Viestintäviraston uuden tiedonkeruukäytännön vaikutusarviointi Raportti

Transkriptio

1 Viestintäviraston uuden Raportti Tiina Ketolainen, Johanna Vuorjoki

2 Viestintäviraston uuden 2 (19) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Lähtökohdat työlle Työn tavoite Selvityksen rakenne Projektin osapuolet Lyhenteet ja termit PROJEKTIN TOTEUTUS Lähtötilanne Kysely Haastattelut Työpaja Täydentävä kysely KYSELYN TULOKSET Kyselyn rakenne Vastausten tulkinta Aluetarkkuus Yhteystekniikka ja tiedonsiirtonopeus Rakennusvaihe ja asiakastyyppi Koordinaatisto ja formaatit Tietojärjestelmät ja tietojen keruu HAASTATTELUJEN TULOKSET Aluetarkkuus Yhteystekniikka ja tiedonsiirtonopeus Rakennusvaihe Asiakastyyppi Koordinaatisto, formaatit ja tietojärjestelmät Tietojen monikäyttöisyys Muutosaikataulu KUSTANNUSVAIKUTUKSET YHTEENVETO Korostuvat havainnot Tietojen yhdistelytarve Suunnitelmatiedot Aluetarkkuus Tiedonsiirtonopeus Tiedonkeruun hyödyt teleyrityksille Teleyrityksen koon vaikutus tietojen tuottamiseen TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Viestintäviraston tietotarpeiden huomioiminen Eri tietolähteiden huomioiminen Viranomaisyhteistyö Tiedonkeruun menetelmät Pienten toimijoiden kilpailukyvyn varmistaminen Teleyritysten motivointi LIITTEET... 19

3 Viestintäviraston uuden tiedonkeruukäytännön vaikutusarviointi (19) 1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat työlle Viestintävirasto on kerännyt aiemmin tietoja kiinteän verkon televerkoista tarkimmillaan kuntatasolla. Viestintävirasto on saanut tiedot sähköpostin liitetiedostoina yleisissä taulukkolaskentaformaateissa. Tänä päivänä Viestintävirasto tarvitsee alueellisesti mahdollisimman tarkkaa tietoa kiinteän verkon tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen loppuasiakassaatavuudesta. Uuteen toimintamalliin liittyvät määritelmät on kuvattu vuosina teleyritysten kanssa. Väliaikaisesti on mahdollista antaa tiedontoimittajille mahdollisuus toimittaa tietoja tavoitetasoa karkeammalla tarkkuudella. Viestintävirasto on selvittänyt teleyritysten mahdollisuuksia toimittaa paikkamuotoista saatavuustietoa pilotilla. 1.2 Työn tavoite Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää teleyritysten kyky vastata Viestintäviraston tarkentuneisiin tietotarpeisiin. Työssä selvitettiin kiinteän verkon saatavuuden osalta teleyritysten valmiudet toimittaa tietoja teleyrityksissä tarvittavat muutokset teknisiin järjestelmiin, toiminnallisiin prosesseihin ja henkilöresursseihin muut teleyrityksiin kohdistuvat vastaavankaltaiset tietotarpeet. Työssä esitetään toimenpide-ehdotukset, jotka edistävät teleyritysten valmiuksia tuottaa tietoa Viestintäviraston vaatimalla tavalla. 1.3 Selvityksen rakenne Selvitys on toteutettu kolmessa vaiheessa. Vaiheessa 1 on tehty teleyrityksille kysely, jossa on selvitetty teleyritysten valmius tietojen toimittamiseen, sekä muutostarpeita. Vaiheessa 2 kyselyn tuloksia on tarkennettu valittujen toimijoiden kanssa kahdenkeskisillä haastatteluilla. Vaiheessa 3 kyselyn ja haastattelujen tuloksia on käyty läpi Siton teletoimialan asiantuntijoiden kanssa ja mietitty erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Lisäksi kyselyn tuloksia tarkennettiin vaiheessa 3 neljälle toimijalle lähetetyllä kustannusvaikutuksia tarkentavalla kyselyllä.

4 Viestintäviraston uuden 4 (19) Projektin osapuolet Työn toimeksiantajana on Viestintävirasto (Asiakas). Työn toteuttajana on Sito (Toimittaja). Projektin työryhmän ovat muodostaneet: Pertti Hölttä Joonas Orkola Tapio Oikarainen Johanna Vuorjoki Tiina Ketolainen Viestintävirasto Viestintävirasto Viestintävirasto Sito Sito 1.5 Lyhenteet ja termit Lyhenne/termi ETRS-TM35FIN palvelusaatavuus Selite Nykyään käytössä oleva, ETRS89-koordinaattijärjestelmän kanssa käytettävä tasokoordinaatisto. TM tarkoittaa Transverse Mercator -karttaprojektiota, 35 TM-kaistan numeroa ja FIN sitä, että kyseinen kaista on levennetty käsittämään koko Suomen. Laajakaista-, puhelin- tai TV-palvelut, joita palveluoperaattori tarjoaa joko omassa tai jonkun toisen yrityksen verkossa. pysyvä rakennustunnus Väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus on 2014 käyttöönotettu uusi rakennuksen yksilöivä tunnusjärjestelmä. verkkosaatavuus VRK YKJ Maantieteellinen alue tai sijainti, jossa verkko-operaattorin omistamassa tai hallinnoimassa viestintäverkossa voidaan tarjota laajakaista-, puhelin- tai TV-palveluja. Väestörekisterikeskus Yhtenäiskoordinaatisto. Aiemmin käytössä ollut kartastokoordinaattijärjestelmän kaistaan 3 perustuva, koko Suomen levyiseksi levitetty suorakulmainen koordinaatisto.

