ETHNOS TIEDOTE 1/2004

Transkriptio

1 ETHNOS TIEDOTE 1/2004

2 Sisältö: Sisältö:...2 Puheenjohtajan palsta:...3 Tervetuloa Jyväskylään ja Villa Ranaan...3 Toimintakertomus vuodelta Vuosi 2003 oli Ethnos ry:n 31. toimintavuosi...4 Toimintasuunnitelma vuodelle Vuoden 2003 tutkielmat...11 Helsingin yliopisto...11 Joensuun yliopisto...11 Jyväskylän yliopisto...13 Tampereen yliopisto...14 Turun yliopisto...15 Åbo Akademi...16 Seminaareja...17 Onko arki tavallista ja jokapäiväistä?...17 Aluekehitystyö ja kulttuurisesti kestävä kehitys...19 Ilmoitusasioita...22 Vuosikokouskutsu...22 Väitöksiä...22 Kirja-arvosteluja...23 Jyväskylän kartat...26 r.y. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu Helsinki Ethnos tiedote 1/2004 helmikuu Kansikuva: Villa Rana, Jyväskylän yliopisto. Valok. Jouko Keto. Suomen kansatieteiliöiden yhdistys Ehnos ry:n Ethnos-tiedote ilmestyy seuraavan kerran toukokussa Numeroon tarkoitettu aineisto tulee toimittaa mennessä Niklas Huldénille osoitteeseen: Etnologi / Åbo Akademi Tehtaankatu 2, Turku tai sähköpostitse osoitteeseen: tiedote@ethnosry.org Ethnos ry: hallitus 2003 Puheenjohtaja Pirjo Korkiakangas, puh. (014) puheenjohtaja@ethnosry.org Varapuheenjohtaja Pia Olsson puh. (09) , pia.olsson@helsinki.fi Kansainvälisten asioiden sihteeri: Maarit Knuuttila, puh (040) maaknuu@campus.jyu.fi Museoyhdyshenkilö: Aila Nieminen, seurasaarisaatio@kolumbus.fi Seminaarisihteeri: Katriina Siivonen, puh. (02) , katriina.siivonen@tukkk.fi Tiedotussihteeri: Niklas Huldén, puh. (02) , niklas.hulden@abo.fi Sihteeri: Mari Immonen, puh , sihteeri@ethnosry.org Taloudenhoitaja: Hanna Naarmala, puh , hanna.sinisalo@nic.fi 2

3 Puheenjohtajan palsta: Tervetuloa Jyväskylään ja Villa Ranaan Ethnos ry:n Kansatieteen päivät järjestetään tulevan maaliskuun 12. ja 13. päivänä Jyväskylässä yliopiston ydinkampuksella viehättävässä, kansallisromantiikkaa henkivässä Villa Rana -rakennuksessa, etnologiatieteiden tyyssijassa. Jyväskylän yliopiston kampus huokuu monenaikaista historiaa. Sen vanhimmat, jyhkeät punatiilirakennukset valmistuivat 1880-luvulla Suomen ensimmäisen kansakoulunopettajien koulutuslaitoksen, 1863 perustetun Jyväskylän seminaarin opetus- ja asuintiloiksi. Vuonna 1905 valmistuneen nykyisen Villa Rana -rakennuksen suunnitteli seminaarin piirustus- ja veistosaliksi seminaarin käsityön ja piirustuksen lehtori, arkkitehti Yrjö Blomstedt. Uudempaa kerrostumaa kampuksella edustavat mm. Alvar Aallon 1950-luvulla sekä Arto Sipisen 1970-luvulla suunnittelemat rakennukset. Jyväskylän seminaari muutettiin 1934 Jyväskylän kasvatusopilliseksi korkeakouluksi ja 1966 Jyväskylän yliopistoksi. Suomalaisen ja vertailevan kansanelämän professuuri Jyväskylään perustettiin 1964, sen alaisuudessa opetettiin sekä suomalaista ja vertailevaa kansatiedettä että suomalaista ja vertailevaa kansanrunoudentutkimusta. Viran ensimmäisen, pitkäaikaisen haltijan Asko Vilkunan toimesta oppiaine muutettiin etnologiaksi Samana vuonna kansanrunoudentutkimus eriytyi omaksi oppiaineekseen ja ainevalikoima täydentyi kulttuuriantropologialla, josta seuraavana vuonna tuli oma erillinen opintolinja (professuuri 1998). Etnologiassa voidaan edelleenkin opiskella kahta linjaa: etnologiaa ja kulttuuriantropologiaa. Toisena pääaineena Villa Rana -rakennuksen suojissa opetetaan ja opiskellaan folkloristiikkaa (professuuri 1997). Vuodesta 1995 etnologian professorina on toiminut Bo Lönnqvist. Vuonna 2002 etnologian laitos fuusioitui historian laitoksen kanssa Historian ja etnologian laitokseksi. Villa Rana -rakennukseen etnologian laitos muutti Rakennus oli 1960-luvun puolivälissä purku-uhan alla, mutta pelastui professori Asko Vilkunan ansioista. Nykyisen nimensäkin rakennus sai kyseisellä vuosikymmenellä jugendtyylisen sammakko-ornamentiikkansa mu- 3

