Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Lokakuu

Transkriptio

1 Sampo Pankki Oyj / Ekonomistit Lauri Uotila puh Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Lokakuu KANSAINVÄLISET SUHDANTEET JA RAHOITUSMARKKINAT: Maailmantalous jatkaa kasvu-uralla Maailmantalouden kasvu on säilynyt melko nopeana. EU-maiden talouskasvu on Amerikkaa, Aasiaa ja Venäjää vaimeampaa, joskin Euroopan unionissakin yritysten odotukset ovat hieman kohentuneet. Japanissakin näkymät ovat varovaisen optimistisia, ja pitkäaikaisen deflaatiokauden odotetaan päättyvän. Öljyn hinta on edelleen korkea ja näyttää siltä, että öljyn kysyntä pysyy vahvana myös jatkossa. Kohonnut öljyn hinta näkyy kuluttajahintaindekseissä, mutta ns. pohjainflaatiolukemat ovat vielä hillittyjä. Yhdysvaltain talouskasvu hieman hidastumassa Yhdysvaltain toisen vuosineljänneksen bruttokansantuote kasvoi 3,3 prosentin vuosivauhdilla, kun ensimmäisen neljänneksen kasvuvauhti oli 3,8 prosenttia. Nousun hidastuminen perustui lähinnä varastoinvestointien vähentymiseen. Yksityisen kulutuksen lisääntyminen hidastui vain hieman, ja kulutus kohosi 3,3 prosentin vuosivauhtia. Yritysten investoinnit sekä vienti lisääntyivät ripeästi. Niiden kasvu oli jopa kymmenen prosentin luokkaa. Teollisuuden ostopäällikköindeksi syyskuulta osoittaa, että lähiaikojen teollisuustuotannon kasvunäkymät ovat kohtuulliset. Ostopäällikköindeksi nousi syyskuussa lukemaan 9,. Uusia tilauksia kuvaava alaindeksi kohosi yli 63:n. Työllisyydestä kertova alaerä on pysytellyt hieman :n yläpuolella jo kolmen kuukauden ajan, joten teollisuuden työllisyys voi pitkästä aikaa parantua edes aavistuksen. Muiden toimialojen ostopäällikköindeksi pysyi parin vuoden ajan korkeissa, noin 6:n lukemissa, mutta syyskuussa indeksi rojahti kerralla 3:n pintaan. Keskeiset selitykset olivat syyskuiset hirmumyrskyt ja niiden massiiviset tuhovaikutukset. Onkin ilmeistä, että kolmannen vuosineljänneksen talouskasvulukemat tulevat kertomaan edelleen hidastuneesta talouskasvusta Yhdysvalloissa. Silti koko vuodelle voi odottaa reilusti yli kolmen prosentin kasvua. Onhan esimerkiksi teollisuustuotanto kasvanut tammi-syyskuussa prosenttia ja vähittäiskaupan myyntivolyymi tammi-elokuussa jopa 6 prosenttia. Yhdysvaltain keskuspankin edustajat ovat korostaneet inflaatiopaineita sekä varoitelleet asuntojen hintojen liiallisesta noususta. Onkin ilmeistä, että korkopolitiikkaa kiristetään edelleen. Syyskuussa kuluttajahinnat kohosivat jopa runsaan prosentin edellisestä kuukaudesta ja olivat peräti,7 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Tosin energiasta ja elintarvikkeista pudistettu ns. pohjainflaatio oli sentään vain, prosenttia, kun indikaattori kohosi edellisestä kuukaudesta ainoastaan,1 prosenttia. Hillitystä pohjainflaatiosta huolimatta on odotettavissa, että marraskuun alussa keskuspankin ohjauskorko nostetaan prosenttiyksikön neljänneksellä tasan prosenttiin. Dollarin kurssi saattaa lähiaikoina hieman vahvistua, koska korkotaso Yhdysvalloissa on selvästi korkeampi kuin euroalueella, puhumattakaan Japanista. Kuitenkin pidemmän ajan kehitys voi kääntää dollarin heikkenevällekin uralle, kun huolet ulkomaankaupan ja budjetin ns. kaksoisvajeesta nousevat uudelleen markkinoiden huolen aiheeksi. SAMPO PANKKI OYJ Unioninkatu, Helsinki, puhelin 1 1 1, faksi , 7 SAMPO Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@sampo.fi, verkkopalvelut puhelinpalvelut 8 Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Unioninkatu, 7 SAMPO. Y-tunnus

