Etelä-Suomen logistiikkabarometri 2/2010

Transkriptio

1 Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen logistiikkabarometri 2/2010 Logistiikka-alan suhdannetilanne ja näkymät Johanna Särkijärvi Sakari Kajander Turun yliopisto MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

2 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen logistiikkabarometri 2/2010 Logistiikka-alan suhdannetilanne ja näkymät TURKU 2010 ISBN

3 Esipuhe Suomen talous on vaiheessa, jossa teollisuuden ja rakentamisen suhdannenousu on hiukan tasaantunut kesän jälkeen ja palvelualoilla suhdannekuva on jonkin verran muuta taloutta myönteisempi. Suhdannenousun teollisuudessa odotetaan lähitulevaisuudessa jatkuvan mutta melko verkkaisena. Logistiikka-alan kysyntä on luonnollisesti tiiviissä yhteydessä talouden yleiseen suhdannetilanteeseen ja erityisesti teollisuuden tilanteeseen, mikä heijastuu myös logistiikkabarometrin tuloksissa. Yleissävy logistiikkayritysten odotuksissa on myönteinen mutta maltillinen. Etelä-Suomen logistiikkabarometri toteutettiin nyt toista kertaa. Barometrilla kootaan tietoa eteläisen Suomen maakuntien (Etelä-Karjala, Itä- Uusimaa, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät- Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi) eri kuljetusmuotojen tavarankuljetukseen, -käsittelyyn ja varastointiin osallistuvien logistiikkayritysten suhdannetilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Kyselyn kysymykset liittyvät toisaalta logistiikkayritysten taloudelliseen toimintaympäristöön (alan yleinen suhdannetilanne, kilpailutilanne, hinnat, toimintakustannukset) ja toisaalta yrityksen omiin taloudellisiin indikaattoreihin (liikevaihdon, kysynnän, kapasiteetin käyttöasteen, investointien ja henkilöstömäärän kehitys). Kysymyspatteristolla luodataan toteutunutta kehitystä kuluneella vuoden ajanjaksolla ja yritysten ennustamaa kehitystä vuodeksi eteenpäin. Barometri on osa ELLO-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukykyä. Hankkeessa luodaan kansainvälinen markkinointikampanja kuljetuskäytävän tunnettuuden lisäämiseksi, tuotetaan uutta tietoa logistiikka-alan suorituskyvystä ja tulevaisuuden liiketoimintaympäristöstä sekä tunnistetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia logistiikkakeskittymien ekologisuuden ja turvallisuuden kehittämiseksi. ELLO-hanketta toteuttavat NELI North European Logistics Institute, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskus (MKK), Lappeenrannan teknillisen yliopiston Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Turku Science Park. ELLO on Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama hanke. Etelä-Suomen logistiikkabarometrin 2/2010 suhdannekysely toteutettiin syys-lokakuussa. Barometri perustuu 404 logistiikka-alan yrityksen vastauksiin. Barometrin toteutuksesta Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa ovat vastanneet projektipäällikkö Johanna Särkijärvi ja erikoistutkija Sakari Kajander. Turussa Sakari Kajander Johanna Särkijärvi

4

5 Sisällys Tiivistelmä... 4 Summary... 6 Johdanto... 8 Vastaajat... 9 Suhdanteet Kysyntä Liikevaihto Kannattavuus Palveluiden hinnat Toimintakustannukset Kapasiteetin käyttöaste Investoinnit Henkilöstömäärä Kilpailutilanne Kasvun ja kehityksen esteet Venäjän transitoliikenne Logistisen toimintaympäristön ongelmat

