YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Transkriptio

1 YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti

2 OSA 3: PALVELUTARJONTA Ruralia-instituutti

3 PALVELUTARJONTA Tärkeimmät huomiot Paikallinen osaaminen Osaamistarpeet Tyytyväisyys kylän palvelutarjontaan Tyytyväisyys kunnan palvelutarjontaan Kylän palvelutarpeet Palveluiden käyttäjät Lopuksi Ruralia-instituutti

4 TÄRKEIMMÄT HUOMIOT Etelä-Pohjanmaan kylissä on monialaista osaamista. Kylän elinvoimaisuuden vahvistamiseksi tarvittaisiin lisää esimerkiksi matkailuun, yrittäjyyteen ja kauppaan liittyvää osaamista. Noin puolet vastaajista on tyytyväisiä kylänsä nykyiseen palvelutarjontaan, puolet ei ole. Noin 2/3 vastaajista on tyytyväisiä kunnan nykyiseen palvelutarjontaan. Kylillä tarvittaisiin esimerkiksi kotona asumista tukevia palveluita. Ruralia-instituutti

5 PAIKALLINEN OSAAMINEN Etelä-Pohjanmaan kylissä on monialaista osaamista. (N=91) Jotain muuta osaamista, 6 Matkailualan osaamista Terveysalan osaamista Hoiva- ja hyvinvointialan osaamista 37 Kaupallista osaamista 46 Käsityöalan osaamista 56 Yritys- tai yrittäjyysosaamista Metsäalan osaamista Konealan osaamista 75 Remontti-, rakennus- ja korjausalan osaamista 81 Maanviljelysosaamista yhdistystä Ruralia-instituutti

6 PAIKALLINEN OSAAMINEN Noin 90 % vastaajista ilmoitti kylästään löytyvän maanviljelysosaamista sekä remontti-, rakennus- ja korjausalan osaamista. Kun verrataan osaamisaloja seutukuntien tai Leader-alueiden kesken, alueiden välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja. Ruralia-instituutti

7 PAIKALLINEN OSAAMINEN Mainitut muut osaamisalat : Auto- ja metalliala Eräretkeily ja luontomatkailu Kalatalous Maanrakennusala Metalliteollisuus Metsästys Musiikki Muutto- ja kuljetuspalvelut sekä liikennöinti Ratsastus Ruralia-instituutti

8 OSAAMISTARPEET Kylän elinvoimaisuuden vahvistamiseksi kylillä tarvittaisiin lisää monenlaista osaamista. (N=73) Metsäalan osaamista Käsityöalan osaamista 0 0 Jotain muuta osaamista, 1 Konealan osaamista 2 Remontti-, rakennus- ja korjausalan osaamista 3 Terveysalan osaamista Maanviljelysosaamista 4 4 Hoiva- ja hyvinvointialan osaamista 10 Kaupallista osaamista 15 Yritys- tai yrittäjyysosaamista 18 Matkailualan osaamista yhdistystä Ruralia-instituutti

9 OSAAMISTARPEET Noin neljännes vastaajista ilmoitti matkailualan olevan tärkein osaamisala, jota kylässä tarvittaisiin enemmän. Kun verrataan tärkeimpiä osaamistarpeita seutukuntien tai Leaderalueiden kesken, alueiden välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja. Muuna osaamistarpeena mainittiin lasten ja nuorten palvelut. Ruralia-instituutti

10 OSAAMISTARPEET Kylän elinvoimaisuuden vahvistamiseksi kylillä tarvittaisiin lisää monenlaista osaamista, joista TOP3-tärkeimpinä useimmat mainitsivat yritys- ja yrittäjyysosaamisen. (N=78) Metsäalan osaamista Jotain muuta osaamista, 4 4 Käsityöalan osaamista 6 Maanviljelysosaamista Konealan osaamista Remontti-, rakennus- ja korjausalan osaamista Terveysalan osaamista 16 Hoiva- ja hyvinvointialan osaamista 32 Kaupallista osaamista Matkailualan osaamista Yritys- tai yrittäjyysosaamista yhdistystä Ruralia-instituutti