2 Kiina nousee vauhdilla Kiinan kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna jälleen lähes kymmeneksen. Teollisuustuotanto lisääntyi 16 prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla tahti on jatkunut jokseenkin samanlaisena. Ulkomaankauppa on reilusti ylijäämäistä, ja inflaatiokin on vain runsaan prosentin tasolla. Ilmeisesti Kiinan talouskasvu jatkuu nopeana myös ensi vuonna. Japanin talouskehitys on osoittanut pieniä piristymisen merkkejä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kokonaistuotanto kasvoi vuodessa prosentin, mutta toisella neljänneksellä jo runsaat kaksi prosenttia. Yksityisten kulutusmenojen nousu on jatkunut runsaan prosentin tasolla, mutta investoinnit piristyivät toisella neljänneksellä selvästi. Vienti on lisääntynyt tänä vuonna viitisen prosenttia, mutta tuonti on kasvanut hieman nopeammin. Yritys- ja kuluttajakyselyt viittaavat siihen, että maltillinen talouskasvu jatkuu lähiaikoina. Energialaskun kallistuminen nostanee kokonaisinflaationkin hieman plussalle pitkäaikaisen deflaation jälkeen. Tällöin lyhyet markkinakorotkin voivat vihdoin irtaantua nollan pinnasta. Euroalueen talous kasvaa hyvin hitaasti Euroopan unionin kokonaistuotanto oli vuoden toisella neljänneksellä vain 1,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvutahti oli aavistuksen nopeampaa. Euroalueen tuotanto on kohonnut vielä pari kymmenystä hitaammin kuin koko EU-alue. EU-maista selvästi nopeimpaan talouskasvuun ovat tänä vuonna yltäneet Baltian maat. Latviassa kokonaistuotanto oli toisella neljänneksellä jopa runsaat 11 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, ja Virossakin nousu oli 1 prosenttia. Paljon ei jäänyt naapureistaan jälkeen Liettuakaan, jossa kokonaistuotannon vuosikasvu oli 7 prosenttia. Vastaavasti Saksassa tuotanto on tänä vuonna kasvanut alle prosentin vauhtia, ja Italiassa on kasvu ollut aivan pysähdyksissä. Ranska ja Iso-Britanniakin ovat joutuneet tyytymään runsaan prosentin nousuvauhtiin. Euroalueen kasvunäkymät ovat nyt hieman valoisammat kuin muutama kuukausi aiemmin. Yritysten näkymiä luotaavat ostopäällikköindeksit sekä luottamusindikaattorit ovat kohonneet varovaisesti, ja kuluttajienkin pessimismi on hieman lieventynyt. Kokonaisuudessaan talouskasvu jää tältä vuodelta kuitenkin selvästi alle kahden prosentin. Inflaatio on silti kiihtynyt kohonneiden öljyn hintojen myötä. Syyskuun kuluttajahintaindeksi oli jo,6 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Samalla pohjahintojen (kuluttajahinnat, pl. energia ja tuoreet elintarvikkeet) nousu on pysynyt reilusti alle kahden prosentin. Euroopan keskuspankin johtohenkilöt ovat nostaneet profiiliaan inflaatiosta varoittelijoina. Ajoittain markkinoilla on sitten arvioitu keskuspankin alkavan korottaa ohjauskorkoaan jo lähikuukausina. Toistaiseksi suurin todennäköisyys on kuitenkin sillä aikauralla, että EKP nostaa hieman ohjauskorkoaan vasta kesällä tai jopa myöhemmin. Siten lyhyet euriborit jatkavat,1-,3-haarukassa. Venäjän kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastui ensimmäisellä vuosipuoliskolla, prosenttiin, mutta toisella neljänneksellä nousu nopeutui 6,1 prosenttiin, kun teollisuustuotanto kohosi 7 prosenttia. Työttömyysaste on alentunut 7 prosentin paikkeille, mutta inflaatio liikkuu vielä runsaan 1 prosentin lukemissa. Korkea öljyn hinta on pitänyt ulkomaankaupan selvästi ylijäämäisenä, ja valtiontaloudessakin tulot ovat olleet menoja suuremmat. Venäjän talous kasvanee vauhdikkaasti myös ensi vuonna, ainakin jos öljyn hinnat pysyvät korkealla. Maailmantalouden uusin uhkatekijä on lintuinfluenssan mahdollinen laajeneminen. Sen vaikutukset Euroopan talouteen voisivat olla hyvinkin huomattavat.