5 Viestintäviraston uuden tiedonkeruukäytännön vaikutusarviointi (19) 2 Projektin toteutus Tässä luvussa kuvataan projektin toteutus ja aikataulu. 2.1 Lähtötilanne Viestintävirasto on aiemmin kerännyt tietoa kiinteän laajakaistan loppuasiakassaatavuudesta tarkimmillaan kuntatasolla. Teleyritykset ovat lähettäneet tiedot laajakaistan saatavuusprosenteista vakituisiin asuntoihin ja yritysten toimipaikkoihin Exceltaulukossa. Viestintävirastossa on keväällä 2013 aloitettu Tilannekuva (Tiku) tiedonkeruujärjestelmän kehitystyö yhdessä teleyritysten kanssa. Työn tavoitteena on ollut Viestintäviraston valvonta- ja ohjaustyön sekä julkisesti tarjottavien palveluiden kehittäminen. Työssä on määritelty muun muassa kiinteitä laajakaistaliittymiä koskevat tiedot, jotka ovat vähimmäisedellytyksenä liittymien saatavuuden alueelliselle tarkastelulle ja sitä kautta markkinoiden sekä verkkojen analysoinnille. Viestintävirasto tekee tietojen pohjalta verkko- ja markkina-analyysejä, joissa arvioidaan esimerkiksi kilpailuedellytyksiä verkkojen päällekkäisyyden sekä korvaavuuden kautta. Kehitystyön osana on suoritettu syksyllä 2014 pilotointi, jossa on selvitetty teleyritysten kykyä tuottaa määrämuotoisia saatavuustietoja kiinteistä liittymistä sekä valmistaa yrityksiä toimintamallia varten. Nämä aiemmat vaiheet on otettu huomioon kyselylomaketta laadittaessa. 2.2 Kysely Projektin ensimmäisessä vaiheessa valituille teleyrityksille lähetettiin kysely, jossa selvitettiin teleyritysten valmiutta toimittaa tietoja sekä mahdollisia tarvittavia muutoksia. Kysely lähetettiin 22 erikokoiselle laajakaistapalvelua toimittavalle teleyritykselle. Kysely toteutettiin nettikyselynä, ja halutessaan teleyritykset saivat palauttaa kyselyn vastaukset Excelissä. Kysely lähetettiin ja vastausaikaa annettiin saakka. Tuona aikana kyselyyn vastasi 5 teleyritystä, ja 4 yritystä pyysi lisäaikaa vastaamiselle. Lopuille teleyrityksille lähetettiin muistutusviesti, jossa pyydettiin vastausta mennessä. Yhteensä vastauksia kyselyyn saatiin 13 eri teleyritykseltä mennessä. Kyselyn kysymykset on esitetty liitteessä 1.

6 Viestintäviraston uuden 6 (19) Haastattelut Kyselyn jälkeen vastausten perusteella valikoitiin joukko teleyrityksiä, joihin otettiin yhteyttä, ja sovittiin kahdenkeskisestä haastattelusta yritysten kanssa. Haastattelut toteutettiin välisenä aikana. Haastateltavia yrityksiä oli 8 kappaletta. Haastattelut toteutettiin pääosin Lync- ja puhelinhaastatteluina. Kaksi isommista teleyrityksistä haastateltiin kasvotusten. Haastatteluissa tarkennettiin kyselyn vastauksia ja selvitettiin tarkemmin teleyritysten prosesseja saatavuustiedon tuottamiseen. 2.4 Työpaja Työpajassa kyselyn ja haastattelujen tuloksia käytiin läpi Siton tele- ja tietopalvelut toimialojen asiantuntijoiden kesken. Työpaja pidettiin elokuussa Täydentävä kysely Neljään toimijaan otettiin erikseen yhteyttä ja sovittiin täydentävästä lisäkyselystä. Kyselyllä kartoitettiin tietojen keräämisen tarkempia kustannusarvioita ja kustannusten muodostumista.

7 Viestintäviraston uuden tiedonkeruukäytännön vaikutusarviointi (19) 3 Kyselyn tulokset Tässä luvussa käsitellään kyselyn vastauksia ja tuloksia. Teleyritykset ovat perustelleet vastauksiaan haastatteluissa, ja perusteluja käsitellään haastattelujen yhteydessä. 3.1 Kyselyn rakenne Kysely on jaettu neljään osaan seuraavasti: yhteystiedot perustiedot laajakaistan saatavuustiedot lisätiedot. Perustiedot ovat taustatietoja, ja niitä tiedusteltiin kyselyssä asiantuntija-analyysiä varten. Laajakaistan saatavuustietojen toimittamista selvitettiin Viestintäviraston tiedonkeruussa käyttämän jaottelun mukaisesti. Lisäksi valmiutta tietojen toimittamiseen kysyttiin sijainneista, joissa on jo asiakasliittymä sekä sijainneista, joissa ei vielä ole asiakasliittymää. Lisätiedot-osassa kysyttiin tiedon formaattia, koordinaatistoa, tuotantotapaa, sekä prosesseja tiedon tuottamiseen. Lisäksi tiedusteltiin muutostarpeita prosesseihin, tietojärjestelmiin ja resursseihin. 3.2 Vastausten tulkinta Vastausten keräämisen jälkeen teleyritysten vastaukset jaoteltiin yritysten suuruusluokan mukaan. Kolmen suuren teleyrityksen vastaukset poikkeavat toisistaan melko paljon, joten työn tuloksia ei voida tältä osin täysin yleistää. Toisena ryhmänä voidaan pitää keskisuuria teleyrityksiä, jotka kuuluvat Finnetliittoon. Kolmantena ryhmänä ovat pienet verkko-osuuskunnat. Myös näissä ryhmissä vastauksissa on eroja teleyritysten välillä. Kyselyn ja haastattelujen perusteella teleyritysten prosessit eroavat toisistaan melko paljon. Joitakin yleistyksiä voidaan kuitenkin tehdä. Edellä mainittujen lisäksi kysely lähetettiin muutamalle ei-perinteisiä teleyritykselle, ns. entrantille, mutta tältä ryhmältä ei saatu yhtään vastausta kyselyyn.

