Erva-tutkimustoimikunta Rahoituksen jakoperiaatteet. Väitöskirjahankkeissa käytetään pisteiden keskiarvoja.

Transkriptio

1 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 1 (1) Erva-tutkimustoimikunta / /2016 Valtion tutkimusrahoituspäätökset 2018 Päätöshistoria Erva-tutkimustoimikunta KYS erva-tutkimustoimikunta on tehnyt kevään 2017 kokouksessaan linjaukset VTR-hausta, arvioinnista ja jakamisesta. Rahoituksen jakoperiaatteet Tutkimushankkeiden paremmuusjärjestys mediaanipisteet, hylätyt pois, jos sama mediaani keskiarvo ratkaisee. Väitöskirjahankkeissa käytetään pisteiden keskiarvoja. Hakemuksista rahoitetaan % %-osuudet eri hakuluokkiin rahoituksesta hakuluokkiin osoitetaan: - tutkimushankkeet / dosenttitaso % - tutkimushankkeet / tohtoritaso % - väitöskirjahankkeet % jakoluokat (kpl-määrä) - tutkimushankkeet / dosenttitaso 3-4 jakoluokkaa - tutkimushankkeet / tohtoritaso 2-3 jakoluokkaa - väitöskirjahankkeet 2-3 jakoluokkaa %-osuudet eri jakoluokille - tutkimushankkeet / dosenttitaso 3-4 jakoluokkaa % % % % (tavoite nostetaan 1-3 hyvää hanketta isommalle rahoitussummalle) - tutkimushankkeet / tohtoritaso 2-3 jakoluokkaa % % % väitöskirjahankkeet 2-3 jakoluokkaa % % % KYSin erityisvastuualueen valtion tutkimusrahoitushaku vuodelle 2018 toteutettiin Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 122 hakemusta. Dosenttitason tutkimushankeluokkaan tuli 53 hakemusta, tohtoritason tutkimushankeluokkaan tuli 22 hakemusta ja väitöskirjatutkimushankeluokkaan 47 hakemusta. Haku ja arviointi toteutettiin KYSin etutkija-järjestelmässä. Ulkopuoliset arvioijat (5 arvioijaa) arvioivat kaikki dosentti- ja tohtoritason tutkimushankehakemukset (75 hakemusta). Nämä tutkimushankkeet saivat

2 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 2 (2) jokainen 5 arviointia, lukuun ottamatta 4 hanketta, jotka saivat 4 arviointia arvioijien esteellisyyden takia. Erva-tutkimustoimikunnan jäsenet ja varajäsenet arvioivat väitöskirjatutkimushankehakemukset. Arvioijat laitettiin satunnaiseen järjestykseen ja hakemukset jaettiin arvioijille. Yhdelle arvioijalle tuli arvioitavaksi 5-6 hakemusta. Väitöskirjatutkimushankkeet saivat 3 arviointia. Ennen arvioinnin alkamista KYSin Tiedepalvelukeskuksessa pisteytettiin osa hakemuksen kohdista (kriteerit 3.5 ja 4.1) hakemuslomakkeessa annettujen tietojen perusteella. Hankkeen jakaantumisen STM:n painoalueille merkitsi etutkija automaattisesti arviointilomakkeelle. Yhteenveto VTR-tutkimushankehakemuksten arviointipisteistä ja kirjallisista arvioinnista esitetään kokouksessa Kullekin VTR-hankerahoituksen hakijalle lähetetään yhteenveto hakemuksen saamasta arvioinnista (pisteet ja kirjallinen arviointi). VTR-hausta ja arviointiprosessista saatuja palautteita/huomioita: Arviointitehtävä haastava ja vaativa, erityisesti kirjallinen palaute Arviointiin kului min. / hakemus (dosentti-/tohtoritaso) Hakemukset ovat pääsääntöisesti hyvin laadittuja Hakemukset yllättävän korkeatasoisia Arviointipalkkio vaatimaton > esitys 20 %:n korotus ensi vuonna Arviointiin käytetty