Keteern k eeiun nemek Sukmek eeok maaoanmuutajeiie, Kk eeiun äkäeuäusaiuek Kae eian teiiunäaeseuea unäa/ Kaäu appeie

Transkriptio

1 Uudenmaan LAPE / Keteerä k eeiuä äuiks ket Keteern k eeiun nemek Sukmek eeok maaoanmuutajeiie, Kk eeiun äkäeuäusaiuek Kae eian teiiunäaeseuea unäa/ Kaäu appeie Kk eeiun ajanja skk k Prevrmrrerk , Veesekk 1 Tuiks ketn kn iaatnuäk tannamaee Auvenen ja Meeja Aeeama Lyoyä uvaus k eeiun äaepeen oavaeäsemesesäa ja oesäkeeasäak Kae eian aupun e kn vasäaanktanuä syyeeaiaesea pa kiaespeeoeeär sy syiir Pa kiaespeeoeeden kn äre err prrsär enäegekeäumaan yoäees unäaan maodkiiesemman vaeoaesessa vaeoeessa ja äuäusäua pae aiieseen eomeseen. Myös muuä ui kmaaiaesäausäaeseä oen eiöä kvaä äeeveäuiieeäa ksaiiesäumaan Sukmek eeokn äkemenäaan. Asea jkäa k eeiuiia oaiuäaan muutaa Ny ytia Tavkeäetia Ioannetia Tkemenpeäeeä Aevekent Metaee/Seueanäaäapa Tae asäeiupesäe ja vasäuuoen eiö(ä) Karkkilaan tulleilla pakolaisperheillä olisi yhteinen kohtaamispaikka ja mahdollisuus tutustua paikallisiin ihmisiin seurakunnan toiminnan kautaa Karkkilaan on saapunut syyrialaisia pakolaisperheitä syksyllä 2017a Karkkilan Helluntaiseurakunn assa ei ole aiemmin ollut maahanmuutajille suunnatua toimintaaa Tavoiteena on, etä maahanmuutaj at voisivat integroitua yhteiskuntaan, oppia suomen kieltä arjen toiminnoissa sekä saada tietoa Suomesta ja suomalaisesta kultuuristaa Osallistaa seurakunnan toimintaan, joka Maahanmuutajat voivat kokea seurakunnan paikkana, jonne on helppo tulla ja he voivat kokea olevansa osa yhteiskuntaa ja seurakuntayhteisöä huolimata uskonnollisesta vakaumuksestaana Maahanmuutajaperh eet tutustuvat toisiinsa ja luovat ystävyyssuhteita ja löytävät oman Suomi-kerho kokoontuu kerran viikossa keväällä 2018a Kaupungin maahanmuut okoordinaator i on tietoinen asiastaa Maahanmuut ajien on mahdollista saada apua seurakunna ruokajostaa Kävijöistä voidaan pitää tilastoaa Toteutetaan palautekysely keväällä 2017a Syksyllä 2018a Suomi-kerhon vetäjä Mirja Arrama ja srk:n Lape-hankkeen yhteyshenkilö Hannamari Auvinena

