Syyttäjän muutoksenhaku hovioikeuteen
|
|
- Väinö Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Syyttäjän muutoksenhaku hovioikeuteen YLEINEN OHJE Dnro 31/31/11 Voimassa toistaiseksi Kumoaa VKS:1998:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL Helsinki Helsinki vksv@oikeus.fi
2 SYYTTÄJÄN MUUTOKSENHAKU HOVIOIKEUTEEN 1 Johdanto Keskeiset säännökset ja lainvalmisteluasiakirjat Varautuminen käräjäoikeudessa Oikeusastekohtainen vetoamisvelvollisuus Oikeudenkäyntiaineisto ja muistiinpanot Jatkokäsittelylupa Milloin syyttäjä tarvitsee luvan (OK 25a:7.1) Syyttäjä asianomistajan edustajana (OK 25a:8) Luvan myöntämisen perusteet (OK 25a:11) Luvan hakeminen (OK 25:15.1/4a-kohta) Syyttäjä valittajana Valituskirjelmä (OK 25:15) Todisteet ja todistusteemat Syytteen muuttaminen Syyttäjä pyytää pääkäsittelyä Syyttäjä ei pyydä pääkäsittelyä Muutoksenhaku syyttäjän edustaman asianomistajan korvausvaatimukseen Syyttäjä valittajan vastapuolena Vastaus vastaajan valitukseen Vastaaja vaatii pääkäsittelyä Vastaaja ei vaadi pääkäsittelyä Vastaus syyttäjän edustaman asianomistajan korvausvaatimusta koskevaan valitukseen Vastavalitus Pääkäsittely Valmistelu Oikeudenkäyntiaineisto Todistelutarkoituksessa annettujen kertomusten muuttuminen Oikeudenkäyntikulut Matkakäräjät ja hovioikeussyyttäjä Ohjeen seuranta ja kehittäminen...15
3 1 (15) 1 Johdanto Syyttäjä osallistuu kaikkiin rikosasioiden oikeudenkäynteihin asianosaisena, jonka tehtävänä on myös yleisen edun toteutumisen valvonta. Hän joutuu arvioimaan käsiteltävinään oleviin asioihin liittyviä oikeus- ja näyttökysymyksiä, seuraamusratkaisuja sekä oikeudenkäyntimenettelyä. Syyttäjällä on aineellisesti oikean lopputuloksen saavuttamisen lisäksi merkittävä vastuu oikeuskäytännön kehittämisestä. Syyttäjän velvollisuuksiin ja vastuuseen kuuluu hakea muutosta asioissa, joissa hän näkee lainkäytön tai rangaistuskäytännön epäyhtenäisyyttä taikka tarvetta laintulkinnan ohjaamiseen. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa ja uusissa oikeuskysymyksissä syyttäjällä on korostunut rooli. Oikeuskäytäntö ei kehity ilman riittävän monia muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisuja. Kaikkien näiden seikkojen vuoksi syyttäjän tulee saattaa rikosasia hovioikeuden käsiteltäväksi. 2 Keskeiset säännökset ja lainvalmisteluasiakirjat 3 Varautuminen käräjäoikeudessa Muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen koskevat säännökset oikeudenkäymiskaaren (OK) 25 ja 26 luvuissa saivat sisältönsä voimaan tulleella lailla oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (165/1998). Keskeiset lainvalmisteluasiakirjat ovat hallituksen esitys (33/1997 vp), perustuslakivaliokunnan lausunto (9/1997 vp) ja lakivaliokunnan mietintö (19/1997 vp). Säännökset hyväksyttiin eduskunnassa lakivaliokunnan ehdotuksen mukaisessa, hallituksen esityksestä merkittävästi poikkeavassa muodossa. Lainsäätäjän tarkoituksen ja tahdon selvittäminen edellyttää tutustumista lakivaliokunnan mietintöön. Lokakuun 1 päivänä 2003 tuli voimaan kyseisiä lukuja koskeva uudistus (381/2003). Keskeiset lainvalmisteluasiakirjat ovat hallituksen esitykset (83/2001 vp ja 91/2002 vp) sekä lakivaliokunnan mietintö (27/2002 vp). OK 25 ja 26 lukuja uudistettiin merkittävästi