ohjelma ja käyttäjäliittymä ovat onnistuneita Hakijan ikä puuttui on eri asia arvioida 30- ja 50 v. tutkijan meriittejä Aluepoliittiset näkökohdat huomioon halu ymmärtää eiyliopistopaikkakunnan tutkijoiden ongelmia Esteellisyyttä myös ulkopuolisilla arvioijilla varajäsenet puuttuivat IF-pisteet TR:n sivuilta 3 vai 5 vuoden mukaan? Tutkimushankkeen yleisarvio (erinomainen, hyväksyttävä, hylättävä) ja kirjallinen palaute (pakollinen, kun hakemus saa hylätyn) yleisarvio pakolliseksi arviointiohjelmaan arvioinnit tehdään myöhään osalle KYSin arvioijia ei anneta mahdollisuutta käyttää työaikaa erva-tutkimustoimikunnan tehtäviin väitöskirjahakemusten arvioinnit riittäisikö arvioinnit varsinaisilta jäseniltä vai lisätäänkö arviointien määrää esim. 5 arviointia/väitöskirjahankehakemus Esitys KYS erva-tutkimustoimikunta keskustelee VTR:n hausta, arvioinnista, jaosta ja tekee tutkimusrahoituspäätökset vuodelle 2018 kevään 2017 kokouksessa päätetyn linjauksen mukaisesti. Päätös

3 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 3 (3) KYS erva-tutkimustoimikunta päätti hyväksyä esityksen ja jakaa vuoden 2018 VTR rahoituksen esityksen mukaisesti seuraavin muutoksin: VTR 2018 rahoituksen jako - Tohtoritason tutkimushankkeiden rahoitusosuutta vähennetään 30%:sta 25%:iin. - Vähennys tohtoritason hankkeista tehdään vähentämällä kaikkien rahoitusta saavien rahoitusmäärää samassa suhteessa. - Väitöskirjatutkimushankkeiden rahoitusosuutta nostetaan 20%:sta 25%:iin. - Lisäys väitöskirjatutkimushankkeisiin tehdään lisäämällä kaikkien rahoitusta saavien rahoitusmäärää samassa suhteessa ja rahoittamalla kolme hakijaa lisää. KYS erva tutkimustoimikunta päätti seuraavista muutoksista VTR haku- ja arviointiprosessiin: - Ulkopuolisten arvioijien palkkiota nostetaan 2000 euroon. - Ulkopuolisten arvioijien palkkion noston kustannukset maksetaan erva tutkimustoimikunnan hallinnoinnista säästyvistä varoista. - Ulkopuolisten arvioijien määrää nostetaan yhdellä henkilöllä (yhteensä 6 arvioijaa) ja hakemukset jaetaan arvioijien kesken niin, että jokainen hanke saa 5 arviointia. Tällä menettelyllä varmistetaan hakemusten vaihto mahdollisissa arvioijan esteellisyystilanteissa. Lisäksi yhden arvioijan lisäys vähentää arvioijien työmäärää. - IF-pisteissä käytetään Thompson-Reuters:in 3 vuoden keskiarvoa. - Hankkeiden arvioinnissa yleisarvio ja kirjallinen palaute laitetaan pakolliseksi tiedoksi etutkija-ohjelmassa. - Väitöskirjatutkimushankkeiden arviointien määrää nostetaan (5 arviointia / hakemus). - Väitöskirjatutkimushankkeiden hakemuksista ja arvioinnista poistetaan arviointi ja pisteytys hankkeen kansainvälisestä yhteistyöstä. - Vuoden 2019 rahoituksen jakoperiaatteissa %-osuusvälejä laajennetaan (tarkemmat linjaukset periaatteista tehdään tmk:n kevätkokouksessa). Vuoden 2018 VTR-rahoituspäätökset ilmoitetaan %-osuuksina, kunnes Sosiaali- ja terveysministeriön päätös vuoden 2018 rahoituksesta on tullut ja Aluehallintovirasto on toimittanut maksatuspäätöksen KYS erva tutkimustoimikunnalle. VTR 2018 päätöstaulukot ovat