Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tiedonlähteet Suomen kunnissa

Transkriptio

1 Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tiedonlähteet Suomen kunnissa ELASTINEN-hankkeen kuntakyselyn tulokset..0 Aleksi Räsänen, Simo Haanpää, Sirkku Juhola, Alexandra Jurgilevich (HY) ELASTINEN työryhmä: Riina Haavisto, Atte Harjanne, Sanna Luhtala, Heikki Tuomenvirta, Antti Mäkelä, Hilppa Gregow (Ilmatieteen laitos) Mikko Halonen, Tuomas Raivio (Gaia Consulting Oy) Mikael Hilden, Antti Parjanne, Juho Jakkila (Suomen ympäristökeskus SYKE) Sirkku Juhola, Aleksi Räsänen, Simo Haanpää, Alexandra Jurgilevich (Helsingin yliopisto) Pirjo Peltonen Sainio (Luonnonvarakeskus) Timo Lanki, Ilkka Miettinen, Virpi Kollanus (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen (ELASTINEN)

2 Johdanto Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan rahoittama ELASTINEN hanke tuottaa tietoa ja etsii ratkaisuja, jotka vahvistavat eri toimialojen kykyä arvioida ja hallita sää ja ilmastoriskejä. Hankkeen tavoitteena on myös vähentää riskeihin liittyvää suomalaisen yhteiskunnan haavoittuvuutta ja parantaa kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Verkkokyselyn avulla taustoitettiin suomalaisten kuntien kohtaamia sää ja ilmastoriskejä, niiden hallintaa sekä riskienhallintaan liittyviä tiedonlähteitä. Kysely toteutettiin aikavälillä Samanaikaisesti toteutettiin myös muille julkisille ja yksityisille organisaatiolle suunnattu kysely, jossa selvitettiin vastaavia asioita. Tämä raportti esittelee tiivistelmän kuntakyselyllä kerätystä tiedosta. Kyselytulokset esiteltiin myös ELASTINENhankkeen työpajassa..0. Työpaja pureutui tarkemmin sää ja ilmastoriskien hallintaan ja sää ja ilmastotietoa tuottaviin työkaluihin sekä niiden kehittämiseen. Tähän raporttiin on kirjattu työpajan antia siltä osin kuin käyty keskustelu syvensi kyselyn tulosten tulkintaa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen..00 mukainen Yhteiskunnan turvallisuusstrategia toteaa, että kunnilla on peruspalveluiden järjestäjänä merkittävä rooli varautumisessa ja poikkeusolojen hallinnassa. Strategian mukaan erityisesti normaaliolojen turvallisuus ja häiriötilanteiden hallinta vaatii varautumisen kehittämistä. Lisäksi kuntien toimintaympäristöjen muutokset, kuten kunta ja palvelurakenteiden ja palvelutuotannon muutokset, vaikuttavat varautumisen järjestämiseen. ELASTINEN hankkeen työpajassa todettiin, että kysymys riskeistä ja niiden hallinnasta on kunnille ajankohtainen myös kuntalain (0..0/0) uudistuksen kautta. Kuntalain :ään päätettiin vuonna 0 lisätä määräys, jonka mukaisesti valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Määräys vaikuttaa kohdentuvan ensi sijassa kunnan organisaation toiminnan varmistamiseen lyhyellä aikavälillä, mutta se pitää sisällään myös ajatuksen kunnan toimintaympäristön ymmärtämisestä ja pitkän tähtäimen suunnittelun tärkeydestä. Korennon ja Ylitalon (n.a.) mukaan kunnan ja kuntakonsernin riskit voidaan jakaa esimerkiksi strategisiin riskeihin, toiminnallisiin riskeihin, taloudellisiin riskeihin ja omaisuusriskeihin. Ne voivat toteutuessaan vaikuttaa kunnan asemaan, talouteen, palvelukykyyn, työvoiman saatavuuteen ja yleiseen kilpailukykyyn asukkaista ja yrityksistä. Riskienhallinnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaa kunnanhallitus yhdessä kunnan toimielimissä toimivien viranomaisten kanssa. Erilaisia riskitekijöitä voidaan arvottaa esimerkiksi strategioiden, kuten ilmastonmuutoksen tapauksessa ilmasto tai sopeutumisstrategioiden, avulla. Strategiatyön lisäksi ilmastovaikutuksia huomioivaa pitkän tähtäimen toimintaa on esimerkiksi kaavoitus ja elinkeinopolitiikka. Kansallisella tasolla kuntien ilmastotyötä ohjaa Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 0. Ilmastoriskien arvioiminen ja tässä työssä käytettävien menetelmien valinta on kuitenkin kuntien itsensä vastuulla. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Valtioneuvoston periaatepäätös..00. Puolustusministeriö. Korento, S. & M. L. Ylitalo (n.a.). Kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien säännösten toimeenpano. suositus. Kuntaliitto.

