Kutsu Professuuriesitelmät Joensuun kampus

Transkriptio

1 Kutsu Professuuriesitelmät Joensuun kampus

2

3 Kutsu kuulemaan julkisia esitelmiä, jotka Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen, erityisesti laskennallisen väritutkimuksen professori Markku Hauta-Kasari, psykologian, erityisesti terveyden ja mielenterveyden professori Kirsi Honkalampi, kansainvälisen oikeuden, erityisesti kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Kati Kulovesi, Venäjän aatteet ja uskonto, erityisesti kansallisen Venäjän aatteellinen perusta, professori Antoine Lévy, metsäekonomian ja politiikan professori Jouni Pykäläinen, systemaattisen teologian professori Serafim Seppälä, materiaalikemian professori Mika Suvanto ja uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani pitävät toukokuun 13. päivänä Kutsun kunnioittavasti yliopiston opettajat, muun henkilökunnan ja opiskelijat sekä tieteenharjoittajat, suosijat ja ystävät kuulemaan esitelmiä. Kahvitarjoilu on esitelmien jälkeen Aurora-rakennuksen ravintola Aurassa. Joensuussa Rehtori Perttu Vartiainen

4 Professuuriesitelmien salijako Carelia-rakennuksen salissa C2 klo alkaen (Yliopistokatu 4, Joensuu) Professori Kirsi Honkalampi Professori Antoine Lévy Professori Serafim Seppälä Professori Martin Ubani Aurora-rakennuksen salissa AU100 klo alkaen (Yliopistokatu 2, Joensuu) Professori Markku Hauta-Kasari Professori Jouni Pykäläinen Professori Mika Suvanto Professori Kati Kulovesi

5 Hauta-Kasari, Markku Kalevi Tietojenkäsittelytieteen, erityisesti laskennallisen väritutkimuksen professori Syntynyt , Sonkajärvi Tutkinnot Filosofian tohtori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, informaatioteknologia, 1999 Filosofian maisteri, Kuopion yliopisto, tietojenkäsittelytiede, 1995 Ylioppilas, Sonkajärven lukio, 1989 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, tietojenkäsittelytiede, erityisesti laskennallinen väritutkimus, Itä-Suomen yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos, alkaen Tutkimusjohtaja, SIB Labs, Itä-Suomen yliopisto, 1/2011 8/2013 Johtaja, InFotonics Center Joensuu, Joensuun yliopisto, 9/ /2010 Dosentti, spektrikuvantaminen ja spektrikuva-analyysi, Joensuun yliopisto Professori (ma), tietojenkäsittelytiede, Joensuun yliopisto 8/2002 8/2003 Väritutkimuksen sovelluksia Väriä ajatellaan usein selkeästi aistittavana asiana. Kyseessä on kuitenkin aistimuksen kautta hyvin subjektiivinen suure. Yksiselitteisesti väri voidaan määritellä sen fysikaalisesti mitattavan värispektrin kautta. Tämä sateenkaaren värien järjestystä noudattava spektri kertoo kunkin osavärin osuuden kohteen värissä. Perinteinen 3-arvoväriesitys pohjautuu ihmisen värinäköön, joka perustuu ihmissilmässä olevien kolmen erityyppisen valoherkän tappisolun toimintaan. Nämä valoherkät solut reagoivat sähkömagneettisen säteilyn kolmelle eri aallonpituusalueelle. Värispektrin kautta värimäärittely voi kuitenkin perustua kymmeniin tai satoihin eri osaväreihin. Lisäksi värin määritystä voidaan laajentaa ultravioletti- tai infrapuna-alueelle, jossa esimerkiksi jotkin eläimet näkevät värejä. Spektriin perustuvalla värimäärityksellä saavutetaan lukuisia etuja. Siksi fysikaalinen spektrin mittaus ja spektrikuvantaminen ovat yleistymässä eri teollisuuden ja tieteiden aloilla. Spektrin mittaamisen lisäk- 5