8 Viestintäviraston uuden 8 (19) Aluetarkkuus Kyselyn perusteella kaikki vastanneet teleyritykset pystyvät toimittamaan laajakaistan saatavuustiedot osoitetarkkuudella. Suurimmalle osalle yrityksistä tietojen kerääminen ja toimittaminen aiheuttaa kustannuksia ja vastausten perusteella kolmasosa yrityksistä ei pysty toimittamaan sijaintitietoja kaikissa kysytyissä muodoissa. Viestintäviraston määrittelyissä VRK:n pysyvää rakennustunnusta pidetään yksiselitteisimpänä tapana ilmoittaa aluetarkkuus. Kyselyvastausten perusteella saatavuustietojen ilmoittamisesta rakennustunnuksen tarkkuudella tulee kustannuksia, joita aiheuttaa muun muassa rakennustunnustiedon maksullisuus yrityksille. Vastausten perusteella nähtiin, että kustannusten arviointi kysytyssä muodossa oli teleyrityksille haasteellista, minkä vuoksi täsmällistä, keskenään vertailukelpoista tietoa oli hankala saada. Tästä johtuen kustannuksia kysyttiin tarkemmin lisäkyselyllä, jonka tuloksia on käsitelty luvussa 5 Kustannusvaikutukset. Taulukossa 1 on esitetty teleyritysten suuruusluokan mukaan helpoin saatavuustietojen toimittamisen aluetarkkuus. Avoimissa vastauksissa tuli esille, että osoitetiedoissa voi olla puutteita, mutta kyselyn perusteella osoite on teleyrityksille helpoin tarkkuus toimittaa laajakaistan saatavuustiedot. Viestintäviraston määrittelyissä osoitetietoon tarvitaan täydellinen osoite (postitoimipaikka, postinumero, katuosoite, katunumero ja tarvittaessa rapun kirjain ja/tai asunnon numero). Rakennustunnus Suuret teleyritykset x Finnet-yritykset Verkkoosuuskunnat Osoite x x x Koordinaatit x Karttakuva x x Taulukko 1. Yritystyypeittäin helpoin saatavuustiedon aluetarkkuus 3.4 Yhteystekniikka ja tiedonsiirtonopeus Yhteystekniikkaa koskevien tietojen toimittamista kysyttiin seuraavalla jaotuksella: o xdsl o Ethernet o Kaapelimodeemi o FTTH o HomePNA. Kysymyksen lisätietokenttään kirjatuista avoimista vastauksista käy ilmi, että osalla teleyrityksistä ei ole käytössä kaikkia mainittuja yhteystekniikoita. Osa kyselyyn vastanneista yrityksistä on ilmoittanut näiden tekniikoiden kohdalla, että tietoja ei pystytä toimittamaan. Lisäksi joidenkin yritysten kohdalta vastaus puuttuu HomePNA:n kohdalta, ja haastatteluissa yritykset ilmoittivat, että heillä ei ole tarjota asiakkaille ko. yhteystekniikkaa. Saapuvan liikenteen tiedonsiirtonopeutta koskevien tietojen toimittamista kysyttiin jaotuksella viiteen nopeusluokkaan. Kuten edellisessäkin kysymyksessä, osa yrityksistä ei tarjoa asiakkaille kaikkia nopeusluokkia. Joillakin yrityksillä on olemassa esi-

9 Viestintäviraston uuden tiedonkeruukäytännön vaikutusarviointi (19) merkiksi vain 100/100 Mbit/s liittymiä. Lähtevän liikenteen osalta nopeusluokkia kyselyssä oli kolme. Tiedon tiedonsiirron nopeusluokasta suurin osa yrityksistä pystyy toimittamaan niistä sijainneista, joissa yrityksellä on asiakasliittymä. Vastanneista teleyrityksistä kaksi ilmoitti, että tietoa ei pystytä toimittamaan. Tietojen toimittaminen aiheuttaa kuitenkin lähes kaikille yrityksille kustannuksia. Annetuista lisätiedoista käy ilmi, että tietoa nopeusluokasta ei ole kirjattu verkkotietojärjestelmään. Vastauksista ei käynyt ilmi, kerätäänkö tietoa johonkin muuhun järjestelmään. 3.5 Rakennusvaihe ja asiakastyyppi Viestintäviraston määrittelyn mukaan rakennusvaihetta koskevat tiedot tulee ilmoittaa jaotuksella 1. kytkettävissä heti 2. vaatii pientä lisärakentamista. Kyvykkyys rakennusvaihetta koskevien tietojen ilmoittamiseen vaihtelee, mutta kyselyn perusteella suurin osa teleyrityksistä pystyy toimittamaan tiedon joko suoraan tai vähäisillä kustannuksilla. Rakennus- ja purkusuunnitelmia koskevat tiedot ovat teleyrityksille muita tietoja haasteellisempia toimittaa. Ainoastaan kaksi teleyritystä ilmoitti pystyvänsä suoraan toimittamaan suunnitellut rakennus- ja purkualueet. Vastauksissa oli paljon hajontaa, mistä voidaan päätellä, että kyvykkyys näiden tietojen ilmoittamiseen vaihtelee yritysten välillä suuresti. Viestintäviraston määrittelyn mukaisesti teleyrityksiltä kysytään palvelusaatavuutta koskien, onko kyseessä kotitalousliittymä vai yritysliittymä. Asiakastyypin ilmoittaminen osoittautui kyselyn perusteella haasteelliseksi. Noin neljäsosa vastanneista teleyrityksistä ilmoitti, että tietoa ei pystytä toimittamaan. Niistä sijainneista, joissa ei vielä ole asiakasliittymää, tiedon pystyi ilmoittamaan vain puolet yrityksistä. Avoimissa vastauksissa kävi ilmi, että useissa teleyrityksissä verkkotietojärjestelmään ei tallenneta asiakastyyppiä koskevaa tietoa, vaan se on haettava muista järjestelmistä. 3.6 Koordinaatisto ja formaatit Viestintäviraston määrittelyn mukaisesti saatavuustiedot tulisi toimittaa ETRS-TM35- FIN-tasokoordinaatistossa, jonka mukaisesti kaksi kolmasosaa teleyrityksistä pystyy tiedot toimittamaan. Kaksi teleyritystä vastasi, että tietoja ei voida toimittaa vaaditussa koordinaatistossa. Molemmat näistä teleyrityksistä pystyvät kuitenkin toimittamaan tiedon käytetystä koordinaatistosta. Teleyritykset pystyvät kyselyn perusteella toimittamaan saatavuustiedot Viestintäviraston määrittelemissä formaateissa. Ainoastaan yksi vastanneista ilmoitti pystyvänsä toimittamaan tiedot M2M-formaatissa, kun taas CSV- ja Shape formaateissa tietojen toimittaminen onnistuu muilta vastanneilta teleyrityksiltä. Noin neljäsosa yrityksistä pystyy käyttämään useampaa kuin yhtä formaattia.