3 Vastaajat Kyselyyn vastasi kuntaa Suomen :sta ilmastotyötä tehneestä kunnasta. Kuntakysely lähetettiin kuntaan, jotka ovat olleet aktiivisia ilmastotyössä, ja kyselyyn saatiin vastausta (vastausprosentti ). Vastauksista lähes puolet oli yli asukkaan kunnista, mutta myös pienemmistä kunnista saatiin vastauksia. Vaikka Suomen kunnista noin 0 % on alle 000 asukkaan kuntia, näiden kuntien osuus vastaajista oli alle 0 % (kuva ). Tämä kuvastanee, että isommat kunnat ovat olleet aktiivisempia ilmastotyössä kuin pienet kunnat. Tämä johtuu etenkin pienten kuntien resurssien vähäisyydestä. Kyselyyn vastanneista ylivoimainen enemmistö työskenteli ympäristötoimessa, mutta myös teknisen toimen työntekijöiltä saatiin vastauksia (kuva ). Sen sijaan muilta toimialoilta vastaajia ei ollut. Vastaajat olivat kokeneita toimijoita ja yli 0 vuoden työkokemus oli %:lla vastaajista. > % Vastanneiden kuntien kokojakauma, n= <000 % % Vastaajien toimialat, n= Tekninen toimi % Ympäristö toimi % % % Kuvat ja. Vastanneiden kuntien kokojakauma ja kyselyn vastaajien toimialoittainen jako ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä.

