Lahti ja Tornio mittavimmat porapaalutusprojektit Lue lisää s. 6 ja 8

Transkriptio

1 Harvinaisen säännöllisesti ilmestyvä uutislehti Styrud-konsernilta nro 1, 2011 Lahti ja Tornio mittavimmat porapaalutusprojektit Lue lisää s. 6 ja 8

2 nro 1, 2011 Styrud Artic osti Bergteametin malminetsintäliiketoiminnan ja kairauskaluston 2 Finanssikriisin jälkeistä aikaa Työllisyysluvut kertovat taantuman taittuneen Rakennus- ja teollisuusala on jälleen kovassa vauhdissa, kasvuennusteita päivitetään, yritykset hakevat kasvua, hyvä niin. Realistinen usko tulevaisuuteen on yksi olennainen eteenpäin vievä voima. Niin mekin uskomme. Työ- ja tilauskanta on kohtuullinen ja tarjouskanta jopa iso, mutta kuitenkin alalla on ilmassa myös epävarmuutta tilauskannan säilymisestä, perustuen todella kovaan kilpailuun, toisinaan jopa epäterveeseen hinnoitteluun. Eikä maailmalla sattuneista tapahtumistakaan voida olla varmoja, miten ne vaikuttavat talouteen myös meillä. ISKUSSA-lehdessä käsitellään mm. konsernin ja muiden tytäryhtiöiden henkilö- ja kalustoresurssi-investointeja lähinnä Ruotsissa kaivosteollisuuden kasvaviin tarpeisiin, sekä mainittavaa on myös StyroRoc menetelmän jatkuva kehitystyö. Suomessa Styrud Boreal on jatkanut kulkua tutulla konseptilla, suurporapaalut ja alitusporaukset, unohtamatta kuitenkaan meille elintärkeitä asiakkaita koosta riippumatta. Sekä kehittämällä toimintojamme, ollaksemme entistä parempi yhteistyökumppani juuri sinulle. Merkittävimmät panostukset on tehty johtoorganisaatiossa. Hankitut lisäresurssit mahdollistavat niiltä osin kasvattaa liiketoimintaa turvallisesti. Onhan selvää, että meidän pyrkimyksemme on myös hyödyntää Suomessa mahdollisimman paljon konsernin tietotaito- ja erikoiskalustopotentiaalia. Henkilöesittelyt löytyvät takasivulta. Lehden tavoitteena on myös toivottaa tervetulleeksi kaikki asiakkaat ja yhteistyökumppanit osastollemme YT-messuille ja Maxpoon. Messuista lisää takasivulla. Kevät/kesä terveisin, Kimmo Juvani toimitusjohtaja Kaksi perustajaa yhdessä: Jan Marklund, Bergteamet ja Rolf Borrås, Styrud Pohjolassa on runsaasti mineraaleja ja monet ulkomaalaiset kaivosyhtiöt ovatkin kiinnostuneita pohjolassa sijaitsevasta malmista. Koeporaukset muodostavat olennaisen osan malminetsinnästä. Styrud Arctic, Styrudin kiirunalainen tytäryhtiö, on ostanut Bergteam Ab:n malminetsintäliiketoiminnan ja kairauskaluston. Styrud on toiminut jo pitkään kaivosalalla, sanoo Ingemar Hjärtström, Styrud Arcticin johtaja Kiirunassa. Ensimmäisinä vuosina kairaustoimintaa harjoitettiin omalla ja tytäryhtiö Järvsö Borr:in kalustolla. Konsernin saavuttua Kiirunaan toiminta sai tuulta siipiinsä ja siitä lähtien yhtiö on investoinut uusiin, varta vasten kehitettyihin laitteisiin. Kaivostoiminnan suhdanteet ovat nousussa ja me uskomme tulevaisuuteen. Bergteametin malminetsintäyksikön siirtyminen meille teki meistä varteenotettavan tekijän alalla. Resurssien kasvaminen tarkoittaa, että voimme ottaa suurempia toimeksiantoja aikaisempaa enemmän, mikä taas muodostaa ponnahduslaudan jatkuvalle kasvulle sekä kaivosalalla että tutkimusporauksissa. Liiketoimintakaupan mukana Styrud Arcticille siirtyi noin työntekijää, sekä 6 7 kairauslaiteyksikköä Styrud Artic jatkaa Jörnin tukikohdassa (60 km Skellefteåsta länteen) Bergteamin kairaustoimintaa entiseen tapaan. Bergteamet keskittyy tulevaisuudessa ainoastaan maanalaisiin porauksiin.