11 OSAAMISTARPEET Seutukunnittain tarkasteltuna samat osaamistarpeet toistuvat eikä seutukuntien tai Leader-alueiden välillä ole tässä suhteessa tilastollisesti merkitseviä eroja. Järviseutu Kuusiokunnat Seinäjoki Suupohja 1. Kaupallinen Matkailu Yritys Hoiva 2. Yritys Kaupallinen Matkailu Yritys 3. Matkailu Yritys / Hoiva Kaupallinen Kaupallinen Ruralia-instituutti

12 OSAAMISTARPEET Mainitut muut osaamistarpeet Lasten ja nuorten palvelut Uudelleen yrittämisen innon löytäminen Innoittaja järjestötoimintaan Luomutuotanto, maatilamyymälä, kyläkauppa, kioski Uusia avauksia matkailussa Osaamista ehkä olisikin. Enemmän pitäisi löytyä halua kylän eteen tekemiseen. Osaamista löytyy, mutta miten se vaikuttaisi kylän elinvoimaisuuteen. Toimijat pitäisi saada toimimaan kylällä. Ruralia-instituutti

13 TYYTYVÄISYYS KYLÄN PALVELUTARJONTAAN Noin puolet vastaajista on tyytyväisiä kylänsä nykyiseen palvelutarjontaan, puolet ei ole. (N=89) Seutukuntien välillä ei ole tässä suhteessa tilastollisesti merkitseviä eroja. Kyllä Järviseutu 56 % (n=10) 44 % (n=8) Kuusiokunnat 46 % (n=6) 54 % (n=7) Seinäjoki 52 % (n=23) 48 % (n=21) Suupohja 57 % (n=8) 43 % (n=6) Etelä-Pohjanmaa 53 % (n=47) 47 % (n=42) Ei Ruralia-instituutti

14 TYYTYVÄISYYS KYLÄN PALVELUTARJONTAAN Noin puolet vastaajista on tyytyväisiä kylänsä nykyiseen palvelutarjontaan, puolet ei ole. (N=88) Leader-alueiden välillä ei ole tässä suhteessa tilastollisesti merkitseviä eroja. Kyllä Aisapari 50 % (n=16) 50 % (n=16) Kuudestaan 50 % (n=9) 50 % (n=9) Liiveri 67 % (n=12) 33 % (n=6) Suupohja 50 % (n=10) 50 % (n=10) Etelä-Pohjanmaa 53 % (n=47) 47 % (n=41) Ei Ruralia-instituutti

15 TYYTYVÄISYYS KYLÄN PALVELUTARJONTAAN: EI-VASTAUKSEN PERUSTELUT Lähes puolet vastaajista (n=42) on tyytymättömiä kylänsä palvelutarjontaan. Useimmiten vastausta perusteltiin kylästä poistuneiden palveluiden kautta: Noin puolet ei -vastaajista toi esiin kaupan, kioskin ja/tai kauppaauton puuttumisen. (n=18) Muutama vastaaja toi esiin koulun, julkisen liikenteen ja/tai ikäihmisten palveluiden puuttumisen. Vastauksissa mainittiin useita poistuneita tai puuttuvia palveluita: apteekki, baari, erikoisliikkeet, kirjasto, kokoontumispaikka, majoitusliikkeet, neuvola, pankki, pankkiautomaatti, parturi, posti, päivähoito, tanssilava, tapahtumat ja aktiviteetit, Veikkaus Ruralia-instituutti

16 Muutamissa vastauksissa ei eritelty puuttuvia palveluita vaan todettiin palveluiden poissaolo. Ei mitään palveluita kylällä kaikki on viety TYYTYVÄISYYS KYLÄN PALVELUTARJONTAAN: EI-VASTAUKSEN PERUSTELUT Joissakin vastauksissa todettiin, että toiveista huolimatta laajemman palvelutarjonnan toteuttaminen ei ole mahdollista. Ei ole mitään yleishyödyllistä palvelua kuten esim. kauppaa. Mutta sen ymmärtää, kun on näin pieni kylä kyseessä. Realiteetit huomioonottaen emme voi odottaa enempää. Kylällä on liian vähän toimintaa, mutta asukas määrän vuoksi sitä ei saada kasvamaan Ruralia-instituutti

