Teemaseminaari on: Historiatieteellisen. perusvalmiuksien harjoittelua. ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Teemaseminaari on: Historiatieteellisen. perusvalmiuksien harjoittelua. ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun"

Hanna Anna-Leena Uotila
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Teemaseminaari

2 Teemaseminaari on: Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua

3 Askel itsenäiseen tekemiseen jatkotutkinnot ja -tutkimukset maisteriseminaari ja pro-gradu tutkielma > itsenäistä tutkimusta kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma > pienimuotoista itsenäistä tutkimusta metodiseminaarit ja -harjoitukset > tutustutaan alkuperäislähteiden käyttöön teemaseminaari > tutustutaan tutkimuskirjallisuuteen > miten muut tehneet historiantutkimusta tentit, perusluennot, esseet > substanssin/faktan omaksuminen

metodiseminaarit ja -harjoitukset > tutustutaan alkuperäislähteiden käyttöön teemaseminaari > tutustutaan

4 Käytännössä: Otetaan analyyttisen tarkastelun kohteeksi yksi historiatieteellinen tutkimus, ja valmistellaan johdonmukainen ja tiivis suullinen esitys Pidetään esitelmä oman teemaryhmän istunnossa Keskustellaan ryhmässä teoksesta ja aiheesta

johdonmukainen ja tiivis suullinen esitys Pidetään esitelmä

5 Homman alku: Jakaannutaan neljään teemaryhmään > kukin valitsee teoksen valitsemansa ryhmän kirjalistasta ja oman esityksensä pitoajan (kansiot historian käytävän lokerikossa, Oodin ryhmäilmoittautuminen ei päde) Ryhmät A: Aatteet, kulttuuri ja tiede B: Yksilö ja yhteisö C: Työ ja talous D: Politiikka ja sota

historian käytävän lokerikossa, Oodin ryhmäilmoittautuminen ei päde) Ryhmät

6 TEEMASEMINAARIN KIRJALISTA Ryhmä A: Kulttuuri, uskonto, aatteet ja tiede Keskiajan historiaa 1. Berglund Louise, Guds stat och maktens villkor. Politiska ideal i Vadstena kloster, ca (2003) 2. Isoaho Mari, The Image of Aleksandr Nevskiy in Medieval Russia. Warrior and Saint. (2006) 3. Kangas Sini, Deus vult. Images of Crusader Violence c (2007) 4. Nynäs Carina, Jag ser klart? Synen på den heliga Birgitta i svenska 1900-talsbiografier. (2006) Aatteelliset ja sivistykselliset projektit 5. Tandefelt Henrika, Gustaf III inför sina undersåtar. Konsten att härska och politikens kulturhistoria. (2007) 6. Klinge Matti, Iisalmen ruhtinaskunta. Modernin projekti sukuverkostojen periferiassa. (2006) 7. Jalava Marja, Minä ja maailmanhenki. Moderni subjekti kristillis-idealistisessa kansallisajattelussa ja Rolf Lagerborgin kulttuuriradikalismissa n (2006) 8. Fewster Derek, Visions of Past Glory. Nationalism and the Construction of Early Finnish History. (2006) 9. Ranki Kristina, Isänmaa ja Ranska. Suomalainen frankofilia (2007) 10. Sivonen Mika, Me inkerikot, vatjalaiset ja karjalaiset Uskonnollinen integrointi ja ortodoksisen vähemmistön identiteetin rakentuminen Ruotsin Inkerissä (2007) 11. Mikkonen Simo, State composers and the red courtiers. Music, ideology, and politics in the Soviet 1930 s. (2007) 12. Collis Robert, The Petrine Instauration. Religion, Esotericism and Science at the Court of Peter the Great (2007) Koulutuksen ja tieteen historia 13. Salminen Jari, Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys. Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys (2002) 14. Hölsä Martti, On uuden huomenen saava. Suomalainen kansakoulu Itä-Karjalan sotilashallinnon kasvatustavoitteiden toteuttajana miehitysajan aunukselaiskylässä (2006) 15. Tuomaala Saara, Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen (2004) 16. Rui Timo, Ulkomaalaiset tiedemiehet Tarton yliopistossa ja virolaisten opintomatkat ulkomaille (2001) 17. Hakosalo Heini, On Speaking Terms. Scientific Boundary Work and the Discovery of Aphasia, (2006) 18. Litzen Aulikki, Genius Logistics. Occupational geographical mobility of Nobel Prize winners in science (2007) Tietotekninen kehitys 19. Saarikoski Petri, Koneen lumo. Mikrotietokoneharrastus Suomessa 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin. (2004) 20. Suominen Jaakko, Koneen kokemus. Tietoteknistyvä kulttuuri modernisoituvassa Suomessa 1920-luvulta luvulle. (2003) 21. Jussi Parikka, Digital Contagions. A Media Archaeology of Computer Worms and Viruses. (2007) 22. Paju Petri, "Ilmarisen Suomi" ja sen tekijät. Matematiikkakonekomitea ja tietokoneen rakentaminen kansallisena kysymyksena?1950-luvulla. (2008) Herätysliikkeet 23. Hartikainen Esko, Heränneitä ja nukahtaneita. Kulttuuri, kontrolli ja herätys 1800-luvun alun Liperissä. (2005) 24. Kinnunen Mauri, Herätysliike kahden kulttuurin rajalla. Lestadiolaisuus Karjalassa (2004) 25. Tapaninen Pekka, Oskari Heikki Jussila ( ). Lestadiolaispappi, toimen ja näkyjen mies. (2007) 26. Arkkila Martti, Kristuksen kirkko vai ihmisten? Piispa Eero Lehtinen kirkollisena ja evankelisena vaikuttajana (2008) 27. Auranen Ari, Lestadiolais-uuspietistinen konservatiiviteologi. Uuras Saarnivaaran elämä ja toiminta vuoteen (2008) TEEMASEMINAARIN ILMOITTAUTUMISLISTA Ryhmä A: Kulttuuri, uskonto, aatteet ja tiede Ma klo 8 10 Temenos Korkeintaan kolme esittäjää per istunto. Ruksaa teoksen numero yli kirjalistasta varauksesi merkiksi. Päivä Esittäjän nimi Teoksen n:o/kirjoittaja (Esim. 1/Berglund)

