PÄÄTÖS Nro 105/2018/1 Dnro PSAVI/160/2016 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 105/2018/1 Dnro PSAVI/160/2016 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Oikaisuvaatimus Kainuun ja Lapin ELY-keskuksien Terrafame Oy:n tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskevasta päätöksestä KAI- ELY/752/2014 ja LAPELY/114/ , Sotkamo OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunta c/o Petri Komulainen Jokitoivolantie Korholanmäki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO OIKAISUVAATIMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINNANHARJOITTAJAN MUUTOS... 3 OIKAISUVAATIMUKSEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKKAILUVELVOITE... 4 TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS TARKKAILUSUUNNITELMAKSI... 5 OIKAISUVAATIMUKSEN KOHTEENA OLEVA ELY-KESKUSTEN PÄÄTÖS... 6 ELY-keskusten ratkaisu... 6 Perustelut... 9 OIKAISUVAATIMUKSEN SISÄLTÖ Osakaskunnan vaatimus purkuputken tarkkailuohjelmasta Yleistä Nykytilanne Hakemuksessa arvioidut ympäristövaikutukset Yksityiskohtaiset vaatimukset OIKAISUVAATIMUKSEN KÄSITTELY Oikaisuvaatimuksesta kuuleminen Lausunnot Oikaisuvaatimuksen tekijän kuuleminen Terrafame Oy:n lausunnon täydennys MERKINNÄT A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U RATKAISUN PERUSTELUT Voimassa olevan luvan tarkkailua koskevat vaatimukset ELY-keskusten tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätös Oikaisuvaatimuksen tarkastelu PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU... 26

3 3 OIKAISUVAATIMUS JA ASIAN VIREILLETULO Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunta on toimittanut Pohjois- Suomen aluehallintovirastolle ympäristönsuojelulain 192 :n mukaisen oikaisuvaatimuksen Kainuun ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) antamaan päätökseen Dnrot KAI- ELY/752/2014 ja LAPELY/1147/ , jolla ELY-keskukset ovat täydennyksin hyväksyneet Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän toimittaman Nuasjärveen johdettavien käsiteltyjen jätevesien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman. TOIMINNANHARJOITTAJAN MUUTOS Espoon käräjäoikeus on asettanut Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n operatiivisen tytäryhtiön Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssihakemuksen johdosta. Käräjäoikeus on määrännyt konkurssimenettelyn pesänhoitajaksi asianajaja Jari Salmisen Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:stä. Pesänhoitajan valtuuttama edustaja on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassa kirjelmässä ilmoittanut, että Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä jatkaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa Talvivaara Sotkamo Oy:n vireillä panemia hakemuksia ja ilmoituksia. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän hallussa olleet omaisuuserät ja liiketoiminta ovat siirtyneet toteutuneella kaupalla Terrafame Oy:lle. Kaivoksen uutena toiminnanharjoittajana jatkaa Terrafame Oy. OIKAISUVAATIMUKSEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 192 :n mukaan lupaviranomaisen määräämän viranomaisen 64 ja 65 :ssä tarkoitettuun tarkkailusuunnitelmaa koskevaan päätökseen saa hakea oikaisua lupaviranomaiselta 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 192 :n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään lupaviranomaiselle. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 7 a perusteella aluehallintovirasto ratkaisee lupaviranomaisena kaivosta ja malmin rikastusta koskevat ympäristölupa-asiat.

4 4 VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKKAILUVELVOITE Talvivaara Sotkamo Oy haki Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ympäristölupaa Talvivaaran (nykyisin Terrafamen) kaivoksen jätevesien purkuputken rakentamiseen ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Nuasjärveen (Dnro PSAVI/2960/2014). Hakemus sisälsi Nuasjärveen johdettavien jätevesien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman. Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 43/2015/1 myöntänyt luvan Talvivaaran kaivoksen toiminnan olennaiseen muuttamiseen ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen uutta purkuputkea pitkin Nuasjärveen päätöksessä määrätyin ehdoin. Aluehallintovirasto määräsi muun muassa Talvivaara Sotkamo Oy:tä täydentämään tarkkailusuunnitelmaa lupamääräyksen 21 ja liitteen 2 mukaisesti ja toimittamaan täydennetty suunnitelma Kainuun ja Lapin ELY-keskusten hyväksyttäväksi. Aluehallintoviraston päätöstä nro 43/2015/1 on sittemmin muutettu Vaasan hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä (nro 16/0091/2) ja edelleen korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä (taltionumero 2157). Muutokset eivät kuitenkaan koske käyttö-, päästöja vaikutustarkkailua koskevaa määräystä 21 tai päätöksen liitettä 2. Ympäristöluvan nro 43/2015/1 lupamääräys nro 21 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: 21. Luvan saajan on toteutettava tässä päätöksessä tarkoitettu jätevesien johtamista koskeva käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu hakemuksen kohdan 7 Tarkkailu ja raportointi tarkkailusuunnitelman periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti. Esitettyä tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä niin, että se täyttää tässä lupamääräyksessä mainitut sekä tämän päätöksen liitteen 2 vaatimukset. Tämän päätöksen edellyttämät täydennykset sisältävä yksityiskohtainen jätevesien käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusuunnitelma on toimitettava Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viipymättä. Yksityiskohtainen kalataloustarkkailusuunnitelma on vastaavasti toimitettava Lapin ELYkeskuksen hyväksyttäväksi. ELY-keskukset voivat tarvittaessa tarkentaa tarkkailuohjelmien sisältöä ja tarkkailujen raportointiin liittyviä määräyksiä. Latosuon varastoaltaasta Nuasjärveen johdettavan käsitellyn jäteveden käyttö- ja päästötarkkailun vesimäärän ja veden laadun mittauksen on oltava niin säännöllistä ja monipuolista, että johdettavan veden laatu ja sen vaihtelut sekä Nuasjärveen johdettavat ainemäärät saadaan luotettavasti ja yksiselitteisesti mitatuiksi. Jätevesien vaikutustarkkailu (vesistö- ja kalataloustarkkailut) on tehtävä niin monipuolisesti ja laaja-alaisesti, että toiminnan ympäristövaikutuksista ja vaikutusalueen laajuudesta saadaan kattava ja luotettava tieto. Tarvittaessa tarkkailualuetta on laajennettava ja tarkkailutiheyttä lisättävä viipymättä. Vaikutustarkkailut tulee tehdä riippumattomien tahojen toimesta. Poikkeustapauksissa luvan saaja voi osallistua vaikutustarkkailun

5 5 näytteiden ottamiseen ja muuhun kenttätoimintaan, mikäli Kainuun ELYkeskus tai Lapin ELY-keskus katsoo menettelyn perustelluksi. Tämän päätöksen mukainen jätevesien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava osana voimassa olevaa Talvivaaran kaivoksen käyttö-, päästö- ja käyttötarkkailua. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS TARKKAILUSUUNNITELMAKSI Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän Kainuun ELY-keskukselle toimittama tarkkailusuunnitelma sisältää käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun sekä kalataloustarkkailun. Seuraavassa on esitetty oikaisuvaatimuksen käsittelyn kannalta keskeinen tarkkailusuunnitelman sisältö. Käyttö- ja päästötarkkailu Purkuputkeen johdettavan veden määrää, ph-arvoa ja sähkönjohtavuutta seurataan jatkuvatoimisesti. Purkuputkeen johdettavasta vedestä otetaan vesinäytteitä päivittäin mm. metallien ja sulfaattipitoisuuden analysoimiseksi. Johdettavasta vedestä otetaan viikoittain velvoitetarkkailunäyte. Kerran kuukaudessa näytteen ottaa ulkopuolinen, näytteenottoon pätevöitynyt henkilö. Velvoitetarkkailun näytteet toimitetaan ulkopuoliseen, akkreditoituun laboratorioon. Vaikutustarkkailu Vaikutustarkkailu koostuu vesistötarkkailusta, pohjavesitarkkailusta ja sedimenttien laadun tarkkailusta. Vesistöä tarkkaillaan neljällä jatkuvatoimisella mittausasemalla (lämpötila, sähkönjohtavuus ja ph). Leviämiskartoituksessa selvitetään purkuveden leviämistä, veden kerrostuneisuutta ja sekoittumista 15 tarkkailupisteestä. Leviämiskartoitus tehdään kenttämittauksilla. Pintavesien laatua tarkkaillaan kymmenessä näytepisteessä. Edellä mainittujen vesistönäytteiden lisäksi vesinäytteitä otetaan rannan läheisyydestä siten, että Jormasjärvestä otetaan neljä ja Nuasjärvestä kuusi rantavesinäytettä. Vesistötarkkailuun kuuluu lisäksi kasviplanktontarkkailu ja pohjaeläinten tarkkailu. Pohjavesitarkkailu sisältää Nuasjärven saarissa olevien talousvesikaivojen veden laadun tarkkailun. Sedimentin laadun tarkkailuun Nuasjärvessä on kolme tarkkailupistettä. Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu sisältää kalastustiedustelun, kalastuskirjanpitoa, uusien kirjanpitokalastajien hankintaa, verkkokoekalastuksia ja kalojen metallipitoisuuksien määrittämistä..