6 si tarvitaan uusia laskennallisia menetelmiä spektridatan käsittelyyn. Esimerkiksi spektrikuvien tiivistäminen, uusien kuva-analyysin ja uusien hahmontunnistuksen menetelmien kehittäminen ovat tärkeitä osa-alueita väritutkimuksessa. Ne yhdistyvät Itä-Suomen yliopistossa fysiikan ja tietojenkäsittelytieteen alojen yhteisessä väritutkimusryhmässä. Viimeaikaiset sovelluksemme ovat olleet lääketieteen, metsätieteiden ja biologian aloilla. Tutkimusyhteistyötä teollisuuden kanssa ja tutkimustulosten kaupallistamista on tehty InFotonics Center Joensuu -tutkimuskeskuksessa ja SIB Labs -yksikössä. Tutkimusryhmämme kuuluu Fotoniikan instituuttiin. Tärkeimmät julkaisut P. Fält, M. Yamaguchi, Y. Murakami, L. Laaksonen, L. Lensu, E. Claridge, M. Hauta- Kasari, and H. Uusitalo, Multichannel Spectral Image Enhancement for Visualizing Diabetic Retinopathy Lesions, Accepted to ICISP-conference, Lecture Notes in Computer Science, Springer, 2014 J. Antikainen, J. Kinnunen, T. Hirvonen, and M. Hauta-Kasari, Heartwood Detection for Scotch Pine Using Fluorescence Image Analysis, Holzforschung, Vol. 66, 2012, pp J. Kinnunen, S. Saarakkala, M. Hauta-Kasari, P. Vahimaa, and J. Jurvelin, Optical spectral reflectance of human articular cartilage - relationships with tissue structure, composition and mechanical properties, Biomedical Optics Express, Vol. 2 No. 5, 2011, pp J. Antikainen, M. von und zu Fraunberg, J. Orava, J. E. Jääskeläinen, and M. Hauta- Kasari: Spectral Imaging of Neurosurgical Target Tissues Through Operation Microscope, Optical review, Vol. 18, No. 6, 2011, pp M. Hauta-Kasari, K. Miyazawa, S. Toyooka, and J. Parkkinen, Spectral Vision System for Measuring Color Images, Journal of the Optical Society of America A, JOSA A, Vol. 16, No. 10, October 1999, pp

7 Honkalampi, Kirsi Maarit Psykologian, erityisesti terveyden ja mielenterveyden professori Syntynyt , Kuopio Tutkinnot Erityistason psykoterapiakoulutus, Tampereen kesäyliopisto, 2009 Psykologian tohtori, Joensuun yliopisto, 2001 Psykologian lisensiaatti, Joensuun yliopisto, 1999 Laillistettu psykologi, 1994 Psykologian maisteri Joensuun yliopisto, 1992 Ylioppilas, Klassillinen lukio, Kuopio Tärkeimmät virat ja tehtävät Psykologian, erityisesti terveyden ja mielenterveyden professori, Itä-Suomen yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Yliopistolehtori, Itä-Suomen yliopisto 8/ /2012 Johtava psykologi, Kuopion psykiatrian keskus, Kuopion kaupunki 8/2008 7/2012 Tutkijatohtori, Suomen akatemia 8/2002 7/2004 Dosentti, Joensuun yliopisto, 2002 Psykologi, Kuopion Yliopistollinen sairaala, 2/1996 7/2008 Psykologi, Etelä-Karjalan keskussairaala 11/1992 1/1996 Terveyden ja mielenterveyden psykologia Maailman terveysjärjestön, WHO:n, määritelmän mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Mielenterveys on näin ollen osa ihmisen kokonaisterveyttä. EU:n mielenterveysstrategia korostaa koko väestön mielenterveyden parantamisen tärkeyttä ja mielenterveyshäiriöiden, erityisesti depression, päihdeongelmien ja itsemurhien ennaltaehkäisyä. Joka vuosi 18,4 miljoonan vuotiaan ihmisen EU:ssa arvioidaan kärsivän vakavasta masennuksesta ja EU:n kansalaista tekee vuosittain itsemurhan. (EU:n raportti). Suomessa itsemurhakuolleisuus on pienentynyt selvästi parissa vuosikymmenessä, mutta Suomessa tehdään edelleen Euroopan muuhun tasoon verrattuna enemmän itsemurhia. 7

