Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2013 Kokousaika 15:30-18:01 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Läsnä Jäsenet Muut Rautava, Risto puheenjohtaja Soininvaara, Osmo varapuheenjohtaja Lovén, Jape Moisio, Elina Niiranen, Matti Packalén, Tom poistui 17:23, läsnä Välimäki, Heta saapui 15:40, läsnä Berner, Michael varajäsen poistui 17:50, läsnä Jaakkola, Henrik varajäsen Penttilä, Hannu Aho, Mikko Karsimus, Outi Lehmuskoski, Ville Manninen, Rikhard Veltheim, Olavi Mäntymäki, Heikki Tähtinen, Kaisu Venesmaa, Riitta Kostio, Harri Hoivanen, Raila Jääskä, Jussi Kaijansinkko, Matti Karilas, Kaisa Kuutti, Anu Lahti, Sanna Nervola, Anna apulaiskaupunginjohtaja virastopäällikkö hallintopäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö viestintäpäällikkö lakimies johtava lakimies it-tukihenkilö diplomi-insinööri läsnä 417 liikenneinsinööri läsnä projektipäällikkö läsnä arkkitehti läsnä projektipäällikkö läsnä 418 arkkitehti läsnä 418 liikenneinsinööri

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2013 Piimies, Kari Rantama, Kirsi Tammivuori, Teo Bunders, Martin Kilpinen, Jouni Koivulehto, Leila Lepistö, Timo Salermo, Marek Soini, Mari Verkamo, Harri läsnä toimistopäällikkö läsnä arkkitehti läsnä 416 arkkitehti läsnä 417 arkkitehti läsnä 414 diplomi-insinööri läsnä 419 erityissuunnittelija läsnä 415 projektipäällikkö läsnä 421 liikenneinsinööri läsnä 422 maisema-arkkitehti läsnä liikenneinsinööri läsnä 421

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2013 Asia 412 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 413 Vp/2 Ilmoitusasiat 414 Akp/3 Lauttasaari, Kiviaidankatu 3-7, asemakaavan muutosehdotus (nro 12241) 415 Vp/3 Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille Akp/1 Telakkarannan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset, saapuneet kirjeet ja annetut lausunnot (nro 12100) 417 Akp/2 Jätkäsaari, Jätkäsaarenlaituri 1, tonttien 20007/15 ja 20007/16 asemakaavan muutosehdotus (nro 12246) 418 Akp/4 Ruskeasuo ja Laakso, Tilkanvierron senioritalon asemakaavan muutosehdotus (nro 12237) 419 Akp/5 Kontulan ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotus (nro 12245) 420 Akp/6 Kontula, Tanhuantie 1:n asemakaavan muutosehdotus (nro 12247) 421 Lsp/1 Veturitien liikennesuunnitelmasta annetut lausunnot 422 Lsp/2 Polkupyörien pysäköinnin kehittämisohjelma Vp/4 Kaupunginvaltuusto päätös sekä kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös Keski- Pasilan keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailun ratkaisusta 424 Akp/7 Maunulan Suursuon tonttien 28320/7 ja 28319/2 asemakaavan muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot (nro 12198) 425 Akp/8 Vuosaarentie 3, asemakaavan muutosehdotuksesta tehty muistutus ja annetut lausunnot (nro 12188) 426 Akp/9 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon jatkamiseksi Rysäkarilla (53. Ulkosaaret) (nro 12244) 427 Akp/10 Suunnittelutarveratkaisu (Santahamina, Lentokoneentehtaankaari 2) 428 Lsp/3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee jalankulkijoiden turvallisuuden parantamista Vuotiellä

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Vp/1 412 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moisio (varalla Niiranen) ja Packalén (varalla Lovén) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Vp/2 413 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi seuraavat kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset: Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro tonttien nro 1-3 ja 10 asemakaavan muutoksen nro (Capellan puistotie 4). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL ) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro tontin nro 12, tason yläpuolella ja katualueen (Otavantie) sekä korttelin nro tontin nro 7 osan, korttelin nro tonttien nro 1, 3, 4, osien ja korttelin nro tontin nro 1 osan maanalaisten tilojen sekä katualueiden asemakaavan muutoksen nro (Lauttasaaren ostoskeskus, Lauttasaarentie 24, 25, 29 ja 31, Lielahdentie 1, 2, 4 ja 6 sekä Taivaanvuohentie 6). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL ) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) korttelien , puisto-, vesi- ja katualueiden sekä venesataman asemakaavan nro (Kruunuvuorenranta, Haakoninlahti 2).

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Vp/2 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL ) Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Katja Sulkko, hallintosihteeri, puhelin: katja.sulkko(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi seuraavat kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset: Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro tonttien nro 1-3 ja 10 asemakaavan muutoksen nro (Capellan puistotie 4). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL ) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro tontin nro 12, tason yläpuolella ja katualueen (Otavantie) sekä korttelin nro tontin nro 7 osan, korttelin nro tonttien nro 1, 3, 4, osien ja korttelin nro tontin nro 1 osan maanalaisten tilojen sekä katualueiden asemakaavan muutoksen nro (Lauttasaaren ostoskeskus, Lauttasaarentie 24, 25, 29 ja 31, Lielahdentie 1, 2, 4 ja 6 sekä Taivaanvuohentie 6). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL )

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Vp/2 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) korttelien , puisto-, vesi- ja katualueiden sekä venesataman asemakaavan nro (Kruunuvuorenranta, Haakoninlahti 2). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL ) Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Katja Sulkko, hallintosihteeri, puhelin: katja.sulkko(a)hel.fi

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/3 414 Lauttasaari, Kiviaidankatu 3-7, asemakaavan muutosehdotus (nro 12241) HEL T Ksv 0790_17 Päätös päätti lähettää päivätyn 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin tontin 15 asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Lisäksi lautakunta päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Käsittely Lautakunta päätti muuttaa käsittelyjärjestystä siten, että se käsitteli asian Akp/3 asian Vp/2 jälkeen. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Martin Bunders, arkkitehti, puhelin: martin.bunders(a)hel.fi Olga Bernitz, liikenneinsinööri, puhelin: olga.bernitz(a)hel.fi Seija Narvi, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: seija.narvi(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/3 Otteet 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty 5 Viistokuvasovitteet 6 Tilastotiedot 7 Kustannukset 8 Vuorovaikutusraportti 9 Luettelo mielipidekirjeiden lähettäjistä 10 Mielipidekirjeet 11 Osa päätöshistoriaa 12 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty, päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi Ote Hakija Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Liite 6 Liite 7 Liite 8 Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto Muutoksenhakukielto, valmistelu Esitysteksti Liite 6 Liite 8 Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin tontin 15 asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Lisäksi lautakunta päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Tiivistelmä

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/3 Esittelijä Lähtökohdat Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutos mahdollistaa liike- ja toimistotalotontin 31114/15 (K) muuttamisen asuinkerrostalojen tontiksi (AK), jolle voidaan sijoittaa myös julkisia ja yksityisiä palvelutiloja. Tontin rakennusoikeus on k-m2, josta enintään k-m2 ja vähintään 525 k-m2 on julkisille palveluille, liike-, myymälä-, ravintola-, toimisto- ja työtiloille osoitettua kerrosalaa. Tonttitehokkuusluku on e = 2,33. Nykyisen asemakaavan rakennusoikeus on k-m2 liike- ja toimistorakennusten (K) kerrosalaa. Siihen verrattuna asemakaavan muutosehdotuksen rakennusoikeuden vähennys on k-m2. Tontin noin 160 autopaikkaa sijoitetaan tontin maanalaisiin tiloihin, joihin ajo ohjataan kadulta. Vähimmäisvaatimuksen määrän ylittäviä autopaikkoja voidaan myös naapuritonttien asemakaavan velvoitepaikkoina. Tontti kuuluu alueeseen jonka kaupunkisuunnittelulautakunta päätti säilyttää toimitila-alueena. päätti hyväksyä tonttien 31114/6, 8 ja 15 asemakaavasuunnittelun lähtökohdaksi käyttötarkoituksen muuttamisen pääosin asumiseen siten, että rakentamattomien tonttien tehokkuutta tarkistetaan alaspäin korttelin muun osan rakentamistapaan yhteensopivaksi ja niin, että niille voidaan asumisen lisäksi sijoittaa alueelle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 2004 alue on toimisto- ja liikekortteli, jolle saa sijoittaa k-m2 päivittäistavaramyymälän. Tontin 15 rakennusoikeus on liike- ja toimistorakennusten kerrosalaa. Tässä kaavassa luotiin perusta korttelin kokonaisratkaisulle. Asemakaava ei ole toteutunut. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty asumiseen tai toimitiloina käytettäväksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Asemakaavan muutoksella 2000-luvulla muilta osin valmiiksi rakennettu asuntokortteli täydennetään vaihtelevankorkuisilla asuinrakennuksilla, joihin voidaan sijoittaa myös palveluja. Asemakaavan muutos perustuu hakijan arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:llä teettämään viitesuunnitelmaan, jossa rakennukset ryhmitellään vastapäisen Villakehräämönä tunnetun toimitilarakennuksen kaupunkikuvalliseksi pariksi. Korkeiden

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/3 Asemakaavamuutoksen vaikutukset Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus rakennusten päätyjen suuntaaminen Kiviaidankatuun avaa asuntokorttelin eteläsivuun matalampia väliosia, mikä parantaa korttelin pihojen aurinkoisuutta. Kiviaidankadun puolelle muodostuu pieniä etuaukioita. Asuntojen lisäksi asemakaava mahdollistaa julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittumisen täydentämään Heikkilänaukion palveluvarustusta. Noin 160 autopaikkaa sijoitetaan tontille maanalaisiin tiloihin, jonne ajetaan kadulta yhdestä ajoluiskasta. Vähimmäisvaatimuksen ylittäviä autopaikkoja voidaan käyttää naapuritonttien asemakaavan velvoitepaikkoina. Asemakaavan muutoksen rakennusoikeus on k-m2, josta enintään k-m2 ja vähintään 525 k-m2 on julkisille palveluille, liike-, myymälä-, ravintola-, toimisto- ja työtiloille osoitettua kerrosalaa. Tonttitehokkuusluku on e = 2,33. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna asemakaavan muutosehdotuksen rakennusoikeuden vähennys on kerrosneliömetriä. Nähtävillä olleeseen luonnokseen verrattuna ehdotuksen rakennusaloja on tontin itäosassa tarkistettu, lisätty määräys asuinhuoneiden ikkunoiden suuntauksesta ja täsmennetty asiakaspalvelutilojen määräyksiä. Vattuniemen kaupunkirakenne muuttuu asuntovaltaisemmaksi korttelin rakentuessa valmiiksi. Heikkilänaukion asema Vattuniemen keskuksena vahvistuu, kun asemakaavalla luodaan edellytykset lähipalvelujen sijoittumiselle. Korttelin täydentäminen asuinrakennuksilla tekee avarien, aitaamattomien piha-alueiden yhdistämästä korttelialueesta asumiselle hyvin soveltuvan paikan lähellä alueen palveluja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Suunniteltu rakentaminen on voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna enintään samankorkuista tai matalampaa, lukuun ottamatta eräitä rakennusosia Kiviaidankadun varrella ja ilmanvaihtolaitteiden tilanvarauksia. Matalat rakennusosat avartavat näkymiä naapuritalojen asunnoista ja parantavat korttelin pihojen aurinkoisuutta. Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muuttamista asuinkäyttöön. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin selostuksen

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/3 Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet liitteenä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavaluonnosta esiteltiin Lauttasaari-seuralle ja valmisteluaineisto on ollut esillä myös Lauttasaaren kirjastossa. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä asianomaisten hallintokuntien kanssa. Kannanotoissa ja lausunnoissa nostettiin esiin tontin korkojen luonteva liittäminen katualueeseen ja ettei uusi rakennuskanta muodosta muurimaisia, korkeita massoja naapurissa sijaitsevan Villakehräämön ympärille. Viranomaisten ilmoittamat asiat on otettu huomioon melumallinnuksen perusteella lisättyinä ääneneristävyysvaatimuksina ja parvekkeiden lasitusmääräyksellä. Kaavaselostuksen liitteenä on maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja kunnostusta koskeva ympäristökeskuksen lausunto. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse määräajassa 3 ja sen jälkeen 1 mielipide, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty puhelimitse. Mielipidekirjeet (4 kpl) ovat liitteenä. Mielipiteet kohdistuivat suunnitellun rakentamisen naapuritonteista poikkeavaan tehokkuuteen ja rakennusten sijoitteluun, asukasmäärän lisäykseen ja liikenteen ruuhkautumiseen, korttelipihan pienentymiseen ja varjostumiseen, asuntojen näkymien heikentymiseen ja suunniteltujen pihojen pieneen kokoon sekä toimitilarakennusten vähenemiseen alueella. Mielipiteet on otettu huomioon siten, että tontin itäsivulle suunnitellun rakennuksen rakennusalaa on tarkistettu ja rakennuksen asuinhuoneiden ikkunoiden epäsuorasta suuntauksesta on kaavassa määräys. Asemakaavaehdotuksen julkisten ja yksityisten palvelujen rakennusoikeutta ja sijoittumista tontille on täsmennetty.

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/3 Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, kaupunginmuseon, pelastuslautakunnan ja ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan/sosiaali- ja terveysviraston sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Kiinteistövirasto käynnistänee yksityisen maanomistajan kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Martin Bunders, arkkitehti, puhelin: martin.bunders(a)hel.fi Olga Bernitz, liikenneinsinööri, puhelin: olga.bernitz(a)hel.fi Seija Narvi, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: seija.narvi(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty 5 Viistokuvasovitteet 6 Tilastotiedot 7 Kustannukset 8 Vuorovaikutusraportti 9 Luettelo mielipidekirjeiden lähettäjistä 10 Mielipidekirjeet 11 Osa päätöshistoriaa Otteet Ote Otteen liitteet

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/3 Hakija Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Esitysteksti Liite 6 Liite 7 Liite 8 Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto Muutoksenhakukielto, valmistelu Esitysteksti Liite 6 Liite 8 Muutoksenhakukielto, valmistelu Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Suvi Rämö Kaupunkisuunnitteluvirasto/Koski (laskutus) Päätöshistoria Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto on ilmoittanut Lauttasaaren korttelin tonttia 15 osoitteessa Kiviaidankatu 3-7 koskevan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen esille tulosta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa. Vattuniemen alue Lauttasaaressa on viime vuosina käynyt läpi huomattavia muutoksia. Pääosin teollisuus- ja toimistokäytössä ollutta aluetta on muutettu asumiskäyttöön pääosin purkamalla vanhoja rakennuksia ja rakentamalla tilalle uutta. Myös korttelin aiemmat, pääosin ja 1960-luvulta peräisin olleet, rakennukset on purettu. Jäljelle on jätetty ainoastaan arkkitehti Ilmo Valjakan suunnittelema, 1980-luvun puolivälin jälkeen rakennettu toimistotalo. Suunnittelualuetta vastapäätä Kiviaidankatu 2:ssa sijaitseva entinen Helsingin Villakehräämön kiinteistö on Vattuniemen alueen teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten inventoinnissa (2010) arvotettu arkkitehtuuriltaan laadukkaaksi ja tasapainoiseksi ja hyvin rakentamisajankohtansa henkeä ilmentäväksi. Lisäksi se on

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/3 positiivinen ja näkyvä elementti ympäristössään. Vattuniemen vanhinta rakennuskantaa edustavana ja hyvin ominaispiirteensä säilyttäneenä kokonaisuutena Villakehräämö tulee säilyttää. Kaupunginmuseo onkin esittänyt asemakaavallista suojelua kehräämökokonaisuudelle jo vuonna Vattuniemen historian kannalta ja ympäröivässä kaupunkitilassa erittäin merkitykselliset Villakehräämön rakennukset tulee ottaa huomioon myös niitä ympäröiviä kortteleita kaavoitettaessa. Lähiympäristöön tulee jäädä näkymälinjoja, joiden kautta Villakehräämö korkeine savupiippuineen voi edelleen toimia Vattuniemen komeana maamerkkinä. Edellä mainitusta syystä kaupunginmuseo pitää tärkeänä, ettei ympäristön uusi rakennuskanta muodosta muurimaisia, korkeita massoja Villakehräämön ympärille. Esillä olevassa kaavaluonnoksessa näkymiä korttelista toiseen mahdollistavat asuntotornien väliin ositetut matalat asiakaspalvelutiloiksi tarkoitetut osat. Kaupunginmuseo pitääkin tärkeänä, että tällaiset matalat rakennusosat ovat rikkomassa muuten korkeaksi kohoavaa rakennusrintamaa. Asuinkerrostalojen vesikaton ylintä korkeusasemaa ei tule myöskään enää korottaa. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Kiviaidankatu 3-7:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja asemakaavaluonnokseen. Lisätiedot Anne Salminen, tutkija, puhelin: anne.salminen(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Rakennusviraston yhteyshenkilöinä kaavan laadinnassa ovat aluesuunnittelija Anu Kiiskinen ja suunnitteluinsinööri Marko Jylhänlehto. Kaavaa laadittaessa on huomioitava kiinteistön pihan ja ajoyhteyden tasauskorkojen luonteva liittyminen kadun olemassa oleviin korkoihin. Lisätiedot Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: anu.kiiskinen(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Vp/3 415 Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille Pöydälle HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Pöydällepanoehdotus: Risto Rautava: Viikoksi pöydälle. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Kirsi Juntunen, hallintosihteeri, puhelin: kirsi.juntunen(a)hel.fi Leila Koivulehto, erityissuunnittelija, puhelin: leila.koivulehto(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee hyväksyä kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman vuosille Tiivistelmä Kaupunkisuunnitteluviraston toiminnan perustana seuraavalla kolmivuotiskaudella ovat kaupunginvaltuuston hyväksymä strategiaohjelma sekä AM-ohjelma (asumisen ja maankäytön toteutusohjelma). Toiminnan perustaa linjaavat myös viraston määrittelemät visio, arvot ja toiminta-ajatus. Kaupungin strategiaohjelman mukaisesti viraston toimintasuunnitelmassa on erityisesti otettu huomioon uuden yleiskaavan valmistelu, kaupunkirakenteen tiivistämisen, asumisen ja kestävän liikkumisen edistämisen tavoitteet. Strategiaohjelmasta johdetut tavoitteet koskevat asumisen määrää ja laatua sekä kaupunkiympäristön monipuolisuutta, kaupunkirakenteen eheyttä ilmastonmuutokseen vastaamiseksi sekä liikennejärjestelmän kehittämistä kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Useat