2 on vapaaehtoista ja saada ystäviäa kohtaamispaikan seurakunnan sisältäa Kuva PDCA (Mukaillen Karlöf & Lövingson 2004, 183.) Demingin ympyrän mallin (plan, act, do, tsheck) ajatuksena on analysoida ja mitata prosesseja ja saada tietoa poikkeamista asiakkaiden vaatimuksissa (Karlöf & Lövingsson 2004, 183). 1. Kuvatkaa ketterä kokeilu tuloskortille. 2. Työryhmä itse määrittää sen, montako tarkastuspistettä kokeilulla on ja kuinka monta kertaa tuloskorttia päivitetään. 3. Tuloskortin päivittämisen yhteydessä tallettakaa uusi versio säilyttäen vanha, jotta prosessi säilyy näkyvissä. 4. Työryhmän nimi riittää, osallistujia ei tarvitse eritellä. 5. Lähettäkää tuloskortti hankepäällikölle 6. Kokeilun viimeisessä tarkastuspisteessä miettikää, onko kokeilua tarpeen juurruttaa luokaa siinä tapauksessa juurruttamisen suunnitelma samalla tuloskorttipohjalla. 7. Kokeilun päättyessä suorittakaa arviointi ja lähettäkää se hankepäällikölle Uudenmaan LAPE / Keteerä k eeiuä ikppuaevekent Keteern k eeiun nemek Sukmek eeok maaoanmuutajeiie Kk eeiun äkäeuäusaiuek Kae eian teiiunäaeseuea unäa/ Kaäu appeie, Uusemaa Kk eeiun ajanja skk 12/2017k 10/2018 Prevrmrrerk Aevekennen kn iaatnuäk Meeja Aeeama, Sukmek eeokn veärjr, tannamaee Auvenen Kae eian Kaäu appeien Lapekvasäaava Lyoyä uvaus k eeiun äaepeen oavaeäsemesesäa ja oesäkeeasäak Kae eian aupun e kn vasäaanktanuä syyeeaiaesea pa kiaespeeoeeär sy syiir Pa kiaespeeoeeden kn äre err prrsär enäegekeäumaan yoäees unäaan maodkiiesemman vaeoaesessa vaeoeessa ja äuäusäua pae aiieseen eomeseen. Myös muuä ui kmaaiaesäausäaeseä oen eiöä kvaä äeeveäuiieeäa ksaiiesäumaan Sukmek eeokn äkemenäaan.

3 Ketterät kokeilut vaihe 1. Kokeilun sujuminen 2. Odotetut ja odottamatt omat hyödyt: 3. Kokeilun aikana havaitut haasteet ja keinot niiden ratkaisemis eksi: 4. Kokeilun aikana havaitut esteet ja ongelmat joita ei Kokeilu käynnistettiin 12/2017 Karkkilan Katukappelin tiloissa 1 krt/vko yhteistyössä Karkkilan kaupungin kanssa, joka ohjasi maahanmuutajaperheet osallistumaan Suomi-kerhon toimintaan. Kokeilu on ollut kaiken kaikkiaan onnistunut ja jo vuoden kuluessa kokeilun tavoitteen on saavutettu. Suomi-Kerhossa ovat käyneet kaikki Syyriasta Karkkilaan muuttaneet maahanmuuttaja perheet lapsineen, joita on ollut vauva-ikäisistä yli 25-vuotiaisiin. Kerhossa maahanmuuttajaperheitä on tutustutettu suomalaiseen kulttuuriin, tapoihin, ruokaan ja ihmisiin sekä seurakunnan toimintaan. On kerrottu Suomen historiasta, luonnosta ja viety heitä retkille eri kohteisiin sekä ohjattu heidän itse kysyessä seurakunnan eri toimintamuotoihin. Suomi-kerholaisilla on ollut mahdollisuus saada tarvittaessa apua seurakunnassa 3 krt/vko tapahtuvasta ruokajaosta. Maahanmuuttajat ovat saaneet suomalaisia ystäviä. Heidän suomenkielen oppiminen on ollut nopeaa. Suomi-kerhosta on muodostunut maahanmuuttajaperheille luonteva kokoontumispaikka. Paikka on ainut, missä maahanmuuttajaperheet tapaavat viikoittain kaikki toisensa. Perheet ovat ystävystyneet keskenään. Kielimuuri ja sen aiheuttamat väärinymmärrykset ovat tuoneet aika ajoin haasteita. Niitä on voitu ratkoa kaupungin maahanmuuttajakoordinaattorin ja tulkin avulla. Asioiden ratkominen mahdollisimman pian on ollut avuksi tilanteiden hoitamisessa. Seurakunta on saanut tulkkausapua vapaaehtoistyötä tekevän tulkin avulla, joka on eläkkeellä oleva hammaslääkäri Libanonista. Suomikerhossa on sovittu yhteisistä pelisäännöistä ja tutustuttu suomalaiseen ja syyrialaiseen kulttuuriin. Haasteena on ollut nuorten, aikuisten miesten n vuotiaiden yksinäisyys ja vaikeus löytää heille saman ikäisiä ystäviä. Suomikerhon vetäjillä on ollut huoli ettei heistä kukaan pääsisi syrjäytymään. Maahanmuuttajatyön piirissä oleville lapsille ja nuorille järjestetään varhaiskasvatusta, peruskouluopetusta ja suomen kielen opetusta Karkkilan kaupungin toimesta. Useat nuoret

