S U O M E N S A K S A N I N S T I T U U T I N S Ä Ä T I Ö TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 S U O M E N S A K S A N I N S T I T U U T I N S Ä Ä T I Ö TOIMINTAKERTOMUS

2 YHTEENVETO Suomen Saksan instituutti järjesti vuonna 2014 yli 200 julkista kulttuuri ja tiedetapahtumaa. Tapahtumia järjestettiin sekä Berliinissä, myös instituutin omissa tiloissa, että muualla saksankielisessä Euroopassa. Vuonna 2014 Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen teemamaa. Suomen Saksan instituutin rooli projektissa oli luoda hankkeelle satelliittiohjelma, jonka tehtävänä oli hyödyntää kirjamessujen näkyvyyttä myös laajemman kulttuuri ja tiedeyhteistyön vahvistamiseksi Suomen ja Euroopan saksankielisten maiden välillä. Ohjelman lähtökohdan muodostivat Suomen teemamaahankkeen keskeiset viestit arki, ilo ja kaikille. Näihin perusviesteihin nojautuen instituutti kehitti paikallisten yhteistyökumppaniensa kanssa jokaiselle alueelliselle klusterille oman ohjelmakokonaisuutensa, joka perustuu alueellisiin tarpeisiin ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kiinnostukseen. Yhteistyön sisällöt, formaatit, konkreettinen työnjako ja myös vastuualueet määritettiin kulloinkin paikallisessa ideariihessä jo yhteistyön varhaisessa vaiheessa. Ideariihien toteutuksen ja dokumentoinnin jälkeen instituutin keskeinen tehtävä oli toimia alueellisten satelliittien välisenä yhdistäjänä, kulttuurien välisenä tulkkina sekä kokonaishankkeen koordinoijana. Instituutin paikalliset partnerit kantoivat prosessissa selkeästi suurimman vastuun sekä taloudellisesti että hallinnollisesti. Satelliittiohjelma kattoi yhteensä yli 15 alueellista kokonaisuutta, ja yhteistyökumppaneina oli yli 80 saksankielistä taide ja tiedelaitosta. Projektin kokonaisbudjetti karkeasti arvioituna oli noin 1,8 miljoonaa euroa. Suomalainen rahoitusosuus jäi hankkeessa noin 5 prosenttiin. 14. marraskuuta instituutti juhli 20 vuotistaivaltaan sen omissa tiloissa järjestetyssä kutsuvierastilaisuudessa. Paikalla oli viiden johtajan (Ahti Jäntti, Hannes Saarinen, Marjaliisa Hentilä, Anna Maija Mertens, Laura Hirvi) lisäksi yli 120 kutsuvierasta Saksasta ja Suomesta, ennen kaikkia vaikuttajia ja instituutin historiaan tiiviisti liittyviä henkilöitä. Yleisölle tarjottiin Anna Maija Mertensin, Heikki Suomalaisen ja suurlähettiläs Päivi Luostarisen tervehdyssanojen lisäksi neuvottelukunnan jäsenen Bernd Wegnerin juontama paneelikeskustelu Hannes Saarisen, Laura Hirven ja Anna Maija Mertensin kanssa sekä useita open mic puheenvuoroja. Illan musiikkiohjelmassa esiintyivät baritoni Arttu Kataja ja pianisti Anna Kondracka sekä nuori säveltäjä Leon Schnabel kollegoittensa kanssa Taideyliopiston Sibelius Akatemiasta: lehtori Riitta Tikkanen ja näyttelijä Elina Stirkkinen. Vuonna 2014 instituutin strategiassa mainitut toimintakriteerit (mm. tarvelähtöisyys, laaja alainen vaikuttavuus, painotus nuorissa ja uusissa tekijöissä) näkyivät instituutin koko ohjelmatoiminnassa. Suomen Saksan instituutti järjesti vuonna 2014 yhteensä 21 näyttelyä, joista viisi pidettiin instituutin omissa tiloissa. Näiden näyttelyjen lisäksi instituutilla on aktiivinen kiertonäyttelytoiminta, joka tarjoaa instituutille ja sitä kautta suomalaisille toimijoille hyvän mahdollisuuden näkyä ja verkostoitua eri puolilla saksankielistä Eurooppaa. Vuoden 2014 lopussa instituutilla oli käytössään

3 kaikkiaan 13 eri kiertonäyttelyä, joiden teemoja olivat mm. suomalainen lastenkirjallisuus, musiikki, arkkitehtuuri ja historia. Keväällä 2014 julkaistiin Lernschwärmen kiertonäyttely, joka käsittelee oppimista ja koulutusta hyvin monesta eri näkökulmasta. Näyttelyn tarkoituksena on herättää keskustelua oppimisprosesseista, sisällöistä ja ympäristöistä sekä visioida tulevaisuuden oppimisratkaisuja. Instituutin musiikkiohjelmistoon kuului vuonna 2014 yhteensä 24 konserttia klassisesta uuteen musiikkiin ja maailmanmusiikkiin. Musiikillisiin painopisteisiin kuului myös Sibeliuksen juhlavuoden valmistelu, jossa keskitytään uuteen musiikkiin, musiikkikoulutukseen ja musiikkikasvatukseen. Vuoden aikana järjestettiin 47 julkista kaunokirjallista tapahtumaa sekä useita erikseen kutsutuille lasten ja nuorten ryhmille järjestettyjä kirjallisia tilaisuuksia. Vuoden 2014 kirjallisuusyhteistyön mittavin hanke oli Leipzigin kirjamessut, joiden viimevuotinen kävijämäärä oli kaikkien aikojen ennätys, kävijää. Vuonna 2014 instituutti oli mukana järjestämässä noin kymmentä elokuvaesitystä, jotka painottuivat varsinkin lyhyt ja dokumenttielokuviin. Instituutissa aloitti tiedevastaava huhtikuun 2014 alussa. Satelliittiohjelman tiedeosuutta saatiin näin laajennettua ja ohjelmassa oli yhteensä kolmetoista tilaisuutta: esitelmiä, keskustelutilaisuuksia ja seminaareja, joihin saatiin sitoutettua vahvat paikalliset kumppanit. Instituutin tiedeohjelma tuki koko satelliittiohjelman teemoja: lukemista sekä koulutuksen ja kulttuurin saavutettavuutta. Tiedevastaava avasi lisäksi kiertonäyttelyitä, osallistui yliopisto opettamista käsittelevään seminaariin ja otti vastaan vierailuryhmiä instituutissa. Instituutin opinto ja harjoitteluneuvoja esitteli Suomea yhteensä neljässätoista eri tilaisuudessa yliopistoilla, kouluissa ja opintoaiheisilla messuilla sekä osallistui paneelikeskusteluun suomalaisesta koulutusjärjestelmästä Görlitzissä. Lisäksi hän osallistui aktiivisesti instituutin muun ohjelmatoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja evaluointiin. Vuonna 2014 instituutti oli aktiivinen sosiaalisissa medioissa facebookissa ja twitterissä. Lisäksi instituutin verkkosivuilla julkaistiin 45 eri blogikirjoitusta, joiden kirjoittajina oli niin tunnettuja saksalaisia kuin suomalaisiakin kulttuurivaikuttajia ja toimittajia. Suomen Saksan instituutilla on vahvat ja aktiiviset yhteydet saksankielisen Euroopan korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin, säätiöihin sekä muihin tiede ja tutkimusorganisaatioihin. Instituutti teki 2014 yhteistyötä yhteensä 285 eri yhteistyökumppanin kanssa, joista 49 oli erilaisia tiede ja koulutuslaitoksia. Instituutti on ohjelmatoimintansa lisäksi kulttuurin, tieteen ja tutkimuksen eri alojen ammattilaisten kansainvälinen koulutuspaikka, joka perehdyttää suomalaisia ja saksalaisia opiskelijoita ja koululaisia sekä korkeakouluista vastavalmistuneita nuoria ammattilaisia suomalais saksalaiseen kulttuuri ja tiedeyhteistyöhön.