liitteenä. Erva-tutkimustoimikunta Valtion tutkimusrahoituksen (VTR) arviointipisteiden laskennassa tapahtunut virhe ja sen korjaus Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tutkimustoimikunta (erva-tutkimustoimikunta) on tehnyt päätöksen valtion tutkimusrahoituksen (VTR) jakamisesta tutkimushankkeille vuodelle 2018, 17. Päätösten postittamisen jälkeen on käynyt ilmi, että VTR arviointipisteiden laskennassa on tapahtunut laskuvirhe, jonka seurauksena päätöksen liit-

4 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4 (4) teenä olevat prosenttiosuuksia kokonaisrahoituksesta koskevat taulukot ovat olleet virheellisiä. Istekki Oy:n laatima tietojärjestelmäohjelma oli laskenut osalle hakijoista virheelliset pisteet hankkeen jakautumisesta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) painopistealueille. KYS lakimiehen lausunto Istekin Oy:n korvausvastuusta on liitteenä. Virheen ilmitulon jälkeen on arvioitu, että kyse on hallintolain (434/2003) 51 :n 1 momentin mukaisesta laskuvirheestä. Tämän perusteella hakijoille on lähetetty oikaisuvaatimusajan ollessa vireillä myös päivätty kuulemiskirje, jossa on varattu mahdollisuus antaa lausunto virheen korjaamisesta laskuvirheenä. Lausuntopyyntöön on liitetty luonnokset laskuvirheestä korjatuista päätöstaulukoista. Laskuvirheen huomioiminen tarkoittaisi seuraavaa: - dosenttitasoisissa hankkeissa yksi hakija jää ilman rahoitusta ja tilalle tulee toinen hakija, neljän hakijan kohdalla rahoituksen määrä vähenee, viiden hakijan kohdalla lisääntyy ja seitsemän hakijan kohdalla ei tapahdu mitään muutosta; - tohtoritasoisissa hankkeissa yhdeksän hakijan kohdalla rahoituksen määrä lisääntyy ja kahden hakijan kohdalla vähenee; ja - väitöskirjatasoisissa hankkeissa kaksi hakijaa jää ilman rahoitusta ja tilalle kaksi muuta hakijaa, 16:lla hakijalla rahoituksen määrä lisääntyy ja kolmen hakijan kohdalla vähenee. Perustelut Asiassa on kyse VTR arviointipisteiden laskennassa tapahtuneesta tietojärjestelmäohjelman virheestä, joka on laskenut osalle hakijoista virheelliset pisteet hankkeen jakautumisesta STM:n painopistealueille. Virheen havaitsemisen jälkeen erva-tutkimustoimikunnan (17 ) tekemän päätöksen korjaamiseksi on käynnistetty korjaustoimena kuuleminen laskuvirheestä, mutta asia on vielä kesken, koska samanaikaisesti on jätetty useita oikaisuvaatimuksia. Oikaisuvaatimusten asiallinen peruste liittyy virheen korjaamiseen ja niiden mukaan virhettä ei voida korjata laskuvirheenä. Muiden perusteluiden osalta viitataan edellä kuvattuun. Virheen mahdollisen korjaamisen seurauksena 12 hakijan kohdalla virheen korjaaminen tarkoittaisi heidän vahingokseen tapahtuvaa korjaamista. Muiden hakijoiden kohdalla rahoitus ei muuttuisi tai sen määrä kasvaisi eli loppujen 34 rahoitusta saaneen hakijan osalta virheen korjaamisen vaikutus olisi neutraali tai se tapahtuisi asianosaisen eduksi. Virheen korjaaminen tarkoittaisi päätöksen liitteenä olevien taulukoiden korjaamista. Rahoituksen jakautuminen eri luokkiin ei muuttuisi, kuten eivät muuttuisi