17 TYYTYVÄISYYS KYLÄN PALVELUTARJONTAAN: EI-VASTAUKSEN PERUSTELUT Vastauksissa tuotiin esiin palveluiden keskittyminen Palvelut ovat siirtyneet keskustaan - - kaupungin intressit palvelujen kehittämisessä tuntuvat siirtyneen pelkästään keskustaajamaan. Vastauksissa tuotiin esiin myös palvelutarjonnan tason merkitys. Kylä ei ole kehittynyt samaan tahtiin teollisen osaamisen kanssa. Palvelut pitäisi päivittää vastaamaan nykypäivän tasoa. Ruralia-instituutti

18 TYYTYVÄISYYS KYLÄN PALVELUTARJONTAAN Kun verrataan vastaajien tyytyväisyyttä kylän palvelutarjontaan sekä heidän mainitsemiaan keskeisiä haasteita, voidaan havaita tilastollinen riippuvuussuhde kylän sijaintiin liittyvän haasteen ja palvelutyytyväisyyden välillä. Mikäli kylän sijainti koetaan haasteeksi, kylän palvelutarjontaan ollaan keskimääräistä harvemmin tyytyväisiä. Vastaajien lkm Kylän sijaintia ei mainittu haasteena Kylän sijainti mainittiin haasteena df=1; χ²=9,992; p=0,002; N=83 Kyläpalveluihin ollaan tyytyväisiä Kyläpalveluihin ei olla tyytyväisiä Ruralia-instituutti

19 TYYTYVÄISYYS KUNNAN PALVELUTARJONTAAN Noin 2/3 vastaajista on tyytyväinen kunnan nykyiseen palvelutarjontaan. Kunnan palvelutarjontaan ollaan useammin tyytyväisiä kuin kylän palvelutarjontaan. (N=91) Kyllä Järviseutu 61 % (n=11) 39 % (n=7) Kuusiokunnat 77 % (n=10) 23 % (n=3) Seinäjoki 62 % (n=28) 38 % (n=17) Suupohja 73 % (n=11) 27 % (n=4) Etelä-Pohjanmaa 66 % (n=60) 34 % (n=31) Ei Ruralia-instituutti

20 TYYTYVÄISYYS KUNNAN PALVELUTARJONTAAN Noin 2/3 vastaajista on tyytyväinen kunnan nykyiseen palvelutarjontaan. Seutukuntien tai Leader-alueiden välillä ei ole tässä suhteessa tilastollisesti merkitseviä eroja. Kyllä Aisapari 59 % (n=19) 41 % (n=13) Kuudestaan 67 % (n=12) 33 % (n=6) Liiveri 74 % (n=14) 26 % (n=5) Suupohja 67 % (n=14) 33 % (n=7) Etelä-Pohjanmaa 66 % (n=59) 34 % (n=31) Ei Ruralia-instituutti

21 TYYTYVÄISYYS KUNNAN PALVELUTARJONTAAN: EI-VASTAUKSEN PERUSTELUT Vastauksissa mainittiin kunnalta puuttuvia palveluita tai palveluita, joita pitäisi kehittää. Nuorisotilat, vanhusten palvelut, kuljetuspalvelut, tiestön ylläpito, virkistyspaikkojen ylläpito, julkinen liikenne, kotihoito, lääkäripalvelut, sosiaalityö, Alueen asukkaille olisi myös tuotettava erilaisia tukipalveluja, jotka helpottavat ihmisten asumista kylässä. Yhteisöllisyys, naapuriapu, muu apu? Huolestuttaa päiväkodin ja koulun tilat kun aiheuttavat lasten sairastelua ja muuta mahdollisia oireiluja. Ruralia-instituutti

22 TYYTYVÄISYYS KUNNAN PALVELUTARJONTAAN: EI-VASTAUKSEN PERUSTELUT Vastauksissa tuotiin esiin palveluiden keskittyminen ja kunnan kehittämistoimenpiteiden keskittäminen vain joillekin alueille. Lasten koulu- ja päivähoitopaikkojen suhteen on jatkuvasti oltava "varpaillaan" jottei niitä siirretä keskustaan. Myös vanhusten palvelut järjestetään vain keskustassa. Lähes kaikki palvelut karkaavat Seinäjoelle. - - kunnan kehittämissuunta vain valitettavasti on -- suunnassa. Ruralia-instituutti