6 6 Kokonaisuudessaan toiminnanharjoittajan esittämä tarkkailusuunnitelma on Kainuun ja Lapin ELY-keskusten antaman päätöksen (KAIELY/752/2014 ja LAPELY/1147/ ) liitteenä. OIKAISUVAATIMUKSEN KOHTEENA OLEVA ELY-KESKUSTEN PÄÄTÖS Seuraavassa on esitetty Kainuun ja Lapin ELY-keskusten antaman tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen ratkaisu ja sen perustelut sellaisina kuin ne ovat kyseisessä päätöksessä. ELY-keskusten ratkaisu Kainuun ja Lapin ELY-keskukset hyväksyvät (päätöksen liitteenä olevan) tarkkailusuunnitelman tarkkailuohjelmaksi seuraavin muutoksin. Kainuun ELY-keskus on ratkaissut asian kohtien 1-9 osalta ympäristönsuojeluviranomaisena ja Lapin ELY-keskus kohtien osalta kalatalousviranomaisena. Muutokset ja lisäykset on päivitettävä ohjelmaan ja päivitetty ohjelma on yhdistettävä kaivoksen olemassa olevaan tarkkailuohjelmaan ja toimitettava ELY-keskuksille. 1. Nuasjärvi-Rehja pintaveden tarkkailupisteistä NJ23, NJ34 ja NJ35 on otettava vesinäytteitä kuuden kuukauden ajan kuukausittain. Vesinäytteistä on tehtävä esityksen mukaiset pintavesinäytteiden määritykset. Tämän jälkeen näytteenottotiheyteen voidaan hakea muutosta Kainuun ELY-keskuksesta hakemuksessa esitettyä näytteenottotiheyttä vastaavaksi. 2. Pintaveden laadun seurannassa tulee vesistönäytteistä tehtäviin määrityksiin lisätä Nuasjärvi-Rehja näytepisteiden osalta alumiini, kalsium, magnesium ja kemiallinen hapenkulutus. Tarkkailusuunnitelmaan on lisättävä kaksi leviämiskartoituksen kenttämittauspistettä. Toinen kenttämittauspiste on lisättävä Nuasjärveen Muuraussaaren pohjoispuolella olevaan syvänteeseen ( , ). Toinen kenttämittauspiste on lisättävä Rehjan puolelle (NJ31, , ). 4. Pintavesien laadun tarkkailuun on lisättävä uusi järvitutkimuspiste NJ24 Nuasjärven Jäätiönlahteen ( , ). 5. Pohjavesitarkkailu on ulotettava lupapäätöksessä mainituille neljälle saarelle - Isolle Selkäsaarelle, Pienelle Selkäsaarelle, Lamposaarelle ja Iso Tahkosaarelle sitä mukaa kun kiinteistönomistajat rakentavat saarille kaivoja. Hakijan ei tarvitse toteuttaa pohjaveden tarkkailua saarella, mikäli siellä ei ole kiinteistönomistajan talousvesikaivoa. 6. Pohjaveden tarkkailuun on otettava mukaan Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialue. Siellä on seurattava Heterannan vedenottamon kaivojen 1 ja 2 pohjaveden laatua kerran vuodessa tarkkailusuunnitelmaesi-

7 7 tyksessä mainituilla kaivovesimäärityksillä. Näyte voidaan ottaa sekoitusnäytteenä kaivojen hanasta. Käytännön yksityiskohdista on sovittava Kajaanin Veden kanssa. Heterannan vedenottamon ranta-alue tulee sisällyttää ns. rantavesinäytteiden ottopaikkoihin. Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialueen ja ranta-alueen seurantaa jatketaan vuoden 2018 loppuun asti, minkä jälkeen hakija voi esittää Kainuun ELY-keskukselle seurantaan muutoksia. 7. Tarkkailuohjelmaan tulee sisällyttää Rimpilänniemen pohjavesialueen pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden tarkkailu. Pohjavesialueelle tulee asentaa kaksi pohjaveden tarkkailuputkea. Putkien asentamisesta tulee esittää ELY-keskukselle suunnitelma mennessä. Suunnitelmasta tulee ilmetä maanomistajien suostumus. Putkista ainakin toinen täytyy asentaa Rimpilänniemen pohjavesialueen itäpäähän Kekkolanlammen eteläpuolelle. Nuasjärven rantaan tulee asentaa myös korkeusmittauspiste, josta voidaan selvittää Nuasjärven pinnankorkeus. Rimpilänniemen pohjavesialueella tulee seurata pohjaveden laatua vedenottamolta ja lähelle Nuasjärven rantaa sijoitetuista pohjavesiputkista kerran vuodessa hakijan esittämillä kaivovesimäärityksillä. Vedenottamon laadun seurannan käytännön yksityiskohdista on sovittava Pohjavaaran vesiosuuskunnan kanssa. Pohjaveden korkeutta ja Nuasjärven vedenkorkeutta tulee seurata kuukausittain. Pohjaveden korkeutta seurataan ottamon vieressä olevasta havaintoputkesta, rannan korkeusmittauspisteestä ja ranta-alueille asennetuista pohjavesiputkista. Pohjaveden laadun sekä pohjaveden ja Nuasjärven pinnankorkeuksien seurantaa jatketaan kaksi vuotta putkien asentamisesta, minkä jälkeen hakija voi tehdä esityksen seurannan muuttamisesta Kainuun ELY-keskukselle. 8. Uraanipitoisuus vesi-, sedimentti- ja kalanäytteistä tulee määrittää ICP- MS -menetelmällä tai muulla menetelmällä, jonka tarkkuus ja määritysrajat ovat riittävää tasoa huomioiden ympäristön normaali taso esimerkiksi vesinäytteissä vähintään 1 μg/l. 9. Purkuputken käyttöä ja seurannan laitteita on tarkkailtava osana käyttötarkkailua. Putken käyttöön liittyvistä häiriö- ja muista poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa, tulee ilmoittaa Kainuun ELY-keskukselle ja muille viranomaisille vastaavalla tavalla kuin kaivoksen muun toiminnan häiriö- ja poikkeustilanteista. 10. Kalastustiedustelu on tehtävä Ala-Sotkamon, Jormaskylän, Nuaskylän ja Paltaniemi-Jormuan osakaskuntien osakkuuteen tai niiden myöntämään lupaan perustuvaa kalastusta Nuasjärven-Rehjan alueella harjoittaneille vuosien 2016, 2018 ja 2020 tiedoista ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tulokset raportoidaan osakaskunnittain. Ammattikalastajille tiedustelu tehdään esityksen mukaisesti vuosittain.