4 S I S Ä L T Ö Yleistä 1 Suomen Frankfurtin kirjamessujen satelliittiohjelma COOL Säätiön hallinto: hallitus ja valtuuskunta 3 2. Suomen Saksan-instituutin neuvottelukunta 5 3. Instituutin toimitilat 5 4. Henkilökunta 6 5. Yleisöpalvelu 7 6. Tiedotus 8 7. Tapahtumat Yhteistyötahot Talous 26 Liitteet 1. Suomen Saksan Instituutin Säätiön perustajayhteisöt 2. Suomen Saksan Instituutin Säätiön valtuuskunnan jäsenet 3. Suomen Saksan-instituutin neuvottelukunta 4. Tapahtumat vuonna Julkaisut eri tiedotusvälineissä (otos) 6. Instituutin yhteistyötahot 7. Instituutin julkaisut ja muut tuetut julkaisut 8. Kuvakollaasi

5 Y L E I S T Ä Suomen Saksan Instituutin Säätiön toiminnan tarkoitus on sääntöjensä ( 3) mukaan edistää Suomen ja saksankielisten maiden välisten suhteiden kehittämistä erityisesti tieteen, tekniikan ja talouden sekä taiteen eri aloilla. Tätä tarkoitusta varten säätiö ylläpitää Berliinissä toimivaa Suomen Saksaninstituuttia. Instituutti järjestää maidenvälisiä kulttuurin, tieteen ja talouden edustajille suunnattuja tapaamisia ja tapahtumia, joiden päämääränä on sekä vahvistaa jo olemassa olevaa yhteistyötä Suomen ja saksankielisen Euroopan välillä että tukea uusien yhteistyömallien syntyä. Tämän lisäksi instituutti tukee yksittäisiä suomalaisia tutkijoita ja taiteilijoita saksankielisissä maissa. Instituutti järjesti vuonna 2014 kaikkiaan 228 julkista kulttuuri- ja tiedetapahtumaa, sen lisäksi instituutti oli mukana 63 suljetussa tilaisuudessa (juhlatilaisuuksia, ryhmävierailuja, asiantuntijatapaamisia, lukupiiri, sisäisiä musiikkitilaisuuksia ym.). Suomen Saksan-instituutin tilat Berliinissä ovat avoimet kulttuurista kiinnostuneelle yleisölle, ja kävijämäärä vuonna 2014 oli 3291 vierailijaa. Vuonna 2014 Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen teemamaa. Suomen Saksan-instituutin rooli projektissa oli luoda hankkeelle satelliittiohjelma, jonka tehtävänä oli hyödyntää kirjamessujen näkyvyyttä myös laajemman kulttuuri- ja tiedeyhteistyön vahvistamiseksi Suomen ja Euroopan saksankielisten maiden välillä. Ohjelman lähtökohdan muodostivat Suomen teemamaahankkeen keskeiset viestit arki, ilo ja kaikille. Näihin perusviesteihin nojautuen instituutti kehitti paikallisten yhteistyökumppaniensa kanssa jokaiselle alueelliselle klusterille oman ohjelmakokonaisuutensa, joka perustuu alueellisiin tarpeisiin ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kiinnostukseen. Projektin kokonaisbudjetti karkeasti arvioituna oli noin 1,8 miljoonaa euroa. Suomalainen rahoitusosuus jäi hankkeessa noin 5 prosenttiin. Suomen Saksan-instituutin Team Finland -yhteistyö Berliinin suurlähetystön, FinPron sekä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa jatkui aktiivisena. Myös yhteistyö Tiedeinstituuttifoorumissa (TiF), jonka yksi perustajajäsenistä on Suomen Saksan-instituutti, oli aktiivista. 1 (27)

6 Suomen Frankfurtin kirjamessujen satelliittiohjelma COOL2014 Tausta ja tavoitteet Vuonna 2014 Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen teemamaa. Suomen Saksan-instituutin rooli projektissa oli luoda hankkeelle satelliittiohjelma, jonka tehtävänä oli hyödyntää kirjamessujen näkyvyyttä myös laajemman kulttuuri- ja tiedeyhteistyön vahvistamiseksi Suomen ja Euroopan saksankielisten maiden välillä. Satelliittiohjelman määritti alusta asti yhteistyökumppaneiden kanssa tunnistettu tarvelähtöisyys. Suomen Saksan-instituutin valmisteluvaiheen vuosina vetämissä ideariihissä tunnistetut tarpeet otettiin ohjelmatoiminnan lähtökohdaksi, mikä synnytti sekä vaikuttavuutta että pitkäjänteisiä kumppanuuksia. Instituutin rooli korostui alkuvaiheen kartoittajana ja toiminnan alkuunpanijana/inspiroijana sekä myöhemmässä vaiheessa toimijoiden välisen dialogin ylläpitäjänä ja viestijänä. Alueellisuus ja kumppanuudet Vuodesta 2012 instituutin aktiivisesti käynnistämä, koordinoima ja hallinnoima COOL2014- satelliittiohjelma ei kattanut ainoastaan yksittäisiä tapahtumia, vaan sulki sisäänsä koko instituutin toiminnan vuonna Yhdessä 90 yhteistyökumppanin kanssa luotiin yli 200 tapahtuman kokonaisuus, joka esitteli laajasti suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa ja määrittyi Suomen teemamaahankkeelle asettamien ydinteemojen kautta: suomalainen lukeminen sekä koulutuksen ja kulttuurin tasa-arvoisuus. Kulttuurin saavutettavuus on yksi tärkeimmistä suomalaista taide- ja kirjallisuuskenttää määrittävistä tekijöistä, joka kiinnosti paikallisia partnereita ja jota haluttiin kommunikoida saksankielisessä Euroopassa. Eri kulttuurin osa-alueita esittelevä ohjelma hajautui maantieteellisesti erittäin laajalle. Teemamaahanke näkyi satelliittiohjelman myötä näin monipuolisesti myös Frankfurtin ulkopuolella: ydinalueita olivat Berliini, Bonn, Fellbach, Greifswald, Hampuri, Karlsruhe, Kiel, Köln, Leipzig, München, Rostock, Stuttgart, Wien, Zofingen sekä muu Sveitsi. Lisäksi avoimen satelliittiohjelman kautta tapahtumat levittäytyivät Saksan, Sveitsin ja Itävallan eri paikkakunnille, noin 30 tapahtuman verran. Tiedotus ja markkinointi Satelliittiohjelma suunniteltiin alusta asti avoimuuden periaatteella. Instituutti avasi syksyllä 2012 yksittäisille taiteilijoille ja tekijöille sekä laajalle yleisölle suunnatun internet-portaalin, jossa kuka tahansa saattoi liittää kulttuuuritapahtumansa osaksi satelliittiohjelmaa ja saada tukea tapahtumansa tiedotuksessa. COOL2014:lle luotiin värikäs ja dynaaminen ilme, joka heijasti satelliittiohjelman alueellisuutta ja moninaisuutta. Tämän ilmeen pohjalta luotiin erilaista markkinointimateriaalia, ja partnerit käyttivät ilmettä omassa viestinnässään. Suomen Saksan-instituutin blogissa julkaistiin teemamaavuoden aikana 2 (27)

