Päätös Nro 52/2011/2 Dnro ESAVI/180/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 52/2011/2 Dnro ESAVI/180/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Rudus Oy:n Viikin murskaus- ja lajitteluaseman kiviainesten jalostus- sekä betoni-, tiili- ja rakennusjätteen uusiokäyttö-, lajittelu- ja siirtokuormaustoimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 789, lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta. HAKIJA Rudus Oy PL HELSINKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Viikin murskausasema Osoite: Viikintie 35, Helsinki Helsingin kaupungin 36. kaupunginosan korttelin nro tontin 1 määräalat Y-tunnus: Toimialatunnus: (TOL 2008). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 7 e) ja 13 f) mukaan. Kiviconstruction Oy:n Viikin murskaus- ja lajitteluaseman toimintaa koskevassa toistaiseksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 789/ toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Kiviconstruction Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan No YS 789/ , joka koskee Viikin murskaus- ja lajitteluasemaa. Toiminnasta on vuoteen 2009 asti vastannut Kiviconstruction Oy ja tämän jälkeen Rudus Oy. Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta, on päätöksellään , 576 vuokrannut Kiviconstruction Oy:lle noin m 2 :n ja noin m 2 :n alueet (yhteensä noin m 2 ) maa-ainesten varastointia sekä autovaakaa ja siihen liittyvää parakkia varten saakka. Kiinteistöviraston osastopäällikön päätösluettelon 83 :n kohdalla tekemän päätöksen mukaisesti myönnetään Kiviconstruction Oy:lle oikeus siirtää noin m 2 :n suuruisen alueen vuokraoikeus toiselle kaupunkia kuulematta. Sopimuksen muutos on allekirjoitettu kiinteistölautakunnan puolesta Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan pöytäkirjan 800 :n kohdalla tekemän päätöksen mukaisesti muutetaan edellä olevaa noin m 2 :n suuruisen vuokrasopimusta muun muassa siten, että vuokrasopimus on voimassa saakka. Sopimuksen muutos on allekirjoitettu kiinteistölautakunnan puolesta Helsingin kaupunki kiinteistölautakunnan edustamana on päätöksellään , 710 vuokrannut Rudus Oy:lle noin m 2 :n ja noin m 2 :n alueet teollisuus- ja varastotarkoitusta sekä maa-ainesten varastointia varten (yhteensä noin m 2 ). Sopimus on allekirjoitettu kiinteistölautakunnan puolesta Kiinteistölautakunta on päätöksellään , 11 muuttanut muun muassa vuokra-aikaa siten, että vuokrasopimus päättyy entisen asemasta. Sopimuksen muutos on allekirjoitettu kiinteistölautakunnan puolesta

3 3 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Laitosalue on osa entistä Viikin jätevedenpuhdistamon tonttia, joka voimassa olevassa asemakaavassa on merkitty kunnallisteknisten laitosten ja rakennusten korttelialueeksi (YT). Alueella on jatkettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi saakka. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin yleiskaavassa osa alueesta on merkitty hallinnon ja julkisten palvelujen alueeksi, osa asuntoalueeksi sekä tuotanto- ja varastotoimintojen alueeksi ja osa virkistysalueeksi. Natura-alueisiin kuuluva Vanhankaupunginlahden lintuvesialue sijaitsee noin 200 metrin päässä laitosalueen itä- ja eteläpuolella. Lintuvesialue on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Toiminta-alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Alueen länsi-koillispuolella on moottoritie ja eteläitäpuolella virkistysalue ja Natura alue. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti sekä ympäristön tila ja laatu Viikin murskausasema sijaitsee entisellä Viikin jätevedenpuhdistamon tontilla. Laitosalue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta, joiden välissä on SP-Raudoite Oy:n varasto. Asema rajoittuu eteläpuolelta Betset Oy:n/Betset-Betoni Oy:n betoniasemaan ja itälaidalta Helsingin kaupungin rakentamispalvelun Staran Viikin maa-ainesten välivarastointialueeseen, jolla on ympäristölupa No YS 1646/ Länsipuolella on HSY Veden tunneliin johtava ramppi. Alueella sijaitsee myös Suomen Hyötykeskus Oy:n Viikin käsittelylaitoksen jätteen siirtokuormaus- ja lajitteluasema, jonka toiminnalle on Etelä- Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa Nro 38/2011/2/ Alueella on myös Lassila & Tikanoja Oyj:n Viikin siirtokuormaus- ja lajittelulaitos, jonka toiminnalle on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa No YS 1077/ , ja Helsingin kaupungin rakentamispalvelun Staran Viikin lumensulatusallas. Alueen pohjoispuolella on Lahdenväylä, jonka liikenteen aiheuttama 55 db:n melutasovyöhyke ulottuu jätevedenpuhdistamon tontin kohdalla jonkin verran luonnonsuojelualueen puolelle. Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen pintavedet virtaavat Vanhankaupunginselälle päin. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat luoteis-pohjoissuunnalla Lahdenväylän toisella puolella. Lähin asuinrakennus sijaitsee vajaan 200