3 3 KOTIMAISET SUHDANTEET: Talouskasvun odotetaan nopeutuvan Suomen talouskasvu oli hyvin vähäistä kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Etenkin kesällä teollisuustuotanto supistui, kun paperiteollisuuden tuotantoseisokit estivät alan tuotannon. Kuitenkin vähittäiskaupan myynti on lisääntynyt vauhdikkaasti myös kesällä. Rakentaminenkin on hieman kasvanut. Koko vuoden bruttokansantuotteen kasvu jäänee selvästi alle kahden prosentin. Työllisyystilanne on hieman parantunut, ja työttömyysaste on pysynyt jonkin aikaa euroalueen keskitason alapuolella. Inflaatio on Suomessa jatkunut hyvin maltillisena kalliista öljystä huolimatta. Valtiontalouden tulot ovat olleet menoja suuremmat jo kuudetta vuotta peräkkäin. Ulkomaankaupassa vaihtotase on säilynyt ylijäämäisenä, joskin vaihtosuhteen heikkeneminen on kaventanut ylijäämää. Niin yrittäjien kuin kuluttajienkin odotukset ensi vuoden suhdannekehityksestä ovat verraten valoisia, joten kokonaistuotanto kohonnee yli 3 prosenttia. Teollisuustuotanto jäämässä alle viime vuoden tason Viime vuonna tehdasteollisuuden tuotantovolyymi kasvoi runsaat prosenttia. Kuluvan vuoden tammielokuussa tuotantomäärä on ollut kaksi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, kun paperiteollisuuden seisokki notkautti kesän lukemat alas. Elokuussa tehdasteollisuus ylsi juuri ja juuri vuodentakaisiin tuotantomääriin. Energian ja veden tuotantovolyymi on tammi-elokuussa ollut 17 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, joten koko teollisuuden tuotanto on vähentynyt lähes kolme prosenttia. Metsäteollisuuden tuotanto oli kuluvan vuoden tammi-elokuussa lähes 16 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikka ensimmäisen neljänneksen tuotanto oli vielä hieman nousussa. Paperiteollisuuden tuotantomäärä oli vähentynyt tammi-elokuussa lähes 19 prosenttia, ja sahatavaran tuotanto oli supistunut kuusi prosenttia. Vielä elokuussakin metsäteollisuuden tuotanto oli hieman pienempi kuin vuotta aiemmin. Paperiteollisuuden euromääräiset maailmanmarkkinahinnat ovat viime kuukausina polkeneet jokseenkin paikoillaan, joten Suomen tuotantoseisokki ei ihmeemmin muuttanut tarjonnan ja kysynnän tasapainoa. Kuitenkin sellun hinnat ovat viime viikkoina hieman kohonneet. Metalli- eli teknologiateollisuuden tuotanto kasvoi tammi-elokuussa runsaan prosentin. Elektroniikkaja sähkötuotteiden valmistusmäärä oli aivan sama kuin viime vuoden vastaavana aikana. Metallien ja metallituotteiden valmistus on alkuvuonna supistunut runsaat prosenttia. Koneiden ja laitteiden valmistus on kasvanut vuodessa lähes prosenttia, ja kulkuneuvoteollisuuden (laivat ja autot) tuotantomäärä on kasvanut jopa 1 prosenttia Kemianteollisuudessa tammi-elokuun tuotantovolyymi oli runsaat prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus on vähentynyt hieman, mutta kumi- ja muovituotteiden valmistus on kohonnut 19 prosenttia. Öljytuotteiden valmistus on polkenut paikoillaan. Alkusyksyn teollisuustuotannon kasvulukemia jarruttavat satunnaistekijöinä ainakin suuren öljyjalostamon huoltoseisokki sekä ennätysmäisen lämmin sää, joka on vähentänyt energian tuotantoa. Onkin selvää, että koko tämän vuoden teollisuustuotanto jää viime vuotta pienemmäksi. Kuitenkin yrityskyselyt viittaavat siihen, että ensi vuonna teollisuustuotanto jälleen kasvaa. Kaupan myyntivolyymi jatkanut nopeaa nousuaan Vähittäiskaupan myyntimäärä kasvoi vuonna erittäin nopeasti, lähes prosenttia. Samalla autokauppa (ml. polttoaineet ja huolto) kohotti myyntiään 8 prosenttia ja tukkukauppa 6 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa vähittäiskaupan myyntimäärä on jatkanut nopeaa nousuaan, sillä myynti oli nytkin, prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vastaavan ajan vähittäismyynnin