7 45 blogikirjoitusta, joiden kirjoittajina oli niin tunnettuja saksalaisia kuin suomalaisiakin kulttuurivaikuttajia ja toimittajia. Tulokset ja arviointi Satelliittiohjelman myötä syntyi useita kumppanuuksia ja yhteistyökuvioita, jotka kantavat hedelmää vielä vuonna Esimerkiksi Sibelius-Akatemian ja Elbphilharmonien yhteistyö jatkuu konserttisarjan merkeissä, ja yhteistyötä on kaavailtu peräti vuoteen 2017 asti. Baden-Württembergien satelliitista poiki alueen paikallisten johtavien musiikkitalojen vierailumatka Suomeen heinäkuussa Vaikka itse satellittiohjelma on tulossa päätökseensä, on tärkeää arvioida, mitä teemamaavuonna konkreettisesti saavutettiin. Pitkään valmisteltu evaluaatio käynnistettiin virallisesti Berliinissä järjestetyssä hankkeen lopputapahtumassa Evaluaatiolla on tarkoitus arvioida satelliittiohjelman yksittäisten kokonaisuuksien suurimpia tapahtumia ja merkittävimpiä tuloksia sekä koota yhteen keskeisten saksankielisten yhteistyökumppaneiden päämäärät, toimintamallit ja tulokset. Evaluaatiotyö jatkuu instituutissa vuonna 2015 huhtikuun lopulle. 1. S Ä Ä T I Ö N H A L L I N T O: hallitus ja valtuuskunta Hallitus Säätiön hallitus toimi myös instituutin hallituksena. Säätiön hallituksen jäseninä olivat: - Varatuomari Heikki Suomalainen (puheenjohtaja) - Lehtori Margit Rahkonen asti - Prof. Seppo Hentilä - Lehtori Sirkka-Liisa Lainio (9.6. lähtien varapuheenjohtaja) - Opetusneuvos Armi Mikkola - Toimitusjohtaja René Nyberg asti - Vastaava asiantuntija (CIMO) Jaana Mutanen - Lehtori Eija Salmi, Aalto-yliopisto lähtien - Professori Markus Lehtinen, Sibelius-Akatemia, lähtien Varsinaisina tilintarkastajina toimivat KHT Pekka Tammela ja HTM Juha Järvisalo sekä varatilintarkastajina KHT Henry Kampman ja HTM Satu Sullanmaa. 3 (27)

8 Hallituksen sihteerinä toimi FT Annette Forsén, joka toimii myös Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiyhdistyksen (SKTI) varapuheenjohtajana. Hallitus kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa sekä kaksi kertaa, ja , sähköpostikokoukseen. Suomen Saksan Instituutin Säätiön valtuuskunta Suomen Saksan Instituutin Säätiön jäsenyhteisöjen määrä (LIITE 1) on pysynyt ennallaan. Säätiön valtuuskunnan jäsenet on mainittu liitteessä 2 (LIITE 2). Säätiön valtuuskunta piti vuotuisen kokouksensa Helsingissä. 4 (27)

9 2. S U O M E N S A K S A N I N S T I T U U T I N N E U V O T T E L U K U N T A Suomen Saksan-instituutin neuvottelukunta kokoontui vuosittaiseen kokoukseensa instituutin tiloissa Neuvottelukunnan puheenjohtajana on tri Robert Schweitzer. Neuvottelukunnan kokoukseen osallistuivat myös instituutin hallitus ja vakinaiset työntekijät. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat saksalaista yliopistomaailmaa, kulttuuria ja elinkeinoelämää. Luettelo neuvottelukunnan jäsenistä on liitteessä (LIITE 3). 3. I N S T I T U U T I N T O I M I T I L A T Instituutti on toiminut lokakuusta 2004 lähtien Mitten kaupunginosassa, osoitteessa Georgenstrasse 24, Berlin. Instituutilla on 610 m² toimisto- ja näyttelytilaa, suuri sisäpihaterassi ja yksi kellaritila. Yleisö- ja työtilat ovat avarat ja valoisat ja sijaitsevat talon toisessa kerroksessa. Yleisö/näyttelytilassa on flyygeli. Pienimuotoisia konsertteja voidaan järjestää 120 hengelle. Toimistotiloissa on työtilat yhdelletoista henkilölle. Sen lisäksi kaksi henkilöä työskentelee yleisötiloissa: vastaanotossa yksi ja kirjastotiloissa yleensä yksi harjoittelija. Hyvän sijaintinsa ansiosta instituutti on voinut osallistua keskikaupungin suuriin kulttuuritapahtumiin ja tehdä siten itseään tunnetuksi myös suuren yleisön keskuudessa. Spontaanit saksalaisten ja suomalaisten vierailut ja tiedustelut instituutin toiminnasta ovat keskeisen sijainnin takia yhä yleisempiä. Instituutin tiloja hyödynnetään laajan julkisen tarjonnan lisäksi vahvasti myös ammattiyleisölle suunnatuissa suljetuissa tilaisuuksissa, joita järjestetään varsinkin mittavien ja monitahoisten yhteistyöprojektien puitteissa. Näihin lukeutuvat mm. asiantuntijoille suunnatut verkottumistilaisuudet, useiden eri instituutioiden yhteiset suuret valmistelu- ja kehityspalaverit sekä erilaiset ideariihityyppisesti rakennetut monipäiväiset suomalais-saksalaiset yhteistyöprosessit. Instituutin toimitiloista on yksi puolikas huone varattu Emil Öhmannin Säätiön Berliiniin saapuville stipendiaateille. Vuonna 2014 instituutissa työskenteli stipendiaattina kesä-heinäkuussa Helsingin yliopiston tutkija Laura Lahti. 5 (27)

10 4. H E N K I L Ö K U N T A Instituutin vakinainen henkilökunta koostui kuudesta kokopäivätoimisesta ja yhdestä puolipäivätoimisesta henkilöstä. Vuonna 2012 aloittanut Frankfurt 2014-hankkeen koordinaattori jatkoi työskentelyään instituutissa. 7. huhtikuuta aloitti instituutissa OKM:n erityismäärärahoilla vuodeksi palkattu tiedevastaava. Instituutissa työskenteli vuonna 2014 kymmenen pitkäaikaista (11 tai 12 kk) ja 4 lyhytaikaista harjoittelijaa. Työntekijät Dr. phil. Anna-Maija Mertens toimi instituutin johtajana vuoden 2014 loppuun asti, jolloin hänen toimikautensa päättyi; Emma Aulanko työskenteli kulttuurivastaavana; hänen toimikautensa päättyi samoin vuoden lopussa. Johtajan avustaja on DKK Suvi Wartiovaara ja instituutin tiedottaja Marion Holtkamp M.A. Instituutin talousasioita ja hankintoja hoitaa puolipäivätoimisesti Diplomkauffrau Gabriela Oprotkowitz. Frankfurt hankkeen koordinaattorina työskenteli Sofie Backman. Tiedevastaavana toimi FM Kirsi Turunen. Instituutin taideharjoittelijana toimi alkuvuodesta Tiia Lamminsalo, loppuvuodesta Anna Kondracka. Svenska Kulturfondenin stipendiaattina oli kesään saakka Elsa Kemppainen ja syksystä lähtien Anna Lindberg. Janette Salmisen vastaanottoharjoittelun stipendi osarahoitettiin CIMOn kautta, kuten myös hänen seuraajansa, Meri Holmelan, harjoittelu. Instituutin opinto- ja harjoitteluneuvojana toimi kokovuotisesti CIMO:n osin rahoittama harjoittelija Anna Saraste. Instituutin mediaharjoittelijana toimi kesään asti Jutta Reippainen, syksystä lähtien Miika Kupiainen. Kirjasto- ja kirjallisuusharjoittelijana toimi kokovuotisesti Kalle Vilppula. Niinsanottuja vapaita harjoittelijoita olivat vuonna 2014 Wencke Getzlaff, Josefin Lau, Ina-Maria Kuusisto ja Laura Stolz. Henkilökunnan kokopäiväinen kesäretki järjestettiin 4.7. Berliinin lounaisosassa, Wannseen rannalla olevaan Liebermann-huvilaan (näyttelykierros, sen jälkeen yhteinen lounas). Pikkujoulua vietettiin berliiniläisessä Jules Verne -ravintolassa. Harjoittelijoiden koulutus Instituutti on kulttuurin ammattilaisten, tieteen ja tutkimuksen sekä koulutuksen alan osaajien kansainvälinen koulutuspaikka, joka perehdyttää suomalaisia ja saksalaisia opiskelijoita ja koululaisia sekä korkeakouluista vastavalmistuneita nuoria ammattilaisia suomalais-saksalaiseen kulttuuri- ja tiedeyhteistyöhön. Harjoittelijat ovat erittäin tärkeä osa instituutin yleisö- ja neuvontapalvelua sekä laajempia kulttuurivientiprojekteja. Päivittäinen yleisöpalvelu eli vastaanotto, kirjasto ja opintoneuvonta voidaan hoitaa nykyisessä laajuudessaan vain lisähenkilökunnan tai harjoittelijoiden avulla. Harjoittelijat auttavat tapahtumien ja muiden projektien valmistelussa ja toteutuksessa sekä tiedotuksessa, vastaavat vierailuryhmien ohjelmasta ja tekevät käännös- ja taittotöitä. Kaikilta harjoittelijoilta edellytetään erittäin sujuvaa saksan kielen taitoa. Harjoittelijoiden rahoitus on tullut Suomesta CIMO:n, Svenska Kulturfondenin sekä Erasmus-vaihto-ohjelman kautta. 6 (27)

