Samoajaluotsin opas. 5.1 Johdanto. 5.2 Sanasto, termistö

Transkriptio

1 5 Samoajaluotsin opas Johdanto Olet päättänyt ryhtyä samoajavartion luotsiksi. Hieno valinta! Samoaja on vuotias nuori, jonka ohjelma kestää kolme vuotta. Samoajaohjelma koostuu erimittaisista aktiviteeteista, joista osa on pakollisia ja osa vapaavalintaisia. Aktiviteetit on jaettu aiheittain 21 taskuun. Pakollisissa aktiviteeteissa samoajat tutustuvat samoajaohjelmaan sekä oppivat johtajuutta, ryhmätyöskentelyn taitoja sekä laajentavat näköpiiriään lippukunnan ulkopuolelle. Viiden pakollisen taskun (meripartiolaisilla lisäksi kuudes Försti-tasku) lisäksi ohjelma koostuu 15 teemataskusta, joista jokaisesta tehdään yksi aktiviteetti vuodessa. Aktiviteettien pituudet vaihtelevat nopeista tuokioista jopa vuoden mittaisiin projekteihin. Samoajat oppivatkin aktiviteettien myötä haastamaan itseään vaativampiin taitoihin. Luotsi ei ole samoajan vartionjohtaja, vaan aikuinen, jota samoaja tarvitsee kasvunsa tueksi. Samoajaohjelman onnistumiseksi vartio tarvitsee tuekseen aikuista samoajaluotsia, joka kannustaa vartiota ja auttaa sitä käytännön toteutuksessa. Varsinaisena samoajaryhmän vartionjohtajana toimii vuorollaan joku samoajista, ei siis luotsi. Ystävien kanssa toimien samoajat saavat partiokokemuksia, jotka vahvistavat itsetuntoa ja rohkaisevat aktiivisuuteen. Luotsia tarvitaan ohjelman käytännön toteutuksen tukemisen lisäksi ohjaamaan samoajavartion toimintaa nousujohteisuuteen auttamalla vartiota valitsemaan itselleen sopivan haastavia aktiviteetteja. Samoajaluotsin tehtävässä pääset tukemaan nuoria heidän kasvussaan vastuullisiksi ja toimintakykyisiksi aikuisiksi. Toisaalta saat ainutlaatuisen tilaisuuden kehittää omia johtamisen ja ohjaamisen taitojasi. Johtaminen saattaa tuntua helpolta, mutta nuorten ohjaamisen oppiminen on aikuiselle todellinen haaste. On osattava antaa tilaa ja samalla oltava turvallisesti saatavilla. Samoaja tarvitsee luotsia kestämään ikäkauteen kuuluvaa kapinaa. Jotta sinusta voi tulla samoajavartion unelmaluotsi, sinulta vaaditaan avointa asennetta ja halua oppia itsestäsi uutta. Luotsin osaamisesta on paljolti kiinni samoajan partiopolun jatkuminen ja suunta. Samoajaluotsin kansio on sinulle työkalu ohjelman toteuttamiseen. Kansiosta löydät tukea samoajaohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tärkeintä on kuitenkin lähteä innostuneena luotsin pestiin, sillä into on helposti tarttuvaa. Hauskoja hetkiä yhdessä samoajavartiosi kanssa. Luotsaa hyvin! 5.2 Sanasto, termistö Aktiviteetti Yksittäinen tehtävä, joita samoajat tekevät ohjelmassaan. Aktiviteetit on koottu taskuihin. Aktiviteetti voi olla lyhytkestoinen yhdessä partiokokouksessa toteutettava tehtävä tai vaihtoehtoisesti pitkäkestoisempi, jopa useita kuukausia kestävä projektiluonteinen tehtävä. Aktiviteettikortti Aktiviteettikortti on partio-ohjelman nettisivulta tulostettavissa oleva listaus kaikista samoajien aktiviteeteista, jonka avulla sekä samoaja itse että luotsi voi seurata aktiviteettien tekemistä. Evästauko Partiovuoden päättyessä ja vaihtuessa uuteen samoajat pitävät evästauon. Evästauolla arvioidaan mennyttä vuotta ja sen aikana opittua sekä suunnitellaan tulevaa. Evästauolla on mukana myös luotsi, joka arvioi toimintaa yhdessä vartion kanssa. Ikäkausimerkki Vihreän ikäkausimerkin saa lupauksenannon yhteydessä. Merkki kiinnitetään oikeaan hihaan. Ikäkausivastaava, vastaava luotsi Koko samoajaikäkaudesta lippukunnassa vastaava aikuinen, joka tukee samoajaluotseja sekä auttaa järjestämään ikäkausitapaamisia lippukunnan samoajavartioiden kesken. Mikäli lippukunnassa on vain yksi samoajavartio, voivat ikäkausivastaava ja samoajaluotsi olla yksi ja sama henkilö. Johtamisharjoittelu Johtamisharjoittelu on ryhmänohjaajakoulutukseen kuuluva puolen vuoden mittainen jakso, jonka ajan samoaja toimii ryhmänjohtajana, tarpoja- tai samoajavartiossa. Samoajaa tukee tehtävässä aikuinen. Kuksa Kuksa on keskusjärjestön jäsenrekisteriohjelma, jonka kautta ilmoittaudutaan valtaosaan partiotapahtumista ja jonne aktiviteettikortin tapaan merkitään tehdyt aktiviteetit. Kuksaan voi kirjata myös vartion toimintasuunnitelman ja samoajan pestin. Pakollinen tasku Pakollisilla taskuilla tarkoitetaan niitä samoajaohjelman aktiviteettikokonaisuuksia, jotka jokainen samoaja tekee kokonaan kolmen vuoden aikana. Pakollisia taskuja ovat Tervetuloa samoajaksi, Ryhmänohjaajakoulutus, Samoajatapahtuma, Partiotaitokilpailut, Siirtymät ja evästauot sekä lisäksi meripartiolaisille Försti. Paussi Paussi on toiminnallinen harjoitus (peli, leikki, improvisaatio, yms.) tai keskustelu, jossa samoaja pysäytetään elämään liittyvien asioiden äärelle. Tarkoituksena on antaa samoajalle eväitä kohti aikuisuutta. Paussia ei välttämättä pidetä jokaisessa samoajakokouksessa. Pillinaru Samoajien pillinarun väri on metsän vihreä. Pystytys Siirtymää tarpojasta samoajaksi kutsutaan pystytys -nimellä. Pystytys on siirtymätapahtuma, jonka päätarkoitus on jättää taakse vanha ikäkausi ja liittyä samoajavartioon tai perustaa kokonaan uusi samoajavartio. Päätösmerkki Samoaja saa metallisen päätösmerkin, kun hän siirtyy samoajaikäkaudesta vaeltajaikäkauteen. Saadakseen päätösmerkin, samoajan on pitänyt tehdä kaikki 5 pakollista taskua (meripartiolaisilla myös Försti) sekä jokaisesta 15:sta muusta taskusta vähintään yhden aktiviteetin kustakin.

2 2 Päätösmerkki kiinnitetään partiopaidan vasempaan taskuun tarpojien päätösmerkin yläpuolelle. ROK Katso Ryhmänohjaajakoulutus. ROK-merkki ROK-merkki on osoitus loppuun suoritetusta ryhmänohjaajakoulutuksesta. Metallipinssi kiinnitetään partiopaidan oikeaan taskuun. Ryhmänohjaajakoulutus ROK on samoajien pakollisiin aktiviteetteihin sisältyvä kokonaisuus, joka sisältää johtamisen perustietoja, -taitoja sekä johtamisharjoittelun ryhmänjohtajana. Kaikki samoajat käyvät ohjelmassaan läpi ryhmänohjaajakoulutuksen. Puolen vuoden mittainen koulutus järjestetään joko omassa lippukunnassa tai alueella toimivien lippukuntien välisenä yhteistyönä. Samoaja Samoaja on vuotias partiolainen. Samoajaluotsi Luotsi on samoajavartion tukena ja ohjaajana toimiva aikuinen partiolainen. Samoajatapahtuma Samoajatapahtuma on samoajille suunnattu ohjelmatapahtuma, jonka piiri vuosittain järjestää. Tapahtumia järjestetään myös valtakunnallisesti noin kolmen vuoden välein. Samoajatapahtuma edistää samoajaikäisten verkostoitumista ja antaa mahdollisuuden tehdä sellaisia ohjelmaan liittyviä aktiviteetteja, jotka saattavat olla haastavia toteuttaa omassa lippukunnassa. Siirtymä Siirtymällä tarkoitetaan siirtymistä ikäkaudesta toiseen. Lippukunnan on hyvä ylläpitää perinteitä, jolla vanha ikäkausi jätetään taakse ja siirrytään täysivaltaiseksi jäseneksi seuraavaan ikäkauteen. Tasku Samoajaohjelmassa aktiviteetit on koottu aihealueittain taskuihin, joissa kussakin on 4-15 aktiviteettia. Ohjelma koostuu viidestä pakollisesta taskusta, jotka tehdään kokonaisuudessaan, sekä 15:sta teemataskusta, joiden sisällöistä samoajat valitsevat itse tehtävät aktiviteetit. Meripartiolaisille oma Försti-tasku, jonka aktiviteetit meripartiolaiset tekevät kokonaisuudessaan. Jokaisen aktiviteetin yhteyteen on koottu toteutusvinkkejä niiden tekemistä helpottamaan. Toteutusvinkki Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki. Vartio Samoajat toimivat ohjelmassaan vartiossa. Vartion koko on yleensä 4-8 samoajaa. Vartio voidaan tarvittaessa koota lippukunnan eri-ikäisistä samoajista tai alueen samoajista. Vartionjohtaja Samoaja- ja tarpojavartiota johtaa vuorollaan yksi tai kaksi samoajaa. Katso myös Vertaisjohtaja. Vertaisjohtaja Samoajat johtavat vuorotellen itse omaa vartiotaan ja toimivat siten vertaisjohtajina. Vertaisjohtajalla yleisesti tarkoitetaan johdettaviensa kanssa samanikäistä johtajaa. Katso myös Vartionjohtaja. 5.3 Samoajaikäinen nuori Samoajaikäinen nuori Samoaja on vuotias nuori, joka on juuri käynyt läpi isoja fyysisiä ja biologisia muutoksia. Muutosten rauhoittuessa samoajan on aika keskittyä elämässään vahvistamaan omaa minäkuvaansa ja persoonaansa. Sukupuolten väliset kehityserot ovat vielä tässä vaiheessa selvästi näkyvissä. Tytöillä murrosikä on jo ikäkauden loppupuolella päättymässä, kun taas pojilla voi murrosikä olla ikäkauden alkupuolella vasta alkamassa. Itsenäistymisessä ja aikuiseksi kasvamisessa tarvitaan läheinen suhde luotettavaan aikuiseen. Oma vanhempi on usein tähän liian lähellä. Samoajat tarvitsevat aikuisen esikuvan, johon voi samaistua ja jonka toimintaa voi ihailla. Partiotoiminnassa samoajalle sopiva esikuva on luotsi. Luotsina toimivan aikuisen tulisi olla saatavilla niin, että samoaja saa häneltä tukea ja ohjausta toimintaansa. Aatteellisuus Samoajien toimintaa ja ajatusmaailmaa leimaa voimakas aatteellisuus. Aatteita ilmaistaan myös ulkoisessa olemuksessa pukeutumisen ja elämäntyylin avulla. Samoajien kehitysvaihetta kuvaaviksi sanoiksi valitut kyseenalaistaminen ja kapinointi liittyvät oleellisesti aatteellisuuteen. Samoajaikäinen nuori voi alkaa näkyvästi jonkin aatteen kannattajaksi. Samoin ajattelevien joukosta löytyy itselle mieluinen, ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tarjoava viiteryhmä. Nuori punnitsee arvoja ja aatteita, joita hänelle tarjotaan. Vanhempien kannattamia arvoja saatetaan lähentyä uudelleen, kun pahin kuohuntavaihe elämässä jää taakse. Samoajalle kehittyy vähitellen kyky hyväksyä ja ymmärtää myös toisin ajattelevia ja aatteellisesti eri aaltopituuksilla olevia. Valtaosin aatteellisuus on vielä melko mustavalkoista. Ikäkauden loppupuolella kiinnostuksen kohteet voivat olla suuria ja maailmanlaajuisia asioita. Maapallon tulevaisuus huolettaa siinä missä omakin tulevaisuus. Myös yhteiskunnallisiin asioihin aletaan ottaa kantaa. Aktiivisuus Samoaja on kiinnostunut ympäristöstään ja haluaa tutkia uusia maisemia. Hän selviytyy jo itsenäisesti tilanteista ja kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä. Samoaja osaa opettaa asioita myös muille, samalla kun haluaa kehittää itseään. Nämä ominaisuudet tekevät samoajanuoresta erityisen aktiivisen ja toimintakykyisen. On kuitenkin aina muistettava, että vaikka samoaja onkin selkeästi itsenäisesti ajatteleva ja toimiva nuori, hän ei kuitenkaan ole vielä aikuinen. Energisyys Samoajaikäinen on energinen ja aikaansaava silloin, kun tekemiseen on vahva, oma motivaatio. Harrastuksiin ja ehkä kouluunkin käytetään runsaasti aikaa. Esimerkiksi harrastuspiireissä vietetty aika ei aina ole tehokasta aikaa, vaan oman porukan kanssa rento yhdessäolo on hyvin tärkeää. Ihmissuhteet Samoajille kaveriporukassa toimiminen ja kokemusten kartuttaminen on tärkeää. Samoaja sitoutuu ystävyyssuhteisiin usein omien aatteidensa pohjalta. Toisaalta kavereiden mielipiteet vaikuttavat oman aatteen valintaan erityisesti ikäkauden alkupuolella. Samoajaikäisistä nuorista monet saattavat seurustella. Silti vuotiaiden elämässä pohditaan vielä huolestuneena omien kokemusten vähyyttä seurustelusta, läheisyydestä ja seksuaalisuudesta. Tu-