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Vp/3 elinvoimaisen Helsingin painopisteeseen liittyvät tavoitteet on myös otettu toimintasuunnitelmassa huomioon. Viraston lähtökohtana on kaupungin strategiaohjelma, josta on johdettu viraston painopistealueet ja tavoitteet. Viraston tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet on viety nk. tasapainoiseen näkökulmakehikkoon (BSC), jossa viraston toimintaa ohjaaviksi ja seurattaviksi näkökulmiksi on valittu yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja taloudellisuus, palvelukyky, toimintatavat sekä osaaminen. Kaupunkisuunnitteluviraston alustava toimintasuunnitelma vuosille hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa Alustavaa toimintasuunnitelmaa on viraston suunnittelujärjestelmän mukaisesti tarkistettu syksyn 2013 aikana strategisten painopistealueiden, tavoitteiden, toimenpiteiden ja tehtävien osalta. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan neljännesvuosittaisella raportoinnilla. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Outi Karsimus, hallintopäällikkö, puhelin: outi.karsimus(a)hel.fi Leila Koivulehto, erityissuunnittelija, puhelin: leila.koivulehto(a)hel.fi Liitteet 1 Toimintasuunnitelma vuosille

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 416 Telakkarannan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset, saapuneet kirjeet ja annetut lausunnot (nro 12100) HEL T Ksv 0841_1, karttaruutu G2 Päätös päätti lähettää päivätyn ja muutetun 5. kaupunginosan (Punavuori) vesialuetta koskevan asemakaavaehdotuksen ja 5. kaupunginosan (Punavuori) katu- ja vesialuetta ja kaupunginosan rajaa, 6. kaupunginosan (Eira) katualuetta ja kaupunginosan rajaa sekä 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin tonttia 17 ja osaa tontista 20 sekä katuja vesialuetta (muodostuvat uudet korttelit 5130, 5131, 5132 ja 5133) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Muutokset ilmenevät yksityiskohtaisesti esityslistan liitteestä ja kaavaselostuksesta. Lisäksi lautakunnan kokouksessa hyväksyttiin seuraavat muutokset: Korttelin 5133 (konepaja) käyttötarkoitus "PK/s, Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas palvelu-, liike- ja toimitila rakennusten korttelialue" muutetaan käyttötarkoitukseksi "PYV/s, Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kulttuuri- ja viihderakennusten korttelialue." Kyseistä korttelialuetta koskeva määräys muutetaan muotoon: "Rakennuksissa saa olla kulttuuri- ja viihdetoimintaa sekä näitä palvelevaa ravintola-, harjoitus-, toimisto- ja liiketilaa." Muuttuneen käyttötarkoituksen vuoksi autopaikkoja koskeva määräys muutetaan muotoon: " Tonttien autopaikkamääräykset: Yleiseen pysäköintilaitokseen saa sijoittaa enintään 350 autopaikkaa, joista eri toiminnoille on osoitettava paikat seuraavasti: Asuinkerrostalot, vähintään suurempi luvuista 1 ap / 135 k-m2 tai 0,5 ap / asunto Toimistot/hotellit, enintään 1 ap / 350 k-m2 Myymälät, enintään 1 ap / 150 k-m2 Muut tilat, enintään 1 ap / 250 k-m2 Korttelille 5133 on osoitettava enintään 10 paikkaa. Vähintään 90 autopaikkaa on osoitettava yleiseen käyttöön." Muutoksia vastaavat tarkistukset tehdään myös selostukseen.

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Käsittely Lautakunta päätti todeta, että konepajan kaavamerkinnän tarkoituksena on mahdollistaa Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n toiminnan jatkuminen alueella. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, etteivät tehdyt muistutukset, saapuneet kirjeet ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja ettei asemakaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Lisäksi lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistutuksiin ja saapuneisiin kirjeisiin. Vastaehdotus: Henrik Jaakkola: Päätösehdotus, lisäys: Konepajan kaavamerkinnän tarkoituksena on mahdollistaa Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n toiminnan jatkuminen alueella. Kannattajat: Elina Moisio Vastaehdotus: Elina Moisio: Korttelin 5133 (konepaja) käyttötarkoitus "PK/s, Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas palvelu-, liikeja toimitila rakennusten korttelialue" muutetaan käyttötarkoitukseksi "PYV/s, Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kulttuuri- ja viihderakennusten korttelialue." Kyseistä korttelialuetta koskeva määräys muutetaan muotoon: "Rakennuksissa saa olla kulttuuri- ja viihdetoimintaa sekä näitä palvelevaa ravintola-, harjoitus-, toimisto- ja liiketilaa." Muuttuneen käyttötarkoituksen vuoksi autopaikkoja koskeva määräys muutetaan muotoon: " Tonttien autopaikkamääräykset: Yleiseen pysäköintilaitokseen saa sijoittaa enintään 350 autopaikkaa, joista eri toiminnoille on osoitettava paikat seuraavasti: Asuinkerrostalot, vähintään suurempi luvuista 1 ap / 135 k-m2 tai 0,5 ap / asunto Toimistot/hotellit, enintään 1 ap / 350 k-m2 Myymälät, enintään 1 ap / 150 k-m2 Muut tilat, enintään 1 ap / 250 k-m2

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Korttelille 5133 on osoitettava enintään 10 paikkaa. Vähintään 90 autopaikkaa on osoitettava yleiseen käyttöön." samalla lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, ettei asemakaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Muutoksia vastaavat tarkistukset tehdään myös selostukseen. Kannattajat: Osmo Soininvaara 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Korttelin 5133 (konepaja) käyttötarkoitus "PK/s, Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas palvelu-, liikeja toimitila rakennusten korttelialue" muutetaan käyttötarkoitukseksi "PYV/s, Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kulttuuri- ja viihderakennusten korttelialue." Kyseistä korttelialuetta koskeva määräys muutetaan muotoon: "Rakennuksissa saa olla kulttuuri- ja viihdetoimintaa sekä näitä palvelevaa ravintola-, harjoitus-, toimisto- ja liiketilaa." Muuttuneen käyttötarkoituksen vuoksi autopaikkoja koskeva määräys muutetaan muotoon: " Tonttien autopaikkamääräykset: Yleiseen pysäköintilaitokseen saa sijoittaa enintään 350 autopaikkaa, joista eri toiminnoille on osoitettava paikat seuraavasti: Asuinkerrostalot, vähintään suurempi luvuista 1 ap / 135 k-m2 tai 0,5 ap / asunto Toimistot/hotellit, enintään 1 ap / 350 k-m2 Myymälät, enintään 1 ap / 150 k-m2 Muut tilat, enintään 1 ap / 250 k-m2 Korttelille 5133 on osoitettava enintään 10 paikkaa. Vähintään 90 autopaikkaa on osoitettava yleiseen käyttöön." samalla lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, ettei asemakaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Muutoksia vastaavat tarkistukset tehdään myös selostukseen. Jaa-äänet: 4 Michael Berner, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava Ei-äänet: 5 Henrik Jaakkola, Jape Lovén, Elina Moisio, Osmo Soininvaara, Heta Välimäki Tyhjä: 0

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä jäsen Moision vastaehdotus voitti äänin äänestys JAA-ehdotus: Päätösehdotus, lisäys: Konepajan kaavamerkinnän tarkoituksena on mahdollistaa Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n toiminnan jatkuminen alueella. EI-ehdotus: Esityksen mukaan Jaa-äänet: 6 Michael Berner, Henrik Jaakkola, Elina Moisio, Matti Niiranen, Tom Packalén, Osmo Soininvaara Ei-äänet: 3 Jape Lovén, Risto Rautava, Heta Välimäki Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä jäsen Jaakkolan vastaehdotus voitti äänin 6-3. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Kirsi Rantama, arkkitehti, puhelin: kirsi.rantama(a)hel.fi Susanna Hantula, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: susanna.hantula(a)hel.fi Anna Nervola, liikenneinsinööri, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus,

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Otteet päivätty , muutettu Havainnekuva, Tehdyt muutokset 6 Vuorovaikutusraportti , täydennetty , ja sekä keskustelutilaisuuksien , ja muistiot 7 Mielipidekirjeen, muistutuksen ja kirjeen lähettäneet -luettelo 8 Muistutukset ja kirjeet 9 Osa päätöshistoriaa 10 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu, päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi 11 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu, päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi 12 Tehdyt muutokset, päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi 13 Vuorovaikutusraportti liitteineen, päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi Ote Ne muistutukset esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Ne kirjeen lähettäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 12 Liite 13 Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 12 Liite 13 Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn ja muutetun 5. kaupunginosan (Punavuori) vesialuetta koskevan asemakaavaehdotuksen ja 5. kaupunginosan (Punavuori) katu- ja vesialuetta ja kaupunginosan rajaa, 6. kaupunginosan (Eira) katualuetta ja kaupunginosan rajaa sekä 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin tonttia 17 ja osaa tontista 20 sekä katuja vesialuetta (muodostuvat uudet korttelit 5130, 5131, 5132 ja 5133) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä, ja esittää etteivät tehdyt muistutukset, saapuneet kirjeet ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Muutokset ilmenevät yksityiskohtaisesti esityslistan liitteestä ja kaavaselostuksesta. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että tehdyt muutokset ovat olennaisia, joten ehdotus tulee asettaa uudelleen nähtäville.

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Esittelijä Lisäksi lautakunta päättänee antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistutuksiin ja saapuneisiin kirjeisiin. päätti lähettää päivätyn 5. kaupunginosan (Punavuori) vesialuetta koskevan asemakaavaehdotuksen ja 5. kaupunginosan (Punavuori) katu- ja vesialuetta ja kaupunginosan rajaa, 6. kaupunginosan (Eira) katualuetta ja kaupunginosan rajaa sekä 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin tonttia 17 ja osaa tontista 20 sekä katuja vesialuetta (muodostuvat uudet korttelit 5130, 5131, 5132 ja 5133) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Hietalahden vanhan telakan nk. Telakkarannan teollinen historia on päättynyt. Alueelle laadittu asemakaavan muutos mahdollistaa telakkaalueen muuttamisen asuin-, kulttuuri-, liike- ja toimitilakäyttöön. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun teollisuusrakennukset suojellaan ja niihin sijoitetaan kulttuuri-, toimi- ja liiketiloja. Alueen merkittävin suojeltava rakennus konepajahalli oli tarkoitus muuttaa kulttuurin monitoimisaliksi. Vanhojen teollisuusrakennusten yhteyteen osittain vanhan puutyöpajarakennuksen päälle sijoittuu uusi liikerakennus, joka voidaan myös toteuttaa hotellina. Purettavien teollisuushallien paikalle alueen pohjoisosaan on suunniteltu kaksi uutta asuinkorttelia. Uudet rakennukset ovat 3 12-kerroksisia. Alueen pysäköinti on sijoitettu kannenalaisiin tiloihin. Rantalaituri liitetään osaksi seudullista rantareittiä. Nähtävillä olleen ehdotuksen kokonaiskerrosala oli k-m². Vielä lautakunta päätti antaa ohjeen, jonka mukaan jatkosuunnittelun edetessä pyritään edelleen huomioimaan tarve Elävän musiikin yhdistys ELMU:n tilalle kaava-alueelta tai sen ulkopuolelta. Asiaan tavoitellaan ratkaisua ennen kaavaprosessin päättymistä. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta on jätetty 7 muistutusta ja nähtävilläoloajan ulkopuolella on saapunut 3 kirjettä. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kiinteistölautakunta, yleisten töiden lautakunta, kaupunginmuseon johtokunta, rakennusvalvontavirasto, kaupunkikuvaneuvottelukunta, ympäristölautakunta, kulttuurikeskus, HSY-kuntayhtymä, Helen

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Muistutukset ja kirjeet Lausunnot Sähköverkko Oy, Helsingin Satama sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pelastuslautakunta ja Helsingin Energia ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Muistutuksissa ja kirjeissä esitetyt asiat ovat pääosin samoja kuin aiemmin mielipidekirjeissä esitetyt: rakentamisen liiallinen määrä ja erityisesti pohjoisimman asuinkorttelin korkeus, suunnitelman aiheuttama varjostus etenkin Telakanpuistikkoon nähden, riittämättömät asuinkortteleiden leikki- ja oleskelutilat, liikenne, ympäristöhaitat sekä tuuliselvityksen puuttuminen ja riittämätön varjotarkastelu. Lisäksi muistutettiin maankäytön sopimuksiin, kaavaalueen rajaukseen, Elävän musiikin yhdistyksen toimintaan sekä viheralueisiin liittyen. Muistutukset ja kirjeet on otettu huomioon siten, että kaavaehdotuksesta on laadittu tarkennettu varjo- ja valoisuustarkastelu. Liikenteen sujuvuutta on lisätarkasteltu. Ilmanlaadusta sekä tuulisuudesta on laadittu tarkemmat selvitykset, joiden perusteella selostusta on täydennetty. Lausunnoissa katsottiin kaavaratkaisun liittyvän luontevasti Punavuoren korttelirakenteeseen ja katulinjoihin sekä luovan edellytykset korkeatasoisen ja viihtyisän sekä toiminnoiltaan monipuolisen asuin-, toimitila- ja kulttuurialueen rakentamiselle. Kantakaupungin vakiintuneesta kerrosluvusta poikkeavaa 12- kerroksista rakennusta pidettiin kuitenkin liian korkeana. Telakanpuistikon riittävästä auringonvalon saannista olisi varmistuttava. Lausunnoissa käsiteltiin ympäristökuormitusta erityisesti ilmanlaadun osalta. ELY-keskus toteaa, että suojelutavoitteet on huomioitu vanhaa puusepänverstasta lukuun ottamatta hyvin. ELY-keskus pitää korkean ja suurikokoisen rakennusmassan sijoittamista entisen puutyöpajan päälle voimakkaasti telakan ympäristöä muuttavana toimenpiteenä ja esittää, että suunnittelussa tulisi etsiä vanhan telakan ominaispiirteitä ja rakennuksia paremmin huomioivia ratkaisuja. ELY-keskus toteaa, että meluntorjunta on saatu ratkaistua tyydyttävästi. Ilmanlaadun osalta tilanne on hankalampi, koska vaikka typpidioksidipitoisuuden vuoden raja- ja ohjearvot alittuvat,

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Muut tehdyt muutokset vuosiohjearvo ylittyy. Mainitun ympäristökuormituksen takia alue ei sovellu parhaalla mahdollisella tavalla asumiseen. Lisäksi lausunnoissa käsiteltiin julkista ja yksityistä ulkotilaa sekä niiden rajapintoja, ELMU ry:n tilajärjestelyjä, nostureiden suojelua, laiturialueen toimivuutta satamatoimintojen, yleisen jalankulun ja pelastustoimen kannalta sekä teknisen huollon vaatimia järjestelyjä. Lausunnot on otettu huomioon siten, että ilmanlaatua, tuulisuutta ja varjostusta on lisäselvitetty ja kaavaselostusta on täydennetty näiltä osin. ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon siten, että ilmanvaihtoa koskevaa määräystä on tarkennettu seuraavaan muotoon: Asuinrakennuksissa tulee olla suodattimilla varustettu keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä, johon ilman sisäänotto tulee järjestää kattotasolta mahdollisimman etäältä kadun päästölähteistä. Lisäksi kaavan kustannukset on tarkistettu ja nostureiden kunnostus- ja ylläpitokustannuksista on pyydetty lisälausunto. Alueelle on laadittu tonttien ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma. Korttelialueiden rajojen muutokset on tehty yhteistyössä rakennusviraston sekä tontin varaajan kanssa. Asemakaavaan on lisätty määräykset koskien parvekkeiden ja asuntojen suuntaamista, tekniseen huoltoon liittyviä määräyksiä sekä määräys koskien yhteiskäyttölaituria. Lausunnoissa esiin tullutta 12-kerroksisen asuinrakennuksen korkeutta ja puutyöpajan päälle rakentamista ei ole muutettu. Ehdotus perustuu arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen suunnitelmaan. Suunnitelman kaupunkikuvallisena lähtökohtana ovat vaihtelevan korkuiset rakennukset, jotka toisaalta liittyvät alueen suojeltavien rakennusten toisaalta Punavuoren suurkortteleiden, Hernesaaren telakan sekä Länsisataman mittakaavaan. Alueen kaupunkikuvallisen dominantin muodostaa vanhan teollisuusrakennuksen (puutyöpajan) päälle rakennettava uudisrakennus. Kilpailun tuomaristo piti ehdotusta myönteisessä mielessä rohkeana. Rakennukset eivät olennaisesti vaikuta Telakanpuistikon varjoisuuteen. Vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät muistutuksista, kirjeistä ja lausunnoista sekä niiden vastineet laajemmin. Korttelin 5133 (konepaja) korttelimääräys "Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas julkisten rakennusten korttelialue" (Y/s) on muutettu siten, että se mahdollistaa kortteliin myös yksityistä palvelu-, liike- ja toimitilaa. Uusi korttelimääräys on "Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas palvelu-, liike-