Nynäs Carina, Jag ser klart? Synen på den heliga Birgitta i svenska 1900-talsbiografier. (2006) Aatteelliset ja sivistykselliset projektit 5. Tandefelt Henrika, Gustaf III inför sina undersåtar.

7 Homma etenee : Etsitään tarkasteltava teos > Oula, Linda Luetaan kirja Kirjan luonteeseen sopiva läpikäynti Ei niinkään tärkeää, onko joka sana luettu, vaan se mitä teoksesta saatu irti Olennaisen kaivamista esille Johdanto, sisällysluettelo, loppulause ja lähdeluettelo > lopuksi käsittelyluvut

luettu, vaan se mitä teoksesta saatu irti Olennaisen kaivamista esille

8 ja etenee: Valmistellaan esitys Tärkeistä huomioista muistiinpanoja sitä mukaa kuin ahaa-elämyksiä tulee Luetun teoksen herättämät ajatukset annettujen tarkastelunäkökulmien ja omien muistiinpanojen pohjalta johdonmukaiseksi paketiksi Pääasia on suullinen esitys ryhmäistunnossa, mutta toimitetaan esitelmä myös kirjallisena, jotta: 1. kaikki lähtevät samalta viivalta 2. ei tule kiusausta plagiointiin > URKUND kontrolli

johdonmukaiseksi paketiksi Pääasia on suullinen esitys ryhmäistunnossa, mutta toimitetaan esitelmä myös

9 Kirjallinen työ: Pelkät diat tai luettelo ranskalaisilla viivoilla eivät riitä Suorasanaista tekstiä merkkiä (välilyönnit mukaan lukien) = 4 5 sivua/2000 merkkiä sivu) Toimitetaan viimeistään neljää päivää ennen suullista esitystä Sähköisesti: tiedostomuoto esim..doc,.rtf tai.pdf joko liitetiedostona osoitteeseen msalo.oulu(at)analysis.urkund.com tai lähetyspalvelulla osoitteesta > löytyy myös lisätietoa Urkund-järjestelmästä

Sähköisesti: tiedostomuoto esim..doc,.rtf tai.pdf joko liitetiedostona osoitteeseen msalo.oulu(at)analysis.urkund.

10 Muistettava erityisesti: Ei tehdä kirjareferaattia!!!!! (=mekaaninen sisällönkuvaus pääluku pääluvulta) vaan Tutkimuksen analyyttinen tarkastelu! > tarkastelun pääkohteena tutkimuksen toteutustapa > miten tutkimus on tehty? Itsenäinen työskentely ja omat ajatukset

11 Tarkastelunäkökulmat: 1. Aiheen valinta ja rajaus tutkijan mahdollisesti esittämät perustelut otsikon täsmällisyys, kattavuus ja onnistuneisuus 2. Tutkimusongelmat mihin kysymyksiin pyritty löytämään vastaukset? kysymyksenasettelun yleisyys/yksityiskohtaisuus/ epämääräisyys 3. Aikaisemman tutkimuksen ja muiden tutkijoiden tulosten hyödyntäminen miten perusteellisesti historiallinen tausta on rakennettu? vuoropuhelun toimivuus aikaisemman tutkimuksen kanssa

onnistuneisuus 2. Tutkimusongelmat mihin kysymyksiin pyritty löytämään vastaukset?