6 Tiivistelmä Suhdanteet ja kysyntä parantumassa Puolet kyselyn vastaajista raportoi suhdanteiden ja palveluiden kysynnän parantuneen viimeisten 12 kuukauden aikana. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista odotti suhdanteiden ja kysynnän edelleen parantuvan. Etenkin suurimmissa yrityksissä odotettiin suhdanteiden ja kysynnän parantumista. Eri toimialojen välillä ei ollut suuria eroja näkymissä, joskin tieliikenteen toimijoilla oli jonkin verran keskimääräistä heikommat odotukset. Transitoliikenteen, erityisesti itään suuntautuvien kuljetusten, odotettiin vähitellen elpyvän. Riittämätöntä kysyntää piti merkittävänä toiminnan kasvua haittaavana tekijänä enää viidesosa vastaajista, kun vielä keväällä sitä piti merkittävänä haittana yli kolmasosa vastaajista. Ennakoidusta kysynnän kasvusta johtuen myös odotukset liikevaihdon kehittymisestä olivat melko positiivisia: yli puolet vastaajista odotti liikevaihtonsa kasvavan tulevan vuoden ajanjaksolla. Luottamusindeksi kohonnut keväästä Etelä-Suomen logistiikka-alan odotukset ovat parantuneet jonkin verran keväästä Luottamusindeksi, joka kertoo tiivistetysti alan keskimääräiset odotukset suhdanteiden, kysynnän ja liikevaihdon kehityksen suhteen, kohosi 19:stä 25:een. Tämä tarkoittaa, että keväällä alalla virinnyt toiveikkuus on hiljalleen vahvistumassa. Luottamusindeksi 2/ Etelä-Suomen logistiikka-alan luottamusindeksi, syksy Kannattavuus ei vielä paranemassa yhtä laajasti kuin kysyntä Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti kannattavuuden parantuneen viimeisten 12 kuukauden aikana, mutta reilusti yli kolmannes raportoi heikentyneestä kannattavuudesta. Tulevaisuuden näkymät olivat jonkin verran valoisammat, mutta viidesosa vastanneista yrityksistä odotti kannattavuuden edelleen heikentyvän. Isoimmissa yrityksissä odotettiin laajimmin kannattavuuden parantumista. Myös arviot kannattavuuden kehityksestä viimeisten 12 kuukauden aikana olivat positiivisimmat isoimmissa yrityksissä sekä meriliikenteen, huolinnan tai rahtauksen toimijoilla. Logistiikkapalveluissa hinnannostopaineita aiempaa useampi vastaaja raportoi jo toteutuneesta kustannusten noususta Yli puolessa toimipaikoista hintataso oli pysynyt ennallaan viimeisten 12 kuukauden aikana ja hieman yli neljännes oli korottanut hintojaan. Yhä useampi ennakoi kuitenkin tarjoamiensa palveluiden hintojen nousevan seuraavan vuoden aikana: yli puolet vastaajista ennusti hintojen nousevan, kun taas vain 7 % odotti hintojen putoavan. Suurimmissa yrityksissä odotettiin keskimääräistä enemmän hintojen kohoamista. Positiivisista odotuksista huolimatta 85 prosenttia kyselyyn vastanneista logistiikkayrityksistä piti edelleen huonoa hintakehitystä esteenä toiminnan kasvulle. Hinnannostopaineiden taustalla voidaan nähdä olevan aiempaa laaja-alaisempi toimintakustannusten nousu. Kustannusten myös odotettiin edelleen kohoavan (80 % vastaajista). Kustannustason nousu haittaa jo usean yrityksen toimintaa niin paljon, että yhdeksän kymmenestä vastaajasta nimesi sen toiminnan kasvun ja kehityksen esteeksi, mikä nosti sen kyselyssä pullonkaulojen kärkeen. 4

7 Tiivistelmä Kapasiteetin käyttöaste nousussa mutta investoinneissa ja rekrytoinneissa yhä varovaisuutta Yhä useampi vastaaja raportoi kapasiteetin käyttöasteen parantumisesta ja vielä useampi ennakoi sen kasvavan seuraavan vuoden aikana. Investointihalukkuus on myös hienoisessa kasvussa, joskaan investointimääriin ei vielä ole odotettavissa suuria muutoksia. Lähes viidesosa oli lisännyt henkilöstöä viimeisen vuoden aikana ja lähes yhtä moni vastaaja odotti henkilöstön määrän kasvavan lähitulevaisuudessa. Suhdanteet Kysyntä Liikevaihto Kannattavuus Hinnat 8 23 Kapasiteetin käyttöaste Investoinnit Henkilöstömäärä Ennuste () Toteutunut () Logistiikkayritysten keskimääräiset näkemykset saldolukuina esitettynä jo toteutuneesta kehityksestä (viimeiset 12 kk) ja tulevasta kehityksestä (). Mitä suurempi saldoluku on, sitä positiivisemmat näkymät ovat. N=404. 5