11 5. Y L E I S Ö P A L V E L U Instituutti oli avoinna yleisölle arkipäivisin: maanantaisin 10 17, tiistaista torstaihin ja perjantaisin Lomien aikana ja instituutti oli kiinni. Iltavuoroissa, kello välillä, paikalla on aina kaksi henkilöä. Yleisöpalvelu on tärkeä osa instituutin toimintaa. Instituutissa yleisö voi vapaasti tutustua näyttelyihin ja käyttää kirjastoa. Instituutti pyrkii vastaamaan asiakkaiden Suomea koskevaan tiedon tarpeeseen ja kyselyihin. Tämän lisäksi taiteilijoilla on mahdollisuus hyödyntää instituutin tiloja sekä Steinwayflyygeliä konsertteihin valmistautuessaan sekä PR-tarkoituksissa (LIITE 4). Päätoimisesti yleisöpalvelutyössä ovat vastaanotto-, kirjasto- ja opintoneuvojaharjoittelijat. Vastaanottoon tehtiin vuoden 2014 aikana noin 350 tiedustelua ja opintoneuvoja vastasi noin 90 kyselyyn, suurin osa tiedusteluista käsiteltiin sähköpostitse, mutta useita myös puhelimitse. Lisäksi opintoneuvoja piti noin 10 neuvontatilaisuutta yksittäisille kyselijöille instituutissa. Yksittäisille vieraille instituutin toimintaa esittelivät kaikki työntekijät, ryhmille lähinnä harjoittelijat. Instituutissa pidettiin yhteensä 52 suljettua (ryhmä-)tilaisuutta. Vuonna 2014 instituutissa kävi yhteensä vierailijaa; vuonna 2013 vierailijoita oli ollut Vierailijamäärä kasvoi edellisestä vuodesta siis miltei 20 %. Instituutin omissa tiloissa järjestetyissä tapahtumissa, kuten näyttelyiden avajaisissa, konserteissa ja kirjailijailloissa, kävi näistä vierasta. Muualla kuin instituutin omissa tiloissa järjestettyjen tapahtumien kävijämäärää on vaikea arvioida, koska kaikista tapahtumista ei ole tarkkoja kävijätilastoja. Kirjasto Kirjasto on avoinna instituutin aukioloaikoina. Kirjaston lainauspalvelu, lehtien tilaaminen ja aineiston hankinta on harjoittelijoiden vastuualuetta. He vastaavat muun muassa myös asiakaskyselyihin ja opastavat asiakkaita kirjaston käytössä. Harjoittelija avustaa myös Leipzigin kirjamessujen pohjoismaisella osastolla. Instituutin kirjastoon pyritään hankkimaan kaikki saksannettu Suomen kauno- ja tietokirjallisuus sekä jonkin verran uutta suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta. Kirjastoa on kartutettu hankinnoilla ja lahjoituksilla. Lahjoituksia instituutti on saanut lähinnä yksityishenkilöiltä sekä kustantajilta. Toimintavuoden 2014 lopussa instituutilla oli 5390 lainausyksikköä (2013: 5136). Lainattavia kirjoja oli yhteensä 4460 kappaletta, dvd-elokuvia 114 kappaletta, cd-levyjä 785 kappaletta ja cd-rom-levyjä 31. Lisäksi kirjastolle tilataan aikakaus- ja sanomalehtiä, yhteensä 57 nimekettä. Maksullisia näistä ovat Suomen Kuvalehti, Särö, Museumsjournal, Berliner Zeitung, Hufvudstadsbladet, Der Spiegel, Der Tagesspiegel ja Image. Kirjaston rekisterissä oli vuonna lainaajaa (2013: 2040), joista 166 käytti kirjaston lainapalvelua hyväkseen. Kirjastosta lainattiin vuoden aikana yhteensä 657 kirjaa, 1 cd-rom-levy, 112 cd-levyä sekä 83 dvd-elokuvaa. 7 (27)

12 Opintoneuvonta Vuoden aikana harjoittelija Anna Saraste toimi muun muassa opintoneuvojana ja osallistui yhteensä 14:ään opinto-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksia esittelevään tilaisuuteen eri puolilla Saksaa. Yksi tapahtumista oli kaksipäiväiset, Berliinissä järjestettävät Study World -messut, joilla Anna Saraste piti opiskelusta ja työharjoittelusta Suomessa kertovan esitelmän. Tilaisuuksista kolme (Düsseldorfissa, Gießenissä ja Greifswaldissa) oli Suomeen liittyviä infotilaisuuksia, joissa hän kertoi niin ikään opiskelusta ja työharjoittelusta Suomessa. Seitsemän tilaisuutta (Stuttgartissa, Münchenissa, Karlsruhessa, Bonnissa, uudestaan Greifswaldissa, Nürnbergissä ja Wolfsburgissa) oli korkeakoulujen järjestämiä kansainvälisyyspäiviä, joissa Anna Sarsteella oli infotiski ja neljässä paikassa lisäksi esitelmä. Yllä lueteltujen tilaisuuksien lisäksi Anna Saraste osallistui vuoden aikana kahteen koulutusjärjestelmää koskevaan tilaisuuteen. Ensimmäinen näistä oli Saksalais-Suomalaisen Seuran (DFG) oppilasvaihtoa koskeva tilaisuus Dresdenissä, jossa esiteltiin suomalaista koulutusjärjestelmää ja lukio-opiskelua. Toinen tilaisuus oli Friedrich-Ebert-Stiftung Sachsenin Görlitzissä järjestämä tilaisuus, jossa hän piti esitelmän Suomen koulutusjärjestelmästä ja PISA-menestyksestä ja osallistui panelistina puolitoistatuntiseen keskustelutilaisuuteen. Lisäksi Anna Saraste oli mukana järjestämässä muun muassa COOL2014-satelliittiohjelmaan kuulunutta opettajien jatkokoulutusseminaaria, kahta Friedrich-Ebert-Stiftungin kanssa yhteistyössä järjestettyä koulutusaiheista seminaaria sekä Lernschwärmen-oppimisfestivaalia. Vuoden 2014 aikana opinto- ja harjoitteluaiheisia yhteydenottoja tuli sähköpostitse yhteensä 59 ja puhelimitse 30. Lisäksi Anna Sarasteella oli yhdeksän henkilökohtaista neuvontatapaamista instituutissa. 6. TIEDOTUS Instituutti julkaisi 2014 neljä ohjelmavihkoa, jonka painos oli kappaletta. Tapahtumista laadittiin saksankielisiä sekä suomenkielisiä ja yksittäisiä ruotsinkielisiä lehdistötiedotteita. Instituutin tilaisuuksiin teetettiin painettua tiedotusaineistoa kuten kutsukortteja, flyereita ja myös julisteita. Koko vuoden satelliittiohjelmaa kattavia COOL2014-yleisesitteitä teetettiin vuoden alussa kappaletta. Esite päivitettiin kesällä ja painettiin uusi kappaleen erä, joita jaettiin mm. Frankfurtin kirjamessujen yhteydessä. Muita COOL2014-markkinointituotteita olivat lisäksi postikortit, post it -tarrat sekä ilmapallot. Leipzigin kirjamessuille teetettiin ilmoitus suomalaisesta ohjelmasta koko Leipzigin kattavaan Kreuzer-kulttuurilehteen. Vuonna 2012 kokonaan uudistettujen instituutin kotisivujen huollosta vastasi edelleenkin Eqviti (aikaisemmin Mela & Vanamo) -konseptisuunnittelutoimisto. Sivujen käyttö on 8 (27)

