Koheesiopolitiikan ajankohtaiskatsaus Johanna Osenius

Transkriptio

1 Koheesiopolitiikan ajankohtaiskatsaus Johanna Osenius

2 Komission esityksiä ja Suomen kantoja

3 Rakennerahastokauden valmistelu EU-tasolla Komissio antoi ehdotuksen rahoituskehykseksi rakennerahastokaudelle Lisäksi komissio antoi ehdotuksen ns. yleisasetukseksi sekä EAKR ja ESR+ asetuksiksi Asetusehdotusten käsittely käynnissä jäsenmaiden yhteistyössä Neuvoston työryhmissä, ns. trilogit käynnistyvät syyskaudella 2019 Valtioneuvoston kirjelmät eduskunnalle annettu sis. alustavia kantoja Komission tavoitteena on saavuttaa rahoituskehyssopu jo keväällä 2019, mutta käytännössä sopua voidaan odottaa aikaisintaan Suomen pjkaudella Päätös rahoituskehyssovusta edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin puoltoa Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Member state allocation (billions, 2018 prices) Change from current period (%) Aid intensity (EUR/head) Jäsenvaltiokohtaiset allokaatiot BG RO HR LV HU EL PL LT EE PT SK CY SI CZ ES MT IT FR FI BE SE DE DK AT NL IE LU Change from current period (%) Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Suomen ESR:n ja EAKR:n osuudet ESR EAKR EAY yhteensä 643 Milj., 838 Milj., 115 Milj., Milj. FI ESR:n osuus 43,4 % DK, SE, NL, IE, LU & BG 45 % PL, SH, HR, CZ, LV, EE, LT, HU, MT 30% Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Mitkä koheesiopolitiikan sisällöt ovat jatkossa? Rakennerahastojen tuki kohdistettaisiin viiden toimintapoliittisen tavoitteen ympärille: 1. Älykkäämpi Eurooppa (pk-yritysten kasvu ja kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen) 2. Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa (puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen) 3. Verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus, energia ja alueelliset ICTyhteydet, kestävä liikenne, älykkäät energiaverkot, nopeat digitaaliset yhteydet) 4. Sosiaalisempi Eurooppa (ESR+:n tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti työllisyyden edistäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen, sosiaalinen osallisuus sekä terveys ja sosiaalinen innovointi) 5. Kansalaisten Eurooppa (kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen) Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Valtioneuvoston linjauksia U 78/2018 vp VN tukee rahastoille ehdotettuja yhteisiä toimintapoliittisia tavoitteita ja keskittymistä EU:n tulevaisuudelle tärkeisiin ja yhtenäisyyttä tukeviin tavoitteisiin. VN kannattaa EAKR:n painotuksia älykkääseen ja vähähiiliseen Eurooppaan VN tukee monipuolisilla toimenpiteillä vastaamista työpaikkojen ja työntekijöiden väliseen kohtaantohaasteeseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen VN katsoo, että yritysten kasvun, kilpailukyvyn sekä yrittäjyyden edistämisessä tulee huomioida eri välineet, rahastot sekä osaavan työvoiman riittävyys ja ennakoiva kohtaanto yritysten tarpeisiin VN katsoo, että alueiden innovaatiopotentiaalin hyödyntämisessä keskeisiä ovat pk-yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn liittyvät monipuoliset toimet VN tukee nykyistä vahvempia painotuksia nuoriin, työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin sekä maahanmuuttajien kotoutumiseen ja sekä työvoiman liikkuvuuden edistämistä ESR+:n avulla Valtioneuvosto tukee ehdotusta sosiaalisen osallisuuden edistämisestä osana ESR+ jaetun hallinnon ohjelmia, mutta suhtautuu varauksellisesti ESR+ rahastoon esitettyyn 2 prosentin FEAD-tyyppiseen toimintaan. Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Mitä sisältöesitykset merkitsevät Suomelle? Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti komission esityksiin: ohjelmaperusteinen RR-politiikka jatkuu Rahoitettavat teemat vähenevät viiteen, mutta käytännössä sisältövalikoima paljolti kuten nykyisellä ohjelmakaudella Ohjelmien sisällöt fokusoitava vähäiseen määrään toimia, jotta tuloksellisuus voidaan todentaa Vähintään EAKR:ssä 85% tavoitteisiin 1-2. Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-korvamerkintä (6%) ja ESR:n sosiaalisen osallisuuden (25%); 2% materiaalisesta puutteesta kärsiviin henkilöihin Komissio kannustaa rahoitusinstrumenttien laajempaan käyttöön (Invest EU) Suomen on varmistettava rahastojen ja unionin välineiden koordinaatio, täydentävyys ja yhdenmukaisuus Ohjelman välitarkastelu vuonna 2025 tuloksellisuuden ja toimintaympäristön muutosten kautta; ohjelmamuutos ja viimeisten vuosien rahoituksen kohdentaminen Työ- ja elinkeinoministeriö