8 Summary General economic situation and demand improving in the Finnish logistics sector South Finland Logistics Barometer indicates that the economic situation is improving in logistics sector. In the survey, half of respondents reported that general economic situation and demand for their services have improved over the past 12 months. Nearly two thirds of the respondents expected general economic situation and demand to improve further during the next 12 months. This was most common among large enterprises. Different logistics sectors have similar views on the future development although the expectations were somewhat lower in road transport sector. In addition, it is expected that transit traffic via Finland, especially eastbound transit traffic, will recover, albeit rather slowly. Only one fifth of respondents regarded insufficient demand as a significant hindrance to the growth and development of their company, whereas in previous Logistics Barometer (published in March) over one third of respondents considered it a significant hindrance. As a result of strengthening demand also the expectations for the development of turnover were slightly positive: over half of respondents expected the turnover of their company to grow over the next 12 months. Confidence Index has risen since spring 2010 According to South Finland Logistics Barometer, outlook for logistics sector has improved slightly since March Confidence Index that measures general market sentiment among logistics companies rose from 19 to 25. Confidence Index is generated by calculating the average value of balance figures describing expectations of logistics companies on the development of demand, turnover, and general economic situation in logistics sector over the next 12 months. Balance figures are calculated from responses by weighting the percentage shares of the different responses by +1, +0.5, 0, -0.5 and -1, accordingly. Confidence Index 2/ Confidence Index describes general confidence of logistics companies on future development (next 12 months) in Southern Finland. Profitability has not improved as much as demand In South Finland Logistics Barometer, less than one third of respondents reported increase in profitability over the past 12 months, while over one third documented decrease. Outlook for the next 12 months was somewhat brighter even though one fifth of respondents expected to see further decline in profitability. Positive expectations were most widespread among large companies. Additionally, large companies as well as companies operating in sea transport sector or forwarding had the most positive views on the development of profitability over the last 12 months. Capacity utilization rate is on the rise but investment and recruiting decisions are still on hold Many companies documented rise in capacity utilization rate over the last 12 months and even more companies expected it to rise over the next 12 months. There was also slightly increasing willingness among logistics companies to invest albeit no dramatic change in investments is to be expected. Almost one fifth had increased the number of employees over the last 12 months and nearly as many expected the number to increase in the near future. 6

9 Summary Logistics companies under pressure to raise their prices due to climbing costs One fourth of respondents reported increase in their prices, while over half documented no change during the last 12 months. Even more companies expected the prices to increase in the near future: over half foresaw prices rising, whereas only 7 per cent expected prices to fall. Expectations of rising prices were more common among large companies. Currently, vast majority of logistics companies consider low prices as an impediment of growth and development of their company. It seems that logistics companies are under pressure to increase prices due to rising costs: 83 per cent of companies reported increase in operating costs, which is more than in previous barometer (72% in March 2010). Nine out of ten respondents named climbing costs as an impediment of growth and development of their company. Economic situation in logistics Demand Turnover Profitability Prices 8 23 Capacity utilization rate Investments 1 6 Expectations (over the next 12 months) Number of employees -1 3 Past development (over the past 12 months) Balance figures describing the views of respondents in South Finland Logistics Barometer (n=404). Background to the survey A total of 404 logistics companies participated in the South Finland Logistics Barometer survey, conducted in September Logistics Barometer that is published twice a year is a survey designed to provide trend information on the development of Finnish logistics companies located in Southern Finland, namely Southwest Finland, Uusimaa, Eastern Uusimaa, Häme region, Päijät- Häme region, Kymenlaakso and South Karelia. The Barometer comprises a set of qualitative information that is collected via questionnaires that are sent to logistics companies. First Logistics Barometer was published in March It is conducted by the Centre for Maritime Studies, University of Turku and it is part of a project called ELLO. ELLO project aims at strengthening the status of Southern Finland logistics system within the Baltic Sea region. The project is partly financed by the European Regional Development Fund. 7