10 Viestintäviraston uuden 10 (19) Tietojärjestelmät ja tietojen keruu Teleyritysten käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat paljon riippuen teleyrityksen koosta. Pienemmillä teleyrityksillä on yleisesti käytössä Keypron toimittama KeyComjärjestelmä. Kyselyssä tiedusteltiin teleyrityksen käyttämää verkkotietojärjestelmää, mutta muista tietojärjestelmistä ei kysytty. Kyselyn vastauksissa tuli kuitenkin esille, että tietoja on haettava eri tietojärjestelmistä, jotta Viestintäviraston vaatimat saatavuustiedot voidaan toimittaa. Lähes kaikki teleyrityksistä vastasivat, että yrityksessä on tehtävä muutoksia toiminnallisiin prosesseihin ja tietojärjestelmiin, jotta laajakaistan saatavuustiedot voidaan toimittaa Viestintävirastolle. Yli puolelta teleyrityksistä tämä vaatii muutoksia myös resursseihin. Muutosten toteutusaikataulu vaihtelee teleyritysten välillä. Ainoastaan yksi teleyritys ilmoitti suunnittelevansa muutosten tekemistä vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla. Kolmasosa teleyrityksistä toteuttaa tarvittavat muutokset toiminnallisiin prosesseihin, tietojärjestelmiin ja henkilöresursseihin vasta vuoden 2016 jälkeen. Muutosten toteutusaikatauluun vaikuttavat myös muiden järjestelmien käyttöönottoaikataulut. Suurin osa vastanneista teleyrityksistä kerää laajakaistan saatavuustiedot kertaluonteisesti. Vastanneista yrityksistä kolmella saatavuustiedot ovat saatavilla reaaliaikaisesti. Suurin osa vastanneista teleyrityksistä tuottaa saatavuustiedot itse, ainoastaan yksi yritys vastasi käyttävänsä ulkopuolista kumppania saatavuustiedon tuottamiseen.

11 Viestintäviraston uuden tiedonkeruukäytännön vaikutusarviointi (19) 4 Haastattelujen tulokset Haastateltaviksi pyrittiin valitsemaan erikokoisia ja eri tavoin kyselyyn vastanneita teleyrityksiä, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva teleyritysten kyvystä toimittaa saatavuustietoja. Kaikki kolme suurta teleyritystä haastateltiin. Haastatteluissa teleyritykset perustelivat ja tarkensivat sähköiseen kyselyyn antamiaan vastauksia. 4.1 Aluetarkkuus Haastatteluissa tuli ilmi, että saatavuustietojen toimittaminen osoitteittain on teleyrityksille helpoin tapa. Tätä perusteltiin mm. VRK:n rakennustunnustiedon maksullisuudella, sekä sillä, että teleyrityksellä itsellään ei ole VRK:n aineistolle mitään käyttöä. Pysyvä rakennustunnus -aineisto on käytössä vain muutamalla teleyrityksellä. Pienemmille teleyrityksille olisi suurempia helpompaa toimittaa tiedot karttakuvana, mikäli tällainen mahdollisuus olisi käytössä. Osa teleyrityksistä taas totesi karttakuvan olevan hankala tapa toimittaa saatavuustietoa, koska tieto on järjestelmissä pistemäisessä muodossa. Aluemuotoisen tiedon tuottaminen on useille yrityksille mahdollista, mutta prosesseja helpottava toimitusmuoto se ei ole. Yksi haastateltavista yrityksistä kertoi, että verkkotietojärjestelmän toimittajalle on esitetty toive lisätoiminnallisuudesta, jonka avulla verkkotietojärjestelmästä voisi ladata saatavuustietoja karttakuvana. 4.2 Yhteystekniikka ja tiedonsiirtonopeus Teleyrityksillä on erilaisia tapoja tallentaa tieto käytetystä yhteystekniikasta. Osalla yrityksistä tieto on tallennettu asiakastietojärjestelmään tai johonkin muuhun verkkotietojärjestelmän ulkopuoliseen järjestelmään. Tällöin saatavuustietoja toimitettaessa joudutaan yhdistelemään tietoja kahdesta eri järjestelmästä. Nopeusluokituksen tietojen toimittamisen osalta ongelmiksi ilmoitettiin teleyrityksen käytössä olevan nopeusluokituksen ero Viestintäviraston käyttämään nopeusluokitukseen, nopeusluokan arvioimisen haastavuus kuparikaapeleiden osalta sekä mahdollisen maksiminopeuden arvioinnin hankaluus. Viimeksi mainitun kohdalla on helpompi saada selville käytössä oleva nopeus. Kuparikaapeleiden kohdalla nopeutta arvioidaan kaapelin pituuden perusteella, mutta asiaan vaikuttavat myös muut tekijät, joten teleyritysten näkemyksen mukaan arviot eivät ole tarkkoja. 4.3 Rakennusvaihe Tiedon toimittaminen rakennus- ja purkusuunnitelmista nähdään haastavana, koska useimmilla haastatelluista teleyrityksistä ei ole suunnitelmia käytössä, tai suunnitelmat tehdään vasta lähellä niiden toteutumista. Lisäksi rakennussuunnitelmat voivat olla eri järjestelmässä verkkotietojen kanssa. Rakennussuunnitelmat voivat olla myös aluemuotoisia, jolloin osoitteiden saaminen vaatii työtä. Monet teleyritykset tekevät verkon purkamisen tapauskohtaisesti, joten sitä ei suunnitella etukäteen. Rakennusvaiheen tietoa koskevaa ohjeistusta tulkitaan eri teleyrityksissä hieman eri tavoilla. Rakennusvaihe on mahdollista tulkita eri tavoin, sillä kytkentäasteen vaiheet