9 EAKR asetusesitys: EAKR:n erityistavoitteet 1 1. Älykkäämpi Eurooppa i. parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden ii. iii. iv. teknologioiden käyttöönottoa; hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi; parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä; kehittämällä taitoja liittyen älykkääseen erikoistumiseen, teollisuuden muutosprosessiin ja yrittäjyyteen 2. Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa i. edistämällä energiatehokkuustoimenpiteitä: ii. edistämällä uusiutuvaa energiaa; iii. kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla; iv. edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä sekä katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta; v. edistämällä kestävää vesienhoitoa; vi. edistämällä siirtymistä kiertotalouteen; vii. edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentämällä saastumista; Työ- ja elinkeinoministeriö

10 EAKR asetusesitys: EAKR:n erityistavoitteet 2 3. Verkottuneempi Eurooppa i. parantamalla digitaalisia yhteyksiä; ii. kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T); iii. kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajat ylittävän liikkuvuuden osalta; iv. edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä; Työ- ja elinkeinoministeriö

11 EAKR asetusesitys: EAKR:stä tuettavat toimenpiteet EAKR-asetusehdotuksen mukaan EAKR:llä voitaisiin tukea mm.: Pk-yritysten tuotannollisia investointeja, poikkeuksellisesti myös suuria yrityksiä, mikäli ovat osa pk-yrityksiä tukevaa T&K-verkostoa Palvelujen saatavuuteen liittyviä investointeja Infrastruktuuri-investoinnit Laite-ohjelmisto- ja aineettomia hankintoja Selvityksiä, tutkimuksia verkostoitumista ja tiedonvaihtoa sekä klustereiden aktivoimista Työ- ja elinkeinoministeriö

12 ESR+ asetusesitys: ESR erityistavoitteet 1 4. Sosiaalisempi Eurooppa i. parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta; ii. iii. iv. nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti; edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, mukaan lukien lastenhoitopalvelut, ja tervettä ja asianmukaista työympäristöä ottaen huomioon terveysriskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin ja terveenä ikääntyminen; parannetaan koulutuksen laatua, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien digitaaliset taidot; v. edistetään kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen; Työ- ja elinkeinoministeriö

13 ESR+ asetusesitys: ESR erityistavoitteet 2 vi. edistetään elinikäistä oppimista, etenkin joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta; vii. tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä; viii. edistetään kolmansien maiden kansalaisten ja marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomista integroitumista; ix. parannetaan korkealaatuisten, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta, tehokkuutta ja sopeutumiskykyä; x. edistetään köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset; xi. puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet. Työ- ja elinkeinoministeriö

14 5. Kansalaisten Eurooppa i. edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta kaupunkialueilla; ii. edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla. Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Kansallinen valmistelu kumppanuudessa

16 Ohjelmavalmistelu tehdään kumppanuudessa Kansallisesti linjattavia asioita mm.: Ohjelmien määrä Toimien luonne Toimintapoliittiset tavoitteet/erityistavoitteet Hallintojärjestelmä viranomaiset, kevennetty järjestelmä Kaupunkipolitiikan osio Rahoitus rahastot, prioriteetit, alueet, kansallinen vastinrahoitus, mahdollinen siirto InvestEU-ohjelmaan Ohjelmasisällöt ja toimintamalli valmistellaan vuoden 2019 aikana Työ- ja elinkeinoministeriö

17 Koheesiopolitiikan kansallista ohjelmavalmistelua ohjaavat työryhmät Jaostot voidaan asettaa joko virallisina työryhminä tai ad hoc verkostoina ja ne voidaan perustaa myös yhtenä ryhmänä Erilliset teemakoh taiset työpajat Hallintojaosto pohjustaa lainvalmistelutyötä ALUEIDEN UUDISTUMISEN NEUVOTTELUKUNTA Hallinto- ja digijaosto Valtioneuvoston työryhmä Kumppanuusverkosto Koheesio kansallisen ohjelmatyön valmisteluryhmä Työpajat Otakantaa.fi Lainsäädäntöjaosto Alueiden työryhmät T E M - S I H T E E R I S T Ö Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland

18 Rakennerahastokauden sisällöstä TEM pitää tärkeänä kestävän kasvun mahdollistamista elinkeinojen uudistamista ja innovaatioita, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, osaavan työvoiman tarpeeseen vastaamista ja myös kustannustehokasta tasalaatuista hallintoa EUrahoituksen hyödyntämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö

19 RR & ELSAalueen ja Satakunnan aluekehittäminen

20 Valtion & Satakunnan ALKE-keskustelujen johtopäätökset 2018 Maakunta on käynyt läpi voimakkaan rakennemuutoksen ja vahvistanut muutosjoustavuuttaan. Valmistava teollisuuden uudistuminen mahdollistaa teollisen tuotannon jatkumisen ja palaamisen Suomeen Satakunnan kehittämisessä on monta tulevaisuussuuntautunutta kärkeä, joissa kasvua löytyy toimialojen rajapinnoilta ja alustatalous huomioiden Tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen liikennemäärien lisääntyminen luo pullonkauloja teollisuuden ja talouden kasvulle. Alemman asteinen tieverkko on keskeisessä roolissa biotalouden arvoketjun toimivuuden kannalta. Vastuullisen teollisuuden maakunnan pitää ottaa edellä kävijyyttä myös teollisuuden materiaalivirtojen hyödyntämisessä Maakunta on tunnistanut vetovoimatekijöiden vajeen. Houkutteleva yritysten kvtoimintaympäristö tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja maahanmuuttoa. Maahanmuuttajat ja erityisesti nuoret maahanmuuttajat tarvitsevat huomiota osallisuuden parantamiseksi. Maahanmuuttajille suunnattavat palvelut vaikuttavat työvoiman saantiin ja juurtumiseen alueelle. Satakunnassa on kehitetty käyttäjälähtöistä ja helppokäyttöistä hyvinvointia edistävää teknologiaa sekä hyvinvointiteknologian tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Hyvinvoinnin näkökulma tulee integroida kaikkeen tekemiseen. Kehittämisen kärkiä myös uudella RR-ohjelmakaudella? Työ- ja elinkeinoministeriö

21 Huomioita ELSA-valmistelusta analyysivaihessa Kattava aineisto nykytilasta, tulevaisuudesta ja tavoitteista, mutta kiteytys interventiologiikan ensimmäisestä askelmasta jää epäselväksi paikoin ristiriitaisia viestejä perustelut/tietopohja kaipaa vahvistusta Työ- ja elinkeinoministeriö

22 Interventiologiikan perusta: Miksi ELSA tarvitsee tukea edistääkseen EU:n kestävää kasvua, työllisyyttä ja elinvoimaa? Esimerkkejä Työvoima -pula Näissä meillä on haasteita Näissä meillä on potentiaalia/ edellä kävijyyttä Digitalisaatio yrityksissä Rakennetyöttömyys Innovatiivisuus Ilmastonmuutokses sa Maahanm uuttajat työelämäs sä Nämä me priorisoimme Työ- ja elinkeinoministeriö

23 Nykyisen ohjelman interventiologiikan ensiaskelma: Haasteet Unbalanced economic structure Weakened international competitiveness of businesses Low number of growth companies Expanding the research and innovation base Weakened competitiveness of SMEs Sustainable use of natural resources and high-quality environment High energy consumption and major greenhouse gas emissions Reduction of working age population through ageing or moving Unemployment, especially young people and long-term unemployed Changing competence needs and flexible movement in educational and career paths Gender-specific educational and career paths Increase of differences in wellbeing, health and inequality

24 Priorisoitu ja joustava ohjelma? ELSA: Kohdennus alueille ja aloille, joilla aidosti potentiaalia saavuttaa vaikuttavuutta Uutta ja innovatiivista toimintaa Tukemaan alueellisia kilpailuetuja Tunnistetaan keskeiset kehittämistarpeet, ohjelmaan tiivis fokus, selkeät tavoitteet ja näitä tukevat seurantaindikaattorit Ohjelma tulee rakentaa mahdollisimman joustavaksi Tavoitteiden tulee olla väljiä Painopisteitä pitää voida muuttaa ketterästi Tiivis fokus mitattavat tulokset Laaja soveltamisala joustavuus Työ- ja elinkeinoministeriö

25 Tehokas RR-tehtävien hoitaminen yhteistyössä ELSA: Rahastojen yhteistyötä tulee helpottaa ja toimien kytkeytyä toisiinsa Alueellista yhteistyötä pitää lisätä ja lisätä ylimaakunnallisia hankkeita Hallintoa tulee keventää niin, että rahoittaja voi tukea hankehakijoita tuloksellisessa toteutuksessa Maakuntien tahtotila hallinnon järjestämisessä tulee huomioida Hankevalinta on maakunnan ydinprosessi ja osaaminen, kaikki muu voidaan tehdä yhdessä RR-tehtävät vaativat erityisosaamista ja erikoistumista Työ- ja elinkeinoministeriö

26 Kiitos!