13 lisääntynyt uudistuksen myötä, ja sivusto tavoittaa entistä enemmän myös uusia vierailijoita (tiedot peräisin Google Analytics -palvelusta). COOL2014-vuotta varten luotiin uusi verkko-osoite joka ohjasi kävijät -sivustolle. FINNLAND. COOL. -portaali, joka koostui blogista ja interaktiivisesta projektialustasta, oli finnland-institut.de -sivustolla keskeinen. Lukijoiden kiinnostuksen hyvin herättäneessä blogissa esiteltiin ajankohtaisia, useimmiten COOL2014 -satelliittiohjelmaan liittyviä aiheita. Vierailevilta kirjoittajilta, osin myös instituutin työntekijöiltä, ilmestyi vuoden aikana yhteensä 45 blogitekstiä (ks. liite 7). Instituutti jakaa niin blogikirjoituksia kuin instituutin tapahtumiakin aktiivisesti omilla Facebook-sivuillaan ( ja Twitter-tilin kautta sekä viittaa artikkeleihin myös sähköpostitse ja ohjelmavihkonsa kautta. Sivut ovat linkittyneet Suomen suurlähetystön ja monien muiden tärkeiden yhteistyökumppaneiden sivujen kanssa. Instituutin ohjelmaa päivitetään myös Suomen Berliinin-suurlähetystön ylläpitämille kotisivuille Instituutilla on yhdessä Suomen muiden kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kanssa yhteinen internetportaali: Artikkeleita instituutin toiminnasta ja tapahtumista on ilmestynyt säännöllisesti Team Finland -uutiskirjeessä sekä suomeksi että englanniksi. Suomen Saksan-instituutti esittelee tilaisuuksiaan EUNIC (European National Institutes for Culture) Berlin -verkoston jäsenenä myös -portaalin sekä EUNICin Facebook-sivun kautta. Sähköistä tiedotusta käytettiin säännöllisesti, ja useimmissa tapauksissa kutsut lähetettiin pelkästään digitaalisesti. Osa instituutin sähköisistä tiedotteista ilmestyy Suomen suurlähetystön sivuilla Pohjoismaiden suurlähetystöjen sivuilla Saksalais- Suomalaisen Seuran sivuilla sekä pohjoismaista kulttuuria ja tiedettä esittelevässä Kulturhus Berlin -kiertokirjeessä. Instituutti tiedottaa tapahtumistaan myös Pohjoismaiden suurlähetystöjen ohjelmaesitteen kautta. Saksan suomalaisten seurakuntien Rengas-lehdessä ilmestyy säännöllisesti instituutin henkilökunnan kirjoittamia artikkeleita. Viestintä sosiaalisissa medioissa vahvistui ja laajeni uusille media-alustoille. Facebook-fanisivu oli aktiivinen osa instituutin viestintää, jonka avulla tiedotettiin sekä omista että muiden suomalaisten toimijoiden tapahtumista ja uutisista saksankielisessä Euroopassa. Facebook-sivulla oli vuoden 2014 lopussa vajaat seuraajaa, joista yli 500 uutta facebook-seuraajaa saavutettiin kuluneen vuoden aikana. Twitterin avulla saavutettiin uusia kohderyhmiä ja vahvistettiin sekä viestintää että instituutin näkyvyyttä sosiaalisissa medioissa. Twitter-tilin seuraajien määrä kasvoi huomattavasti vuonna 2014: vuoden 2014 lopussa oli yli 400 seuraajaa, mikä on neljä kertaa enemmän kuin vuoden 2013 lopussa. Instituutti tuotti vuoden aikana kaksi COOL2014-satelliittiohjelmaa esittävää videota, jotka näkyvät mm. instituutin Vimeo-tilillä: COOL2014-lanseeraus-trailerin sekä pidemmän dokumentaatiovideon (ks. liite 7). Sen lisäksi instituutin vimeo-tili integroitiin entistä vahvemmaksi osaksi viestintää Lernschwärmen-kiertonäyttelyn myötä: vimeoon luotiin joulukuussa 2013 Lernschwärmen-ryhmä, jonka avulla alettiin kerätä lyhyitä videopätkiä sekä perinteisen että sähköisen viestinnän seuraajilta. Alustalle ladatut videot integroitiin osaksi helmikuussa 2014 avattuun Lernschwärmen-kiertonäyttelyyn. 9 (27)

14 Instituutti piti aktiivisesti yhteyttä toimittajiin ja toimituksiin. Sekä saksalaisten että suomalaisten medioiden edustajat ovat usein yhteydessä Suomen Saksan-instituuttiin, kun he etsivät asiantuntijoita ja taustoittavat juttujaan. Vuonna 2014 toimittajien kiinnostus ja kysyntä oli entistä vahvempaa Suomen Frankfurtin kirjamessujen teemamaastatuksen ansiosta. Instituutti oli vuonna 2014 runsaasti esillä saksalaisissa ja suomalaisissa tiedotusvälineissä (esimerkkejä ks. LIITE 5). Monet Suomea käsittelevistä blogartikkeleista Frankfurtin kirjamessujen sivustolla perustuivat instituutin antamiin taustatietoihin. Lisäksi Svenska YLE (Yle FEM) teki instituutin toiminnasta 30 minuutin pituisen televisiodokumentin, ja sekä Helsingin Sanomissa että Hufvudstadsbladetissa ilmestyi keskeisiä artikkeleita instituutin ja satelliittiohjelman roolista Frankfurtin kirjamessujen Suomen teemamaavuonna. Suomen Saksan-instituutin tapahtumat huomioitiin hyvin myös paikallisissa medioissa. COOL2014-ohjelman eri yhteistyöpartnereiden mediatyö takasi lisäksi laajan läsnäolon myös eri satelliittialueiden paikallisissa medioissa. Instituutti järjesti useita lehdistötilaisuuksia tai oli niissä mukana aktiivisena osapuolena. Instituutin johtaja esiintyi maaliskuussa Leipzigin kirjamessujen Suomen teemamaavuotta esittelevässä lehdistötilaisuudessa instituutissa järjestettiin lehdistötilaisuus huhtikuun eri oppimiseen liittyvistä tapahtumista, tilaisuus oli suunnattu erityisesti Suomen median kirjeenvaihtajille järjestettey tilaisuus tiivisti vuoden tuloksia ja instituutin historiaa, mutta katsoi myös tulevaisuuteen, lehdistötilaisuudessa esiteltiin nimittäin sekä instituutin 20-vuotistaivalta, COOL2014-vuoden tuloksia, johtajanvaihdosta että juuri avattavaa Bilder zwischen den Zeilen näyttelyprojektia. Paikalla oli sekä saksalaisia että suomalaisia median edustajia. Instituutin johtaja ja satelliittiohjelman koordinaattori osallistuivat lisäksi COOL2014-satelliittiohjelman paikallisiin lehdistötilaisuuksiin eri puolilla saksankielistä Eurooppaa koko vuoden aikana. Instituutti välitti kaksi toimittajaa, Lars von Törnen (Tagesspiegel) ja Anette Selgin (Deutschlandradio Kultur), Suomen suurlähetystön ja FILIn avulla järjestetylle lehdistömatkalle Helsinkiin. Matka toteutettiin tammikuussa, minkä jälkeen journalistit julkaisivat artikkeleita Suomeen liittyvistä aiheista. Muutama toimittaja käytti instituutin tiloja myös haastatteluja varten. 10 (27)