8 8 11. Kainuun ELY-keskuksen antaman päätöksen (KAI- ELY/1/07.00/2013) mukainen Jormaskylän osakaskunnan alueen kalastustiedustelu vuoden 2019 tiedoista siirretään toteutettavaksi vuoden 2020 tiedoista. Tarkkailurytmi tämän jälkeen ratkaistaan erikseen. 12. Kirjanpitokalastajiksi on valittava mahdollisimman aktiivisia kalastajia. Kalastajan lopettaessa kalastuksen tai vähentäessä sitä oleellisesti on tilalle valittava uusi. 13. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 2011 tekemä Nuasjärven verkko-koekalastus (NORDIC, 4 syvyysvyöhykettä, 68 verkkoyötä) on toistettava vuosina 2016, 2018 ja 2020 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Kalastukset on tehtävä vuoden 2011 tutkimuksen mukaisilla pyyntipaikoilla (samat koordinaattipisteet) ja syvyyksillä. 14. Rehjanselälle on rajattava n. 10 neliökilometrin suuruinen tutkimusalue, jolla toteutetaan koeverkkokalastus (NORDIC, 4 syvyysvyöhykettä, 68 verkkoyötä) vuosina 2016, 2018 ja 2020 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Kalastukset tehdään kaikkina vuosina vuonna 2016 satunnaistetuilla pyyntipaikoilla (samat koordinaattipisteet) ja syvyyksillä. Tutkimusalueen rajauksesta on sovittava Lapin ELY-keskuksen kanssa. 15. Kohtien 13 ja 14 mukaiset kalastukset (satunnaistaminen, kalastus, saaliin käsittely ja kirjaaminen, tulosten tallentaminen koekalastusrekisteriin) on toteutettava koekalastusohjeen (RKTL:n työraportteja 21/2014) mukaisesti. 16. Kohtien 13 ja 14 mukaisissa koekalastuksissa on NORDIC-verkkojen lisäksi käytettävä alueella kuhan pyynnissä yleisesti käytettäviä verkkoja (20 verkko-yötä/alue). 17. Kalojen vierasainepitoisuuksia on seurattava vuodesta 2016 alkaen kuhasta kolmen ja hauesta kuuden vuoden välein. Ahvenen osalta asian on ratkaissut Kainuun ELY-keskus kohdasta Perustelut ilmenevällä tavalla. 18. Kohdan 17 mukaiseen seurantaan otetaan tutkimusvuosina viisi kuhaa ja viisi haukea kultakin seuraavalta alueelta: Rehja, Nuasjärvi ja Kiantajärvi. Nuasjärven näytteet on pyrittävä hankkimaan purkuputken suun lähialueelta. Tarkkailusuunnitelmaesityksessä mainittujen aineiden lisäksi näytteistä tulee tutkia mangaanipitoisuus. 19. Kalojen vierasaineseurannan määritykset on tehtävä yksilökohtaisesti (ei kokoomanäytteenä). Raportoinnissa on esitettävä yksilökohtaiset tulokset viitetietoineen (kalan ikä, massa, pituus ja tarkka pyyntipaikka) sekä tulosten vertailu kalan käyttöä koskeviin raja- ja ohjearvoihin.

9 9 Perustelut Noudattamalla tarkkailusuunnitelmassa esitettyä tarkkailuohjelmaa ja huomioimalla tässä päätöksessä määrätyt muutokset ja lisäykset tarkkailusta saadaan tarvittavat tiedot purkuputken toiminnasta ja ympäristövaikutuksista. Tätä hyväksymispäätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, koska esitettyä tarkkailusuunnitelmaa on laajennettu määräyksin. Etenkin pinta- ja pohjavesien tarkkailua on laajennettu hakijan esittämästä. Ympäristön tilan seurannan kannalta on tärkeää, että tarkkailu aloitetaan siten, että nämä lisämääräykset otetaan huomioon välittömästi päätöksen antamisen jälkeen. Kainuun ja Lapin ELY-keskukset katsovat, että esitetty tarkkailusuunnitelma tässä päätöksessä annettuine hakijan velvollisuuksia lisäävine määräyksineen täyttää Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antaman ns. purkuputken ympäristölupapäätöksen tarkkailulle asettamat vaatimukset sekä täyttää ympäristönsuojelulain (527/2014) ja valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006) vaatimukset. Pintavesien laadun tarkkailun lisääminen (määräykset 1-4) on perusteltua purkuputken ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Pintaveden tarkkailua on tarkoituksenmukaista tehdä purkuputkea lähellä olevissa pisteissä puolen vuoden ajan kuukausittain. Tämän jälkeen pintavesinäytteiden ottotiheyttä voidaan harventaa vastaamaan hakijan esittämää, mikäli seurantatulosten perusteella ilmenee, että tarvittava seurantatieto voidaan tuottaa harvemmalla näytteenottotiheydellä. Kainuun ELY-keskus katsoi tarkoituksenmukaiseksi lisätä pintavesien tarkkailuun Jäätiönlahden tarkkailupisteen NJ24 ja Nuasjärven pohjoisosaan Muuraussaaren pohjoispuolen syvänteeseen leviämiskartoituksen kenttämittauspisteen. Näiden tarkkailuun lisättyjen pisteiden kautta voidaan seurata, leviääkö sulfaattipitoinen purkuvesi Vuokatin suuntaan tai Nuasjärvessä olevan itä-länsisuuntaisen harjuselänteen pohjoispuolelle. Päästövesien mahdollista leviämistä Jäätiönlahteen on tarpeen seurata, koska alue on merkittävää matkailu- ja loma-asutusaluetta. Kajaanin Rehjaan lisätty leviämiskartoituksen kenttämittauspiste tukee myös leviämisen kartoituksen tavoitteita. Leviämiskartoituksen kenttämittauspisteissä seurataan vedenlaatua hakijan esityksen mukaisesti purkuputken käyttöönotosta kahden vuoden ajan, minkä jälkeen seurannan tarpeellisuudesta päätetään erikseen. Pohjaveden tarkkailun lisääminen (määräykset 5-7) ovat perusteltuja purkuputken mahdollisten pohjaveteen ulottuvien vaikutusten selvittämiseksi. Kalojen vierasaineseuranta on määrätty tehtäväksi kuhan ohella hauesta (määräys 17). Hauen ottaminen mukaan on tarpeen, koska siitä on olemassa runsaasti vertailutietoa. Koska kuha on vaikutusalueen kalataloudellisesti merkittävin laji, sen seuranta tehdään haukea tiheämmin.

10 10 Vertailunäytteet otetaan Kiantajärvestä (määräys 18), josta on jo olemassa aiemmin kerättyä tietoa kalojen metallipitoisuuksista. Mangaanipitoisuus määritetään THL:n lausunnossa esittämän ja toiminnanharjoittajan suostumuksen mukaisesti. Määräys 19 annetaan lausunnoissa esitettyjen vaatimusten ja toiminnanharjoittajan suostumuksen perusteella. OIKAISUVAATIMUKSEN SISÄLTÖ Seuraavassa on esitetty Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunnan oikaisuvaatimus lähes kokonaisuudessaan. Osakaskunnan vaatimus purkuputken tarkkailuohjelmasta Yleistä Vaasan hallinto-oikeus on välipäätöksen perusteluissa todennut, että vaikutusten suuruuteen vastaanottavassa vesistössä liittyy epävarmuustekijöitä. Vaasan hallinto-oikeus antaa asialle merkittävää painoarvoa ja kyseenalaistaa hakijan tekemät purkuputken ympäristöselvitykset. YVA:n puuttuminen ja korkeimman oikeuden aiemmat vastaavat ratkaisut voivat (mm. sijaintipaikka-asia) estää koko luvan lainvoimaisuuden. Jälleen joulukuussa 2015 toteutetut laittomat päästöt osoittavat yrityksen välinpitämättömyyden noudattaa voimassa olevaa lakia ja määräyksiä. Myös Kainuun ELY-keskus on itse huomauttanut lausunnossaan putkesta, että hakija on esittänyt ympäristölupahakemuksessaan eri tietoja, kuin YVA-tarveharkintapyynnössä. Meneillään olevassa ympäristörikosoikeuskäsittelyssä ja KHO:n päätöksessä on tullut selkeästi ilmi, että Talvivaara ei ole koko toimintansa aikana pystynyt täyttämään lupaehtoja ja ympäristön tila on tällä hetkellä arvailujen varassa. Tästä on nyt olemassa kiistaton empiirinen- ja juridinen näyttö. Bioprosessi ei ole toiminut ja sen vuoksi kemikaaleja (mm. rikkihappo) on jouduttu käyttämään merkittävästi enemmän, mistä nykyiset keskeiset ongelmat johtuvat (sulfaatti). Arvion mukaan merkittävää vesistön pilaantumista on tapahtunut kaivospiirin alueella sekä Oulujoen vesistön suunnalla kaikissa vesistöissä ainakin Kolmisoppeen asti. Talvivaaran esitys lupahakemuksessa todella saastuneiden järvien ennallistamisesta kuvastaa selkeästi Talvivaaran toimintaa; Ensin kuollut pohja kalkitaan ja sitten saastunut vesi ja myrkkyjä sisällään pitävä pohjamuta lasketaan putkea pitkin Nuasjärveen. Meille annettujen tietojen mukaan Kolmisopen saastunutta vettä oltaisiin käyttämässä jo putken koekäytössä. Viemäriputken päästöihin liittyviä riskikartoituksia ei ole tehty osana ympäristövaikutusten arviointiprosessia. Myös putken optimaalinen sijoitus-