4 euromääräinen arvo oli kasvanut juuri saman verran, joten keskimääräiset vähittäishinnat olivat pysyneet ennallaan. Tukkukaupan myyntivolyymi kohosi tammi-elokuussa prosenttia, ja autokaupassa yllettiin runsaan prosentin nousuun. Uusia henkilöautoja merkittiin rekisteriin tammi-syyskuussa runsaat 11 kappaletta, joka oli prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yritysten ja yhteisöjen nimiin tehdyt rekisteröinnit lisääntyivät runsaan kymmeneksen, ja yksityishenkilöiden rekisteröinnit kasvoivat prosenttia. Yksityishenkilöiden osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli tammi-syyskuussa 6 prosenttia eli noin 77 autoa. Pakettiautojen, kuorma-autojen sekä linja-autojen rekisteröinnit ovat tänä vuonna vähentyneet. Kaupan näkymät myös ensi vuodelle ovat kohtuulliset. Kotitalouksien ostovoima kohoaa edelleen, mutta aivan viimevuotisiin kasvulukemiin ei kaupassa yllettäne. Autoalan oma ennusteryhmä uskoo tänä vuonna päästävän 18 uuden henkilöauton rekisteröintiin ja ensi vuonnakin ainakin samalle tasolle, joten autokauppa elää yksiä parhaita vuosiaan. Työllisyystilanne on parantunut hiljalleen Viime vuonna työllisten määrä polki paikoillaan. Kuitenkin vuoden jälkipuoliskolla työllisyys kääntyi vaimeaan nousuun. Työvoiman tarjonta supistui marginaalisesti, joten koko viime vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 8,8 eli kaksi prosenttiyksikön kymmenestä alempi kuin edellisenä vuotena. Kuluvan vuoden aikana töllisyystilanne on parantunut edelleen. Vuoden tammi-elokuussa työllisten määrä oli 1,3 prosenttia eli 3 henkilöä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työvoiman tarjonta kohosi hieman kysyntää hitaammin eli vajaan prosentin, joten työttömyysastekin aleni noin viisi kymmenystä viime vuoden tammi-elokuuhun verrattuna. Teollisuudessa työllisten määrä oli tammi-elokuussa puoli prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Rakentajia oli 6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena, ja useimpien palvelualojenkin työllisyys oli edelleen kohonnut. Kaikkiaan palvelujen työllisyys on kohonnut noin prosenttia. Koko kuluvan vuoden työllisyys ylittää edellisen vuoden, ja työttömyysaste on alenemassa muutamalla kymmenyksellä viime vuoden 8,8 prosentista. Näin Suomi jatkaa hieman euroalueen keskitasoa alemmalla työttömyysuralla. Ensi vuonna työttömyysaste painunee jo 8, prosentin paikkeille. Inflaatiovauhti on edelleen verkkaista Vuonna kuluttajahinnat olivat vain, prosenttia korkeammat kuin edellisenä vuotena. Vuonna 3 inflaatio oli myös erittäin hidasta,,9 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa inflaatio oli keskimäärin,8 prosenttia. Elintarvikkeiden hinnat olivat kohonneet, prosenttia, ja alkoholin sekä tupakan keskihinnat olivat alentuneet, prosenttia. Asumismenot olivat kallistuneet 3 prosenttia, kun energiakulut olivat kohonneet lähes prosenttia, ja sekä vuokrat että omistusasumisen kustannukset olivat kohonneet hieman vähemmän. Vuoden jälkipuoliskolla inflaatiovauhti pysynee yli yhden prosentin, joten koko vuoden keskiarvoksi tullee yksi prosentti. Ensi vuoden inflaatio jäänee alle prosenttiin, elleivät öljyn hinnat aivan pilviin kohoa. Täten Suomi ei aiheuta murheita Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitteelle. Vienti ja tuonti ovat kasvaneet selvästi Viime vuonna tavaraviennin volyymi kasvoi, prosenttia ja koko vientikin saman verran. Tavaratuonnin määrä lisääntyi 7 prosenttia ja koko tuonnin määrä 6 prosenttia. Ulkomaankaupan vaihtosuhde heikkeni, kun tuontihinnat kohosivat vientihintoja enemmän. Kauppatase oli kuitenkin 1,3 mrd. euroa ylijäämäinen ja koko vaihtotaseenkin ylijäämä 7,7 mrd. euroa. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa tavaraviennin arvo oli 7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Samana aikana vientihinnat kohosivat vajaat prosenttia, joten viennin volyymi kasvoi noin prosenttia.