erva-tutkimustoimikunnan keväällä 2017 päättämät jakoperiaatteetkaan. Virheen korjaamisesta säädetään hallintolain (434/2003) :ssä. Niiden mukaan virhe voi olla asiavirhe (50 ) tai kirjoitusvirhe (51 ), joista jälkimmäinen käsittää myös laskuvirheen. Korjaamisedellytykset ja menettelyt poikkeavat asia - ja kirjoitusvirheen osalta. Laskuvirheellä tarkoitetaan ilmeistä kirjoitus- tai laskuvirhettä sekä muuta niihin verrattavaa selvää virhettä. Laskuvirhe johtuu lähinnä teknisistä syistä, kuten näppäilyssä tapahtuneesta lyöntivirheestä tai laskutoimituksen väärästä suorittamisesta. Tehdyn päätöksen oikea sisältö ja sen saama kirjallinen muoto ovat joltain osin ristiriidassa. Jos virheen juuret sen sijaan

5 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 5 (5) ovat esimerkiksi jo virheellisessä selvityksessä tai johtuvat lain ilmeisen väärästä soveltamisesta, kyseessä on asiavirhe. Laskuvirhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Virheen korjaamisesta ei tehdä uutta päätöstä ja virhe korjataan antamalla uusi korjattu toimituskirja. Asiavirheellä tarkoitetaan muun muassa päätöksen perustumista virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen ( kohta) taikka kyse olisi tilanteesta, jossa asiaan on saatu uutta päätökseen olennaisesti vaikuttavaa selvitystä ( kohta). Päätöksen virheellisyys aiheutuu päätöksen perusteena olleista tiedoista ja selvityksistä, jotka sittemmin todetaan selvästi riittämättömiksi. Selvityksellä tarkoitetaan ensisijaisesti tietoja asiassa olevista tosiseikoista. Selvityksen virheellisyys voi johtua siitä, että päätöksen perusteena olevat tosiseikat eivät ole vastanneet todellisuutta. Selvityksen puutteellisuus liittyy siihen, ettei ratkaisun tekemisen kannalta tarpeellisia tosiseikkoja ole arvioitu riittävästi tai niiden selvittäminen on muutoin ollut jossakin suhteessa puutteellista. Uusi selvitys voisi olla uutta, ennestään tuntematonta taikka selvitystä, jota ei ole tiedetty tai osattu ottaa huomioon asiaa ensi vaiheessa ratkaistaessa eikä se riippuisi siitä, miten asiaa on selvitetty aikaisemmassa vaiheessa. Uusi selvitys voisi esimerkiksi osoittaa aikaisemman selvityksen (tosiseikat) virheellisiksi. Asiavirheen korjaaminen on tietyissä tilanteissa mahdollista asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Vahingoksi se voidaan tehdä vain asianosaisen suostumuksella (hallintolain 50.1 :n 1-3 kohdat). Asiaan saadun uuden selvityksen perusteella päätös voidaan korjata vain asianosaisen eduksi (50.1 :n 4 kohta). Jos asianosaisia on useita, suostumus on saatava jokaiselta, jonka vahingoksi päätös korjataan. Asiavirhe korjataan käsittelemällä asia uudelleen ja tekemällä asiassa uusi muutoksenhakukelpoinen päätös. Virheen korjaaminen on käynnistetty tässä tapauksessa laskuvirheen korjaamisena. Oikaisuvaatimuksissa on pidetty virhettä asiavirheenä, minkä vuoksi päätöstä ei voida korjata vastoin asiaosaisten etua. Perusteena on viitattu uuteen selvitykseen eli jälkikäteen saatuun tietoon ohjelman aiheuttamasta virheellisestä pisteytyksestä. Ohjelman