3 Kuva: White arkitekter AB Västfastigheter rakentaa uuden oikeuspsykiatrisen hoitolaitoksen Valitsimme sen, joka antaa taloudellisesti eniten geoenergiaa. Västfastigheter vastaa siitä, että Länsi- Götanmaan aluehallinnolla on tilat tarvittaviin toimintoihin. Tärkein vuokralainen on sairaanhoito, mutta asiakkaina on myös maatalousoppilaitoksia ja korkeakouluja. Parhaillaan Västfastigheter rakentaa oikeuspsykiatrista hoitolaitosta Olofstorpiin, runsaat kymmenen kilometriä Göteborgista koilliseen. Laitokseen tulee 96 potilaspaikkaa ja alueelle rakennetaan myös toimintakeskus, työpajoja sekä puisto- ja ulkoilualue. Pääurakoitsijana toimii NCC ja työn on tarkoitus valmistua vuonna Laitoksen lämmitys ja ilmastointi toteutetaan maalämmön avulla, mutta energiajärjestelmä ei kuulunut kokonaisurakkaan, kertoo Per Åke Andreasson, Västfastigheterin projektipäällikkö. Syynä on se, että halusimme sellaisen urakoitsijan, jolle maksetaan sen mukaan, kuinka paljon järjestelmästä toimitetaan energiaa; ei kuten perinteisesti eli rakennuskustannusten mukaan. Järjestelmä oli myös helppo erottaa omaksi urakaksi, koska se sijoitettiin erilliseen rakennukseen. Lisäksi emme löytäneet kokonaisurakoitsijaa, joka olisi hyväksynyt täysin toiveemme. Niinpä päädyimme maalämmön osalta erilliseen kokonaisurakkaan. Urakoitsijaa valittaessa käytettiin erityiskriteereitä ja vaatimuksia, kuten laajaa huoltovastuuta ensimmäisinä vuosina. Sen sijaan, että olisimme valinneet edullisimman hintatarjouksen, kuten yleensä tehdään, otimme urakoitsijaa valitessamme olennaisena ja vaikuttavana tekijänä huomioon järjestelmän lasketun hyötysuhteen. Tulos oli se, että valituksi osoittautui Styrud TGB. Työn porausvaihe valmistunee syyskuussa ja sisätyöt aloitetaan marraskuussa. Yleensä tyydymme suorittamaan ainoastaan poraustekniset työt ja toimimaan täten alihankkijana yritykselle, joka toimittaa maalämpöpumput. Tällä kertaa energiareikien poraaminen muodostaa niin suuren osan työstä, että tuntui luonnolliselta ottaa pääurakoitsijan rooli. Koska myimme kokonaisjärjestelmän suunnitelmineen, emmekä ainoastaan laitteistoa, päätämme itse, kuinka monta ja kuinka syviä reikiä poraamme. Alunperin tarkoituksena oli porata runsaat 30 reikää, jotka olisivat tulleet 250 metrin syvyyteen. Mutta koska kallio oli rikkonaista ja vettä tuli paljon koereikien perusteella, päädyimme poraamaan useampia matalampia reikiä, kuitenkin kohteen kokonaismetrimäärästä tinkimättä. Magnus Frensborg Styrud TGB:n projektipäällikkö 3