5 Tammi-elokuun tavaratuonti oli arvoltaan 1 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tuontihinnat olivat kohonneet runsaat 6 prosenttia, joten tuonnin volyymi oli kasvanut noin 8 prosenttia. Kauppataseen ylijäämä oli tammi-elokuussa mrd. euroa eli runsaan miljardin pienempi kuin vuotta aiemmin. Koko vaihtotase oli tammi-elokuussa 1, miljardia euroa ylijäämäinen. Vuoden jälkipuoliskolle on odotettavissa jälleen ylijäämää vaihtotaseessa, jolloin koko vuoden vaihtotase kivunnee noin miljardia euroa ylijäämäiseksi. Mikäli jo seitsemättä vuotta peräkkäin heikkenevä vientihintojen ja tuontihintojen vaihtosuhde vihdoin paranee, voi ensi vuoden vaihtotase olla hieman tätä vuotta ylijäämäisempi. Valtiontaloudessa edelleen tuloylijäämä Valtiontaloudessa kassatulot olivat tammi-elokuussa 1 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Verotulot kohosivat prosenttia, mutta korkotulot ja erilaiset voiton tuloutukset olivat yli kaksinkertaistuneet. Valtion kassamenot ovat lisääntyneet tammi-elokuussa prosenttia. Siten tuloylijäämä oli kohonnut viime vuoden 1,1 mrd. eurosta 3, mrd. euroon. Valtionvelka oli syyskuun lopussa 7, mrd. euroa eli 6,6 mrd. euroa pienempi kuin vuoden alkaessa. Valtionvelka on käytännöllisesti katsoen kokonaan euromääräistä velkaa, joten valuuttakurssimuutokset eivät sitä heiluttele. Ensi vuosi lienee jo selvästi haasteellisempi valtiontaloudelle, joten velka ei enää lyhentyne. Lauri Uotila Tässä julkaisussa olevat ennusteluvut on laadittu syyskuun alkupuolella. Nykytiedonkin valossa ennuste vaikuttaa ajantasaiselta Teollisuuden suhdanneodotukset Kausitasoitettu USA: ISM-indeksi (oik.ast.) EU: teoll.luott. (vasen ast.) - Japani: Tankan- - barometri (vasen ast.) , 6, 6, 7,,,, 7,,,,

6 Teollisuuden raaka-aineiden ja metallien hinta 199=1 (Lähde: The Economist) Kaikki teoll. raaka-aineet Metallit Teollisuuden luottamusindikaattori Saldoluku 1 1 Suomi - Euroalue Tuottajahinnat Vuosimuutos, % Euroalue Suomi