10 Johdanto Logistiikkabarometrissa kartoitetaan alan yritysten kehitystä ja näkymiä Etelä- Suomessa Etelä-Suomen logistiikkabarometrissa kartoitetaan tavarankuljetukseen, -käsittelyyn ja varastointiin osallistuvien logistiikka-alan yritysten lyhyen aikavälin näkymiä sekä toteutunutta kehitystä: aikajänne on nykyhetkestä 12 kuukautta taaksepäin (toteutunut kehitys) ja eteenpäin (tuleva kehitys). Suhdannetilannetta kartoittaviin kysymyksiin yrityksiltä pyydetään vastauksia toimipaikkakohtaisesti eli vastaajat kertovat näkemyksensä vain oman toimipaikkansa näkökulmasta. Lisäksi yrityksiltä kysytään muun muassa niiden kasvua ja kehittymistä mahdollisesti haittaavista tekijöistä. Näkemyksiä kootaan puolivuosittain seitsemän maakunnan alueelta eteläisestä Suomesta: Etelä-Karjalasta, Itä-Uudeltamaalta, Kanta- Hämeestä, Kymenlaaksosta, Päijät-Hämeestä, Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Tarkasteltavat maakunnat ovat Etelä-Suomen EAKRohjelman toiminta-alueen mukaiset. Barometri, joka on osa Ello-hanketta, on toteutettu nyt toista kertaa. Toisessa logistiikkabarometrissa yli 400 vastaajaa Suhdannekysely lähetettiin lähes kaikille tutkimusalueella sijaitseville tavaraliikenteeseen osallistuville logistiikkayrityksille syyskuussa Ainoastaan tieliikenteen tavarakuljetuksessa toimivien yritysten määrää karsittiin niiden suuren lukumäärän takia. Kysely lähetettiin joko sähköisessä tai paperisessa muodossa yhteensä 3300:aan logistiikkayrityksen toimipaikkaan. Toimipaikkakohtaiset vastaukset koottiin syyskuun aikana. Vastauksia oli määräaikaan mennessä tullut 404 kappaletta eli koko kyselyn vastausprosentti oli 12. Logistiikkatoimiala ja logistiikkayritys on tässä määritelty Tilastokeskuksen käyttämän toimialaluokituksen mukaisesti. Kohderyhmä on siten Tilastokeskuksen päätoimialaluokkaan H: Kuljetus ja varastointi kuuluvat yritykset tietyin poikkeuksin (liite 1). Kyselyn tulokset esitetään graafeina ja saldolukuina Kyselyn tulokset esitetään tässä raportissa tiivistetysti erilaisten diagrammien avulla. Lisäksi käytetään käsitettä saldoluku, joka kuvastaa vastaajien keskimääräistä mielipidettä tiettynä ajankohtana. Se saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Tässä barometrissa on käytetty nyt ensimmäistä kertaa niin sanottua painotettua saldolukua: Saldoluku lasketaan painottamalla kysymyksen vastausvaihtoehtojen prosenttiosuudet luvuilla +1, +0,5, 0, -0,5 ja -1. Koska edellisessä logistiikkabarometrissa ei käytetty painotusta, sen saldoluvut on laskettu uudestaan painotusta käyttämällä. Tämä tekee vertailun mahdolliseksi edellisen ja nykyisen barometrin välillä. Saldoluvut lasketaan tarkoista prosenttiluvuista. Diagrammeissa käytetään pyöristettyjä lukuja, minkä vuoksi niiden yhteissummaksi ei välttämättä aina tule täsmälleen 100 %. Tästä syystä myöskään saldolukuja ei lasketa pyöristetyistä prosenttiluvuista. Etelä-Suomen logistiikka-alan luottamusindeksi kertoo tiivistetysti alan keskimääräiset odotukset suhdanteiden, kysynnän ja liikevaihdon kehityksen suhteen. Se saadaan laskemalla keskiarvo suhdanne-, kysyntä- ja liikevaihto-odotuksien saldoluvuista. 8

11 Vastaajat Laaja joukko vastaajia eri maakunnista ja toimialoilta Vajaalla puolella vastanneista oli toimipaikka Uudellamaalla tai Itä-Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten vastauksia tuli Varsinais-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson toimijoiden suhteellinen osuus vastaajajoukossa on hieman pienentynyt edellisestä barometrista, kun taas Varsinais-Suomen ja Päijät-Hämeen toimijoiden osuudet ovat hieman suurentuneet. Maakuntien väliset erot kyselyn tuloksissa eivät olleet suuria, minkä vuoksi tässä raportissa ei ole erikseen esitetty alueellisia vertailuja. 9 % 2 % Uusimaa (n=166) 7 % 7 % 41 % Varsinais-Suomi (n=89) Kymenlaakso (n=48) Etelä-Karjala (n=27) 12 % Kanta-Häme (n=27) Päijät-Häme (n=37) 22 % Itä-Uusimaa (n=10) Kuva 1. Vastaajat maakunnittain (n=404). Vastaajayritykset on jaettu henkilöstömäärän mukaan neljään luokkaan. Kyselyt kohdistettiin toimipaikoille eli henkilöstömäärä ei kuvaa koko yrityksen, vaan yhden toimipaikan henkilölukua. Eniten vastauksia tuli pienistä yritystoimipaikoista, joissa työskentelee 1-2 henkeä, joskin niiden suhteellinen osuus on laskenut edellisestä barometristä noin 7 prosenttiyksikköä. Henkilöstömäärältään tätä suurempien toimipaikkojen osuus on vastaavasti hieman kasvanut. 19 % 8 % 36 % 37 % Henkilöstömäärä 1-2 (n=149) 3-9 (n=145) (n=77) 50- (n=33) Kuva 2. Vastaajat yritystoimipaikan koon mukaan (henkilöstömäärä, n=404). Vastaajat on jaoteltu myös toimialan mukaan. Raportissa on myöhemmin lyhennetty toimialanimityksiä, jotka on alla olevassa kuviossa esitetty kokonaisuudessaan. Siten esimerkiksi tieliikenteellä tarkoitetaan nimenomaan tieliikenteen tavarakuljetusta ja sen parissa toimivia yrityksiä. Ryhmässä jokin muu on pääasiassa toimialaa tukevia toimijoita, kuten esimerkiksi logistiikan konsultti- ja henkilöstövälitysyrityksiä. Barometrikyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa oli tieliikenteen tavarakuljetuksessa toimivia yrityksiä tai niiden toimipaikkoja. Raideliikenteen tavarakuljetuksessa toimivia yrityksiä oli kyselyyn vastanneissa vain 2 % ja lentoliikenteen tavarakuljetuksessa toimivia vain 3 %, minkä vuoksi näiden toimialojen kyselyvastauksia ei ole käsitelty erikseen tässä raportissa toisin kuin muiden toimialojen. Eri toimialojen suhteelliset osuudet ovat lähes samat kuin edellisessä barometrissä. 2 % 3 % 2 % 8 % 7 % 12 % 65 % Tieliikenteen tavarakuljetus (n=263) Lastinkäsittely/varastointi (n=49) Meriliikenteen tavarakuljetus (n=34) Huolinta/rahtaus (n=28) Jokin muu (n=10) Lentoliikenteen tavarakuljetus (n=12) Raideliikenteen tavarakuljetus (n=8) Kuva 3. Vastaajat toimialoittain (n=404). Vastaajista yhdellä neljäsosalla oli merkittävää toimintaa muillakin logistiikan toimialoilla kuin ilmoittamallaan päätoimialalla. Kahdella kolmasosalla vastaajista toiminta-alueena oli vain Suomi. Niistä yrityksistä, joilla oli logistista toimintaa Suomen ulkopuolella, kolmasosa operoi Venäjän tai Baltian maiden markkinoilla, kolmasosa Manner-Euroopassa, viidesosa Pohjoismaissa ja neljäsosa näitä laajemmalla alueella. 9