23 TYYTYVÄISYYS KUNNAN PALVELUTARJONTAAN: EI-VASTAUKSEN PERUSTELUT Vastauksissa kerrottiin kuntaliitosten vaikutuksista palveluihin. Monet kunnalliset palvelut ovat kadonneet kylältämme kuntaliitoksen jälkeen. Liitoskunnan vanhat keskukset taantuu Vastauksissa perusteltiin myös tyytyväisyyttä kunnan palvelutarjontaan. Tiestö, katuvalot ym on kunnossa, tavallaan ei puutu mitään...muutakuin parempi yhteisöllisyys. Ruralia-instituutti

24 TYYTYVÄISYYS KUNNAN PALVELUTARJONTAAN Kun verrataan vastaajien tyytyväisyyttä kunnan palvelutarjontaan sekä heidän mainitsemiaan kylän keskeisiä haasteita, voidaan havaita tilastollinen riippuvuussuhde yritysten vähäiseen määrään liittyvän haasteen ja palvelutyytyväisyyden välillä. Mikäli yritysten vähäisyys koetaan haasteeksi, kunnan palvelutarjontaan ollaan keskimääräistä harvemmin tyytyväisiä. df=1; χ²=9,454; p=0,004; N=85 Vastaajien lkm Kunnan palveluihin ollaan tyytyväisiä Kunnan palveluihin ei olla tyytyväisiä Yritysten väh. ei mainittu keskeisenä haasteena Yritysten väh. mainittiin keskeisenä haasteena Ruralia-instituutti

25 TYYTYVÄISYYS KUNNAN PALVELUTARJONTAAN Kun verrataan vastaajien tyytyväisyyttä kunnan palvelutarjontaan sekä kylän palvelutarjontaan, voidaan havaita tilastollinen riippuvuussuhde näiden muuttujien välillä. Mikäli kylän palvelutarjontaan ei olla tyytyväisiä, myös kunnan palvelutarjontaan ollaan keskimääräistä harvemmin tyytyväisiä. Vastaajien lkm Kylän palveluihin ollaan tyytyväisiä Kylän palveluihin ei olla tyytyväisiä df=1; χ²=4,732; p=0,043; N=89 Kunnan palveluihin ollaan tyytyväisiä Kunnan palveluihin ei olla tyytyväisiä Ruralia-instituutti

26 KYLÄN PALVELUTARPEET Kylillä tarvitaan monenlaisia uusia palveluita. (N=85) Joitain muita palveluita 5 Turvallisuuspalveluita 5 Remontti- ja talonmiespalveluita 16 Hyvinvointipalveluita 25 Sosiaali- ja terveyspalveluita 26 Kaupallisia palveluita 30 Vapaa-ajan palveluita 35 Muita arkea helpottavia palveluita 39 Muita kotona asumista tukevia palveluita yhdistystä Ruralia-instituutti

27 KYLÄN PALVELUTARPEET Maakunnan tasolla ja seutukunnittain tarkasteltuna useimmin mainittiin tarve kotona asumista tukeville palveluille. Kun verrataan palvelutarpeita seutukuntien tai Leader-alueiden kesken, alueiden välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja. Ruralia-instituutti

28 KYLÄN PALVELUTARPEET Kotona asumista tukevat ja arkea helpottavat palvelut toistuivat vastauksissa pyydettäessä esittämään konkreettisia esimerkkejä palvelutarpeista. Kodinhoitopalvelut niin vanhuksille kuin lapsiperheille Kylä- ja mökkitalkkareiden palvelut Kyläavustaja, naapuriauttaja Kotisairaanhoito, neuvola Hyvinvointi-, terveys- ja hoivapalvelut Asiointipalvelut Maiseman- ja puutarhanhoito Ruralia-instituutti