4 Styrud LUKSUSTALOJA MEREN PÄÄLLÄ Styrud Boreal on ollut mukana rakentamassa innovatiivisia merenläheisiä asuntoja Helsingin Lauttasaaressa. Asunnot on osaksi perustettu meren päälle ja sisäilma jäähdytetään mm. merivedellä. Pääurakoitsijana toimi YIT. Styrud Borealin tehtävänä oli porata porapaalut perustuksille ranta-/vesiosuudelle. Ykkösvaihe (Nereus) tehtiin noin vuosi sitten (kuvassa vasemmanpuoleinen kaksikerroksinen rakennus). Tällä osuudella kallio oli lähempänä, paaluja porattiin 8 kpl 508 x12,5, joiden keskipituus oli noin 4 metriä. Paalujen päälle YIT valoi 3 kappaletta 250 tonnia painavia kasuuneja, joiden päälle rakennettiin laituri. Talon sekä laiturin on kestettävä meren voimat kaikkina vuodenaikoina. Jää ja sen sulaminen sekä veden nousu keväällä on huomioitu perustamis- ja paalutusvaiheessa. Asuntojen kauppa on käynyt varsin hyvin ja asukkaat muuttavat tähän taloon kesän aikana. Kakkosvaihe (Ruffi). Tämä talo tulee kauemmas merelle ja kallio on syvempänä, kuin viereisessä rakennuksessa. Tälle rakennukselle porattiin 14 kpl 508 x12,5 paalua, joista vinopaaluja oli 6 kappaletta. Paalupituudet olivat noin 6,0 m/kpl, vinopaalut olivat kolmen ryhmissä, jottei kevään ahtojäät ja mereltä tuleva aallokko vahingoittaisi rakennusta. Talossa on paljon lasipintaa sekä upea merinäköala kolmeen suuntaan. Porausteknisesti kohde onnistui suunnitelmien mukaisesti. Työalustakin pysyi kuivana, vaikka poraustyöt suoritettiin noin 2,5 metriä merivedenpinnan alapuolella. Kiitos YIT:lle hyvin tehdystä työpadosta, sekä kokonaisuudessaan hyvin toimineesta yhteistyöstä. Kohde on hyvä esimerkki käyttää porapaaluja tehokkaasti milloin kallionpinta on lähellä perustamistasoa. Kolmosvaihe (Jaakari) Tämän kohteen rakennus- ja perustamisvaihe on suunniteltu vuoden 2013 loppupuolelle. Talo tulee ulottumaan entistä pitemmälle merelle ja vesisyvyyttäkin on enemmän, joten on todennäköistä että paalumäärät ja pituudet myös kasvavat. Terveisin, Roy Klemets 4