12 Tarkastelunäkökulmat: 4. Lähteet mitä ja minkä tyyppisiä lähteitä käytetty? lähdepohjan monipuolisuus/niukkuus mahdolliset lähdekriittiset ongelmat > mitä erityistä lähteiden tulkinnassa on pitänyt ottaa huomioon? 5. Metodit miten lähteistä saatu tietoa, miten tieto on muokattu ja miten tieto on esitetty? = TUTKIMUSMENETELMÄ esim. historiallis-kvalitatiivinen päättely määrällinen/tilastollinen käsittely vertailu > ajallinen, maantieteellinen

13 Tarkastelunäkökulmat: 6. Rakenne pääjäsennys: kronologinen/systemaattinen otsikkotasojen määrä johdonmukaisuus, symmetrisyys, tasapainoisuus 7. Otsikointi informatiivisuus, tarkkuus/väljyys, elävyys/puisevuus

14 Tarkastelunäkökulmat: 8. Tutkimuksen keskeinen sisältö ja tulokset ovatko tulokset löydettävissä valmiiksi tiivistettyinä ja eriteltyinä? onko erittely jäänyt yleiselle tasolle? tuottaako tulosten löytäminen peräti vaikeuksia? luonnehditaan lyhyesti ja tiiviisti keskeistä asiasisältöä ja tuloksia 9. Tutkimus kirjallisena esityksenä tyyli luettavuus esimerkkejä!

tiivistettyinä ja eriteltyinä? onko erittely jäänyt yleiselle tasolle?

15 Tarkastelunäkökulmat: 10. Muut mahdolliset huomiot vapaata assosiointia ja kommentointia > mikä toimi ja mikä ei? yleisvaikutelma: poleeminen/ puiseva, tutkimuksellinen/ kuvaileva/populaari, johdonmukainen/ hajanainen arkailematta omia mielipiteitä ja kritiikkiä

16 Pidetään esitelmä Esitysmateriaali: Ennen esityspäivää vähintäänkin kopio sisällysluettelosta kalvolle tai muistitikulle > istunnossa nähtäville Suositeltavaa havainnollistaa pääasioita laajemminkin piirtoheittimen tai diojen (Power Point) avulla Kirja mielellään kiertämään seminaariyleisön joukkoon Aikaa vain 20 minuuttia yksinpuheluun = yllättävän lyhyt aika > aikataulusta pidetään kiinni Ei tehdä myöskään liian lyhyttä ja ohkoista esitystä Oman esiintymiskokemuksen ja tarpeen mukaan valmistellaan > kaikki tyylit OK, kunhan vain saadaan harjoitusta johdonmukaisesta esittämisestä > sisältö kuitenkin tärkein Myös kahden tai useamman esittäjän yhteisesitys mahdollinen > samaan aihepiiriin liittyvien teoksien vertailu

lyhyt aika > aikataulusta pidetään kiinni Ei tehdä myöskään liian lyhyttä ja ohkoista esitystä Oman esiintymiskokemuksen ja tarpeen mukaan valmistellaan > kaikki tyylit OK, kunhan

17 Keskustelu Esitelmän pitäjä valmistautuu vastaamaan kysymyksiin ja kommentteihin Oman esitelmän pitämisen lisäksi jokaisen edellytetään osallistuvan muiden esityksiin liittyvään keskusteluun > avaavan suunsa muutaman kerran kurssin aikana Kynää ja paperia mukaan istuntoon, ettei hyvä kysymys tai kommentti ehdi haihtua päästä

esityksiin liittyvään keskusteluun > avaavan suunsa muutaman kerran kurssin

18 Läsnäolo ja arvostelu Hyväksytty / hylätty -periaatteella Läsnäolovaatimus 80 % = neljä istuntoa viidestä Annetaan työrauha esittäjälle Ohjelman muutoksista ilmoitettava suoraan vetäjälle Pakottavasta syystä voi istuntoja korvata käymällä toisessa ryhmässä > nimi läsnäololistaan, mutta lisäksi sen eteen varsinaisen oman ryhmän kirjain

ilmoitettava suoraan vetäjälle Pakottavasta syystä voi istuntoja korvata käymällä

19 Keskitytään Analyyttiseen tarkasteluun - ei kirjan päälukujen ja tulosten mekaaniseen toistamiseen Olennaisen ja epäolennaisen erottamiseen Tiiviiseen esittämiseen Omien mielipiteiden ja perustellun kritiikin esittämiseen

Olennaisen ja epäolennaisen erottamiseen Tiiviiseen

Samankaltaiset tiedostot

Teemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua

Teemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua TEEMASEMINAARI Teemaseminaari on Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua Askel itsenäiseen tekemiseen jatkotutkinnot ja -tutkimukset maisteriseminaari