4 kaan. Rakennuksessa on kaksi suurta luentosalia, joista alakerran seminaarinaikainen piirustussali on nimetty Jyväskylän seminaarista valmistuneen Samuli Paulaharjun mukaan Paulaharjun saliksi ja yläkerran veistosali rakennuksen suunnittelijan muistoksi Blomstedtin saliksi. Näissä historiallisissa saleissa tapaamme arkea pohtien. Pirjo Korkiakangas Toimintakertomus vuodelta 2003 Vuosi 2003 oli Ethnos ry:n 31. toimintavuosi Hallinto Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Pöytäkirjakohtia kertyi 58 kappaletta. Yhdistyksen luottamus- ja toimihenkilöinä toimivat kuluneena vuonna seuraavat henkilöt (henkilökohtainen varajäsen ja osallistumiskerrat suluissa): Puheenjohtaja dosentti Pirjo Korkiakangas (4) (FM Maarit Knuuttila, asti (-))( Tiina-Riitta Lappi, alkaen (-)) Varapuheenjohtaja FT Pia Olsson (4) (FM Terhi Torkki (-)) Hallituksen jäsenet FM Aila Nieminen (3) (FM Pirkko Madetoja (3)) FM Katriina Siivonen (4) (FM Hanneleena Savolainen (-)) FM Niklas Huldén (2) (dos. Ildikó Lehtinen (-)) FM Eeva Uusitalo (1), asti (FL Timo J. Virtanen (-), asti) FM Maarit Knuuttila (1), alkaen (FM Anna Kirveennummi (-)), alkaen Sihteeri FM Mari Immonen Taloudenhoitaja FM Hanna Naarmala Tiedotussihteeri FM Niklas Huldén Kansainvälisten asioiden sihteeri FM Eeva Uusitalo, asti, FM Maarit Knuuttila, alkaen Seminaarisihteeri FM Katriina Siivonen Julkaisusihteeri FT Pia Olsson Museoyhdyshenkilö FM Aila Nieminen Tilintarkastajat FM Jussi Lehtonen (varsinainen) FM Risto Raittila (varsinainen) 4

5 Kassanhoitaja Rainer Larsson (varalla) professori Anna-Maria Åström (varalla) Jäsenistö Yhdistykseen kuului vuoden 2003 lopulla 334 jäsentä. Yhdistyksen hyväksyttiin vuoden aikana 5 uutta jäsentä. Kunniajäseniä yhdistykseen kuului vuoden lopussa yhdeksän: FT János Kodolányi, professori Ilmar Talve, professori Matti Räsänen, professori Bertalan Andrásfalvy, professori Nils-Arvid Bringéus, professori Alexander Fenton, tohtori Tamás Hofer, tohtori Natalia Schlygina ja professori Ants Viires. Hallituksen kutsumia kirjeenvaihtojäseniä oli kahdeksan: tohtori Miklós Cseri, tohtori Agnes Fühlemile, tohtori Mats Hellspong, tohtori László Lukács, tohtori T. W. Lukjantschenko, tohtori Mihály Sárkány, tohtori Zsuzsa Szarvas ja professori Elle Vunder. Vuosikokous Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Tieteiden talolla perjantaina Ennen kokouksen alkua palkittiin FM Nina Puurunen vuoden 2003 parhaasta pro gradu tutkielmasta. Tutkimuksen aiheena oli Saamelaisuus Kansallismuseossa. Suomen kansallismuseon saamelaisten esinekokoelmien muodostuminen, karttuminen ja analyysi. Ethnos-palkinnon ojensi valinnan tehnyt fil. lis. Maija-Liisa Hirvi. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi professori Bo Lönnqvist. Vuosikokoukseen osallistui puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi 31 Ethnos ry:n jäsentä. Seminaaritoiminta Yhdistys järjesti seminaarin Vain idyllisen perinteen vaalijoita? Kansatieteilijät yhteiskunnallisina vaikuttajina Tieteiden talolla Helsingissä Seminaarissa pohdittiin kansatieteilijöiden työkenttää ja vaikutusmahdollisuuksia kulttuurin tutkijoina. Seminaarilla kunnioitettiin myös Kustaa Vilkunan elämäntyötä. Vuonna 2003 tuli akateemikko Vilkunan syntymästä kuluneeksi 100 vuotta. Seminaarin järjestämiseksi Ethnos ry sai apurahan Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston TSV:n 100-vuotisrahastolta. 5