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Jatkosuunnittelu Jatkotoimenpiteet ja toimitila rakennusten korttelialue (PK/s). Rakennuksiin saa sijoittaa palvelutiloja kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajan toimintaa sekä julkisia palveluja varten sekä myymälä-, liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuustiloja, opetus-, kokoontumis-, kahvila- ja ravintola- tai muita asiakaspalvelutiloja sekä hotellitoimintaa varten. Kortteliin ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa." Lisäksi konepajan yksityiskohtaisia suojelumääräyksiä on muutettu yleispiirteisemmiksi. Kerrosalojen tarkistusten johdosta korttelin 5130 rakennusoikeutta on vähennetty 400 k-m². Korttelissa 5132 messinkivalimon (rak. 11) kerrosalamerkintä on muutettu siten, että se osoittaa sekä rakennuksen nykyisen kerrosalan että kerrosalan, mikäli rakennuksen välipohjat puretaan. Korttelissa 5133 konepajaan liittyvä 1-kerroksinen rakennusosa Pursimiehenkadulla on poistettu ja vähennetty kerrosalasta (370 k-m²). Tehtyjen muutosten jälkeen kokonaiskerrosala on k-m², josta maan alle on osoitettu k-m². Korttelin 5133 muuttuneesta käyttötarkoituksesta johtuen tonttien autopaikkamääräystä on muutettu siten, että pysäköintilaitokseen saa sijoittaa enintään 400 autopaikkaa (ennen 310 ap). Lisäksi kaavaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia. Muutoksista on neuvoteltu kiinteistövirasto, rakennusviraston ja tontinvaraajan kanssa. Elmu ry:n tilajärjestelyihin on kaupunkisuunnittelulautakunnan kehotuksen johdosta tavoiteltu ratkaisua. Tilajärjestelyt edellyttävät vielä kaavaehdotuksesta riippumattomia neuvotteluja kiinteistöviraston ja Elmu ry:n kesken. Elmu ry:n toiminnalle tutkitaan sijoitusvaihtoehtoja myös kaava-alueen ulkopuolella. Kaava mahdollistaa edelleen konepajan käytön kulttuurin monitoimisalina. Kaava-alueen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Kirsi Rantama, arkkitehti, puhelin: kirsi.rantama(a)hel.fi Susanna Hantula, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: susanna.hantula(a)hel.fi

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Liitteet Otteet Anna Nervola, liikenneinsinööri, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi 1 Sijaintikartta 2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu Havainnekuva, Tehdyt muutokset 6 Vuorovaikutusraportti , täydennetty , ja sekä keskustelutilaisuuksien , ja muistiot 7 Mielipidekirjeen, muistutuksen ja kirjeen lähettäneet -luettelo 8 Muistutukset ja kirjeet 9 Osa päätöshistoriaa Ote Ne muistutukset esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Ne kirjeen lähettäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 5 Liite 6 Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 5 Liite 6 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Rämö Päätöshistoria Pöydälle HEL T Ksv 0841_1, karttaruutu G2

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Päätös Käsittely päätti panna asian viikoksi pöydälle Pöydälle päätti muuttaa asioiden käsittelyjärjestystä siten, että se käsitteli asian Akp/2 asian Vp/2 jälkeen Pöydälle Esittelijän ehdotuksesta poiketen Pöydälle Ehdotuksen mukaan Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Kirsi Rantama, arkkitehti, puhelin: kirsi.rantama(a)hel.fi Susanna Hantula, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: susanna.hantula(a)hel.fi Anna Nervola, liikenneinsinööri, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Päätös Tiivistelmä Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Länsisataman ja Punavuoren Telakkarannan alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro seuraavan lausunnon:

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 päätti (277 ) lähettää Länsisataman ja Punavuoren asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kaavamuutos mahdollistaisi nykyisin lähes käyttämättömänä olevan Telakkarannan alueen maankäytön tehostamisen ja alueen kehittämisen monipuoliseksi asuin-, toimitila- ja kulttuurialueeksi. Kaavaehdotus mahdollistaa uutta asuinrakentamista noin k-m², liike- ja toimitilarakentamista noin k-m² sekä julkista rakentamista noin k-m². Suojeltavia rakennuksia on yhteensä noin k-m². Kaava-alueen maanomistus ja maa-alueiden hallinta on hajaantunut. Alue muodostuu osasta kaupungin omistamaa tonttia 20176/20 sekä Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssipesän omistamasta tontista 20176/17. Skanska Talonrakennus Oy (jäljempänä Skanska ) on tehnyt konkurssipesän kanssa esisopimuksen konkurssipesän omistaman tontin ja sillä sijaitsevien rakennusten ostamisesta. Pääosa kaupungin omistamasta Telakanrannan osa-alueesta on vuokrattu STX Finland Oy:lle. Kaavaehdotuksen toteuttaminen edellyttää Telakkarannan alueen tarkastelemista kokonaisuutena ja sekä laajoja kiinteistö- ja muita järjestelyjä. Kaupunginhallitus on kesäkuussa 2010 varannut kaupungin omistuksessa olevat alueet pääosin Skanskalle kiinteistökehitystä varten. Nyt käsiteltävä kaavaehdotus perustuu kaupungin ja Skanskan yhteistyönä järjestettyyn kansainväliseen arkkitehtuurikutsukilpailuun. Kaavaehdotus on valmisteltu ns. kumppanuuskaavoitusmenettelynä eli kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistötoimen, Skanskan sekä muiden alueen keskeisten toimijoiden yhteistyönä. Kaavaehdotuksen toteuttamisen edellyttämien kiinteistöjärjestelyjen keskeisenä lähtökohtana on konepajarakennuksen ja sille muodostettavan tontin (Y/s-tontti 5133/1) siirtyminen Skanskalta kaupungin omistukseen. Kaupunki luovuttaisi vastavuoroisesti kaupungin omistamille alueille muodostettavat asunto- ja toimitilatontit vaiheittain Skankalle. Kaupungin ja Skanskan tavoitteena on sopia vaadittavien kiinteistöjärjestelyjen keskeisistä periaatteista ja osapuolten yhteisistä tavoitteista erillisellä kiinteistökaupan esisopimuksella, joka saatetaan kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi. Lopullisesti sopimuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Nykyisessä Nosturi-rakennuksessa toimivan Helsingin elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n (jäljempänä Elmu ) toiminnot on suunniteltu sijoitettavaksi kaupungin omistukseen siirtyvään

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 konepajarakennukseen, joka on kaavaehdotuksessa esitetty suojeltavaksi, sekä muihin konepajan läheisyydessä oleviin rakennuksiin. Kiinteistöviraston tilakeskuksen selvitysten mukaan konepajarakennuksen saneeraamiseen liittyy merkittäviä kustannuspaineita. Hankesuunnitelmaluonnoksen mukaan saneerauskustannukset ovat yli 30 miljoonaa euroa. Ennen kaavan hyväksymistä tulisi selvittää, onko taloudellisia edellytyksiä saneeraukseen kaavaehdotuksen suojelumääräykset huomioon ottaen. Kiinteistölautakunta katsoo, että saneeraukseen liittyvien kustannuspaineiden helpottamiseksi ja rakennuksen toiminnallisen suunnittelun helpottamiseksi po. rakennusta koskevien suojelutavoitteiden tulisi koskea vain rakennuksen kaupunkikuvallisia osia. Kiinteistölautakunnan mielestä asemakaavan muutosehdotus luo edellytykset korkeatasoisen ja viihtyisän sekä toiminnoiltaan monipuolisen asuin-, toimitila- ja kulttuurialueen rakentamiselle. Kiinteistölautakunta puoltaa kaavan hyväksymistä lausunnossa esitetyin huomion. Kiinteistölautakunta toteaa edelleen, että kaavamuutos edellyttänee maapoliittisia neuvotteluja alueen yksityisten maanomistajien kanssa. Kaavamuutosta ei tulisi saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ennen kuin maapoliittisten neuvottelujen tarve on lopullisesti arvioitu ja mahdollisesti vaadittava maankäyttösopimus tehty. Asemakaavan muutosehdotuksesta yleisesti Kaava-alue sijoittuu Länsisataman kaupunginosaan Telakkakadun varteen meren äärelle. Kaava-alue on sijainniltaan erinomainen. Kaavamuutos mahdollistaisi nykyisin lähes käyttämättömänä olevan Telakkarannan alueen maankäytön tehostamisen ja alueen kehittämisen monipuoliseksi asuin-, toimitila- ja kulttuurialueeksi. Kaavaehdotus mahdollistaa uutta asuinrakentamista noin k-m², liike- ja toimitilarakentamista noin k-m² sekä julkista rakentamista noin k-m². Suojeltavia rakennuksia on yhteensä noin k-m², joista suurin on kaava-alueen eteläosaan sijoittuva konepajarakennus. Kiinteistölautakunta pitää kaavaehdotuksessa asetettuja maankäytöllisiä ja toiminnallisia tavoitteita perusteltuina ja alueen maankäytön tehostamista tarkoituksenmukaisena. Kaavan toteuttamisesta kaupungille todennäköisesti tulevat erittäin korkeat kustannukset huomioiden kiinteistölautakunta pitää perusteltuna, ettei kaavaehdotuksessa osoitettua liike-/toimitila-/asuinrakennusoikeutta kaavaehdotuksen jatkosuunnittelussa vähennetä.

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Maanomistus ja -hallinta Kaava-alue käsittää yhteensä noin 4,4 ha suuruisen alueen Länsisataman kaupunginosassa. Kaava-alue muodostuu pääosin osasta kaupungin omistamaa teollisuus- ja varastorakennusten tonttia (T) 20176/20 sekä Wärtsilän Meriteollisuus Oy:n konkurssipesän omistamasta teollisuus- ja varastorakennusten tontista (T) 20176/17. Osoitteessa Telakkakatu 8 sijaitsevassa kaupungin omistamassa rakennuksessa (Nosturi) toimii vuonna 1999 solmitun huoneenvuokrasopimuksen perusteella tällä hetkellä Elmu. Hietasaaren telakan alue on ollut telakkakäytössä vuodesta 1864 alkaen. Alue on luovutettu vuonna 1895 AB Sandvikens Skeppsdocka och Mekaniska Verkstaden nimiselle yhtiölle, joka sulautui vuonna 1938 Wärtsilään. Samalla alueen hallinta siirtyi Wärtsilälle. Alueen hallinta luovutettiin vuonna 1987 perustetulle Wärtsilän Meriteollisuus Oy:lle, joka ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna Kaupunki on vuonna 1993 vuokrannut tontin 20176/20 valtaosin Kvärner Masayardsille telakkateollisuuden tarpeisiin päättyvin maanvuokrasopimuksin. Vuokra-alueen pinta-ala on noin 9,27 ha. Ainoastaan Telakkarannan alueen pohjoisin kärki, jolla sijaitsee Nosturi-rakennus, ei enää nykyisellään kuulu vuokrasopimuksen piiriin. Vuokraoikeus on sittemmin siirtynyt STX Finland Oy:lle. Kiinteistölautakunta päätti jatkaa edellä mainittua maanvuokrasopimusta saakka. Samalla sopimukseen otettiin ehto, jonka mukaan kaupungilla on oikeus varata vuokra-alueen vanhan telakka-altaan ja Telakkakadun välinen alue kaupungin määräämälle suunniteltavaksi korkeatasoiseksi ja vetovoimaiseksi toimitila- ja asuntoalueeksi. Kaupunki ja Wärtsilän Meriteollisuus Oy:n konkurssipesä ovat vuodesta 1990 alkaen kiistelleet telakkakäytössä jo vuodesta 1864 toimineen alueen (tontista 20176/20 muodostuva noin m² suuruinen alue) omistusoikeudesta ja hallintasuhteista. Korkein oikeus on vuonna 2005 antamallaan päätöksellä (KKO 2005:42) vahvistanut, että konkurssipesällä on ko. alueeseen ns. vakaa hallintaoikeus. Vakaan hallintaoikeuden keskeisenä sisältönä on konkurssipesän oikeus käyttää aluetta siihen tarkoitukseen, johon se on aikanaan luovutettu (telakkatoiminta). Korkeimman oikeuden vahvistama vakaa hallintaoikeus kohdistuu myös nyt puheena olevaan kaava-alueeseen. Kaupungin ja konkurssipesän välillä on erimielisyyttä siitä, kenelle kuuluvat vakaan hallintaoikeuden piirissä olevan noin m²

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Varauspäätös suuruisen alueen vuokraamisesta saatavat vuokratulot. Konkurssipesä katsoo vakaaseen hallintaoikeuteen perustuen, että sillä olisi oikeus vuokratuottoihin, joita kaupunki saa alueen nykyisten vuokrasopimusten perusteella. Konkurssipesä on viimeksi esittänyt, että kaupunki suorittaisi sille mm. mainitut vuokratulot viivästyskorkoineen. Vaadittu summa on yhteismäärältään karkeasti arvioiden noin 6 milj. euroa. Kaava-alueen tonttien luovuttaminen edellyttää, että konkurssipesän kaava-alueen tontteihin kohdistuva vakaa hallintaoikeus päätetään. Tämä edellyttää sopimusta kaupungin ja konkurssipesän välillä. Samalla on tarkoituksenmukaista sopia myös vakaaseen hallintaoikeuteen perustuvista vaatimuksista. Telakkarannan alue on tällä hetkellä vajaakäytössä ja pääosa kaavaalueelle sijoittuvista rakennuksista tyhjillään. Sijainniltaan keskeisen merenääreen sijoittuvan alueen kehittämiselle on suuri tarve. Kiinteistötoimi ja Wärtsilän Meriteollisuus Oy:n konkurssipesä ovat vuonna 2006 ryhtyneet neuvottelemaan alueen kehittämisen mahdollisuuksista. Neuvotteluissa on päästy yhteisymmärrykseen mm. siitä, että Telakanrannan aluetta tulee kehittää yhtenä kokonaisuutena. Konkurssipesä on neuvottelujen kuluessa etsinyt yhteistyökumppania hankkeen toteuttamiseksi. Konkurssipesä on tehnyt Skanskan kanssa esisopimuksen konkurssipesän omistaman teollisuustontin 20176/17 (ns. konepajatontin) ostamisesta. Kaupunginhallitus päätti (834 ) varata Skanskalle kiinteistökehitystä varten noin m²:n suuruisen alueen kaupungin omistamasta teollisuustontista 20176/20. Varausalue sijoittuu nyt käsiteltävän kaavaehdotuksen kaava-alueelle. Varaus on nykyisellään voimassa vuoden 2012 loppuun. Varausehtojen mukaan tavoitteena on kehittää varausalueesta sekä Skanskalle vastaisuudessa siirtyvästä konkurssipesän tontista korkeatasoinen ja vetovoimainen toimitila- ja asuntoalue ottaen huomioon alueen rakennuskannan suojelutavoitteet. Varausehtojen mukaan Skanska on tätä varten velvollinen järjestämään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailun. Edelleen varausehtojen mukaan Skanska ja kaupunki neuvottelevat varausaikana tarvittavista aluejärjestelyistä, jolloin tavoitteena on mm. konepajarakennuksen sekä siihen liittyvien rakennusten siirtyminen kaupungille tai sen määräämälle Elmun tilatarpeita varten, ns. Nosturin alueen