5 Boreal rakentaa tulevaisuutta Helsingissä 5

6 Styrud Boreal Oy mukana toteuttamassa Lahti Energia Oy:n KYVO2 projektia Kymijärven voimalaitoksella Lahti Energia rakentaa uuden kierrätettyä jätettä polttoaineenaan käyttävän vastapainevoimalaitoksen. Vuonna 2012 valmistuva seuraavan sukupolven kaasutusvoimalaitos on kansainvälisesti merkittävä investointi, joka edustaa aivan uudenlaista ympäristömyönteistä tekniikkaa. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan 100 % jätettä ja tuottaa valmistuessaan vuodessa sähköä ~50 MW ja kaukolämpöä ~90 MW verran. Kokonaisteho on 160 MW vuodessa. Kaasutettava jätemäärä on vuodessa noin tn. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 160 M. Rakennesuunnittelusta vastaa A-Insinöörit Oy, geo- ja aluesuunnittelijana toimii Ramboll Finland Oy ja rakennuttajakonsulttina Efora Oy. Pohjanvahvistus ja perustaminen Rakennuttaja oli valinnut tarjouskilpailun perusteella Styrud Boreal Oy:n toteuttamaan projektin perustamisen porapaaluilla yksikköhinnoin. Projekti sisälsi perustusten vahvistamisen teräsputkiporapaaluilla, paalujen betonoinnin paalutusluokan 1B-mukaisesti, polttoainesiilojen paalujen raudoittamisen ja kaasutinlaitoksen pohjalaatan perustusten sekä settiseinän ankkuroinnin kallioon injektoitavin tuplakorroosiosuojatuin rasvapunosankkurein. Ehjään kallioon tukeutuvat ja upotetut teräsputkiporapaalut porattiin perinteisellä keskeisellä uppovasaraporausmenetelmällä. Porattavia teräsputkipaaluja käytettiin kaasutinlaitoksen, kattilarakennuksen, kuljettimien sekä polttoainesiilojen perustusten alla. Putkimateriaalityypit ja dimensiot vaihtelivat perustusten kuormituksien mukaan RD x12.5 S440J2H, RD220x10 S550J2H sekä RD323x12.5 S440J2H. Porausputkimateriaalia käytettiin noin jm ja paalupisteitä oli ~700 kpl sekä kallioon asennettavia rasvapunosankkureita 15 kpl, joista 5 kpl tuli kaasutinlaitoksen settiseinään. Porapaalutusvaihtoehdon valinta Rakennuttaja oli valinnut KYVO2 projektille käytettäväksi porapaalutuksen perusteellisen kustannusvertailun ( / kn) sekä pohjaolosuhteiden (täytteet, jyrkät kalliopinnanvaihtelut sekä kallion rikkonaisuuden vuoksi) analysoinnin perusteella. Osana myös porapaalutusvalintaan oli varma ratkaisu raskaiden perustusten alla sekä tärinätön perustamisvaihtoehto herkkien laitteiden ja rakennusten lähellä. Projektin haasteet Haasteita projektilla oli myös kireä aikataulu, vaihtelevat sääolosuhteet kesän kuumista 35 asteen helteistä syksyn viileisiin ja runsaisiin sateisiin. Vaikka projekti toteutettiinkin 7 ha alueella alkoi paalutusprojektin loppuvaiheessa tilanahtaus olemaan suurin haaste työn suorittamisen kannalta. Työt saatiin suoritettua onnistuneesti ja asetetussa aikataulussa em. haasteista huolimatta. Projektimme onnistumisen avaimena oli ammattitaitoinen rakennuttajakonsultti, suunnittelu ja projektihenkilöstö, paalumateriaalin toimittaja Ruukki sekä tarkat aikataulusuunnitelmat ja erinomainen yhteistyö hankkeeseen osallistuvien toteuttajien välillä. 6

7 Settiseinän ankkurointi ja palkitustyö Väliaikaisen kuljetinperustuksen porapaalut Rakennuttajan edustaja (Efora Engineering) rakennuspäällikö Pekka Väkevä johtamassa pohjarakennusurakoitsijoiden työmaapalaveria. 7