6 Seminaarin avaussanat lausui Ethnos ry:n puheenjohtaja Pirjo Korkiakangas. Ensimmäisen esitelmän piti FM Ari Mesivaara Urho Kekkosen arkistosta. Esitelmän aiheena oli Kustaa Vilkuna kansatieteilijä vallan ytimessä. Seuraavana oli vuorossa FM Tiina-Riitta Lappi Jyväskylän yliopistosta. Lappi puhui aiheesta Politiikka etnologisena tutkimuskohteena. FT Marjut Anttonen kertoi esitelmässään Sekoilua vai moniäänisyyttä. Etnopolitiikkaa Ruijassa teoksen vastaanotosta. Kahvitauon jälkeen aloitti FM Anna Kirveennummi iltapäivän esitelmät aiheella Kulttuuri yhteiskunnallisena ja poliittisena voimavarana. FM Johanna Lehto-Vahtera tarkasteli omassa puheenvuorossaan paikallismuseoiden kokoelmia otsikolla Paikallismuseo kerätyn kertojana yhteisö muuttuu, kokoelmat säilyvät. Seminaari loppui dosentti Pirjo Korkiakankaan päätössanoihin. Seminaariin osallistui 84 henkilöä. Kansainvälinen toiminta VIII Suomalais-unkarilainen kansatieteen symposium järjestettiin Lakitelekissa Unkarissa Symposiumin teemana oli Migration and tourism. Symposiumiin osallistuivat seuraavat Ethnos ry:n jäsenet FT Marjut Anttonen, FM Katri Kaunisto, FM Maarit Knuuttila, FT Teppo Korhonen, FT Pirjo Korkiakangas, FM Tiina-Riitta Lappi, FM Sanna Lillbroända, FT Pia Olsson, FT Katriina Petrisalo, FM Nina Puurunen, FT Helena Ruotsala, FT Hanna Snellman ja FM Eeva Uusitalo. Opetusministeriön Ethnos ry:lle myöntämän valtionavustuksen turvin symposiumiin osallistui 4 henkilöä. Suomen Akatemian (5) ja CIMO:n (2) myöntämillä henkilökohtaisilla apurahoilla symposiumiin osallistui 7 henkilöä. Lisäksi kaksi osallistujaa sai rahoituksen matkaa varten muista lähteistä. Seuraava suomalais-unkarilainen kansatieteen symposium järjestetään Suomessa vuonna Tieteiden yö Yhdistys osallistui Tieteiden yö -tapahtumaan, joka järjestettiin Tieteiden talolla Helsingissä torstaina Tieteiden yö kuului viisipäiväisten Tieteen päivien ohjelmaan. Tieteiden yössä pitivät esitelmän seuraavat Ethnos ry:n jäsenet: dosentti Teppo Korhonen, FT Helena Ruotsala, FM Katri Kaunisto, FM Pirjo Rautiainen, FM Katriina Siivonen ja dosentti Pirjo Korkiakangas. Lisäksi FM Harri Nyman kertoi Tie- 6

7 teen lastenkamarissa lumileikki-perinteestä. Tieteiden yön paneelikeskustelussa Ethnosta ja kansatiedettä edusti dosentti Hanna Snellman. Koulutuspäivä Ethnos ry:n koulutuspäivä Aluekehitystyö ja kulttuurisesti kestävä kehitys oli määrä pitää syyskuussa 2003, mutta eri syiden takia koulutuspäivä päätettiin siirtää pidettäväksi keväällä Koulutuspäivän järjestämiseksi Ethnos ry sai apurahan Jenny ja Antti Wihurin rahastolta. Julkaisutoiminta Yhdistys julkaisi Ethnologia Fennican , vol. 30. Kaksoisnumeron otsikko on In the Countryside and in Town. Artikkelikokoelma perustuu vuonna 2002 Turussa pidettyjen II Kansatieteen päivien Maal ja kaupunkis -esitelmiin. Ethnologia Fennican vol. 30 toimitti dosentti Pirjo Korkiakangas. Ethnologia Fennican 2004, vol. 31 toimittaa dosentti Pirjo Korkiakangas. Kevolla vuonna 2000 järjestetyn suomalais-unkarilaisen kansatieteen symposiumin esitelmistä ilmestyi SKS:n kustantamana artikkelikokoelma Making and Breaking of Borders. Ethnological interpretations, Presentations, Representations. Studia Fennica Ethnologica 7. Teoksen toimittivat FT Teppo Korhonen, FT Helena Ruotsala ja FM Eeva Uusitalo. Metodologiaoppikirja sekä suomalais-ugrilaisia kansoja käsittelevä tietosanakirja ovat edenneet toimitusvaiheeseen. Tiedotus Yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista on tiedotettu yhdistyksen kotisivuilla. Yhdistyksen jäsenille lähetettiin vuoden aikana neljä jäsentiedotetta. Ethnos-tiedotteesta on ollut luettavissa myös sähköinen versio yhdistyksen kotisivuilla. Kansatieteilijähakemisto Yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa julkistettiin kansatieteilijähakemisto, johon voi tutustua yhdistyksen kotisivuilla. Hakemistosta löytyvät tiedot 151 kansatieteilijän tutkimusaloista. Hakemistoa päivitetään 3-4 ker- 7

8 taa vuodessa. Hakemistoon voi liittyä yhdistyksen kotisivuilla löytyvällä lomakkeella. Veteraanikansatieteilijöiden haastatteluprojekti Vuoden aikana tehtiin sovitut haastattelut. Haastatteluaineistoa kertyi yli kymmeneltä kansatieteilijältä. Talous Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2003 oli 20 euroa ja opiskelijajäseneltä 10 euroa. Ethnologia Fennica vol. 30 sisältyi jäsenmaksuun. Jäsenmaksutuloilla on rahoitettu yhdistyksen perustoimintoja, hallituksen kokoontumisia ja tiedottamista. Muu toiminta Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokouksessa yhdistystä edustivat varapuheenjohtaja FT Pia Olsson ja sihteeri FM Mari Immonen. Ethnos ry ehdotti Suomen Akatemian kulttuurien ja yhteiskunnan toimikunnan jäseneksi erikoistutkija Kaija Heikkistä toimikaudelle Yhdistys muisti professori Pekka Leimua hänen 60-vuotissyntymäpäivänään onnittelemalla häntä juhlakirjan Tabula Gratulatoriassa. Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahaston 10-vuotisjuhlaseminaarissa Tieteiden talolla yhdistystä edustivat puheenjohtaja dosentti Pirjo Korkiakangas ja varapuheenjohtaja FT Pia Olsson. Seminaarissa yhdistykselle luovutettiin apuraha metodologiaoppikirjaa varten. Iltajuhlassa kansantaidekeskus Tomtebossa yhdistystä edusti FT Pia Olsson. Ethnos Aura järjesti vuoden aikana kolme keskustelutilaisuutta, joihin osallistui turkulaisia kansatieteilijöitä. Tapaamisten aiheina olivat Tieteen ja museoiden arki (20.5.), Onnistumiset ja epäonnistumiset (30.9.) ja Mennyt ja tuleva (11.11.). 8