4 metrin päässä. Alueen ympäristössä virkistyskäyttöpaine suuntautuu Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelu- ja ulkoilualueelle. Ympäristössä on erityisesti ulkoiluun tarkoitettuja alueita, joilla polut ja kevyenliikenteen väylät sijaitsevat ja joilla ihmiset liikkuvat eniten. Kiinteistö rajoittuu koillisessa Vanhankaupunginlahden lintuvesialueeseen, joka kuuluu Natura suojeluohjelmaan (Vanhankaupunginlahden lintuvesi FI ). Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Toiminta-alueen luoteis-pohjoispuolella sijaitsee Lahdenväylä, joka on alueen pääasiallinen melun lähde. Karttatarkastelun perusteella alue sijoittuu Lahdenväylän meluvyöhykkeelle. 4 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lupaa haetaan olemassa olevalle toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan No YS 789 lupamääräysten tarkistamiseksi. Asemalla otetaan vastaan Helsingin alueelta tulevaa rakennuslouhetta enintään t/a Louhe murskataan rakennusmurskeiksi. Asemalla varastoidaan kiviaineksia kerrallaan enintään tonnia. Päivittäinen työaika on maanantaista perjantaihin klo 7 21 ja tarvittaessa lauantaisin klo Pääsääntöisesti murskausta ja muita toimintoja suoritetaan kuitenkin vain klo Murskauslaitosta varten on rakennettu kevytrakenteinen halli. Kiviainekset murskataan murskaamossa, joka koostuu esimurskaimesta, jälkimurskaimesta sekä seulastosta ja tarvittavista kuljettimista. Louhe kipataan esimurskaimen syöttimeen. Ylisuuret lohkareet voidaan pienentää iskupalkkimurskaimella ennen murskausta. Murskattu materiaali seulotaan tuotteiksi ja pienennetään jälkimurskaimessa oikean kokoisiksi lajikkeiksi. Seulottu lopputuote ohjataan kuljettimilla ulos hallista, josta se kuljetetaan pyöräkuormaajalla varastokasaan tai suoraan auton lavalle. Murskausaseman tuotantokapasiteetti on noin t/a ja t/d. Murskausta suoritetaan ympäri vuoden. Pääasiassa murskataan karkeita kalliomurskeita rakennustyömaille ja tie- ja vesirakentamiseen. Toiminnassa ei käsitellä lajiteltua tai lajittelematonta rakennusjätettä, betoni- tai tiilijätettä, jäteasfalttia eikä pilaantuneita maita. Murskauslaitteisto on sijoitettu sisätiloihin melun ja pölyn torjumiseksi. Käytettävä kalusto on nykyaikaista ja vastaa muiden käytössä olevien laitosten tekniikkaa.

5 5 Polttoaineet ja niiden varastointi Veden käyttö Varastot Alueen aitaaminen Liikenne Murskaamo on sähkökäyttöinen. Hydrauliikkaöljyä ja voiteluaineita käytetään noin l/a. Maansiirtokoneet käyttävät polttoöljyä noin l/kk ja sen lisäksi hydrauliöljyjä noin l/a. Polttoöljyä laitoksella varastoidaan kerralla enintään l ja muita öljytuotteita enimmillään l. Polttoöljysäiliö on kaksivaippainen ja se sijoitetaan muiden öljytuotteiden kanssa varastoon, jossa on tiivis pohjarakenne. Laitoksen sosiaalitilat on kytketty HSY Veden vesi- ja viemäriverkkoon. Toiminnassa vettä käytetään vain pölynsidontaan, johon vesi otetaan vesijohtoverkosta tai tuodaan säiliöautolla muualta. Louhe varastoidaan tontille laitoksen vieressä sen eteläpuolella. Varastoalueet ovat murskepintaisia ja louheiden sekä tuotteiden varastokasat pyritään sijoittamaan niin, että ne estävät melun ja pölyn leviämistä. Laitosalue on aidattu ja varustettu lukittavalla portilla. Liikenne Viikintieltä laitosalueelle arvioidaan olevan enimmillään noin 180 kuorma-autoa vuorokaudessa ja keskimäärin kuorma-autoa vuorokaudessa. Suurin osa liikenteestä tapahtuu klo Toiminta ei lisää merkittävästi Viikintien liikennettä. Hakijan arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) ja energiatehokkuudesta Erityisenä toimenpiteenä melun ja pölyn torjuntaan käytettynä keinona murskauslaitos on sijoitettu sisätilaan. Ympäristölupahakemuksen mukaan toiminnassa käytetään alalla yleisesti käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ NIIDEN VÄHENTÄMINEN Jätevedet ja niiden vaikutukset Toiminnassa ei muodostu jätevesiä, vaan kaikki kasteluvesi imeytyy murskeisiin. Hulevedet alueelta johdetaan ympärysojiin.