29 KYLÄN PALVELUTARPEET Useissa vastauksissa tuotiin esiin kaupan/kioskin tarve. Monissa kylissä on tarve laajemmille vapaa-ajan palveluille: tarvitaan niin kulttuuri- kuin liikuntapalveluita kaikille ikäryhmille Apua aikuisille ja tekemistä lapsille. Vastauksissa ehdotettiin uudenlaisia ratkaisuja palvelutarpeiden täyttämiseksi. Pieni lääkekaappi tyyppinen asema olisi hyvä olla. Neuvolan palvelut esim. neuvolabussin muodossa -- ehkä käytännöllisin olisi mobiilikampaaja, joka tulisi asiakkaan kotiin tekemään hiustenleikkauksia. -- Ruralia-instituutti

30 KYLÄN PALVELUTARPEET Vastauksissa lähestyttiin palvelutarpeita myös niiden työllistävän ja taloudellista hyvinvointia luovan vaikutuksen kautta. Ylipäätään palveluita, joita voitaisiin myydä ulkopuolelle. Periaatteessa kaikki uusi on tervetullutta ja varsinkin jos se työllistäisi. Yritystoimintaa, joka nostaa kyläläisten tulotasoa Vastauksissa toivottiin kylälle paikkaa, jossa tarjotaan monenlaisia palveluita. Ruralia-instituutti

31 KYLÄN PALVELUTARPEET Kun verrataan vastaajien näkemyksiä palvelutarpeiden ja osaamistarpeiden osalta, voidaan havaita tilastollinen riippuvuussuhde joidenkin palvelu- ja osaamistarpeiden välillä. Mikäli kylään tarvittaisiin mainittua palvelua, siihen liittyvästä osaamisesta on vajausta keskimääräistä useammin. Tulos osoittaa vastausten olevan johdonmukaisia. Palvelutarve Osaamistarve χ²; p df=1, N=74 Hyvinvointipalvelut Terveysala 11,694; 0,001 Remontti- ja talonmiespalvelut Remontti- ja korjausala 12,721; 0,002 Muut kotona asumista tukevat palvelut Käsityöala 7,438; 0,011 Vapaa-ajan palvelut Käsityöala 7,038; 0,013 Remontti- ja talonmiespalvelut Koneala 5,931; 0,028 Hyvinvointipalvelut Hoiva- ja hyvinvointiala 4,824; 0,038 Kaupalliset palvelut Kaupallinen ala 4,893; 0,048 Ruralia-instituutti

32 KYLÄN PALVELUTARPEET Kun verrataan vastaajien näkemyksiä palvelutarpeista sekä kylän tärkeimmistä haasteista, voidaan havaita tilastollinen riippuvuussuhde kaupallisten palveluiden tarpeen ja palveluiden vähenemiseen liittyvän haasteen välillä. Mikäli palveluiden väheneminen koetaan tärkeimmäksi haasteeksi, etenkin kaupallisia palveluita kaivataan keskimääräistä enemmän. df=1; χ²=9,005; p=0,005; N=79 Vastaajien lkm Kylässä ei tarvita uusia kaupallisia palveluita Kylässä tarvitaan uusia kaupallisia palveluita Palveluiden väheneminen ei ole tärkein haaste Palveluiden väheneminen on tärkein haaste Ruralia-instituutti

33 KYLÄN PALVELUTARPEET Kun verrataan vastaajien näkemyksiä palvelutarpeista sekä kylän tärkeimmistä haasteista, voidaan havaita tilastollinen riippuvuussuhde vapaa-ajan palveluiden tarpeen ja asukkaiden osallistamiseen liittyvän haasteen välillä. Mikäli tärkeimpänä haasteena on saada asukkaita mukaan kylän kehittämiseen, vapaa-ajan palveluita kaivataan keskimääräistä enemmän. Vastaajien lkm Osallistaminen ei ole tärkein haaste Osallistaminen on tärkein haaste df=1; χ²=12,205; p=0,001; N=79 Kylässä ei tarvita uusia vapaa-ajan palveluita Kylässä tarvitaan uusia vapaa-ajan palveluita Ruralia-instituutti

34 PALVELUIDEN KÄYTTÄJÄT Kylälle tarvittavia palveluita käyttäisivät etenkin kylän vakituiset asukkaat. (N=84) Joku muu käyttäjä, 5 Naapurikylän asukkaat 31 Koko kunnan asukkaat 33 Vapaa-ajan asukkaat 35 Vakituiset asukkaat yhdistystä Ruralia-instituutti