9 Toimintasuunnitelma vuodelle Kansatieteen päivät ja vuosikokous Järjestyksessään kolmannet Kansatieteen päivät järjestetään Jyväskylässä Päivien aiheena on Onko arki tavallista ja jokapäiväistä? Yhdistyksen vuosikokous pidetään Jyväskylässä Villa Ranassa, Paulaharjun salissa perjantaina Vuosikokouksen yhteydessä jaetaan Ethnos-palkinto vuoden 2003 ansiokkaimmasta pro gradu -tutkielmasta. Saajan valitsee FT, museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen. 2. Julkaisutoiminta Vuoden 2004 keväällä julkaistaan Ethnologia Fennica 2004, vol. 31, jossa on mm. Vain idyllisen perinteen vaalijoita? Kansatieteilijät yhteiskunnallisina vaikuttajina -seminaarissa pidettyjen esitelmien pohjalta laadittuja artikkeleita sekä ajankohtaisia kirja-arvioita. Kirjan toimittaa dosentti Pirjo Korkiakangas. Vuoden 2004 aikana ilmestyy Ethnoksen julkaisuna tietosanakirjatyyppinen teos suomalais-ugrilaisten kansojen kansanomaisesta kulttuurista ja kulttuurihistoriasta. Kirja, jonka toimittaa dosentti Ildikó Lehtinen ja jolle on jo hankittu rahoitus, tehdään yhteistyössä Keski- Venäjän kansatieteen tutkijoiden kanssa. Ethnos-toimitteena ilmestyvä metodologiaoppikirja-hanke etenee toimikunnan laatiman suunnitelman mukaan ja kirja julkaistaan vuoden 2004 aikana. 3. Opintomatka Yhdistys pyrkii kehittämään ulkomaille suuntautuvaa opintomatkatoimintaa yhdessä Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kanssa. 4. Veteraanikansatieteilijöiden haastatteluprojekti Haastatteluja jatketaan sekä vuoden 2003 aikana tehdyt haastattelut litteroidaan ja arkistoidaan. 9

10 5. Kansatieteilijähakemisto Kansatieteilijähakemistoa ylläpidetään ja päivitetään tarpeen mukaan. Hakemistoon voi tutustua yhdistyksen kotisivuilla ( 6. Tiedottaminen Yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan yhdistyksen kotisivuilla Ethnos-tiedote ilmestyy vuoden aikana vähintään neljä kertaa. Tiedotteesta on luettavissa sähköinen versio yhdistyksen kotisivuilla. 7. Kansainvälinen toiminta IX Suomalais-unkarilainen kansatieteen symposium järjestetään Suomessa vuonna Suunnittelutyö aloitetaan vuoden 2004 aikana. 8. Koulutuspäivä Yhdistys järjestää keväällä Helsingissä koulutuspäivän, jonka aiheena on Aluekehitystyö ja kulttuurisesti kestävä kehitys. Ohjelmassa on alustusten pohjalta tehtäviä ryhmätöitä sekä keskustelua. 9. Talous Yhdistyksen toiminta vuonna 2004 rahoitetaan jäsenmaksuilla, kirjamyynnillä sekä erikseen haettavilla avustuksilla. Jäsenmaksujen keruuta ja jäsenhankintaa tehostetaan. Yhdistys hakee Suomen Akatemialta avustusta julkaisutoimintaan. Suomen Kulttuurirahastolta sekä Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan 100-vuotisrahastolta haetaan apurahaa vuosikokousseminaarin järjestämiseen keväällä Emil ja Lempi Hietasen rahastolta haetaan avustusta metodologiaoppikirjan painatuskuluihin. Mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan selvitetään vielä lisärahoituslähteitä. 10. Muu toiminta Ethnos Aura jatkaa säännöllisiä keskustelutapaamisia. Seuraavan tapaamisen aiheena on Me ja julkisuus. Hallitus toivoo, että muillakin paikkakunnilla jäsenistö aktivoituisi järjestämään vapaamuotoisia tapaamisia Ethnos Auran esimerkin mukaisesti. 10