6 6 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset Murskaamo sijaitsee hallin sisällä ja siksi pölynhallinta on tehokasta. Laitokselle tuleva louhe ja muut materiaalit sumutetaan vedellä pölyämisen estämiseksi. Vettä käytetään laitoksella kaikissa pölyävissä kohteissa ja myös ajoteitä kastellaan. Veden pehmentäminen kemikaaleilla tekee sumun tehokkaammaksi, mikä edesauttaa veden pölynsidontaa. Kuljettimien kotelointi estää pölyhaittoja. Myös varastokasoilla estetään pölyn leviämistä ympäristöön. Melu ja tärinä sekä niiden vaikutukset Melumittaus Murskaamon aiheuttama melutaso murskaimen vieressä on noin 90 db. Koska murskain on pystytetty hallin sisään, on melutaso hallin ulkopuolella db vähemmän. Lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melutaso on alle 55 db. Murskaamo on sijoitettu hallin sisälle, jotta kiviaineskuormien purkamisesta syöttimen nieluun aiheutuvaa melua voitaisiin paremmin hallita. Syöttimen sisäreunoilla on kumilevyt. Syöttimen suuren koon vuoksi sitä ei tarvitse ajaa tyhjäksi ennen seuraavaa kuormaa, mikä vähentää myös kuormien purkamisesta syntyvää melua. Muiden aseman toimintojen aiheuttama melutaso on huomattavasti murskauksen melutasoa vähäisempää. Se on lähinnä materiaalien kuljettamiseen ja siirtämiseen tarvittavien laitteiden ja kuljetusvälineiden aiheuttamaa melua. Promethor Oy selvitti kiviaineksen murskauksen ympäristömelutasoa Viikin murskauslaitoksen ympäristössä suoritetuilla mittauksilla (Promethor Oy : "Viikin murskauslaitoksen ympäristömelun mittausraportti, mittaus , Viikki, Helsinki". Raportti PR-Y1664). Mittauksen aikana toiminnassa olivat Rudus Oy:n laitoksella murskauslaitos (kivenmurskaus toiminnassa), kaksi kauhakuormaajaa (kiviainesten siirtely), bobcat ja kuorma-autoja (kiviainesten siirtely/tuonti ja vienti). Rikotusta ei mittaushetkellä tehty. Rudus Oy:ltä saadun tiedon mukaan rikotusta suoritetaan vaihtelevasti vain silloin, kun varastokasaan on tuotu ylisuuria kiviä. Ylisuuria kiviä ei normaalisti oteta vastaan. Kun rikotusta kuitenkin joudutaan suorittaman, se tehdään varastokasojen suojassa. Muun teollisuuden (Lassila & Tikanoja Oyj:n lajitteluasema ja Suomen Hyötykeskus Oy:n Viikin käsittelylaitos) toiminta oli normaalia mittausten aikana. Mittauspisteet sijaitsivat seuraavasti: MP 1, laitoksen kaakkoispuolella luonnonsuojelualueella MP 2, laitoksen pohjoispuolella Lahdenväylän toisella puolella MP 3, laitoksen itäpuolella lähellä luonnonsuojelualueen rajaa

7 Murskauslaitoksen hallin oviaukon viereen sijoitettiin tallentava melumittari, josta voitiin jälkikäteen todeta murskauslaitoksen toiminta. Mittauspisteeksi 2 yritettiin löytää Hernepellontie 11. Tätä osoitetta ei kuitenkaan tieltä löytynyt, joten mittaus suoritettiin osoitteessa Hernepellontie 15 (tien toisella puolella on asuinrakennus). Keskiäänitaso (L Aeq ), kokonaismelu (teollisuus ja Lahdenväylä) oli mittauspisteellä MP 1 51 db, MP 2 < 63 db ja MP 3 57 db. Mittaajan arvio Rudus Oy:n toiminnan aiheuttamasta melutasosta (L Aeq ) oli mittauspisteellä MP 1 < 45 db, MP 2 < 53 db ja MP db. Tehtyjen havaintojen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei ollut impulssimaista tai kapeakaistaista mittauspisteillä MP 1 ja MP 2. Mittauspisteellä MP 3 havaittiin yksi varastokasan kiven kaato impulssimaiseksi, mutta koko toiminnan aiheuttama melu oli kuitenkin tasaista/ei impulssimaista. Suoritettujen mittausten mukaan Rudus Oy:n Viikin laitoksen toiminnasta aiheutuva ympäristömelu ei ylitä lupamääräyksien mukaisia arvoja yhdelläkään mitatulla mahdollisesti häiriintyvällä kohteella. Rudus Oy:n aiheuttama melu on pientä verrattuna ympäristön muihin melulähteisiin, kuten Lahdenväylään. Huomioitavaa tuloksissa on, että rikotusta ei mittausten aikana suoritettu. Rikotus voitaneen kuitenkin tehdä tarvittaessa varastokasojen suojassa, jolloin siitä aiheutuva melu ei pääse vapaasti etenemään häiriintyville kohteille. Mittauspisteissä MP 1 ja MP 2 sääolosuhteet (tuulen suunta) eivät olleet mittausohjeen mukaiset. Oli kuitenkin selvää, että pääasiallinen melulähde oli Lahdenväylä ja näin olisi myös toisenlaisissa tuuliolosuhteissa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Murskausasemalla muodostuu yhdyskuntajätteen lisäksi metalli-, puu- ja muovijätettä sekä laitteiden ja koneiden huolloissa pienissä määrin ongelmajätteitä, kuten jäteöljyä ja trasseleita. Kaikki jätteet lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Jätteitä varastoidaan siihen varatulla paikalla ja ongelmajätteet säilytetään ongelmajätekontissa, joka on sijoitettu polttoainevarastoon. Hyötykäyttöön arvioidaan toimitettavan jätteitä seuraavasti: metallia, 1 t/a, romuliikkeisiin puujätettä, 0,5 t/a, haketukseen ja polttoon muovijätettä, noin 0,1 t/a, murskaukseen ja polttoon paperi- ja pahvijätettä, 0 t/a, paperinkeräykseen ja polttoon renkaita, noin 0,5 t/a, murskaukseen ja hyötykäyttöön. Päästöt maaperään ja pohjaveteen (estäminen) Liikennealueet ja hallin lattia on asfaltoitu. 7