tekemä virhe on arvioitu laskuvirheeksi sen perusteella, että kyse on virheellisen tietojärjestelmäohjelman aiheuttamasta luonteeltaan teknisestä laskuvirheestä, joka vaikuttaa mekaanisesti prosenttiosuuksiin. Varsinainen päätös ei muutu, tuen saajien määrä säilyy samana eivätkä tuen jakoperusteet muutu. Korjaamista ei ole pidetty kohtuuttomana, koska virhe on havaittu pian päätöksen jälkeen ja korjaustoimet (kuuleminen) on käynnistetty käytännössä heti. Lisäksi VTR-rahoitus jaetaan joka kerta erikseen ts. rahoituksen saaminen ja rahoituksen määrä on jokaisella kerralla riippuvainen harkinnasta eikä varmuutta rahoituksen saamisesta tai rahoituksen määrästä ole olemassa. Hallintolain muutosta koskevan lain (581/2010) perustelujen (HE 226/2009, s. 61) mukaan muutoksenhaun ja päätöksen korjaamisen suhteesta ei säädettäisi erikseen. Oikaisuvaatimuksen käsittely on kuitenkin samassa viranomaisessa ensisijainen päätöksen korjaamismenettelyyn nähden, koska viranomaisella on velvollisuus ratkaista oikaisuvaatimus. Kun oikaisuvaati-

6 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 6 (6) mus on tehty, päätöksen muuttamisen tulee tapahtua oikaisuvaatimuksen johdosta, vaikka muutos olisi tehtävissä korjausmenettelyssä. Menettelytavat eivät ole valinnaisia. Oikaisuvaatimuksen vireilläolo ei kuitenkaan estäisi päätöksen korjaamista sellaisella perusteella, johon oikaisuvaatimuksessa ei ole vedottu. Jos päätös korjataan laskuvirheenä, laskuvirheen korjaaminen ei edellytä uutta hallintopäätöstä. Laskuvirheenä korjaaminen ei edellytä ervatutkimustoimikunnan käsittelyä eikä päätöstä, jos oikaisuvaatimukset on hylätty. OIKAISUVAATIMUKSET KYS-ERVA TOIMIKUNNALLE KOSKIEN VALTION TUTKI- MUSRAHOITUSPÄÄTÖSTÄ Oikaisuvaatimukset Virheen korjaamista koskevassa kuulemiskirjeessä asetettuun määräaikaan mennessä viideltä VTR-rahoituksen hakijalta on tullut lausunto. Lausunnoksi katsottavan asiakirjan ovat toimittaneet hakijat Paloneva, Torkki, Pamilo, Laukkanen ja Harvima. Lisäksi Kataja toimitti asiasta kirjeen. Oikaisuvaatimuksen tekijöistä hakija Palonevan osalta todettakoon, että hän ei ole ollut missään vaiheessa VTR-rahoituksen saajien joukossa. Lausunnoista voidaan yhteenvetona todeta, että lähes kaikkien lausuntojen mukaan kyse ei ole ollut laskuvirheestä, vaan asiavirheestä. Oikaisuvaatimuksen jättämisen määräaikaan mennessä on saatu seuraavat oikaisuvaatimuksiksi otsikoidut kirjelmät: LL, osastonylilääkäri Konsta Pamilo, joka haki väitöskirjatutkimushankkeiden luokassa rahoitusta tutkimukselle Lonkan ja polven tekonivelleikkauksen jälkeiseen sairaalahoitoon vaikuttavat tekijät sekä tekonivelten prevalenssi. Pamilon kirjaamoon sähköpostitse saapuneen oikaisuvaatimuksen mukaan KYS Erva-tutkimustoimikunta on päätöksessään ilmoittanut myöntävänsä rahoitusta väitöskirjatutkimukselleni 2,2 prosenttiosuudella. Uudessa päätöksessään toimikunta laski prosenttiosuuden 1,5:een. ERVA-tutkimustoimikunta on korjannut päätöstään asiavirheen takia. Korjausta ei voi tehdä asianosaisen vahingoksi. Lisäksi Pamilo on