11 Vuoden 2003 tutkielmat Helsingin yliopisto Kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatieteen oppiaine: Lisensiaatintyöt: Luukannel, Saara: Suomen maaseudun lapset talosilla ja ampumaleikeissä vuosien välisenä aikana. Survo, Vera: Russkaja vyšivka Oloneckoj gubernii: izgotovlenie i ritual noje ispol zovanie vyšitogo tekstilja i obrazy ornamenta. Pro gradu tutkielmat: Heikkilä, Tomi: Lasten ruumiillinen rankaisu kotikasvatuksessa luvulla. Juvonen-Eskola, Annamari: Kauklahden tiiliteollisuus tiilimurskana pellossa. Kivilaakso, Tuula: Vallan vaatteet. Suomalaisen poliisin virkapuku muutosten peilinä Rommi, Marja: Harrastus, ammatti, elämäntapa. Ammatinvalinnan vaikutus elämäntavan muotoutumiseen kuuden hevosalan yrittäjän näkökulmasta. Sainio, Riikka: Haroshi maroshi. Jäätelökaupustelijat Suomessa vuosisadan vaihteessa. Joensuun yliopisto Suomen kielen ja kulttuuritieteiden laitos. Perinteentutkimus: Väitöskirjat: Välipakka, Inka: Tanssien sanat. Representoiva koreografia, eletty keho ja naistanssi. 46 s. + 5 artikkelia. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja no 34. Joensuu: Joensuun yliopisto Markkanen, Airi: Luonnollisesti. Etnografinen tutkimus romaninaisten elämänkulusta. 265 s. Joensuu yliopiston humanistisia julkaisuja no 33. Joensuu: Joensuun yliopisto Lisensiaatintutkielmat: Laurén, Kirsi: Suon kosketus. Kulttuurinen luontosuhde suokokemuksissa. 185 s. + liitteet 3 s. Lokakuu Kortelainen, Kaisu: Muisteltu Penttilän sahayhteisö. 208 s. + liitteet 3 s. Kesäkuu

12 Lehtonen, Susanna: Eilisen tulkinta tänään - muistitiedon siirtämiskokeilu. 145 s. + liite. Huhtikuu (Ammatillinen lisensiaatinkoulutus). Tuuva, Sari: Tilattuja tarinoita -etnografinen tutkimus pohjoiskarjalaisten tietoyhteiskunnasta. 58 s. + liite + 6 artikkelia. Helmikuu Uotinen, Johanna: Tietotekniikka, kokemus ja kertomus -Informaatioteknologian kulttuurisesta merkityksellistämisestä. 72 s. + 4 liitettä + 5 artikkelia. Toukokuu Pro gradu -tutkielmat: Sudensalmi, Sari: Laivaltahan se leipä tul hankittua. Etnografinen tutkimus elämästä Saimaan alueen höyrylaivoilla 1900-luvulla. Pääaineen tutkielma. 189 sivua + liitteet 28 sivua. Marraskuu Lukkari, Altti: Kantin pulttaus. Neuvotteluja kalliokiipeilykulttuurista. Pääaineen tutkielma, 90 s. + liite 1 s. Marraskuu Rossander, Meri-Anna: Tappeluita grillin kulmilla. Miesten väliset grillitappelut Nurmeksessa. Pääaineen tutkielma, 106 s. Lokakuu Riihimäki, Kati: Kalasta kylän symboliksi. Ikaalisten Luhalahden kalastustapahtuma geertziläisen kulttuurianalyysin kohteena. Pääaineen tutkielma, 138 s. + liitteet 4 s. Maaliskuu Kovalainen, Leena: Käsityön harrastamisen merkitysmaailma ja sen muutokset yksilön elämässä. Pääaineen tutkielma, 76 s. + 8 s. liitteitä. Maaliskuu Valling, Marja: Tuutteko työ meille kahville vai tullaanko myö teille? - Pohjoiskarjalaisen kyläilykulttuurin tarkastelua. Pääaineen tutkielma, 119 s s. liitteitä. Helmikuu Kanniainen, Sari: Niskavuoren raatajanaiset - mielikuvissa elävä mentaalinen perintö. Pääaineen tutkielma, 151 s s. liitteitä. Tammikuu

13 Jyväskylän yliopisto Historian ja etnologian laitos: Lisentiaatintyöt: Hangasmaa, Leena: Maa, tila ja talous. EU-suomalaisen maanviljelijän jatkuvuuden luomisen prosessit muutoksen ajassa Pro gradu -tutkielmat: Rytisalo, Mari: Threatened by Europe? National Identities in European Work Environment. Kulttuuriantropologia s. Itkonen, Tarja: Joroisten Järvikylän kartanon maatalouden muuttuminen 1900-luvulla. Etnologia s. + liitteet 12 s. Laine, Juha: Suomalaisten nuorten tanssilavakulttuuri. Etnologia s. + liitteet 3 s. Mölkänen, Leni: Koulu kylän keskipisteenä Kansakoulu sosiaalisena ja paikallisena yhteisönä. Etnologia s. + liitteet 3 s. Mäki-Asiala, Hilkka: "Katsos kun ihmisen on pakko lähteä oma maa, he ei ajattele, että... palaako takaisin." Kulttuuriantropologinen tutkimus pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden matkasta Suomeen. Kulttuuriantropologia s. + lähteet ja liitteet 20 s. Jagielski, Sari: "Da war eben die Mauer." Antropologista tarkastelua kolmen eri sukupolven ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin itäisessä Saksassa. Kulttuuriantropologia s. Vesajoki, Funlayo: The Effects of Globalization on Culture. A Study of the Experiences of Globalization among Finnish Travellers. Cultural Anthropology s. Kanerva, Anna: Kaljupäitten kiitoradalta bosevikkien paikkaan - huvielämästä ja sen erotteluista Jyväskylässä ja 60-luvuilla. Etnologia s. Melaranta, Hanna-Kaisa: "Tää on semmosta joka niinkun aaltoilee." - Suomen kulttuurihistoriallisten museoiden näyttelyiden muutoksista ja tavoitteista museoammattilaisten silmin. Etnologia s. + liitteet 8 s. 13