8 Väestön mielenterveyttä heikentää myös depression yleisyys. Depressioon liittyviä sairauspäivärahakausia on vuosittain yli ja uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään noin THL:n mukaan suomalaiset sairastavat aiempaa vähemmän kansantauteja, kuten sydän- ja verisuonisairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Sen sijaan mielenterveyden häiriöiden osalta on havaittavissa myös huolestuttavaa kehitystä. Alue-erot kaikenlaisessa sairastavuudessa ovat sairaimman Itä-Suomen ja terveemmän Länsi-Suomen välillä ovat edelleen huomattavat. Eroja on myös sukupuolittain, Suomessa ja kaikissa teollistuneissa maissa tärkeimmät miesten ylikuolleisuutta aiheuttavat sairaudet ovat sepelvaltimotauti, keuhkosyöpä, alkoholisairaudet ja väkivalta eri muodoissaan. EU:n strategia korostaa myös mielenterveyspotilaiden elämänlaadun ja toimintakyvyn parantamista sekä mielenterveyttä koskevan tiedon, tutkimuksen ja tietojärjestelmien kehittämistä. Terveyspsykologia psykologian osa-alueena pyrkii väestöepidemiologisen tiedon keräämisen lisäksi tunnistamaan ja huomiomaan ihmisen kokonaisterveyteen liittyviä tekijöitä. Tämän lisäksi tarvitaan asenteellista avoimuutta mielenterveysongelmien tehokkaaksi kohtaamiseksi palvelujärjestelmässämme sekä rakenteiden että kliinisten käytäntöjen tasolla. Tärkeimmät julkaisut Honkalampi K, Viinamäki H, Niskanen L, Koivumaa-Honkanen H, Valkonen- Korhonen M, Elomaa AP, Harvima I, Herzig KH, Lehto SM. (2014) Reduced Serum Adiponectin Levels in Alexithymia. Neuroimmunomodulation, 21, Honkalampi K, Lehto SM, Koivumaa-Honkanen H, Hintikka J, Niskanen L, Valkonen- Korhonen M, Viinamäki H.( 2011) Alexithymia and tissue inflammation. Psychotherapy and Psychosomatics 80, Honkalampi K, Koivumaa-Honkanen H, Lehto SM, Hintikka J, Haatainen K, Rissanen T, Viinamäki H. (2010) Is alexithymia a risk factor for major depression, personality disorder, or alcohol use disorders? A prospective population-based study. Journal of Psychosomatic Research 68: Honkalampi K, Hintikka J, Haatainen K, Koivumaa-Honkanen H, Tanskanen A, Viinamäki H. (2005) Adverse childhood experiences, stressful life events or demographic factors: which are important in women`s depression? A 2-year follow-up population study. Australian and New Zealand Journal of Psychiatry 39; Honkalampi K, Hintikka J, Tanskanen A, Lehtonen J, Viinamäki H. (2000) Depression is strongly associated with alexithymia in the general population. Journal of Psychosomatic Research 48;

9 Kulovesi, Kati Kansainvälisen oikeuden, erityisesti kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Tutkinnot PhD, Law Department, London School of Economics and Political Science, 2008 LL.M, London School of Economics and Political Science, 2001 Oikeustieteen maisteri (OTM), Helsingin yliopisto, 1998 Ylioppilas, Suutarilan lukio, 1992 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, kansainvälinen oikeus, erityisesti kansainvälinen ympäristöoikeus, Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos, alkaen Professori, kansainvälinen oikeus, erityisesti kansainvälinen ympäristöoikeus, Itä-Suomen yliopisto, (ma) 1/2014 2/2014 Yliopistotutkija/tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, 1/ /2013 Guest Lecturer, London School of Economics and Political Science, 1/2010 8/2010 Oikeudellinen asiantuntija ja konsultti, 1/2004 alkaen, CC Law Climate Change Law Consulting (muun massa Maailmanpankki, Euroopan komissio, FAO, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Sveitsin hallitus, NEFCO) Team Leader and Writer, International Institute for Sustainable Development, 10/2004 alkaen Legal Adviser, Suomen ympäristökeskus, 10/2001 5/2003 Ilmastoyhteistyö esimerkkinä kansainvälisen oikeuden muutoksesta Kansainvälinen oikeus on perinteisesti ollut valtioiden, diplomaattien ja hallitusten välisten järjestöjen yksityisaluetta. Globalisoituvassa maailmassa se kohtaa kuitenkin uusia haasteita ja joutuu sopeutumaan tiivistyvään kansainväliseen kanssakäymiseen, johon osallistuvat valtioiden edustajien ohella lukuisat muut toimijat. Kansainvälinen yhteistyö ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuvaa käynnissä olevaa murrosta erinomaisesti. Vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastosopimusta pidetään tärkeimpänä kansainvälisenä 9