12 Suhdanteet Kohonneet odotukset lähes kaksi kolmasosaa vastaajista odottaa parannusta suhdanteisiin Vastaajilta kysyttiin heidän toimipaikkansa päätoimialan suhdanteiden viimeaikaisesta kehityksestä sekä lähitulevaisuuden odotuksista. Noin neljäsosa vastaajista koki suhdanteiden huonontuneen viimeisen vuoden aikana, kun taas puolet raportoi suhdanteiden parantuneen. Edellisessä barometrissä (keväällä 2010) ainoastaan neljäsosa vastaajista raportoi suhdanteiden parantuneen kyselyn ajankohtaa edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Niistä yrityksistä, joilla oli logistista toimintaa myös muualla kuin Suomessa, kaksi kolmasosaa raportoi suhdanteiden parantuneen viimeisten 12 kuukauden aikana. Odotukset olivat edelleen melko maltillisia, mutta pääosin positiivisia: 60 % vastaajista odotti parannusta suhdanteisiin. Vain 8 % vastaajista odotti suhdanteiden huononevan edelleen. Edellisessä barometrissä 16 % vastanneista odotti huononnusta suhdanteisiin. Saldoluku oli selvästi positiivinen sekä suhdanneennusteelle (27) että toteutuneelle kehitykselle (16). Edelliseen barometriin verrattuna suhdanne-ennusteen saldoluku nousi 8 pistettä. Niistä yrityksistä, joilla oli logistista toimintaa myös muualla kuin Suomessa, useampi (74 %) odotti suhdanteiden parantuvan kuin niistä yrityksistä, joilla oli toimintaa vain Suomessa (53 %). Tuloksia tarkastellessa on kuitenkin otettava huomioon, että ulkomailla operoivista yrityksistä suurempi osa on henkilöstömäärältään suuria yrityksiä kuin pelkästään Suomessa toimivista yrityksistä. Siten tulokset voivat liittyä enemmän yrityksen kokoon kuin toimimiseen kotimaassa tai ulkomailla., Huomattavasti parempi 11 % Jonkin verran parempi 24 % Jonkin verran huonompi 20 % Huomattavasti huonompi 5 % 40 %, odotukset ja saldoluvut 100 % % % 25 % Ennustettu kehitys, Huomattavasti parempi 3 % Jonkin verran parempi 57 % 0 % -100 Jonkin verran huonompi Huomattavasti huonompi 0 % 8 % 31 % Huomattavasti parempi Jonkin verran parempi Jonkin verran huonompi Huomattavasti huonompi Saldoluku 10