8 Styrud Boreal Oy mukana Outokummun jätti-investoinnissa Torniossa 8 Yleistä: Outokumpu kaksinkertaistaa ferrokromituotantonsa. Ferrokromituotannon tuplaus maksaa Outokummulle lähes puoli miljardia euroa. Laajennus tuo Tornion tehtaalle ja Kemin kaivokselle yhteensä noin 120 pysyvää työpaikkaa. Laajennuksen rakennustekniset työt on aloitettu syksyllä 2010 ja laajennuksen on määrä olla valmis Investointi tuplaa Tornion ferrokromituotannon tonniin vuodessa. Tornion terästehtaan, Kemin kaivoksen henkilöstö sekä alueen yritykset ovat ottaneet ilomielin vastaan Outokummun johdon ilmoituksen ferrokromituotannon tuplaamisesta. Outokumpu jäädytti lähes puoli miljardia euroa maksavan laajennusinvestoinnin vuonna 2008 finanssikriisin takia, mutta päivitti laajennuksen kannattavuuslaskelmat kevään 2010 aikana. Kolmelle vuodelle jakautuva rakentaminen tietää töitä myös useille aliurakoitsijoiden palkkalistoilla oleville ihmisille. Laajennusinvestointi tuo Tornion Röyttän tehdasalueelle useita uusia rakennuksia kuten uuden ferrokromisulaton ja sintraamon. Lisäksi tarvitaan monenlaisia uusia varastotiloja sekä esimerkiksi henkilöstön sosiaalitilat. Laajennuksen myötä Outokummusta tulee omavarainen ferrokromin suhteen, mutta samalla siitä tulee myös merkittävä ferrokromin myyjä. Ferrokromia on laskettu liikenevän myyntiin yli tonnia. Sulattorakennus perustetaan suurporapaaluille 610 ja 406 Rakennuttaja oli valinnut tarjouskilpailun perusteella ylitorniolaisen Styrud Boreal Oy:n toteuttamaan projektin perustamisen suurporapaaluilla kokonaisurakkana. Toteutetut pääsuoritemäärät: RD 610 paaluja 151 kpl/2600 m RD 406 paaluja 33 kpl/600 m Paaluraudoitteita n. 260 tn Betonia n. 800 m3 Ehjään kallioon 1,5 m tukeutuvat suurporapaalut porattiin perinteisellä keskeisellä uppovasaraporausmenetelmällä. Pohjaolosuhteet olivat tyypilliset porapaalun käytön kannalta. Porausalue tasokaivuun jälkeen oli täytetty/tasattu tehdasprosessissa syntyvästä OKTO-rakennustuotteesta, jota oli 0,5 1,5 m kerros, jonka jälkeen vastassa oli vuosikymmeniä vanhaa merenrantatäyttöä useita metrejä. Täytön alapuolella kallion pintaan asti oli hiekkamoreenikerros. Kallion pinta oli melko tasaista, jolloin pituuden muutosyllätyksiltä vältyttiin, kiitos myös rakennuttajan teettämän pohjatutkimuksen. Kohteessa oli erittäin tiukka aikataulu vuodenaika huomioiden 12/2010 2/2011, eli vuoden kylmimmät kuukaudet tuulisella merenlahdella. Pakkanen paukkui jopa 40 asteessa, jolloin tietenkään ei voinut käytännön töitä tehdä.

9 Porausteknisiä töitä tehtiin 3-vuorotyönä 10 päivän jaksoissa. Raudoitus ja betonointityöt tehtiin normaalityövuoroina, työstä vastasi kemiläinen aliurakoitsijamme Lapin teollisuusrakennus Oy Porapaalutusvaihtoehdon valinta Rakennuttaja oli valinnut kohteeseen käytettäväksi suurporapaalutuksen isojen paalukuormien johdosta, sekä välttyäkseen vuosikymmeniä vanhojen täyttöjen mahdollisesti tuomilta aikataulu- ja suunnitelmamuutosriskeiltä. Aikataulumuutoksiin ei olisi ollut varaa koska perustus-/rakennusurakoitsija oli tulossa heti meidän perään ja monta muuta osaurakkaa sen jatkeeksi. Onnistumisemme perustana oli hyvä ja ammattitaitoinen suunnittelu ja projektihenkilöstö, sekä tarkat aikataulusuunnitelmat ja kaikkien osapuolien tekemä erinomainen yhteistyö. 9