12 Viestintäviraston uuden 12 (19) Asiakastyyppi 1 ja 2 eivät ole täysin yksiselitteisiä, joten teleyritykset kokevat kytkentäasteen ilmoittamisen olevan haasteellista. Osassa teleyrityksistä tällaista tietoa ei kerätä ollenkaan, tai kytkentäasteen analysointi verkkotietojen perusteella nähdään hankalana. Liittymien jako kotitalous- ja yritysliittymiin on teleyritysten näkemyksen mukaan haastava tieto saada selville. Haastatelluista yrityksistä osa ilmoitti, että asiakastyyppiä ei ole suoraan kirjattu mihinkään järjestelmään, vaan tieto päätellään myydyn tuotteen tai osoitteen käyttötarkoituksen perusteella. Teleyritykset itse pitivät tätä menetelmää epätarkkana ja hankalana. Osa teleyrityksistä saa asiakastyypin selville yhdistämällä verkkotietojärjestelmän tietoja asiakas-, sopimus- tai laskutustietojärjestelmän tietojen kanssa. Tässäkin tapauksessa osa yrityksistä joutuu päättelemään asiakastyypin sillä perusteella, onko asiakkaasta kirjattu järjestelmään henkilötunnus vai Y-tunnus. Näissäkin tapauksessa asiakastyypin yksiselitteisyys on epävarmaa. Rakennuksen käyttötarkoitus on myös epätarkka lähtötieto, koska samassa rakennuksessa voi olla sekä asuntoja että yrityksiä. Käyttötarkoitus kertoo rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen, mutta rakennuksessa voi olla myös muuta toimintaa, jolloin laajakaistan tilaajan asiakastyyppi ei vastaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Ongelmallisena asiakastyypin ilmoittamisessa teleyritykset näkevät myös sen, että liittymän käyttäjä ei kaikissa tapauksissa ole sama kuin liittymän omistaja. 4.5 Koordinaatisto, formaatit ja tietojärjestelmät Koordinaatistoja, formaatteja ja tietojärjestelmiä koskevia uusia asioita ei tullut haastatteluissa esille. Haastatelluilta yrityksiltä varmistettiin, että kyselyn vastaukset on ymmärretty oikein näiden asioiden osalta. 4.6 Tietojen monikäyttöisyys Haastatteluissa kysyttiin, voisiko Viestintäviraston keräämiä tietoja hyödyntää muissa yhteyksissä. Teleyritykset eivät suoraan nähneet yhteyttä Viestintäviraston saatavuustietokyselyn ja muiden viranomaisten kyselyjen välillä, sillä kysyttävät asiat eroavat toisistaan melko paljon. Lisäksi saatavuustiedot ovat teleyrityksille liiketoimintakriittistä tietoa, minkä vuoksi ne haluttaisiin pitää salaisina. 4.7 Muutosaikataulu Teleyritysten aikataulut muutosten toteuttamiseen ovat vain suuntaa antavia. Muutama yritys on toteuttamassa tarvittavia muutoksia vuoden 2016 aikana, mutta suurin osa yrityksistä ei vielä osaa ilmoittaa aikataulua muutoksille. Luonnollisesti aikataulut ovat osittain riippuvaisia järjestelmätoimittajista.