8 8 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Laitos sijaitsee teollisuusalueella. Toiminnalla ei ole vaikutuksia luontotyyppeihin tai lajiston säilymiseen. Toiminnasta aiheutuva pöly on hallittu hyvin eikä pölyhaitoista ole valitettu. Toiminnasta aiheutuvalla melulla ei ole vaikutusta luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminta ei ole riskialtista. Toimintaa ohjataan keskitetysti, jolloin toimintahäiriöiden sattuessa voidaan niihin reagoida pikaisesti. Mikäli murskaustoiminnassa tapahtuu esim. sähkökatkos, ei siitä aiheudu päästöjä ulkoilmaan, sillä murskaus tapahtuu sisätiloissa. Sähkökatkoksesta murskaamo pysähtyy ja sen uudelleen käynnistäminen on rutiinitoimenpide. Mikäli pölynpoistolaitteissa tai kastelulaitteissa tapahtuu normaalista poikkeavaa, pysäytetään murskaamo heti ja laitevika korjataan. Alueella käsiteltävät poltto- ja voiteluaineet ovat omalla alueella, joten hallissa syntyvät mahdolliset palot eivät vaaranna kyseisiä varastoja. Laitosalueella on alkusammutuskalustoa, joten mahdollisen tulipalon syttyessä sammutustoimiin voidaan ryhtyä ennen palokunnan tuloa. Koska toiminnassa ei käytetä vaarallisia aineita, ei ympäristöön ole mahdollista päästä normaaleista tulipaloista poikkeavia päästöjä. Toiminnalle on laadittu turvaohjeet poikkeustilanteiden varalle sekä riskienhallintasuunnitelma. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Alueelle tulevat kuormat tarkastaa laitoksen henkilökunta. Kuorman purun yhteydessä tarkastetaan sen sisältö. Henkilökuntaa on sekä vaakakopilla että murskausasemalla. Laitoksen toimintaa valvotaan myös kameroilla. Punnituksen yhteydessä kirjataan kuorman sisältö tuotekoodilla ja mistä se on tuotu, toimittajan nimi ja kuljettavan ajoneuvon tiedot. Tiedot siirtyvät raportteihin, joista saadaan selvitettyä tarvittaessa tulevat kuormat myös jälkikäteen. Helsingin kaupungilla on lupa tuoda louhetta punnituksen ohi. Myös poislähtevät kuormat kirjataan samalla tavalla. Alueen pölyämistä tarkkaillaan silmämääräisesti ja tarvittaessa lisätään kastelua ja liikenneväylien puhdistusta. Vastaanotetun louheen alkuperästä, määrästä, toimittajasta ja toimitusajankohdasta pidetään kirjaa. Myös poikkeustilanteet ja onnettomuudet kirjataan ylös käyttöpäiväkirjaan.

9 9 Päästötarkkailu (melu, pöly, jätteet) Melumittausten tulokset on toimitettu valvovalle viranomaiselle. Jätemääristä pidetään kirjaa. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Toiminnan vaikutukset laitosalueen ulkopuolella ovat vähäisiä ja laitoksen sijainti on valittu siten, ettei vaikutusten tarkkailua ole katsottu tarpeelliseksi esittää. Kirjanpidosta ja tarkkailutuloksista kootaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa esitetään asemalle tuodun louheen määrä, aseman tuotantotiedot ja käyntiajat, ympäristövaikutusten tarkkailujen tulokset, käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot, toiminnassa muodostuneiden jätteiden ja ongelmajätteiden (koneiden huollossa syntyvä jäteöljy ja satunnaiset loisteputket) määrä, laatu, varastointi ja edelleen toimittaminen, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kesto, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään, arvio päästöjen ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet) sekä huoltotoimenpiteet. TOIMINNAN VAKUUS Luvan hakija esittää, että hakija on tunnetusti vakavarainen eikä vakuutta ole syytä asettaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