4 Sään ja ilmaston vaikutukset toimintaan Vain harvassa kunnassa ilmastoriskien arviointi ja hallinta on systemaattista. Haitallisimpia sääilmiöitä kunnille ovat rankkasateet, myrskytuulet ja tulvat. Sää ja ilmastoriskien hallinnalla pyritään ennen kaikkea ylläpitämään kunnan toimintakykyä. Kyselyn ensimmäisessä osassa pyrittiin selvittämään sään ja ilmaston vaikutuksia kuntien toimintaan sekä sääja ilmastoriskien hallinnan laatua ja toimintaa ohjaavaa tekijöitä (ajureita) kunnissa. Vastanneista kunnista kaksi kolmasosaa on käsitellyt sopeutumista ilmastostrategiassaan, kun taas hillintää on käsitelty kaikissa ilmastostrategioissa. Ilmastostrategiaa ei ole tehty lainkaan %:ssa kunnista. Strategiatyön laajuuteen ja laatuun vaikuttavat käytettävissä olevat resurssit. ELASTINEN hankkeen työpajassa todettiin, että kuntien ilmastotyö on vaihtelevan tasoista ja painottuu hillintään, samalla kun hillintä ja sopeutuminen menevät keskusteluissa usein sekaisin. Usein paine ilmastotyöhön tulee pikemminkin ylhäältä päin kuin kunnan tai kuntalaisten taholta, mikä voi osaltaan vähentää innokkuutta strategiatyöhön. Pääosassa strategioista ilmastoriskejä on käsitelty joko satunnaisesti tai kertaluonteisesti (kuva ). Riskinarvioinnin jäsentelemättömyys näkyy myös siinä, että jotain selkeästi nimettyä riskinarviointimenetelmää käytettiin vain harvassa kunnassa. Myös kyselyn avointen vastausten mukaan kuntien ilmastotyö on paikoitellen melko puutteellista. Iso osa ilmastostrategia ja riskinarviointityöstä on tehty kunnissa virkatyönä. Muita paljon käytettyjä menetelmiä ovat olleet konsulttityö ja työpajat (kuva ). Riskitarkasteluja kunnissa on tehty usealla eri aikajänteellä mutta useimmin 0 0 vuoden päähän (kuva ). Sitä on tehty pääasiassa teknisessä toimessa ja ympäristötoimessa mutta myös muilla toimialoilla (kuva ). Kuvan toimialavaihtoehtojen lisäksi riskikartoitusta on tehty esimerkiksi pelastustoimessa ja vesihuollossa. Vastauksissa heijastunee se, että vastaajat olivat joko ympäristö tai teknisestä toimesta eivätkä siten ole välttämättä selvillä, millä kaikilla toimialoilla on tarkasteltu ilmastoriskejä. Kunnat ovat ilmastotyössään tunnistaneet erilaisia riskejä: kartoittaneet etenkin tulvariskejä mutta tarkastelleet myös myrskyjä, helteitä, ilmaston lämpenemistä ja muita sää ja ilmastoilmiöitä sekä saastumista ja ympäristönkuormitusta. IPCC:n mukaan ilmastoriski koostuu biofysikaalisten ilmiöiden, altistumisen ja haavoittuvuuden yhdistelmästä. Altistumisella tarkoitetaan toimintojen sijaintia, kun taas haavoittuvuus viittaa toimintojen ominaisuuksiin ja siihen, miten herkkiä toiminnot ovat haitallisille vaikutuksille. Noin puolessa kunnista on arvioitu, minne ilmastoriskit tulevat kohdistumaan. Samansuuntaisesti, vajaassa puolessa vastanneista kunnista on arvioitu, mitkä toiminnot voivat mahdollisesti altistua ilmastonmuutoksen negatiivisille vaikutuksille. Sen sijaan vain %:ssa kunnista on arvioitu, miten haavoittuvia eri toiminnot ovat. Toisaalta %:ssa kunnista oli mietitty, miten ilmastoriskien haitallisia vaikutuksia ja haavoittuvuutta riskeille voidaan vähentää. Näissä vastauksissa saattoi heijastua se, että altistumisen ja haavoittuvuuden käsitteet eivät olleet vastaajille selkeitä.

5 Riskien käsittely strategioissa, n= Riskejä arvioidaan säännöllisesti % En osaa sanoa % Ei mitenkään % Riskit on arvioitu kertaluontoisesti kokonaisuutena % Riskejä on arvioitu satunnaisesti tai yksittäin % Kuva. Tapa, jolla riskejä on käsitelty ilmastostrategioissa ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. 0 Tapa, jolla riskinarviointi tehtiin (voi valita useamman vaihtoehdon), n= Kuva. Tapa, jolla riskinarviointi ja ilmastostrategia tehtiin kunnissa ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. Kysymyksessä vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon.

6 Riskitarkastelun aikajänne (voi valita useamman), n= 0 0 alle v 0v 0 0v 0 0v yli 0v Kuva. Riskitarkastelun aikajänne ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. Kysymyksessä vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon. Toimialat, joilla riskikartoitusta on tehty (sai valita useamman vaihtoehdon), n= Kuva. Toimialat, joilla on tehty ilmastoriskien kartoitusta ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. Kysymyksessä vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon. Ilmasto ja sääriskien hallinnassa tärkeimmät toimintaa ohjaavat tekijät eli ajurit ovat vastausten perusteella kunnan toimintakyky, infrastruktuurin kunto ja asukkaiden hyvinvointi (kuva ). Ajureiksi tunnistettiin myös strategiset linjaukset ja taloudelliset riskit. Ajurit heijastelevat kuntalain (0..0/0) kunnille asettamia velvoitteita.