14 Tervo, Mirja: Lehmän kerrotut kehykset ihmisen lehmä sivilisaation historiallisen antropologian valossa. Etnologia s. + liite 1 s. Niskanen, Heli: Ihmemaa baarien naistenvessoissa. Nuoren aikuisen naisen roolista, ihanteesta ja vaaroista. Etnologia s. + liitteet 2 s. Kinanen, Pauliina: Erään kokoelman tarina. Gunnar Landtmanin etnografisen esinekokoelman muodostuminen ja museoelämä. Kulttuuriantropologia s. + liite. Pilke, Riina: Mambo poa! Havaintoja suomalais-tansanialaisesta yhteistyöstä. Kulttuuriantropologia s. + liitteet. Tampereen yliopisto Musiikintutkimuksen laitos, etnomusikologia: Lisentiaatintutkielmat: Suoniemi, Kari: Tutkimus populaarimusiikkia kuuntelevien nuorten musiikillisten ajatustoimintojen, muistin ja tunnekokemusten eroista musikaalisuustestissä hyvin ja heikommin menestyneiden välillä. Pro gradu -tutkielmat: Onkala, Toni: Rekilaulun syntaksi. Suomen kansan sävelmiä -kokoelman rekilaulujen musiikki ja runomitta. Kettunen, Jani: Unohdetut juuremme musiikkianalyyttinen katsaus suomalaisista riimillisistä laulusävelmistä. Leisiö, Henna: Mies ja juuret lyhyt oppimäärä Gäbor Lükön kulttuuri- ja musiikkianlyyseistä. Moisio, Tapani: Eurovision laulukilpailu yhteiskunnallisena indikaattorina. Okkonen, Heidi: Romaniperinteen siirtyminen nykypäivänä Suomen romanien lasten- ja kehtolauluperinteen näkökulmasta tarkasteltuna. Rintala, Leena: This is our music. Mäki Trio and the Finnish dance music legacy in America. Sarmas, Iiris: Trumpettimania - Raimo Sarmaksen musiikillinen elämänkerta ja pedagogisia näkemyksiä luovuusnäkökulmasta. 14

15 Talvitie, Tuuli: Mestarikansanlaulaja Erkki Ronkaviita - eletty ja laulettu elämä. Turun yliopisto Kulttuurien tutkimuksen laitos, suomalainen ja vertaileva kansatiede: Pro gradu -tutkielmia: Charlotta von Essen, Yksi Hevosvoima. Ratsupoliisi Suomessa. 133 s., 3 liites. Salla Tenkanen, Naisten arki Vehmaan kirkkoherranpappilassa vuosina s., 5 liites. Terhi Nurmi, Elämää huutolaisina. Elämäkerrallinen tutkimus kahden huutolaislapsen elämästä. 92 s. Karri Kiiskinen, Puolan eksotiikkaan. Romanietnisyyden representaatio museoinstituutiossa. 100 s., 3 liites. Anna-Riikka Lavia, Yksi Rovaniemi monta kaupunkia. 116 s., 2 liites. Anna-Kaisa Sjölund, Saksalaisten sopeutumisesta suomalaiseen kulttuuriin asumisen, perhe- ja vuotuisjuhlien sekä ruoan valossa. 76 s., 6 liites. Anu Tolonen, JuuretOn Toisen polven ruotsinsuomalaisten kokemuksia etnisestä identiteetistään. 102 s., 2 liites. Kirsi-Marjo Kivistö, Elämä Suomessa, koti Kosovossa. Turussa asuvien Kosovon albaanien etnisen identiteetin rakentuminen sosiokulttuurisen integraation ja transnationaalien suhteiden kautta. 128 s., 10 liites. Katja Mäkelä, Sienet suomalaisessa ruokataloudessa. Sienien asema, keruu ja käyttö 1800-luvun lopusta 2000-luvun alkuun. 153 s., 7 liites. Dalia Viinikka, Halloween and All Saints?and Souls?Days in Lithuania: Contradictions and Perspectives. 74 p. Heli Mannersu-Ojansuu, Romanit päiväkodissa, etnisen vähemmistön ja valtakulttuurin kohtaaminen. 91 s., 2 liites. Anja Mikkola, Esittävä kansantanssi - näyttämöllä perinnettä vai perinteen muisto? 126 s., 32 kuvasivua, 7 liites. 15