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 vapauttaminen rakentamista varten sekä konkurssipesän vakaan hallintaoikeuden luovuttaminen kaupungille. Alueelle tulevat asunnot toteutetaan sääntelemättömänä omistus- ja/tai vuokraasuntotuotantona. Kaavaehdotuksen toteuttaminen ja sen edellyttämät kiinteistöjärjestelyt pääpiirteissään Skanska on varausehtojen mukaisesti järjestänyt kaavalaadinnan pohjaksi arkkitehtuurikutsukilpailun yhteistyössä kaupungin kanssa. Kilpailun voitti tanskalainen arkkitehtitoimisto Lundgaard & Tranberg. Nyt käsiteltävänä oleva kaavaehdotus pohjautuu voittaneeseen kilpailuehdotukseen. Kiinteistölautakunta toteaa, että mainittu kilpailu sekä siitä saadut tulokset antavat hyvät lähtökohdat keskeiselle paikalle sijoittuvan alueen kaavoittamiselle ja kehittämiselle. Kilpailun jälkeen alueen kaavoitus on edennyt ns. kumppanuuskaavoituksena eli kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistötoimen ja Skanskan yhteistyönä. Kiinteistötoimen näkemyksen mukaan myös asemakaavan mahdollisen jatkokehittelyn tulee tapahtua tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen maanomistajien ja kaupungin keskeisten hallintokuntien sekä muiden ko. alueen toimijoiden välillä. Asemakaavaehdotuksessa sekä kaupunginhallituksen varauspäätöksessä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää laajoja kiinteistöjärjestelyjä. Kiinteistöjärjestelyjen keskeisenä lähtökohtana on konepajarakennuksen ja sille muodostettavan tontin (Y/s-tontti 5133/1) siirtyminen Skanskalta kaupungin omistukseen. Kaupunki luovuttaisi vastavuoroisesti kaupungin omistamille alueille muodostettavat asunto- ja toimitilatontit vaiheittain Skanskalle. Lisäksi kiinteistöjärjestelyiden lähtökohtana on, että STX Finland Oy:n kaava-alueeseen kohdistuva maanvuokraoikeus rakennuksineen siirtyisi Skanskalle ja Skanska vastaisi maanvuokrasopimuksen päättyessä alueen maaperän puhdistamisesta sekä tarvittavista rakennusten puruista maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Maanvuokrasopimus päätetään ennen kaavamuutoksella muodostettavien tonttien luovuttamista. Tällä tavalla kaupungin omistamalle maalle muodostettavat tontit saadaan kaupungin suoraan hallintaa. Kiinteistötoimi on käynyt varauspäätöksessä asetettujen tavoitteiden ja käsiteltävän asemakaavan toteuttamiseksi laaja-alaisesti neuvotteluja Skanskan, Elmun sekä muiden alueen toimijoiden kanssa. Kaupunginhallituksen varauspäätöksen sekä

35 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 asemakaavaehdotuksessa asetettujen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kaikkia osapuolia tyydyttävän kokonaisratkaisun löytämistä. Skanskan ja Elmun kanssa käytävien neuvotteluiden keskeisiä kysymyksiä tässä vaiheessa ovat: - Konepajarakennuksen ja siihen liittyvän tontin (Y/s-tontti 5133) siirtäminen Skanskalta kaupungin omistukseen ja siirtoon liittyvät ehdot. - Pilaantunut maaperä sekä säilyvien rakennusten (erityisesti konepaja) saastuneiden rakenneosien kunnostamisvastuu sekä näistä aiheutuvien kustannusten jakaminen osapuolten (kaupunki ja Skanska) kesken. - Konepajarakennuksen saneeraaminen Skanskan tai muun toimijan toimesta. - Konkurssipesän vakaan hallintaoikeuden päättäminen sekä hallintaoikeuteen perustuvien vaatimuksien rauettaminen. - STX Finland Oy:n kaava-alueeseen kohdistuvan maanvuokrasopimuksen siirtyminen Skanskalle ja maanvuokrasopimuksen päättäminen. - Maanvaihtojen ja tontinluovutuksen aikataulu ja vaiheistus sekä tontinluovutukseen liittyvät keskeiset ehdot. - Elmun taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset siirtää toiminta Nosturista konepajarakennukseen sekä muihin kaupungille tuleviin rakennuksiin. Kiinteistöjärjestelyiden ja alueen tulevan toteuttamisen tavoitteena on muun ohella pidetty sitä, että kaupungille asemakaavan toteuttamisesta tulevat kustannukset pyritään suorittamaa mahdollisimman pitkälle maanvaihdoin. Kaupungin ei siten suorittaisi esim. konepajanrakennuksesta ja siihen liittyvästä tontista Skanskalle erillistä rahallista korvausta. Myös konepajarakennuksen saneerauksesta aiheutuvat kustannukset maksettaisiin maanvaihdoin, mikäli konepajarakennus saneerataan Skanskan toimesta. Kiinteistöjärjestelyissä tonttien luovutushinnoittelu perustuu käypään arvoon, joka varmistetaan asiantuntija-arvioin. Kiinteistötoimen tavoitteena on päästä Skanskan, ja tarvittavilta osin myös Elmun, kanssa neuvottelutulokseen kuluvan vuoden aikana. Skanskan kanssa solmittaisiin kiinteistökaupan esisopimus, jolla sovittaisiin tulevien kiinteistöjärjestelyjen keskeisistä periaatteista ja osapuolten yhteisistä tavoitteista. Elmun kanssa on tarkoitus tehdä

36 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 erillinen esisopimus Elmun toimintojen siirtämisestä konepajarakennukseen. Mainitut sopimukset saatetaan erikseen kiinteistölautakunnan hyväksyttäviksi. Kiinteistökaupan esisopimuksen hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto. Nosturi-rakennus ja konepajarakennuksen hankesuunnittelun tilanne Osoitteessa Telakkakatu 8 sijaitseva ns. Nosturin rakennus on vuonna 1998 siirtynyt kaupungin omistukseen. Kiinteistöviraston tilakeskus on vuokrannut Nosturin rakennuksen huoneenvuokrasopimuksin Elmulle vuonna Elmu on voittoa tavoittelematon yhdistys. Nosturirakennus on saneerattu musiikki- ja kulttuuritaloksi, jossa on muun ohella konserttisali noin 900 hengelle, ravintola-, toimisto-, studio- ja varastotiloja sekä bändiharjoittelutiloja. Elmun Nosturissa järjestämissä konserteissa on vuosittain noin tuhatta kävijää ja yli 50 bändiä käyttää harjoittelutiloja. Tämän lisäksi Elmu järjestää runsaasti muita tapahtumia. Nosturista onkin tullut yksi Helsingin keskeisistä tapahtumapaikoista erityisesti nuorisolle ja nuorille aikuisille. Kaavaehdotuksessa nykyinen Nosturi-rakennuksen alue on osoitettu asuntorakentamista (kerrostalo) varten. Kiinteistötoimen näkemyksen mukaan tätä voidaan pitää perusteltuna, koska Nosturi-rakennuksen purkaminen mahdollistaa merkittävän maankäytön tehostamisen. Samalla Nosturi-rakennuksen alueen vapauttaminen muuhun rakentamiseen mahdollistaa koko Telakkarannan alueen tarkastelemisen toiminnallisena ja kaupunkikuvallisena kokonaisuutena. Kaavaehdotuksessa asetettujen tavoitteiden toteuttaminen ei kiinteistötoimen näkemyksen mukaan ole mahdollista ilman Nosturi-rakennuksen purkamista ja alueen maankäytön kehittämistä. Kiinteistötoimi on kaupunginhallituksen varauspäätökseen perustuen lähtenyt selvittämän mahdollisuuksia siirtää Elmun nykyiset toiminnot Nosturi-rakennuksesta kaava-alueen eteläosassa sijaitsevaan vanhaan nyt kaavaehdotuksessa suojeltavaksi esitettävään konepajarakennukseen. Tämä tavoite on ollut myös asemakaavaehdotuksen laadinnan pohjana. Kiinteistötoimi pitää perusteltuna, että korvaavat tilat Elmun toimintaa varten pyritään osoittamaan ensisijaisesti Telakkarannan alueelta. Elmun toiminta on vuosien saatossa vakiintunut po. alueelle ja korvaavien tilojen löytäminen muualta vastaavien liikenneyhteyksien päästä olisi todennäköisesti vaikeaa. Elmun ja muiden kulttuurialan toimijoiden sijoittuminen alueelle näiden tuomine oheispalveluineen (esim. ravintola- ja seminaaripalvelut) tukisi myös kaavaehdotuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista, joiden mukaan alueesta pyritään

37 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 luomaan toiminnoiltaan monipuolinen osa kaupunkilaisten yhteistä merellistä Helsinkiä. Kiinteistöviraston tilakeskus on Elmun toimintojen siirtämistä koskevien taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten selvittämiseksi laatinut yhteistyössä Elmun kanssa hankesuunnitelman, joka on tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Hankesuunnitelmaluonnos perustuu siihen, että Nosturin musiikkitalotoiminta siirrettäisiin Telakkarannan kaava-alueen eteläpäähän, jonne Elmulle varustetaan konepajarakennus musiikin ja kulttuurin monitoimitaloksi. Lisäksi tontilla (Y/s-tontti 5133/1) sijaitseva palkkakonttorirakennus saneerattaisiin toimistotiloiksi ja telakan alueelta kaupungille siirrettävä rakennus (ns. rakennus 31) musiikin harjoitustiloiksi. Elmun toiminta jatkuisi alueella keskeytyksettä. Vuonna 1916 rakennettu konepajarakennus on mittasuhteiltaan, rakenteeltaan ja tyyliltään erinomainen konserttihalliksi, jota vastaavaa ei ole Helsingissä eikä kiinteistötoimen tietojen mukaan myöskään muualla Suomessa. Toteutuessaan konepajahalliin suunniteltu hanke loisi kokoluokaltaan (noin hengen konserttisali) kansainvälisestikin merkittävät puitteet sähköisesti vahvistetulle musiikille ja muulle kulttuuritoiminnalle. Tilat on tarkoitus suunnitella muuntojoustaviksi siten, että tiloissa voidaan järjestää myös pienempiä konsertti- ja klubitapahtumia sekä muita kulttuuritapahtumia osin myös samanaikaisesti. Tämä parantaisi todennäköisesti merkittävästi tilojen käyttöastetta. Konepajarakennus ja muut kyseiselle tontille sijoittuvat rakennukset ovat osin huonokuntoisia, mutta kunnostuskelpoisia. Nykyisellään ne eivät kuitenkaan tilajärjestelyiltään sovellu suunniteltuun uuteen käyttötarkoitukseen. Niistä puuttuvat nykyaikaiset talotekniset järjestelmät, ja niissä on havaittu merkittäviä määriä haitta-aineita. Hankesuunnitelmaa konepajarakennuksen muuttamisesta konserttitilaksi ei ole vielä tuotu kiinteistölautakunnan käsittelyyn. Myöskään päätöstä Elmun tai jonkun muun toimijan siirtymisestä konepajarakennukseen ei ole tehty. Jotta konepajan suunniteltu käyttöönotto olisi mahdollista, tulisi sen hankesuunnitelman mukaisia yli 30 miljoonan euron suuruisia korjauskustannuksia saada oleellisesti tämän hetkisiä alhaisemmiksi. Vaihtoehdoksi konepajarakennuksen ja muiden rakennusten perusparantamiselle Elmulle on etsitty korvaavia tiloja muualta kaupungin valmiista rakennuskannasta, mutta sellaisia ei ole ollut löydettävissä. Uudisrakentamisen kustannukset puolestaan eivät todennäköisesti olisi merkittävästi konepajarakennuksen (ym.

38 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 rakennusten) saneeraamista pienemmät, jos otetaan huomioon mahdolliset uuden tontin kaupunkikuvallisten vaatimusten aiheuttamat lisäkustannukset sekä vaihtoehtoisesta maankäytöstä johtuvat laskennalliset kustannukset. Maapoliittiset neuvottelut ja maankäyttösopimuksen tarve Asemakaavan muutosehdotus käsittää yksityisessä omistuksessa olevan teollisuus- ja varastorakennusten tontin (T) 20176/17. Kaavaehdotuksella tontin käyttötarkoitusta on tarkoitus muuttaa siten, että siitä muodostuu kulttuuritoimintoja varten varattu tontti (Y/s) 5133/1. Lisäksi nykyinen tontti muodostaisi osan uudesta toimitilarakennusten korttelialueen tontista (KTYA/s) 5132/1. Kaupunginhallituksen vahvistamien maanpoliittisten periaatteiden mukaan yksityisen maanomistajan tulee tehdä kaupungin kanssa maankäyttösopimus, mikäli asemakaavan tuoma laskennallinen arvonnousu ylittää euroa. Nyt käsiteltävässä tapauksessa voidaan pitää todennäköisenä, että asemakaavan muutoksen hyväksyminen edellyttää maapoliittisia neuvotteluja tontin 20176/17 omistajan kanssa. Kiinteistötoimi toteaa, ettei asemakaavan muutosta tulisi saattaa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ennen kuin maankäyttösopimuksen tarve on lopullisesti arvioitu ja mahdollisesti tarvittava maankäyttösopimus tehty. Maankäyttösopimusasia pyritään saattamaan kiinteistölautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi samassa yhteydessä edellä selostetun kiinteistönkaupan esisopimuksen kanssa. Asemakaavaratkaisut ja kaavamääräykset Asuin- ja toimitilakorttelit Asuin- ja toimitilojen korttelialueiden (AK, KTYA/s) tontit ovat rakennettavuudeltaan haastavia. Kortteleiden ja tonttien rakentaminen edellyttää laajoja yhteisjärjestelyjä mm. kortteleiden alle osoitetusta yhteispysäköintilaitoksesta johtuen. Tonttien rakentaminen yhden toimijan toimesta on tällöin perusteltua. Rakentamista koskevat kaavamääräykset ovat monelta osin hyvin yksityiskohtaisia ja saattavat perusteettomasti vaikeuttaa kohteiden toteutussuunnittelua ja lisätä rakentamiseen liittyviä kustannuspaineita. Erityisesti tämä korostuu asemakaavalla suojeltaviksi osoitettujen rakennusten suojelumääräyksissä (sr-2, sr-3 ja sr-3a), jotka ulottuvat myös rakennusten sisätiloihin. Ahtaasti tulkittuna sisätiloja koskevat

39 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Lopuksi suojelumääräykset tulevat vaikeuttamaan säilyvien rakennusten saneeraamista ja ottamista uuteen käyttöön. Rakennusten saaminen uuteen käyttöön edistää kuitenkin jo itsessään merkittävästi rakennusten keskeisten suojeluarvojen säilymistä. Kiinteistötoimen näkemyksen mukaan kaavan jatkosuunnittelussa tulee hyödyntää kumppanuuskaavoituksella saavutettavaa rakennusteknistä ja muuta osaamista laadukkaan ja kaikkia osapuolia tyydyttävän kokonaisratkaisun löytämiseksi. Yleisten rakennusten korttelialueet (Y/s) Kiinteistötoimen näkemyksen mukaan konepajatontin rakennusten perusparantaminen Elmun käyttöön tukee rakennussuojelullisia tavoitteita. Sekä konepaja että sen viereinen palkkakonttori on kaavaehdotuksessa esitetty suojeltaviksi. Palkkakonttorin suojelussa edellytetään pääosin vain ulkokuoren säilyttämistä, mutta konepajan osalta suojelumääräys koskee myös merkittäviä osia sisätiloista. Sisäpuolen hallimaisen tilanäkymän säilyttäminen täysin eheänä ei mahdollista tavoitetta konserttikävijän salin toteuttamisesta. Konepajatoiminnasta rakenteisiin imeytyneiden haitallisten aineiden poistaminen tai haitattomaksi saattaminen edellyttää useimmissa tapauksissa koko rakenteen purkamista tai peittämistä. Sisätilojen suojelu sellaisenaan merkitsee mittavaa taloudellista panostusta tai on kokonaan mahdotonta terveellisyys- ja turvallisuussyistä. Kiinteistötoimen näkemyksen mukaan konepajarakennuksen suojelumääräysten tulisikin koskea vain rakennuksen kaupunkikuvallisia osia. Samoin tontin käyttötarkoitusta tulisi väljentää niin, että se mahdollistaisi myös muun kuin Y-käytön, esimerkiksi PVkäytön eli huvi- ja viihderakennusten korttelialueen. Kaavaehdotuksen ja kaupunginhallituksen varauspäätöksen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kaikkia osapuolia tyydyttävän kokonaisratkaisun löytämistä, joka saattaa osoittautua haastavaksi. Kiinteistölautakunta pitää tärkeänä, että laadittava asemakaava mahdollistaa suojeltavaksi esitetyn konepajarakennuksen ottamisen kaikkia kuntalaisia hyödyttävään käyttöön. Kaavassa asetetut suojeluja muut määräykset eivät saa vaarantaa tätä tavoitetta. Toteutuessaan konepajarakennuksesta voi tulla Suomen ja myös Euroopan tasolla merkittävä musiikin ja esittävän taiteen monitoimitalo, jota käyttäisi vuosittain todennäköisesti satoja tuhansia kaupunkilaisia ja alan

