun aikavälin selvityksistä. Vuosina haettiin 10 Hailuodon Nuorisoseura ry (Hailuoto), Hyrynsalmen Kirkonkylän kyläyhdistys ry (Hyrynsalmi), Kanteenmaan Veljeys Nuorisoseura ry (Punkalaidun), Kotkan Vapaaehtoinen Palokunta ry (Kotka), Mathildedalin Työväenyhdistys ry (Salo), Muuruveden Jyske ry (Juankoski), Nousiaisten Kalliopohja Oy (Nousiainen), Pro Gardberg r.f.( Karis), Puhossalon Erä ry (Kitee), Suomussalmen Vasemmisto ry (Suomussalmi), Tähti Nuorisoseura ry (Vesilahti), Turun Vapaaehtoinen Palokunta Åbo Frivilliga Brandkår ry (Turku), Ukkolan Sos.dem. Työväenyhdistys ry (Eno), Uudenkaupungin Työväenyhdistys ry (Uusikaupunki), Vestalax Byaförening r.f. (Kimito), Voimistelu- ja Urheiluseura Karihaaran Karu ry (Kemi) 11 Ajanjakso käsittää uusimmat avustukset, joiden käyttöaika on päättynyt ja selvitystiedot käytettävissä. Yhdistysten avustusten käytöstä tekemissä selvityksissä on jonkin verran puutteita, sillä kustannuksia ei ole aina osattu erotella tarkasti. 33

30 yhteensä 4,6 5,4 M avustusta vuosittain. Avustusta jaettiin vuosittain 1,47 1,56 M. Suurimmat jaetut avustukset olivat euroa ja pienimmät euroa. Avustusten saajat ovat tiliselvityksissään antaneet tiedot vuosittain noin kaksinkertaisista korjauskustannuksista avustettua euroa kohden. Selvityksiin perustuen voidaan arvioida, että vuosittainen noin 1,5 M avustussumma on mahdollistanut vähintään 3 M arvoisten korjaushankkeiden toteuttamisen. Näistä noin puolet on toteutunut taajamien ulkopuolella. Suureen osaan hankkeista on sisältynyt myös huomattava määrä talkootyötä. Suuri osa avustusten saajista on samanaikaisesti toteuttanut muita korjaustöitä, joiden kustannuksia ei ole selvitetty Suomen Kotiseutuliittoon. Seurantalojen korjausavustuksista tehdyissä selvityksissä toteutuneet työt jaotellaan suunnitteluun ja valvontaan, rakennusteknisiin töihin, lvi-töihin, sähkötöihin, kalusteisiin ja ympäristötöihin. Vuosien avustuksen käyttöä koskevien selvitysten mukaan korjaustöiden kustannuksista noin 60 % muodostui rakennusteknisistä töistä ja noin 20 % lämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköasennuksin liittyvistä töistä (ks. taulukko 5.) Useimmin mainittuina yksittäisinä korjaushankkeina nousivat esiin keittiön, lämmitysjärjestelmän, vesikaton ja wc-tilojen korjaushankkeet. Useimpiin korjaushankkeisiin liittyy enemmän kuin yksi korjauskohde. Taulukko 5. Seurantalojen korjausavustusten käyttö, yhteenveto avustusten saajien selvityksistä Korjauskustannukset yht. % % % % % Suunnittelu ja valvonta 3,2 8 3,8 3,4 4,6 Rakennustekniset työt 62, , ,6 LVI-työt 13 11,5 14,1 21,1 14,9 Sähkötyöt 7,1 6,6 4 3,4 5,3 Kalusteet, kiinteät varusteet 6,3 6,9 5,9 8,8 7,0 Ympäristötyöt 2,9 2,7 4,8 1 2,9 Muut kustannukset 1,9 2,5 11,4 4 5,0 Lainan lyhennys 2,8 4, ,8 Lähde: Avustusten saajien toimittamat selvityslomakkeet vuosilta , yhteensä 696 kpl (11,5 milj. ) Avustuksilla tehdyt korjaustyöt käsittävät aiemmin mainittujen lisäksi sekä julkisivujen että sisätilojen (erityisesti juhlasalien) kunnostustöitä, runkorakenteiden ja lämmöneristeiden korjauksia, perinteisten uunien ja piippujen uudelleen muurauksia sekä 34

31 kuistien ja sisäänkäyntien korjauksia sekä pieniä lisärakennushankkeita. Avustuksilla on lyhennetty myös korjauksiin liittyviä lainoja. Vuosina kerättyjen talkootilastojen mukaan vuosittaista avusta kohden on tehty keskimäärin 500 tuntia talkootyötä. Tehdyt korjaukset yhdistyskyselyn valossa Yhdistyskyselyyn vastanneiden yhteisöjen tekemistä korjauksista n. 75 % on kohdistunut rakennusteknisiin töihin, n. 10 % taloteknisiin töihin (LVIS) ja kalusteisiin ja erityisvarusteisiin n. 10 %. Vain harva (1 %) mainitsee käyttäneensä avustusta korjaussuunnitelman laatimisen. Rakennusteknisissä töistä suurimman ryhmän (n. 50 %) muodostivat sisäpintojen korjaus- ja käsittelytyöt, näistä useimmin mainittiin salin lattioiden korjaukset. Erikseen mainittuja kunnostettuja tiloja olivat salin lisäksi eteinen ja ruokailutila. Talonmiehen asuntoon liittyvät korjaukset, ulkorakennusten ja varastotilojen korjaus- ja lisärakennustyöt, vesikaton korjaukset ja maalaukset sekä ikkunoiden ja julkisivujen maalaukset toistuivat vastauksissa yhtä usein. Lisäksi oli tehty vähäisemmässä määrin talon perustuksiin, kantaviin rakenteisiin ja salaojitukseen liittyviä toimenpiteitä. Lämmitysjärjestelmän muutos, ilmastointityöt ja vesi- tai jätevesijärjestelmiin liittyvät työt mainitaan n. 10 % vastauksista. Esimerkiksi öljylämmityksen muuttaminen kaukolämmöksi, ilmalämpöpumppujen asennus tai keskuslämmityskattilan uusiminen ovat yleisimmin tehtyjä töitä. Wc-tilojen saneeraus mainitaan suoritetuista lvi-töistä kaikkein useimmin. Valaistuksen uusiminen mainittiin kahdessa vastauksessa. Näyttämön entisöinti ja kalusteiden hankinta tai kunnostaminen mainitaan n. 10 % vastauksissa. Monessa vastauksessa kerrotaan kalusteiden uusimisen olevan edessä tulevaisuudessa. Yksittäisinä tulevina avustuksen käytön kohteina mainitaan näyttämön kunnostaminen ja tekstiilien, kuten esirippujen, hankkiminen. Esteettömyyteen liittyvät korjaukset eivät nouse merkittävästi esiin vastauksissa. Joukossa on vain muutamia mainintoja tehdyistä tai suunnitelluista esteettömistä wctiloista. 35