35 PALVELUIDEN KÄYTTÄJÄT Vapaa-ajan palveluiden sekä kauppapalveluiden käyttäjiksi mainittiin myös ohikulkuliikenteen myötä kylään pysähtyvät. Palveluita voisivat käyttää myös alueen yritykset. Hyvinvointipalveluiden uskotaan kiinnostavan ulkomaalaisia matkailijoita. Laajemman palvelutarjonnan odotetaan tuovan palveluiden käyttäjiä laajalta alueelta sekä houkuttelevan kylään myös uusia asukkaita. Ruralia-instituutti

36 LOPUKSI Etelä-Pohjanmaan kylissä on monialaista osaamista. Keskeisinä osaamistarpeina vastaajat mainitsivat useimmin yrittäjyyteen, matkailualaan sekä kaupan alaan liittyvän osaamisen. Vastauksissa tuotiin esiin, että osaamisen lisäksi tarvitaan intoa hyödyntää olemassa olevaa osaamista. Ruralia-instituutti

37 LOPUKSI Noin puolet vastaajista on tyytyväisiä kylänsä nykyiseen palvelutarjontaan, puolet ei ole. Useimmiten vastaajat perustelivat tyytymättömyyttään kylästä lopetettujen palveluiden kautta. Kylän epäsuotuisa sijainti saattaa olla syynä palveluiden lopettamiselle. Sijaintiin liittyviä haasteita on mahdollista pyrkiä lieventämään liikkumista helpottavilla palveluilla sekä uudenlaisilla palveluratkaisuilla, esimerkiksi tuomalla kylään neuvolapalvelut bussilla kuten eräs vastaaja ehdotti. Ruralia-instituutti

38 LOPUKSI Noin 2/3 vastaajista on tyytyväinen kunnan nykyiseen palvelutarjontaan. Mikäli yritysten vähäisyys koetaan haasteeksi, kunnan palvelutarjontaan ollaan keskimääräistä harvemmin tyytyväisiä. Tämä tulos voi viitata siihen, että vastaajat toivovat kunnan edistävän yrittäjyyttä ja siten tukevan myös kylien elinvoimaisuutta. Ruralia-instituutti

39 LOPUKSI Noin 37 % vastaajista kaipaa kylälleen uusia kaupallisia palveluita. Mikäli palveluiden väheneminen koetaan tärkeimmäksi haasteeksi, etenkin kaupallisia palveluita kaivataan keskimääräistä enemmän. Tulos korostaa kauppapalveluiden tärkeyttä osana kylien palvelukokonaisuutta. Ruralia-instituutti

40 LOPUKSI Noin 40 % vastaajista kaipaa kylälleen uusia vapaa-ajan palveluita. Mikäli tärkeimpänä haasteena on saada asukkaita mukaan kylän kehittämiseen, vapaa-ajan palveluita kaivataan keskimääräistä enemmän. Kyläläiset voivat itse toteuttaa monenlaisia vapaa-ajan palveluita, mikä voi heijastua myös tähän tulokseen. Vapaa-ajan palveluita tarjoamalla kyläyhdistykset voivat houkutella asukkaita mukaan toimintaansa. Ruralia-instituutti

41 LOPUKSI Vastaajat toivoivat kylilleen monenlaisia palveluita. Kuten joissakin vastauksissa huomautettiin, palvelutarjonnan monipuolisuus edellyttää myös palvelutuotannon kannattavuutta ja riittävää asiakaspohjaa. Usein palvelut ovat vähentyneet kyliltä juuri näistä syistä, eikä siten ole mahdollista tarjota perinteisillä toimintamalleilla palveluvalikoimaa, joka täyttäisi kyläläisten moninaiset palvelutarpeet. Kylien elinvoimaisuuden varmistamiseksi onkin löydettävä uusia tapoja tarjota asukkaille heidän tarvitsemiaan palveluita. Ruralia-instituutti

42 Kuva: Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti

43 KYSELYLOMAKE Ruralia-instituutti

44 KYSELYLOMAKE Ruralia-instituutti

45 KYSELYLOMAKE Ruralia-instituutti

46 KYSELYLOMAKE Ruralia-instituutti

47 KYSELYLOMAKE Ruralia-instituutti