viitannut perusteluina virheen korjaamista koskevaan kuulemiskirjeeseen antamaansa lausuntoon. Pamilo vaatii oikaisua päätökseen ja VTR-rahoituksen myöntämistä tutkimushankkeelle alkuperäisen päätöksen mukaan. LL, erikoistuva lääkäri Matias Torkki, joka haki väitöskirjatutkimushankkeiden luokassa rahoitusta tutkimukselle KSSHP:n traumarekisteri: Murtuman jälkeinen kuolleisuus ja liukkauden sekä sosioekonomisen aseman vaikutus ilmaantuvuuteen ja uusintamurtumiin. Torkin kirjaamoon sähköpostitse saapuneen oikaisuvaatimuksen mukaan Erva-tutkimustoimikunta on päätöksessään ilmoittanut Torkin hakemuksen keskiarvopisteiksi 21,33 pistettä ja myönsi Torkin hakeman rahoituksen. Myöhemmin toimikunta vetosi laskuvirheeseen ja piti Torkin pisteiden keskiarvon ja alimman rahoitusta saaneen pistemäärän ennallaan. Toimikunta kui-

7 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 7 (7) tenkin eväsi aiemmin myöntämänsä rahoituksen Torkin osalta. Ervatutkimustoimikunnan pöytäkirjan mukaan väitöskirjahankkeissa käytetään pisteiden keskiarvoja. Mediaanien huomioimisesta ei ole mainintaa väitöskirjahankkeiden kohdalla. Torkin oikaisuvaatimuksen mukaan hakemus saavuttaa siis yksiselitteisesti rahoituksen myöntämisen edellyttämän pisterajan. Erva-tutkimustoimikunta on tehnyt päätöksessään asiavirheen, jota ei voida korjata asianosaisen vahingoksi. Torkin mukaan hänen kannaltaan kielteisen päätöksen taustalla on mediaanien käyttö (vastoin tehtyä päätöstä) ja muiden hakijoiden pistemäärän nouseminen. Oikaisuvaatimuksen mukaan Torkki ei ole vastuussa muiden hakijoiden pistemäärän noususta ja sen myötä jonkun muun mahdollisesti saamasta keskiarvosta, joka on noussut samaan tasoon kuin hänen pisteideni keskiarvo. Rahoitus tulee siinä tapauksessa myöntää kummallekin tämän keskiarvon saavuttaneelle, sillä päätöksen mukaan väitöskirjahankkeissa ratkaisevaa on vain pisteiden keskiarvo. Torkin mukaan muutos on kohtuuton. Lisäksi Torkki on viitannut perusteluina virheen korjaamista koskevaan kuulemiskirjeeseen antamaansa lausuntoon. LT, dosentti, ma yleiskirurgian professori, osastonylilääkäri Juha Paloneva, joka haki dosenttitasoisessa tutkimushankkeiden luokassa rahoitusta tutkimukselle Operative versus conservative management of subacromial Impingement and rotator cuff tear -a prospective, randomized, controlled trial. Palonevan oikaisuvaatimuksen mukaan erva-tutkimustoimikunta on päätöksessään ilmoittanut hänen hakemuksensa mediaanipisteiksi 25,75 pistettä. Toimikunta ilmoittaa päätöksessään, että alin rahoitusta saanut pistemäärä on 28,75. STM:n painoalueille jakautumisesta Palonevan hakemukselle on annettu vain 3 pistettä, vaikka oikea pistemäärä tästä osiosta on yksiselitteisesti 6 pistettä ja oikea pistemäärä saavuttaa alimman rahoitusta saaneen mediaanin. Paloneva katsoo, että erva -toimikunnan päätös perustuu uuden selvityksen myötä virheellisiksi osoittautuneisiin faktoihin. Ervatutkimustoimikunta on tehnyt päätöksessään asiavirheen, joka tulee korjata hänen edukseen. Lisäksi Paloneva on viitannut perusteluina