11 11 tarkastelu ympäristön kannalta on jäänyt tekemättä. Lisäksi hakemuksessa on perusteltu korvausasioissa, että putki sijaitsee 2 km päässä rannasta. Nykyinen putken pää on noin 1,2 km rannasta. Lähtökohtana ei ole ollut teknologian käyttö siten, että jätevedet voitaisiin puhdistaa tai haihduttaa niiden syntypaikalla Talvivaaran kaivosalueen sisällä tai putken sijoituspaikkoja olisi vertailtu ympäristön kannalta optimaalisella tavalla. Esimerkiksi haihduttamisvaihtoehtoa ei siis ole otettu huomioon, vaikka se toisi nopeasti ympäristöystävällisen tuloksen. Selostuksessa on siis vain todettu, että useat käytettävissä olevat vedenpuhdistustekniikat eivät kuitenkaan sovellu näin suurille kapasiteeteille. Kuitenkin ympäristöoikeusprosessissa on yritysjohdon toimesta tullut esille esimerkiksi haihduttaminen, mutta yhtiön taloudellisen tilanteen vuoksi vaihtoehtoja ei otettu käyttöön, vaikka ympäristölain mukaan on käytettävä BAT-mukaisia käytäntöjä. Viemäriputken saasteet aiheuttavat sen, että Nuasjärvellä suuret alueet ovat vaarassa muuttua käyttökelvottomiksi. Järvi on matala, karu, hapan ja järvessä on syvänteitä, johon hapettomia kuolleita alueita on vaarassa muodostua. Konsulttitoimisto Pöyryn edustaja sanoi kuulemistilaisuudessa, että putkesta tulevaa jäteveden ja metallien leviämistä ei ole tutkittu. Ensisijaisesti seurannassa on saatava jatkuvaa päivittäistä tietoa, onko sulfaatti kerrostumassa putken pään lähistöllä tai laajemmin. Tämä on tehtävä jatkumona kaikilla ilmansuunnilla, koska voimalaitosten vuoksi virtaamat muuttuvat oleellisesti päivittäin. Nykytilanne Julkisesti Terrafamen joka neljäs päivä päivitettävistä mittareista on saatu nyt selkeää näyttöä, etteivät hakemuksessa olleet arviot ole pitäneet paikkaansa. Arvioimme mukaan haitta-aineet ovat merkittävästi kerrostuneet pohjaan jo nyt ja veden laatu heikkenee edelleen päästöjen vaikuttaessa vesistöön. Sekoittumisvyöhyke on näiden Terrafamen julkaisemien, julkisten mittaustulosten perusteella laajentunut jo yli kymmenen kilometrin päähän putkesta Rehjanselälle. Kalan lisääntyminen häiriintyy, kun ph on alle 5 ja kalakuolemat alkavat, kun ph on alle 4,5. Tilanne Terrafamen mittareilla mitattuna itäisen Rehjanselän tarkkailupiste osoittaa, että pintaveden ph on ollut alimmillaan 2,3 ja nyt ph on 2,5 sekä alusveden ph on ollut alimmillaan 2,2 ja nyt ph on 2,3. Nuasjärven itäinen tarkkailupiste osoittaa, että pintaveden ph on ollut alimmillaan 6 ja nyt ph on 6,1 sekä alusveden ph on ollut alimmillaan 3,2 ja nyt ph on 3,8. Valitettavasti saatavilla olevien mittaustulosten perusteella näyttää, että haitta-aineet ovat kerrostuneet pohjaan ja lupahakemuksessa oletettua kiertoa sekä sekoittumista ei talvella tapahdu. Pitkäjänteinen tarkka tarkkailuohjelma on jo korjaavien toimenpiteidenkin vuoksi ehdoton. Valitettavasti näyttää siltä, että saasteet kumuloituvat pohjaan. Näin ollen pienetkin lisämäärät voivat järkyttää vesistön tilaa. Koska hapeton, hapan

12 12 alusvesi irrottaa pohjasta raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita kiertoon on tarkkailuohjelma oltava pitkälle päästöjen jälkeiseen aikaan määräyksellä ulottuva. Hakemuksessa arvioidut ympäristövaikutukset Hankkeen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa esitetyt vaikutukset Nuasjärven veden laatuun on arvioitu Cormix -mallinnuksen (Mixing Zone Expert System, United States Environmental Protection Agency) ja 3D-vesistömallin EFDC (Environmental Fluid Dynamics Code) avulla. Vaikutusten määrittäminen on haastavaa matalassa Nuasjärvessä ilman alueella tehtäviä virtauskokeita tai veden ominaisuuksien tarkempaa tutkimista eri vuodenaikoina. Veden syvyys rannalta kohti järven keskiosaa on pitkältä matkalta hyvin matalaa, joka myös aiheuttaa haasteita ilman alueen empiirisiä tutkimuksia. Laskennassa käytetyn virtausnopeuden arvoa olisi pitänyt muutella aidosti olosuhteiden mukaiseksi mittaamalla virtausta ja testaamalla väriainekokeiluilla, kuten testin mallinnuksen lisensoija suosittelee. Laskentaperusteena on virtaamassa käytetty Tenetin keskivirtaamatilannetta 76 m3/s. Kuitenkin putken pää sijaitsee aivan eri kohdassa kuin Tenetin virran pääuoma. Laskelmat on tehty Talvivaaran antamilla arvoilla, ennen yhtiön konkurssia. Virtaamiin vaikuttaa erityisesti Kajaanin voimalaitoksien käyttöaste. Kuten on todettu, pääsääntöisesti viikolla virtaamat ovat suuremmat ja viikonloppuina virtaamat ovat erittäin pienet. Nuasjärvi on voimakkaasti säännöstelty vesistö (rajat 135,70 138, huhtikuussa vedenkorkeus on 1,5-2 m alempana) ja järveen kohdistuu merkittäviä hajapäästöjä mm. suo-ojista ja turvesoilta. Lisäksi normaalitalvena noin metrin jääpeitto muuttaa järven muotoa ja virtaamia. Kuulemistilaisuudessa mallinnuksen tekijä ilmoitti, että mitään muuta arvoa kuin tuuliolosuhteita ei ole otettu alueen paikallisena olosuhdetekijänä huomioon. Tuuliolosuhteetkin oli mallinnuksessa otettu Kajanissa Petäisenniskassa sijaitsevasta mittauspisteestä. Tämä ei kuitenkaan vastaa olosuhteita Nuasjärvellä, jossa Vuokatinvaara, Naapurivaara, Pohjanvaara ja järvenselkä muuttavat tuuliolosuhteet täysin erilaisiksi. Haihtumista ei ole tarkasteltu laskelmissa luotettavasti. Myöskään yhteisvaikutuksia muiden lähteiden kanssa ei ole selvitetty. Päivittäinen vedenvaihtelu on merkittävää riippuen Nordpoolin sähkönhintatasosta. Yhdestä kuormituspisteestä tuleva vaikutus on todella merkittäviä verrattuna hajapäästöihin. Jos Kuhmon päästöt näkyvät hakijan mukaan Nuasjärvessä, niin miksi Talvivaaran päästöt eivät näkyisi Kajaanissa? Talvivaaran kaivos vaikuttaa vesistöön jo nyt haja- ja pistepäästöjen kautta. Yhteisvaikutuksen arviointi Mondon ja muiden tekijöiden osalta puuttuu täysin. On myös erittäin todennäköistä, että Mondo aloittaa nykyisen ympäristöluvan mukaiset päästöt aiemmin kuin 2020, koska mm. nikkelin osalta päästörajat tulevat uusien määräysten mukaan olemaan tiukemmat.