15 7. T A P A H T U M A T Suomen Saksan-instituutti järjesti vuonna 2014 yli 200 julkista kulttuuri- ja tiedetapahtumaa. Tapahtumia järjestettiin sekä Berliinissä, myös instituutin omissa tiloissa, että muualla saksankielisessä Euroopassa. Yhteistyöhankkeiden valinnassa painottui taiteellinen laatu, projektin ajankohtaisuus, instituutin toiminnan maantieteellinen laaja-alaisuus koko saksankielisellä alueella sekä paikallisten yhteistyökumppaneiden kiinnostavuus pitkällä tähtäimellä. Instituutin rooli vaihteli konsultoinnista ja hankkeen käynnistämisestä organisatoriseen ja taloudelliseen tukeen. Paikalliset yhteistyökumppanit vastasivat kuitenkin pääosin itse hankkeiden rahoituksesta ja koordinoimisesta. Leipzigin kirjamessut COOL2014-satelliittiohjelman aloitti Suomen kirjallisuuden kaikkien aikojen laajin esittäytyminen Leipzigin kirjamessuilla. Instituutti, joka on vuodesta 1999 lähtien vastannut Suomen esilläolosta Leipzigin messuilla (yhteistyökumppaneinaan Suomen Berliinin-suurlähetystö, Saksalais-Suomalainen Seura sekä FILI), koordinoi myös maaliskuussa 2014 yli 30 tilaisuutta käsittäneen suomalaisohjelman. Perinteistä, proosaan sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuteen keskittynyttä ohjelmaa tukemaan järjestettiin nyt myös tieto- ja taidekirjojen esittelyjä, suomalaista sarjakuvaa esitteleviä tilaisuuksia sekä suomenruotsalaisten kirjankuvittajien työtä käsitteleviä keskustelutilaisuuksia. Pohjoismaiden yhteisosaston, Nordisches Forumin, väriskaala ja fontit otettiin käyttöön suoraan COOL2014-designalustalta, mikä oli upea osoitus pohjoismaisesta yhteishengestä. Messualueella tilaisuuksia järjestettiin useissa eri halleissa, kuitenkin niin, että valtaosa niistä pidettiin joko Nordisches Forum -osastolla tai sen naapurustossa sijainneella Frankfurtin kirjamessujen osastolla, jossa FILI oli Frankfurtin messujen pääyhteistyökumppanina. Frankfurtin kirjamessujen johtajan Juergen Boosin juontamassa, teemamaahanketta esittelevässä lehdistötilaisuudessa instituutin johtaja Anna-Maija Mertens kuvaili COOL2014-hanketta ja sai sitä kautta erittäin hyvää näkyvyyttä sekä saksalaisessa että suomalaisessakin mediassa (mm. Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, YLE). Leipzigin keskikaupungilla suomalaiseen kirjallisuuteen pääsi tutustumaan mm. Kulttuurikeskus natossa (Pohjoismainen kirjallisuusyö), Millionaires Clubilla (sarjakuvatapahtuma), Halle 14:ssa (Niina Lehtonen Braunin taidekirja) sekä Vodkaria-baarissa (Juhani Seppovaaran Mit dem Moped durch Finnland -kirjan esittely). Instituutin muu kirjallisuusohjelma sisältyi pääosin muissa Saksan, Itävallan ja Sveitsin alueilla ja sikäläisten yhteistyökumppanien päävastuullisesti järjestämiin COOL2014-tapahtumiin. Kuten FILIn kanssa oli jo syksyllä 2011 sovittu (kirjallinen sopimus), instituutti ei järjestänyt kirjallisuuteen liittyviä tilaisuuksia Frankfurtin kirjamessuille eikä Frankfurtin kaupungin alueelle muutenkaan messujen aikana. Yhteistyössä saksalaisten kustantajien kanssa ja niiden erityisestä toivesta instituutti kuitenkin oli järjestämässä lukutilaisuuksia myös useille Frankfurtiin kutsutuille kirjailijoille joko messuja ennen tai niiden jälkeen eri puolilla saksankielistä Eurooppaa. Yksityiskohtaiset kirjailijanimet sekä tiedot muista yksittäisistä tilaisuuksista löytyvät liitteestä Tilaisuudet/Veranstaltungen (LIITE 4). 11 (27)

16 TAPAHTUMAT BERLIINISSÄ Instituutin tiloissa järjestetyt näyttelyt ja oheisohjelma Suomen Saksan-instituutin näyttelyt tukivat COOL2014-satelliittiohjelman kannalta keskeisiä teemoja, kuten lukeminen, kulttuurin ja koulutuksen saavutettavuus tai yhteiskunnallinen tasa-arvo. Instituutin omissa tiloissa oli vuonna 2014 esillä yhteensä viisi näyttelyä. Ensimmäinen näyttely Stichprobe esitteli suomalaista sarjakuvataidetta, joka voidaan tulkita sekä kirjallisuutena että visuaalisena taiteena mutta samanaikaisesti silti hyvin omaehtoisena taiteen lajina. Toinen näyttelymme Lernschwärmen otti lähtökohdakseen arjen oppimisen eri muodot. Valokuvanäyttely 50+ tutki sukupuolikäsitysten muutoksia yhteiskunnassa. Syksyn taidenäyttely Buchstäblich Die Vielfalt des Lesens käsitteli lukemista odottamattomista näkökulmista. Loppuvuoden kaksiosainen nykytaiteen näyttelysarja Bilder zwischen den Zeilen tutki kuvan, tekstin ja lukemisen suhdetta taiteessa. Näyttelyihin sisältyi monipuolinen oheisohjelma, joka rakentui aihetta käsittelevistä elokuvailloista ja keskustelutapahtumista Näyttely Stichprobe. Comickunst von Mari Ahokoivu, Hanneriina Moisseinen, Petteri Tikkanen und Marko Turunen COOL2014-satelliittiohjelma käynnistyi suomalaisen sarjakuvataiteen näyttelyllä Stichprobe. Comic- Kunst von Mari Ahokoivu, Hanneriina Moisseinen, Petteri Tikkanen und Marko Turunen. Se avattiin instituutin tiloissa vuoden 2013 viimeisenä näyttelynä. Kuraattorina toimi Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtaja Kalle Hakkola. Näyttely tarjosi katsauksen suomalaisen sarjakuvataiteen omaperäiseen kenttään. Osa teoksista oli kolmiuloitteisia installaatioita, jotka luotiin paikan päällä. Sarjakuvataide elää parhaillaan nousukautta Saksassa ja kiinnostus myös suomalaista sarjakuvataidetta kohtaan on huomattavaa. Stichprobe-näyttely näkyi erittäin hyvin paikallisissa tiedotusvälineissä. Avajaisissa kävi yli 170 vierasta. Sarjakuvataide oli keskeinen aihealue Suomen teemamaavuoden sisällöissä ja sopi hyvin COOL2014-satelliitiohjelman viralliseksi avaajaksi. Näyttelyn Finissage-tapahtumassa esiteltiin samalla saksalaisen Reprodukt-kustantamon uusi julkaisu Comic-Atlas Finnland Näyttelyn yhteistyökumppaneita olivat Reprodukt-kustantamo, Sarjakuvakeskus ja Visit Finland Näyttely Lernschwärmen Heute schon gelernt? ja Lernschwärmen-festivaali Vuonna 2014 avattiin Lernschwärmen-kiertonäyttely, joka käsittelee oppimista useammasta tuoreesta näkökulmasta. Näyttelyn tarkoituksena oli herättää keskustelua oppimisen arkisuudesta, sen ilosta ja tasa-arvoisuudesta. Nämä kolme adjektiivia kuvaavat myös koko satelliittiohjelman painotuksia: iloa, tasa-arvoisuutta sekä helppoa saavutettavuutta ja arkisuutta. Lernschwärmen-näyttely koostuu useista eri elementeistä, joiden tuottaminen ja koordinointi jaettiin henkilökunnan kesken. Vetovastuu oli kulttuurivastaavalla, mutta jokainen näyttelyn rakentamiseen osallistunut pääsi tekemään itsenäistä työtä. Vuonna 2014 näyttelyn kiertämistä koordinoi tiedevastaava. Näyttelyn oheisohjelmana järjestettiin Lernschwärmen-festivaali. Suomessa syntyneen konseptin ideana on, että jokainen meistä voi toimia festivaalilla opettajana tai oppilaana. Tarkoituksena oli luoda odottamattomia kohtaamisia ja uusien asioiden löytämistä sekä herkistää pohtimaan elinikäistä 12 (27)