virheen korjaamista koskevaan kuulemiskirjeeseen antamaansa lausuntoon. Lisäksi hakija Harvima on myöhemmin erikseen ilmoittanut sähköpostilla, että lausunto on samalla myös oikaisuvaatimus ja se sisältää vaatimuksen erva-tutkimustoimikunnalle: LT, professori Ilkka Harvima, joka haki dosenttitasoisessa tutkimushankkeiden luokassa rahoitusta tutkimukselle Pohjois-Savon ihosyöpäohjelma; PoSiho: Immunomarkkerit ihosyövän riskin ja progression arvioinnissa. Harviman päivätyn lausunnon mukaan KYS-erva tutkimustoimikunta toteaa, että 1) kirjallinen päätös rahoitusmyönnöistä on jo annettu 17 merkittävälle STM:n painopistealueiden mukaiselle tutkimushankkeelle, 2) kirjallisesti annettuihin viranomaispäätöksiin on pystyttävä luottamaan, 3) virhe on viranomaisen omissa järjestelmissä, joten virhettä ei voida sälyttää hakijoiden vastuuksi, 4) uusi jakopäätös aiheuttaa merkittäviä ongelmia VTR-rahoituksesta yllättäen pudotetulle yhdelle vuosia kestäväksi suunni-

8 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 8 (8) tellulle seurantahankkeelle, joka on juuri saatu käyntiin VTR-2017 rahoituksella ja 4) virhettä pisteiden laskussa ei ollut rahoituksesta pudotetun hankkeen kohdalla. Näiden seikkojen johdosta lista pysytetään entisellään. Kyseinen hanke myös pysyy listalla ja rahoitus jaetaan 17 hakijan sijasta 18 hakijalle. Esitys KYS erva-tutkimustoimikunta keskustelee asiasta ja tekee päätöksen ja hylkää edellä mainitut oikaisuvaatimukset. Päätös KYS erva-tutkimustoimikunta keskusteli virheen laadusta (asia-/laskuvirhe) ja päätti äänestää asiasta. Äänestyksen tulos oli seuraava: Virhettä pitivät asiavirheenä Vesa Kataja, Ulla Kemppainen ja Hilkka Soininen ja laskuvirheenä Tiina Laatikainen, Pekka Mäntyselkä, Jukka Pelkonen, Maijaterttu Tiainen, Eila Tiihonen ja puheenjohtaja Jorma Penttinen. Äänestyksen tuloksen mukaisesti KYS erva-tutkimustoimikunta piti virhettä laskuvirheenä, jolloin Ilkka Harviman, Juha Palonevan, Konsta Pamilon ja Matias Torkin oikaisuvaatimukset hylätään. Liitteet 1 Päätös_dosenttitason tutkimushankkeet Päätös_tohtoritason tutkimushankkeet Päätös_väitöskirjatutkimushankkeet Kuuleminen Erva-tutkimustoimikunnan tekemässä päätöksessä havaitun laskuvirheen korjaamisesta 5 Ilkka Harviman oikaisuvaatimus koskien Valtion tutkimusrahoituksen jakamista KYSin erityisvastuualueella vuodelle 2018 koskien 6 Juha Palonevan oikaisuvaatimus koskien Valtion tutkimusrahoituksen jakamista KYSin erityisvastuualueella vuodelle Konsta Pamilon oikaisuvaatimus koskien Valtion tutkimusrahoituksen jakamista KYSin erityisvastuualueella vuodelle Matias Torkin oikaisuvaatimus koskien Valtion tutkimusrahoituksen jakamista KYSin erityisvastuualueella vuodelle Jari Laukkasen lausunto koskien Valtion tutkimusrahoituksen jakamista KYSin erityisvastuualueella vuodelle Vesa Katajan kirje koskien Valtion tutkimusrahoituksen jakamista KYSin erityisvastuualueella vuodelle VTR-tutkimusrahojen arviointipisteytyksen virhe ja korvausvastuu_risto Salmi pdf

9 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9 (9)