13 13 Mallinnuksen kirjotuspöytätutkimuksessa vakioarvoja ja muuttujia ei ole määritelty lupahakemuksessa, jonka vuoksi mallinnuksen tuloksia arvojen puutteen vuoksi on mahdoton arvioida. Hakemuksessa olisi pitänyt esittää Cormix-mallin kaikki laskentamuuttujat ja perusteet niiden valinnalle sekä muuttujien herkkyystarkastelu. Epäselväksi jäi tulosten paikkasidonnaisuus, sillä tiedolla purkupluumin keskilinja on vaikea arvioida, mitä kohtaa järvessä lasketut pitoisuudet esittävät. Kuvista mm. puuttui laskentakäyriä. Sulfaatin lisäksi Cormis-mallinnuksella (lähimallinnus) on yritetty tarkastella myös nikkelin, kadmiumin ja mangaanin käyttäytymistä, muttei 3D-vesistömallilla EFDC. 3D-vesistömallin EFDC (Environmental Fluid Dynamics Code) lähtötietojen esittäminen on puutteellista. Epäselväksi jää onko laskennassa käytetty purkuputken aiheuttama päästö annettu Cormix- mallilla lasketun pitoisuusjakauman perusteella vaiko onko laskenta erillään tästä. Kuvissa puhutaan tarkistuslaskelmasta, mutta tekstissä ei selvitetä, onko nämä laskelmat tehty 3D-vesistömallilla EFDC ja millä alkupäästöllä ja onko esitetyt pitoisuudet keskimääräisiä, minimiarvoja vai maksimiarvoja. Kappaleissa mainitaan, että tarkennuslaskelman perusteella ei ole tarvetta muuttaa lupahakemuksen vaikutusarvion johtopäätöstä. Epäselvää siis on, perustuivatko lupahakemuksen vaikutusarvion johtopäätökset Cormix-mallinnuksella saatuihin pitoisuusarvoihin. Samaten tekstissä ei kerrota, mitä mallia ja mitä lähtöarvoja esitettyjen mallilaskelmien laskennassa on käytetty. Kuvissa ei kerrota päästön sulfaattipitoisuutta. Hakemuksessa ei kerrottu miten esitetyt sulfaattipitoisuuden alueelliset keskiarvot ja alueelliset maksimiarvot on määritetty. Tämä jättää merkittävästi epätietoisuutta mihin koko luvan kannalta keskeiset argumentit perustuvat. Lupahakemuksessa on käsitelty laskelmiin liittyvät epävarmuuksia ja tekijän toimesta on arvioitu, että keskiarvotuloksissa virhemarginaali on luokkaa %. Tekstin perusteella tämä virhearvio perustuu laadulliseen arvioon, ns. mutu-tuntumaan. Epävarmuuden arvioinnin pohjaksi tulisi esittää laskelmia: muuttujien herkkyystarkastelua, todennäköisyyksiä tietyille pitoisuusjakaumille ja ns. pahin mahdollinen tilanne (worst case) todennäköisyyksineen. Mallinnus ei myöskään ota kantaa metallien ja muiden haitta-aineiden laajempaan leviämiseen. Haittamäärät olisi mitattava tuntiraja-arvoina eikä päiväkeskiarvoina. Hakijahan itse toteaa vastineessaan, että Näin ollen putkeen johdettavan veden laatu on tasalaatuista, eikä nopeita muutoksia pääse syntymään. Jäteveden on tultava kahden altaan kautta, jolla varmistettaisiin alemman purkualtaan tasainen veden laatu. Tarkkailuvelvoitteet on määrättävä kaikkein saasteiden osalta päiväkohtaiseksi ja nykytekniikalla reaaliaikaiseksi. Pelkät sähkönjohtavuuden ja ph arvon mittaukset on saatava differoitua nykytekniikalla päästöjen mukaan analyyseiksi (sulfiittia vai jotain metallia). Mikäli vesistöön johdettavan veden laatu ei täytä raja-arvoja on vesistöön johdettavan veden joh-

14 14 taminen lopetettava välittömästi, Vaasan välipäätöksen mukaisesti. Oikeuden välipäätöksen mukaiset arvot on laskettava heti koekäytön alkaessa tarkkoina arvoina, eikä mututuntumalla keskimäärin. Jäteputkihakemuksessa ei ole huomioitu olemassa olevia sedimenttipisteitä ja niiden pitoisuuksia. Hakemuksessa oli pisteet, mutta ei pistekohtaisia arvoja. Hakemuksessa oli määritelty sedimenttikertymää hyvin karkeasti eri ilmansuunnittain. Siinä ei ole huomioitu sedimenttipisteiden merkittävää erilaisuutta, johtuen juuri aiemmista teollisuuden ja ympäristön luomista aluekohtaisista korkeista arvoista näytteet on otettava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jormaslahden suunnassa Jokiniemen ja Lamposaaren väliin on asennettava jatkuvatoiminen mittari, jolloin tutkimaton yhteisvaikutus olisi reaaliaikaisesti todennettavissa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksessä Nro 9/08/2, Mondo Mineralsin lupaan on kirjattu viraston kanta 44 46, että Valtaosa nikkelistä ja arseenista kerrostuu Lahnasjoen ja Jormaslahden sekä Nuasjärven syvänteen pohjasedimentti, josta ne eivät juuri liukene, mikäli olosuhteet pysyvät muuttumattomina. Nuasjärven syvänteen alusvesissä on havaittu kohonneita pitoisuuksia lähinnä kevättalvisin kerrostuneisuuden aikana heikentyneessä happitilanteessa. Kiintoaineeseen sitoutunut nikkeli ja haitta-aineet sedimentoituu Nuasjärven pohjasedimentteihin. Nämä on toteutetun velvoitetarkkailun kautta helppo saada ja koota nykyisistä tarkoista sedimenteistä tai Jormas- ja Lahnasjoesta tulevista päästöistä. Pohjasedimenttinäytepisteitä ja reaaliaikaisia mittareita on lisättävä putken pään ympärille kaikkiin ilmansuuntiin. Esitetyt raja-arvot eri saasteille ylittävät järven kestokyvyn yhdessä järveen jo tulevien saasteiden kanssa. Ylävesillä on erityyppisiä saasteiden kuormitusta lisääviä lähteitä. Myös humusarvot hakijan esittämällä tasolla tuhoaisivat ainakin lähialueen merkittävät kutualueet ja pohjan. Lupahakemuksessa ei ole mainittu kaikkia saastuttavia elementtejä. Ympäristörikosoikeudenkäynnissä on tullut esille yhtiön tapa tulkita lakia siten, että kaikki on sallittu mikä ei ole erikseen kielletty. Haitta-aineet (esimerkiksi metyylielohopea) tulisi kaikki luetella hakemuksessa ja asettaa niille seuranta ja päästörajat mukaan lukien kemikaalit. Sosiaali- ja terveysministeriön vaarallisista aineista antaman asetuksen mukaisen luettelon kemikaalit on määriteltävä ja niille on asetettava päästörajat ja seuranta. Kuten alussa mainittiin, Vaasan hallinto-oikeus on myös puuttunut vaikutuksen täysin epäselvään tilanteeseen ja muun muassa tästä johtuen on tarkkailuohjelman annettava reaaliaikaista ilman viiveitä tulevaa oikeaa tietoa. Yksityiskohtaiset vaatimukset 1. Ensisijaisesti seurannassa on saatava jatkuvaa päivittäistä tietoa, onko sulfaatti kerrostumassa putken pään lähistöllä tai laajemmin. Mittaus on tehtävä reaaliaikaisesti jatkumona kaikilla ilmansuunnilla,