17 oppimista. Perjantaina ja lauantaina 4. ja 5.4. festivaalille osallistui 140 kävijää. Niin opettajina kuin oppilaina toimineet kävijät antoivat tilaisuudesta erittäin positiivista palautetta, ja festivaali järjestetään uudelleen keväällä Lernschwärmen-näyttely oli esillä Greifswaldissa Nordischer Klang -festivaalin yhteydessä, Bayreuthin kaupunginkirjastossa, Cornelsen-oppikirjakustantamossa Berliinissä, Evangelische Akademie Hofgeismarissa sekä Wissenschaftzentrumissa Bonnissa. Bayreuthissa instituutin tiedevastaava osallistui kaupungin Lernfest-tapahtumaan, jossa kävijät pääsivät osallistumaan näyttelyyn osana tapahtuman ohjelmaa. Hofgeismarissa näyttelyn avajaiset olivat osa viikonlopun mittaista Suomiaiheista seminaaria Finnland Kultur und Bildung aus Landschaft geboren Keskustelutilaisuus yhteistyössä Friedrich-Ebert-Stiftungin kanssa: Lernen für das Leben. Neue Anforderungen an Bildung und Ausbildung Osana instituutin oppimiseen keskittyvää ohjelmapainopistettä järjestettiin paneelikeskustelu Friedrich-Ebert-Stiftungin tiloissa Berliinissä. Kaksi suomalaista ja kaksi saksalaista asiantuntijaa keskustelivat oppimiseen liittyvistä tutkimustuloksista ja tulevaisuuden oppimisesta. Tilaisuus kulki otsikolla Lernen für das Leben neue Anforderungen für Bildung und Ausbildung. Instituutti vastasi tapahtuman sisällöllisestä valmistelusta sekä panelistien kiinnittämisestä. Panelisteina tapahtumaan osallistuivat professori Ute Clement Kasselin yliopistolta, professori Fred Dervin Helsingin yliopistolta, toimitusjohtaja Gian Casanova Futurice GmbH:sta sekä vapaa toimittaja Simo Vassinen. Suomen Saksan-instituutin johtaja Anna-Maija Mertens juonsi tapahtuman. Friedrich-Ebert-Stiftungin vastuulla oli tilojen valmistelu sekä tapahtuman markkinointi ja ilmoittautumisten kerääminen. Puolitoistatuntista paneelikeskustelua oli kuuntelemassa noin 60 osallistujaa Näyttely 50+: Männerporträts Fotoausstellung von Riitta Supperi Riitta Supperin valokuvanäyttely 50+. Männerportraits (50+. Suomalaisen miehen muotokuva) oli esillä Suomen Saksan-instituutissa Näyttelyn valokuvateokset ruotivat erilaisia käsityksiä sukupuolten ja sukupolvien välisestä tasa-arvosta yhteiskunnassa. Näyttely sai paikan päällä innostuneen vastaanoton ja avajaistilaisuudessa kävi yli 150 vierasta. Taiteilija oli itse mukana avajaisissa näyttely oli vielä esillä Cornelsen-kustantantamossa, joka on merkittävä, oppimateriaaliin erikoistunut kustantamo Berliinissä ja instituutin pitkäaikainen yhteistyökumppani Keskustelutilaisuus Mann, oh Mann! Riitta Supperin 50+ -näyttelyn ohjeisohjelmaan kuului järjestetty paneelikeskustelu Mann O Mann! Über den gesellschaftlichen Wandel der Geschlechterrollen, joka ruoti sukupuolirooleja ja erityisesti miesten ja naisten aseman muuttumista työ- ja perhe-elämässä. Instituutti järjesti keskustelun omissa tiloissaan ja vastasi myös kokonaan paneelin sisällöllisestä valmistelusta. Paneelissa mukana olivat Saksan vihreiden nuorten puheenjohtaja Theresa Kalmer, Artekin toimitusjohtaja Mirkku Kullberg, tietokirjailija Thomas Gesterkamp sekä tutkija Jiri Nieminen. Paneelin juonsi instituutin harjoittelija Anna Saraste. Paikalle tuli noin 30 kuulijaa. Keskustelun kieli oli englanti. 13 (27)

18 21.5., 4.6. ja Elokuvatrilogia 3+ Vuoden 2014 touko-kesäkuussa instituutti näytti tiloissaan yhteiskunnallisen elokuvan trilogian 3+. Trilogiassa näytettiin dokumenttielokuva Kansakunnan olohuone, Tampereen elokuvajuhlien kuratoima viiden lyhytelokuvan kokonaisuus sekä kokoillan elokuva Salpa. Salpa-elokuva näytettiin yhteistyössä aloittelevan saksalaisen kotimaa-filmfestivalin kanssa, joka on erikoistunut suomalaiseen elokuvaan. Elokuvatrilogia järjestettiin Riitta Supperin 50+-näyttelyn oheisohjelmassa ja se käsitteli yhteiskunnallisia ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Tampereen elokuvajuhlien kuratoima lyhytelokuvakokonaisuus näytettiin lisäksi myös Greifswaldissa. Elokuvatrilogian lisäksi instituutti oli yhteistyökumppanina noin kymmenessä muussa suomalaista elokuvaa käsittelevässä tapahtumassa. Esimerkiksi elokuussa näytettiin Tampereen elokuvajuhlien ja Svenska Kulturfondenin kuratoima lyhytelokuvien kokonaisuus Animal Day Rostockissa. Lisäksi instituutti näytti lokakuussa dokumenttielokuvan Häätanssi (Dance of Outlaws) Tšekin kulttuuri-instituutin järjestämässä DokuMontag-dokumenttielokuvasarjassa, joka järjestetään yhteistyössä eurooppalaisten kulttuuriinstituuttien verkoston EUNIC:in kanssa. Osana COOL2014-satelliittiohjelmaa näytettiin lisäksi suomalaisia lastenelokuvia Kölnissä sekä Aki Kaurismäen elokuvia ja Soundbreaker-musiikkidokumentti Fellbachissa. Instituutti tuki lisäksi satelliittiohjelmassaan Soundbreaker-elokuvan Kölnin ensi-iltaa ja levitystä Saksassa. Elokuvat ovat suosittu osa instituutin ohjelmistoa, ja taide-elokuvat tulevat olemaan myös tulevaisuudessa osana ohjelmaa. Huomattavaa on erityisesti yleisön kiinnostus lyhytelokuvia ja dokumenttielokuvia kohtaan Näyttely Buchstäblich Die Vielfalt des Lesens Syyskuussa 2014 instituutti avasi lukemisen kulttuuria ja monimuotoisuutta käsittelevän näyttelyn Buchstäblich - Die Vielfalt des Lesens. Lähtökohtana näyttelylle oli instituutin aloittama yhteistyöhanke Lapin yliopiston muotoiluosaston, Karlsruhen muotoilukorkeakoulun ja Viron taideakatemian muotoiluyksikön kanssa. Näyttelyn nuorista taiteilijoista Allan Appelberg, Gert Gutmann ja Heleen Lippevelt (EST), Alide von Bornhaupt ja Felix Kalka (DE) sekä Edvard Enqvist, Jannica Luoto ja Juho Rantakari (FIN) olivat mukana myös korkeakouluhankkeessa. Lisäksi Buchstäblich-näyttelyssä esiteltiin suomalaisgraafikkojen Julia Sysmäläisen ja Kasper Strömmanin lukemista käsittelevät installaatioteokset. Näyttelyn yhteistyökumppaneita olivat ammattikorkeakoulu Novia (Pietarsaari), Staatliche Hochschule für Gestaltung Karlsruhe, Lapin yliopisto ja Viron taideakatemia, Tallinna. Korkeakouluyhteistyön lopputuloksena esitelty näyttely Beyond Books reading visual languages avattiin ensimmäiseksi Fellbachin kulttuurifestivaaleilla. Beyond Books -näyttelyä tukivat korkeakoulujen lisäksi myös Alfred Kordelinin säätiö, Kulturfonden ja OKM Keskustelutilaisuus Welchen Einfluss hat die elektronische Form auf das Lesen? Im Fokus: Untertitel und Computerspiele Instituutin tiloissa järjestettiin oheisohjelmana lukemista käsittelevään Buchstäblich-näyttelylle keskustelutilaisuus sähköisen median vaikutuksesta lukemiseen. Keskusteluun osallistuivat professori Tiina Tuominen Tampereen yliopistosta sekä Berliinin tietokonepelimuseon johtaja Andreas Lange. 14 (27)