40 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Käsittely harrastajia. Toteutuessaan konepajarakennus tukisi näin myös Länsisataman alueen elävöittämistä ja kaupungin elinkeinostrategisia tavoitteita, joissa korostetaan mm. kulttuuritapahtumien merkitystä kaupungille ja sen elinkeinonharjoittajille. Kaavan toteuttaminen edellyttänee kaupungilta erittäin merkittäviä taloudellisia panostuksia. Kaavaehdotuksen jatkokehittelyssä tulee pyrkiä erityisesti varmistamaan, etteivät valittavat kaavaratkaisut aiheettomasti heikennä asemakaavan taloudellista toteutuskelpoisuutta. Kiinteistölautakunta puoltaa asemakaavan hyväksymistä edellä esitetyin huomion Esittelijän ehdotuksesta poiketen Juhani Tuuttila: Muutan esitystäni seuraavasti: Lausuntoehdotuksen 57. kappaleen viimeinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti: Samoin tontin käyttötarkoitusta tulisi väljentää niin, että se mahdollistaisi myös muun kuin Y-käytön, esimerkiksi PVkäytön eli huvi- ja viihderakennusten korttelialueen. Vastaehdotus: Tuula Paalimäki: Esitän seuraavan vastaehdotuksen: Lausuntoehdotuksen 46. kappaleen loppuun lisätään kolme uutta seuraavan sisältöistä virkettä: Hankesuunnitelmaa konepajarakennuksen muuttamisesta konserttitilaksi ei ole vielä tuotu kiinteistölautakunnan käsittelyyn. Myöskään päätöstä Elmun tai jonkun muun toimijan siirtymisestä konepajarakennukseen ei ole tehty. Jotta konepajan suunniteltu käyttöönotto olisi mahdollista, tulisi sen hankesuunnitelman mukaisia yli 30 miljoonan euron suuruisia korjauskustannuksia saada oleellisesti tämän hetkisiä alhaisemmiksi. Kannattajat: Sole Molander Vastaehdotus: Jyrki Lohi: Esitän seuraavan vastaehdotuksen: Lausuntoehdotuksen 6. kappaleeseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen kolmas ja neljäs virke: Hankesuunnitelmaluonnoksen mukaan saneerauskustannukset ovat yli 30 miljoonaa euroa. Ennen kaavan hyväksymistä tulisi selvittää, onko taloudellisia edellytyksiä saneeraukseen kaavaehdotuksen suojelumääräykset huomioon ottaen. Kannattajat: Tuula Paalimäki

41 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Lausuntoehdotuksen 46. kappaleen loppuun lisätään kolme uutta seuraavan sisältöistä virkettä: Hankesuunnitelmaa konepajarakennuksen muuttamisesta konserttitilaksi ei ole vielä tuotu kiinteistölautakunnan käsittelyyn. Myöskään päätöstä Elmun tai jonkun muun toimijan siirtymisestä konepajarakennukseen ei ole tehty. Jotta konepajan suunniteltu käyttöönotto olisi mahdollista, tulisi sen hankesuunnitelman mukaisia yli 30 miljoonan euron suuruisia korjauskustannuksia saada oleellisesti tämän hetkisiä alhaisemmiksi. Jaa-äänet: 0 Ei-äänet: 8 Heidi Ekholm-Talas, Jyrki Lohi, Sole Molander, Tuula Paalimäki, Kirsi Pihlaja, Olli Saarinen, Kermen Soitu, Tuomas Viskari Tyhjä: 0 Poissa: 1 Tuomo Valve 2 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Lausuntoehdotuksen 6. kappaleeseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen kolmas ja neljäs virke: Hankesuunnitelmaluonnoksen mukaan saneerauskustannukset ovat yli 30 miljoonaa euroa. Ennen kaavan hyväksymistä tulisi selvittää, onko taloudellisia edellytyksiä saneeraukseen kaavaehdotuksen suojelumääräykset huomioon ottaen. Jaa-äänet: 0 Ei-äänet: 7 Jyrki Lohi, Sole Molander, Tuula Paalimäki, Kirsi Pihlaja, Olli Saarinen, Kermen Soitu, Tuomas Viskari Tyhjä: 1 Heidi Ekholm-Talas Poissa: 1 Tuomo Valve Pöydälle Esittelijä osastopäällikkö

42 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Juhani Tuuttila Lisätiedot Sami Haapanen, toimistopäällikkö, puhelin: sami.haapanen(a)hel.fi Heli Marstio, projektiarkkitehti, puhelin: heli.marstio(a)hel.fi Kulttuurikeskus HEL T Telakkarannan asemakaava-alue rajautuu Munkkisaarenkatuun, Telakkakatuun ja Hietalahden altaaseen. Kaavamuutos liittyy kaupungin rakennemuutokseen entisellä telakka-alueella Hernesaaressa ja sen ympäristössä. Asemakaavalla täydennetään ranta-alueen saavutettavuus ja luodaan sijainnin edellyttämä kaupunkikuva Eiranrannan ja Hietalahden torin välisellä alueella. Kaavoituksen lähtökohtana on ollut kehittää Telakkarannasta toiminnallisesti monipuolinen kantakaupungin kohtaamispaikka, jossa kulttuuri, design ja omaleimainen asuminen ja vapaa-aika yhdistyvät. Telakkarannan suunnittelu käynnistettiin kansainvälisellä arkkitehtuurikutsukilpailulla syksyllä Sen voitti tanskalainen arkkitehtitoimisto Lundgaard & Trandber Arkitekter A/S. Suunnittelun lähtökohtia ovat olleet alueen merellisyys, historiallisuus ja punatiilinen rakennusperintö. Suunnittelussa on etsitty arkkitehtonisesti korkeatasoista ratkaisua. Alueella on useita kulttuurihistoriallisesti ja rakennusteollisesti arvokkaita rakennuksia ja telakkanostureita, joiden osalta kaupunginmuseon johtokunta on antanut asiantuntijalausuntonsa ( ). Museo on osallistunut kaavoitus- ja suojeluprosessiin ja suojelumääräyksissä on pyritty ottamaan huomioon rakennusten tuleva käyttö. Mm. ns. Konepaja -rakennus on sr-2 määräyksellä luokiteltu rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti huomattavan arvokkaaksi rakennukseksi. Kulttuurikeskuksen näkökulmasta kaava-alueen merkittävin toiminnallinen muutos on se, että Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n nykyinen toimitila Nosturi purettaisiin ja korvattaisiin asuinrakentamisella. Kaava-alue on varattu Skanska Talonrakennus Oy:lle kiinteistökehitykseen vuonna Varauksen aikana on ollut määrä tutkia ns. Konepajahallin (Telakkakatu 6) ja sen ympäristön

43 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 rakennusten muuttaminen Elävän musiikin keskus ELMU ry:n tilatarpeita varten. on edelleen päättänyt antaa ohjeen, jonka mukaan jatkosuunnittelussa pyritään ottamaan huomioon Elmun tilatarve kaava-alueelta tai sen ulkopuolelta. Asiaan tavoitellaan ratkaisua ennen kaavaprosessin päättymistä. Elävän musiikin yhdistys Elmu ry on lähettämässään kannanotossa ilmoittanut puoltavansa asemakaavan muutosta vain mikäli taataan yhdistyksen toiminnan jatkuminen keskeytyksettä Telakkarannassa siinä muodossa kuin hankesuunnitelmassa on esitetty. Kulttuurikeskus ilmoittaa lausuntonaan, että Telakkarannan toteutus edistää ns. luovan talouden edellytyksiä alueella miltä osin se tukee kaava-aluetta ympäröivien alueiden luontaista kehitystä. Kulttuurikeskus katsoo välttämättömäksi, että Elävän musiikin keskus ELMU ry:n tila-asia ratkaistaan kaavoituksen yhteydessä. Elmun konsertti- ym. toiminta on jo vakiintunut osa kaupunkikulttuuria ja keskeinen kevyen musiikin näyttämö ja kohtaamispaikka. Vuosittaisia kävijöitä on Elmu ry:n ilmoituksen mukaan Tämän lisäksi Nosturilla on bändien harjoitustiloja. Elävän musiikin keskus ELMU ry:n toiminta tukee alueelle kaavailtua profiilia. Tekemällä Elmun tiloja koskevat päätökset hallitusti ja samanaikaisesti taataan kaavaprosessin eteneminen niin, että kaikki osapuolet voivat edistää alueen kehitystä toivottuun suuntaan. Kaupunginmuseon johtokunta on asiantuntijaelimenä antanut lausuntonsa kaavan toteuttamisen kaupunkikuvallisista vaikutuksista, miltä osin kulttuurikeskus viittaa annettuun lausuntoon. Kulttuurikeskus puoltaa asemakaavan muutosehdotusta edellä mainituin reunaehdoin Lausunto annettu Lisätiedot Paiju Tyrväinen, vs. osastopäällikkö, puhelin: paiju.tyrvainen(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös

44 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaavamuutoksen pohjaksi järjestetyn arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen ratkaisu on arkkitehtonisesti mielenkiintoinen, joka liittää Telakkarannan osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Ehdotuksessa on alueen rakennusoikeutta lisätty huomattavasti, jolloin rakennusten korkeudet kasvavat huomattavasti. Suunniteltavat rakennukset varjostavat enemmän Telakkapuistikkoa kuin asemakaavamuutoksessa purettavaksi esitetyt nykyiset rakennukset. Yleisten töiden lautakunta katsoo, että asemakaavassa on varmistuttava Telakkapuistikossa sijaitsevan leikkipaikan riittävästä auringonvalon saannista. Erityisesti kortteliin 5130 esitetty 12- kerroksinen asuintalo poikkeaa korkeudeltaan oleellisesti viereisen asuinkorttelin rakennuskorkeudesta, joten sen osalta tulisi pyrkiä matalampaan rakennusmassoitteluun. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksessa esitetään rannan ja katutilojen yhdistämistä aukioilla, portaikoilla sekä luiskilla. Muutosehdotuksessa ei ole esitetty riittävän tarkkoja selvityksiä tai suunnitelmia alueen liittymisestä Telakkakatuun. Samoin mahdollisten portaikkojen ja luiskien vaikutusta alueen esteettömyyteen ja talvikunnossapitoon ei ole selvitetty. Portaikoista, luiskista ja esteettömistä reiteistä tulee esittää periaatesuunnitelmat. Telakkarannan alueelle suunniteltu toiminta, kuten konsertit sekä muu musiikki- ja kulttuuritoiminta, on sen luontoista, että alueella tulee noudattaa esteettömyyden erityistason vaatimuksia. Yleisten töiden lautakunta esittää, että kaavamääräystä muutetaan siten, että kiinteistöjä Ak 5130, Ak 5131, Ak 5132 palvelevat portaat ja luiskat sijoitetaan Hietalahdenlaiturin puolella kyseisten tonttien puolelle. Tonttialueita tulee laajentaa niin, että portaat ja luiskat mahtuvat tonteille. Portaiden ja luiskien tarve johtuu kiinteistöille kuuluvista kansirakenteista, jotka ovat noin kaksi metriä korkeammalla kuin satamalaituri. Portaiden ja luiskien rakentamisen ja ylläpidon kustannukset kuuluvat kiinteistöille. Yleisten töiden lautakunta katsoo, että kortteleiden väleissä olevat Punavuorenkadun ja Merimiehenkadun kohdat, joiden alle on sijoitettu viereisiin kortteleihin kuuluvia tiloja, liitetään osaksi kyseisiä kortteleita 5130, 5131 ja Asemakaavamääräyksissä kyseiset alueet osoitetaan yleiselle jalankululle kuuluviksi alueiksi, joita ei saa aidata. Telakkarannan kävelyalueiden taso tulee pyrkiä sovittamaan Telakkakadun tasoon, erityisesti Merimiehenkadun kohdalla. Rannassa olevaa kahta telakkanosturia esitetään suojeltavaksi s-1 merkinnällä. Suojelu on vaativa toimenpide. Nostureita ovat työkoneita,

45 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 joilla on rajallinen ja turvallinen käyttöikä. Sen täytyttyä ne täytyy poistaa käytöstä. Raskaiden työkoneiden pitkäaikainen suojelu tarkoittaa käytännössä niiden museointia. Yleisten alueiden rakenteita koskevat erittäin tiukat turvamääräykset. Yleisellä katualueella seisovat korkeat, museoidut nosturit vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja säännöllisiä turvatarkastuksia. Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä vanhenevien koneiden pitkäaikaiseen ylläpitoon ja niiden konservointiin vaadittavaa asiantuntemusta. Myös nostureiden aiheuttamat turvallisuusriskit, kuten talvisin niihin kertyvä jää, joka voi tippua, tulee selvittää ennen suojelupäätöksen tekemistä. Raskaiden työkoneiden pitkäaikainen säilyttäminen tarkoittaa käytännössä niiden museoimista tai osoittamista uuteen käyttöön. Uuden käyttötarkoituksen löytäminen nostureille on vaikeata. Yleisten töiden lautakunta esittää, että nostureita ei suojella kaavamääräyksellä ja niiden käyttöä muistumana teollisuushistoriasta tutkitaan muilla keinoin. Asemakaavamuutoksesta ei käy ilmi nostureiden sijaintia. Kaavamääräyksissä nostureiden sijainti täytyy olla ohjeellisesti merkitty. Ilman määrälaskentaa nostureiden suojelun tarkan kustannusarvion laskeminen on mahdotonta, mutta nostureiden perusteellinen kunnostaminen ja tarvittavat muutostyöt tulevat maksamaan useita satoja tuhansia euroja. Kustannus asettunee 0,5-1 miljoonan euron välille todennäköisesti lähemmäksi miljoonaa euroa. Tässä hintaarviossa nostureihin ei rakenneta mitään uusia toimintoja tai tiloja. Nostureiden suojelu voi siis nostaa rakentamiskustannuksia korkeimmillaan noin 1 miljoonalla eurolla. Pitkäaikaisia kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu. Laitureiden kunnosta on teetetty tutkimus, jonka pohjalta on arvioitu kunnostustoimenpiteiden kustannuksiksi noin miljoona euroa. Kaavan vaikutusten arviointia tulee tarkistaa niin, että se sisältää myös suojeltavien nostureiden vaatiman pitkäaikaisen kunnossapidon ja ylläpidon kustannukset sekä laitureiden kunnostuksesta aiheutuvat kustannukset. Asemakaavaselostuksessa on maininta siitä, että alueelle on mahdollista sijoittaa vesibussilaituripaikka. Yleisten töiden lautakunta katsoo, että vesibussipaikka pitää merkitä myös asemakaavaan. Yleisten alueiden toteutuskustannukset ovat noin 5,1 miljoonaa euroa sisältäen rakennusvirastolle kuuluvat Telakkakadun kunnostuksen kustannukset. Tämä kustannusarvio ei sisällä edellä mainittuja nostureiden korjaus- ja suojelukustannuksia. Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

46 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Käsittely Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan Esittelijän muutokset: Lisätään päätösehdotuksen alkuun seuraava uusi kappale: "Asemakaavamuutoksen pohjaksi järjestetyn arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen ratkaisu on arkkitehtonisesti mielenkiintoinen, joka liittää Telakkarannan osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Ehdotuksessa on alueen rakennusoikeutta lisätty huomattavasti, jolloin rakennusten korkeudet kasvavat huomattavasti. Suunniteltavat rakennukset varjostavat enemmän Telakkapuistikkoa kuin asemakaavamuutoksessa purettavaksi esitetyt nykyiset rakennukset. Yleisten töiden lautakunta katsoo, että asemakaavassa on varmistuttava Telakkapuistikossa sijaitsevan leikkipaikan riittävästä auringonvalon saannista. Erityisesti kortteliin 5130 esitetty 12- kerroksinen asuintalo poikkeaa korkeudeltaan oleellisesti viereisen asuinkorttelin rakennuskorkeudesta, joten sen osalta tulisi pyrkiä matalampaan rakennusmassoitteluun." Päätösehdotuksen toisen kappaleen ensimmäisessä virkkeessä olevat numerot: "20175 muutetaan 5130, muutetaan 5131 ja KTY ja KL-1 muutetaan 5132." Korvataan toisen kappaleen kaksi viimeistä virkettä seuraavasti: "Yleisten töiden lautakunta katsoo, että kortteleiden väleissä olevat Punavuorenkadun ja Merimiehenkadun kohdat, joiden alle on sijoitettu viereisiin kortteleihin kuuluvia tiloja, liitetään osaksi kyseisiä kortteleita 5130, 5131 ja Asemakaavamääräyksissä kyseiset alueet osoitetaan yleiselle jalankululle kuuluviksi alueiksi, joita ei saa aidata." Lisätään toisen kappaleen loppuun seuraava virke: "Telakkarannan kävelyalueiden taso tulee pyrkiä sovittamaan Telakkakadun tasoon, erityisesti Merimiehenkadun kohdalla." Lisätään kappaleen neljä alkuun seuraavat virkkeet: "Raskaiden työkoneiden pitkäaikainen säilyttäminen tarkoittaa käytännössä niiden museoimista tai osoittamista uuteen käyttöön. Uuden käyttötarkoituksen löytäminen nostureille on vaikeata." ja saman kappaleen loppuun seuraavat virkkeet: "Asemakaavamuutoksesta ei käy ilmi nostureiden sijaintia. Kaavamääräyksissä nostureiden sijainti täytyy olla ohjeellisesti merkitty."