13 Suhdanteet ja odotukset toimialoittain ja erikokoisissa yrityksissä Yleisesti ottaen arviot lähitulevaisuuden suhdannenäkymistä olivat yhteneväisemmät kuin näkemykset jo toteutuneesta suhdannekehityksestä. Etenkin yrityksen koko henkilöstömäärällä mitattuna vaikutti siihen, miten toteutunutta suhdannekehitystä oli arvioitu. Mitä suurempi yrityksen toimipaikka oli, sitä positiivisempi näkemys heillä keskimäärin oli jo toteutuneesta suhdannekehityksestä. Toimialoittain tarkasteltuna meriliikenteen toimijoilla oli positiivisimmat näkemykset toteutuneesta kehityksestä. Arviot tulevasta suhdannekehityksestä olivat melko yhteneväiset eri kokoluokissa, mutta mitä suurempi yrityksen toimipaikka oli kyseessä, sitä suurempi joukko vastaajista odotti suhdanteiden parantumista seuraavien 12 kuukauden aikana. Suurempi osa vastaajista odotti suhdanteiden parantumista niissä yrityksissä, joiden päätoimiala oli huolinta ja/tai rahtaus, kuin muiden toimialojen yrityksissä. Niistä vastaajista, joiden päätoimiala oli tieliikenne, suhdanteiden parantumista odotti vain noin puolet Saldolukujen vertailu toimialoittain: suhdanteet Saldolukujen vertailu kokoluokittain: suhdanteet Tieliikenne Lastinkäs./var. Kaikki Meriliikenne Huolinta/raht. Henkilöstömäärä Kaikki Suhdanneodotukset toimialoittain 4 % 3 % 2 % Suhdanneodotukset yrityskoon mukaan 3 % 5 % 1 % 50 % 68 % 63 % 79 % 37 % 18 % 27 % 14 % 8 % 12 % 8 % 7 % 49 % 53 % 70 % 85 % 40 % 32 % 19 % 7 % 9 % 1 10 % 9 % 6 % Huomattavasti parempi Jonkin verran parempi Jonkin verran huonompi Huomattavasti huonompi Tieliikenne Meriliikenne Lastinkäs./ Huolinta/ varastointi rahtaus henkilöä 11

14 Kysyntä Palvelujen kysyntä parantunut yhä useammalla ja yli puolet odottaa kysynnän edelleen vahvistuvan Vastaajilta kysyttiin heidän toimipaikkansa tarjoamien palveluiden kysynnän kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä. Viimeisen vuoden aikana palveluiden kysyntä oli noussut lähes puolella vastaajista ja laskenut kuudesosalla. Edellisessä barometrissä tämä oli toisinpäin: vain viidesosalla vastaajista kysyntä oli parantunut ja puolella huonontunut. Tulevaisuudenodotukset olivat hieman positiivisemmat kuin arviot jo toteutuneesta kehityksestä. Puolet vastaajista odotti kysynnän kasvavan nykyisestä ja alle kymmenesosa odotti laskua. Saldoluku suhdanne-ennusteelle oli selvästi positiivinen sekä odotusten (27) että toteutuneen kehityksen suhteen (19). Odotukset palvelujen kysynnän kehityksestä olivat hyvin samansuuntaiset kuin odotukset suhdanteiden kehityksestä.,, odotukset ja saldoluvut Huomattavasti suurempi 8 % 100 % 100 Jonkin verran suurempi Jonkin verran pienempi 12 % 37 % 40 % 75 % 50 % Huomattavasti pienempi 3 % 25 % Ennustettu kehitys, Huomattavasti suurempi 3 % Jonkin verran suurempi 55 % 0 % -100 Jonkin verran pienempi Huomattavasti pienempi 5 % 1 % 35 % Huomattavasti suurempi Jonkin verran suurempi Jonkin verran pienempi Huomattavasti pienempi Saldoluku 12

15 Kysyntä ja odotukset toimialoittain ja erikokoisissa yrityksissä Saldoluku, joka kuvaa vastaajien keskimääräistä näkemystä, oli jo toteutuneen kehityksen osalta suurin meriliikenteessä, mikä tarkoittaa kysynnän kehittyneen keskimääräistä positiivisemmin meriliikenteessä. Myös suurimmilla yrityksillä oli keskimääräistä positiivisempi näkemys kysynnän kehittymisestä viimeisen 12 kuukauden aikana. Arviot olivat keskimääräistä negatiivisempia tieliikenteessä ja pienimmissä yrityksissä Saldolukujen vertailu toimialoittain: kysyntä Tulevaisuuden odotukset olivat yhteneväisempiä kuin arviot jo toteutuneesta kehityksestä. Kaikissa muissa ryhmissä paitsi meriliikenteessä saldoluku odotuksille oli positiivisempi kuin jo toteutuneelle kehitykselle. Tämä saattaa merkitä sitä, että meriliikenteessä kysyntä on parantunut jo viimeisen 12 kuukauden aikana eikä kysynnän määrään odoteta kovin suurta muutosta lähitulevaisuudessa. Silti suurempi osa meriliikenteen toimijoista odotti kysynnän paranevan kuin tieliikenteen toimijoista. Saldolukujen vertailu kokoluokittain: kysyntä Tieliikenne Lastinkäs./var. Kaikki Meriliikenne Huolinta/raht. Henkilöstömäärä Kaikki Kysyntäodotukset toimialoittain Kysyntäodotukset yrityskoon mukaan 3 % 6 % 2 % 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 49 % 59 % 67 % 68 % 41 % 29 % 27 % 25 % 6 % 6 % 4 % 4 % 42 % 47 % 6 % 2 57 % 68 % 85 % 34 % 27 % 6 % 6 % 3 % Huomattavasti suurempi Jonkin verran suurempi Jonkin verran pienempi Huomattavasti pienempi Tieliikenne Meriliikenne Lastinkäs./ Huolinta/ varastointi rahtaus henkilöä 13