16 Åbo Akademi Institutionen för språk och kultur, etnologi: Licentiatavhandlingar: Hellman, Katja: Minnenas landskap. En källkritisk och tematisk analys av berättelser om vardagsliv i 1950-talets Åbo och Helsingfors, 217 sid + bil. Lindqvist, Yrsa: Den stereotypa finlandssvensken i skenet av finskt och svenskt uppteckningsmaterial, (ca 200 sid + bil.). Pro gradu-avhandlingar Ingo, Emi: Gårdens betydelser. En etnologisk studie om flere generationers inställningar till miljö, boende och arbete på tre gårdar i en skärgårdskommun, 124 sid. + bil. Lassenius, Anders: Långfärdssegling. Från del av kulturarv till ekonomiskt och socialt kapital, 89 sid +bil. Lundin, Laura: Kulturarbetarens ändrade profil Fyra röster från fältet, 92 sid. Niemi, Anne: "Det medeltida Åbo". Historiskt iscensättande som folknöje och stadsprofilerande resurs, 91 sid +bil. Olsson Jenny: "Det blev nu vi två". Ideal och praktik i fråga om partnerval bland kvinnor i tre generationer. 112 sid. + bil. Palmgren, Ann-Charlotte: Jag tänker inte låtsas jag är mindre. Jag är bra. Identitetsarbete i kvinnors dagböcker på Internet, 62 sid + bil. Schreiber, Heidi: Fester är mitt sociala liv En studie av ungdomars mognadsprocess i skenet av deras fester, 92 sid + bil. Sund, Ann-Helen: Sporten, klubben, kroppen. En studie i kampsporten Ultimate Fighting, 39 sid. 16

17 Seminaareja Onko arki tavallista ja jokapäiväistä III Kansatieteen päivät Jyväskylässä Jyväskylän yliopisto, Villa Rana -rakennus, käyntiosoite Seminaarinkatu 15 Perjantai Villa Rana, Blomstedtin sali Seminaarin avaus. Ethnos ry:n puheenjohtaja Pirjo Korkiakangas Professori Agnes Heller (New School University, New York): Conceptualization of everyday life Professori Bo Lönnqvist (JY): Vaatetettu arki: kalsarikänni ja opiskelijahaalari Siirtyminen Jyväskylän kaupungintalolle Jyväskylän kaupungin vastaanotto, isäntänä kaupungin edustaja Kahvi Museokäynnit, vapaavalintaisesti mm. Suomen käsityön museo (opastus) Jyväskylän yliopiston kulttuurihistoriallinen museo (opastus) Keski-Suomen museo Alvar Aalto museo Ethnos ry:n vuosikokous ja vuoden 2003 pro gradu -palkinnon luovutus. Villa Rana, Paulaharjun sali Iltatilaisuus. Villa Rana, Blomstedtin sali Ruokailu, ohjelmaa Lauantai Villa Rana, Blomstedtin sali FM Maarit Knuuttila (JY): Missä on etnologin arki? FM Kirsi Pönni (HY): Arjen lomassa FT Jari Eilola (JY): Perheen arki ja historiallinen tutkimus FM Niklas Huldén (ÅA): Arjen jäljet: perukirjojen kertomaa Lounas, yliopiston ruokala Lozzi Dosentti Helena Ruotsala (TY): Arki kentällä: tutkijan arki kentän juhlassa FM Suvi Hänninen (JY): Pyhä arjessa FM Pirjo Rautiainen (TaY): Kenttätyön arki Kahvi Museolehtori Raija Manninen (JY): Arkiset roskat eletty vai kuviteltu arki 17

18 Dosentti Pirjo Korkiakangas (JY): Arjen nostalgisoituminen Loppusanat FT Pia Olsson Kansatieteen päivät järjestää Ethnos ry yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen etnologiatieteiden kanssa. ILMOITTAUTUMISET Ilmoittautumiset 8.3. mennessä amanuenssi Elina Kiurulle, s-posti puh. (014) , tai Riku Kaistiselle puh. (014) Samalla voit ilmoittautua (ruokailun vuoksi sitovasti) Ethnoksen iltajuhlaan (perjantaina 12.3.), ruokailun hinta 10 euroa (ei sisällä ruokajuomia). Kansatieteen päivien osallistumismaksu on jäseniltä 25 euroa, opiskelijoilta 10 euroa ja muilta 30 euroa. Osallistumismaksu sisältää kahvit molempina päivinä sekä lounaan yliopiston ruokalassa (lauantaina 13.3.). Pyydämme maksamaan osallistumismaksun sekä iltajuhlan ruokailumaksun etukäteen Ethnoksen tilille SAMPO , maksun yhteyteen ehdottomasti viite MUSEOKÄYNNIT Kansatieteen päivien osallistujilla on perjantaina mahdollisuus tutustua Jyväskylän museoihin. Alvar Aalto museota lukuun ottamatta niihin on vapaa pääsy. KIRJAMYYNTI Molempina seminaaripäivinä on myynnissä erikoishintaan alan julkaisuja seminaaritiloissa. Sinne on mahdollista tuoda laitosten ja museoiden julkaisuja myyntiin. Tästäkin pyydämme ilmoittamaan etukäteen joko Elina Kiurulle tai Riku Kaistiselle. MAJOITTUMINEN Kansatieteen päivät kiintiöllä (mainitse huonevarauksen yhteydessä) on varattavissa majoitus seuraavissa hotelleissa: Hotelli Pension Kampus, Kauppakatu 11 A 4 (3. krs), puh. (014) , GSM , 1 hh 50 euroa/vrk, 2 hh 60 euroa/vrk. Sisältää aamiaisen. Sijaitsee lähellä yliopistoa. Kiintiövaraukset mennessä. Ks. lisää Hotelli Milton, Hannikaisenkatu 29, puh. (014) , 1hh 50 euroa/vrk, 2 hh 70 euroa/vrk. Sisältää aamiaisen ja iltasaunan. Sijaitsee lähellä 18