lisää voimaan tulleella lailla (650/2010). Lakiin lisättiin myös uusi 25 a luku valitusasian valmistelun aloittaminen hovioikeudessa ja jatkokäsittelylupa. Keskeiset lainvalmisteluasiakirjat näiden säännösten osalta ovat hallituksen esitys (105/2009 vp), perustuslakivaliokunnan lausunto (4/2010 vp) ja lakivaliokunnan mietintö (4/2010 vp). Viimeisimmällä lainmuutoksella säädettiin myös ennakkovalituksesta käräjäoikeudesta suoraan korkeimpaan oikeuteen. Ennakkovalitukseen liittyvä ohjeistus sisältyy valtakunnansyyttäjän yleiseen ohjeeseen syyttäjän muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen. Rikosasia tutkitaan kokonaisuudessaan käräjäoikeudessa. Hovioikeuden tehtävä on kontrolloida käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus vali-
4 2 (15) 3.1 Oikeusastekohtainen vetoamisvelvollisuus 3.2 Oikeudenkäyntiaineisto ja muistiinpanot 4 Jatkokäsittelylupa tuksessa ja vastauksessa vedotuilta osin sekä korjata mahdolliset virheet. Syytesidonnaisuus ja syyttäjän vetoamisvelvollisuus ovat instanssikohtaisia. Syyttäjän tulee huolehtia siitä, että hänen suullisesti käräjäoikeudessa esittämänsä vaihtoehtoinen rangaistusvaatimus ja sen perusteena oleva seikka (tapahtumakuvaus) tulevat täsmällisesti merkityksi käräjäoikeuden pöytäkirjaan, josta ne siirtyvät käräjäoikeuden tuomioon. Syyttäjä voi valituksessaan tai vastauksessaan viitata tuomiosta ilmenevään vaihtoehtoiseen vaatimukseensa ja sen perusteisiin ja näin varmistaa vetoamisvelvollisuutensa täyttämisen myös hovioikeudessa. Käräjäoikeuden pöytäkirja- ja tuomiomerkinnät ovat tärkeitä myös sen vuoksi, että hovioikeus voi tulkita puutteet vaihtoehtoisten vaatimusten kirjaamisessa käräjäoikeuden tekemäksi syytteen tarkistuksen hylkäämiseksi ja, ellei syyttäjä valita, lainvoimaiseksi ratkaisuksi. Asia voidaan ratkaista hovioikeudessa yksinomaan kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella (ks. kohta 6.3). Syyttäjän tulee sen vuoksi huolehtia siitä, että käräjäoikeuden oikeudenkäyntiaineistoksi tulee kaikki se aineisto, minkä hän on sellaiseksi tarkoittanut. Jos syyttäjä käräjäoikeudessa vetoaa sellaiseen kirjalliseen todisteeseen, jota hän ei ole maininnut haastehakemuksessa, hänen tulee varmistaa, että uusi todiste merkitään käräjäoikeuden pöytäkirjaan. Asianosaisten lausumista käräjäoikeudessa on jälkikäteen käytettävissä vain pöytäkirjaan ja tuomioon merkityt tiedot sekä mahdolliset käräjäoikeudessa syntyneet äänitallenteet. Hovioikeuden pääkäsittelyssä syyttäjän täytyy kyetä reagoimaan nimenomaan noissa lausumissa tapahtuviin muutoksiin. Siksi syyttäjän tulee huolehtia, että hänellä on hovioikeuden pääkäsittelyä varten sellainen aineisto ja muistiinpanot, joista käräjäoikeuden pääkäsittelyn keskeiset seikat käyvät ilmi ja joita hän voi käyttää hovioikeuden pääkäsittelyssä vertailumateriaalinaan. Aineisto säilytetään siihen asti, kunnes asiassa on annettu lainvoimainen tuomio. Kun syyttäjä harkitsee muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen, hän arvioi ennen valitusta, vaatiiko asia jakokäsittelyluvan ja täyttyvätkö luvan myöntämiselle asetetut muodolliset edellytykset. Jatkokäsittelylupajärjestelmä ei rajoita muutoksenhakuoikeutta, vaan mahdollistaa suppeamman käsittelyn hovioikeudessa.