16 Liikevaihto Suurin osa vastaajista odottaa liikevaihdon kasvavan jonkin verran tai pysyvän samana Yrityksiä pyydettiin arvioimaan oman toimipaikkansa liikevaihdon kehitystä. Vajaa puolet vastaajista ilmoitti liikevaihtonsa kasvaneen viimeisen vuoden aikana, kun taas neljäsosa raportoi sen pienentyneen. Tilanne on parantunut selvästi keväästä, sillä edellisessä barometrissa 59 % vastaajista ilmoitti yrityksensä toimipaikan liikevaihdon pienentyneen. Tulevaisuus näyttää hieman vallitsevaa tilannetta valoisammalta, sillä yli puolet vastaajista odotti liikevaihtonsa kasvavan seuraavan vuoden aikana ja vain noin joka kymmenes odotti sen pienenevän. Tulevaa kehitystä ennustava saldoluku (22) oli jonkin verran suurempi kuin jo toteutunutta kehitystä kuvaava saldoluku (11). Liikevaihdon kehitystä kuvaavat saldoluvut olivat hieman pienempiä kuin suhdanteita tai kysyntää kuvaavat saldoluvut.,, odotukset ja saldoluvut Huomattavasti suurempi 9 % 100 % 100 Jonkin verran suurempi Jonkin verran pienempi Huomattavasti pienempi 8 % 18 % 27 % 37 % 75 % 50 % 25 % Ennustettu kehitys, Huomattavasti suurempi 4 % 0 % -100 Jonkin verran suurempi Jonkin verran pienempi Huomattavasti pienempi 2 % 11 % 32 % 51 % Huomattavasti suurempi Jonkin verran suurempi Jonkin verran pienempi Huomattavasti pienempi Saldoluku 14

17 Liikevaihto ja odotukset toimialoittain ja erikokoisissa yrityksissä Eri toimialojen näkemykset liikevaihdon kehityksestä viimeisten 12 kuukauden aikana olivat melko lähellä toisiaan. Kokoluokittain tarkasteltuna erot olivat huomattavasti suurempia: pienimmät yritykset raportoivat keskimääräistä huonommasta kehityksestä, kun taas suurimmat yritykset raportoivat keskimääräistä paremmasta kehityksestä. Kaikilla toimialoilla ja kaikissa kokoluokissa tulevaisuuden odotukset olivat jonkin verran positiivisemmat kuin arviot jo toteutuneesta kehityksestä. Positiivisimpia näkemykset olivat suurimmissa yrityksissä sekä huolinnan, rahtauksen tai meriliikenteen parissa toimivilla. Suurimmissa yrityksissä lähes joka kymmenes odotti jopa huomattavaa liikevaihdon kasvua Saldolukujen vertailu toimialoittain: liikevaihto Saldolukujen vertailu kokoluokittain: liikevaihto Tieliikenne Lastinkäs./var. Kaikki Meriliikenne Huolinta/raht. Henkilöstömäärä Kaikki Odotukset liikevaihdon kehityksestä toimialoittain 3 % 46 % 35 % 24 % 33 % 21 % 13 % 9 % 2 % 3 % 10 % 4 % 9 % 56 % Tieliikenne Meriliikenne 2 % 4 % 55 % 68 % Lastinkäs./ Huolinta/ varastointi rahtaus Odotukset liikevaihdon kehityksestä yrityskoon mukaan 4 % 4 % 3 % 39 % 38 % 51 % 34 % 15 % 10 % 4 % 1 % 64 % 9 % 76 % 26 % 9 % 8 % 6 % henkilöä Huomattavasti suurempi Jonkin verran suurempi Jonkin verran pienempi Huomattavasti pienempi 15

18 Kannattavuus Kannattavuus ei parantunut samassa tahdissa kuin suhdanteet Yrityksiä pyydettiin arvioimaan kannattavuuden kehitystä oman toimipaikkansa näkökulmasta. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti kannattavuuden parantuneen viimeisten 12 kuukauden aikana, mutta reilusti yli kolmannes raportoi heikentyneestä kannattavuudesta. Harvempi vastaaja raportoi kannattavuuden parantumisesta kuin esimerkiksi kysynnän tai suhteiden parantumisesta. Tulevaisuuden näkymät olivat jonkin verran valoisammat, mutta viidesosa vastanneista yrityksistä odotti kannattavuuden edelleen heikentyvän. Kuitenkin 41 prosenttia odotti parannusta. Jo toteutunutta kehitystä kuvaava saldoluku oli miinuksella (-6), mutta tulevaa kehitystä kuvaava saldoluku oli positiivinen (11)., Huomattavasti parempi 4 % Jonkin verran parempi Jonkin verran huonompi Huomattavasti huonompi 6 % 24 % 31 % 36 %, odotukset ja saldoluvut 100 % % % 25 % Ennustettu kehitys, Huomattavasti parempi 3 % Jonkin verran parempi 38 % 0 % -100 Jonkin verran huonompi Huomattavasti huonompi 2 % 18 % 39 % Huomattavasti parempi Jonkin verran parempi Jonkin verran huonompi Huomattavasti huonompi Saldoluku 16