10 ympäristösopimuksena. Tämän niin kutsutun puitesopimuksen alaisuuteen on runsaan 20 vuoden aikana muodostunut varsin kattava ja monimutkainen regiimi, jonka haastavana tavoitteena on torjua vaarallinen, ihmisen toiminnasta aiheutuva ilmastonmuutos. Ilmastoregiimin oikeudellinen perusta on perinteisissä, sitovissa valtiosopimuksissa. Kansainvälisen oikeuden muuttuva luonne näkyy kuitenkin siinä, että merkittävin osa kansainvälisestä ilmastoyhteistyöstä on perinteisen kansainvälisen oikeuden luokittelussa varsin epämuodollista. Se nojaa vahvasti niin kutsuttuihin soft law -instrumentteihin, uudentyyppisiin kansainvälisiin instituutioihin sekä epävirallisiin asiantuntijaverkostoihin. Kymmenien miljardien eurojen arvoiset kansainväliset markkinat kasvihuonekaasujen päästöoikeuksille perustuvat vahvasti ilmastosopimuksen osapuolikokouksen päätöksiin sekä kansainvälisten hallintoelinten luomaan sääntelyyn. Tällaisia oikeuslähteitä ei perinteisesti pidetä kansainvälisoikeudellisesti sitovina. Päästömarkkinoiden esimerkki osoittaa kuitenkin niillä olevan varsin merkittäviä oikeudellisia ja taloudellisia vaikutuksia käytännössä. Päästömarkkinoiden toimintaa sääntelevä, YK:n ilmastosopimuksen alainen CDM-hallintoneuvosto on lisäksi tehnyt useita tuhansia yksityisten yritysten oikeuksiin ja velvollisuuksiin välittömästi vaikuttavia päätöksiä. Tämä poikkeaa varsin jyrkästi perinteisestä, valtiokeskeisestä kansainvälisestä oikeudesta ja nostaa esille tälle oikeudenalalle aivan uudentyyppisiä kysymyksiä hyvästä hallinnosta ja oikeusturvasta. Kaikki tämä osoittaa, että kansainvälinen oikeus ja sen harjoittajat ovat lukuisten uusien haasteiden edessä sopeutuessaan maailmaan, jossa kansainvälinen yhteistyö lisääntyy samalla kun sen oikeudelliset muodot pehmenevät. Tärkeimmät julkaisut Erkki J. Hollo, Kati Kulovesi and Michael Mehling (eds.) (2013) Climate Change and the Law. Springer: Dordrecht. Kati Kulovesi (2011) The WTO Dispute Settlement System: Challenges of the Environment, Legitimacy and Fragmentation. Kluwer Law International: The Netherlands. Kati Kulovesi and Marise Cremona (2014) The Evolution of EU Competences in the Field of External Relations and its Impact on Environmental Governance Policies. Christine Bakker and Francesco Franconi (eds.) The EU, the US and Global Climate Governance. Ashgate. Kati Kulovesi (2012) Addressing Sectoral Emissions outside the UN Framework Convention on Climate Change: What Roles for Multilateralism, Minilateralism and Unilateralism?. 21 Review of the European Community and International Environmental Law Kati Kulovesi, Elisa Morgera & Miquel Muñoz, Environmental Integration and Multifaceted International Dimensions of EU Law: Unpacking the EU s 2009 Climate and Energy Package, 48 Common Market Law Review (2011),

11 Lévy, Antoine Professor in Russian Intellectual and Religious History, with special regard to the theoretical foundations of Russian national identity Born in Paris, France Academic degrees PhD in Dogmatics, Université de Fribourg (Schweiz), 2002 Licentia Canonica, Instituto di Patrologia Ecumenica, Bari (Pontificià Università San Tommaso d Aquino, Roma) 1997; Complementary Master Program (DEA), in Theology, Institut Catholique de Paris, 1998 M.A. in Philosophy, Sorbonne Paris IV, 1984; Complementary Master Program (DEA) in Philosophy, Sorbonne Paris I, 1985 B.A. in Russian language and culture, Sorbonne Paris IV, 1983 Positions and duties Professor in Russian Intellectual and Religious History, with special regard to the theoretical foundations of Russian national identity, University of Eastern Finland, School of Theology, Representative of the Catholic Church at the theological dialogue between the Finnish Lutheran Church and the Finnish Orthodox Church (since 2011) Executive Director of the Helsinki Studium Catholicum (since 2004) Member of the Dominican Order (since 1990); Priest (since 1998) Guest Professor at the Russian University for Humanities (RGGU), 1997 Ancien élève of the Ecole Normale Supérieure (St Cloud) How can one be a Westerner? I intend to highlight the central perspective of my teaching and research activity by means of a metaphor. I will take the case of a brilliant mathematician suffering from amnesia as a way of illustrating an approach to reality that is typical of contemporary social sciences and humanities. We currently rely on a conventional set of objective standards and universal values to interpret any available information about the world, including about ourselves. The one thing that generally evades our scrutiny is the cultural process that has 11