47 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Kappaleen viisi virkkeet: "Laitureiden kunnosta on teetetty tutkimus, mutta kunnostustoimenpiteistä ei ole tehty kustannusarviota. Laitureiden kunnostus maksanee halvimmillaan satojatuhansia euroja." Korvataan virkkeellä: "Laitureiden kunnosta on teetetty tutkimus, jonka pohjalta on arvioitu kunnostustoimenpiteiden kustannuksiksi noin miljoona euroa." Lisätään kappaleen viisi loppuun seuraavat virkkeet: "Asemakaavaselostuksessa on maininta siitä, että alueelle on mahdollista sijoittaa vesibussilaituripaikka. Yleisten töiden lautakunta katsoo, että vesibussipaikka pitää merkitä myös asemakaavaan." Pöydälle Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: anu.kiiskinen(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi Pelastuslautakunta HEL T Päätös Lautakunta päätti todeta, että sillä ei ole huomautettavaa pelastustoimen osalta koskien 5. kaupunginosan (Punavuori) vesialuetta koskevan asemakaavaehdotuksen ja 5. kaupunginosan (Punavuori) katu- ja vesialuetta ja kaupunginosan rajaa, 6. kaupunginosan (Eira) katualuetta ja kaupunginosan rajaa sekä 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin tonttia 17 ja osaa tontista 20 sekä katu- ja vesialuetta (muodostuvat uudet korttelit 5130, 5131, 5132 ja 5133) koskevan asemakaavan muutosehdotukseen nro Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 Esittelijä Lisätiedot pelastuskomentaja Simo Weckstén Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin:

48 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 esko.rantanen(a)hel.fi Kaupunginmuseon johtokunta HEL T Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö Päätös Helsingin kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa Telakkarannan asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta seuraavan lausunnon: Telakkarannan alue rajautuu Munkkisaarenkatuun, Telakkakatuun ja Hietalahden altaaseen. Alueella on useita kulttuurihistoriallisesti ja teollisuushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. hyväksyi alueen asemakaavan muutoksen suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi Siinä suojelukohteiksi määriteltiin alueen vanhinta punatiilistä rakennuskantaa edustavat telakan rakennukset alueen eteläosassa. Alueen pohjoisosa oli varattu asuinkäyttöön. Telakkarannan suunnittelu käynnistyi alueelle järjestettävällä kansainvälisellä arkkitehtuurikutsukilpailulla syksyllä Kilpailun voitti tanskalainen arkkitehtitoimisto Lundgaard & Tranberg Arkitekter A/S. Kaupunkikuvallisesti alueen historia on suunnitelmassa otettu huomioon käyttämällä punatiiltä julkisivumateriaalina. Uudisrakennusten korkeus on kaavaehdotuksessa III XII kerrosta. Suunnittelun lähtökohtia ovat olleet paikan luonteeseen kuuluvat merellisyys ja punatiilinen rakennusperintö. Asemakaavan tavoitteena on korttelirakenne, joka parantaa alueen kytkeytymistä osaksi kantakaupunkia ja mahdollistaa ympäröivien korttelialueiden luontevat yhteydet ja katunäkymät rantalaiturille. Kaupunginmuseo on antanut Telakkarannan asemakaavan muutosluonnoksesta lausunnon Sen jälkeen on annettu lausunto päivitetystä luonnoksesta , joka poikkesi aiemmasta rakennussuojelun osalta siten, että konepajarakennus on merkitty suojelumerkinnällä sr-2 sr-1:n sijaan, ja muut suojeltavat rakennukset ovat merkitty sr-3 -merkinnöillä. Entinen varastorakennus, nykyinen Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n konserttitila, ei sisälly asemakaavassa suojeltaviin tai säilyviin rakennuksiin. Suojelumääräyksissä on pyritty ottamaan huomioon rakennusten tuleva käyttö ja suojelutavoitteiden yhteensovittaminen. Edelleenkin

49 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 yksityiskohtaisten suojelumääräysten tavoitteena on turvata kulttuurihistoriallisesti arvokkaan teollisuusympäristön olennaisten ominaispiirteiden säilyminen. Konepajan sr-2 määräyksessä edellytetään rakennusluvan yhteydessä kaupunginmuseon lausuntoa. Kaupunginmuseon johtokunta pitää kuitenkin erittäin huolestuttavana asemakaavaehdotuksen mahdollistamaa kantakaupungin rakentamista huomattavasti korkeampaa asuin- ja toimitilarakentamista alueella. Toimitilarakennusten korttelialueelle on mahdollista rakentaa kahdeksankerroksinen uudisrakennus suojeltavan rakennuksen päälle (puutyöpaja). Uudisrakennus poikkeaa mittakaavaltaan suuresti telakan punatiilisestä konepaja- ja verstasarkkitehtuurista. Kaavan mahdollistava rakentaminen ja puutyöpajan rakennussuojelu ovat vaikeasti yhteen sovitettavia tavoitteita. Suojelumääräyksessä tämä on otettu huomioon seuraavasti: Sisätilojen korjaus- ja muutostyöt sekä uudisrakennuksen edellyttämät kantavat uudet rakenteet tulee toteuttaa siten, että sisätilan eheys säilyy. Asemakaavaehdotuksen S-1 määräys koskee telakan laiturialueen teollisuuskäyttöön liittyvien osien, kuten raiteiden ja telakkanostureiden, säilyttämistä. Kaupunginmuseon johtokunnan näkemyksen mukaan merkintä vastaa suojelutavoitteita. Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta edellä mainituin huomautuksin. Esittelijä Lisätiedot yksikön päällikkö Anne Mäkinen Sari Saresto, tutkija, puhelin: sari.saresto(a)hel.fi Ympäristölautakunta HEL T Päätös Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon. Merkittävimmät ympäristöhaitat kaava-alueelle suunnitellulle asumiselle aiheutuvat viereisen Telakkakadun liikenteestä. Kadun liikennemäärä on tällä hetkellä ajoneuvoa vuorokaudessa ja sen ennustetaan kasvavan ajoneuvoon vuorokaudessa, kun Hernesaari on rakentunut. Kadulla tulee kulkemaan jatkossa myös Hernesaareen suuntautuva raitiotielinja. Meluselvityksen mukaan Telakkakadun

50 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 puoleisille julkisivuille kohdistuu suurimmillaan huomattavan voimakas, noin db päiväaikainen keskiäänitaso. Ilmanlaatuselvityksen mukaan typpidioksidin vuorokausiohjearvo ja WHO:n pienhiukkasille esittämä vuorokausiohjearvosuositus ylittyvät Telakkakadun lähiympäristössä. Kaavamääräysten mukaan Telakkakadun ja Hietalahdenrannan suuntaan avautuvat parvekkeet tulee lasittaa ja mikäli ne toteutetaan ympäristöhaittojen torjumiseksi viherhuoneina, saa ne rakentaa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Parvekkeiden lasitus alentaa melutasoa lasitus kiinni pidettynä enintään 10 db, minkä vuoksi sillä ei ole saavutettavissa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaista ohjearvotasoa 55 db. Ympäristölautakunnan mielestä asuntojen ulko-oleskelutiloina toimivia parvekkeita ei tule suunnata lainkaan em. katujen puolelle huonon melu- ja ilmanlaatutilanteen vuoksi. Kaavamääräyksiä tulee täydentää myös siten, ettei asuntoja voida suunnata yksinomaan Telakkakadun tai Hietalahdenrannan puolelle. Telakkarannan alueen maaperän ja säilytettävien rakenteiden pilaantuneisuusselvityksissä on havaittu monia epäorgaanisia ja orgaanisia haitta-aineita, kuten metalleja ja erilaisia hiilivety-yhdisteitä. Maaperän lisäksi myös rakenteille kaavassa esitetty kunnostusmääräys on tarpeellinen ja kannatettava. Esittelijä Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi Helsingin Satama -liikelaitos HEL T Nähtävillä olleesta asemakaavaehdotuksesta Helsingin Satama toteaa lausuntonaan seuraavaa: Telakkarannan asemakaava-alueella sijaitseva Hietalahdenlaituri palvelee satama- ja telakkatoiminnan kannalta välttämättömien hinaajien laituripaikkana. Hinaajat avustavat tilanteesta ja olosuhteista riippuen Helsingin Satamassa operoivia aluksia sekä satamaan saavuttaessa että sieltä lähdettäessä. Toiminnan kannalta sopivaa korvaavaa laituripaikkaa ei Helsingistä ole muualla helposti löydettävissä, ja Hietalahdenlaiturin sijainti suhteessa

51 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 matkustajasatamiin ja erityisesti Länsisatamaan, joka on Helsingin vilkkain matkustajasatama, on tarkoituksenmukaisin. Se on myös sääolosuhteiltaan (tuulisuus ja aallokko) toimivin laituripaikka. Laivojen avustamisen ohella hinaajat toimittavat jäänmurron satamaaltaissa ja - alueilla talviaikaan. Hietalahdenlaiturilla tulee mahdollistaa hinaajien laituripaikat sekä niiden tarvitsemat huoltoreitit Lausunto annettu Lisätiedot Satu Lehtonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: satu.lehtonen(a)hel.fi Helsingin Energia -liikelaitos HEL T Helsingin Energian lausunto on liitteessä 1. Lisätiedot Kivirinne Jouni, Kehityspäällikkö, puhelin: jouni.kivirinne(a)helen.fi Rakennusvirasto Arkkitehtuuriosasto HEL T Lausunto Kaavaluonnoksessa esitetään rannan ja katutilojen yhdistämistä aukioilla, portaikoilla sekä luiskilla. Kaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnissa on esitettävä rakennettavan rannan kustannusvaikutukset niin investointeihin kuin ylläpitoonkin. Kustannusarvio tulee tehdä sovitun käytännön mukaisesti hallintokuntien yhteisellä Fore - järjestelmään. Näin kaupungin kustannusten tarkastelu on yhdenmukaista, helposti vertailtavaa ja päivitettävää koko kaavoitus- ja rakentamisprosessin ajan. Kaavaluonnosvaiheessa on julkisia katuyhteyksiä osoitettu tonteiksi, koska katutason alapuolelle on osoitettu maanalaista kiinteistöjen omistamaa rakentamista. Rakennusvirasto pitää hyvänä lähtökohtana sitä, että maanalaiset tilat sijoitetaan tonteille ja että kansirakenteiden haltija vastaa myös päällysrakenteista. Jos maanalaisia rakenteita jää katualueen alle, on rakenteiden ylläpidon vastuunjakoa vaikea valvoa

52 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 käytännössä. Vastaavissa tapauksissa on ollut epäselvyyksiä aikaisemmin. Asemakaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä tulee esittää portaikkojen ja luiskien vaikutus esteettömyyteen. Asemakaavaehdotusta laadittaessa on esteettömistä reiteistä esitettävä Suraku -ohjeet täyttävät alustavat periaatesuunnitelmat. Portaat ja luiskat tulee sijoittaa Hietalahdenlaiturin puolella kyseisten tonttien puolelle. Portaiden ja luiskien rakentaminen ja ylläpito kuuluu kiinteistöille. Vanhat satamanosturit on asemakaavaluonnoksessa suojeltu. Nosturit ovat vaikuttavia maamerkkejä. Niiden suojeluun liittyy kuitenkin taloudellisia ja teknisiä kysymyksiä, joita kaavaa laadittaessa ei ole tutkittu riittävästi. Suunnittelussa on arvioitava nostureiden vaatiman ylläpidon taso ja kustannukset. Nosturit ovat työkoneita, joita ei ole rakennettu ikuisesti ylläpidettäväksi. Suojelu kuitenkin edellyttää niiden jatkuvaa ylläpitoa. Vanhenevat nosturit voivat muodostua turvallisuusriskiksi. Säilytettävien nosturien ympärille on hyvä jättää tarpeeksi vapaata, tekniseen huoltoon soveltuvaa tilaa, jotta niiden ympärillä voidaan tarvittaessa rajata suoja-alue esimerkiksi talvella nosturista mahdollisesti tippuvan jään varalta. Nostureiden ylläpidolle tulee hankkia erillisrahoitus esim. maankäyttösopimuksen yhteydessä. Jos nostureiden ylläpito osoittautuu kalliiksi, on suojelusta kaavaa laadittaessa luovuttava tai suojelua on kevennettävä koskemaan vain osaa rakenteista. Rakennusvirastolle aiheutuu katualueiden rakentamisesta 3 miljoonan euron kustannukset. Tähän ei sisälly nosturirakenteiden suojelun eikä rantamuurien peruskorjauskustannuksia, koska muurien kunnosta tai niiden korjaamisesta ei ole esitetty arvioita tai suunnitelmia. Alueella on myös pilaantuneita maita, joiden käsittelystä voi syntyä kustannuksia. Lisätiedot Kiiskinen Anu, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: anu.kiiskinen(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Hietalahden Telakkarannan uudesta asemakaavan muutosluonnoksesta. Kaupunginmuseo lausuu kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

53 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 Kaupunginmuseo on antanut Telakkarannan aikaisemmasta asemakaavan muutosluonnoksesta lausunnon Nyt esillä oleva asemakaavan luonnos poikkeaa aiemmasta luonnoksesta rakennussuojelun osalta siten, että konepajarakennus on merkitty suojelumerkinnällä sr-2 sr-1:n sijaan, ja muut suojeltavat rakennukset ovat merkitty sr-3 -merkinnöillä. Kaupunginmuseo on neuvotellut rakennussuojelun tavoitteista ja aiemmassa luonnoksessa olleiden suojelumerkintöjen muuttamisesta kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Uusituissa suojelumääräyksissä on pyritty ottamaan huomioon rakennusten tuleva käyttö ja suojelutavoitteiden yhteensovittaminen. Lisäksi kaavatyön aikana on saatu uutta tietoa haitta-aineista. Mm. konepajarakennuksessa on tehty haitta-ainetutkimuksia, joissa on käynyt ilmi rakennuksessa olevan terveydelle vaarallisia öljyhiilivetyjäämiä. Niiden puhdistaminen voi mahdollisesti aiheuttaa rakennuksen joidenkin pintojen uusimistarpeen. Edellä mainittujen syiden takia suojelumerkintöjä on hieman lievennetty. Edelleenkin yksityiskohtaisten suojelumääräysten tavoitteena on turvata kulttuurihistoriallisesti arvokkaan teollisuusympäristön olennaisten ominaispiirteiden säilyminen. Konepajan sr-2 määräyksessä edellytetään rakennusluvan yhteydessä kaupunginmuseon lausuntoa. KTYA/s Toimitilarakennusten korttelialueelle on mahdollista rakentaa kahdeksankerroksinen uudisrakennus kahden suojeltavan rakennuksen päälle (puutyöpaja ja messinkivalimo). Kaupunginmuseo toistaa aiemmassa lausunnossaan esille tuomansa huolen suojeltavien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden puutyöverstaan ja messinkivalimon rakennuksiin kytkeytyvästä uudisrakennuksesta. Esitetyllä tavalla rakentaminen ja suojelun toteutuminen ovat vaikeasti yhteen sovitettavia tavoitteita. Lisäksi korkea ja massiivinen hotellirakennus poikkeaa mittakaavaltaan suuresti telakan punatiilisestä konepaja- ja verstasarkkitehtuurista. Vanhojen kulttuurihistoriallisesti ja teollisuushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten liittäminen uudisrakennukseen siten, että vanhojen rakennusten olennaiset ominaispiirteet säilyvät, edellyttää erityisen taitavaa rakennus- ja rakennesuunnittelua ja rakennussuojelun tavoitteiden ymmärrystä. S-1 määräys koskee telakan laiturialueen teollisuuskäyttöön liittyvien osien, kuten raiteiden ja telakkanostureiden, säilyttämistä. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan merkintä vastaa suojelutavoitteita. Satamarataan liittyvästä ratakuilusta mainintaan asemakaavaluonnoksen selostuksessa seuraavasti: Telakkakadulla Merimiehenkadun ja Pursimiehenkadun välisellä osuudella säilytetään

54 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/1 muistuma satamaradan luonnonkivisestä reunamuurista. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että historiallisesti merkittävä satamarata ja siihen liittyvää ratakuilun rakennetta säilyy mahdollisimman pitkältä osuudelta, siten että sen historiallinen käyttötarkoitus on ymmärrettävissä. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan luonnoksesta. Lisätiedot Saresto Sari, tutkija, puhelin: sari.saresto(a)hel.fi

55 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/2 417 Jätkäsaari, Jätkäsaarenlaituri 1, tonttien 20007/15 ja 20007/16 asemakaavan muutosehdotus (nro 12246) HEL T Ksv 0846_6, karttaruudut d, c Päätös Käsittely päätti lähettää päivätyn 20. kaupunginosan (Länsisatama) tonttien 20007/15 ja 20007/16 sekä katuaukion asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Merkittiin, että esittelijä muutti asemakaavan a-a määräyksen muotoon: Useampitasoiselle autojen säilytyspaikalle varattu alueen osan alla oleva tila. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Teo Tammivuori, arkkitehti, puhelin: teo.tammivuori(a)hel.fi Anna Nervola, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty 5 Havainnekuva, 6 Tilastotiedot 7 Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuden muistio 8 Osa päätöshistoriaa 9 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty, päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi 10 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty

56 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/2 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijä Alueen sijainti Lähtökohdat Kaavoitustilanne, päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi päättänee lähettää päivätyn 20. kaupunginosan (Länsisatama) tonttien 20007/15 ja 20007/16 sekä katuaukion asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutos mahdollistaa tiiviin kantakaupungin kaupunkirakenteeseen sovitetun korttelin rakentamisen. Käyttötarkoitus muuttuu hotellirakennusten (KL-1) korttelialueesta erilliseksi asuinrakennusten (AK) sekä hotelli- ja toimitilarakennusten (KL-1) korttelialueeksi. Rakennusoikeutta on yhteensä k-m2 (vähennys k-m2). Korttelin asukasmäärä tulee olemaan noin 200 henkeä ja kortteli työllistää noin 370 henkeä. Alue sijaitsee 20. kaupunginosassa (Länsisatama) Jätkäsaarenkallion alueella. Tontit rajautuvat Jätkäsaarenlaituriin, Välimerenkatuun, Laivapojankatuun sekä yleiseen pysäköintialueeseen. Kaupunginhallitus on varannut tontin 20007/15 Helsingin asuntotuotantotoimistolle ja tontin 20007/16 SRV Oyj:lle ja Stora Ensolle ja kiinteistölautakunta on jatkanut varausta saakka. Kaupunginhallitus päätti muuttaa tontin 20007/15 varausehtoja siten, että tontin rahoitus- ja hallintamuoto muuttui välimallin tuotannosta (Hitas) valtion tukemaan vuokraasuntotuotantoon. Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue on asuinaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

57 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/2 Asemakaavan muutoksen sisältö ja perustelut Liikenne Jätkäsaaren alueelle on laadittu osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Osayleiskaavassa kaava-alue on kerrostalovaltaista sekoittunutta kaupunkirakennetta palveluineen ja työpaikkoineen. Asemakaavan muutos on osayleiskaavan mukainen. Alueella voimassa oleva asemakaava nro on saanut lainvoiman Kaavan mukaan kortteli on hotellirakennusten korttelialuetta (KL-1). Rakennusoikeutta korttelissa on yhteensä k-m2, josta k-m2 sijaitsee tontilla 20007/15 ja k-m2 tontilla 20007/16. Jätkäsaaren asemakaavojen muutosten tavoitteena on muuttaa tavarasatamakäytössä ollut alue viihtyisäksi ja eläväksi osaksi Helsingin kantakaupunkia. Tavoitteena on monipuolinen kaupunginosa, jossa työ, asuminen, vapaa-aika ja virkistys lomittuvat toisiinsa. Asemakaavan muutos perustuu Helsingin kaupungin, SRV Oyj:n ja Stora Enson Oyj:n järjestämään arkkitehtuurikilpailuun sekä ATT:n järjestämään suunnittele ja rakenna -laatukilpailuun. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueella monipuolisemmat toiminnot sekä puun käytön rakennusten runkomateriaalina. Alueen käyttötarkoitus muuttuu siten, että hotellirakennuksille varatun korttelialueen (KL-1) pienempi tontti 20007/15 muutetaan asuinrakennusten korttelialueeksi (AK) ja suurempi 20007/16 muutetaan hotelli- ja toimitilarakennusten korttelialueeksi (KL-1). Asemakaava on perusratkaisultaan umpikortteli. Korttelin sisäpihalle on pääsy Välimerenkadulta. Yleisöpalvelut, kuten aulatilat, myymälät, liiketilat ja näyttelytilat on sijoitettu Välimerenkadun ja Jätkäsaarenlaiturin varren rakennusalan ensimmäiseen kerrokseen. Voimassa olevassa asemakaavassa suurin kerrosluku on kuusitoista tontilla 20007/16 ja kahdeksan tontilla 20007/15. Asemakaavan muutoksessa muodostuville uusille tonteille voi rakentaa enintään kahdeksankerroksisen rakennuksen. Tontin 20007/18 rakennusoikeus on k-m2 ja tontin 20007/ k-m2. Molempien korttelialueiden pysäköinti sijoitetaan pysäköintilaitokseen hotelli- ja toimitilarakennusten korttelialueelle. Pysäköinnin mitoitus perustuu asumisen osalta kaupunkisuunnittelulautakunnan sekä hotellin- ja toimitilojen osalta kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiin laskentaohjeisiin.

58 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/2 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristöhäiriöt Asemakaavamuutoksen vaikutukset Toteutus Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Alueen rakennettavuus on hyvä. Uudet rakennukset on perustettavissa kallion varaan. Maaperän pilaantuneisuus edellyttää lisäselvityksiä. Toistaiseksi alueella ei ole todettu laaja-alaista kunnostamista edellyttävää pilaantuneisuutta. Alueella on voimassa ympäristölupa pilaantuneen maaperän kunnostamiseksi. Jätkäsaarenlaiturin ja Välimerenkadun autoliikenne aiheuttaa meluhaittaa kadun varren rakennuksille. Asuinrakennusten korttelialue on sijoitettu siten, että hotelli- ja toimitilarakennusten korttelialue suojaa sitä liikenteen haittoja vastaan. Asemakaavaan on merkitty ne rakennusalan sivut, joiden ulkoseinien rakenteessa tulee vaimentaa liikenteen aiheuttamaa melua tavanomaista voimallisemmin. Asemakaavan muutos vaikuttaa alueen kaupunkikuvaan eheyttävästi. Toiminnoiltaan monipuolinen kortteli rikastaa alueen identiteettiä. Asemakaavan muutos ei aiheuta kaupungille kustannuksia. Asuinrakennusten oleskelupiha-alueet on suojattava liikenteen ympäristöhaittoja vastaan tilapäisjärjestelyin, jos hotelli- ja toimitilarakennusten korttelialue ei valmistu samanaikaisesti. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita sekä asemakaavan muutosluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä asianomaisten hallintokuntien ja Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, kanssa. Ennen lautakuntakäsittelyä

59 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/2 Jatkotoimenpiteet Esitetyt mielipiteet pyydettiin kannanotot asianomaisilta hallintokunnilta, Helsingin Satamalta, Helsingin Energia -liikelaitokselta, liikennelaitos - liikelaitokselta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Hallintokuntien kannanotot kohdistuivat esteettömiin reitteihin ja liikuntaesteisten pysäköintipaikkoihin sekä ympäristöhaittojen hallintaan. Nämä huomioitiin asemakaava määräyksissä ja toimintojen sijoittelussa. Asemakaavaosastolle ei ole saapunut mielipiteitä kaavamuutoksen valmisteluun liittyen. Hanke ei herättänyt laajempaa keskustelua siitä järjestetyssä esittelytilaisuudessa Vuorovaikutusraportin liitteenä on muistio keskustelutilaisuudesta. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Teo Tammivuori, arkkitehti, puhelin: teo.tammivuori(a)hel.fi Anna Nervola, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty

60 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/2 Tiedoksi 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty 5 Havainnekuva, 6 Tilastotiedot 7 Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuden muistio 8 Osa päätöshistoriaa Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Suvi Rämö Päätöshistoria Kulttuurikeskus HEL T Asemakaavan muutosalueelle, Jätkäsaaren suulle, suunnitellaan toimitiloja, asumista sekä hotelli. Tavoitteena on, että kortteli toteutettaisiin puurakenteisena. Puurakentamisen edistäminen ja kehittäminen on kannatettavaa. Suunniteltavan hotellin mittakaava ja soveltuvuus ympäristöönsä arvioitaneen vielä eri prosessissa. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston laatima Helsingin yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) on selväpiirteinen ja sisältää modernit vuorovaikutuksen muodot erilaisine kuulemis- ja keskustelutapoineen. Yleiskaavan esittelystä ilmenee, miksi se tehdään sekä mihin ja millä aikavälillä se vaikuttaa. Esittelystä ilmenee myös kaavan laatimiseen vaikuttava muu kaavahierarkia ja eri lainsäädäntö. Kaavan vaikutusarviointiin on luotu erilaisia kaavoitusprosessia ja sen osa-alueita tukevia työkaluja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitelty kaavoitustyön aikataulut ja yhteyshenkilöt. Kulttuurikeskuksella ei ole huomautettavaa hyvin laaditusta Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä työsuunnitelmasta Lisätiedot Paiju Tyrväinen, vs. osastopäällikkö, puhelin: paiju.tyrvainen(a)hel.fi Rakennusvirasto

61 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/2 HEL T Rakennusviraston arkkitehtuuriosasto osallistuu asemakaavamuutoksen valmisteluun. Yhteyshenkilöinä toimivat aluesuunnittelija Anu Kiiskinen ja suunnitteluinsinööri Marko Jylhänlehto. Lisätiedot Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: anu.kiiskinen(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi Nuorisoasiainkeskus HEL T Nuorisoasiainkeskuksella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Lisätiedot Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: harri.taponen(a)hel.fi Terveyskeskus HEL T Asemakaavan muutos koskee Jätkäsaaren korttelin tontteja 15 ja 16. Suunnittelualuetta rajaa idässä Jätkäsaarenlaituri, etelässä Välimerenkatu, lännessä Laivapojankatu sekä pohjoisessa Laivapojankuja. Alueelle suunnitellaan toimitiloja, asuntoja sekä hotelli. Tavoitteena on, että alue toteutetaan puurakenteisena. Alueen arkkitehtuurista on käynnissä kilpailu, jonka tulosten pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus. Kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi kaavan vaikutuksia mm. terveyteen ja turvallisuuteen kaavan valmistelun yhteydessä. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmista sekä kaavaluonnoksista on pyydetty toimittamaan viimeistään Terveyskeskus antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon: Terveyskeskuksella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Terveyskeskus pitää tärkeänä, että jatkosuunnittelussa varmistetaan, että korttelia palvelevista liikuntaesteisten pysäköintipaikoista on esteetön kulku esteettömille sisäänkäynneille.

62 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/2 Lisätiedot Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: pirjo.sipilainen(a)hel.fi

63 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/4 418 Ruskeasuo ja Laakso, Tilkanvierron senioritalon asemakaavan muutosehdotus (nro 12237) HEL T Ksv 3481_2, Mannerheimintie 97, karttaruutu G4/P3 Päätös päätti lähettää päivätyn 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin tontin 5 ja katualueen sekä 18. kaupunginosan (Laakso) katu-, puisto- ja suojaviheralueiden (muodostuu uusi kortteli 18627) asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Sanna Lahti, arkkitehti, puhelin: sanna.lahti(a)hel.fi Anu Kuutti, projektipäällikkö, puhelin: anu.kuutti(a)hel.fi Seija Narvi, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: seija.narvi(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Taneli Nissinen, liikenneinsinööri, puhelin: taneli.nissinen(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty 5 Havainnekuvia kohteesta, 6 Tilastotiedot 7 Keskustelutilaisuuden muistio

64 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/4 Otteet 8 Osa päätöshistoriaa 9 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty, päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi Ote Hankkeen toteuttaja Otteen liitteet Esitysteksti Liite 6 Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin tontin 5 ja katualueen sekä 18. kaupunginosan (Laakso) katu-, puisto- ja suojaviheralueiden (muodostuu uusi kortteli 18627) asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa asumisen kehittämisen ja parantamisen Mannerheimintien varrella hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä. Uusi 3 7-kerroksinen asuintalo rakennetaan Tilkanvierron ja Mannerheimintien rajaamalle kolmiomaiselle puisto- ja suojaviheralueelle, jossa nykyisin on koirapuisto. Paikalle muodostuu uusi AK-korttelialue (kortteli 18627). Asuintaloon tulee itsenäiseen asumiseen tarkoitettuja, palvelu- ja turvajärjestelmään kytkettyjä asuntoja erityisesti ikääntyvien pariskuntien käyttöön. Olemassa oleva palvelutalo Folkhälsans Seniorhus i Helsingfors Mannerheimintie 97:ssä (tontti 16712/5, yleisten rakennusten korttelialue Y) kytketään kokonaisuuteen Tilkanvierron ylittävän ulokkeen kautta. Katutasoon Mannerheimintien puolelle rakennetaan liiketilaa. Uusi, nykyistä suurempi koirapuisto rakennetaan Ratsastien varteen Keskuspuiston reunaan. Tilkanvierron ja Mannerheimintien risteystä siirretään 25 metriä nykyistä etelämmäksi. Keskuspuiston ja Pikku Huopalahden välinen Mannerheimintien alittava kulkuyhteys säilyy. Yleisten rakennusten korttelialueella (Y) 16712/5 rakennusoikeus säilyy nykyisenä, k-m².

65 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/4 Esittelijä Alueen sijainti Lähtökohdat Asuinkerrostalojen korttelialueella (AK) 18627/1 rakennusoikeus on asumiselle k-m² ja kahvila-, liike- ja muille asiakaspalvelutiloille 250 k-m². Asemakaava-alueen rakennusoikeus lisääntyy yhteensä k-m². Alue sijaitsee Ruskeasuon ja Laakson kaupunginosien rajalla. Alue rajautuu lännessä Mannerheimintiehen, pohjoisessa Kiskontiehen, idässä Koroistenkujaan ja kaakossa Tilkanviertoon. Kaava-alueeseen kuuluu nykyinen Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf:n tontti (16712/5) Mannerheimintie 97:ssä, sen eteläpuolella sijaitseva katualue, Tilkanvierron alikulun kohta ja koirapuisto sekä Tilkanvierron ja Mannerheimintien risteysalue ja sen kolmiomainen puistoalue. Hankkeesta järjestettiin yhteistyössä Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf:n kanssa arkkitehtuurikilpailu vuonna Voittanutta ehdotusta on käytetty asemakaavatyön pohjana. Alue kuuluu yleiskaavan osoittamaan Keskuspuiston alueeseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta siten, että rakentaminen ulottuu virkistysalueeksi yleiskaavassa merkityn osaalueen puolelle. Merkittävä osa virkistysalueeksi osoitetusta osaalueesta on kuitenkin nykyisin katualuetta. Muutos koskee vain Mannerheimintien varrella koirapuistokäytössä olevaa aluetta, joka on voimassa olevassa asemakaavassa suojavihervyöhykettä. Kaavamuutosalueen läpi kulkeva puistoja ja viheralueita yhdistävä yhteys säilyy. Alueella on voimassa vuosina 1982 ja 1989 vahvistetut asemakaavat sekä vuonna 2011 voimaan tullut Helsingin maanalainen yleiskaava. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti 16712/5 on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi Y. Korttelissa sijaitsee keltatiilinen 4 5- kerroksinen palvelutalo Folkhälsans Seniorhus i Helsingfors, joka on rakennettu vuosina Korttelissa on k-m² rakennusoikeutta, josta on toteutettu k-m². Muut alueet ovat katu-, puisto ja suojaviheralueita. Maanalaisessa yleiskaavassa on merkitty alueelle nykyisiä rakennettuja maanalaisia teknisen huollon tunneleita sekä säilytettävä ajoyhteys teknisen huollon tunneliin. Tontti 16712/5 on yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa loput asemakaavan muutosalueesta.

66 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/4 Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavamuutoksen vaikutukset Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laajentaa Mannerheimintien varren Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf:n palvelutalokokonaisuutta ja parantaa itsenäisesti asuvien ikääntyvien ihmisten asumisen laatua ja asuntojen saatavuutta alueella. Uusi asuinrakennus täydentää kaupunkirakennetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä. Asuntotuotannon lisääminen on kaupungin ja seudun tavoitteiden mukaista. Aluetta pyritään kehittämään myös niin, että ympäröivän alueen kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät arvot säilyvät. Uutta AK-korttelialuetta (18627) ja nykyisen palvelutalon Y-korttelia (16712) yhdistää Tilkanvierron ylittävä uloke, jonka kautta nykyisen palvelutalon ja uuden asuinrakennuksen palvelut ovat molempien rakennusten asukkaiden käytettävissä. Nykyinen koirapuisto, joka sijaitsee uuden AK-korttelialueen paikalla, siirretään esirakennustöiden aikana Ratsaspuiston reunalle. Siitä tulee nykyistä suurempi kokonaisuus, ja se jaetaan pienten ja suurten koirien aitauksiin. Tilkanvierron ja Mannerheimintien risteystä siirretään 25 metriä nykyistä etelämmäksi. Kävelyn ja pyöräilyn kulkuyhteydet sekä ajoyhteydet alueen läpi säilyvät. Tilkanvierron ja Mannerheimintien risteykseen rakennetaan kadun molemmin puolin yksisuuntaiset pyörätiet Ratsastien risteykseen asti. Suunnitelmassa varaudutaan kantakaupungin pyöräilyn pääverkon Baanan laajentumiseen. Rakennuksen suunnittelussa tulee kiinnittää huomioita ympäristöhaittojen torjumiseen muun muassa asuntoja suuntaamalla ja ottamalla puhdas tuloilma mahdollisimman etäältä päästöistä. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on yhteensä m². Katualuetta on kaavassa m². Uusi asuinrakennus täydentää hyvin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää kaupunkirakennetta. Uusi ja suurempi koirapuisto Ratsastien varrella parantaa koiranomistajien ulkoiluolosuhteita. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteet paranevat kun molemmin puolin Tilkanviertoa korttelin kaakkoispuolelle Mannerheimintieltä Rastastielle rakennetaan yksisuuntaiset, jalankulusta erotetut pyörätiet. Uusi rakennus myös suojaa Ratsaspuistoa jonkin verran Mannerheimintien liikennemelulta.