19 ja odotukset toimialoittain ja erikokoisissa yrityksissä Kannattavuus Arviot kannattavuuden kehityksestä viimeisten 12 kuukauden aikana olivat positiivisimmat isoimmissa yrityksissä sekä meriliikenteen, huolinnan tai rahtauksen toimijoilla. Muissa kokoluokissa ja muilla toimialoilla toteutunutta kehitystä kuvaava saldoluku oli negatiivinen. oli kaikilla toimialoilla ja kaikissa kokoluokissa positiivisempi kuin arviot jo toteutuneesta kehityksestä. Keskimääräisiä odotuksia kuvaava saldoluku oli kaikissa ryhmissä positiivinen ja etenkin isoimmissa yrityksissä odotettiin kannattavuuden parantumista. Ero jo toteutunutta kehitystä ja tulevaisuuden odotuksia kuvaavan saldoluvun välillä oli pienin meriliikenteen toimijoiden keskuudessa Saldolukujen vertailu toimialoittain: kannattavuus Saldolukujen vertailu kokoluokittain: kannattavuus Tieliikenne Lastinkäs./var. Kaikki Meriliikenne Huolinta/raht. Henkilöstömäärä Kaikki Odotukset kannattavuuden kehityksestä toimialoittain 3 % 32 % 41 % 6 % 6 % 50 % 35 % 39 % 41 % 22 % 6 % 14 % 2 % 3 % Tieliikenne Meriliikenne 57 % 36 % 7 % Lastinkäs./ Huolinta/ varastointi rahtaus Odotukset kannattavuuden kehityksestä yrityskoon mukaan 3 % 3 % 4 % 3 % 28 % 45 % 41 % 38 % 37 % 43 % 70 % 21 % 15 % 19 % 16 % 9 % 4 % 1 % 3 % henkilöä Huomattavasti parempi Jonkin verran parempi Jonkin verran huonompi Huomattavasti huonompi 17

20 Palveluiden hinnat Palveluiden hintojen putoaminen pääosin loppunut puolet vastaajista ennakoi hinnannousua Vastaajayrityksiltä kysyttiin heidän tarjoamiensa palveluiden hintojen kehityksestä. Yli puolessa toimipaikoista hintataso oli pysynyt ennallaan viimeisten 12 kuukauden aikana ja hieman yli neljännes oli korottanut hintojaan. Kevääseen verrattuna harvemmassa yrityksessä oli jouduttu laskemaan hintoja, sillä keväällä kolmasosa ilmoitti palvelujen hintojen alentuneen, kun taas tässä barometrissa 13 % vastaajista raportoi hinnanalennuksista. Yhä useampi ennakoi kuitenkin tarjoamiensa palveluiden hintojen nousevan seuraavan vuoden aikana: vain 7 % odotti hintojen putoavan, kun taas yli puolet vastaajista ennusti palveluidensa hintojen kohoavan. Saldoluku kehitysennusteelle oli 23, mikä oli 9 yksikköä korkeampi kuin kevään ennusteessa. Suurimmissa yrityksissä odotettiin keskimääräistä enemmän hintojen kohoamista: 73 % vastaajista ennusti tarjoamiensa palveluiden hintojen kohoavan seuraavien 12 kuukauden aikana. Vähiten hintojen nousua odotettiin pienimmissä, 1-2 hengen yrityksissä (42 % vastaajista). Eri toimialoista hintojen nousua odotettiin etenkin meriliikenteessä (65 % vastaajista).,, odotukset ja saldoluvut Huomattavasti korkeammat 2 % 100 % 100 Jonkin verran korkeammat 26 % 59 % 75 % 8 23 Jonkin verran matalammat 11 % 50 % Huomattavasti matalammat 2 % 25 % Ennustettu kehitys, Huomattavasti korkeammat 2 % Jonkin verran korkeammat 50 % 0 % -100 Jonkin verran matalammat Huomattavasti matalammat 0 % 7 % 40 % Huomattavasti korkeammat Jonkin verran korkeammat Jonkin verran matalammat Huomattavasti matalammat Saldoluku 18