1. Tehtävä ja lähtötiedot. 2. Tutkimusvälineet ja -menetelmät. Kirkonkylän koulu, Laihia SISÄILMAN MIKROBINÄYTTEIDEN ANALYYSITULOKSET

Transkriptio

1 1/5 Laihian kunta Laihiantie 50 (PL 13) Laihia SISÄILMAN MIKROBINÄYTTEIDEN ANALYYSITULOKSET 1. Tehtävä ja lähtötiedot Tehtävänä on ollut tutkia sisäilmanäytteenottojen avulla mikrobiepäpuhtauksien mahdollista esiintymistä lähinnä Perälän koulun väistötiloiksi tarkoitetuissa luokissa. Näytteenotot suoritettiin sisäilman laadun varmistamiseksi. Tilat, joista sisäilmanäytteet otettiin, oli valittu tutkimuksen tilaajan toimesta. Näytteenottojen yhteydessä mitattiin myös tilojen huoneilman sekä ilmanvaihdon tuloilman lämpötilaa, tilojen välisiä paine-eroja ja lisäksi muita tilojen sisäilman laatuun vaikuttavia seikkoja (mm. materiaalipäästöt ja muut hajut, tunkkaisuus, siisteystaso, lämpöolosuhteet) havainnoitiin aistinvaraisesti. Tätä muistiota laadittaessa on ollut käytettävissä aikaisemmin laadittu kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (IdeaStructura Oy ) sekä kaikki siinä luetellut aikaisemmat rakennuksen sisäilman laatuun liittyvät selvitykset. 2. Tutkimusvälineet ja -menetelmät Mikrobinäytteenotot sekä muu havainnointi kohteessa suoritettiin ennen koulun alkua, jolloin rakennuksessa oleskeli ainoastaan jonkun verran henkilökuntaa eikä lainkaan oppilaita. Mikrobinäytteenotot sekä muun havainnoinnin suorittivat Hannanoora Junttila ja Kristian Söderström IdeaStructura Oy:stä. Tilaajan edustajana oli kunnan tekninen johtaja Jari Mansikka-aho, joka esitteli tilat, joista näytteet otettiin. Näytteenottohetkellä ulkoilman lämpötila oli C ja aurinko paistoi. Rakennuksesta kerättiin yhteensä 4 kpl sisäilmanäytteitä Mycometer-menetelmällä tehtävää mikrobianalyysia varten. Mycometer-menetelmä on home- ja bakteerikasvustojen analysointiin Tanskassa kehitetty menetelmä, joka perustuu homekasvuston sienirihmastossa ja itiöissä esiintyvän entsyymin havaitsemiseen ja määrittämiseen. Näytteen analysointi perustuu sen entsyymiaktiivisuuden mittaamiseen fluoresoivan entsyymialustan avulla. Fluorometrin avulla näytteestä mitattava fluoresenssi on suoraan verrannollinen näytteessä esiintyvän homekasvun biomassan tiheyteen. Mitattavaa entsyymiä on kaikissa homeissa, myös kuolleessa kasvustossa, tosin kuolleen kasvuston entsyymiaktiivisuuden määrä vähenee ajan myötä. Mycometer-menetelmällä ei voida tehdä lajitunnistusta, vaan sillä mitataan ainoastaan kasvuston kokonaispitoisuutta. Mycometer-analyysimenetelmän tuloksia arvioidaan menetelmälle kehitetyn arviointimenetelmän avulla siten, että näytteen analyysivastauksena saatava numeerinen lukuarvo perustuu näytteestä määritetyn kasvuston biomassan tiheyteen. Näytetulokset luokitellaan passiivisen näytteenoton tapauksessa kolmeen kategoriaan: A, B ja C. Näytteen tuloksen ollessa kategoriassa A näytteen sieni-/bakteerikasvuston pitoisuus on tavanomainen. Kategoriassa B kasvuston pitoisuus on tavanomaista korkeampi ja vastaavasti kategoriassa C kasvuston pitoisuus on selvästi yli normaalin taustatason. Kategorioiden väliset raja-arvot riippuvat käytetystä näytteenottomenetelmästä sekä analysoitavasta materiaalista. Ilmanäytteiden osalta raja-arvot riippuvat myös rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmästä siten, että koneellisella ilmanvaihdolla varustetulle