13 Viestintäviraston uuden tiedonkeruukäytännön vaikutusarviointi (19) 5 Kustannusvaikutukset Kyselyssä pyrittiin selvittämään myös saatavuustietojen toimittamisen kustannusvaikutuksia teleyrityksille. Teleyritykset ilmoittivat arvioidut kustannusvaikutukset euroina per osoite tai kokonaiskustannuksena. Kustannusvaikutusten kokonaisarviointia vaikeuttaa kuitenkin teleyrityksen koko. Pienemmän teleyrityksen ilmoittamat kustannukset /osoite ovat suhteellisesti suuremmat kuin suuren teleyrityksen, jonka asiakasmäärä on huomattava. Näin ollen luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Euromääräisten laskelmien muodostaminen kustannuksista osoittautui vastanneille teleyrityksille haasteelliseksi, sillä tiedot toimitettavan aineiston koosta, aineiston kokoamiseen kuluva aika sekä siihen vaadittavat toimet ja henkilöresurssien tarve ovat arvioita. Myös vertailtavia toimitusvaihtoehtoja on niin monta, että hintatiedon laskeminen kaikille vaihtoehdoille on erittäin työlästä. Taulukossa 2 on esitetty teleyritysten koon mukaan jaoteltuna kustannuksia aiheuttavia tekijöitä. Kustannukset perustuvat kertaluontoiseen tietojen toimittamiseen, reaaliaikainen tietojen toimittaminen aiheuttaisi suurempia kustannuksia. Kaiken kaikkiaan kustannuksia teleyrityksille aiheutuu tietojärjestelmien kehityksestä. Jotta teleyritykset pystyvät toimittamaan saatavuustiedot Viestintävirastolle, tietojärjestelmiin on määriteltävä kerättävät tiedot, jotka järjestelmätoimittaja toteuttaa. Tähän kuluu sekä teleyrityksen että järjestelmätoimittajan työaikaa. Tämän lisäksi järjestelmätoimittajan tekemät muutostyöt lasketaan kustannuksiin. Kustannuksiin on laskettu myös järjestelmien ylläpito. Järjestelmäkustannusten on laskettu jakautuvan useammalle vuodelle siten, että tiedot toimitetaan kaksi kertaa vuodessa. Järjestelmistä aiheutuvien kustannusten lisäksi tietojen keräämiseen tarvittava henkilötyö aiheuttaa kustannuksia. Henkilötyötä tarvitaan aineiston keräämiseen, muokkaamiseen ja tarkistamiseen, sekä mahdolliseen korjaamiseen. Lisäksi aineisto täytyy koostaa Viestintävirastolle toimitettavaan muotoon. Osalla teleyrityksistä tietojen keräämisen ja muokkaamisen hoitaa alihankkija, joten alihankintakustannukset muodostavat osan kyselyyn vastaamisen kustannuksista. Erityisesti kustannuksia aiheuttaa tietojen yhdistelystä syntyvä työ, esimerkiksi asiakastyyppitiedon liittäminen osoitteeseen, johtuen järjestelmien keskinäisistä eroista. Täydentävän kyselyn perusteella kustannusvaikutus suurimmille teleyrityksille on noin euron suuruusluokkaa ensimmäisen kyselyn osalta. Tähän summaan on laskettu mukaan järjestelmän kehityskustannukset, sekä tietojen keräämiseen käytettävä työ. Jatkossa, mikäli kysely pysyy samanlaisena kerrasta toiseen, kyselyyn vastaamisen kustannukset ovat teleyritysten mukaan /kysely. Kustannusvaikutusten arviota voidaan pitää melko luotettavana, kun huomioidaan vastausten yhdenmukaisuus ja järjestelmätoimittajien osuus tietojen toimittamisessa. Kyselytuloksia yleistämällä voidaan todeta, että pienemmillä toimijoilla kustannusvaikutukset yhdestä kyselystä ovat lähes 1 jokaista asiakasta kohden. Pienemmillä teleyrityksillä kyselyyn vastaaminen vaatii enemmän henkilötyötä ja niillä on käytettävissä hyvin vähäiset henkilöresurssit, joten kyselyyn vastaamisen suhteellinen vaikutus liiketoimintaan on suurempi kuin suurilla yrityksillä.

14 Viestintäviraston uuden 14 (19) Yhteenveto Teleyrityksillä on erilaiset mahdollisuudet Viestintäviraston tarvitsemien tietojen toimittamiseksi. Mikään teleyrityksistä ei kuitenkaan pysty toimittamaan tietoja nappia painamalla, vaan niiden tuottaminen vaatii työtä. Teleyrityksissä ei ole suoraan varattuna resursseja saatavuustietokyselyyn vastaamiseksi tarvittavien tietojen keräämiseen. Pienemmissä yrityksissä, joissa henkilöstöä on vähemmän, tietojen kerääminen vie suuren osan yrityksen resursseista. Suuremmilla teleyrityksillä tiedon keruuta on ulkoistettu konsulteille. Saatavuustietoja kerätään tällä hetkellä kaksi kertaa vuodessa. Reaaliaikainen tietojen toimittaminen edellyttäisi, että teleyrityksillä olisi rajapinnat kaikkiin järjestelmiin, joissa saatavuustietoja ylläpidetään. Lisäksi tietojen yhdistelyyn pitäisi rakentaa tietokanta. Reaaliaikaista saatavuustietojen toimittaminen vaatisi järjestelmien kehittämistä sekä teleyrityksissä että Viestintävirastossa. Alkuinvestointi tällaisen järjestelmän rakentamiseen on huomattavan suuri, joten teleyritysten innokkuus järjestelmän käyttöönottoon ei vaikuta kyselyn ja haastattelujen perusteella kovin suurelta. Suurille teleyrityksille olisi hyötyä rajapinnan rakentamisesta, jolloin teleyritysten ei tarvitsisi toimittaa Viestintävirastolle massiivisia tiedostoja. Rajapinnan rakentaminen aiheuttaisi kuitenkin muutoksia sekä Viestintäviraston, että teleyritysten tietojärjestelmiin ja prosesseihin. 6.1 Korostuvat havainnot Kyselyissä ja haastatteluissa useimmat teleyritykset nostivat esiin samoja teemoja. Nämä liittyivät sekä tuotettavan tiedon sisältöön että tiedonkeruuprosesseihin Tietojen yhdistelytarve Lähes kaikki toimijat ilmoittivat, että joidenkin saatavuustietojen keräämiseksi joudutaan yhdistelemään tietoja useista eri järjestelmistä. Järjestelmiin kerätään liiketoiminnan kannalta oleellista tietoa, minkä vuoksi ne eivät sellaisenaan palvele Viestintäviraston tarpeita. Eri teleyritykset tallentavat samanlaisetkin tiedot keskenään eri tavoilla. Vaikka samoja tietoja tallennetaan, ne voivat olla eri yrityksillä tallennettuna erilaisiin järjestelmiin. Erityisen haasteellisena tuotettava moni teleyritys piti tietoa asiakastyypistä. Monessa tapauksessa tätä tietoa ei saada edes eri tietovarastoja yhdistelemällä, vaan asia täytyy päätellä muista tiedoista, jolloin tiedon tarkkuus kärsii. Teleyritykset näkevätkin saatavuuskyselyyn vastaamisen työläänä, sillä ne joutuvat luomaan tietojen yhdistelemiseksi tietokantaskriptejä, joilla yhdistellään eri tietovarastoissa olevia tietoja. Usean eri teleyrityksen kanssa haastattelussa tulikin esille toive, että Viestintäviraston kyselyt pysyisivät samanlaisena kerrasta toiseen. Tämä helpottaisi teleyritysten vastaamista kyselyihin, koska tietokantakyselyt saataisiin vakioitua, eikä niitä tarvitsisi joka kerta kirjoittaa uudelleen. Lisäksi teleyritykset pystyisivät tällöin kohdentamaan