19 Tuominen työskentelee monikielisen viestinnän, käännöstieteen ja audiovisuaalisen kääntämisen aloilla. Tilaisuus oli englanninkielinen ja sen juonsi instituutin tiedevastaava Kirsi Turunen Projekt Codeschule Koodikoulu Instituutin tiloissa järjestettiin Koodikoulu 4 9-vuotiaille lapsille. Suomalaisen IT-alan yrityksen Futuricen pitämällä kurssilla lapsille opetettiin ohjelmoinnin alkeita ja herätettiin kiinnostus koodausta kohtaan. Kurssilla hyödynnettiin Juha Paanasen kehittämää opetusohjelmaa Turtle Roy. Kurssi pidettiin saksaksi ja suomeksi Näyttely Bilder zwischen den Zeilen COOL2014-satelliittiohjelman visuaalisen taiteen ohjelmakokonaisuus huipentui kaksiosaiseen Bilder zwischen den Zeilen -näyttelysarjaan, jonka ensimmäinen osa oli esillä berliiniläisessä galleria Salon Dahlmannissa ja toinen osa instituutin omissa tiloissa. Näyttelysarjan kuratoi Berliinissä asuva kuvataiteilija Eemil Karila. Näyttelysarjan teokset tutkivat visuaalisen taiteen, tekstin ja lukemisen suhdetta. Salon Dahlmannissa oli esillä Kalle Lampelan, Elsa Salosen, Kirsi Mikkolan, Riitta Nelimarkan, Janne Räisäsen, Laura Horellin, Albert Coersin, Benja Sachaun, Lars Laumannin, Rosa Liksomin, Dennis Loeschin, Matti Braunin, Van Brummelen & De Haanin teoksia. Instituutin näyttelyssä oli esillä eri teoksia pääosin samoilta taiteilijoilta: Kalle Lampela, Janne Räisänen, Elsa Salonen, Kirsi Mikkola, Albert Coers, Riiko Sakkinen ja Riitta Nelimarkka. Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Salon Dahlmannin ohessa Musterzimmer-kollektiivi ja Suomen suurlähetystö. Instituutin näyttelyn avajaisissa ja Finissage-tapahtumassa kävi yhteensä 190 vierasta. Sarjaan sisältyi aihepiiriä tukeva oheisohjelma Keskustelutilaisuus Die bildbetonte Kultur und das kritische Lesen von Kunst Kuvan ja lukemisen suhdetta tematisoineen Bilder zwischen den Zeilen, Kapitel 2 -näyttelyn aikana instituutissa järjestettiin keskustelutilaisuus kuvallistuneesta kulttuurista ja taiteen kriittisestä lukemisesta. Keskusteluun osallistuivat professori Anita Seppä Kuvataideakatemiasta, Berliinissä asuva suomalainen taiteilija Laura Horelli ja kuraattori Kathrin Becker Neuer Berliner Kunstvereinista. Tilaisuudessa esitettiin Horellin videoteos A Letter to Mother Esitelmä Astronomie im Mumintal Weltpolitik im Märchenland Tove Jansson -juhlavuoden kunniaksi professori, tähtitieteilijä ja tieteenhistorioitsija Tapio Markkanen Helsingin yliopistosta piti esitelmän aiheesta Muumilaakso ja tähtitiede, jossa hän käsitteli Janssonia inspiroineita tapahtumia ja esikuvia, kuten komeettaseikkailun Yksinäisten vuorten tähtitornia ja suurta kaukoputkea. 15 (27)

20 Tapahtumat muualla Berliinissä FEZ/FörMig: Lust auf Sprache! Yksi satelliittiohjelman ideariihissä syntyneistä useamman tahon yhteistyöprojekteista konkretisoitui Berliinissä, kielten opetuksen teeman ympärille. Projekti rakentui kahdella tasolla; viikon aikana järjestettiin toisaalta opettajille suunnattu seminaari ja pedagogisia työpajoja sekä toisaalta teatterityöpajoja suomalaisille ja berliiniläisille koululaisille. Turun normaalikoulun lehtori Tuija Niemi vieraili yhdessä Taina Weverin ja kahdeksan oppilaan kanssa Berliinissä. Oppilaat asuivat Köpenickin Montessori-koulun oppilaiden perheissä. Montessori-koulun yhteyshenkilönä toimi opettaja Elke Lydike. Lapset vierailivat päivittäin Kreuzbergin Hunsrückperuskoulussa (jossa yhteyshenkilönä toimi Frederike Terhechte-Mermetoglu), jossa he yhdessä koulun oppilaiden kanssa osallistuivat saksalaispedagogien järjestämään teatterityöpajaan. Teatterityöpajassa oppilaat dramatisoivat Timo Parvelan Ella ja kaverit -kirjan tapahtumia kahdella kielellä, saksaksi ja suomeksi. Heitä ohjasi kolme teatteripedagogia. Teatteriesitys esitettiin järjestetyn opettajien jatkokoulutuksen yhteydessä. Sitä oli katsomassa yli 200 henkilöä; muut koulun oppilaat ja opettajakunta sekä kutsuvieraita mm. Suomen suurlähetystöstä. Esityksestä tehtiin myös videotallenne. Samalla viikolla, 10.4., järjestettiin Berliinin senaatin maahanmuuttajataustaisten lasten kielten opetusta tukevan FörMig-ohjelman sekä FEZ-Berlin vapaa-ajankeskuksen kanssa berliiniläisten ja suomalaisten opettajien koko päivän jatkokoulutustapahtuma. Seminaari pidettiin FörMig:in ja Hunsrück-koulun tiloissa. Tilaisuuteen osallistui liki 30 opettajaa, joista suurin osa opetti Berliinissä ja sen lähialueilla. Jatkokoulutuksen teemoina olivat kielten opetus ja lukeminen. Suomalaiset ja saksalaiset opettajat saivat mahdollisuuden käsitellä aiheita dialogin muodossa, ja iltapäivän ohjelma koostui työpajoista, mahdollisimman hyvän keskusteluilmapiirin synnyttämiseksi. Iltapäivän kouluttajina toimivat muun muassa Stiftung Lesen -järjestö sekä Berliinin kaupunginkirjasto Berliner Bücherinseln Jo keväällä 2013 alkanut yhteistyö Kulturkind e.v. -yhdistyksen kanssa johti erittäin onnistuneeseen, lähinnä peruskouluikäisille berliiniläislapsille ja -nuorille suunnattuun, Berliner Bücherinseln -festivaalin teemamaata esittelevään tapahtumasarjaan, jonka keskiössä oli suomalaisten lasten- ja nuortenkirjailijoiden sekä kuvittajien teosten ja arkipäivän esittely. Suomalaisvieraiksi oli kutsuttu Timo Parvela, Siri Kolu ja Seita Vuorela sekä Tatu ja Patu -kirjojen tekijät Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Näitä tilaisuuksia tukemaan järjestettiin yhteistyössä Suomen Berliinin-suurlähetystön sekä Lukukeskuksen ja Kulturkind-yhdistyksen kanssa ammattiyleisölle suunnattu tilaisuus, jonka perusteemoina olivat lukuharrastuksen tukeminen ja kirjastojen rooli tässä yhteydessä. Tilaisuuden juonsi instituutin kulttuurivastaava Emma Aulanko Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteistalossa. Yhteydenpito Kulturkind-yhdistyksen kanssa on jatkunut myös sen koommin. 16 (27)