12 given birth to such an approach of reality. True, we are accustomed to identifying this approach with the history of the Western world as a geo-political entity but the question reads: What has made the West the West? To paraphrase the famous question of Montesquieu in his Persian Letters, how can one be a Westerner? My argument is that investigating Russia s cultural and religious identity provides us with the possibility of contemplating what currently lies hidden from our intellectual sight; namely, the source and origin of the Western identity. Indeed, to what extent can the evolution of the West be said to derive from an interpretation of Christianity which appears to be significantly different from the Russian one? This question that arises from the study of Russian history and religious philosophy, might well restore a cultural memory the loss of which we hardly even suspect. Publications Divine Essence and Divine Energies, C. Athanasopoulos and C. Schneider editors (2013), James Clarke and Co., UK (contribution) Diakrisis kat epinoian as a Main Issue in the Discussions between 14th Century Palamites and Thomists (2012), The Thomist 76 (3), New York Liberté et structure profonde des régimes politiques en Orient byzantin et en Occident latin» (2011), Istina 56 (2), Paris. An introduction to divine relativity: Beyond Bradshaw s Aristotle East and West (2008), The Thomist 72 (2), New-York. Le créé et l incréé, Maxime le Confesseur et Thomas d Aquin, (2006) Editions Vrin, Paris. 12

13 Pykäläinen, Jouni Antero Metsäekonomian ja -politiikan professori Syntynyt , Kitee Tutkinnot Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Joensuun yliopisto, 2001 Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti, Joensuun yliopisto, 1999 Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Joensuun yliopisto, 1996 Ylioppilas, Kiteen lukio, 1988 Tärkeimmät virat ja tehtävät Metsäekonomian ja -politiikan professori, Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto, alkaen Vanhempi tutkija, Metsäntutkimuslaitos, 1/ /2006, 8/2011-7/2013 Johtaja, Metsäalan ennakointiyksikkö, Itä-Suomen yliopisto, 5/2010-6/2011 Yrittäjä, Metsämonex Oy, 11/ Kehittämispäällikkö, Metsäkeskus Kainuu, 8/2001 1/2003 Assistentti/yliassistentti, Joensuun yliopisto, 5/1995-7/2001, 8/2008-7/2009 Metsäalan muutos ja metsäekonomian tutkimus Suomalaisen metsätalouden poliittinen ohjaus ja rakenteet ovat muuttuneet viime vuosina nopeasti. On poistettu vapaan kilpailun ja alalle tulon esteitä. Samanaikaisesti on lisätty metsänomistajien mahdollisuuksia käyttää metsiään entistä monipuolisemmin. Näin on pyritty parantamaan metsäpalveluiden ja metsien käytön markkina- ja asiakaslähtöisyyttä sekä luomaan tilaa uusille innovaatioille. Toisaalta nämä toimet ovat osa laajempaa kehitystä, jossa metsäalan toimijat pyrkivät hyötymään uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvasta biotaloudesta. Biotaloudessa monet tuotteet ja palvelut ovat kuitenkin lähempänä muita toimialoja kuin esimerkiksi perinteistä metsä- ja puutuoteteollisuutta, joten hyötyäkseen biotaloudesta metsäalan on kyettävä avautumaan muiden toimialojen suuntaan. Käytännössä tämä avautuminen toteutuu eri toimijoiden arvoverkkojen kautta. Edellä kuvattu kehitys luo uudentyyppisiä tarpeita ja -mahdollisuuksia metsäekonomian tutkimukselle. Yritysten liiketoiminnan uusiutumista tukeva tutkimus on syytä tuoda en- 13