15 Viestintäviraston uuden tiedonkeruukäytännön vaikutusarviointi (19) resurssejaan järkevästi, ilman henkilöstön työpanoksen käyttämistä eri tietojen hakemiseen joka kyselyn kohdalla Suunnitelmatiedot Useassa teleyrityksessä on käytäntönä, että mikäli rakennussuunnitelmia tehdään, ne tehdään vasta juuri ennen verkon rakentamista. Tämä perustuu siihen, että liittymiä on myyty tarpeeksi, jolloin verkon rakentaminen on kannattavaa. Viestintäviraston määrittelyissä tulevaa saatavuutta tulisi ennustaa vuoden päähän nykyhetkestä. Haastatteluissa tuli esiin, että teleyritysten rakennussuunnitelmat ulottuvat yleensä muutamien kuukausien päähän, jolloin saatavuuden ennustaminen vuoden päähän on mahdotonta. Lisäksi suunnitelmien päivittyminen vasta rakentamisen alkaessa on mahdollista. Rakennussuunnitelmiin vaikuttaa myös muiden toimijoiden, kuten sähköyhtiöiden, toiminta. Teleyritykset voivat joutua reagoimaan hyvinkin nopeasti toiminta-alueellaan tapahtuviin muutoksiin Aluetarkkuus Kaikille toimijoille on yhteistä se, että niiden on helpointa toimittaa saatavuustiedot osoitteiden perusteella. Useimmille myös muut toimitusmuodot ovat mahdollisia, mutta tiedot johdetaan yleensä osoitetiedoista Tiedonsiirtonopeus Käytetty verkkotekniikka vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia tietoja verkosta pystytään keräämään. Uudemmat kuituverkot ovat yrityksillä paremmin dokumentoituna ja niistä pystytään saamaan yksityiskohtaista ja tarkkaa tietoa, kun taas vanhemmista kupariverkoista esimerkiksi nopeustieto on vain viitteellinen, sillä nopeus arvioidaan kaapelin pituuden perusteella. Näin ollen teleyritysten on haasteellista toimittaa tietoa vanhemman tekniikan ympäristöistä. Kannattaakin ehkä pohtia, millä jaotuksella tiedonsiirtonopeutta kysytään, sillä nykyistä karkeampi nopeusluokittelu olisi tuotettavissa pienemmillä kustannuksilla. 6.2 Tiedonkeruun hyödyt teleyrityksille Teleyritykset eivät kyselyn ja haastattelujen perusteella näe, että saatavuuskyselyyn vastaamisesta olisi hyötyä heille itselleen. Toisaalta yritykset saavat asiakaspalvelunsa kautta liiketoimintansa kannalta tärkeää tietoa, minkä vuoksi ne haluavat itse toimia suoraan asiakaskontaktissa eivätkä ole innostuneita mahdollisesta eri yritysten tietoja kokoavasta asiakaspalvelusta. Mikäli tietojen keräys haluttaisiin automatisoida ainakin osittain, edellyttäisi se teleyrityksiltä investointeja. Yritysten tulisi pystyä perustelemaan investoinnit liiketoiminnan

16 Viestintäviraston uuden 16 (19) kannattavuuden näkökulmasta, mutta koska tietojen tuottaminen ei sellaisenaan tuota teleyrityksille tuloja, ei investoinneille ole selkeitä perusteita. 6.3 Teleyrityksen koon vaikutus tietojen tuottamiseen Teleyrityksen koko vaikuttaa laajakaistan saatavuustietojen toimitusprosessiin monesta näkökulmasta. Yleisesti ottaen teleyritysten prosessit eroavat toisistaan riippuen yrityksen koosta. Pienempien yritysten prosessit ovat suoraviivaisempia kuin suurten. Toiminta-alueen koko on yksi asia, joka vaikuttaa saatavuustietojen tuottamiseen. Pienemmillä alueilla toimivat yritykset tuntevat toiminta-alueensa yksityiskohtaisemmin kuin valtakunnallisesti toimivat yritykset. Verkon rakentaminen tapahtuu suurissa teleyrityksissä kysynnän ja myytyjen liittymien määrän mukaan. Pienet verkko-osuuskunnat taas rakentavat verkkoa suunnitelluille alueille sen mukaan miten tukea verkon rakentamiseen myönnetään. Näin ollen rakennussuunnitelmatiedon tuottamisen mahdollisuudet ovat erilaiset erikokoisissa yrityksissä. Kyselystä ja haastattelusta kävi myös ilmi, että monien pyydettyjen tietojen tuottamiseen tarvitaan useiden eri tietolähteiden yhdistelemistä. Isompien toimijoiden on mahdollista rakentaa prosesseja tietojen tuottamiseksi, mutta niistä aiheutuvat kulut ovat suuret. Pienemmillä toimijoilla tietojen kerääminen ja yhdistäminen tehdään huomattavalta osin manuaalisesti, joten niille tietojen keräämisestä aiheutuu suhteellisesti suuremmat kustannukset kuin suurille toimijoille. Tämä saattaa vaikuttaa eriarvoisesti toimijoiden kilpailukykyyn.