4 Lapsivaikutusten arviointi kyetty ratkaisema an. 5. Kokeilun laajenemin en / supistumin en kokeiluaika na: 6. Asiat joiden koitte edistävän kokeilua: 7. Asiat joiden koitte estävän/vai keuttavan kokeilua: 8. Kokeilun odotetut haluavat saada itselleen ammatin ja päästä toihin Suomessa. Nuorilla on positiivinen suhtautuminen suomalaisiin. Kaikki syyrialaiset perheet ovat tulleet mukana Suomi-kerhon toiminnassa. Perheiden pienemmille lapsille on järjestetty omaa ohjelmaa Katukappelin kerhotiloissa, jossa on 2-3 aikuista aina läsnä. Kerhotiloihin saatiin kokeilun aikana uusia leluja. Nyt syksyllä 2018 nuoria ei ole ollut ihan niin paljon läsnä, mutta positiivista on, että heillä on silloin muita harrastuksia esim. jalkapallo. Karkkilaan on muuttanut muutamia irakilaisia, jotka ovat käyneet satunnaisesti mukana. Suomi-kerho on tehnyt myös vierailun syksyn 2018 aikana Lohjan Helluntaiseurakuntaan, jossa on myös maahanmuutajia ja seurakunnan varkkis- ja nuortenkerho on vieraillut maahanmuuttajien kanssa Karkkilan Babtistilähetysseurakunnassa, josta nuoret ovat myös saaneet ystäviä. Yhteistyöstä Karkkilan kaupungin maahanmuuttokoordinaattorin ja maahanmuuttajatyössä mukana olevien henkilöiden kanssa on ollut suuri apu. Myös vapaaehtoiset suomalaiset, seurakuntalaiset, joita on ollut n.6-10, myös lapsia, ovat tulleet säännöllisesti iltoihin ja juteleet suomen kielellä, pelanneet ja syöneet maahanmuuttajien kanssa. Seurakunnan vapaaehtoiset työntekijät ja lapset ovat saaneet kokea molemmin puolista kulttuurieihin tutustumista ja monista on tullut ystäviä maahanmuuttajien kanssa. Maahanmuuttajaperhet olivat kesällä kutsuttuna myös Karkkilan Helluntaiseurakunnan lastenleirille, jonne moni perhe lapsineen osallistui koko leirin ajaksi. Lisäksi syksyllä 2018 järjestettiin kaupungin uimarannassa lentopallo-ottelu ja yhteinen ruokailu ulkona, jonne syyrialaiset toivat itse leipomiaan ruokia. Ei ole ollut mainittavaa vaikeutta. Joskus aikataulussa pysyminen on ollut haaste, joka on johtunut maahanmuutajien erilaisesta kulttuurista. Lapset ovat viihtyneet Suomi-kerhossa ja kaikilla retkillä, joita on tehty vuoden aikana. Myönteistä on ollut lasten suomenkielen nopea