7 Japani ja USA: 198=1 EU (oikea ast.) Kuluttajien luottamus Kausitasoitettu Japani (vasen ast.) USA (vasen ast) EU: saldoluku ,, -, -, -7, -1, -1, -1, -17, -, Kuluttajahinnat Vuosimuutos, % 3 USA 3 1 Euroalue Japani Kuluttajien luottamusindeksi Saldoluku Suomi Euroalue

8 8 3, Kuluttajahinnat Vuosimuutos, % 3, 3,,, 1, 1,,, -, Euroalue Suomi *) *) = EU-yhtenäistetty indeksi ,,, 1, 1,,, -, Tehdasteollisuuden tuotanto Liukuva vuosisumma, 199= Metalliteollisuus Tehdasteollisuus Metsäteollisuus Vähittäiskauppa Kaupan myynti Liukuva vuosisumma, =1 Tukkukauppa

9 kk:n liukuva keskiarvo Työttömyysaste % Alkuperäinen henkeä Työlliset Yksityiset palvelut Julkiset ja muut palvelut Teollisuus ja rakentaminen , 1, 1, 1, 7,,,, -, -, Kauppa- ja vaihtotase Liukuva vuosisumma, mrd. eur Kauppatase Vaihtotase , 1, 1, 1, 7,,,, -, -,

10 1, Valtion tulot ja menot Ilman lainoja, lyhennyksiä ja arvopaperisijoituksia, mrd. eur,, 37, 3, Kassamenot Kassatulot, 37, 3, 3, 3, Verotulot 3, 3, 7, 7,, , K O T IM A IS E T S U H D A N N E N Ä K Y M Ä T K y s y n t ä ja t a r j o n t a M ä ä r ä n m u u t o s, % 3 6 B K T, 3, T u o n t i, 9 6, 6.. K o k o n a is t a r jo n t a, 6, V ie n ti 1,, 6 6, 6, K u lu tu s 3,, y k s it y in e n j u lk in e n ,. 1. I n v e s t o i n n it M r d. e u r 3 6 K a u p p a ta s e V a ih to ta s e K u lu tt a ja h in n a t, % * * A n s io ta s o. % * * T y ö ttö m y y s a s te, % ** * * v u o s ik e s k ia r v o E n n u s t e e t : S a m p o P a n k k i O y j / E k o n o m is tit, l a a d it t u 9 /

11 11 ENNUSTEVERTAILUA KYSYNTÄ JA TARJONTA Määrän muutos, % Ennuste vuodelle Ennuste vuodelle 6 Sampo VM ETLA PTT PT SP Sampo VM ETLA PTT PT SP BKT Tuonti Vienti Kulutusmenot yksityiset julkiset Kiinteät investoinnit Kokonaiskysyntä TALOUDEN TASAPAINO Vaihtotase, mrd. Eur Kuluttajahinnat, % Ansiotason muutos, % Työttömyysaste, % Ennustaja: Julkaistu: Ennustaja: Julkaistu: Sampo Pankki Oyj Syyskuussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Syyskuussa Valtiovarainministeriö (VM) Syyskuussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) Syyskuussa Suomen Pankki (SP) Syyskuussa Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) Elokuussa Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat: EcoWin, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tullihallitus. Tähän raporttiin sisältyvää informaatiota ei tule pitää Sampo Oyj:n ("Sammon") tai sen tytäryritysten suosituksena millekään taloustoimelle. Tähän dokumenttiin sisältyy informaatiota ja näkemyksiä, jotka Sampo on koonnut ja muodostanut luotettavana pidettävistä lähteistä. Sampo, Sammon tytäryritykset, johto tai työntekijät eivät vastaa niiden täsmällisyydestä, täydellisyydestä tai oikeellisuudesta. Kaikkia mielipiteitä tai arvioita, jotka on esitetty tässä raportissa, voidaan muuttaa ilman etukäteisvaroitusta. Raportin lukijan tulisi keskustella sijoitusneuvojan tai muun sopivaksi katsottavan neuvonantajan kanssa ennen ryhtymistään taloustoimiin. Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Lainattaessa lähde mainittava Päätoimittaja Lauri Uotila Sampo Pankki Oyj/Ekonomistit PL 16, 7 SAMPO