7 ELASTINEN hankkeen puitteissa järjestetyssä työpajassa kunta alaa tuntevat osanottajat totesivat, että menestyksekkäälle sää ja ilmastoriksien hallinnalle haasteena on kuntien tehtäväkentän laajuus. Ratkaisuna tähän voisi olla se, että strategiatyössä tunnistetaan vain riskienhallinnan kannalta kaikkein kriittisimmät, erityisesti kuntalaisten henkeen ja terveyteen liittyvät, tehtävät. Samalla strategioissa olisi vahvistettava sektorirajat ylittävää otetta, vaikka vastuu strategian laadinnasta jäisikin ympäristösektorin harteille. 0 Riskienhallinnan ajurit, N= 0 0 Ensisijainen Toissijainen Kuva. Ilmasto ja sääriskien hallinnan ajurit ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vain yksi kuntien toimintaan vaikuttava muutostekijä. Kuntien vastausten perusteella ilmastoriskit ovat yleisesti ottaen joko pienempiä (0 % vastauksista) tai korkeintaan yhtä suuria ( % vastauksista) kuin muut kunnan kohtaamat riskit. Erityyppisistä ilmasto ja sääilmiöistä vastaajat pitivät merkittävimpinä uudenlaisia tai entistä voimakkaampia sään ääri ilmiöitä tulevaisuudessa ja ilmastossa tapahtuvia pysyviä muutoksia. Sen sijaan nykyisiä ääri ilmiöitä ja poikkeuksellisia kausioloja ei pidetty niin merkittävinä. Kaiken kaikkiaan kunnat pitivät Suomessa tapahtuvia muutoksia ilmastossa ja säässä merkittävämpinä kuin maan rajojen ulkopuolella tapahtuvia muutoksia (kuva ). Kansainvälisistä heijastevaikutuksista avovastauksissa mainittiin mahdollinen ilmastopakolaisuuden kasvu. Tämä voi myös liittyä viime kuukausien pakolaiskriisiin ja sen uutisointiin.

8 Haitallisimpina sääilmiöistä pidettiin myrskytuulia, rankkasateita, tulvia ja suuria lumimääriä sekä tykkylunta (kuva ). Kuitenkin kunnissa on arvioitu lähinnä vain tulvariskejä, kuten kävi ilmi kyselyn aiemmasta kysymyksestä. Ero vastauksissa voi johtua siitä, että tulvariskejä on kartoitettu melko kattavasti niissä kunnissa, joissa ne ovat merkittäviä, kun taas monessa kunnassa ei ole tulvariskialueita. Sen sijaan myrskyjä ja rankkasateita voi tapahtua kaikissa kunnissa. Erityyppisten ilmasto ja sääriskien merkitys kunnan toimintojen kannalta, n= Pysyvät muutokset keskimääräisessä ilmastossa Suomessa Voimakkaammat tai uudenlaiset sään ääri ilmiöt Suomessa Pitkäkestoiset, poikkeukselliset kausiolot Suomessa Nykyiset sään ääri ilmiöt Suomessa Pysyvät muutokset keskimääräisessä ilmastossa muualla Voimakkaammat tai uudenlaiset sään ääri ilmiöt muualla Pitkäkestoiset, poikkeukselliset kausiolot muualla 0 0 Nykyiset sään ääri ilmiöt muualla 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Erittäin merkittävä Merkittävä Jokseenkin merkittävä Jokseenkin merkityksetön Merkityksetön En osaa sanoa Kuva. Sää ja ilmastoilmiöiden merkitys kunnan elinkeinojen, palveluiden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. Vastaukset on järjestetty painotetun keskiarvon mukaan siten, että merkittävimmät ilmiöt on listattu ylimmiksi ja merkityksettömimmät alimmiksi.