5 Juurruttamissuunnitelma lapsivaikut ukset: 9. Kokeilun jatkuminen: oppiminen. Lapset ovat saaneet uusia, suomalaisia ja syyrialaisia ystäviä ja ohjattua toimintaa leikkeihin ja askarteluun. Suomi-kerho on kokoontunut joulukuusta 2017 alkaen 1 krt/vko ja jatkuu edelleen. Suomi-Kerho jatkaa toimintaansa niin kauan, kuin siihen on tarvetta. Suomi-kerholaisille on mahdollisuus osallistua muuhunkin seurakunnan omaan toimintaan mm. lapsille ja nuorille suunnatuihin kerhoihin sekä leireille. Suomi-kerho on ollut varsin toimiva työmuoto ja sen vaikuttavuus maahanmuuttajaperheiden keskuudessa sekä integroimisessa yhteiskuntaan on ollut merkittävä ja myönteinen. Suomi-kerho on helluntaiseurakunnan toimintaa, mutta yhtä hyvin toiminta voisi olla jonkin paikallisen järjestön toimintaa. Seurakunnan toimintana on ollut se etu, että seurakunnassa kaiken ikäsille jäsenille löytyy toimintaa ja ystäviä. Suomi-kerhon kaltainen toimintamuoto kannattaisi laajentaa ympäri Suomea, koska se on oivallinen tapa juuruttaa maahanmuuttajaperheet yhteiskuntaan ja tutustuttaa heidät toisiinsa. Toimintaa voi kehittää siten, että kerhoon kutsutaan eri harrastus-, urheilu- ja nuorisoseurojen sekä koulutuksesta ja yritystoiminnasta vastaavien edustajia kertomaan omasta toiminnastaan. Suomi-kerho on rikastuttanut Karkkilan kaupungissa ja Karkkilan helluntaiseurakunnasa tapahtuvaa toimintaa ja siihen osallistuneita ihmisiä. Täyttöohje; 1. Kokeilun sujuminen: Kuinka kokeilu sujui? Kuvaile adjektiivein. Kuvaile mitä saatiin aikaan. 2. Odotetut ja odottamattomat hyödyt: Kerro lyhyesti siitä, mitä suoria hyötyjä on havaittavissa. Ennakoi ja oleta, kerro myös millaisia oletettuja hyötyjä uskotaan kokeilulla olevan havaittavissa myöhemmin. Millaisissa mittareissa ja milloin uskotte hyötyjen näkyvän? 3. Kokeilun aikana havaitut haasteet ja keinot niiden ratkaisemiseksi.

6 4. Kokeilun aikana havaitut esteet ja ongelmat joita ei kyetty ratkaisemaan. Kuvaile myös mitä olisi pitänyt olla toisin, jotta ratkaiseminen olisi ollut mahdollista. Esim. oliko raha- tai tahtotila asia, vai esim. lainsäädännöllinen asia. 5. Kokeilun laajeneminen / supistuminen kokeiluaikana: Laajeniko / supistuiko kokeilu maantieteellisesti tai sisällöllisesti kokeiluaikana? Miksi? 6. Asiat joiden koitte edistävän kokeilua: Kuvailkaa myös sattumia ja nk. onnenkantamoisia. 7. Asiat joiden koitte estävän/vaikeuttavan kokeilua: Kuvailkaa myös asenteita ja epäselvältäkin tuntuvia asioita, kuten innostuksen hiipuminen tai hankalat yhteistyösuhteet. 8. Kokeilun odotetut lapsivaikutukset: Kuvailkaa odotettuja lapsivaikutuksia ja indikaattoreita joiden uskotte todentavan vaikutuksia tulevaisuudessa, milloin? 9. Kokeilun jatkuminen: Onko kokeilun muuttaminen pysyväksi käytänteeksi mahdollista ja järkevää? Miksi? Millaisia kustannuksia juurruttaminen aiheuttaa? Miten juurruttaminen/vakiinnuttaminen mahdollistuu? Kuka / mikä taho jää kokeilun isännäksi? Vaatiiko kokeilu jälkiseurantaa? Vaatiiko vakiinnuttaminen päätöksentekoa kunnalta? Vaatiiko vakiinnuttaminen päätöksentekoa maakunnalta?