14 tistä vahvemmin perinteisen puunkasvatuksen ekonomian ja kansantaloudellisen metsäekonomian tutkimuksen rinnalle. Esimerkiksi yrittäjämäistä metsänomistusta tukevaa tutkimusta tarvitaan, jotta metsäresurssit saadaan mukaan biotalouden uudistuviin arvoverkkoihin. Nousevia tutkimusteemoja ovat myös esimerkiksi palvelukeskeinen liiketoiminta metsäalan yrityksissä ja metsäalan innovaatiot. Tärkeimmät julkaisut Donner-Amnell, J., Miina, S., Pykäläinen, J. & Tuuva-Hongisto, S. (toim.) Maailma haastaa metsä tulevaisuuden ratkaisuissa. Itä-Suomen yliopisto. Metsätieteiden osasto. Silva Carelica s. Pykäläinen, J Defining forest owner s forest-management goals by means of a thematic interview in interactive forest planning. Silva Fennica 34(1): Pykäläinen, J., Hiltunen, V. & Leskinen, P Complementary use of voting methods and interactive utility analysis in participatory strategic forest planning: experiences from Western Finland. Canadian Journal of Forest Research. 37(5): Pykäläinen, J. & Kurttila, M Interactive method for supporting forest owners in biodiversity protection decisions. Small Scale Forestry. Volume 8, Number 3, Pykäläinen, J., Pukkala, T. & Kangas, J Alternative priority models for forest planning on the landscape level involving multiple ownership. Forest Policy and Economics, Vol. 2 (3-4):

15 Seppälä, Serafim Systemaattisen teologian professori Syntynyt 1970, Toholampi Tutkinnot Filosofian tohtori, Helsingin yliopisto, 2002 Filosofian maisteri, Helsingin yliopisto, 1996 Ylioppilas, Toholammin lukio, 1989 Tärkeimmät virat ja tehtävät Systemaattisen teologian professori, Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto alkaen Systemaattisen teologian professori (ma), Joensuun yliopisto/itä-suomen yliopisto 8/2007 7/2012 Jumala kyberavaruudessa? Ihmisajattelu ja kanssakäyminen on siirtynyt yhä suuremmassa määrin virtuaaliseen ympäristöön. Tämä merkitsee uskonnoille ennenäkemättömiä mahdollisuuksia ja uudenlaisia haasteita. Missä määrin ja millä tavoin uskonnon ytimessä oleva hengellinen kokemus, pyhyyden kokeminen, voi välittyä ja muodostua kyberavaruudessa? Miten virtuaalisuus muokkaa uskontojen kulttuurillista tilaa ja yksilötason uskonnollisia tarpeita ja miten se vaikuttaa uskontojen synkroniseen ja funktionaaliseen rakentumiseen? Tällaisten kysymysten tutkimus on hajanaista ja syvempi keskustelu prosessin yleisestä luonteesta on vasta alkutekijöissään. Kyseessä on valtaisa aatteellinen murros. Kyberavaruus kommunikaatiotilana muokkaa ihmisten uskonnollisia tarpeita ja niiden aatteellisia ulottuvuuksia. Kyberavaruudessa tapahtuva uskonnollinen aktiviteetti konseptualisoi ja jäsentää uudelleen sitä, mitä uskonnollisuus yksilön määreenä tarkoittaa. Kyberavaruudessa vallitseva toimintakulttuuri kommunikatiivisine konventioineen avaa uusia tapoja ilmentää uskonnollisuutta. Uskonnolle ja Jumala-puheelle kyberavaruus ja sen kommunikatiiviset mahdollisuudet merkitsevät voimakasta institutionalismin ja hierarkkisuuden haastamista, mikä tulee vähitellen muuttamaan kaikkea uskonnollista 15

16 kommunikaatiota. Yksisuuntaisen julistamisen aika on vaihtumassa tiedonhallinnan demokratiaksi. Aatteellinen globalisaatio ja uudenlaisen universaalin tietoisuuden muodostuminen avaa uusia uskonnollisia mahdollisuuksia, vaikka useimpien uskontojen ydintoiminnat eivät olekaan siirrettävissä virtuaaliseen ulottuvuuteen. Tärkeimmät julkaisut Kultainen Jerusalem. Pyhän kaupungin idea juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa (2008) Elämän äiti. Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa (2010) Valo jää. Dostojevski, Gibran, Kazantzakis ja Jumalan mysteeri (2011) Armenian kansanmurhan perintö (2011) Naiseus. Varhaiskristillisiä ja juutalaisia näkökulmia (2013) 16