10 Teiden ja rautateiden alitse pakkasista piittaamatta Vaikka talvi oli kylmä ja lumirikas, alitusporauksille oli kysyntää. Tämänpäivän maanrakennustöissä ei voida odottaa kuivia ja leutoja kelejä. Aika on kallista ja töiden on edettävä aikataulussa, olkoon sitten vastassa lumimyrsky tai kovat pakkaset. Sekä poraus- että tunkkauskalusto oli töissä koko talven, vaikkakin helmikuun pakkashuiput pysäyttivät sekä miehet että koneet silloin tällöin. Toisinaan työt etenivät ajoittain hitaammin kuin olisimme toivoneet. Kalustoakin täytyi aamuisin sulatella, kun mittari putosi öisin jopa -35 asteeseen, eteläisintä Suomea myöten. Myös paksussa roudassa ollut maa hidasti paikoitellen töiden etenemistä. Emme kuitenkaan antaneet periksi, joten kaikki tilatut työt vietiin kunnialla läpi. Maarakennustöitä teetettiin Suomessa viime talvena kaikkialla ja meidänkin työkohteemme levittäytyivät Helsingistä aina Inariin asti. Alkutalvesta kävimme Maarianhaminassakin, kun kaukolämpöputki rupesi vuotamaan. Kaapeleita, kaukolämpöä ja vetotankoja Vaikka talven aikana tehtiin alituksia vesi- ja viemärijohdoille, rakennettiin myös paljon muuta. Pääkaupunkiseudulla porasimme tammi- ja helmikuun aikana noin 400 metriä alituksia kaapeleille. Suojaputkien halkaisijat olivat 139,7 ja 406,4 mm välillä. Seinäjoella puolestaan tunkkasimme 150 metriä 1016 mm suojaputkea kaukolämpöä varten ja Tampereella porasimme ratapenkereen läpi suojaputkia ponttiseinästä toiseen, joiden läpi asennettiin rakennusaikaiset vetotangot. Paikoitellen oli niin ahdasta, että jouduimme poraamaan 3 metrin elementtipituuksilla. Kesän kynnyksellä, olemme tyytyväisiä, että voimme tehdä töitä ilman pelkoa siitä, että työkalut putoavat varpaille kohmeisista käsistämme. Auringon lämmittäessä, suuntaamme katseemme kohtia uusia haasteita. 10

11 Tunkkausta Seinäjoella 11

12 12

13 Erikoiskone rakentaa LKAB:lle infrastruktuurin Uuden tason rakentaminen kaivokseen on verrattavissa suureen teollisuusrakennusprosessiin. Alla olevassa ruudussa on esitetty tärkeimmät tiedot KUJI365:stä. Se on uusi taso, jota LKAB parhaillaan rakentaa Kiirunassa. Kallioon pitää sijoittaa lukuisia erilaisia järjestelmiä. Malmin louhimiseen, kuljettamiseen ja käsittelyyn tarvittavan laitteiston lisäksi tarvitaan, kuten kaikkialla muuallakin, infrastruktuu- ri. Siihen kuuluu mm sähkö, tietotekniikka, vesi ja viemäröinti, johdot pumpattavaa vettä varten jne. Styrud Arctic poraa lähivuosien kuluessa lukuisia erilaisia varustelureikiä eri käyttötarkoitusta varten, esim. IT johdoille ja kaapeleille. Käyttämämme laitteet on valmistettu erityisesti tätä kohdetta varten yhteistyössä italialaisen Soilmec:in kanssa. Ympäristöystävällisyyden tähden laitteisto on sähkökäyttöinen, ja tämä koskee myös siihen kuuluvaa kompressoria. Laitteisto on mitoiltaan pienikokoinen, jotta sitä voidaan käyttää myös ahtaissa tiloissa. Se liikkuu hyvin joustavasti ja sillä voi porata kaikkiin suuntiin. Mittoihinsa nähden uusi laitteisto on erittäin suorituskykyinen. Projekti KUJ1365 pähkinänkuoressa Projektissa on kyse uuden, seitsemännen päätason rakentamisesta LKAB:n maanalaiseen kaivokseen Kiirunassa. Työ on tarkoitus saada valmiiksi vuonna KUJ tarkoittaa Kiruna Under Jord (Kiiruna maan alla) ja 1365 on uuden tason ja Kiirunavaaran huipun välinen etäisyys. LKAB:n hallitus päätti vuonna 2008 rakentaa uuden kerroksen - Projektin budjetti on 12,4 miljardia kruunua - Uusi taso rakennetaan 1365 metriä Kiirunavaaran laelta alaspäin - Uusi tuotantokapasiteetti on 35 miljoonaa tonnia - Rakennettavien tunnelien kokonaispituus on 87 km - Uudesta päätasolta pumpataan 54 m 3 vettä minuutissa Lisätietoja projektista voi lukea lehdestä LKAB Framtid osoitteessa: com/documents/lkab_framtid_2010_nr3.pdf 13