10 10 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Helsingin kaupunginhallitukselta, Helsingin kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Helsingin kaupunginhallitus ja Helsingin kaupungin ympäristölautakunta puoltavat lausunnoissaan Rudus Oy:n Viikin murskaus- ja lajitteluasemaa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat: Pölyntorjunta Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle on tullut joitakin toimintaa koskevia pölyvalituksia. Niissä on yleensä ollut kyse liikennöinnin aiheuttamasta pölyämisestä. Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on seuraavia määräyksiä, jotka koskevat tilapäistä kivenmurskausta ja muuta tilapäistä pölyä aiheuttavaa toimintaa: Jos murskauslaitos sijaitsee alle 500 metrin päässä asuinrakennuksista, kouluista, päiväkodeista, niiden piha-alueista, virkistysalueista tai muista sellaisista kohteista, joille pölystä saattaa aiheutua haittaa, murskauslaitos on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on ainakin murskaimen ylä- ja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa. Mikäli veden käyttö pölyntorjunnassa ei ole mahdollista esimerkiksi pakkasen vuoksi, tulee murskausyksiköihin asentaa riittävän tehokkaat pölynerottimet pölypitoisen ilman suodattamiseksi. Pölynerottimia ei saa tyhjentää murskeen joukkoon. Jos murskauslaitos sijaitsee alle 200 metrin päässä pölylle herkistä kohteista, laitos on lisäksi sijoitettava tiiviin suojarakennelman sisään siten, että ainoastaan syöttösuppilo ja kuljettimen purkukohta jäävät suojarakennelman ulkopuolelle. Pölyntorjuntajärjestelmän on oltava kokonaisuudessaan käytössä aina, kun murskaustyötä tehdään. Kuljetettaessa pölyäviä kuormia rakennustyömaan ulkopuolelle on kuormien oltava peitettyjä tai kasteltuja. Rakennustyömailla on raskaan liikenteen ajoväylät ja siirrettävä maa-aines pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla, jos suolan käytöstä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Myös rakennustyömaiden välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta

11 maa-aineksesta pölyhaittojen estämiseksi siten kuin 20 :n 1 momentissa on määrätty. Hakemuksessa on kyse pysyvästä toiminnasta, joten toiminnanharjoittajalle tulee asettaa vähintään vastaavat pölyntorjuntaa koskevat määräykset. Jätteet, kemikaalit ja roskaantuminen Alueen siisteydestä on huolehdittava. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, roskaantuneet alueet on viipymättä siivottava. Laitokselle vastaanotettava betoni- ja tiilijäte ei saa sisältää niihin kuulumattomia haitallisia aineita kuten PCB- tai lyijypitoista saumausnauhaa. Toiminnassa syntyvät jätteet saa toimittaa vain sellaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Tankkauspaikka tulee pinnoittaa tiiviiksi ja varustaa reunakorokkein, jotta mahdolliset vuodot eivät leviä ympäristöön. Onnettomuuksia varten laitoksessa on oltava käytössä imeytysainetta ja vuotojen keräämiseen tarkoitettuja välineitä. Tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä, ellei niitä ole sijoitettu lukittavaan varastoon. Meluntorjunta Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon, ettei toiminnasta myöskään yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa saa aiheutua merkittävää meluhaittaa lähiympäristöön. Edellisen ympäristöluvan edellyttämää meluselvitystä ei ole tehty, eikä hakemus myöskään sisällä selvitystä laitoksen aiheuttaman melun leviämisestä, vaikka toimintaa ollaan laajentamassa. Toiminnasta pitää tehdä meluselvitys, jossa on otettu huomioon murskaus, mahdollinen rikotus, toiminnan aiheuttama liikenne, raaka-aineiden ja tuotteiden kuormaaminen, muut ympäröivällä teollisuusalueella olevat toiminnat ja Lahden moottoritien liikennemelu. Lupaa toiminnan laajentamiselle ei tule myöntää, ennen kuin selvityksen tulos on käytettävissä ja voidaan osoittaa, että toiminnan laajentaminen on mahdollista. Koska toiminta harjoitetaan arvokkaan suojelu- ja virkistysalueen läheisyydessä, toimintoja, joista aiheutuva melu on poikkeuksellisen erottuvaa (esim. mahdollinen rikotus) ei saa tehdä lauantaisin tai muulloin arkisin klo 18 jälkeen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pitää hyvänä, ettei laitoksella ole tarkoituskaan aloittaa rakennusjätteiden, jäteasfaltin ja pilaantuneiden maiden vastaanottoa. Keskus ei näe estetä haettujen toimintojen 11

12 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine jatkamiselle alueella, mikäli pölyhaitat pystytään estämään. Kiviaineksen murskausmäärän lisäämiselle nykyisestä tonnista tonniin vuodessa ei pitäisi myöntää lupaa, sillä laitosalue on liian pieni nykyistä suuremman murskatun ja murskaamattoman louheen varastointiin. Kapasiteetin kasvattaminen edellyttäisi todennäköisesti yva-lain 4 :n tarkoittamaa arviointimenettelyä ja se lisäisi liikennettä ja siitä johtuvaa pölyämistä alueella, vaikeuttaisi laitosalueen puhtaanapitoa ja varastokasojen pölyntorjuntaa, vaikka murskaus suoritetaankin hallissa, jossa pölyntorjunta on hallittavissa häiriötilanteita lukuun ottamatta. Päätös voidaan antaa pääosin nykyisin lupamääräyksin. Pölyn torjunnan osalta lupamääräyksiä on tarpeen tarkistaa ja edellyttää toiminnanharjoittajaa tehostamaan pölyntorjuntaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttämällä. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijalle on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti mahdollisuus vastineen jättämiseen annettujen lausuntojen johdosta. Luvan hakija esittää saapuneessa vastineessaan seuraavan: Yleistä Toiminnasta on vuoteen 2009 asti vastannut Kiviconstruction Oy. Viikin murskauslaitos on erittäin tärkeä pääkaupunkiseudun kiviaineshuollolle. Yli 60 % tuotetuista kiviaineksista menee Helsingin kaupungin käyttöön. Vastaanotettava ylijäämälouhemäärä Rudus Oy on toimittanut korjauksen lupahakemukseen koskien vastaanotettavan ylijäämälouhemäärän osalta, joka muutettiin voimassa olevan ympäristöluvan mukaiseksi. Ylijäämälouheen osalta vastaanotettava määrä on t/a aiemmin ilmoitetun t/a sijaan. Betoni- ja tiilijätteen määrä on t/a ja asemalla varastoidaan materiaaleja kerralla yhteensä enintään t. Jätehuolto Tuotantoalueella muodostuu yhdyskuntajätteen lisäksi metalli-, puu- ja muovijätettä sekä pienissä määrin ongelmajätteitä. Kaikki jätteet lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Jätteitä varastoidaan siihen varatulla paikalla ja ongelmajätteet säilytetään ongelmajätekontissa, joka on sijoitettu polttoainevarastoon. 12