9 Merkittävimmät haitalliset sääilmiöt (voi valita maksimissaan kolme), n= Kuva. Merkittävimmät haitalliset sääilmiöt kuntien toiminnan kannalta ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. Noin puolessa vastanneista kunnista arvioitiin, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa kunnassa myönteisiä vaikutuksia (kuva 0). Tunnistettuja myönteisiä vaikutuksia olivat etenkin uudet yritystoiminnan mahdollisuudet ja avovastauksiin kirjattu nykyisen yritystoiminnan vilkastuminen. Lisäksi avovastauksissa mainittiin energiankulutuksen pieneneminen, maatalouden kasvukauden piteneminen, pyöräilykauden piteneminen ja mahdolliset myönteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle. ELASTINEN hankkeen työpajassa pohdittiin kysymystä, kuinka nopeasti ja joustavasti kunnat ottavat huomioon ilmastonmuutoksen tuomat hyödyt. Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa alueensa elinkeinopolitiikkaan todettiin rajallisiksi. Sen sijaan luonteva keino tuoda ilmastonäkökulmaa yritystoimintaan olisi huomioida se kunnan järjestämissä kilpailutuksissa. Kuntien palvelutuotannon muuttuminen lisää tämän keinon vaikuttavuutta, samaan aikaan kun se vaikuttaa riskienhallinnan vastuunjakoon ja riskien hallintaan.

10 Ilmastonmuutoksen myönteiset vaikutukset, n= 0 0 Kuva 0. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat myönteiset vaikutukset ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä.

11 Tiedonlähteet ja hyödyllisyys Kunnissa käytetyimmät sää ja ilmastotiedon lähteet ovat Ilmatieteen laitoksen pitkän aikavälin ennusteet, Ilmasto opas.fi ja ympäristöhallinnon tulvakartat. Monia eri tietolähteitä pidetään hyödyllisinä Vain % vastanneista kunnista kerää ja jakaa tietoa sään ja ilmaston vaikutuksista muille toimijoille. % vastanneista kunnista tarjoaa paikkatietoaineistoja kokonaan tai osittain avoimesti muille toimijoille. Kyselyn avulla pyrittiin kartoittamaan ELASTINEN hankkeen tutkijoiden tunnistamien säähän ja ilmastoon liittyvien tietolähteiden käyttöastetta ja hyödyllisyyttä. Lisäksi pyrittiin selvittämään, keräävätkö kunnat itse tietoa sää ja ilmastoriskien vaikutuksista toimintaansa ja kuinka avointa tämä tieto on. Sää ja ilmastoriskien kehittämisen kannalta kunnat pitivät hyödyllisinä monia eri tietolähteitä. Vastauksissa oli paljon hajontaa, joten yleistysten tekeminen on melko hankalaa. Hyödyllisimpinä pidettiin asiantuntijakontakteja sekä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia havainnollistavia työkaluja. Vähiten hyödyllisinä pidettiin mediaa ja historiallisia aineistoja (kuva ). Eri tietolähteistä eniten on käytetty Ilmatieteen laitoksen pitkän aikavälin ennusteita, Ilmasto opas.fi sivustoa ja ympäristöhallinnon tulvakarttoja. Vähiten on taas käytetty LUOVA vaaratiedotteita ja Tulvakeskuksen tiedotteita (kuva ). Kyselyyn vastanneet eivät välttämättä ole olleet tietoisia, miten esimerkiksi pelastustoimessa käytetään LUOVA vaaratiedotteita. Poikkeukselliset sääilmiöt ja niistä saatavat kokemukset toimivat monesti herättelijöinä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeydestä. Niitä voidaan hyödyntää myös haarukoitaessa tulevia ilmasto oloja ja niihin liittyviä poikkeustilanteita. Tästä huolimatta ilmastonmuutoksen ja poikkeuksellisten sääolojen vaikutuksista kunnan toimintoihin kerää tietoa vain alle viidesosa kunnista. Kaikissa kunnissa tiedot ovat joko kokonaan tai osittain avoimia tai kunnat ovat ainakin valmiita jakamaan tietoja (kuva ). Noin kolmasosa kunnista ei tunnistanut heillä olevan paikkatietoaineistoja, joita voisi käyttää ilmastonmuutokseen liittyvissä riskiarvioinneissa. Kunnista, jotka tunnistivat paikkatietoaineistoja olevan, noin kolmasosa ei halunnut jakaa aineistoja muille toimijoille (kuva ). Avovastauksissa mahdollisiksi paikkatietoaineistoiksi tunnistettiin tiedot yritysten sijainneista ja seurannat pohjaveden pinnasta.