17 Suvanto, Mika Juhani Materiaalikemian professori Syntynyt , Nurmes Tutkinnot Filosofian tohtori, Joensuun yliopisto, 1999 Filosofian lisensiaatti, Joensuun yliopisto, 1996 Filosofian maisteri, Joensuun yliopisto, 1993 Ylioppilas, Niinivaaran lukio, Joensuu, 1986 Tärkeimmät virat ja tehtävät Materiaalikemian professori, Itä-Suomen yliopisto, kemian laitos, alkaen Johtaja, SIB Labs yksikkö, Itä-Suomen yliopisto, alkaen Johtaja, Special Materials Research Center (SMARC), Joensuun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, Kemia uusien materiaalien lähteellä Materiaalin kemiallinen koostumus ja rakenne antavat esineille ja asioille niiden ilmentämät fysikaaliset tai kemialliset ominaisuudet. Materiaalikemia voidaankin määritellä tieteessä ja teknologiassa käytettävien materiaalien ominaisuuksien ja käytön tutkimukseksi. Materiaaliosaaminen yhdistää eri tieteenaloja, kaikki materiaalikemian tutkimat ilmiöt eivät useinkaan ole selitettävissä yhdellä tieteenalalla, tarvitaan poikkitieteellistä lähestymistapaa. Nykyaikana puhutaan kehittyneistä ja jopa älykkäistä materiaaleista. Materiaaleihin halutaan toiminnallisuutta, olemassa oleville tuotteille haetaan aktiivisesti lisäarvoa. Täysin uusien materiaalien tulo markkinoille on hidas prosessi. Hyvät materiaalit säilyvät käytössä kauan, ne ovat tuotantokustannuksiltaan tasapainossa saavutetun hyödyn kanssa. Materiaalikemian tutkimukselle on luonteenomaista asioiden ilmiötason ymmärtäminen. Modernin materiaalisuunnittelun lähtökohtana on jokin tiedossa oleva käyttökohde. Tutkimusryhmien yhteistyö elinkeinoelämän kanssa uusien materiaalien ideoinnissa on tiivistä. Molekyyli- ja jopa atomitason suunnittelu on tullut mukaan materiaalikehitykseen. 17

18 Polymeerit, komposiitit ja katalyytit ovat esimerkkejä nykyaikaisista materiaalikemian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön kohteista. Eräänä keskeisenä polymeeritutkimuksen lähtökohtana tutkimusryhmissämme on ollut jäljitellä luontoa ja sen hyödyntämiä erityisiä kemiallisia ja fysikaalisia ratkaisuja polymeerien pintaominaisuuksien räätälöinnissä. Komposiittiteknologiassa strategiana ja onnistumisen avaimena on pystyä kemiallisesti kytkemään kaksi erilaista materiaalia lujaksi uudella tavalla vuorovaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Katalyyteillä ja katalyyttiteknologialla on ratkaiseva merkitys valtaosassa kemian alan teollisista prosesseista. Katalyyteillä on myös keskeinen merkitys energian tuoton päästöjen hallinnassa ja sitä kautta ympäristöterveydessä. Mainitut tutkimusalat sisältävät suuren potentiaalin löytää uusia yhteiskuntaa hyödyttäviä materiaaliteknisiä ratkaisuja, tilaus uudelle teknologialle on jatkuva. Tärkeimmät julkaisut Suvanto M., Räty J. and Pakkanen T.A., Catalytic Activity of Carbonyl Precursor Based W/Al 2 O 3 and CoW/Al 2 O 3 Catalysts in Hydrodesulfurization of Thiophene, Appl. Catal. A, 181 (1999) 189. Paunikallio T., Kasanen J., Suvanto M. and Pakkanen T.T., Influence of Maleated Polypropylene on Mechanical Properties of Composite Made of Viscose Fiber and Polypropylene, J. Appl. Polym. Sci., 87 (2003) Puukilainen E., Rasilainen T., Suvanto M. and Pakkanen T.A., Superhydrofobic Polyolefin Surfaces: Controlled Micro- and Nanostructures, Langmuir, 23 (2007) Pöllänen M., Suvanto M. and Pakkanen T.T., Cellulose reinforced high density polyethylene composites Morphology, mechanical and thermal expansion properties, Compos. Sci. Technol., 76 (2013) 21. Huovinen E., Takkunen L., Korpela T., Suvanto M., Pakkanen T.T. and Pakkanen T.A., Mechanically Robust Superhydrophobic Polymer Surfaces Based on Protective Micropillars, Langmuir, 30 (2014)