17 Viestintäviraston uuden tiedonkeruukäytännön vaikutusarviointi (19) 7 Toimenpide-ehdotukset 7.1 Viestintäviraston tietotarpeiden huomioiminen Viestintävirasto tarvitsee kerättäviä tietoja raporttien ja analyysien materiaaliksi sekä viestintäpalvelujen käyttäjille suunniteltujen palvelujen toteuttamiseen. Nämä erilaiset tietotarpeet tulisi huomioida kerättävää tietoa ja tiedon toimitusmuotoa määriteltäessä. Analyysejä ja raportteja varten kerättävässä aineistossa korostuvat tiedon luokiteltavuus ja suurten aineistojen samanaikainen kerääminen. Asiakaspalveluun käytettävän aineiston tulee puolestaan olla ehdottoman ajantasaista ja luotettavaa yksittäisen osoitteen tarkkuudella. Reaaliaikaisuusvaatimus on joidenkin tietojen osalta helpompi toteuttaa kuin esimerkiksi suunnitelmatietojen tai eri tietovarastojen yhdistämistä vaativan aineiston osalta. Kustannusvaikutusten minimoimiseksi olisi suositeltavaa määritellä erityyppisten jatkoprosessien tarkat aineistovaatimukset, ja se, onko kaikki aineistot syytä tuottaa samalla menetelmällä vai pystyttäisiinkö tuotantoprosessia keventämään erilaiset vaatimukset huomioimalla. Kustannusvaikutusten osalta olisi syytä tarkastella myös suunnitteilla olevien viestintäpalvelujen käyttäjille suunnattujen palvelujen kokonaiskustannuksia suhteessa potentiaalisiin käyttäjämääriin ja mahdollisesti Viestintävirastoa koskeviin palveluntuotantovelvoitteisiin. Mikäli halutaan toteuttaa reaaliaikainen tietojenkeruu, kustannukset nousevat huomattavan suuriksi, sillä kertaluontoisenkin tietojen keruun kustannukset nousevat satoihin tuhansiin euroihin niillä kerroilla, kun kyselyprosessi vaatii muutoksia järjestelmiin. Yksi vaihtoehto olisi tarkastella viestintäpalvelujen käyttäjille suunnatun palvelun tavoitetta: halutaanko tarjota suoraa reaaliaikaista saatavuustietoa vai esimerkiksi tietoa alueella toimivista palveluntarjoajista, vai jotain tältä väliltä. 7.2 Eri tietolähteiden huomioiminen Teleyrityksiltä kerättävän saatavuustiedon lisäksi Viestintävirasto pystyisi todennäköisesti hyödyntämään myös muita tietolähteitä. Yksi merkittävä tietolähde tulee todennäköisesti olemaan teleyrityksiä koskevaan yhteisrakentamisdirektiiviin perustuva lainsäädäntö, joka tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Lainsäädäntö tulee määrittelemään myös tietopalvelun, johon kerätään tiedot olemassa olevasta infrastruktuurista ja suunnitelmatiedoista. Määräyksenantovaltuudet tätä lakia koskien tulevat olemaan Viestintävirastolla, joten määräysvaiheessa olisi syytä selvittää, missä määrin Viestintäviraston omat tietotarpeet pystytään huomioimaan toimijoita koskevassa ohjeistuksessa. Samassa yhteydessä olisi mahdollista selvittää myös se, pystytäänkö tietoja tarvitsevia prosesseja mukauttamaan siten, että ne pystyisivät mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään tietopalveluun kerättäviä tietoja.

18 Viestintäviraston uuden 18 (19) Viranomaisyhteistyö Teleyritykset ovat raportointivelvollisia myös muille viranomaisille. Tällä hetkellä tietojen keräysmuodoissa ei ole niin paljon yhteneväisyyksiä, että teleyritykset pystyisivät hyödyntämään jo kerättyjä tietoja toisen kyselyn yhteydessä. Tietojenkeruun kustannusvaikutuksia voitaisiin todennäköisesti pienentää, mikäli kartoitettaisiin eri viranomaisten tietotarpeet ja etsittäisiin näistä mahdollisia yhtymäkohtia. Mikäli tietovaatimuksia ja niiden aikatauluja pystyttäisiin mukauttamaan toisiaan vastaaviksi, keventäisi se teleyritysten kokonaiskuormitusta. 7.4 Tiedonkeruun menetelmät Varsinkin suuremmat teleyritykset toivat esiin sen, että tiedonkeruun automatisointi helpottaisi yrityksen prosesseja. Prosessien kehityksen ja automatisoinnin lähtöedellytyksenä on se, että kerättävät tiedot ja niiden luokitukset pysyvät jatkuvasti samoina. Vakioidun kyselyn etuna nähdään myös se, että tällöin teleyritykset pystyvät ennakoimaan kyselyä, ja tallentamaan saatavuustietokyselyssä kysyttäviä tietoja tietojärjestelmiinsä. Tällä hetkellä esimerkiksi tiedon asiakastyypistä tallentaa vain osa teleyrityksistä. 7.5 Pienten toimijoiden kilpailukyvyn varmistaminen Isot teleyritykset pystyvät jo nykyisin toimittamaan suurimman osan Viestintäviraston tarvitsemasta aineistosta. Niillä on myös käytössään monipuoliset järjestelmät, joihin pohjautuen tiedonkeruu on mahdollista automatisoida varsin pitkälle. Pienillä toimijoilla tiedonkeruu tapahtuu pitkälti käsityönä, jolloin suhteelliset kustannusvaikutukset ovat huomattavan suuret. Automatisointi puolestaan vaatisi myös perusjärjestelmien merkittävää kehittämistä. Viestintäviraston tulisikin varmistaa, etteivät tiedonkeruun kustannukset nouse niin suuriksi, että se heikentää pienempien toimijoiden kilpailukykyä suhteessa muihin toimijoihin. 7.6 Teleyritysten motivointi Haastatteluissa tuli selvästi esiin, etteivät teleyritykset pidä saatavuustietojen keräämistä ja toimittamista erityisen mielekkäänä. Viestintäviraston olisikin hyvä aina kyselyjen yhteydessä selvästi kertoa, mihin velvollisuuksiin tai tarpeisiin tietojen kerääminen perustuu. Erityisen arvokasta olisi tuoda esiin, millaisia mahdollisesti positiivisia vaikutuksia tiedonkeruulla ja tietojen pohjalta tehtävillä toimenpiteillä on teleyrityksille.

19 Viestintäviraston uuden tiedonkeruukäytännön vaikutusarviointi (19) 8 Liitteet Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Kyselyyn vastanneet teleyritykset Liite 3. Haastatellut teleyritykset Liite 4. Kyselyvastaukset Liite 5. Haastattelujen yhteenvedot Liite 6. Täydentävän kyselyn vastaukset