19 Matkakeskusta, n. 1 km yliopistolle. Kiintiövaraukset mennessä. Ks. lisää Hotelli Alba, Ahlmaninkatu 4, puh. (014) , 1 hh (pienempi) 52 euroa/vrk, 1 hh (isompi) 57 euroa/vrk, 2 hh 76 euroa/vrk. Sisältää aamiaisen. Sijaitsee Jyväsjärven rannassa, n. 0,5 km yliopistolle. Kiintiövaraukset mennessä. Ks. lisää Normaalihintaisia majoituksia voi kysyä myös muista Jyväskylän hotelleista sekä edellä mainituista kiintiöpäivämäärän jälkeen. Aluekehitystyö ja kulttuurisesti kestävä kehitys Suomen kansatieteilijöiden yhdistyksen Ethnos ry:n koulutuspäivä Helsingissä Kansantaidekeskus Tomtebossa, Tamminiementie 1 Syksyllä 2003 peruuntunut koulutuspäivä järjestetään nyt uuteen aikaan perjantaina klo Ethnoksen koulutuspäivän aikana on tavoitteena pohtia konkreettisella tasolla mitä kulttuurisesti kestävä kehitys tarkoittaa ja mitä sen eteen tulisi tehdä aluekehitystyössä. Aiheen kannalta oleellista on se, mitä kulttuurilla tarkoitetaan. Jos kulttuuri perinteisen määritelmän mukaisesti on jotakin ihmisestä irrallista, staattista ja tietylle alueelle tai ryhmälle ominaista homogeenista ainesta (mm. esineitä, maisemia, rakennuksia, runoja, tapoja ja leikkejä), kulttuurin suojeleminen on näiden piirteiden säilyttämistä. Jos taas kulttuuri on uudemman tieteellisen näkökannan mukaisesti yksilöistä lähtevässä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa jatkuvassa muutoksen prosessissa dynaamisesti muuntuvaa ja yksilöiden mukaan heterogeenisesti vaihtelevaa ainesta, tämän aineksen suojelu ei enää olekaan keskeinen, vaan oleellista on se, että yksilöillä on vapaus tähän vuorovaikutukseen ja vapaus siinä tuottaa, luoda ja muuntaa kulttuurisia aineksia. Lisäksi voi kysyä mitkä elementit ovat tärkeitä, jotta ihmisyksilöillä myös tulevien sukupolvien aikana olisi mahdollisimman hyvä elämä, mikä on kulttuurisesti kestävän kehityksen oleellinen tavoite. Miten mm. matkailu ja kulttuurin kaupallistaminen vaikuttavat tähän? Eri- 19

20 tyisesti tämä tulee lähelle kansatieteen tutkimuskohdetta - arkielämää - kun kyse on paikallisten tai alueellisten kulttuuristen ilmiöiden hyödyntämisestä matkailussa ja kulttuuriteollisuudessa. Miten tässä huomioidaan yksityisyyden suoja, oikeus vaikuttaa omasta kotialueesta tai sen ihmisistä esitettyihin tulkintoihin ja oikeus hyötyä taloudellisesti omasta kulttuurista? Entä minkälainen voisi olla kulttuurisesti kestävä alueen imago tai kestävä kulttuurinen tuote? Miten tämä kaikki kytkeytyy taide- ja kulttuuripolitiikkaan tai aluekehitystyön linjauksiin? Näistä asioista koulutuspäivän aikana tullaan keskustelemaan monesta näkökulmasta ja totuttuja ajatuskuvioita arvioiden ja arvottaen. Keskustelua käydään aamupäivän alustusten pohjalta ohjatusti ilta- päivän verstaissa. Osanottajat jaetaan hengen ryhmiin, joissa kaikissa teemana on kulttuurin käyttö aluekehitystyössä kestävän ke- hityksen periaatteiden mukaan. Tavoitteellinen verstastyöskentely jakautuu eri vaiheisiin. Ensin kartoitetaan aihepiiriin liittyviä ongelmia ja vaikeuksia. Seuraavaksi määritellään niistä keskeisimmät, minkä jälkeen valittujen painopisteiden pohjalta ideoidaan toimintaehdotuksia. Ideoinnissa visiot kulttuurisesti kestävästä kehityksestä ja aluekehitystyöstä ovat keskeisiä, samaten visioita pohjustavat arvokeskustelut. Verstastyöskentelyn tavoitteena on tuottaa erilaisia pitkän tähtäi- men toimintaehdotuksia aluekehitystyölle kulttuurisesta näkökul- masta. Ohjelma Ilmoittautuminen Seminaarin avaus, seminaarisihteeri, FM Katriina Siivonen, Ethnos ry. Puheenjohtaja FM Katriina Siivonen Toiminnanjohtaja Tuulikki Karjalainen, Kuhmon kamarimusiikki Aluekehitystyö ja kulttuurisesti kestävä kehitys kulttuurihankkeen näkökulmasta Kahvi Erikoissuunnittelija Eira Saari-Lahoniitty, Varsinais-Suomen liitto Aluekehitystyö ja kulttuurisesti kestävä kehitys maakuntaliiton näkökulmasta Ylitarkastaja Pirkko Liisi Kuhmonen, Opetusministeriö Aluekehitystyö ja kulttuurisesti kestävä kehitys taide- ja kulttuuripolitiikan näkökulmasta 20