67 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/4 Toteutus Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Kaavanmuutos parantaa asumisen mahdollisuuksia hyvien joukkoliikenneyhteyksien, palveluiden ja ulkoilualueiden äärellä. Asuminen monipuolistuu ja paranee paikassa, josta on lyhyet kulkuetäisyydet ja hyvin huolletut ulkoilureitit monipuolisiin ulkoilumaastoihin Keskuspuistoon ja meren rannalle, sekä hyvät kulkuyhteydet keskustan palveluihin ja kulttuuritoimintaan. Asukkaiden palvelutaso sekä palveluiden saavutettavuus paranee ja sosiaalisten kontaktien luomisen mahdollisuus laajenee kortteleita yhdistävän sillan avulla, josta on esteetön kulku molempien rakennusten palveluihin ja oleskelutiloihin. Vaikka alue on melun ja ilmanlaadun kannalta hyvin haastava, asumisen terveellisyyteen ja oloihin voidaan vaikuttaa suotuisasti hyvin ääntä eristävillä rakenteilla ja huolehtimalla ilmanvaihdosta siten, että raitis ilma tulee ottaa mahdollisimman kaukaa Mannerheimintiestä, sekä siten, että asuntojen tiloja ei saa suunnata ainoastaan Mannerheimintielle ja parvekkeet tulee suunnata Keskuspuiston puolelle. Myös asuntojen lämpöolosuhteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, siten, että asunnot pysyvät viileinä ilman, että niitä tarvitsee tuulettaa. Kaavamääräyksillä on turvattu tärkeiden olemassa olevien teknisten huollon verkostojen käytettävyys jatkossa. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia (ilman arvonlisäveroa) katujen ja raittien rakentamisesta, johtojen ja sähkökaapin siirrosta sekä uuden koirapuiston rakentamisesta yhteensä euroa. Kustannusarvio ei pidä sisällään telekaapelin siirtokustannusta. Asemakaavan mukainen rakentaminen on tarkoitus aloittaa pian kaavan lainvoimaisuuden jälkeen, arviolta vuoden 2015 vaihteessa, jolloin rakennus valmistuu vuonna Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa.

68 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/4 Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Yleisötilaisuus pidettiin Jatkotoimenpiteet Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston ja kiinteistöviraston kanssa. Viranomaisten kannanotoissa ei ollut erityistä huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tai kaavaluonnoksesta. Joitakin lisäyksiä ja tarkennuksia ehdotettiin kaavamääräyksiin sekä kaavakarttaan. Ympäristökeskuksen ilmoittamat asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa. Pyydetty meluselvitys on kaavaehdotuksen liitteenä. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä. Järjestetyssä yleisötilaisuudessa esitettiin neljä kysymystä, jotka koskivat rakennusten aiheuttamaa varjostusta, rakennusaikataulua, uuden koirapuiston sijaintia sekä vaikutuksia kevyen liikenteen pyöräteihin. Lisäksi esitettiin, että uudisrakennusta tulisi madaltaa. Vastine Uudisrakennuksen etäisyys nykyisestä palvelutalosta on m, eikä se tule varjostamaan palvelutalon asuntoja. Näkymät ikkunoista muuttuvat, koska nykyinen koirapuisto rakentuu. Näkymät säilyvät yhä avarina sekä Keskuspuiston että Pikku Huopalahden suuntaan. Kaavanmuutos ei vaikuta nykyisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat, kun Tilkanvierron molemmin puolin Mannerheimintieltä Ratsastielle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet. Uusi koirapuisto rakennetaan Ratsastien varteen Keskuspuiston reunalle ja se on nykyistä suurempi. Rakentaminen aloitetaan vuoden 2015 vaihteessa ja kestää noin vuoden. Liitteenä on muistio keskustelutilaisuudesta. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

69 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/4 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY vesihuollon, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, pelastuslautakunnan ja ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Sanna Lahti, arkkitehti, puhelin: sanna.lahti(a)hel.fi Anu Kuutti, projektipäällikkö, puhelin: anu.kuutti(a)hel.fi Seija Narvi, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: seija.narvi(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Taneli Nissinen, liikenneinsinööri, puhelin: taneli.nissinen(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty 5 Havainnekuvia kohteesta, 6 Tilastotiedot 7 Keskustelutilaisuuden muistio 8 Osa päätöshistoriaa Otteet Ote Hankkeen toteuttaja Otteen liitteet Esitysteksti Liite 6 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Rämö

70 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/4 Päätöshistoria Rakennusvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt rakennusviraston mielipidettä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta /13 ja asemakaavan muutosluonnoksesta mennessä. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Mannerheimintien varrella, Ruskeasuon ja Laakson rajalla. Asemakaavan muutosalueeseen kuuluu nykyinen Folkhälsanin tontti Mannerheimintie 97:ssä (16712/5) ja sen eteläpuolisia katu- ja viheralueita. Alueelle on suunnitteilla uusi senioritalo Mannerheimintien ja Tilkanvierron väliin nykyisen koira-aitauksen paikalle. Uusi rakennus on tarkoitus liittää Folkhälsanin olemassa olevaan palvelutalokokonaisuuteen Tilkanvierron ylittävällä rakennusosalla. Lisärakennuksen myötä Tilkanvierron ja Mannerheimintien risteys siirtyy etelämmäksi ja koira-aitaus poistetaan nykyiseltä paikaltaan. Rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat yhteistyössä etsineet koira-aitaukselle korvaavan sijaintipaikan Ratsastien eteläpuolelta. Koira-aitauksen korvaava sijaintipaikka on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä asemakaavan muutosluonnoksesta. Rakennusviraston yhdyshenkilöinä toimivat lisätiedonantajat. Lisätiedot Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: jere.saarikko(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi

71 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/5 419 Kontulan ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotus (nro 12245) HEL T Ksv 0737_4, Kontulan keskus, karttaruutu K6/R2-3 Päätös päätti lähettää päivätyn 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula, Vesala) korttelin ja korttelin tonttien 8 12 sekä katu- ja puistoalueiden (muodostuu uusi kortteli 47039) asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Kaisa Karilas, arkkitehti, puhelin: kaisa.karilas(a)hel.fi Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: raila.hoivanen(a)hel.fi Jussi Jääskä, liikenneinsinööri, puhelin: jussi.jaaska(a)hel.fi Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: jouni.kilpinen(a)hel.fi Seija Narvi, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, kalliotilat, puhelin: seija.narvi(a)hel.fi Mari Soini, maisema-arkkitehti, puhelin: mari.soini(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty 5 Havainnekuva,

72 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/5 Otteet 6 Tilastotiedot 7 Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuden muistio 8 Mielipidekirjeen lähettäneet -luettelo 9 Mielipidekirjeet 10 Kslk:n päätös Osa päätöshistoriaa 12 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty, päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 6 Liite 7 Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula, Vesala) korttelin ja korttelin tonttien 8 12 sekä katu- ja puistoalueiden (muodostuu uusi kortteli 47039) asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Kontulan ostoskeskuksen alueella asuntojen sekä liike- ja palvelutilojen lisärakentamisen ( k-m²) sekä alueen kalliopuiston kohentamisen puistoalueena. Osa lisärakentamisesta voi olla joko asuntoja tai liike-, toimisto- ja palvelurakentamista. Enimmillään alueelle tulee noin 500 uutta asukasta. Suunnittelun lähtökohtana on nykyisen ostoskeskuksen säilyttäminen. Kaavaehdotus mahdollistaa ostoskeskuksen korotuksena rakennettavien asuntojen toteuttamisen vähäautoisena pilottikohteena. Kaava-alueen merkittävimmät rakennetekniset haasteet sijaitsevat metrovyöhykkeellä, johon on laadittu rakennetekninen yleissuunnitelma. Kaavan mukaan metro muuttuu kaava-alueella

73 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/5 Esittelijä Lähtökohdat Asemakaavan muutoksen sisältö Korttelialueet katetuksi koko pituudeltaan, ja kaikki vyöhykkeen uusi maanpäällinen talonrakentaminen tehdään olemassa olevien tai uusien betonirakenteiden päälle. Vanhojen talojen päälle tuleva uusi kerrosala edellyttää suurelta osin olemassa olevien rakenteiden vahvistamista. hyväksyi Kontulan keskuksen asemakaavan muutosluonnoksen jatkotyön pohjaksi. Tämän jälkeen kaavamuutokset on laadittu kolmena osa-alueena, viimeisenä ostoskeskuksen alue. Kontulan ostoskeskus on Kontulan ja lähialueiden kaupallisten ja julkisten palvelujen keskus. Ostoskeskus on kahden ostoskeskusyhtiön sekä Kontulan Palvelutalo Oy:n (mm. kirjasto, nuorisotalo ja uimahalli) muodostama kokonaisuus, jota täydentää terveyskeskus omalla tontillaan. Ostoskeskuksen yhteydessä on myös metroasema. Metro kulkee avokuilussa noin 160 m Emännänpolun alikulun ja Kotikonnuntien sillan välisellä osuudella. Kaupunki omistaa alueen. Ostoskeskusyhtiöillä (Kontulan Ostoskeskus Oy ja Koy Kontulan Asemakeskus) on pitkäaikaiset vuokrasopimukset vuoteen 2020 saakka. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ostoskeskuksen elinvoimaisuuden tukeminen ja julkisen tilan laadun parantaminen sekä asuntojen ja palvelu- ja toimitilarakentamisen sijoittaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien välittömään läheisyyteen. Kontulantien varteen esitetään rakennettavaksi kolmen asuinrakennuksen muodostama kokonaisuus, k-m², jonka autopaikat sijoittuvat katutasoon ja pihakansi liittyy viereisen Kostinkallion puistoon. Ostostien varteen esitetään kahdeksankerroksisen asuinrakennuksen, k-m², ja sen autopaikkojen rakentamista Kontulan Ostoskeskus Oy:n hallitseman tontin nykyisestä maantasopysäköintialueesta muodostettavalle tontille. Pihakannen alle on mahdollista rakentaa asemakeskuksen autopaikkoja. Kontulan Ostoskeskus Oy:n tontille on osoitettu yhtiön suunnitelmien mukainen k-m² lisärakentamismahdollisuus. Tontin autopaikat ovat maanpinnalla ja maanalaisessa laitoksessa, jossa voi olla kaksi

74 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/5 Liikenne ja pysäköinti maanalaista pysäköintitasoa. Kaava sallii myös liityntäpysäköintipaikkojen sijoittamisen tontin pysäköintilaitokseen. Koy Kontulan Asemakeskuksen tontille on osoitettu k-m² lisärakentamismahdollisuus. Lisärakentaminen voidaan toteuttaa joko asuntoina tai liike-, toimisto- tai palvelurakentamisena. Lisärakentamisen pääosa esitetään sijoitettavaksi Kontulantien varteen nykyisiä rakennuksia korottamalla, asuntovaihtoehdossa korotukset ovat seitsenkerroksisia torneja. Myös tontin itäreunaan kalliopuistoon rajautuvalle osalle on osoitettu lisärakentamista, jossa nykyistä rakennusta korotetaan ja uudisrakennusosaa jatketaan kalliopuiston suuntaan. Autopaikat esitetään sijoitettavaksi yhtiön nykyisen paikoituskellarin laajennukseen sekä Ostostien varteen maanalaisiin pysäköintitiloihin. Uudisrakennusten ollessa asuntoja kaava mahdollistaa tavanomaisten autopaikkojen toteuttamatta jättämisen, mutta yhteiskäyttöautoa varten on kuitenkin toteutettava joitakin autopaikkoja. Kontulan Palvelutalo Oy:n tontista esitetään osa liitettäväksi Kostinkallion puistoalueeseen, jolloin nuorisotalon piha-alueen rajaus muuttuu nykyisestä, mutta pihan laajuus säilyy lähes entisenä. Uimahallin kohdalla tonttia esitetään laajennettavaksi hallin nykyisen käyttöalueen mukaiseksi. Ulkoalueiden valaistusolosuhteet säilyvät hyvinä uudisrakentamisesta huolimatta. Keskeinen kallioalue on osoitettu puistoksi (Kostinkallio). Puiston kautta esitetään uusi Kotikonnuntieltä Ostoskujalle johtava jalankulkuyhteys Aholanpolku, ja nykyinen Emännänpolku esitetään jatkettavaksi Kontulantieltä Aholanpolulle. Puistoaluella sijaitsevaa kallioväestönsuojan poistumisporrasta korotetaan niin, että siitä on yhteys Aholanpolulle. Kontulantien ja Kontulankaaren sekä Kontulantien ja Kotikonnuntien liittymien liikennevalo-ohjatut risteykset muutetaan kiertoliittymiksi. Kontulantien keskikaistalle on tehty 7 metrin tilavaraus Jokeri 2:n raitiotielle. Pyöräilylle rakennetaan uusi yhteys Kontulantien pohjoisreunalle. Pysäköintialue Ostostien varressa säilyy entisenä, mutta sen alle on mahdollista rakentaa asemakeskuksen pysäköintipaikkoja. Terveyskeskuksen tontin pohjoisreunaan on osoitettu maanalainen ajomahdollisuus viereiselle tontille. Autopaikkamääräykset ovat asumista lukuun ottamatta kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän pysäköintipaikkojen

75 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/5 Asemakaavamuutoksen vaikutukset laskentaohjeen mukaiset. Asuntojen osalta kaavamääräystä on lievennetty (1 autopaikka/140 k-m²). Lisäksi Koy Kontulan Asemakeskuksen uudisrakennettavat asunnot voidaan toteuttaa autottomina, edellyttäen, että tontti liittyy pitkäaikaisella sopimuksella yhteiskäyttöautojärjestelmään ja toteuttaa joitakin autopaikkoja yhteiskäyttöautoja varten. Perusteena asuntojen autopaikkamääräyksille on uudisrakennettavien asuntojen erityinen sijainti metroaseman ja hyvin toimivan ostoskeskuksen katolla tai välittömässä läheisyydessä. Pysäköintipaikkamitoituksella halutaan myös kannustaa rakentamaan vähäautoisia kohteita. Autottomuuden osalta kyse on pilottikohteesta. Kaupunginmuseolle on kaavamääräyksellä mahdollistettu rakentamisen alle jäävän tykkipatterin jäänteiden inventointi ennen rakentamista. Kaavan toteuttaminen tuo uutta rakentamista olemassa olevan kaupunkirakenteen keskeiselle paikalle hyvien liikenneyhteyksien viereen. Kaavamuutoksen toteuttaminen eheyttää ja voimistaa kaupunginosan toiminnallista ja kaupunkirakenteellista keskusta ja tukee Kontulan keskuksen yritystoiminnan edellytyksien säilymistä hyvinä. Kaavan mahdollistama nykyisten liikerakennusten korottaminen liike-, toimisto- tai palvelutilana täydentäisi hyvin alueen keskustatoimintoja, mutta toteutuminen nykyisessä kysyntätilanteessa on epätodennäköistä. Korotusten toteutuminen asuntoina on todennäköisempää. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet täydentyvät ja ostoskeskuksen alueesta muodostuu yhtenäistä jalankulkualuetta. Ostoskeskuksen alueella oleva pyöräily ohjataan ostoskeskuksen reuna-alueelle Kontulantien, Kontulankaaren ja Kotikonnuntien varteen. Tarve ostoskeskuksen läpi tapahtuvalle pyöräilylle vähenee. Autoliikenne lisääntyy noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sen vaikutukset liikenneverkkoon jäävät vähäisiksi, koska liikenne jakaantuu varsin tasaisesti Kontulantielle, Kontulankaarelle, Kotikonnuntielle, Keinulaudantielle ja Ostostielle. Kaava luo edellytykset normaalien, korkeatasoisten yhdyskuntateknisen huollon palveluiden tuottamiselle alueella. Rakentamattoman luonnontilaisen kallioalueen määrä pienenee jonkin verran. Maisemallisesti tärkeä kallioalue tulee nykyistä paremmin osaksi julkista kaupunkitilaa. Metron avokuilun kattaminen ja jalankulun

76 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (155) Akp/5 Kaavatalous ja pyöräilyn reittien uudistaminen muuttaa aluetta keskustamaisemmaksi. Asuntotarjonta alueella kasvaa, mikä osaltaan tukee ostoskeskuksen elinvoimaisuutta. Uudisrakentaminen kokonaisuutena edesauttaa Kontulan keskuksen ja laajemmin koko kaupunginosan kaupallisten ja julkisten palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Keskeisen kallioalueen kunnossapito helpottuu, kun jalankulkureitit ja Kostinkallion puistoalue rakennetaan. Uimahallin ja nuorisotalon pihojen valoisuusolosuhteet säilyvät hyvinä. Uudet rakennukset muuttavat jonkin verran naapuritonttien näkymiä. Liikenteen ilma- ja runkoäänen ja tärinän sekä ilman laadun osalta kaavamuutos luo edellytykset ohje- ja suositusarvojen mukaiselle jatkosuunnittelulle. Asemakaavamuutos luo edellytykset pelastusturvallisuutta koskevien määräysten toteuttamiselle sekä olemassa olevan kalliosuojan suojakäytön turvaamiselle rakentamisen ja käytön aikana. Kaupungin rakentamiskustannukset yhteensä ovat 12 miljoonaa euroa, (9/2013, alv 0 %), ja kustannukset jaettuna kaavan mahdollistaman normaalin asumisen kerrosalalla ovat noin 560 euroa/k-m².