12 Tietolähteiden hyödyllisyys riskienhallinnassa, n= Asiantuntijakontaktit oman organisaation ulkopuolella Ammattikirjallisuus ja asiantuntijaraportit Oman alan verkostot ja toimialajärjestöt Ilmastonmuutosta havainnollistavat työkalut Muiden kuntien tai muun julkishallinnon asiantuntijat Oman kunnan asiantuntijat Ilmastoa ja säätä käsittelevät verkkosivut Tieteelliset julkaisut Ulkopuolinen konsulttityö Sidosryhmien kuuleminen Standardit ja ohjeet Avoin sää ja ilmastodata Julkiset paikkatietoaineistot Perinteinen media Historialliset aineistot Sosiaalinen media % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Erittäin hyödyllinen Hyödyllinen Jokseenkin hyödyllinen Jokseenkin hyödytön Hyödytön Haitallinen En osaa sanoa Kuva. Eri tietolähteiden hyödyllisyys sää ja ilmastoriskien hallinnan kehittämisen kannalta ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. Vastaukset on järjestetty painotetun keskiarvon mukaan siten, että hyödyllisimmät tietolähteet on listattu ylimmiksi ja hyödyttömimmät alimmiksi. Tietolähteiden käyttö, n= IL:n pitkän aikavälin ennusteet Ilmasto opas.fi sivusto Ympäristöhallinnon tulvakartat IPCC:n ilmastonmuutosskenaariot 0 Yksityiset konsulttiyritykset Tutkimuslaitosten avoin data Tulvakeskuksen tiedotteet LUOVA vaaratiedotteet 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Käytän säännöllisesti Olen kuullut, en ole käyttänyt Olen kuullut, käyttänyt satunnaisesti En ole kuullut enkä käyttänyt Kuva. Eri ilmasto ja säätietolähteiden käyttö kunnissa ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. Vastaukset on järjestetty painotetun keskiarvon mukaan siten, että eniten käytetyt tietolähteet on listattu ylimmiksi ja vähiten käytetyt alimmiksi.

13 Tiedon kerääminen vaikutuksista ja tiedon avoimuus, n= En osaa sanoa % Keräämme, jaamme tietoa osittain tai kokonaan avoimesti % Emme kerää % Keräämme, jaamme tietoa valituille yhteistyökumppaneille % Keräämme, emme jaa tietoa ulkopuolisille mutta olisimme kiinnostuneita jakamaan % Kuva. Tiedon kerääminen ilmastonmuutoksen ja poikkeuksellisten sääilmiöiden vaikutuksista kuntiin ja kerättyjen tietojen avoimuus ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. Kuntien omat paikkatietoaineistot ja niiden avoimuus, n= En osaa sanoa % Kyllä, aineistot ovat osittain tai kokonaan avoimia % Ei ole % Kyllä, valitut yhteistyökumppa nit voivat käyttää aineistoja % Kyllä, aineistot eivät ole muiden käytössä % Kuva. Kuntien paikkatietoaineistot, joita voi käyttää ilmastomuutokseen liittyvissä riskiarvioinneissa ja aineistojen avoimuus ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä.