2 2/5 rakennukselle raja-arvot ovat alhaisemmat kuin painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetulle rakennukselle. Mikrobinäytteenottojen lisäksi mitattiin tilojen välisiä painesuhteita paine-eromittarilla Swema 3000 md. Mittausten yhteydessä luokkahuoneiden lämpöolosuhteita arvioitiin mittaamalla huoneilman ja ilmanvaihdon tuloilman lämpötiloja paine-eromittariin yhdistetyllä termoparilämpötila-anturilla. Rakennuksen sisäilman laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä arvioitiin myös aistinvaraisesti. Tämän tutkimuksen yhteydessä tiloissa ei tehty muita tutkimuksia. 3. Mikrobinäytteiden analyysitulokset ja muut havainnot 3.1 Sisäilman mikrobinäytteet Mycometer-menetelmällä Luokkahuoneiden huoneilmasta kerättiin ilmanäytteet Mycometer-menetelmällä tehtävää mikrobianalyysia varten (kuva 1). Analyysimenetelmän tarkempi kuvaus on esitetty edellä kohdassa Tutkimusvälineet ja -menetelmät. Ilmanäytteet M1-M4 kerättiin passiivisella näytteenottotavalla siten, että kutakin näytettä kerättiin yhteensä 300 l nopeudella 20 l/min (keräysaika 15 min). Näytteenottopäivänä tutkittavat tilat olivat tyhjillään. Ilmanvaihto oli käynnissä tavanomaista käyttötilannetta vastaavilla tehoasetuksillaan. Ilmanäytteiden analyysitulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Ilmanäytteistä ( ) analysoidut homepitoisuudet Mycometer Air -analyysimenetelmällä. Taulukon alla on esitetty menetelmän kehittäjän (Mycometer A/S, Tanska) antamat yleiset viitearvot tulosten tulkitsemiseksi. M1 M2 M3 M4 Näytetunnus Näytteenottokohdan sijainti Luokkahuone 143, (Perälän koulu 2. luokka) Luokkahuone 144, (Perälän koulu 1. luokka) Luokkahuone 160, (Pienluokka luokat) Kirjaston 228 viereinen tila (Perälän koulu, aamuja iltapäivätoiminta) Huomioita näytteenotosta ja mahdolliset virhelähteet Mycometer Air -analyysiarvo (MAV) - 3 x - 17 x - 10 x - 23 x Tuloskategoria A B C Ilmanäyte, passiivinen näytteenotto, koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto A Sienikasvuston pitoisuus on tavanomaisella tasolla MAV 50 B Sienikasvuston pitoisuus on yli normaalin taustatason 50 < MAV < 350 C Sienikasvuston pitoisuus on korkea, selvästi yli taustatason MAV 350

3 3/5 Kuva 1. Valokuva sisäilman mikrobinäytteenotosta Mycometer-menetelmällä Perälän koulun aamu- ja iltapäivätoimintatilasta (kirjaston 228 viereinen tila). Näytteenotossa imetään pumpulla huoneilmaa näytekeräimenä olevan suodatinputkilon läpi yhteensä 300 l nopeudella 20 l/min (keräysaika 15 min). Edellä esitettyjen analyysitulosten mukaan kaikkien näytteiden M1-M4 tulokset kuuluvat tuloskategoriaan A, eli ko. näytteiden sienikasvuston pitoisuus on tavanomaisella tasolla. 3.2 Muut havainnot Aistinvaraisten havaintojen mukaan tutkimuksen kohteena olleiden tilojen sisäilman laatu vaikutti hyvältä. Tiloissa ei ollut havaittavissa erityisiä hajuja ja ilma oli raikasta. Sisäilman lämpötila kuitenkin tuntui korkeahkolta johtuen suureksi osaksi ulkoilman korkeasta lämpötilasta ( C). Näytteenottojen yhteydessä tehtyjen mittausten mukaan huoneilman lämpötilat vaihtelivat välillä +23,0 +24,2 C (suositus C) ja ilmanvaihdon tuloilman lämpötilat vastaavasti välillä +23,7 +25,0 C (suositus C). Varsinkin tuloilman lämpötila oli selkeästi yli suositusten. Huoneilman lämpötilat mitattiin noin 1,1 m:n korkeudelta lattiasta tilojen keskialueelta ja tuloilman lämpötilat suoraan ilmanvaihdon päätelaitteista. Tilojen välisiä painesuhteita mitattiin kaikissa luokissa, joissa tehtiin näytteenottoja. 1. kerroksen Perälän koulun väistötilojen luokat 1 ja 2 (tilat 143 ja 144) olivat voimakkaasti ylipaineisia. Mittaushetkellä luokkahuoneet olivat Pa ylipaineisia suhteessa ulkoilmaan (kuva 2) ja Pa ylipaineisia suhteessa käytävätiloihin (kuva 3). Paine-erojen seurauksena ikkunoiden ja ovien välistä virtaava ilma aiheutti tiloihin vinkuvaa ääntä ja ilmavirtaus oli myös aistinvaraisesti havaittavissa. Luokkahuoneiden ylipaineisuus viittaa siihen, että luokkien tuloilmamäärät ovat selvästi suuremmat kuin poistoilmamäärät pienluokka (luokkahuone 160) sekä Perälän koulun aamu- ja iltapäivätoimintatila (kirjaston 228 viereinen tila) olivat 1 1,5 Pa ylipaineisia suhteessa ulkoilmaan ja 0 5 Pa ylipaineisia suhteessa käytävätiloihin, joten niiden osalta tulo- ja poistoilmamäärät ovat todennäköisesti paremmassa tasapinossa.