14 Styrud kehittää uutta poraustekniikkaa yhdessä amerikkalaisen konevalmistajan kanssa Kehittämämme patentoitu poraustekniikka StyroRock on löytänyt vastakaikua myös maailmalla. Konevalmistajat alkavat havaita, että sovellusalueita on huomattavasti enemmän kuin pelkkä alitusporaus, jota varten tekniikka alun perin kehitettiin. Amerikkalainen DitchWitch antoi ensimmäisenä porauslaitteiston Styrudin käyttöön, joka muutetaan soveltuvaksi StyroRock-tekniikan käyttöön. Alitusporauksessa olemme jo toteuttaneet useita menestyksekkäitä projekteja, sanoo Johan Blomdahl yksi uuden tekniikan kehittäjistä. Asiakkaat säästävät aikaa ja rahaa, kun louhimisen sijasta porataan. Myös ympäristön kannalta etu on suuri. Mutta tekniikalla on suuri potentiaali myös muilla aloilla, kuten erilaisten infrastruktuurien rakentamisessa ja kaivostoiminnassa. Tunneleita rakennettaessa pitää yleensä porata runsaasti reikiä tuuletusta sekä muuta tekniikkaa varten kuten vedelle ja sähkölle. StyroRock on tässä suureksi avuksi, mutta meitä odottaa huomattava haaste koko rakennusalalle tulee selvittää, että kaarevien/ohjattujen reikien poraaminen kallioon on nyt mahdollista ja tehokasta. Jos uutta tekniikkaa käytetään kaivoksissa tai infra rakentamisessa, on porauslaitteistoa hieman muutettava paremmin soveltuvammaksi. Tässä on tausta siihen, miksi DitchWitch, joka kuuluu maailman johtaviin alitusporauskoneiden valmistajiin, antaa porauslaitteiston Styrudin käyttöön. Yhteis- 14 projektin tarkoituksena on luoda laitteisto, joka ottaa toisaalta huomioon juuri StyroRock-tekniikan erityistarpeet ja on toisaalta niin monipuolinen, että sitä voi käyttää muissakin sovelluksissa kuin alitusporauksessa. DitchWitch on yritys, jonka tunnemme hyvin ja johon voimme luottaa. Yhteistyön ansiosta on mahdollista rakentaa laitteisto, jolla on juuri tarvitsemamme ominaisuudet. Olemme kiitollisia luottamuksenosoituksesta ja kokeneen henkilökuntamme ansiosta meillä on pian sopiva kone valmiina, sanoo Johan Blomdahl.