13 Alueen roskaantuminen on estetty alueen huolellisella kunnossapidolla ja alueen aitauksella, joka estää asiattoman oleskelun alueella. Pölyntorjunta Pölyämistä tuotantoalueella aiheuttaa murskauslaitoksen lisäksi varastointialueen toiminta (varastointi ja kuormaus) ja tiealueet. Useissa selvityksissä on todettu, että varastointialueella liikenneväylät ovat toiminnan merkittävin pölyn lähde. Pölyämistä lisää tiellä olevan maa-aineksen määrä, sen kuivuminen ja jauhautuminen hienommaksi, sekä liikenteen nopeuden ja ajoneuvojen koon kasvaminen. Teiden pölyämistä estetään suolaamalla tiealueet säännöllisesti, jolloin tien pinnassa oleva hienojakoinen pöly sitoutuu ja pölyn leviäminen estyy. Tiealueet pestään säännöllisesti puhtaaksi omasta porakaivosta saatavalla vedellä. Edellä kuvatulla tavalla toimittaessa estetään hienomman aineksen kulkeutuminen yleisille teille. Alueelta lähtevien kuormien pölyäminen estetään kastelemalla kuormat. Alueella on kuormien kastelulaite, jossa kuorma ajetaan "vesisumun" läpi. Louhevarastojen pintoja pidetään vastaanottoalueella kosteana. Lämpötilan pysyessä nollan yläpuolella käytetään kastelujärjestelmää siten, että pölyhaittaa ei ole. Myös valmiiden tuotteiden varastokasoja sekä varastoaluetta kastellaan tehokkaasti pölyämisen estämiseksi. Talviaikaan raakaaine sekä valmiiden tuotteiden varastokasta ovat pääosin jäässä pinnasta, eivätkä tästä johtuen aiheuta pölyämistä. Murskauslaitoksen tehokkain pölyntorjuntakeino on kastelu. Viikin murskauslaitoksessa kastelujärjestelmä on pääosin sisätiloissa ja lämmitetty, joten kastelua käytetään ympäri vuoden. Halli on myös varustettu ionisaattori-imurilla, joka poistaa tehokkaasti pölyisen ilman kulkeutumisen hallin ulkopuolelle. Edellä kuvatulla tavalla toimittaessa toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän pölyhaittaa alueen ympäristölle. Hakijan tiedossa ei ole, että toiminnasta olisi valitettu viimeisen kahden vuoden aikana. Viimeiset kaksi vuotta pölyntorjunnassa on käytetty suolausta ja piha-alueiden pesua, mikä on selvästi vähentänyt toiminnan pölypäästöjä. Melu Alueella on tehty melumittauksia ja suoritettujen mittausten (Prometor Oy) mukaan Rudus Oy:n Viikin laitoksen toiminnasta aiheutuva ympäristömelu ei ylitä lupamääräyksen mukaisia arvoja yhdelläkään mitatulla mahdollisesti häiriintyvällä kohteella. Rudus Oy:n aiheuttama melu on pientä verrattuna ympäristön muihin melulähteisiin, kuten valtatie 4:ään. Murskauslaitoksen käynnistyminen ei näkynyt minkään mittauspisteen tuloksissa, eikä toiminnan melua pystytty juuri erottamaan ympäristön melusta. 13

14 mitatuissa (Kalliotekniikka Oy) arvoissa on myös havaittavissa selkeästi ympäristön muiden melulähteiden merkitys. Murskauslaitoksen sammuttaminen ei vaikuttanut minkään mittauspisteen mitattuun melutasoon. Molempien mittausten perusteella voidaan todeta, ettei toiminnan melu ylitä lupamääräysten mukaisia arvoja. 14 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Rudus Oy:n Helsingin Viikissä Viikintie 35:ssä toimivan Viikin murskaus- ja lajitteluaseman kiviainesten jalostus- sekä betoni-, tiili- ja rakennusjätteen uusiokäyttö-, lajittelu- ja siirtokuormaustoimintaa koskevan Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa ympäristöluvassa velvoitetun lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen ja muuttaa ympäristöluvan lupamääräykset kuulumaan seuraavasti. Vastaanotettavat jätteet, niiden käsittely ja varastointi 1. Viikin murskausasemalla saa ottaa vastaan ja murskata muualta tuotavaa rakennuslouhetta ( ) yhteensä enintään t/a. 2. Viikin murskausasemalla ei saa ottaa vastaan muuta kuin edellä määräyksessä 1. hyväksyttyä jätettä. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on huomioitu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. 3. Louheen murskaus on suoritettava hakemuksen mukaisissa sisätiloissa. Viikin murskausasemalla saa varastoida louhetta sekä siitä valmistettuja murskeita enintään kolme vuotta kerrallaan. Toiminta-aika 4. Murskauslaitos saa toimia maanantaista perjantaihin klo ja tarvittaessa lauantaisin klo pois lukien yleiset juhlapäivät. Louheen rikotusta saa suorittaa tarvittaessa maanantaista perjantaihin klo pois lukien yleiset juhlapäivät. Melu 5. Murskauslaitosten toiminnasta aiheutuva melu, toiminta-alueen liikenne mukaan lukien, ei saa lähimpien, melulle eniten altistuvien pysyvään asu-

15 miseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla eikä luonnonsuojelualueella ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db. Murskattava materiaali sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä murskauksen ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. 15 Polttoaineet 6. Laitoksella käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. 7. Työkoneissa käytettävät polttoaineet, öljyt ja kemikaalit on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset suoritettava niin, että vuodot maaperään estetään. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai suoja-altaalla varustettuja. Suoja-altaan on oltava vähintään 100 % alueelle sijoitettavien astioiden ja säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Polttoainesäiliöiden täyttöpistoolit on oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Polttoainesäiliöt on oltava varustettu ylitäytönestimillä. Päästöt vesiin ja viemäriin 8. Sosiaalitilojen jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Polttoainesäiliöt sekä ajoneuvojen ja työkoneiden mahdolliset huolto-, tankkaus- ja pesupaikat on sijoitettava alueille, jotka on päällystetty tiiviiksi ja varustettu reunakorokkein tai muuten vastaavasti. Pesu- ja hulevedet näiltä alueilta on johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon sekä sulkuventtiilillä varustetun tarkastus- ja näytteenottokaivon kautta vesihuoltolaitoksen viemäriin. Piha-alueen muut hulevedet saa johtaa ympärysojin maastoon. Päästöt ilmaan 9. Murskattavan ja käsiteltävän ylijäämälouheen on oltava kosteaa. Pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla. Murskauslaitoksen pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Toiminta on keskeytettävä tilanteissa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla. Varastokasat sekä alue, jolla työkoneet liikkuvat, ja alueelle johtava tie on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, alueen ja teiden kasteluun saa käyttää vettä. Teiden pölyämistä saa estää suolaamalla. Laitosalueen teille kertyvän hienojakoisen ki-

16 viaineksen pölyämistä tulee tarvittaessa ehkäistä pesulla, pesuharjauksella tai muulla yhtä tehokkaalla menetelmällä. 16 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 10 Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. 11. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. 12. Ongelmajätteet, kuten öljyjäte, öljynsuodattimet, trasselit, akut ja paristot, on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vastaava hoitaja, jätteiden vastaanotto ja valvonta 13. Murskauslaitosten asianmukaista hoitoa, käyttöä ja toiminnan tarkkailua varten on oltava nimettynä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille.

17 14. Laitosten aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja niitä koskevat asiakirjat sekä osoittaa jätteelle sijoituspaikan. 17 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoaineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. 16. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 17. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla laitosalueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. 18. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta on kokonaisuudessaan järjestettävä ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle tai lähialueen muille toiminnoille tai rakenteille. 19. Jätemateriaaleja tai pölyä ei saa päästä ympäristöön kuljetusten yhteydessä. Alueelta lähtevät kuormat on tarvittaessa kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava.

18 18 Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kirjanpito ja raportointi Kirjanpito 20. Toiminnasta on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa seuraavat raportointia varten tarvittavat tiedot: vastaanotettujen kiviainesten määrät ja tuontikohteet murskauslaitosten tuotantomäärät, tuotantopäivien lukumäärät ja toiminta-ajat tiedot varastossa olevan murskatun ja murskaamattoman kiviaineksen määristä raportointivuoden lopussa tiedot alueelta pois toimitetun kiviaineksen määristä käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a) toiminnassa muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut jätteet sekä ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä, jätenimike, jätelaji ja varastointi sekä edelleen toimittaminen. Lisäksi kirjaa on pidettävä alueella suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä vesiin tai maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi 21. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa on raportoitava vuosiraportoinnin yhteydessä. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 22. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Rudus Oy:n Viikin murskausaseman murskaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelais-