15 15 koska voimalaitosten vuoksi virtaamat muuttuvat oleellisesti päivittäin ja levittävät haitallisia aineita kaikkiin ilmansuuntiin. Koska tarkkailussa on todettu aikaisemmasta poikkeavaa kerrostuneisuutta, on leviämiskartoitusta laajennettava. 2. Haitta-ainemäärät on mitattava suoraan putkesta tuntiraja-arvoina eikä päiväkeskiarvoina. Pohjasedimenttinäytepisteitä ja reaaliaikaisia mittareita on lisättävä putken pään ympärille kaikkiin ilmansuuntiin. 3. Tarkkailuvelvoitteet on määrättävä kaikilta saasteilta päiväkohtaiseksi ja reaaliaikaiseksi. Mikäli vesistöön johdettavan veden laatu ei täytä raja-arvoja, on vesistöön johdettavan veden johtaminen lopetettava välittömästi. 4. Jormaslahden suunnassa Jokiniemen ja Lamposaaren väliin on asennettava jatkuvatoiminen mittari, jolloin arvioimaton yhteisvaikutus olisi reaaliaikaisesti huomattavissa. 5. Valvontaan on tuotettava selkeä prosessikaavio, miten toimitaan ja milloin prosessi keskeytetään, mikäli sulfiitti- ja saastearvot nousevat yli rajojen. Raja-arvot on määritettävä tarkkailuohjelmassa. Samalla on tehtävä järjestelmä, millä tieto saatetaan viranomaisille ja lähialueen asukkaille välittömästi sähköisesti. Tulosten dokumentoinnin lisäksi on niiden tulkinta ja haitallisten muutossuuntien mahdollisimman varhainen havaitseminen sekä merkityksellisten toimenpiteiden määrittäminen mahdollisimman avoimesti ja kansantajuisesti. Raportoinnin yksityiskohtiin on laadittava kappale päätökseen. 6. Mikäli hyvin perustellusti muutoksia mitattaviin suureisiin tehdään, on siitä tehtävä julkinen ilmoitus alueen kuntien ilmoitustaululle ja osakaskunnalle. Asiasta on pyydettävä lausunto kunnilta ja osakaskunnalta. 7. Nuas-, Rehja- ja Jormasjärvellä on tehtävä samat määritykset, taulukossa osa on vain toisessa järvessä. Uraanipitoisuuden tarkkailun on ulotuttava sedimenttiin ja kaloihin koko järven alueella. Haitta-aineet (esimerkiksi metyylielohopea) tulisi kaikki luetella hakemuksessa ja asettaa niille seuranta ja päästörajat mukaan lukien kemikaalit. Sosiaali- ja terveysministeriön vaarallisista aineista antaman asetuksen mukaisen luettelon kemikaalit on määriteltävä ja niille on asetettava päästörajat ja seuranta. Päätöksessä olevien Nuas-Rehja-alueella tulisi mitata myös kloori, liuennut epäorgaaninen hiili (DIC) ja alkaliniteetti, jotka kuuluvat myös keskeisiin muuttujiin bioligandimalleissa. 8. Rantavesinäyteitä on otettava vähintään kolme kertaa, kesä- heinäja elokuussa. Tiedot ja käyttörajoitukset on tuotava julki heti, jotta alueen asukkaat voivat suojautua ongelmilta. 9. Kalojen raskasmetalli-, elohopea-, uraani- ja mangaanipitoisuudet on mitattava toistaiseksi vuosittain. Analyysit on tehtävä ahvenen ja ku-

16 16 han lisäksi mateelle sekä hauelle. Kalojen koko on määriteltävä isommaksi ja on otettava näytteeksi erikokoisia kaloja. Näytteinä pitää tutkia järven alkuperäisiä kaloja. 10. Talvisin koko vaarallinen alue on merkittävä jäälle. Jään paksuutta on mitattava säännöllisesti, ettei vaaratilanteita pääse muodostumaan. Sekä kesä- että talviaikaan on varmistettava valoilla vaarallinen alue putken läheisyydessä asiasta vastaavien viranomaisten kanssa. Alue on myös merkittävä alueen matkailu-, kelkkailu- ym., vastaaviin karttoihin varoituksin. 11. Automaattiset mittauspisteet on uudistettava differoimaan saasteiden laatu. Teknologia on olemassa. 12. Pitkäjänteinen tarkka tarkkailuohjelma on jo korjaavien toimenpiteidenkin vuoksi ehdoton ja se on kirjattava suunnitelmaan. Koska hapeton, hapan alusvesi irrottaa pohjasta raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita kiertoon, on tarkkailuohjelma oltava vähintään viisi vuotta päästöjen/alasajovaiheen jälkeiseen aikaan määräyksellä. 13. Nuasjärven luusuaan (Kajaanin joki) on asennettava jatkuvatoiminen ph ja sähkönjohtavuus automaattimittauspiste, koska jo nyt Rehjan selällä on mitattu todella haitallisia saastearvoja. Sieltä tulisi mitata myös kokonaisrikki, kokonaisrauta ja liukoinen rauta, kokonaisfosfori ja sulfaattifosfori, nitraatti- ja nitriittityyppi ja ammoniumtyyppi, joihin sulfaattikuormitus vaikuttaa. 14. Tarkkailuun tulee lisätä Nuasjärven pohjaeliöstön tarkkailu ja verrata sitä lähtötilaan. OIKAISUVAATIMUKSEN KÄSITTELY Oikaisuvaatimuksesta kuuleminen Aluehallintovirasto on pyytänyt oikaisuvaatimuksen johdosta lausuntoa Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Terrafame Oy:ltä. Lausunnot 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue Kainuun ELY keskus toteaa, että oikaisuvaatimuksessa esitetään tarkkailun lisäämistä ja laajentamista. Useat esitetyt muutokset ovat sinänsä tarkkailuohjelmalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden mukaisia. Kainuun ELY-keskus kuitenkin pitää toiminnanharjoittajan esittämää ja ELYkeskuksen päätöksellään hyväksymää tarkkailuohjelmaa laajuudeltaan riittävänä.