3 kea ajatuksilleen samoaja saattaa hakea esimerkiksi kavereiltaan, lehtien palstoilta sekä internetistä. Aikuinen voi oikein ja rohkaisevasti toimimalla onnistua luomaan samoajien kanssa myönteisen keskusteluyhteyden, jossa hämmentäviäkin aiheita voidaan puida yhdessä. 5.4 Samoajien kasvatustavoitteet Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioonottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. Yleisten kasvatustavoitteiden lisäksi jokaiselle ikäkaudelle on määritelty ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet. Ne kertovat, miten kasvatustavoitteet näkyvät kyseisessä ikäkaudessa ja kuvaavat sen tavoitetason, joka ikäkauden aikana pyritään saavuttamaan. Luotsin tehtävänä on tutustua kasvatustavoitteisiin pystyäkseen rakentamaan samoajien partiopolun niiden viitoittamalla tiellä. Samoajien kasvatustavoitteissa näkyy vahvasti vastuun ottaminen omasta itsestä ja ryhmästä. Samoaja on myös kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja hän toimii aktiivisesti yhteisön ja elinympäristön hyväksi. Samoajan maailmankuva on laajentunut vuosien varrella, ja hän tunnistaa ja ymmärtää erilaisia toimintatapoja ja näkemyksiä. Lisää kasvatustavoitteista löydät Partio-ohjelmakansion yleisestä osuudesta. Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet tiivistettynä Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet kertovat, mitä yleiset kasvatustavoitteet ovat kussakin ikäkaudessa. Ne siis kuvaavat sen tavoitetason, joka pyritään tavoittamaan samojaikäkauden päättyessä. Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet viitoittavat polkua miten edetään, jotta kullekin ikäkaudelle tyypilliset kasvatustavoitteet toteutuvat jatkumona. Ne kuvaavat samoajaikäkauden kasvuhaasteen ja sen, mitä partio voi tähän tarjota. Kasvatustavoitteet ovat toimineet partio-ohjelman kehittämisen perustana. Osa kasvatustavoitteissa toteutuu tietyissä aktiviteeteissa, toiset puolestaan näkyvät kokonaisvaltaisemmissa ratkaisuissa, kuten esimerkiksi ikäkauden johtamisessa tai yleisemmissä toimintatavoissa, kuten ryhmässä toimimisen tai erilaisissa ympäristöissä toimimisen avulla. Suhde itseen Elämänhallinta - terveys, turvallisuus, aika, sitoumukset Pärjää yksinkin uusissa ja erilaisissa tilanteissa. Osaa ylläpitää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan. Pystyy tekemään sarjan toisiinsa liittyviä sopimuksia ja päätöksiä ja pysymään niissä. Säilyttää harkinta- ja toimintakykynsä kuohuttavissakin tilanteissa. Pystyy jälkeenpäin palaamaan tilanteeseen. Huolehtii omasta fyysisestä, henkisestä ja seksuaalisesta turvallisuudestaan. Arvostaa päihteetöntä vapaa-ajan viettoa. Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen Rakentaa käsitystä itsestään, esimerkiksi omista kyvyistään, luonteestaan, seksuaalisuudestaan ja taustastaan. Omaksuu arvioinnin osaksi toimintaansa. Uskaltaa heittäytyä mutta osaa myös lopettaa. Maailmankatsomus Pohtii omaa elämänkatsomustaan ja jumalasuhdettaan ja pystyy keskustelemaan niistä. Peilaa omia arvojaan partion arvoihin. Muodostaa omaa käsitystään oikeasta ja väärästä. Suhden toisiin ihmisiin Ihmisyyden arvostaminen Tunnistaa eron oman ja toisen maailmankatsomuksen välillä ja hyväksyy sen. Rehtiys Kykenee luomaan erilaisia ihmissuhteita. Tarttuu rohkeasti ennakkoluuloihin pyrkien niistä eroon. Suhde yhteiskuntaan Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen Syventää ymmärrystään ja kokemustaan pienryhmästä. Saa kokemusta myös pienryhmän johtamisesta. Ymmärtää julkisen päätöksenteon olevan ihmisten välisiä sopimuksia, joihin kaikilla on mahdollisuus ja oikeus vaikuttaa. Kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan itselleen sopivan kokoisen vastuutehtävän. Johonkin kuuluminen, sitoutuminen Tunnistaa yhteisöjä, joihin kuuluu, ja oman paikkansa niissä. Suhde ympäristöön Luontosuhde Ymmärtää luonnon suuruuden. Selviytyy luonnossa myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tiedostaa Vastuu elinympäristöstä Terve ymmärrys luonnon- ja ympäristönsuojelusta. Osaa mukauttaa oman toimintansa suhteessa ympäristöön. 5.5 Partiomenetelmä samoajissa Sitoutuminen partion arvoihin Partiolaisen lupaus, laki, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Niiden kautta partiolainen sitoutuu partion arvoihin. Samoajille partion arvomaailma konkretisoituu vartion toiminnan kautta. Pohtiessaan omia arvojaan syvällisemmin samoaja pystyy sitoutumaan partion arvoihin. Symboliikka Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla liitetään lapset ja nuoret omaan ryhmäänsä, lippukuntaansa sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Symboliikka sisältää merkkejä, värejä, kuvioita, rituaaleja, sanallisia tunnuksia ja kaikkea sitä, mikä tekee partiosta partion näköis- 3

4 4 tä ja tuntuista. Merkin saaminen ja paitaan laittaminen kertoo nuorelle tavoitteen saavuttamisesta ja osoittaa sen muillekin. Samoajavartio voi kehittää omaa symboliikkaansa ryhmälle sopivalla tavalla. Samoajalle symboliikka luo yhteishenkeä, ja aikuisen ohjaamana se on keino tehdä ryhmästä yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Symbolien luomista voidaan käyttää keinona ryhmäytymiseen. Symbolien luominen vartiossa opettaa samoajille neuvottelutaitoja, omien ideoiden esilletuontia ja muiden kuuntelua. Uusia symboleja luotaessa on tärkeää kehittää tarinat niiden taustalle. Pohdittavia asioita ovat esimerkiksi seuraavat: mitä vartion nimi Haukat merkitsee, mihin se liittyy, mitä se kertoo vartiosta, minkälaisen mielikuvan se herättää vartion jäsenissä ja muissa? Samoajaluotsin tehtävänä on valvoa, että symboliikka on mukana samoajaohjelmaa toteutettaessa. Vartionjohtajaa ohjaamalla aikuinen voi pitää huolta siitä, että symboliikassa on huomioitu sekä ryhmän oma että muu partiosymboliikka. On myös muistettava, että symboliikan tulee kytkeä nuoret osaksi kansainvälistä partioliikettä. Nousujohteisuus Nousujohteisuus partiossa tarkoittaa jokaisen kohdalla sopivan haasteellisia aktiviteetteja. Nuori kokee omaksuvansa jotain uutta tai ymmärtää paremmin aikaisemmin opittua ja koettua. Nousujohteisuus voi olla myös vanhan asian uusi tai vaikeampi taso, jonka omaksuminen tuntuu samoajasta hyvältä ja tavoittelemisen arvoiselta. Samoajaohjelma toteutetaan oman vartion tilanteeseen sopivasti. Osaamisen lisääntyessä samoaja kohtaa uusia haasteita ja kokeilee rohkeasti asioita, joita ei ole ennen tehnyt. Aikuista tarvitaan osoittamaan nousujohteisuus, jotta nuori näkisi tai huomaisi uuden omaksumisen tai vanhan tiedon syventämisen tarpeen. Aikuista tarvitaan myös varmistamaan, että samoajavartiossa huomioidaan riittävästi yksilöiden tarpeet samoajavartion mahdollisesta ryhmäpaineesta huolimatta. Vartiojärjestelmä Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Ryhmään kuuluminen ja sen kokeminen on tärkeä osa

5 nuoren kasvua. Samoajalle oma vartio on kaikkein tärkein toiminnan lähtökohta. Oppiakseen ymmärtämään ryhmän rakennetta ja toimintaa samoaja on vartiossaan vuorollaan johtaja ja jäsen. Samalla samoaja oppii, että johtaminen on tehtävä, jossa voi vuorotella ja joka on opittavissa. Samoajavartion vartionjohtaja on nuori johtaja, joka ikävaiheensa mahdollistamalla tavalla johtaa vartiotaan. Vartionjohtaja ei kuitenkaan ole koskaan yksin vastuussa vartiosta, sillä vartionjohtajaa ja kaikkia vartion jäseniä tukee aikuinen luotsi. Tekemällä oppiminen Partiossa opitaan kokemisen ja tekemisen kautta. Käytännön tekeminen opettaa enemmän kuin teorian lukeminen. Tekemällä oppiminen on nuorelle luonnollinen tapa oppia asioita. Partiossa oleminen on ensisijaisesti tekemistä ja harjoittelua. Yhdessä suunniteltuun ohjelmaan sitoudutaan ja samalla kehitetään pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta. Konkreettisten taitojen lisäksi samoaja oppii pohtimaan arvojaan yhdessä tekemällä ja kokemalla. Luotsille tekemällä oppiminen tarkoittaa sitä, että aikuinen antaa nuoren tai vartion tehdä itse. Aikuisen tehtävä on huomaamattomasti ohjata vartion toimintaa oikeaan suuntaan. Samoajaluotsi varmistaa, että kokemuksista opitaan ja vartio oppii käsittelemään onnistumiset ja epäonnistumiset rakentavasti. Luotsin tehtävä on myös ohjata jokaista samoajaa arvioimaan omaa oppimistaan yhdessä ryhmän kanssa. Oppimista voidaan arvioida monin eri tavoin ja usein kannattaakin käyttää monipuolisia arviointimenetelmiä. Monet arviointimenetelmät tuovat osaamista myös näkyväksi niin, että siitä jää jälki, jota voi näyttää muillekin. Arvioinnissa kannattaa keskittyä neljään erilaiseen oppimisalueeseen: 1) Omat kyvyt ja taidot sekä niiden kehittyminen, eli mitä uusia taitoja opittiin partiossa (oppiminen partiossa) 2) Partio käsitteenä, eli mitä opittiin partiosta yleensä (oma rooli, vartio, lpk, piiri, symboliikka, nousujohteisuus jne.) (oppiminen partiosta) 3) Maailmankuva ja asenteet, eli mitä opittiin esimerkiksi kierrätyksestä, palvelemisesta jne. (oppiminen partion avulla) ja 4) Työskentely- ja oppimistaidot, eli miten kannattaa toimia, että oppii parhaiten sekä Sosiaalisuus ja vuorovaikutustaidot (EU:n avaintaidot). Aikuinen tuki Partiossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Samoajaohjelmassa luotsi on tukemassa nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Samoajaluotsin on oltava saatavilla, ja hänen on oltava aidosti ja oma-aloitteisesti kiinnostunut vartion ja samoajien asioista. Aikuisen tulee opetella olemaan läsnä ja saatavilla viemättä nuorilta mahdollisuutta toimia ja opetella esimerkiksi johtajana toimimista. Partiotoiminnassa tulee olla mahdollisuus aikuisen tuella haasteisiin sekä jännittävään ja hallittuun riskinottoon. Tämän on tapahduttava niin, että riittävä turvallisuudentunne säilyy ja aikuinen sitoutuu viemään tilanteet loppuun asti. Aikuisen rooliin kuuluu myös pitkien linjojen ja kokonaisuuksien sekä asioiden keskinäisten suhteiden näkeminen. Näitä asioita ei tule odottaa nuorelta. Samoajavartiolla on oikeus tietää, että aikuisen apua on saatavilla. Luotsin tulee kuitenkin säilyttää samoajien vapaus toimia. Aikuinen harjoittelee näkemään, mikä on olennaista ja mitkä ovat oikeat hetket tukea vartiota. Vartio tarvitsee luotsia peiliksi, olkapääksi, linjatuomariksi ja kannustajaksi. Päivän hyvä työ Partion päämääränä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat toimia epäitsekkäästi paremman huomisen puolesta. Päivän hyvän työn tekeminen näyttää konkreettisesti samoajaikäisille nuorille, että he pystyvät vaikuttamaan toimintaympäristöönsä ja muuttamaan sitä parempaan suuntaan. Päivän hyvä työ johtaa samoajilla myös laajahkoihin, merkityksellisiin palveluprojekteihin. Hyvä, pyyteetön teko ohjaa toisen kunnioittamiseen ja huomioimiseen. Partiossa ryhmissä toimiminen ja hyviin toimiin kannustaminen ohjaa positiiviseksi ja auttamishaluiseksi kansalaiseksi. Samoajalle hyvä työ helpottaa hänelle tärkeiden kaverisuhteiden ylläpitämistä. Vastuun ottaminen tulee luonnolliseksi osaksi omaa toimintaa, kun samoaja toimii esimerkkinä nuoremmille ja huolehtii itsestään. Laajemmat palveluprojektit avartavat käsitystä toisen auttamisesta. Luotsin oma esimerkki ohjaa samoajaa hyvien töiden tekemiseen. Aikuinen auttaa nuoria havaitsemaan, missä hyviä töitä tarvitaan ja kuinka helppo niitä on tehdä. Epäitsekkäällä toiminnalla aikuinen on esimerkkinä samoajavartion jäsenille. Toiminta luonnossa Luonto ja luonnossa toimiminen ovat nuorelle elämyksellisiä ja omatoimisuutta korostavia asioita. Onnistuminen ja selviytyminen luonnossa kasvattaa samoajan itsetuntoa ja käsitystä itsestä. Samoajalle luonnossa toimimisen tulisi olla itsestäänselvyys. Luonnossa liikkuessa, henkilökohtaisten luontokokemusten ja ympäristöprojektien kautta hän oppii tekemään oikeita valintoja elinympäristömme hyväksi. Luonto on itsessään toimintaympäristö, jossa partio-ohjelman monipuolisuus koetaan. Luotsin tehtävä on ohjata nuoria aktiivisesti ulos luontoon. Luotsilla on ajoittain itselläänkin hyviä tilaisuuksia nauttia luonnosta vartionsa seurassa. 5.6 Lupaus ja ihanteet Samoajalupaus Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa samoajan ihanteita ja olla avuksi toisille. Samoajalupauksen antaminen Samoajalupauksen voi antaa joko yksin tai ryhmässä, mutta se on aina henkilökohtainen. Oleellista samoajalupauksen antamisessa samoajan kannalta on ymmärtää, mitä lupaa. Tärkeää on pohtia, mihin lupaus velvoittaa ja mihin se samoajaa sitoo. Samoajalla tulee olla mahdollisuus ennen lupauksen antamista keskustella lupauksesta ja sen sisällöstä aikuisen johtajan, oman luotsin kanssa. Luotsin rooliin kuuluu myös olla läsnä vastaanottamassa lupausta. Lupauksen annettuaan samoaja saa samoajien ikäkausimerkin. Samoaja voi antaa lupauksensa yhdessä vartionsa kanssa esimerkiksi tarpojasta samoajaksi siirtymän päätteeksi. Samoajalupaus voidaan antaa myös samoajavartion tai koko ikäkauden ensimmäisellä yhteisellä retkellä jollakin luonnonkauniilla paikalla. Yksittäinen samoaja voi antaa lupauksen jossakin lippukunnan tilaisuudessa tai vaikkapa vartioillan päätöshetken yhteydessä. Juuri oikea muoto tai tapa lupauksenantoon löytyy joko lippukunnan perinteistä, samoajavartion toiveista tai tilanteen mukaan. Tärkeää samoajan lupauksen antamisessa on, että sille on oma, juhlallinen aika ja paikka sekä rauhallinen tilanne. Samoajalupaus ei ole ulkoläksy, joka käydään äkkiä kertomassa jollekin johtajalle sillä hetkellä, kun sen sattuu juuri muistamaan ulkoa. Tavoitteena lupauksenantamisessa on, että sekä lupaus että tilaisuus, jossa lupaus annetaan, jäävät samoajalle mieleen merkityksellisenä osana ikäkauteen siirtymistä ja siinä kasvamista. Mikäli lippukunnassa on vahvat perinteet sudenpentu- ja partiolupausten antamisessa, voi samoajalupauksen antaa vanhojen lupauksenantoperinteiden mukaisesti. Partiolaisen tunnus Ole valmis. Samoajan ihanteena on kunnioittaa toista ihmistä rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä olla luotettava rakentaa ystävyyttä yli rajojen tuntea vastuunsa ja ja tarttua toimeen Kunnioittaa toista ihmistä Kunnioittaa toista ihmistä tarkoittaa toisten ihmisten tasapuolisen ja tasa-arvoisen kohtelun lisäksi sitä, että samoaja tunnistaa omia ennakkoluulojaan ja pyrkii niistä eroon. Samoaja myös tutustuu rohkeasti uusiin, eri taustoista tuleviin ihmisiin heidän näkemyksiään kunnioittaen. Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä Luonnon rakastaminen ja ympäristön suojeleminen näkyvät samoajaohjelmassa haastavampina luontokokemuksina. Tavoite on, että samo- 5

6 Samoajien puvut ja merkit Pillinaru 6 Pillinaru on ikäkauden tunnusvärin mukainen. Paikkakuntatunnus Maatunnus Lippukunta- tai aluetunnus Piiritunnus Järjestötunnus Lupausmerkit Ikäkausimerkki SAMOAJAT Päätösmerkit SAMOAJAT Ikäkausimerkin saa lupauksenannon yhteydessä. Ikäkausimerkki kiinnitetään oikeaan hihaan. TARPOJAT SEIKKAILIJAT SUDENPENNUT Samoaja kiinnittää tarpoja ikäkauden kaud päätösmerkin partiopaidan vasempaan taskuun. Samoaja-ikäkauden päättyessä hän saa metallisen päätösmerkin, joka kiinnitetään tarpojan päätösmerkin yläpuolelle.

7 ajaikäkainen suuntaa jo vähän vaikeammille vaelluksille ja retkille sekä selviytyy luonnossa poikkeuksellisimmissakin olosuhteissa. Samoaja myös ymmärtää luonnon- ja ympäristönsuojelun merkityksen. Olla luotettava Samoajaikäkauden myötä samoaja saa lippukunnassa uusia vapauksia, kuten omat kolon avaimet ja oikeuden käyttää lippukunnan kalustoa. Samoajan tulee olla lippukunnan silmissä luotettava, jotta hänelle voidaan myöntää näitä vapauksia. Samoajaikäkauden myötä vastuu oman ryhmän toiminnasta siirtyy enemmän samoajille itselleen. Luotettavuus vartiotovereiden kesken on avain laadukkaaseen ja toimivaan yhteistyöhön. Myös luotsin ja samoajavartion välillä on tärkeää olla hyvä luottamus. Näin luotsin ja vartion yhteistyö sujuu helpommin ja luotsi pystyy tukemaan samoajavartiota sen tarvitsemalla tavalla. Rakentaa ystävyyttä yli rajojen Ihanne rakentaa ystävyyttä yli rajojen kuvaa hyvin samoajien partio-ohjelmaa. Samoajaikäkaudessa on tarkoitus matkata omasta lippukunnasta kauemmas tutustumaan niin alueen, piirin kuin koko valtakunnankin muihin samoajiin. Samalla samoaja laajentaa tuttavaverkostoaan ja kehittää ihmissuhdetaitojaan. Kansainvälisten aktiviteettien ja ulkomaanleirien kautta samoaja tutustuu muihin kulttuureihin ja saa partioystäviä ympäri maailmaa. Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen -ihannetta sisäistetään samoajaikäkaudessa parhaiten erilaisissa johtamistehtävissä, joita samoajaikäkaudessa harjoitellaan. Puolen vuoden johtamisharjoittelu sekä eri ikäkausissa tehtävät pienemmät vastuutehtävät ohjaavat samoajaa ottamaan erilaisia partiopestejä vastaan ja huolehtimaan niistä. Tärkeää on muistaa, että samoajaikäinen vasta harjoittelee vastuunkantoa ja on partiossa osallistujana, ei pelkästään toteuttajana. Kohdatessaan toimintaa vaativan tilanteen, esimerkiksi liikenneonnettomuuden, samoaja tuntee vastuunsa ja osaa tarttua toimeen. 5.7 Samoajaikäkauden symboliikka Samoajaikäinen on jo rohkaistunut tutustumaan maailmaan kolon ulkopuolella. Samoaja liikkuu ympäristöstään kiinnostuneena, tunnustellen eri maisemia ja maastoja. Samoajaohjelma johdattaa samoajan tutustumaan kolmen vuoden aikana uusiin ihmisiin, tapoihin, tapahtumiin ja taitoihin. Tunnusomaista samoajavartiolle ovat omannäköiset asusteet, esineet ja perinteet, joiden avulla erotutaan joukosta ja vahvistetaan oman vartion yhteishenkeä. Omatekoisen symboliikan avulla samoajat voivat osoittaa muille, keitä he ovat ja mistä he tulevat. Samoajat saavat lupauksenannon yhteydessä kankaisen ikäkausimerkin oikeaan hihaansa. Ikäkauden päätösmerkki on metallinen liljaleijona, jossa yhdistyvät partioperinteet ja suomalaisuus. Tehtyään kolmen vuoden aikana pakolliset taskut ja vähintään yhden aktiviteetin jokaisesta muusta taskusta, samoaja saa oikeuden käyttää ikäkauden päätösmerkkiä. Päätösmerkki sijoitetaan ylimmäksi merkiksi partiopaidan vasempaan taskuun. Suoritettuaan ryhmänohjaajakoulutuksen samoaja saa lisäksi oikeuden kantaa partiopaitansa oikeassa taskussa metallista ROK-merkkiä. Samoajan väri on metsänvihreä. Metsänvihreä kuvaa samoajien kykyä toimia sopusoinnussa ympäristön kanssa. Vihreä on myös nuoruuden ja kasvun väri. Väri näkyy esimerkiksi pillinarussa sekä samoajille tarkoitetuissa materiaaleissa. Samoajien kolmivuotisen ohjelman aikana on tärkeää pysähtyä kerran vuodessa evästauolle, jolloin koko vartio yhdessä tarkastelee mennyttä toimintavuotta ja tekee suunnitelmia tulevalle vuodelle. Evästauolla arvioidaan valittua reittiä ja pohditaan, minne jatketaan. Samalla annetaan kannustavaa palautetta vartion jäsenille, jotta jaksetaan taas hyvillä mielin nostaa samoajan reppu selkään ja lähteä rohkeasti matkaan. 5.8 Samoajaikäkauden ryhmä, toimijat ja johtaminen Samoajavartio Samoajat toimivat erillisryhmissä, eli tytöt ja pojat kokoontuvat omissa vartioissaan. Hyvin toimivan pienryhmän koko on 4-8 henkeä. Mikäli ikäkauden henkilömäärä lippukunnassa on liian pieni samoajavartion kokoamiseksi, voidaan vartio muodostaa myös eri-ikäisistä samoajista tai kahden tai useamman lippukunnan keskuudesta. Samoajavartiot kokoontuvat sovitusti omiin kokouksiinsa. Kokouksia voi olla kerran viikossa, kahdessa viikossa tai kuukaudessa. Sopiva rytmi riippuu samoajista itsestään ja heidän muista pesteistään lippukunnassa. Kokouksia kannattaa pitää mahdollisimman paljon kolon ulkopuolella, jotta toiminta on mielekästä ja vaihtelevaa. Lisäksi samoajat kokoontuvat muutaman kerran toimintakaudessa ikäkausitapaamiseen, jossa ovat koolla lippukunnan tai muutaman lähilippukunnan kaikki samoajavartiot. Ikäkausitapaaminen voi olla kokous, retki tai leiri. Samoajat harjoittelevat johtamistaitojaan osana samoajaohjelmaa toimien joko vertaisjohtajina omassa vartiossaan tai tarpojavartionjohtajina. Ei ole kuitenkaan suositeltavaa, että sama samoaja toimii samanaikaisesti useammassa tehtävässä. Johtajina toimivien tulee saada osallistua oman samoajavartionsa toimintaan. Siksi on tärkeää suunnitella samoajavartion toiminta sellaiseksi, että kaikkien jäsenten on mahdollista olla mukana. Samoajavartion tukena on aikuinen luotsi. Samoajaluotsin tehtävä on ohjata vartionjohtajaa tehtävässään ja auttaa vartiota toteuttamaan toimintaa. Osa samoajien aktiviteeteista on sellaisia, joissa tarvitaan aikuisen asiantuntemusta ja elämänkokemusta, jotta aktiviteetit toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Vartionjohtaja samoajaohjelmassa Samoajat vuorottelevat omassa vartiossaan vertaisjohtajina. Vertaisjohtajalla tarkoitetaan johtajaa, joka kuuluu johdettaviensa kanssa samaan ikäkauteen. Vartionjohtaja vastaa vartion viikkotoiminnasta. Hän johtaa samoajavartiota vähintään puoli vuotta. Vartiolla ja vartionjohtajalla on tukenaan aikuinen johtaja, luotsi, jolla on lopullinen vastuu vartion toiminnasta kokonaisuutena. Vartionjohtajan tehtävänä on vartion toiminnan suunnittelu luotsin avustuksella vartion kokouksien ja retkien toteuttamisen organisointi kouluttautuminen tehtävään sitoutuminen tehtävään sovituksi ajaksi toiminnan turvallisuudesta vastaaminen luotsin tuella toimiminen esimerkkinä, kaverina ja luotettuna vartiolle innostaa vartiotaan osallistumaan retkille, leireille ja muihin partiotapahtumiin ja osallistua niihin myös itse varata riittävästi aikaa vartionjohtajan tehtävän hoitamiseen tavata luotsia säännöllisesti raportoida vartion toiminnasta lippukunnan käytäntöjen mukaisesti, esim. vuosiseloste, toimintakertomus, retkiraportti Tavoitteena on, että samoaja kasvaa vartionjohtajan tehtävässä johtajana ja saa kokemusta ryhmän johtamisesta. Lippukunnan tulee tarjota toiminnalle resurssit, kuten koulutusta, tilat, materiaalit, kalusto ja rahaa. Vartionjohtajan tarvittavat tiedot ja taidot Vartionjohtajalla tulee olla perustiedot ja -taidot tehtävän vastaanottaessaan. Perustiedot hän saa kaikille samoajille pakollisesta ryhmänohjaajakoulutuksesta. Osan tiedoista ja taidoista voi oppia tai niitä voi syventää johtajakauden aikana käytännön kokemuksen ja koulutuksen kautta. Kaikenlainen taitokoulutus tukee vartionjohtajan tehtävässä onnistumista. Vartionjohtajaa tukee samoajaikäkauden luotsi. 7

8 8 Vartionjohtajan tulee tuntea partiomenetelmä ja samoajan ihanteet tuntea samoajaohjelma tuntea lippukunnan organisaatio ja toimintakulttuuri osata suunnitella vartion toimintaa osata vetää partiokokous osata järjestää turvallinen retki ja tuntea SP:n turvallisuusohjeet tietää, mistä ja keneltä saa apua tehtävässään. Vartionjohtajan saama tuki Vartionjohtaja saa tukea omalta luotsiltaan. Samoajaluotsin tehtävänä on tukea vartionjohtajan kasvua johtajana, ohjata häntä tehtävässään tukemalla, rohkaisemalla, patistamalla ja palautetta antamalla. Luotsin tulee myös auttaa vartionjohtajaa toiminnan suunnittelussa, vaikeiden asioiden käsittelyssä ja vaativimpien ja tavallisuudesta poikkeavien aktiviteettien toteuttamisessa. Luotsin kanssa arvioidaan vartionjohtajuuden toteutumista ja voidaan asettaa uusia tavoitteita toiminnalle. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi evästaukojen yhteydessä. Luotsin tehtävänä on varmistaa, että samoaja saa tukea myös muissa kuin samoajavartionjohtajan tehtävissä. Vartionjohtajan valinnasta Vartio valitsee luotsin tuella keskuudestaan vertaisjohtajan eli samoajavartionjohtajan, joka sitoutuu tehtäväänsä vähintään puoleksi vuodeksi. Samoajaohjelman alkaessa luotsi vastaa vartion toiminnasta, kunnes ensimmäinen vartionjohtaja on valittu. Vartionjohtaja voidaan valita vartiosta jo ennen kuin ryhmänohjaajakoulutus on suoritettu. Tällöin vartionjohtaja voi tarvita enemmän ohjausta tehtävässään. Luotsi on kuitenkin vartionjohtajan tukena koko johtamistehtävän ajan, vain tarvittavan tuen määrä saattaa vaihdella. Aloittavan vartionjohtajan ohjaaminen Luotsi voi tukea tehtävässään aloittavaa vartionjohtajaa esimerkiksi seuraavasti: Luotsi näyttää esimerkillään, miten samoajavartion kokous johdetaan parin kokouksen verran. Aloittava vartionjohtaja ja luotsi keskustelevat yhdessä kokouksen jälkeen, miten valmistelu, kokous jne. toteutettiin. Vj ja luotsi vaihtavat ajatuksia opituista asioista. Valittu vartionjohtaja valmistelee ensimmäiset itse johtamansa kokoukset yhdessä luotsin kanssa. Luotsi antaa kannustavaa ja rakentavaa palautetta valmisteluvaiheessa ja kokouksen jälkeen. Muutaman kokouksen jälkeen vartionjohtaja voi vielä käydä luotsin kanssa läpi, miten hän on suunnitellut kokouksen. Kokouksen jälkeen vartionjohtaja keskustelee luotsin kanssa, miten kokoukset onnistuivat. 5.9 Luotsin rooli samoajaikäkaudessa Luotsin rooli ja tehtävä Samoajaa ja samoajavartiota tukee samoajaluotsi. Hän on yli 22-vuotias aikuinen, joka tuntee lippukunnan nuoret. Luotsi vastaa siitä, että ryhmän toiminta on ikäkauden kasvatustavoitteiden mukaista partiotoimintaa. Ensisijainen tehtävä on ohjata nuoren kasvua partion kasvatustavoitteiden mukaisesti. Samoajat tarvitsevat luotsia erityisesti vastaanottamaan kehitykseensä kuuluvan kapinan ja mahdollistamaan heille mielekästä tekemistä partiossa. Luotsin tulee olla sopivasti läsnä ja osata kuunnella nuoria. Hän on samoajavartiolleen vuoroin valmentaja, haastaja, olkapää, linjatuomari ja kannustaja. Toiminnan järjestämisestä vastaa vartionjohtaja(t) ja luotsin tuleekin antaa nuorille tilaa toteuttaa omia suunnitelmiaan. Luotsin tehtävänä on myös haastaa samoajavartiota toimimaan uusilla ja erilaisilla tavoilla. Samoajaikäiset valitsevat helposti tutun ja turvallisen tavan toimia. Luotsin tehtävänä on rohkaista heitä haastamaan itseään partio-ohjelman sisällä esimerkiksi antamalla vinkkejä aktiviteettien uudenlaisiin toteutustapoihin. Luotsi osallistuu vartion toimintaan tarvittaessa, mutta hän ei johda samoajavartiota. Tarvittavan tuen määrä riippuu samoajavartiosta ja sen johtajasta. Luotsin pitää tuntea johtamansa ryhmä ja sen jäsenet. Hän ohjaa vartiota ja tukee vartionjohtajaa pestissään. Luotsi voi toimia vartionjohtajalle idea- ja resurssipankkina sekä tukea hyvin konkreettisesti vartion toimintaa. Luotsin on oltava vahvasti läsnä, jotta hän voi olla avuksi silloin, kun kaikki ei menekään ihan suunnitelmien mukaan. Luotsi on vastuussa vartion toiminnasta, vaikkei hän osallistukaan säännöllisesti viikkotoimintaan. Luotsin tehtävänä on suunnitella vartion toimintaa pitkäjänteisesti. Luotsin toimii samoajavartion ja lippukunnan sekä alueen välisenä linkkinä ja yhteyshenkilönä. Samoajaluotsin vastuulla on ryhmänohjaajakoulutuksen (ROK) järjestäminen sekä auttaa ikäkausien välisessä yhteistyössä esimerkiksi johtamisharjoitteluun liittyen. Jos lippukunnassa

9 toimii useampi samoajaryhmä, kannattaa eri ryhmien luotsien tavata säännöllisesti esimerkiksi yhteisen toiminnan suunnittelemiseksi tai mahdollisten ongelmien ratkomiseksi. Luotsin tehtävänä on auttaa samoajia järjestämään yhteistä ohjelmaa muiden lippukuntien samoajien kanssa. Luotsi toimii myös yhdyshenkilönä vartion jäsenten vanhempien ja lippukunnan välillä. On muistettava, että samoajaikäinen partiolainen tarvitsee vielä kotijoukkojen tukea. Luotsin tehtävänä on olla samoajan kotiin yhteydessä ja kertoa siitä toiminnasta ja tehtävästä, johon samoaja on sitoutunut. Luotsin pestin tavoitteena on tarjota samoajille monipuolista ja turvallista toimintaa toteuttaen ikäkauden kasvatustavoitteiden mukaista samoajaohjelmaa. Lisäksi pestin tavoitteena on mahdollistaa vartionjohtajan kehittyminen johtajuudessa hänen ikä- ja kehitystasoonsa nähden sopivasti. Luotsin velvollisuutena on huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta ikäkaudessa partiomenetelmän keinoin. Luotsi toimii positiivisena aikuisen mallina nuorelle. Sama johtaja voi resurssiensa mukaan toimia luotsina useammassa samoajaryhmässä tai vastata myös koko samoajaikäkauden toiminnasta. Pienessä lippukunnassa sama johtaja voi toimia luotsina esimerkiksi sekä tarpojille että samoajille. Luotsi voi saada vertaistukea tehtäväänsä alueen tai piirin muilta samoajaluotseilta oman lippukuntansa luotsien lisäksi. Luotsin tehtävänä on vastata vartion toiminnasta, mutta ei johtaa vartiota suunnitella vartion toimintaa yhdessä vartion kanssa osallistua vartion toimintaan tarvittaessa, mutta ei aina tukea vartionjohtajaa, auttaa vaikeampien aktiviteettien toteuttamisessa toimia ideapankkina haastaa samoajavartiota toiminnallisiin ohjelman toteutusmenetelmiin tuntea partio-ohjelma ja partiomenetelmä huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta ikäkaudessa toimia yhteistyössä muiden lippukunnan ja alueen samoajaluotsien kanssa toimia yhteistyössä tarpojaluotsin tai seikkailijajoukkueen aikuisen sammon kanssa (johtamisharjoittelu) ylläpitää yhteyttä samoajien koteihin. Tarkempaa tietoa luotsin tehtävästä löytyy jokaisen aktiviteetin yhteydestä. Edellytykset luotsin pestiin Ajallisesti pesti vaatii kahdenkeskisiä tapaamisia vartionjohtajan kanssa 1 2 kertaa kuukaudessa tilanteen mukaan. Uuden vartionjohtajan aloittaessa toimintaansa on varauduttava tiiviimpään yhteydenpitoon. Luotsi osallistuu samoajavartion retkille tai kokouksiin silloin, kun esimerkiksi ohjelman toteuttaminen vaatii aikuisen taitotietoa tai samoajat tarvitsevat enemmän aikuisen tukea. Joku samoajavartio saattaa tarvita luotsin jatkuvampaa läsnäoloa kokouksissa. Luotsin tulee tuntea partio-ohjelma sekä partiomenetelmä ja sen soveltaminen ikäkaudessa. Hänellä tulee olla kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Pestissä tärkeitä asioita ovat elämänkokemus ja sosiaaliset taidot. Luotsina voi toimia aikuisena partioon tullut johtaja, mutta pesti vaatii kokonaisvaltaista käsitystä partiotoiminnasta. Ihanteellisessa tilanteessa luotsin pesti kestää koko vartion toiminnan ajan. Jos luotsi vaihtuu vartion toiminnan aikana, on vaihdos toteutettava niin, että edellinen luotsi lopettaa vasta, kun seuraava on aloittanut pestissään ja tullut vartiolle tutuksi. Vartionjohtaja ja luotsi eivät voi vaihtua yhtä aikaa. Luotsin luopuessa pestistään hänen tulee perehdyttää ja tukea seuraavaa luotsin tehtävässä toimivaa aikuista. Samoajaluotsin koulutus Samoajaluotsin koulutus on Luotsikoulutus, jota järjestää partiopiirit. Koulutus on suunniteltu tukemaan erityisesti pestissä aloittelevia luotseja, mutta se tarjoaa tukea myös pidempään pestissä toimineille. Luotsikoulutus on jatkokoulutusta, jonka pohjavaatimuksena on partiojohtajan peruskoulutus. Luotsin pestin sisällön vuoksi koulutusta suositellaan yli 22-vuotiaille. Koulutuksen käynyt luotsi osaa tukea ja ohjata nuoria, järjestää samoajaohjelmaa sekä tuntee luotsin vastuun partiokasvatuksen toteuttajana ja nuorten kasvun tukena. Koulutettu luotsi osaa järjestää ryhmänohjaajakoulutuksen (ROK) ja tehdä yhteistyötä muiden luotsien kanssa. Koulutuksen järjestämistavat vaihtelevat, mutta yleisin tapa on yhden päivän kestävä koulutus, johon voi liittyä ennakko- tai jälkitehtäviä. Tarkemmat tiedot saat omasta partiopiiristäsi. Ikäkausivastaava, vastaava luotsi Kun luotseja on useita, he valitsevat keskuudestaan vastaavan luotsin eli ikäkausivastaavan. Lippukunnan koosta riippuen ikäkausivastaavia voi olla joka ikäkaudella omansa, tai yhdellä ikäkausivastaavalla voi olla vastuullaan useampia ikäkausia. Siinä missä luotsit ovat nuoria varten, ovat ikäkausivastaavat muita luotseja ja lippukuntaa varten. Ikäkausivastaavalla on kokonaisnäkemys ikäkauden/ikäkausien tilanteesta ja siitä, mihin toimintaa ollaan kehittämässä. Hänen tehtävänään on toimia tiedonvälittäjänä luotsien ja ikäkausijohtajien välillä sekä lippukunnan hallituksen ja ikäkausitoimintaa järjestävien aikuisten välillä. Ikäkausivastaavan koulutus Ikäkausivastaavan koulutus on tarkoitettu ikäkausivastaavan tehtävissä aloittaville ja toimiville sekä partio-ohjelmasta kiinnostuneille. Se on jatkokoulutusta, minkä pohjavaatimuksena on partiojohtajan peruskoulutus. Suositeltavia pohjakoulutuksia ovat myös akelan, sammon tai luotsin koulutus. Koulutus on suunniteltu yli 22-vuotiaille. Koulutuksessa käsitellään laadukkaan partio-ohjelman toteuttamista ja soveltamista lippukunnassa sekä ryhmien johtajien tukemista. Koulutuksen käynyt ikäkausivastaava osaa suunnitella sekä yksittäisen ikäkauden että ikäkausien välistä toimintaa ja alueellista yhteistyötä, tukea aikuisia pesteissään sekä suunnitella johtajaresursseja pitkällä aikavälillä Partio-ohjelma samoajissa Ohjelman rakenne Samoajaohjelma kestää kolme vuotta. Se koostuu taskuista ja näiden sisällä olevista aktiviteeteista. Aktiviteeteista osa on pakollisia ja osa vapaavalintaisia. Aktiviteettien pituudet vaihtelevat alle tunnin mittaisista nopeista tuokioista jopa puolen vuoden tai vuoden mittaisiin hankkeisiin tai projekteihin. Kolmen samoajavuoden rakenne: 1. samoajavuosi Siirtymä tarpojista samoajaksi Tervetuloa samoajaksi-tasku Ryhmänohjaajakoulutus-tasku ja siihen kuuluva johtamisharjoittelu Mahdollisuuksien mukaan Samoajatapahtuma- ja/tai Partiotaitokilpailut-tasku Mahdollisuuksien mukaan aktiviteetteja muista taskuista Vuosi päättyy evästaukoon 2. samoajavuosi Vähintään 1 vapaavalintainen aktiviteetti jokaisesta 15 taskusta Samoajatapahtuma- ja/tai Partiotaitokilpailut-tasku Vuosi päättyy evästaukoon 3. samoajavuosi Vähintään 1 vapaavalintainen aktiviteetti jokaisesta 15 taskusta Samoajatapahtuma- ja/tai Partiotaitokilpailut-tasku Vuosi päättyy evästaukoon ja siirtymään samoajasta vaeltajaksi tai samoajaikäkauden päätösretkeen (jos varsinainen siirtymä tehdään vasta vaeltajissa) Samoajaikäkausi alkaa siirtymästä tarpojista samoajiin. Tehtyään Tervetuloa samoajaksi -taskun ja annettuaan samoajalupauksen samoaja saa hihaansa ikäkauden tunnusmerkin. Samoajaohjelman päätösmerkki on liljaleijona. Saadakseen päätösmerkin, samoajan on pitänyt tehdä kaikki 5 pakollista taskua (meripartiolaisilla myös Försti) sekä jokaisesta 15:sta 9

10 10 muusta taskusta vähintään yhden aktiviteetin kustakin.samoajaikäkausi päättyy siirtymään samoajista vaeltajiin. Kun toimintavuosi vaihtuu toiseen, samoajavartio pitää evästauon. Evästauolla arvioidaan mennyttä toimintavuotta ja ideoidaan seuraavaa. Evästauko on tärkeä osa suunnittelun ja ajanhallinnan oppimista, jota samoajat harjoittelevat ohjelmassaan. Evästauon aikana on myös tarkoitus arvioida opittuja asioita. Luotsin tehtävänä on tehdä samoajille näkyväksi, mitä taitoja ja asioita he ovat partiossa oppineet. Samoajaryhmän omien kokoontumisten ja retkien lisäksi lippukunta tai alue voi järjestää samoajille omia leiriä ja retkiä. Piiri järjestää vuosittain samoajien piiritapahtuman sekä partiotaitokilpailut. Valtakunnallinen samoajatapahtuma järjestetään joka kolmas vuosi. Lisäksi samoajat voivat osallistua valtakunnallisille suurleireille ja valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin Aktiviteetit Pakolliset taskut Pakollisia taskuja eli aktiviteettikokonaisuuksia on viisi: Tervetuloa samoajaksi Ryhmänohjaajakoulutus Samoajatapahtuma Partiotaitokilpailut Siirtymät ja evästauot Försti (meripartiolaisille) Näistä taskuista tehdään kaikki aktiviteetit. Tervetuloa samoajaksi- ja Ryhmänohjaajakoulutus-taskut tehdään ensimmäisenä samoajavuonna. Samoajatapahtuma- ja Partiotaitokilpailut-taskut voidaan tehdä minä tahansa samoajavuonna tai jopa useampaan kertaan samoajaikäkauden aikana. Siirtymät ja evästauot -tasku jakaantuu kolmelle samoajavuodelle. Samoajaikäisille meripartiolaisille on oma pakollinen tasku, jonka nimi on Försti. Teemataskut Teemataskuja samoajaohjelmassa on 15. Jokainen tasku sisältää useita aktiviteetteja. Samoajat tekevät vuoden aikana jokaisesta taskusta vähintään yhden aktiviteetin. Kunkin vuoden aikana tehdään siis vähintään 15 valinnaista aktiviteettia, joissa tehtävien pituudet vaihtelevat alle tunnin mittaisista nopeista tuokioista jopa puolen vuoden tai vuoden mittaisiin hankkeisiin tai projekteihin. Aktiviteetin valinnan samoajat tekevät itse, mutta luotsin on hyvä olla ohjaamassa samoajien valintoja. Teemataskuja ovat: Arki hallussa Isona pienemmälle Laatua elämään Lähdetään retkelle Maailmankatsomus Meidän juttu Meidän luontomme Minä itse Minä ja muut Osana yhteiskuntaa Samoaja kouluttautuu Tehdään leiri Tekoja pallomme hyväksi Toimin lippukunnassa Vaeltamaan Ensimmäisenä vuonna aktiviteetteja voidaan tehdä vähemmän, sillä Tervetuloa samoajaksi ja Ryhmänohjaajakoulutus -taskut vievät paljon aikaa. Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki. Vartio voi valita toteutusvinkeistä itselleen mieluisimmat. Luotsin tehtävänä on varmistaa, että aktiviteetin ja taskun tavoitteet tulevat kolmen vuoden aikana täytetyiksi. Lisäksi luotsi huolehtii siitä, että samoajien toiminta on mielekästä ja partiomaista. Aktiviteetit tulee toteuttaa partiomenetelmän keinoin Siirtymät Tarpojasta samoajaksi Siirtymistä tarpojasta samoajaksi kutsutaan pystytys -nimellä. Pystytys on samoajakaste, jonka päätarkoitus on jättää taakse vanha ikäkausi ja liittyä olemassa olevaan samoajavartioon, jatkaa yhdessä vanhan tarpojavartion kanssa samoajiksi tai perustaa kokonaan uusi vartio. Samoaja tiedostaa siirtymän avulla kuuluvansa uuteen ikäkauteen ja innostuu siitä. Pystytys on hyvä järjestää heti ensimmäisellä samoajaretkellä tai jo tarpojaikäkauden viimeisellä retkellä. Jotkut lippukunnat voivat pitää uusia samoajia jännityksessä ja järjestää pystytyksen vasta myöhäissyksyn ensipakkasilla. Siirtymän voi toteuttaa monella eri tavalla. Kukin lippukunta voi luoda omat perinteensä. Pystytykseen kannattaa yhdistää erilaisia ryhmäyttäviä aktiviteetteja. Lisätietoa ja vinkkejä siirtymän järjestämiseen löytyy Siirtymät ja evästauot -taskusta. Jos uudet samoajat siirtyvät osaksi olemassa olevaa samoajavartiota, luotsi voi käyttää apuna samoajavartion johtajaa ideoinnissa ja järjestelyissä. Jos uudet samoajat liitetään samoajien putkivartioon, kannattaa siirtymä järjestää siten, että myös vanhemmat samoajat ovat paikalla ja osallistuvat ainakin osittain siirtymään. Näin putkivartio pääsee ryhmäytymään heti alusta alkaen. Jos samoajat toimivat enemmän omissa ryhmissään eivätkä putkivartiona, voi vanhempien samoajaryhmien samoajia pyytää järjestämään siirtymäriitti yhdessä luotsin kanssa. Samoajasta vaeltajaksi Kun samoajaohjelma päättyy, on samoajavartion hyvä järjestää oma päätösretki, jossa muistellaan parhaita kokemuksia. Päätösretki voi olla myös samoajien ohjelman huipennus, mieleenpainuva reissu tai projekti. Ennen siirtymistä vaeltajiin on jo hyvä puhua yhdessä luotsin kanssa tulevasta ikäkaudesta ja sen luonteesta. Etenkin vaeltajaohjelman aloitukseen liittyvästä tervetuloa-tilaisuudesta on hyvä mainita. Myös Suomi-projektin alustava suunnittelu kannattaa aloittaa jo samoajaikäkauden puolella. Vaeltajavartion luotsin on sopivaa käydä tervehtimässä samoajia lyhyesti, vaikkapa päätösretken aikana. Vaeltajaluotsi ja samoajaluotsi vastaavat siirtymän järjestelyistä ja toteutuksesta. Vinkkejä siirtymän toteuttamiseen löytyy samoajien Siirtymät ja evästauot -taskusta tai vaeltajien ohjelmasta. Samoaja-vaeltaja -siirtymässä vanhemmat vaeltajat voivat olla mukana järjestämässä siirtymää yhdessä luotsin kanssa tai he voivat osallistua siirtymään, jolloin eri-ikäiset vaeltajat ryhmäytyvät ehkä helpommin yhdeksi vaeltajaikäkaudeksi. Siirtymän merkitys Siirtymän konkreettinen tavoite on tarjota luonteva tapa siirtyä edellisestä ikäkaudesta seuraavaan. Siirtymävaiheessa moni asia muuttuu nuoren partiolaisen harrastuksessa: jokaisella ikäkaudella on omat ikäkausikohtaiset kasvatus-

11 tavoitteensa, joten ohjelman luonne muuttuu hieman huomioiden nuoren kasvun ohjelman rakenne muuttuu vartion rakenne muuttuu oman vartion johtaja on vertaisjohtaja vastuunottoa, johtamista ja toisista huolehtimista harjoitellaan johtamisharjoituksissa Evästauko Evästauko on jokaisen toimintavuoden lopussa tapahtuva arviointihetki, jossa samoajavartio pysähtyy yhdessä luotsin kanssa pohtimaan kulunutta vuotta ja suunnittelemaan tulevaa. Evästauolla on tilaisuus arvioida ja oppia, mikä meni hyvin ja missä on kehitettävää. Evästauko toteutetaan rennossa ilmapiirissä ja hyvällä meiningillä. Evästauko pidetään sekä ensimmäisen, toisen että kolmannen samoajavuoden jälkeen. Halutessaan evästaukoja voi pitää myös puolivuosittain. Kolmannen samoajavuoden päätteeksi pidettävällä evästauolla katsotaan taaksepäin ja arvioidaan koko samoajaikäkautta sekä valmistaudutaan tulevaan vaeltajaikäkauteen. Lisätietoa ja vinkkejä evästauon järjestämiseksi löydät Siirtymät- ja evästauot -taskusta Paussit Myös samoajaohjelmaan kuuluvat tarpojaohjelmasta tutut paussit. Paussi on toiminnallinen harjoitus, jossa samoaja pysäytetään elämään liittyvien asioiden äärelle. Sen tarkoituksena on antaa samoajalle eväitä kohti aikuisuutta. Kaikkia kasvatustavoitteita ei voida saavuttaa aktiviteettien avulla. Siksi ohjelmaan on lisätty aktiviteetin omaisia enemmän henkisiä harjoitteita, pausseja, joita tehdään säännöllisesti. Paussi voi tukea kokoontumisessa käsiteltyä aihetta tai olla itsenäinen harjoitus. Pausseja ei välttämättä pidetä jokaisessa samoajakokouksessa. Paussien aihealueita on seuraavat: Hengelliset Itsetunto - minä ja muut - erilaisuus - ennakkoluulot Kaverit ja kiusaaminen Luonto ja ympäristö Päihteet Seksi ja seurustelu Omat tunteet Tutustuminen - ryhmäytyminen - luottamus - yhteistoiminta Vuorovaikutustaidot - kuunteleminen ja oma mielipide Yksinäisyys ja pelot Partion arvot ja omat arvot - arvovalinnat Yhteiskunta Muut Retket Retket kuuluvat olennaisena osana samoajaohjelmaan. Niitä tehdään, jotta samoajat saavat aikaa toimia oman ikäkautensa partiolaisten kanssa. Retket parantavat usein ryhmähenkeä ja myös useat aktiviteetit on helpointa toteuttaa retkiolosuhteissa. Retket voidaan järjestää oman samoajavartion kesken, useamman samoajaryhmän kanssa tai alueellisesti. Samoajat suunnittelevat ja järjestävät retken yhdessä luotsin kanssa. Luotsin tehtävänä on kannustaa samoajia retkeilemään sekä auttaa heitä retkeen liittyvissä käytännön järjestelyissä Samoajien ohjelmatapahtumat Piiritapahtumat Piiri järjestää vuosittain samoajille suunnatun tapahtuman. Se voi olla päivätapahtuma, viikonloppuretki tai leiri. Piirin samoajatapahtumien tärkein merkitys on laajentaa samoajien näkökulmaa lippukunnan ulkopuolelle ja antaa mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Piirin tapahtumissa samoajille voidaan tarjota sellaista ohjelmaa, joka on lippukunnassa haastavaa toteuttaa. Samoajien pakollisiin taskuihin kuuluu osallistuminen samoajatapahtumaan. Näin varmistetaan kaikille kokemus oman piirin tarjoamasta samoajatoiminnasta. Partiotaitokilpailut Piiri järjestää vuosittain vähintään yhden partiotaitokilpailun. Pt-kisa voi olla päiväkisa tai kestää yön yli. Lisäksi keskusjärjestö järjestää vuosittain syys- ja talvikilpailut. Partiotaitokisoissa samoajat pääsevät toimimaan vartiona, testaamaan partiossa oppimiaan taitoja sekä tutustumaan toimintaan lippukunnan ulkopuolella. Osallistuminen pt-kisoihin kuuluu samoajien pakollisiin taskuihin. Näin varmistetaan kaikille kokemus kilpailutoiminnasta. Explo Valtakunnallinen samoajatapahtuma Explo järjestetään joka kolmas vuosi. Tapahtumassa samoajilla on tilaisuus vahvistaa oman vartionsa yhteishenkeä ja samalla luoda uusia ystävyyssuhteita eri puolille maata. Lippukuntaleirit Samoajat ovat merkittävässä osassa lippukuntaleirien suunnittelussa ja toteutuksessa. Samoajien taskuista löytyy useita aktiviteetteja, joihin lippukunnan kesä- ja talvileirit sopivat mainiosti. Samoajat voivat osallistua leirin toteutukseen esimerkiksi rakentamalla leiriä, suunnittelemalla osan leiriohjelmasta tai vastaamalla muonituksesta tai muusta leirin osaalueesta. Lippukuntaleireillä samoaja saa vastuuta ja oppii tarttumaan toimeen. Samoaja oppii organisoimaan ja saa käyttää luovuuttaan. Lippukuntaleireillä tulee olla myös omaa ohjelmaa samoajille. Vaikka samoajat ovat usein pesteissä, voi omaa ohjelmaa olla esimerkiksi iltaisin nuorempien partiolaisten mentyä nukkumaan. Suuremmat leirit Partiopiirit järjestävät omia piirin leirejä toimintakalenteriensa mukaisesti. Leirille osallistuminen on osa samoajan ohjelmaa ja siihen voi kuulua myös leirin järjestelytehtäviä. Leirien ohjelma on usein järjestetty niin, että samoajat osallistuvat osan ajasta oman ikäkautensa aktiviteetteihin ja ovat osan ajasta pestissä esimerkiksi muonituksessa tai nuorempien ikäkausien ohjelmassa. Finnjamboree eli keskusjärjestön suurleiri järjestetään joka kuudes vuosi. Tästä johtuen jokaisella partiolaisella ei ole mahdollisuutta osallistua finnjamboreelle samoajana. Leirillä samoaja saa kokemuksen isompaan organisaatioon kuulumisesta ja suurleirillä mukana olemisesta. Piirileirien tapaan finnjamboreelle osallistuminen on osa samoajan ohjelmaa ja siihen voi kuulua myös leirin järjestelytehtäviä. Leirillä voi tavata muita partiolaisia eri puolilta Suomea ja maailmaa. Kansainvälisiä leirejä ovat neljän vuoden välein järjestettävät maailmanlaajuiset jamboreet sekä eri maiden järjestämät omat leirit. Jokaisella leirillä on omat ikärajansa leiriläisille ja palveluleiriläisille. Leireistä saa tietoa mm. Partio-lehdestä ja partiojärjestöjen sivuilta. Keskusjärjestö järjestää vuosittain matkan jollekin kansainväliselle leirille. JOTA ja JOTI JOTA (Jamboree On The Air) ja JOTI (Jamboree On The Internet) järjestetään vuosittain lokakuun kolmantena viikonloppuna. Tällöin partiolaiset ympäri maailmaa kokoontuvat radioiden ja Internetin välityksellä vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan muiden maiden partiolaisiin. Tapahtumiin osallistumisesta voi saada tapahtumamerkin. JOTA ja JOTI voidaan järjestää osana lippukuntaretkeä tai samoajavartion retkeä, jos paikalle saadaan asianmukaiset varusteet. Samoajat voivat käyttää radiota tai tietokonetta omista kodeistaan käsin, mutta yhdessä on aina mukavampaa. JOTA:n osallistuminen vaatii radioamatöörien apua, sillä radiotaajuuksien käyttö on Suomessa säänneltyä. Suomen Radioamatööriliitto SRAL auttaa mielellään! Tapahtumiin kuuluu lisäksi useita erilaisia partioaktiviteetteja, joissa hyödynnetään yhteyksiä. Aktiviteetteja tarjotaan muun muassa WOSM:n virallisilla sivuilla Monet lippukunnat ja piirit järjestävät JOTA ja JOTI -tapahtumia, joihin voi mennä tutustumaan toimintaan. JOTT Jamboree On The Trail Jamboree On The Trail, Jamboree poluilla, on JOTAn ja JOTIn tapaan maailmanlaajuinen, vuosittain järjestettävä partiotapahtuma. Sen tarkoitus on saada partiolaisia metsiin, poluille ja teille kansainvälisessä 11

12 12 hengessä. Tapahtumaan voidaan osallistua monin eri tavoin, ja jokainen osallistuva ryhmä saa itse valita tapansa. Kaikki vaeltavat kuitenkin samaan suuntaan: partiotoiminnalla kohti parempaa tulevaisuutta! Kulkea voidaan valmiilla luontopolulla, metsässä, tuntemattomilla teillä tai missä tahansa muualla. Samoajavartio voi esimerkiksi järjestää retkeilytempauksen nuoremmille partiolaisille kolon tai kämpän läheisyydessä. Samoajat voivat itse ottaa osaa JOTTiin tekemällä vaelluksen vähän kauemmaksi tai tutustuen oman kotiseutunsa ympäristöön. Samoajat voivat myös yhdistää nahkaliljan tekemisen JOTTiin, tai he voivat vaikkapa kunnostaa lähiseudun luontopolun. JOTTiin voidaan osallistua myös koko lippukunnan voimin. Tapahtumaan osallistumisesta on mahdollista saada tapahtumamerkki. Explorer Belt Explorer Belt eli EB on 200 kilometrin vaellus, joka taitetaan kymmenessä päivässä tutun tai ennalta tuntemattoman partiokaverin kanssa vieraassa maassa. Matkakohde on eri joka vuosi, ja matkailijoiksi valitaan vuotiaita partiolaisia. Tarkoituksena on tutustua kohdemaan kulttuuriin normaalista turistimatkasta eroavin keinoin. Osallistujilla on käytettävissään vain rajattu määrä rahaa, ja kaikki varusteet kannetaan matkan aikana mukana. Niinpä osallistujat pääsevätkin käyttämään kekseliäisyyttä pohtiessaan seuraavaa yö- tai ruokapaikkaa. Vaelluksen aikana tehdään myös pieniä projekteja. Vaelluksen jälkeen alkaa vaellusparien tuomarointi, joka kestää noin viisi päivää. Tuomaroinnin jälkeen seuraa EB-vyömerkkien ja -vöiden jakotilaisuus. Koko porukka kiertelee yhdessä kohdemaassa vähintään tuomaroinnin ajan tai jopa pari viikkoa. EB:n jälkeen osallistujilla on takanaan upea vaellus, monia uusia kokemuksia kotiin vietävänä sekä monta uutta ystävää. Roverway Roverway on partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin yhteinen tapahtuma vuotiaille eurooppalaisille partiolaisille. Näin ollen myös samoajat voivat osallistua kyseiseen tapahtumaan, joka järjestetään neljän vuoden välein eri maissa. Roverway alkaa usein vaelluksella, jonka jälkeen osallistujat kokoontuvat yhteiselle leirille. Tapahtumassa ovat vahvasti esillä partion kansainvälisyys, eri maiden partiotavat ja elämykset. Maailmanjamboree Maailmanjamboree on suuri maailmanlaajuinen leiri, jonka WOSM järjestää joka neljäs vuosi eri maassa. Leirille voivat osallistua kaikki yli 14-vuotiaat partiolaiset. Yli 18-vuotiaat osallistuvat leirille palvelutehtävissä. Maailmanjamboreen aikana on mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin, kokea hienoja elämyksiä ja tutustua uusiin, kansainvälisiin ystäviin. Muistelemispäivä Muistelemispäivänä juhlitaan partioystävyyttä, lisätään tietoisuutta maailman epäoikeudenmukaisuudesta ja kerätään varoja köyhempien maiden partiotoimintaa varten. Muistelemispäivää vietetään joka vuosi. Muistelemispäivä on partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin ja hänen puolisonsa Lady Olave Baden-Powellin, partiotyttöjen ylijohtajan, yhteinen syntymäpäivä.

13 WAGGGS tarjoaa joka vuodelle teeman ja teemaan liittyviä aktiviteetteja, joita muistelemispäivään osallistuva samoaja ryhmä voi toteuttaa. Kaukoretkimerkit Kaukoretkimerkit on tarkoitettu samoajille ja heitä vanhemmille partiolaisille. Merkkejä ovat karhunhammas, kultainen ruori ja majavanhäntä. Kaukoretkimerkkien tavoitteena on tehdä ennalta valmisteltu raportoitava vaellus jolla tehdään harrastustutkimus. Karhunhammas tehdään vaeltaen, Kultainen ruori purjehtien ja Majavanhäntä meloen. Hyväksytystä suorituksesta partiolainen saa paitaansa kiinnitettäväksi karhunhammas-, kultainen ruori- tai majavanhäntämerkin. Liljat Liljat ovat aktiviteetteja, joissa tehdään jotakin asiaa tietty aika tai matka. Ne koettelevat usein tekijänsä kärsivällisyyttä. Aktiviteetti voidaan tehdä samoajavartiossa, mutta kyseessä on yksilösuoritus. Liljoissa on normaalisti kolme tasoa, jotka tehdään erikseen helpoimmasta vaikeimpaan. Liljoista tehdään yleensä selvitys suorituksen vastaanottavalle partiojohtajalle, ja hyväksytysti tehdystä liljasta saa merkin partiovyöhön kiinnitettäväksi. Erilaisia liljoja ovat muun muassa nahkalilja, pahkalilja, luovuuslilja, dieetti- ja mykkäliljat, saunalilja ja IRC-lilja. Nahkaliljan helpoimmassa tasossa (vihreä) kävellään 40 kilometriä tai hiihdetään 60 kilometriä korkeintaan 24 tunnissa. Nahkalilja on helppo yhdistää moniin samoajien aktiviteetteihin. Pahkalilja on valvomislilja, jonka helpoimmassa tasossa valvotaan 24 tuntia. Valvomiseen voidaan yhdistää samoajien aktiviteetteja, kuten palvelutehtäviä tai käsitöitä, jotta valvominen sujuu rattoisammin. Samoajavartiot voivat keksiä liljoja myös itse. Liljoja on tehty muun muassa makuupussissa aikaa viettämällä, leikkien 24 tuntia, tehden talkoita ja nopan silmäluvun mukaan toimien Ohjelman toteuttaminen Toiminnan suunnittelu Vartio, vartionjohtaja ja luotsi tekevät yhdessä toimintakauden eli syksyn tai kevään toimintasuunnitelman. Suunnitelma tehdään valitsemalla samoajaohjelman taskuista aktiviteetteja, jotka kiinnostavat vartiota ja jotka halutaan toteuttaa. Toimintasuunnitelmaan sisällytetään aktiviteettien lisäksi vartion retket, lippukunnan yhteinen toiminta ja ohjelmatapahtumat, joihin vartio aikoo osallistua. Retkien ja muiden projektien suunnittelulle on myös varattava riittävästi aikaa. Toimintakaudet voivat muodostua hyvin erityyppisiksi samoajavartion valintojen mukaan. Samoajaikäkausi on suunniteltu alkavan Tervetuloa samoajaksi ja Ryhmänohjaajakoulutus -taskuilla. Jos vartio osallistuu ROK:een ensimmäisenä syksynä, ei toimintasuunnitelmaan mahdu juurikaan muita aktiviteetteja. Mukaan kannattaa poimia muutama ryhmäyttävä ja rentouttava aktiviteetti koulutusta piristämään ja johtamisharjoittelua keventämään. Myös toisena ja kolmantena vuonna useimmat samoajat johtavat joko tarpojavartiota tai omaa samoajavartiotaan vertaisjohtajan roolissa. Nuorempien ikäkausien johtaminen vie aikaa ja vaikuttaa samoajan mahdollisuuksiin kantaa vastuuta omassa vartiossaan. Jokaisella samoajalla on kuitenkin oltava mahdollisuus osallistua oman ikäkautensa toimintaan. Samoajavartio valitsee itselleen vartionjohtajan, joka vastaa samoajavartion toiminnan organisoinnista toimintakauden aikana. Myös muut samoajavartion jäsenet osallistuvat vartion toiminnan toteuttamiseen, eli vartionjohtaja ei järjestä kaikkea ohjelmaa. Luotsin tehtävä on puolestaan tukea vartionjohtajaa tehtävässään. Vartionjohtajan tehtävä vie aikaa, joten tai tarpojavartionjohtajan ja samoajavartionjohtajan tehtäviä ei kannata ajoittaa yhdelle samoajalle samanaikaisesti. Toimintasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan toimintakauden aikana. Suunnitelmassa kannattaa myös arvioida sen toteutumista ja aikataulua. Viimeistään toimintavuoden päättävällä evästauolla pysähdytään miettimään menneen kauden suunnitelman onnistumista. Vartion toimintasuunnitelman ohella samoaja voi valita itselleen sopivia aktiviteetteja omien toiveidensa ja tavoitteidensa mukaan. Jotkin aktiviteetit soveltuvat myös yksin toteutettaviksi. Esimerkiksi johtamistehtäviä samoajat voivat tehdä eri aikoina, joten toimintakauden ohjelma voi vaihdella myös yksilöllisesti. Luotsin tehtävänä on tukea yksittäistä samoajaa ja esitellä hänelle erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa partio-ohjelmaa. Samoajakokous Samoajien oma kokous voi olla rungoltaan esimerkiksi seuraavan kaltainen: 1. Alkutervehdys Puhutaan kuulumiset alta pois Käytetään yhdessä sovittu vakioaika, noin minuuttia Tässä vaiheessa partiopolkua osataan tulla jo sovittuun aikaan paikalle 2. Aloitusrituaali Kesto 1 minuutti Aina samanlainen jämerä aloitus, partiohuuto tai vastaava Tämä tapa peritään aiemmilta ikäkausilta, eikä tavasta ole mitään syytä luopua 3. Samoajanneuvosto Kesto 5 15 minuuttia Ilmoitusasiat ja illan ohjelma Seuraavat asiat otetaan esille, jos niihin liittyy oikeasti asiaa: Päätöksenteko yhdessä Tarkistetaan viime kokouksen saavutukset Paikallaolijat, raha-asiat ja muut tämänkaltaiset asiat 4. Varsinainen aktiviteetti Kesto riippuu aktiviteetista Tehdään porukalla ennalta valmisteltu aktiviteetti Valmistelijoina ovat samoajavartionjohtajan johdolla muut samoajat Jos kaikki ovat samaan aikaan johtajina nuoremmissa ikäkausissa, sovitaan, miten tehtävät ja vuorot jaetaan 5. Seuraava kokous Kesto 5 10 minuuttia Tarkistetaan, koska seuraavan kerran on kokous, mitä silloin tapahtuu ja kuka valmistelee mitäkin asioita Asiat merkitään kalentereihin tai tehtävälistoihin, jotta ne eivät unohdu 6. Lopetusrituaali Kesto 5-20 minuuttia Hiljentyminen, paussi tai muu vastaava Huuto, sisaruspiiri tai vastaava Meripartio-ohjelman toteuttaminen samoajaikäkaudessa Meripartio-ohjelma tarjoaa samoajille mahdollisuuden oppia vesillä. Meripartiolaissamoajille on olemassa omia aktiviteetteja, joita he tekevät muun partio-ohjelman ohella. Talvikaudella toiminta keskittyy asioiden opetteluun teoriassa ja jäiden sulettua niitä päästään kokeilemaan käytännössä. Meripartio on yksi tapa toteuttaa partiokasvatusta. Meripartion tavoitteena on yleisten partion kasvatustavoitteiden ohella kasvattaa vastuuntuntoisia merenkulkijoita, jotka liikkuvat vesillä turvallisesti ja kunnioittavat vesistöjen luontoa ja kanssaveneilijöitä. Luotsin rooli on myös meripartiossa tärkeä. Kuten muussakin partiotoiminnassa luotsin tehtävänä on tukea samoajia. Luotsin tehtävänä on tuntea samoajat, jotta hän pystyy ohjaamaan heitä heille sopiviin tehtäviin ja koulutuksiin meripartion parissa. Luotsin haasteena on ohjata samoajat myös muiden kuin meripartioaktiviteettien pariin. Luotsin tehtävänä on auttaa samoajia aikataulun suunnittelussa ja aktiviteettien toimivassa toteuttamisessa. Luotsi voi myös ohjata samoajia tutustumaan muiden lippukuntien meripartiotoimintaan. Yhteistyön tekeminen eri lippukuntien välillä antaa erilaisia mahdollisuuksia opetella purjehtimista. Samoajaohjelmaan kuuluu meripartiolaisille tarkoitettu oma förstitasku, josta meripartiolaissamoajien on tarkoitus tehdä kaikki pakolliset aktiviteetit. Taskussa on myös vapaaehtoisia aktiviteetteja, joita samoajat voivat tehdä mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on, että försti-taskun tehtyään samoaja pystyy toimimaan lippukuntansa veneessä osaavana ja oma-aloitteisena miehistön jäsenenä. Hän pystyy ohjaamaan nuorempia veneellä sekä toimimaan halutessaan nuoremmassa päällystössä. 13

14 14 Samoajaikäkauden ensimmäisenä vuonna meripartiolaisten on förstitaskun aktiviteettien lisäksi tarkoitus käydä veneenohjaajakurssi, joka on piirin järjestämä ohjelmatapahtuma. Tämä koskee erityisesti niitä meripartiolaisia, jotka haluavat jatkossa toimia lippukunnan aluksen päällystössä. Veneenohjaajakurssin suorittaminen on edellytyksenä ohjaajantodistuksen saamiselle harjoitusvesialueelle. Veneenohjaajakurssin voi suorittaa myös toisen piirin alueella. Ne meripartiolaiset, jotka haluavat toimia lippukunnan aluksen päällystössä tai kipparina, voivat suorittaa samoajaikäkauden loppupuolella förstikurssin, joka on lippukunnan järjestämä ohjelmatapahtuma. Förstikurssin tavoitteena on erityisesti lippukunnan oman koulutusaluksen hallinta ja tunteminen sekä aluksen varma käsittely. Valtaosa meripartiotaidoista opitaan käytännössä. Meripartiosta kiinnostuneiden maasamoajien kannattaakin ottaa yhteyttä paikalliseen meripartiolippukuntaan ja pyytää päästä mukaan purjehduksille. Muutaman vuoden välein järjestetään valtakunnallinen meripartioleiri Satahanka, jossa samoaja pääsee tutustumaan meripartiolaisiin ympäri maata. Samoajaohjelman soveltaminen Samoajaohjelmasta on muodostunut tietynlainen paketti. Ohjelmaa rakennettaessa on tehty valintoja ja ratkaisuja, kuten erillisvartio ja viikoittaiset kokoontumiset, joiden tavoitteena on ollut ensisijaisesti nuoren oman kehitysvaiheen tukeminen. Ohjelmassa on paljon toteutusvaihtoehtoja, jotta sitä on helppo soveltaa erilaisten lippukuntien ja samoajavartioiden tarpeisiin sopivaksi. Soveltaminen on sallittua ja jopa suositeltavaa. Kun samoajaohjelmaa toteutetaan lippukunnissa, keskeisintä on jokaisen vuotiaan mahdollisuus omaa kasvua tukevaan ikäkautensa ohjelmaan. Samoajaikäisiä ei siis voi käyttää lippukunnassa pelkästään johtajatehtäviin ja muihin vastuuhommiin. Samoaja voi toki oman kiinnostuksensa ja lippukunnan tarpeiden mukaan toimia erilaisissa vastuutehtävissä, mutta hänellä on oltava aikuinen tuki sekä mahdollisuus myös samoajaohjelman toteuttamiseen. Samoajaohjelma sisältää johtamisharjoittelun, joten jokainen samoaja saa johtamiskokemusta. Samoajaohjelma koostuu lisäksi monista muista aktiviteeteista, jotka ovat yhtä tärkeitä. Koska partio on kasvatusjärjestö, nuoren tarpeet on laitettava lippukunnan tarpeiden edelle. Vartion muodostaminen Samoajaohjelmaa voidaan toteuttaa sekä pienissä että isoissa lippukunnissa. Isoissa lippukunnissa ikäkausitoimintaa kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Pienessä lippukunnassa vuotiaita saattaa olla vain yksi tai muutama. Näillekin samoajaikäisille täytyy antaa mahdollisuus toteuttaa oman ikäkautensa ohjelmaa, esimerkiksi yhdessä naapurikunnan lippukunnan kanssa. Ohjelmaa pyritään toteuttamaan erillisvartioissa eli tyttö- tai poikavartioissa. Samoajaohjelmaa voi toteuttaa myös sekaryhmissä, jos erillisryhmiä ei saada muodostettua. Jotkut naiseksi ja mieheksi kasvamista käsittelevät aktiviteetit saattavat kuitenkin vaatia erityishuomiota sekaryhmissä. Samoajavartio voi myös olla naapurilippukuntien kanssa yhteinen. Samoajat tapaavat samanikäisiä partiolaisia myös ohjelmatapahtumissa ja verkossa, joten erityisesti pienten lippukuntien kannattaa hyödyntää näitä aktiivisesti. Kokoontumiset Samoajaohjelma rakentuu viikoittaisten kokoontumisten varaan. Kaikissa lippukunnissa vuotiaiden ei kuitenkaan ole mahdollista kokoontua viikoittain. Retket viikonloppuisin ja kesällä ovat tärkeitä uusien taitojen opettelua varten. Monenlaiset hullutkin ideat samoajavartion kokoontumispaikoista kannattaa ottaa käyttöön. Voisiko samoajavartio kokoontua vaikka koulubussissa? Samoajaluotsi on tärkeässä roolissa, jos nuoret eivät tapaa viikoittain. Luotsi tukee samoajavartiota ja toimii heidän yhdyssiteenään lippukuntaan. Luotsin kanssa samoajat voivat keskustella omasta partiopolustaan ja koota vartiolle parhaiten sopivan toimintasuunnitelman. Vartion rakenne Samoajaohjelmaa voidaan toteuttaa vartiossa, jossa jäsenet ovat samanikäisiä (yhtenäisvartiossa), tai vartiossa, johon tulee vuosittain mukaan nuorempia samoajia (putkivartiossa). Tässäkin soveltaminen lähtee lippukunnan perinteistä ja omasta tilanteesta. Pienessä lippukunnassa on luultavasti käytännöllistä, että kaikki samoajat ovat samassa vartiossa, vaikka olisivat eri-ikäisiä. Isossa lippukunnassa voi olla mahdollisuus esimerkiksi muodostaa tarpojavartiosta samoajavartio, jolloin vartion jäsenet tuntevat toisensa ja heillä on jo yhteistä partiotaivalta takana. Putkivartiossa vanhempi samoaja voi toimia varsin luontevasti vartionjohtajana, ja vartio toimii, vaikka osa sen jäsenistä olisikin tarpojien vartionjohtajana. Aktiviteeteille ei ole tiettyjä tekovuosia, joten koko vartio pystyy kokoamaan aktiviteeteista yhteisen toimintasuunnitelman. Uusia jäseniä mukaan toimintaan Samoajavartioon voi tulla mukaan missä vaiheessa tahansa. Uuden jäsenen liittyessä ryhmään ryhmä tulee ryhmäyttää uudelleen. Samoajaohjelma alkaa yhteisellä tutustumisretkellä ja vartion yhteisillä jutuilla, joten uudet samoajat on hyvä ajaa sisään ryhmään eli toteuttaa joitain alkuvaiheen ryhmäyttäviä aktiviteetteja koko vartion kanssa uudestaan. Samoin voidaan toimia myös putkivartiossa, kun siihen tulee uusia samoajia. Lippukunnan perinteet Samoajaohjelmassa on hyvin tilaa valinnaisuudelle ja uusille aktiviteettien toteutustavoille. Aktiviteettien toteutusvinkkejä voi ja kannattaa jakaa verkossa muillekin partio-ohjelma.fi -sivustolla. Myös lippukunnan omia perinteitä ja vahvuuksia voidaan tuoda esille ohjelman toteutuksessa. Lippukunnassa voidaan esimerkiksi sopia, että erätaitoaktiviteetteja tehdään perusohjelmaa enemmän. Sisupartiolaiset samoajaohjelmassa Samoajaohjelma sisältää paljon arkielämän taitojen opettelua. Ohjelmaa voi käyttää soveltaen esimerkiksi aikuisten sisupartiolaisten kanssa Samoajien ryhmänohjaajakoulutus Ryhmänohjaajakoulutuksen teesit Ryhmänohjaajakoulutus on osa jokaisen samoajan partiotaivalta Koulutukseen sisältyy myös vähintään puolen vuoden mittainen johtamisharjoittelu, joka voidaan toteuttaa tarpojissa tai omassa samoajavartiossa, tarpeen mukaan myös nuoremmissa ikäkausissa yhdessä aikuisen kanssa Samoajalla pitää olla aikuinen tuki koko johtamisharjoittelun ajan Yksi viikonloppu ei riitä koulutukseen liittyvien aktiviteettien toteuttamiseen, vaan ROK kestää johtamisharjoitteluineen vähintään puoli vuotta Johtamisharjoittelun voi toteuttaa myös parin kanssa, kunhan vastuu jakautuu tasaisesti Samoaja saa harjoittelun ja ROK-aktiviteetit tehtyään oikeuden käyttää ROK-kurssimerkkiä ROK on partiotapahtuma, joten se toteutetaan partiomenetelmää käyttäen Ryhmänohjaajakoulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen samoaja tietää partiotoiminnan lähtökohdat ja tavoitteet sekä samoajaihanteiden ja -lupauksen merkityksen ja pyrkii ottamaan ne huomioon toiminnassaan osaa hyödyntää partiomenetelmää partiotoiminnassa tietää ryhmänjohtajan tehtävät johtamassaan ryhmässä, ymmärtää ryhmän toiminnan tavoitteet sekä johtajan vastuun ja oikeudet hallitsee ryhmän toimintaan liittyvät rutiinit lippukunnassaan tietää, että eri johtamistyylit sopivat eri johtamistilanteisiin kykenee johtamaan ryhmää koloilloissa ja retkillä osaa käyttää johtamansa ikäkauden ohjelmaa ja sen avulla järjestää laadukasta, turvallista ja mielekästä toimintaa ryhmälleen osaa suunnitella ajankäyttöään ja ymmärtää ajanhallinnan merkityksen tuntee ryhmän toimintaa sen eri vaiheissa luottaa omiin kykyihinsä ja osaa arvioida toimintaansa johtajana.

15 Koulutuksen sisältö Ryhmänohjaajakoulutus rakentuu 21 aktiviteetista. Aktiviteettien myötä samoaja oppii johtamista, ryhmän toimintaa sekä pienryhmän johtajana toimimista partiossa. Kunkin aktiviteetin ohjeissa on kerrottu koulutuksen tavoitteista ja sisällöstä sekä annettu vihjeitä miten koulutus voidaan toteuttaa. Johtamiseen liittyvät aktiviteetit Samoajajohtajan oikeudet ja velvollisuudet: Tutustutaan samoajaikäisen johtajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin omassa lippukunnassa. Pestikeskustelu: Sovitaan yhdessä lippukunnan kanssa, mitä omaan pestiin kuuluu ja miten lippukuntaa tukee johtamisharjoittelussa. Johtamisharjoittelu: Harjoitellaan puolen vuoden ajan oman pienryhmän johtamista aikuisen tukemana. Johtaminen eri tilanteissa: Tutustutaan erilaisiin johtamistyyleihin ja mietitään myös, mikä tyyli sopii mihinkin tilanteeseen. Ajanhallinta: Perehdytään ajanhallinnan merkitykseen ja keinoihin. Johtamisen haasteet: Mietitään yhdessä ratkaisuja ryhmänjohtajana kohdattaviin haasteisiin. Palautekeskustelu johtamisharjoittelusta: Keskustellaan luotsin kanssa siitä, mitä puolen vuoden aikana opittiin johtamisesta ja partiosta. Partiokasvatukseen liittyvät aktiviteetit Ikäkausien ominaispiirteet: Tutustutaan neljän nuorimman ikäkauden ominaispiirteisiin ja pohditaan, millaisia johtamiskeinoja missäkin ikäkaudessa kannattaa käyttää. Partiomenetelmä ja -ihanteet: Avataan käsitettä partiomenetelmä ja pohditaan, minkälaista johtaminen partiossa on. Mietitään myös, mikä tekee partiosta partion. Partio-ohjelma: Hahmotetaan partio-ohjelmaa kokonaisuutena ja tutustutaan nuorempien ikäkausien ohjelman luonteeseen. Ryhmän toimintaan liittyvät aktiviteetit Ryhmän vaiheet: Perehdytään ryhmäprosessin vaiheisiin. Ryhmäytyminen: Osallistutaan ryhmäyttämistehtäviin ja saadaan samalla käsitys siitä ryhmäytymisen merkityksestä. Samalla tutustutaan erilaisiin keinoihin ryhmäyttää. Ryhmähenki: Opetellaan keinoja ryhmähengen muodostamiseksi ja parantamiseksi. Kokouksiin liittyvät aktiviteetit Toimintasuunnitelman tekeminen: Harjoitellaan tekemään vartiolle puolen vuoden toimintasuunnitelma. Koloillan suunnittelu: Opetellaan suunnittelemaan yhden koloillan ohjelma. Leikki: Opetellaan erilaisia leikkejä ja niiden vetämistä eri ikäryhmille. Lippukunnan käytännöt: Tutustutaan johtamiseen liittyviin käytännön asioihin lippukunnassa ja opetellaan huolehtimaan yhteisistä asioista. Hartaudet ja paussit: Opetellaan vetämään hiljentymishetki. Retkeilyyn liittyvät aktiviteetit - Retkitaitojen tarkistus: Tarkistetaan ja tarvittaessa kerrataan retkitaidot. - Turvallisuusohjeet: Perehdytään niihin keinoihin, joiden avulla partiotoiminnasta saadaan turvallista. - Retken järjestäminen: Opetellaan suunnittelemaan ja toteuttamaan turvallinen retki. Ryhmänohjaajakoulutuksen toteutus Ryhmänohjaajakoulutus ajoittuu ensimmäiseen samoajavuoteen. Koulutus voidaan järjestää kahtena viikonloppuna tai viikonlopun ja arkiiltojen yhdistelmänä. Koulutukseen voidaan mainiosti yhdistää esimerkiksi Tervetuloa samoajaksi -taskun aktiviteetteja, etenkin silloin, jos koulutus järjestetään retken muodossa. Ryhmänohjaajakoulutus on partiotapahtuma, joten se toteutetaan partiomenetelmää hyödyntäen. Varsinkin viikonloppukoulutuksessa partiomaisuus on helppo varmistaa. Samoajan johtajana kehittyminen ja oman toiminnan arviointi kannattaa toteuttaa kahdessa osassa, joista toinen osa on vasta sen jälkeen, kun on saatu käytännön kokemuksia johtamisesta. Ryhmänohjaajakoulutus kuuluu samoajien ikäkausiohjelmaan, ja sen toteuttaminen on lippukunnan vastuulla. Lippukunnat voivat tehdä yhteistyötä ja pitää yhteisen ryhmänohjaajakoulutuksen esimerkiksi alueellaan. Jos koulutukseen on osallistumassa lippukunnasta vain muutama samoaja (1-3 samoajaa), kannattaa toteuttaa koulutus useamman lippukunnan voimin. Ryhmänohjaajakoulutuksen järjestämisestä vastaa aikuinen, mielellään luotsi. Hän kokoaa tarvittavan määrän kouluttajia toteuttamaan koulutusta. Kouluttajat tarvitsevat osaamista ja kokemusta johtamisesta, ryhmän toiminnasta ja partio-ohjelmasta. Koulutuksessa on hyvä antaa tilaa samoajien omille ajatuksille ja oivalluksille. Koulutusta järjestettäessä on pidettävä mielessä, että samoajalle tapahtuma on ensimmäinen kokemus johtamiskoulutuksesta. Kouluttajat saavat tukea ja palautetta ryhmänohjaajakoulutuksen järjestäjältä sekä toisiltaan. Piireissä on tarjolla myös partiokouluttajakoulutusta.valtaosa piireistä järjestää myös nimenomaan samoajien ryhmänohjaajakoulutukseen kohdennettua kouluttajakoulutusta. Lisätietoa, -vinkkejä ja -ohjeita ROK:n järjestämiseen löydät Ryhmänohjaajakoulutuksen tukimateriaalista. Kustannustoimittaja: Laura Kalervo Toimituskunta 2. painokseen: Anita Isokääntä, Kaisa Johto, Marika Mansikkamäki, Janne Jantunen Ristolainen ja Maria Hilla Ruohola Toimituskunta 1. painokseen: Mikko Salonen, Hanna Alin, Perttu Helle, Elina Huuskola, Signe Jauhiainen, Leevi Kokko, Naana Marttila, Arto Rehumäki, Katja Syväniemi, Matleena Ullner Piirroskuvat: Mirva Sopanen Grafiikkakuvat: Tuomas Sauliala ja Seela Sorvari Taitto: Kallo Works / Teppo Jäntti Julkaisija: Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry (c) Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry Kustantaja: Oy Partio Scout Ab 2. painos Painopaikka: Multiprint 15