4 4/5 Muita rakennuksen sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, epämiellyttäviä hajuja tms. ei ollut tutkimushetkellä havaittavissa. Tilojen yleinen siisteys oli hyvällä tasolla eikä yläpölyjä esiintynyt kaappien, hyllyjen ja muiden tasopintojen päällä juuri lainkaan. Kuva kerroksen Perälän koulun 2. luokka (tila 143) oli Pa ylipaineinen suhteessa ulkoilmaan. Kuva kerroksen Perälän koulun, 2. luokka (tila 143) oli 27 27,5 Pa ylipaineinen suhteessa käytävään.

5 5/5 4. Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset Tutkimuksen kohteena olleista tiloista Mycometer-menetelmällä kerätyissä sisäilman mikrobinäytteissä ei todettu viitteitä mikrobilähteestä tutkituissa tiloissa. Näytetulosten mukaan tutkittujen tilojen huoneilman mikrobipitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Näytteenottojen yhteydessä tehtyjen muiden havaintojen perusteella 1. kerroksen Perälän koulun 1. ja 2. luokkien (tilat 143 ja 144) ilmanvaihto on epätasapainossa, joten ilmamäärät on suositeltavaa säätää uudelleen. Luokkien suunnitellut sekä vaaditut ilmamäärät on syytä tarkastaa, ja säätötoimenpiteillä joko pienentää tuloilmamääriä tai suurentaa poistoilmamääriä riippuen vaatimuksista. Viereisten 1. kerroksen luokkien ilmanvaihdon tasapaino on myös syytä tarkastaa. Mikrobinäytteiden analyysitulosten sekä muiden tehtyjen havaintojen perusteella tutkimuksen kohteena olleissa tiloissa ei ole tarpeen tehdä sisäilman laatuun liittyviä jatkotutkimuksia. Kokkolassa IdeaStructura Oy Tarkastanut: Kristian Söderström, Ins.opiskelija (AMK) Hannanoora Junttila, DI Liitteet: Pohjapiirustukset täydennettyinä näytteenottokohtien sijainneilla, 1:100, 2 piirustusta

6 MERKINTÖJEN SELITYKSET: M1 Näytteenottokohdan sijainti = Sisäilman mikrobinäyte Mycometer-menetelmällä M1...M M A M1 138B 150 M Tunn Lukum Kaupunginosa / Kylä Piirt Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennuksen numero (RATUT) / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no TUTKIMUSPIIRUSTUS Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö KIRKONKYLÄN KOULU TUTKIMUSMUISTION LIITE 1 1: kerroksen pohjapiirustus täydennettynä näytteenottokohtien sijainneilla RUDONTIE LAIHIA IdeaStructura Suunnittelija Kristian Söderström Piirtäjä Tarkastaja KSö Helsinki Hämeenlinna Kokkola Mittakaava Suunnitteluala Työnumero RAK 1567 Piirustuksen numero Tiedosto F00020.dwg F00020 Rak. osa M:\ 109

7 MERKINTÖJEN SELITYKSET: M1 Näytteenottokohdan sijainti = Sisäilman mikrobinäyte Mycometer-menetelmällä M1...M M B Tunn Lukum Kaupunginosa / Kylä Piirt Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennuksen numero (RATUT) / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no TUTKIMUSPIIRUSTUS Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö KIRKONKYLÄN KOULU TUTKIMUSMUISTION LIITE 1 1: kerroksen pohjapiirustus täydennettynä näytteenottokohtien sijainneilla RUDONTIE LAIHIA IdeaStructura Suunnittelija Kristian Söderström Piirtäjä Tarkastaja KSö Helsinki Hämeenlinna Kokkola Mittakaava Suunnitteluala Työnumero RAK 1567 Piirustuksen numero Tiedosto F00030.dwg F00030 Rak. osa M:\ 102