19 sa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Tällä päätöksellä on tarkistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman Kiviconstruction Oy:n Viikin murskaus- ja lajitteluaseman kiviainesten jalostus- sekä betoni-, tiili- ja rakennusjätteen uusiokäyttö-, lajittelu- ja siirtokuormaustoimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 789 lupamääräykset vastaamaan tämän hetken lainsäädännön vaatimuksia. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnassa tapahtuneet muutokset. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että laitoksen toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, laatu ja ympäristöluvan vaatimukset huomioon ottaen käytettävissä ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentissa tarkoitettu riittävä asiantuntemus. Yleiset perustelut Viikin murskausasema sijaitsee entisellä Viikin jätevedenpuhdistamon tontilla. Aseman ympäristössä on varasto- ja teollisuustoimintaa. Kiinteistö rajoittuu koillisessa Vanhankaupunginlahden lintuvesialueeseen, joka kuuluu Natura suojeluohjelmaan. Ympäristössä on erityisesti ulkoiluun tarkoitettuja alueita. Alueen pohjoispuolella on Lahdenväylä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat luoteis-pohjoissuunnalla Lahdenväylän toisella puolella. Ylijäämälouhe on rakentamisen yhteydessä irrotettua puhdasta kalliokiviainesta. Ylijäämälouheesta valmistetaan samoja kiviainestuotteita kuin paikalta louhitusta kalliosta. Kiviainesten kierrätys edistää kestävän kehityksen periaatteita ja valtakunnallisia jätehuoltotavoitteita. Kiviaineksia kierrättämällä voidaan korvata neitseellisiä luonnonvaroja, kuten soravaroja ja muita perinteisiä kiviaineksia. Toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä, jätteitä ja melua koskevien määräysten antaminen on tarpeellista. 19

20 Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Murskauksessa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön estetään kastelemalla. Polttoöljysäiliö on kaksivaippainen ja sijoitettu varastoon. Melun leviämistä ehkäisevät laitosalueen murskekasat. Lisäksi murskauslaitos on sijoitettu sisälle rakennukseen. Laitoksen aiheuttamat melutasot on mitattu vuosina 2006 ja Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvojen ja päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Kun toiminnassa otetaan huomioon tämän päätöksen lupamääräykset, ei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteen käsittelypaikka suunniteltava, perustettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, maaperän pilaantumista, pinta- ja pohjavesien pilaantumista, melu- tai pölyhaittaa, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle asemalle ominaista haittaa. Laitosalueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varasto- 20

21 aluetta. Toiminnat on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, hajapäästöjä ympäristöön, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Määräykset Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteen vastaanottopaikan on oltava sellainen ja sitä on käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, vastaanottopaikan käyttäjälle tai yleiselle turvallisuudelle eikä maaperän saastumista tai ympäristön roskaantumista ja että valumavesien pääsy ympäristöön ehkäistään asianmukaisesti. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, 19, JA 8 ) Määräykset Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi murskaus on suoritettava sisätiloissa. (YSL 43, 45, YSA 37 ) Määräys 2. Tuotavien kuormien laatua valvoo alueen henkilökunta. Jos alueelle tuodaan kuormia, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen, jos kuormaa ei jätelain 9 :n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JL 3, 6, 9, 15 ) Määräys 4. Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 8 :n mukaan jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä, ei muun muassa murskaamista eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana ja kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja välisenä aikana. Jos maastoolosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa asetuksen 7 :n vaatimukset melutason arviosta, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello 7.00 ja välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00 ja välisenä aikana. Murskausaseman toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo 7 21 ja tarvittaessa lauantaisin klo Pääsääntöisesti murskausta suoritetaan kuitenkin arkisin klo Lähimmille asuinkiinteistöille ja luonnonsuojelualueelle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnoista aiheutuvaa melua ajallisesti. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, ju- 21

22 hannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, joulupäivää, Tapaninpäivää sekä uudenvuodenaattoa. (YSL 43, NaapL 17, VNA 800/2010) Määräys 5. Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 6 :n mukaan jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun käytettävästä piha-alueesta tai muusta häiriölle alttiista kohteesta, melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Asetuksen 7 :n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriölle alttiissa kohteessa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Murskauslaitos on sijoitettu halliin meluhaittojen rajoittamiseksi. Syöttimen sisäreunoilla on kumilevyt. Koneita ja laitteita huolletaan säännöllisesti. Murskausaseman siirtokuljetusmatkat on suunniteltu mahdollisimman lyhyiksi. Mittauksin on todettu, ettei toiminnasta syntyvä melu ylitä häiriöille alttiissa kohteissa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db. Määräyksessä 5. laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melutasoa on rajoitettu em. valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. (YSL 43, NaapL 17, JA 7, 8, VNp 993/1992, VNA 800/2010) Määräys 6. Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 p-%. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (689/2006) noudattamiseksi. (YSL 43, VNA 689/2006) Määräys 7. Määräys on tarpeen polttoaineen varastoinnista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja kyseisestä toiminnasta ympäristölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi. (YSL 7, 8, 43, YSA 37, VNA 800/2010) Määräys 8. Polttoainesäiliöiden ja ajoneuvojen tankkaus- ja pesupaikkojen sijoittaminen päällystetylle alueelle ja vesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja kyseisestä toiminnasta ympäristölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi. Pihaalueen muut hulevedet saa johtaa ojien kautta maastoon. (YSL 7, 8, 43, JA 8, VNA 800/2010) 22