15 15

16 osoitekenttä 16 RIITTA BORGMANISTA VAHVISTUSTA TALOUSHALLINTOON Riitta Borgman aloitti maaliskuun alussa Styrud Boreal Oy:n talouspäällikkönä. Riitalla on yli 15 vuoden työkokemus taloushallinnon monipuolisista tehtävistä. Erityisen mielekkäinä Riitta pitää taloushallinnon järjestelmien ja prosessien kehitystehtäviä. Rutiinit on saatava mahdollisimman automaattisiksi, jotta voidaan keskittyä olennaiseen, hän toteaa. Tulevaisuuden ennustaminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen on erityisen tärkeää. Talousasioiden hoitamisen lisäksi, Riitta vastaa myös yrityksen markkinoinnoinnista, kuten messujen- ja muiden tapahtumien käytännön järjestelyistä sekä Iskussa-lehden toimittamisesta. Vapaa-ajalla Riitta harrastaa monenlaista liikuntaa, mökkeilyä ja matkustamista. Riitan yhteystiedot: Riitta Borgman Talouspäällikkö PUHELINNUMERO: SÄHKÖPOSTIOSOITE: MIKA INKERÖSTÄ STYRUD BOREAL OY:N ALUEPÄÄLLIKkÖ JA VARATOIMITUSJOHTAJA Mika Inkerö aloitti Styrud Boreal Oy:n aluepäällikkönä ja varatoimitusjohtajana kesäkuussa Mika vastaa Etelä- Suomen myynnistä sekä projektien tehokkaasta toteuttamisesta. Mika on koulutukseltaan insinööri. Hän on valmistunut 1994 yhdyskuntatekniikan teknikoksi ja 1997 yhdyskuntatekniikan insinööriksi Oulun Teknillisestä oppilaitoksesta. Mikalla on kertynyt aiempaa vahvaa erikoisalan kokemusta työnjohtamisesta ja koordinoinnista sekä projektipäällikön töistä mm. asfaltointityöstä, syvä- ja pintastabiloinnin saralta sekä porapaalutuksista, erilaisista tukiseinistä, ankkuroinneista ja injektoinneista. Kuten aiempikin työ, kokemus Styrud Borealilla on ollut haasteellista ja mielenkiintoista. Mika on toiminut projektipäällikönä mm. Lahti Energian jätteen kaasutuslaitoksen KYVO2 projektissa (lue lisää s. 6) sekä Outokummun FeCr F3-laajennus projektissa Torniossa (lue lisää s. 8). Projektit ovat olleet äärimmäisen haasteellisia niin aikataulullisesti kuten olosuhteiltakin (35 asteen lämmöstä 35 asteen pakkaseen). Projektit ovat olleet Styrud Boreal Oy:n historian suurimpia porapaalutuskohteita. Vapaa-ajalla Mika harrastaa ulkoilua/lenkkeilyä koiransa kanssa, rullaluistelua, musiikkia ja kuntosaliurheilua. Tulevaisuuden harrastuksena Mika mainitsee haaveen omasta purjeveneestä, jossa hän on nuoruudessaan kilpaillutkin. Ota yhteyttä porapaalutusta koskevissa asioissa. Vastaan mielelläni kysymyksiisi. Mikan yhteystiedot: Mika Inkerö aluepäällikkö / varatoimitusjohtaja PUHELINNUMERO: Sähköpostiosoite: mika.inkero@styrudboreal.com STYRUD BOREAL OSALLISTUU TURUN YT-MESSUILLE Joka toinen vuosi järjestettävät yhdyskuntatekniikan messut pidetään tänä vuonna Turussa. Styryd Boreal Oy osallisui myös vuonna 2009 pidettäviin messuihin, jolloin näytteilleasettajia oli yli 200. Styrud Borealin messuosasto on tänä vuonna Bf3. Osastollamme ammattitaitoinen henkilökunta esittelee porauspalveluitamme ja vastaa mielellään kävijöiden kysymyksiin. Yritys on toiminut 1970-luvulta lähtien, joten voimme tarjota asiakkaalle ainutlaatuista asiantuntemusta. Toimintamme on laajentunut porauksesta projektointiin ja kokonaisurakointiin. Lisätietoa palveluistamme ja yrityksestä löydät TERVETULOA MESSUOSASTOLLEMME Bf3 Näyttely on kävijöille maksuton. Sisäänpääsy edellyttää rekisteröitymistä ennakkoon tai näyttelyn pääsisäänkäynnillä. Lisätietoa messuista, rekisteröitymisestä ja aukioloajoista OLEMME MUKANA MYÖS MAXPO MESSUILLA! Mahtavien koneiden Maxpo kohoaa toistamiseen Hyvinkään lentokentälle Maanrakennus- ja ympäristönhoitokoneiden erikoisnäyttely järjestetään jo 14. kerran. Vuonna 2009 kävijöitä oli yli Styrud Boreal Oy:n messuosasto T22 sijaitsee sisänäyttelyteltassa. Tervetuloa tutustumaan kaivaamattomaan tekniikkaan. Ammattitaitoinen henkilökuntamme vastaa mielellään kysymyksiisi. Lisätietoa messuista default.aspx Pääkonttori Styrud Boreal Oy Teollisuustie Ylitornio puh fax Vesikaivot ja energia Kimmo Juvani puh Porapaalut Mika Inkerö puh Roy Klemets puh Alituspalvelut Tom Stålfors puh etunimi.sukunimi@styrudboreal.com Graafinen toteutus: