Hakemuksen vireilletulo Maa-aineslupahakemus on toimitettu lupaviranomaiselle

Transkriptio

1 Saarijärven kaupun ki Ympäristösihteeri Pl 13, Saarijärvi (014) Päätös maa-aineslupahakemukses ta Annettu julkipanon jälkeen Dnro Hakija ja osoite Pertti Kumpulainen, Hakakuja 1, Äänekoski Ottamisalueen sijaintipaikka ja kiinteistötiedot Pyhäkankaan sora-alue, Yrjölä Kiinteis tönhaltija Pertti Kumpulainen Hakemuksen vireilletulo Maa-aineslupahakemus on toimitettu lupaviranomaiselle Kaavoitus- ja lupatilanne ja muut maankäyttörajoitukset Keski-Suomen maakuntakaavassa on alueesta itään päin merkintä maa-ai nesten ottovyöhyke (eo/1). Maakuntakaavaan merkitty harjujensuojelualueen (ge/) ra ja sijaitsee ottamisalueen vanhan montun pohjoisreunalla. Luonnonolosuhteet 1. Alueen kuvaus Alue sijaitsee Saarijärven keskustasta 22 kilometriä koilliseen Liimattala - Häk ki lä maantien pohjoispuolella. Äänekosken ra jalle on matkaa 800 metriä. Suunnittelualue sijoittuu Pyhäkankaan harjualueelle. Alueella on rinnakkaisia ja lähes poi kit tai sia kin harjuselänteitä se kä nii den välisiä suppia. Alueelliset kor keus erot ovat suu rim mil laan 30 metriä. Alue on ol lut laajamittaisen so ranoton kohteena vuo si kym me niä. Suunniteltu ot ta mis alue 5,82 ha, on avattu koko nai suu des saan maa-ai nes ten otolle. Suun ni tel ma-alueen eteläosalla, joka on ra jat tu ottamistoiminnan ulkopuolelle, kasvaa nuori mäntymetsä. Suun ni telma-alue sijoittuu osin maa kun ta kaa vaan merkitylle har ju jen suo je lu alu eelle (ge/2). Lä hin suojelualue (Lehtisenpuron varressa) sijaitsee kaivualueen ete läreu nas ta 600 met riä etelään. Pyhäkankaan rau hoi tet tu karsikko sijaitsee kai vualu een ete lä reu nal ta 450 metriä kaakkoon. 2. Pohjavesiolosuhteet Alue sijaitsee Pyhäkankaan II-luokan pohjavesialueella nro Maa kunta kaa vas sa ei ole pohjavesialuemerkintää. Kaavaan merkitty Liimattalan pohja ve si alu een raja sijaitsee kaivualueen eteläkulmasta noin 2300 metriä kaakkoon. Alueen itäpuolisessa supassa aiemmin olleen pohjavesiputken poh ja ve si pinnan tasoksi on mitattu 136,72 (N60). Vuonna 2017 rakennetun poh ja ve si putken pohja on tasolla 134,50, eikä siinä ollut havaintoa pohjavedestä. Pyhäkankaan pohjavesialueen hydrogeologisen kartan mukaan kaivualueen poh ja ve si ta so vaihtelee itäosan 136,5 länsiosan 137,5 välillä.

2 3. Ranta-alueet Lähin vesistö Kangasjärvi sijaitsee kaivualueen länsireunalta reilu kilometri län teen. Kan gas jär vi on tasolla Toiminnan vaikutukset ympäristöön 1. Selvitys otettavan maa-aineksen laadusta ja kokonaismäärästä Alueen maaperän laatua on selvitetty maatutkaluotauksella Destia Oy:n toimes ta vuonna Maa-aines on todettu olevan betonisoraksi soveliasta. Otta mis suun ni tel man mukaan ko ko suunnitelma-alueen pinta-ala on 12,32 ha. Maa-ai nek sia otetaan 5,82 ha alu eel ta. Ko ko nais ot to mää rä on m 3 ktr ja vuotuinen ottamismäärä on m 3 ktr. Ottamisaika on 10 vuotta. 2. Liikenteen järjestäminen Kulku alueelle tapahtuu olemassa olevia teitä pitkin Jokimaan yksityistielle, jos ta edelleen Liimattala-Häkkilä maantielle. Yksityistielle on matkaa ot ta misalu een reunasta 20 metriä. Maan tiel le on matkaa kaivualueen reunasta 550 met riä. Valtatie 4 on mat kaa 7,5 kilometriä. 3. Ottamistoiminnassa käytettävät koneet ja laitteet ja niiden sijoitus Kalustona käytetään maa-ainesten ottamiseen tarvittavaa kuormaus- ja kul jetus ka lus toa. 4. Polttoaineiden varastointi ja tankkauspaikat Alueella ei säilytetä öljyä eikä huolleta koneita. 5. Kartat Suunnitelman liitteenä on sijaintikartta mk 1:200000, peruskartta mk 1:20000, kiin teis tö re kis te ri kart ta, ote maakuntakaavakartasta, pohjavesikartta, suun nitel ma kar tat mk 1:2000 ja leikkaukset mk 1:2 000 / Z 1: Maisemointisuunnitelma Materiaalin oton jälkeen alueelle varastoidut pintamaat levitetään ja ta soi tetaan. Alueen luiskat luiskataan kaltevuuteen 1:2-1:3. Alue metsittyy luon tai sesti. Mikäli luontainen uudistus viivästyy kylvetään alueelle männynsiementä. 7. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen jälkihoitoon ja maisemointiin. Ympäristönsuojelutoimet Suunnitellut ympäristönsuojelutoimet Toiminnan lähtökohtana on, ettei siitä saa aiheutua muutoksia alueen vesien laa tuun tai määrään. Pohjaveden päälle jätetään riittävä suojakerros. Alueella ei käsitellä tai varastoida öljytuotteita. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ei ilmoitettu. Häiriötilanteet Toimet onnettomuuksien estämiseksi Suunnitelma-alueen ja kai vu alu een rajat merkitään maastoon. Ot ta mis toi minnan aikana jyrkät rintaukset suo ja taan lippusiimalla tai vastaavalla tur val li suuden varmistamiseksi.

3 Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Ei ilmoitettu. Riskin arviointi Ei ilmoitettu. Tiedot toiminnan ja sen käytön tarkkailusta Käyttötarkkailu Ottamisalue merkitään maastoon rajauspaaluin, luiskamallein ja kor keus merkein. Raportointi Ottamismäärät ilmoitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle. Asian käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla. Ha kemus asia kir jat ovat olleet nähtävillä Saarijärven kau pungin ym pä ris tön suo je lun hallintosihteerin työhuoneessa. Hakija on kuullut naapu rei ta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot Ely-keskuksen lausunto Suunniteltu maa-ainestenottoalue sijaitsee eteläosaltaan vaihemaakuntakaavan merkinnän ge/2- alueella. Alueen luontoarvojen eli harjun valorinteen ja siihen rajautuvat harjusupan säilyttäminen edellyttää, että harjuselänne jätetään ko ko naan maa-ainestenoton ulkopuolelle ja tehdään vain tarvittavat mai semoin ti työt vanhan soranottoalueen reunoille. ELY-keskus katsookin, että ge/2 alueelle sijoittuvalla ottoalueella on mah dollis ta vain vanhan ottoalueen maisemointi. Suunnitelma vanhan ottoalueen mai se moin nis ta (reunojen muotoilu, yli jäämäkivien hyödyntäminen jne.) tulee esittää kunnan maa-ainestenoton valvojalle hyväksyttäväksi ennen mai semoin ti toi men pi tei den suo rit ta mis ta. Lisäksi ottoalue tulee rajata siten, että har ju se län ne pysyy kokonaisuudessaan ehjänä. Karttatarkasteluun perustuen ELY- keskus esittää ottoalueen rajausta to teu tet ta vak si liitekartan mukaisesti (lii te 1). Muilta osin ottotoiminnassa tulee noudattaa seuraavia ohjeita: -Alin sallittu ottotaso on haetusta poiketen +145,20 m N2000, kuitenkin vähin tään 4 metriä ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. Ottotason alapuolisia mas sanvaih to ja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. - Pohjaveden havaintoputkesta tulee havaita pohjavesipinnan korkeus neljä ker taa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Havaintotulokset ja havaintopäivä tulee mer ki tä havaintopäiväkirjaan. Tulokset on esitettävä kunnan maa-ai nes oton val vo jal le kunkin vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. Tie dot on tarvittaessa esitettävä ELY-keskuksen edustajalle. - Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee ottamis- ja kaivualueen rajat merkitä sel väs ti maastoon sekä sijoittaa alueelle selkeä taulu, josta ilmenee mm, maa-ainesluvanhaltijan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassa oloaika.

4 - Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoit ta via, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kolme kol mio pukkia). - Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien va rastoin ti alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajo neu vo ja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ym pä ris tön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suo ja raken teil la. Myös koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä ai heu du öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säily mi sek si on huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsit te lys sä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. -Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maa pe rään, on siitä välittömästi ilmoitettava Saarijärven kaupungin öl jy va hinko jen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviä mi sen estämiseksi. - Alueen reunat tulee luiskata pääsääntöisesti kaltevuuteen 1:3, ei jyr kem miksi. Maa -ainesten ottaminen ja alueen jälkihoitotoimenpiteet tehdään vai heittain ottaminen edistyessä. Niiltä osin, joilta ottaminen saadaan suoritetuksi, tu lee muotoilu ja maisemointi tapahtua välittömästi. Vaiheittainen alueen mai se moin ti töi den tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensim mäi sen kerran mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä lu vanhal ti ja, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edusta ja. Keski-Suomen liiton lausunto: Pyhäkankaan harjualueelle on osoitettu ympäristöministeriön vahvis ta mas sa ja lainvoiman saaneessa Keski-Suomen maakuntakaavassa maa-ainesten ottovyöhyke (eo/1, nro 19, Pyhänkangas) ja arvokas har ju alue (ge/2, nro 12, Pyhänkangas), jotka rajautuvat toisiinsa. Yrjölän ot ta mis alue sijoittuu puoliksi maakuntakaavan maa ainesten ottovyöhykkeelle ja puo lik si arvokkaalle harjualueelle. Vuosina toteutetussa Keski Suomen POSKI projektissa Py hän kankaan eteläosa on luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelullisesti maa kun nal lises ti arvokkaaksi harjualueeksi. Pyhänkankaan eteläosa vastaa maa kun ta kaavan gc/2 -aluetta. Maakuntakaavassa eo/1 -merkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisia aluei ta, joilla on maakunnallista merkitystä sora- ja hiekkahuollossa. Mer kinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueiden käytössä tulee erityistä huomiota kiin nit tää alueen maa-ainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen ja oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen poh jave den suojelu ja maa-ainesten otto. Liiton mielestä Pyhänkankaan harjualue on maa-aineshuollon kannalta merkit tä vä alue. Muodostuma on myös moninaiskäytön kannalta arvokas kohde ja liit to pitää valitettavana, että soranotto on laajenemassa arvokkaaksi luo ki tellul le harjualueelle. Suunnitelman mukainen Yrjölän soranotto tuhoaa ar vokkaan harjualueen pohjoisrajana olevaa harju selännettä. Maakuntakaavan eo/1- ja ge/2 merkintöjen rajaukset ovat likimääräisiä ja maa-ainesten ottamisen edellytykset määräytyvät maa-aineslain mukaan. Maa-aineslain tulkin nas ta vastaa lupaviranomainen.

5 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä maa-ainesten ot tovyö hyk keet ja arvokkaat harjualueet ollaan poistamassa maakuntakaavasta. Liit to muistuttaa, että maakun takaavasta poistuvien kohteiden merkittävyys tai arvo ei kuitenkaan häviä kaavasta poista misen takia. Harjualueiden yhteen so vit ta vas ta moninaiskäytöstä ja ympäristöarvojen suoje lusta huolehtiminen jää tulevaisuudessa entistä enemmän tarkempitasoisen suunnittelun ja kuntien lu pa vi ran omais ten vastuulle. Hakijan kuuleminen Hakijan vastine lausuntoihin Yrjölän tila on aikanaan hankittu maa-ainesten hyödyntämistä varten ja tilasta on maksettu huomattavasti korkeampi hinta kuin normaalista metsätilasta johtuen siitä, että Yrjölän tilalla on arvokasta betonisoraa, josta on kova pula seutu kun nal la ja valtakunnallisestikin. Olen osakkaana maa-aineksia ja betonisoraa myyvässä yhtiössä, joka työl listää n. 25 henkilöä ja olen tietoinen, että laadukkaasta betonisorasta on kova pu la, joka vaarantaa toimialan häiriöttömän jatkumisen maa kun nas sam me. Viit tei tä toimialan vaikeuksista on jokainen voinut seurata yleisessä uu ti soinnis sa mediassa viime aikoina. Yleisesti on tiedossa, että harjuissamme on vain korkeintaan 2%:a be to ni sorak si kelpaavaa ainesta, josta johtuen lupaviranomaisten on tämä huomioitava lu paa harkitessaan. Ely-Keskus olisi lausunnossaan rajaamassa aluetta juuri siltä kohtaa, jossa val ta osa betonisorasta sijaitsee, perusteluinaan G2 merkintä, joka on kuitenkin vain ohjeellinen ei mitenkään lupaviranomaista juridisesti velvoittava mer kintä. Luvan myöntävä viranomainen on edelleen velvollinen myöntämään G2 merkin näl lä varustetulle alueelle maa-ainesluvan mikäli maa-aineslaista ei muuta joh du. Tästä on ennakkotapauksia jo olemassa, jotka ovat ratkenneet KHO:ssa lu van hakijan eduksi, näistä toimitan kopion vastineen liitteenä. Pyhäkankaan alue on ollut ja on laajamittaisen maa-ainestenoton kohteena, esi mer kik si alueella, joka ELY- keskuksen lausunnon mukaan rajattaisiin oton ul ko puo lel le G2 merkinnän vuoksi on otettu maa-aines jo pois 150 m mat kalta. Yleensäkin alue on muuttunut peruuttamattomasti 40 vuotta sitten tehdyn kat sel muk sen jälkeen eikä sille ole maa-aineslain perusteella esteitä luvan myön tä mi sel le. Suppia ei otto alueella sijaitse kuten lausunnossa väitetään se voi daan tarvittaessa käydä toteamassa paikan päällä. Nykyisin Yrjölän tilan raja-alueilta otetaan maa-aineksia kolmesta eri koh teesta, Yrjölän tilan niin sanottu arvokas harjualue on jo hävinnyt aikaisempien omis ta jien toimesta. Haetulla alueella ei tällä hetkellä kasva kuin muutamia ns. räkämäntyjä, muutoin alueella ei ole puustoa. Katson, että maa-ainesluvan myöntämiselle ha kemuk sen mukaisena ei ole mitään esteitä. Mikäli myöntävä lupaviranomainen selvistä ennakkotapauksista huolimatta

6 pää tyy muuttamaan tai rajaamaan otettavaa aluetta tulen valittamaan pää tökses tä oikeuslaitokseen ja pidätän itselläni oikeuden tarvittaessa hakea va hingon kor vauk sia laittoman päätöksen johdosta syntyvistä taloudellisista va hingois ta. Tiedot tehdyistä tarkastuksista Maastotarkastus Maa-aineslupaviranomaisen ratkaisu Saarijärven kaupungin maa-aineslupaviranomainen myöntää Pertti Kum pu lai sel le maa-ai nes ten ottamisluvan Saarijärven kau pun gin Pyhäjärven ky läs sä si jait sevil le Yrjölä RN:o 69:0 ti lal le. Ot ta mis alu een pinta-ala on 5,82 ha, ko ko nais otta mis mää rä on m 3 ktr ja vuo tui nen ottamismäärä on m 3 ktr. Ot ta mis ai ka on 10 vuot ta. Ot ta mis toi min ta on toteutettava lu paha ke muk sen ja seu raa vien lu pa mää räys ten mu kai ses ti. Lupamääräykset 1. Ottamisalueen rajaus, kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto se kä ot tamis toi min nan etenemissuunta Alin sallittu ottotaso on +142,0 m N 2000 kui ten kin vä hin tään 4 metriä ylimmän ha vai tun poh ja ve si pin nan yläpuolella. Vanha alue maisemoidaan vähintään tasoon +142,0 m N Maa-ainesten otto tulee alueella toteuttaa niin, ettei ottamistoiminnalla ai heute ta vai ku tuk sia pohjavesien virtauksiin tai pohjaveden määrään. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. 2. Alueen suojaaminen ja siistiminen ottamisen aikana ja sen jälkeen Suunniteltu ottoalue sijoittuu etelä-kaakkoreunaltaan ge/2-rajaukseen. Tällä alu eel la ottotoiminnan tulisi olla maisemointiin tähtäävä. Eteläreunalla si jait se van sup pasuon rintaukset tulee säilyttää ehjinä eikä suon vettä pitäviä ker rok sia saa puhkais ta. Jälkihoito suoritetaan suunnitelman mukaisesti. Alueen jälkitasauksessa, jäl kiver hoi lus sa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia mate ri aa le ja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voi daan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen (suo si tel tu varastointiaika enintään kolme vuotta). Jälkihoitotöidenyhteydessä tu lee valita alueet, jotka luonnon mo ni muo toi suu den lisäämiseksi mai se moidaan hiekka- ja sorapohjaiseksi paah de ym pä ris tök si sekä luonnontilaisen kaltai sek si kivikoksi. Ottamisalueen reunat tulee luiskata pääsääntöisesti kaltevuuteen 1:3. Maa-aines ten ot ta mi nen ja alueen jälkihoitotoimenpiteet tehdään vaiheittain ot ta misen edis tyes sä. Niiltä osin, joilta ottaminen saadaan suoritetuksi, tulee muo toilu ja mai se moin ti tapahtua välittömästi. Vaiheittainen alueen mai se moin ti töiden tar kas tus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäinen kerran mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ai nes oton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edustaja.

7 Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luon non suo je lu lain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalai sek si (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet tör mäpääs ky-yh dys kun nat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja otta mi sen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pe simä kau den aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luon non ti laan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rin ta uk set suojattaisiin aitaamalla. 3. Puuston ja muun kasvillisuuden säilyttäminen, uusiminen ja uudet istut ta mi set ottamisen aikana ja sen jälkeen Alueelle kylvetään männynsiementä niille osille, joille ei luontaista tai met tumis ta tapahdu. 4. Ottamiseen liittyvät laitteet ja liikenteen järjestely erityisesti pohjaveden suo je le mi sek si Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien va ras tointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneu vo ja. Öljyn, autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ell ei ym pä ris tön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suoja ra ken teil la. Myös koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä ai heu du öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säi ly mi sek si on huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden kä sit te lys sä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 5. Aika, jonka kuluessa määräysten mukaiset toimenpiteet on suoritettava Luvan voimassaoloaikana. 6. Hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi anne tut mää räyk set Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maa pe rään, on siitä välittömästi ilmoitettava Saarijärven kaupungin öl jy va hinko jen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviä mi sen estämiseksi. 7. Ottamistoiminnan tarkkailu Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoit ta via, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kolme kol mio pukkia). Myös ottamis- ja kaivualueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Merkin nät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottoalueelle sijaitsevista poh ja ve den havaintoputkista tulee havaita poh ja ve sipin nan korkeus neljä ker taa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Ha vain to tulok set ja ha vain to päi vä tu lee merkitä havaintopäiväkirjaan. Tulokset on esi tettä vä kunnan maa-ai nes oton val vo jal le kunkin vuoden tammikuun 31. päivään men nes sä. Pohjaveden pinnan korkeustiedot suo si tel laan toimitettavaksi samanaikaisesti ja samalla lomakkeella kuin tie dot otetuista maa-aineksista, jolloin ne voidaan tal len taa ympäristöhallinnon poh ja ve si tie to jär jes tel mään. Tällöin seu ran ta tie dot ovat sähköisessä paik ka tie to jär jes tel mäs sä niin luvanhaltijoiden kuin val von ta vi ran omais ten kin käy tet tä vis sä.

8 Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa- ai nes lu vanhal ti jan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassa oloaika. Luvanhaltijan tulee antaa vuosittain tiedot alueelta otetusta vuotuisesta ot tamis mää räs tä seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä luvan myöntäneelle viranomaiselle. 8. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjäte on käytettävä ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja mai se moin tiin tai se on kuljetettava ottamisalueen ulkopuolelle hyö dyn net täväk si. 9. Vakuus Ennen maa-ainesten ottamista hakijan on annettava 7000 euron vakuus MAL 11 :n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Päätöksen voimassaolo Maa-aineslupaviranomaisen päätös on voimassa 10 vuotta. Päätöksen täytäntöönpano Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tä mä lupa on lainvoimainen. Käsittelymaksu Päätöksen perustelut Tarkastus- ja valvontamaksun määrääminen 1. Tarkastusmaksu 4580 euroa 2. Valvontamaksu 1785 euroa 3. Kuulemis- ja kuulutuskustannukset 1. Luvan myöntämisen edellytykset Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ot ta mis suun nitel ma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristirii dassa MAL 3 :ssä sää det ty jen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaes sa on otettava huo mi oon myös lu pa mää räys ten vaikutus. Hakemuksen liitteenä on asianmukainen ottamissuunnitelma. Ottaminen tai sen järjestely ei ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. 2. Määräysten perusteleminen 1. Ympäristöhallinnossa on laadittu ohjeet maa-ainesten kestävään käyttöön. Oh jeen mukaan suoja-alueiden ulkopuolisilla pohjavesialueiden osilla, suo jaker rok sen paksuus on vähintään 3-4 metriä pohjaveden pinnan yläpuolella. 2 ja 3. Maa-aineslain mukaan ottamispaikat ja ainesten ottaminen on jär jes tettä vä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi. Suunnitelma-alueella, Yrjölän tilalle, ulottuva maakunnallisesti arvokas harju alue (ge/2) on rajattu suurimmaksi osaksi ottamistoiminnan ulkopuolelle. Ot ta mi nen kohdistuu harjujaksolle, josta on jo aiemmin otettu soraa. Alueella paikallakäynnin yhteydessä saattoi todeta, että suunnitellulta ot tamis alu eel ta oli puusto poistettu. Suunniteltu ottamisalue ei poikennut mai se-

9 mal taan merkittävästi muista alueella olevista soranottoalueista. Ely-keskuksen lausunnossa mainittu valorinne kuuluu Na tu ra-luon to tyy piltään harjumetsiin kuten muutkin harjualueen metsät, mutta ovat kasvillisuutensa ja muiden ominaisuuksiensa vuoksi luon to tyyp pei nä edustavimpia alueita. Merkittävimmät näistä kohteista ovat laa jo ja, runsaasti paljaita hiekkapintoja sisältäviä jyrkkiä etelärinteitä, joiden kasvillisuus poikkeaa la jis tol taan ympäröivistä metsäalueista. Ko. harjuselänteellä ei ollut näkyvissä sellaisia tunnusmerkkejä, jotka olisivat kuvanneet alueen valorinteen edustavuutta. Se, että Keski-Suomen maakuntakaavassa ge/2 alueen ja maa-ainesten oton kan nal ta merkittävän alueen rajaus on merkitty ottamissuunnitelmassa olevan har ju se län teen pohjoisreunalle, ei ole esteenä maa-ainesluvan myöntämiselle. Alueen soranotolta säästynyt eteläosa, missä matkailunähtävyytenäkin ja kulttuu ri his to rial li ses ti arvokkaana kohteena tunnettu karsikkopetäjikkö sijaitsee, säi lyy yhtenäisenä, myös Yrjölän tilan osalta, maakuntakaavan arvokkaana har ju alu ee na (ge/2). 4. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 5. Ottamislupa on määräaikainen, jonka aikana alueen maisemointi on myös teh tä vä. 6. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 7. Määräys on annettu lupamääräysten valvonnan helpottamiseksi. 8. Määräys on annettu kaivannaisjätteen hyödyntämiseksi ja alueen lop pu tilan teen parantamiseksi. 9. Vakuus on määrätty lupamääräysten suorittamiseksi. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki 1, 1a, 3, 4, 5, 5a, 6, 7,10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23a Maa-ainesasetus 1, 2, 2a, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 Päätöksestä kuuluttaminen Maa-aineslupaviranomainen tiedottaa tästä päätökses tä julkisesti kuu lut ta malla Saa rijärven kaupungin ilmoitus taululla ja kaupungin internetsivuilla. Päätöksen antaminen Muutoksen haku Päätös annetaan julkipanon jälkeen Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hal linto-oi keu teen, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Käsittelymaksua kos ke vaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin kuntalaissa sää de tään. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu HÄMEENLINNA

10 Ympäristösihteeri Kalle Laitinen Päätös Tiedoksi Päätös lähetetään hakijalle ja se laskutetaan erikseen. Keski-Suomen ELY-keskus Lupalautakunta Liitteet Valitusoikeus Valitusoikeus on: - asianosaisilla; - kunnan jäsenellä; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ym pä ristön-, terveyden- tai luon non suo je lun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edis tä mi nen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ym pä ris tö vai kutuk set ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympä ris tö vai ku tuk set ilmenevät; - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vai ku tus alueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen vii meistään kol men kym me nen päi vän kuluessa pää töksen anto päi västä. Päätös an ne taan jul ki pa non jäl keen, jolloin sen katso taan tul leen asianosai sen tie toon sil loin kun se on annettu. Vali tuskir jelmä on toi mi tettava en nen valitus ajan päät tymistä. Jos vali tusajan viimei nen päivä on itse näi syyspäivä, va pun päivä, joulu- tai ju han nusaatto tai ar kilauantai, saa valituskirjel mät toi mittaa en sim mäise nä sen jäl keisenä ar ki päi vänä. Omalla vas tuul la valitusasia kirjat voi lä hettää postitse tai lähe tin väli tyk sellä. Pos tiin va lituskirjelmät on jätet tävä niin ajois sa, et tä ne ehti vät pe rille vali tus ajan viimeisenä päi vänä ennen vi ras ton au ki olo ajan päättymistä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laati jan oma kätisesti al le kir joi tet ta va. Jos ainoastaan laatija on al lekirjoittanut va lituskirjelmän, sii nä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkun ta ja postiosoite. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alku peräisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljen nöksenä sekä todistus siitä päivästä, jos ta valitusaika on luettava. Lisäksi valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joi hin valittaja ve toaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toi mi tet tu viranomaiselle.