14 Ennakoinnin ja varautumisen kehittäminen Sää ja ilmastoriskien hallintaa rajoittavat organisaation resurssit mutta myös monet muut tekijät. Sää ja ilmastoriskien hallintaa edistäisi, jos kunnille luotaisiin ilmastoriskien arvioinnin ja hallinnan opas. Sää ja ilmastoriskien hallintaa kunnissa rajoittavat monet tekijät, joista merkittävimmäksi kyselyssä nousivat puutteelliset taloudelliset ja ajalliset resurssit. Riskienhallinnan rajoitteina pidettiin muun muassa päätöksenteon ja ilmastotyön erillisyyttä sekä erilaisia aikahorisontteja ilmastoriskien ja oman toiminnan välillä. Vastauksissa oli kuitenkin paljon hajontaa (kuva ). Avoimissa vastauksissa mainittiin lisäksi kokonaisuuksien hallinta ja kunnan puutteelliset vaikutusmahdollisuudet. Riskienhallintaa rajoittavat tekijät, n= Omat rajalliset taloudelliset tai ajalliset resurssit Päätöksenteon ja ilmastotyön erillisyys Ilmastoriskien ja oman toiminnan erilaiset aikahorisontit Puutteelliset tiedot sään ja ilmaston vaikutuksista Tarjolla oleva tieto ei ole sopivassa muodossa Ilmastotiedon alueellinen tai ajallinen epätarkkuus Ilmastotietoon liittyvät epävarmuudet Oman asiantuntemuksen tai teknisten valmiuksien rajallisuus Teknisten ratkaisujen puute tai ongelmat Epäselvä vastuunjako muiden organisaatioiden kanssa Oman organisaation epäselvä vastuunjako Puutteelliset aineistot sijainneista ja haavoittuvuudesta Eroavat riskikäsitykset kunnan sisällä Yhteydet ilmastotiedon tuottajiin puuttuvat tai ovat heikot 0 0 Eroavat riskikäsitykset oman ja muiden organisaatioiden 0 Luottamuksen puute ilmastotiedon tuottajia kohtaan % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Erittäin merkittävä Merkittävä Jokseenkin merkittävä Jokseenkin merkityksetön Merkityksetön En osaa sanoa Kuva. Ilmasto ja sääriskien hallintaa rajoittavat tekijät ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. Vastaukset on järjestetty painotetun keskiarvon mukaan siten, että merkittävimmät tekijät on listattu ylimmiksi ja merkityksettömimmät alimmiksi.

15 Vastanneiden kunta asiantuntijoiden mielestä sää ja ilmastoriskien hallintaa voisi edistää eniten tiedon käytettävyyden parantaminen ja sen sovittaminen käyttäjien tarpeisiin, esimerkiksi aihepiiriä käsittelevillä oppailla. Vastauksissa oli melko paljon hajontaa, joten vahvoja johtopäätöksiä on vaikea kysymyksen perusteella tehdä (kuva ). Kuitenkin avoimissa vastauksissa painotettiin, että oppaat tulisivat tarpeeseen, koska ajanpuutteen vuoksi kaikkeen ei voi perehtyä. Lisäksi riskienhallintaan liittyvä tieto tulisi olla konkreettisessa ja käyttökelpoisessa muodossa. Tavat edistää riskienhallintaa, n= Toimialakohtaiset sää ja ilmastoriskien hallinnan oppaat Ilmastotiedon sisällön sovittaminen käyttäjien tarpeisiin Tiedon käytettävyyden parantaminen Todennäköisyyksien sisällyttäminen ennusteisiin ja arvioihin Oman kunnan säähän ja ilmastoon liittyvän tietotaidon kehittäminen Tiedon saatavuuden parantaminen Yhteistyön lisääminen ilmastotiedon käyttäjien ja tuottajien välillä 0 Ilmastotiedon ajallisen ja alueellisen erottelukyvyn parantaminen 0 Lyhyen aikavälin ( 0 vuoden) ilmastoskenaarioiden tuottaminen 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Erittäin merkittävä Merkittävä Jokseenkin merkittävä Jokseenkin merkityksetön Merkityksetön En osaa sanoa Kuva. Tavat, joilla voi edistää ilmasto ja sääriskien hallintaa ELASTINEN hankkeen kuntakyselyssä. Vastaukset on järjestetty painotetun keskiarvon mukaan siten, että merkittävimmät tekijät on listattu ylimmiksi ja merkityksettömimmät alimmiksi.