19 Ubani, Martin Uskonnonpedagogiikan professori Syntynyt , Erlangen, Saksa Tutkinnot Filosofian tohtori, Helsingin yliopisto, 2007 Teologian maisteri, Helsingin yliopisto, 2006 Kasvatustieteen maisteri, luokanopettajakoulutus, Lapin yliopisto, 2000 Ylioppilas, Keskustan lukio, Rovaniemi, 1993 Tärkeimmät virat ja tehtävät Uskonnonpedagogiikan professori, Itä-Suomen yliopisto, teologian sekä soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastot alkaen Uskontokasvatuksen dosentti, Helsingin yliopisto, 2008 Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori, opettajankoulutuslaitos, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, 1/2007 7/2013 Projektitutkija, käytännöllisen teologian laitos, teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, 8/ /2006 Apurahatutkija, soveltavan kasvatustieteen laitos, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 1/2004 7/2005 Luokanopettaja, Rovaniemen kaupunki, Helsingin kristillinen koulu 1/2000 7/2003 Uskonnonpedagogiikka ja autenttiset kasvatus tilanteet Uskonnonpedagogiikka on Suomessa perinteisesti määritelty uskontokasvatuksen teoriaa ja käytäntöä eli opettamista ja oppimista tutkivaksi teologiseksi tieteenalaksi. Tutkimuksen kohteina ovat olleet yhteiskunnan antama kasvatus kuten koulun katsomusopetus, uskonnollisten yhteisöjen kuten kirkkojen kasvatus ja opetus sekä kotien antama uskonto- ja arvokasvatus. Uskonnonpedagogiikan ja sen lähitieteiden perustutkimuksen vuoksi tunnemme varsin hyvin uskontokasvatuksen osatekijöitä. Tarvitsemme kuitenkin lisää tutkimusta uskontokasvatuksen osatekijöiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta autenttisissa kasvatustilanteissa.

20 Esimerkiksi yhden ja saman uskontokasvatustapahtuman relevanssi voi olla jokaiselle osallistuvalle lapselle, nuorelle tai aikuiselle hyvin yksilöllinen ja vaihdella hetkittäin. Sama koskee kokemuksia katsomukselliseen dialogiin perustuvasta opettamisesta ja oppimisesta. Nämä kysymykset korostuvat entisestään katsomusopetukseen tai rippikouluun osallistuvien oppilaiden uskontosuhteen ja katsomuksellisen kirjon moninaistuessa. Lisäksi muuttuneet oppimisympäristöt haastavat uskonnon perinteisiä asiantuntijuuskäsityksiä ja opettaja-oppilas -rooleja. Autenttisten kasvatustilanteiden tutkimus mahdollistaa sen, että voimme tuntea paremmin niitä mekanismeja ja ehtoja, joita liittyy yksilöllisten ja yhteisöllisten prosessien aktivoitumiseen uskontokasvatuksessa ja voimme antaa aiempaa parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa uskontokasvatusta erilaisissa elämänvaiheissa ja osana erilaisia toiminnallisia kokonaisuuksia. Uskonnonpedagogiikka on kahden ilmiön uskonnon ja kasvatuksen rajapinnalla oleva tieteenala. Perinteisesti uskonnonpedagogiikan tutkimus ja teorianmuodostus onkin ollut yhteydessä uskonnon ja kasvatuksen tutkimusten kysymyksenasetteluihin ja tutkimusvirtauksiin. Myös niistä löytyy uskonnonpedagogiikan autenttisten kasvatustilanteiden tutkimuksen kannalta ajankohtaisia yhtymäkohtia. Tärkeimmät julkaisut Ubani, M. (2007). Young, gifted and spiritual The case of Finnish sixth-grade pupils. Thesis. Research report 278. Department of Applied Sciences of Education. University of Helsinki. Tirri, K., Nokelainen, P. & Ubani, M. (2006). Conceptual definition and empirical validation of the spiritual sensitivity scale. Journal of Empirical Theology 19(1), Ubani, M. (2012). What characterizes the competent RE teacher? A qualitative study on Finnish teacher students. British Journal for Religious Education. 34(1), Ubani, M. (2013). Threats and solutions. Religion and multiculturalism in educational policy. Intercultural education 24(3), Ubani, M. (2013). Peruskoulun uskonnonopetus. PS-Kustannus. Ubani, M. (2013). Existentially sensitive education. In T. Lovat & J. Arthur (Eds.), The Routledge international handbook on education, religion and values (pp ). Routledge: London. 20

21

22

23

24