17 17 Tarkkailuohjelmaa on mahdollista myöhemmin muuttaa, mikäli siihen ilmenee tarve esimerkiksi ns. purkuputken ympäristölupapäätöksessä ( ) annettujen toiminnanharjoittajaa koskevien selvitysvelvoitteiden myötä. Ympäristöluvan mukaan luvan saajan on tehtävä mennessä ELY-keskukselle päätöksessä määrätyn käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun tuloksiin perustuva selvitys käsiteltyjen jätevesien sekoittumisesta, kerrostumisesta ja leviämisestä Nuasjärvessä ja Jormasjärvessä. Luvan saajan on toimitettava mennessä aluehallintoviraston ratkaistavaksi selvitys käsiteltyjen jätevesien sekoittumisesta, kerrostumisesta ja leviäimisestä Nuasjärvessä, aiheutuneista vaikutuksista sekä esitys toimenpiteiksi vaikutusten lieventämiseksi. Selvitykseen on sisällyttävä muun muassa esitys vaihtoehtoisista purkupaikoista vaikutustarkasteluineen ja esitys käsiteltyjen jätevesien johtamisen vuodenajoittaisesta jaksottamisesta kolmannen vuoden jälkeen. Tarkkailumääräyksiä on mahdollista muuttaa esimerkiksi edellä mainittujen selvitysten tuodessa esiin tarpeen tarkkailun muuttamiseen. Tarkkailumääräysten muuttamisesta on säädetty ympäristönsuojelulain 65 :ssä. Kainuun ELY-keskus tuo esille, että osakaskunnan oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet Nuasjärven tilasta eivät pidä kaikelta osin paikkaansa. Jatkuvatoimisten mittareiden häiriöt ovat osaltaan antaneet väärää tietoa mm. veden ph-arvoista. Kainuun ELY-keskus on julkaissut tiedotteen Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesien tilasta talvella Siinä on käsitelty vesistön tilaa. Tiedote löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta. 2. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut 3. Terrafame Oy Lapin ELY-keskus pitää hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa riittävänä ja viittaa päätökseen ja sen perusteluihin. Istutettavien kalalajien käyttämisestä vierasaineiden kertymisen tarkkailussa ELY-keskus toteaa, että kuhat istutetaan järveen n. 4 kuukauden ikäisinä (paino n. 2 g), ja tarkkailusuunnitelmassa määritellyssä näytekoossa (0,7 1 kg) ne ovat n. 6 8-vuotiaina. ELY-keskuksen arvion mukaan kuhien alkuperällä (istukas/luontaisesti lisääntynyt) ei siksi ole asiassa merkitystä. Terrafame Oy:n lausunnon mukaan osakaskunta on esittänyt oikaisuvaatimuksessaan käytännössä vastaavat asiat kuin tarkkailuohjelmasta antamassaan lausunnossa syksyllä Osakaskunta esittää oikaisuvaatimuksessaan väittämiä ja huomioitaan purkuputken vaikutusarvioinnissa käytettyyn vesistömallinnukseen, ympäristölupaprosessin eri vaiheisiin sekä Terrafamen tuotanto- ja vedenkäsittelyprosessiin liittyen. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi viitattu yhtiön tarkkailuohjelmaan kuuluvien jatkuvatoimisten mittalaitteiden mittaustuloksiin, joiden mukaan ph olisi mittauspaikoilla alimmillaan 2,2. Tällä perusteella oikaisuvaatimuksessa on päätelty, että haitat-aineet olisivat kertyneet merkittävässä määrin alusveteen.

18 18 Terrafame Oy toteaa lausuntonaan, että purkuputkeen johdettavaa vettä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti ph:n ja sähkönjohtavuuden osalta, jotka indikoisivat hyvin mahdollisia muutoksia johdettavan veden laadussa. Lisäksi vedestä otetaan näytteitä yhtiön omassa velvoitetarkkailussa vähintään kerran vuorokaudessa. Johdettavaa vettä tarkkaillaan myös yhtiön velvoitetarkkailuohjelmassa, jonka päästötarkkailuun kuuluu todella laajoja analyysejä myös harvinaisista metalleista sekä radiokemialliset analyysit. Tarkkailuohjelma on todettu toimivaksi ja kattavaksi ja purkuputkeen johdettava vesi on ollut laadultaan selkeästi lupaehtoja parempaa. Latosuon patoaltaalle johdetaan vain käsiteltyä vettä muista puhdistetun veden varastoaltaista, joten vesi kulkee käytännössä aina kahden altaan kautta lähtöpumppaamolle. Tästä syystä veden laadun äkillinen vaihtelu on hyvin epätodennäköistä. Mikäli putkeen johdettavan puhdistetun veden laadussa todettaisiin luparajoista poikkeavia pitoisuuksia, juoksutus voidaan keskeyttää automaatiojärjestelmän kautta välittömästi ja tilanteesta tehtäisiin häiriötilanneilmoitus Kainuun ELY-keskukselle sekä kunnallisille ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisille. Terrafame Oy seurasi myös tehostetusti jään muodostumista Nuasjärvellä purkupisteen ja ejektorien vedenottopisteiden kohdalla, eikä normaalista poikkeavaa tai heikompaa jäänmuodostusta ollut havaittavissa, vaan järvi jäätyi tasaisesti myös ejektoreiden ja purkupisteen kohdalta. Purkupiste ja ejektorien imukohdat on merkitty poijuilla. Kaikkiaan putkilinjan ja sen käytön päästö- ja käyttötarkkailu on hyvällä tasolla, eikä tarkkailu yhtiön näkemyksen mukaan vaadi näiltä osin täydentämistä. Terrafame Oy:n näkemyksen mukaan tarkkailuohjelmaan nyt kuuluvat sedimentti-, plankton ja pohjaeläintutkimukset sekä pintavesitarkkailu ja näissä tehtävät määritykset ovat purkuputken vaikutusten seurannan kannalta riittäviä. Vesistötarkkailu alueella on kaikkiaan laajaa eikä yhtiö siksi katso esimerkiksi rantavesinäytteenoton lisäämistä kolmeen kertaan vuodessa tarpeelliseksi, vaan nykyiset analyysit riittävät tiedon tuottamiseksi. Yhtiö pitää myös kalojen lihaksen metallipitoisuusmäärityksiä riittävinä sekä tarkkailutiheyden, analysoitavien parametrien ja kalalajien osalta. On huomattava, että koska metallit kertyvät kalojen lihakseen ravinnon kautta. Ilmiö on hidas ja siksi olisi epätodennäköistä, että peräkkäisten vuosien välillä olisi suurta eroa tarkkailutuloksissa. Oikaisuvaatimuksessa on viitattu Nuasjärven jatkuvatoimisten mittalaitteiden tuloksiin (alhaisia ph-lukemia loppuvuonna 2015 sekä alkuvuonna 2016) ja tehty päätelmiä vesistön tilasta näiden mittausten perusteella. Yhtiö on tiedottanut internetsivuillaan, joilla mittalaitteiden tuloskuvaajat on julkaistu, että kyseisellä hetkellä laitteet olivat toimineet virheellisesti ja niiden huolto- ja kalibrointityöt oli aloitettu. Jatkuvatoiminen mittaaminen järvivedestä on haastavaa ja vaikka mittalaitteita huolletaan ja kalibroidaan säännöllisesti, tuloksissa voi esiintyä ajoittain virhettä, kuten on käynyt kuluneen talven aikana. Esimerkiksi syystalvella 2016 Nuasjärvellä sijaitsevan mittauspisteen pohja-anturi hautautui järven pohjan sedimenttiin niin, että sitä ei saatu nostettua ylös veneestä käsin. Tällöin huolto- ja kalibrointitöiden vuoksi jouduttiin odottamaan talveen, jolloin anturi saatiin nostettua pohjasta jäältä käsin. Nuasjärven ja Jormasjärven

19 19 mittalaitteet on huollettu ja kalibroitu , ja toimenpiteistä on tiedotettu yhtiön internetsivuilla. On huomattava, että virallinen velvoitetarkkailu perustuu standardimenetelmin otettuihin vesinäytteisiin ja akkreditoidussa laboratoriossa tehtyihin analyyseihin. Näissä näytetuloksissa ei ole havaittu muutosta tai merkkejä poikkeavasta kerrostumisesta ja niihin verraten on voitu varmentaa jatkuvatoimisten mittalaitteiden tuloksen olleen virheellinen. Nuasjärveen on johdettu purkuputken käyttöönoton jälkeen yhteensä 2,6 Mm3 puhdistettua vettä. Sekä jatkuvatoimiset mittaukset järvellä sekä velvoitetarkkailuun kuuluvat vesinäytteiden tulokset osoittavat, ettei Nuasjärvessä ole havaittavissa merkittäviä haittavaikutuksia. Järven syvännealueille on muodostunut normaali talvikerrostuneisuus ja alusveden sulfaattipitoisuus on ollut maaliskuussa 2016 noin 110 mg/l, kun se on viime vuosina ollut tyypillisesti mg/l. Ympäristölupavaiheessa tehtyjen mallinnusten perusteella sulfaattipitoisuuden oletettiin kohoavan kerrostuneisuuskaudella ylimmillään tasolle noin 250 mg/l, joten toteutunut sulfaattipitoisuus on ollut selkeästi alhaisempi kuin etukäteen on arvioitu. Yhtiö katsoo, ettei Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunta ole esittänyt oikaisuvaatimuksessaan mitään sellaista, minkä vuoksi Nuasjärven purkuputken tarkkailuohjelmaa, sellaisena kuin se on ELY-keskusten päätösten täydennysvaatimukset huomioituna, tarvitsisi muuttaa. Siltä osin, kuin oikaisuvaatimuksessa on esitetty luvitukseen, vaikutusmallinnukseen ja yhtiön tuotantoprosesseihin liittyviä näkemyksiä, Terrafame Oy ei näe tarpeelliseksi lausua tässä asiayhteydessä. Oikaisuvaatimuksen tekijän kuuleminen Aluehallintovirasto on varannut oikaisuvaatimuksen tekijälle tilaisuuden vastineen antamiseen annetuista lausunnoista mennessä. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole toimittanut vastinetta aluehallintovirastolle. Terrafame Oy:n lausunnon täydennys Terrafame Oy on täydentänyt oikaisuvaatimuksesta antamaansa lausuntoa toimittamalla viimeisimpiä tuloksia Terrafame Oy:n ympäristötarkkailusta Nuasjärvellä. Tulokset sisältävät kenttämittaustuloksia ja näytteiden analyysituloksia ajalta Lisäksi Terrafame Oy toteaa lausunnon täydennyksessä, että kenttämittauksia tehdään näytteenoton yhteydessä ja neljä kertaa vuodessa näytteenottopisteiden lisäksi kuudelta lisäpisteeltä (ns. leviämiskartoitus). Kartta leviämiskartoituksesta on toimitettu täydennyksen liitteenä. Ympäristötarkkailua on pääosin tehty Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän Kainuun ELY-keskukselle toimittaman esityksen (päivätty ) ja Kainuun ja Lapin ELY-keskusten antaman pää-

20 20 töksen lisämääräysten mukaisesti. Näytteenottoa on lisätty yhtiön aloitteesta siten, että näytteet on otettu ja tullaan ottamaan kuukausittain myös välisenä aikana. Heinäkuussa 2016 on tehty myös ylimääräinen kenttämittauskierros 11 syvännepisteellä. Syvännepaikat, joissa mittaus toteutettiin, olivat ELY-keskuksen Terrafame Oy:lle toimittaman kehotuksen mukaisia. Kierros tehtiin kertaluonteisesti, mutta se on suunniteltu toistettavaksi syksyllä Terrafame Oy aikoo myös jatkossa täydentää tarkkailuaan ylimääräisillä kierroksilla (näytteenotto ja/tai kenttämittaukset), mikäli niistä katsotaan saavan oleellista lisätietoa ympäristövaikutusten seurantaan. Syksyllä 2016 yhtiö aikoo uusia heinäkuussa 2016 tehdyn ylimääräisen kenttämittauskierroksen Nuasjärvellä (11 pistettä). Lisäksi kuukausittaista näytteenottoa jatketaan myös alkuvuonna 2017, mikäli se katsotaan syyskierrosta tehtyjen havaintojen perusteella tarpeelliseksi. Näytteenoton yhteydessä tehdään jatkossakin myös kenttämittaus 1 m välein vesipatsaan syvyyssuunnassa. Leviämiskartoitus tehdään tarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa ja tarvittaessa siihen lisätään mittauspisteitä syksyn laajan kierroksen perusteella. Yhtiön näkemys siis on, että tarkkailua jatketaan hyväksytyn ohjelman mukaisesti, mutta sitä voidaan täydentää lisämittauksilla tai -näytteenotolla joustavasti tilanteen mukaan. Edellä mainittujen tarkkailujen lisäksi yhtiö antaa Kainuun ELY-keskukselle mennessä selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin ryhdytään, jos Nuasjärven syvänteet eivät kierrä syyskierrossa MERKINNÄT Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä Terrafame Oy Sotkamon kaivoksen (entinen Talvivaaran kaivos) Nuasjärven purkuputken sekoittumisvyöhykkeen uudelleen määräämistä koskevan asian (nro PSAVI/2010/2017) asiakirjat. Aluehallintovirasto on tänään antanut kyseisestä asiasta päätöksen nro 104/2018/1. Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistaessa ollut esillä myös Terrafame Oy:n kaivoksen kaivos- ja metallituotannon uutta ympäristö- ja vesitalouslupaa koskevan asian (Dnro PSAVI/2461/2017) asiakirjat. Aluehallintovirasto on tänään antanut päätöksen nro 106/2018/1 Vesiluonnon puolesta ry:n vireille panemassa oikaisuvaatimusasiassa (PSAVI/167/2016), jossa on kysymys samasta Kainuun ELY-keskuksen ja Lapin ELY-keskuksen antamasta päätöksestä (KAIELY/752/2014 ja LAPELY/1147/ ) kuin tässä oikaisuvaatimusasiassa.

21 21 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hylkää Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunnan oikaisuvaatimuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Voimassa olevan luvan tarkkailua koskevat vaatimukset Nuasjärven purkuputken ja Terrafamen kaivoksen käsiteltyjen jätevesien Nuasjärveen johtamisen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun sisällöstä on voimassa aluehallintoviraston antaman lupapäätöksen nro 43/2015/1 lupamääräys 21 ja liite 2. Lupamääräyksessä 21 luvan saaja on määrätty täydentämään lupahakemuksessa esitettyä tarkkailusuunnitelmaa niin, että se täyttää lupamääräyksessä mainitut ja päätöksen liitteen 2 vaatimukset, sekä toimittamaan päätöksen edellyttämät täydennykset sisältävä yksityiskohtainen jätevesien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma Kainuun ELY- ja Lapin ELY-keskusten hyväksyttäväksi. ELY-keskukset voivat määräyksen mukaan myös tarvittaessa tarkentaa tarkkailuohjelmien sisältöä ja tarkkailujen raportointiin liittyviä määräyksiä. Lupamääräyksen 21 kolmannessa kappaleessa on annettu määräykset Nuasjärveen johdettavan käsitellyn jäteveden käyttö- ja päästötarkkailun sekä vesimäärän ja veden laadun mittauksen toteutuksesta ja luotettavuudesta. Määräyksen neljännessä kappaleessa jätevesien vaikutustarkkailu (vesistö- ja kalatalous- ja pohjavesitarkkailut) on määrätty tehtäväksi niin monipuolisesti ja laaja-alaisesti, että toiminnan ympäristövaikutuksista ja vaikutusalueen laajuudesta saadaan kattava ja luotettava tieto. Tarkkailualuetta on määrätty laajennettavaksi ja tarkkailutiheyttä lisättäväksi viipymättä, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi. Lupamääräyksen 21 perusteluissa todetaan, että lupamääräyksen ja päätöksen liitteen 2 tarkoituksena on varmistaa asianmukaisten ja monipuolisten tarkkailujen toteutuminen sekä luotettavan ja käyttökelpoisen tiedon kokoaminen jätevesipäästöistä ja niiden vaikutuksista. Lisäksi on todettu, että määräyksillä ohjataan tarkkailujen joustavaa muuttamista ja kehittämistä tilanteen ja tarpeen mukaan. Ympäristölupapäätöksen liitteessä 2 on määrätty tarkemmin, miten lupahakemuksen kohdassa 7 Tarkkailu- ja raportointi esitettyä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaa ja samalla voimassa olevia Terrafamen (Talvivaaran) kaivoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmia on täydennettävä niin, että tarkkailu täyttää lupamääräyksen 21 ja kyseisessä liitteessä esitetyt vaatimukset. Liitteessä on myös lueteltu asiat, jotka jätevesien käyttö- ja päästötarkkailuun sekä vaikutustarkkailuun (pohjavesi-, vesistö- ja kalataloustarkkailuun) on vähintäänkin sisällytettävä.