5 3 (15) 4.1 Milloin syyttäjä tarvitsee luvan (OK 25a:7.1) Syyttäjä tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos valitus koskee rikosta, josta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kaksi (2) vuotta vankeutta. Luvan tarpeellisuus on siis sidoksissa rangaistusasteikkoon, ei käräjäoikeudessa tuomittuun rangaistukseen. Rangaistuksen yleisiä vähentämisperusteita, kuten yritystä, nuoruutta tai vähentynyttä syyntakeisuutta, ei oteta huomioon. Ratkaisevaa on hovioikeudessa esitetty syyte. Jos syyttäjä on käräjäoikeudessa vaatinut vastaajalle rangaistusta törkeästä kirjanpitorikoksesta (max neljä vuotta), mutta hovioikeudessa syytteen tarkistamisen jälkeen vain tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta (max kaksi vuotta), valituksen jatkokäsittely edellyttää luvan myöntämistä. Luvan tarve määräytyy asia- ja asianosaiskohtaisesti. Jos rikosasiassa on useita vastaajia tai yksi vastaaja on syytteessä useasta rikoksesta, lupa määräytyy erikseen kunkin vastaajan ja vastaajan kunkin yksittäisen rikoksen osalta. Sellaisessakin tilanteessa, jossa syyttäjä hakee muutosta vain yhteisen rangaistuksen mittaamiseen, luvan tarve arvioidaan jokaisen rikoksen osalta erikseen. Syyttäjän on siis pyydettävä jatkokäsittelylupa, jos yhteinen rangaistus on annettu rikoskokonaisuudesta, johon sisältyy yksikin sellainen rikos, josta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Hovioikeus määrää joka tapauksessa yhteisen rangaistuksen, vaikka syyttäjä ei valittaisikaan kaikkien tekojen osalta tai hänelle ei myönnettäisi jatkokäsittelylupaa kaikkien tekojen osalta (KKO:2001:108). Syyttäjä tarvitsee jatkokäsittelyluvan, kun valitus koskee oikeushenkilön rangaistusvastuuta tai menettämisseuraamusta, jos niihin liittyvästä rikoksesta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Valitukseen liittyvät jatkokäsittelyluvan edellytykset koskevat myös vastavalitusta (ks. tarkemmin kohta 6.5). Sen sijaan hakiessaan muutosta vastaajan eduksi syyttäjä ei tarvitse jatkokäsittelylupaa. Lupaa ei tarvita myöskään 1) sotilasoikeudenkäyntiasiassa; 2) sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskevassa asiassa; 3) liiketoimintakiellon määräämistä, kumoamista tai muuttamista koskevassa asiassa; 4) lähestymiskiellon määräämistä, kumoamista tai muuttamista koskevassa asiassa; ) 8 luvun säännösten mukaan käsitellyssä asiassa.
6 4 (15) Oikeudenkäymiskaaren 8 luku koskee hakemusasioiden käsittelyä. Ratkaisevaa on asian käsittelyn alkaminen hakemusasian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä. Käsittelyjärjestyksen muuttuminen myöhemmin ei vaikuta jatkokäsittelylupaa koskevien säännösten soveltamiseen. 4.2 Syyttäjä asianomistajan edustajana (OK 25a:8) 4.3 Luvan myöntämisen perusteet (OK 25a:11) Asianomistaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos valitus koskee rikosta, josta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kaksi (2) vuotta vankeutta. Yksityisoikeudellisen vahingonkorvausvaatimuksen osalta asianomistajan tarve jatkokäsittelylupaan määräytyy häviöarvon perusteella. Häviöarvo on käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen ja valituksessa esitetyn vaatimuksen välinen erotus. Jos asianomistajan vaatimuksen häviöarvo on enemmän kuin euroa, hän ei tarvitse lupaa. Määrää laskettaessa ei oteta huomioon korkoa eikä oikeudenkäyntikuluja. Jos asianomistajan vaatimuksen häviöarvo on vähemmän tai yhtä kuin euroa, hänen tarpeensa jatkokäsittelylupaan määräytyy tuomitun rangaistuksen perusteella. Jos vastaaja on tuomittu yli neljän (4) kuukauden vankeusrangaistukseen, asianomistaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa. Jos asianomistaja ei tarvitse lupaa korvausvaatimukseensa, hän ei tarvitse sitä myöskään rikosasian osalta. Tästä voi seurata se, että asianomistaja ei tarvitse lupaa, mutta syyttäjä tarvitsee. Säännöksen soveltamiseen ei vaikuta se, ajaako asianomistaja vaatimustaan itse vai edustaako häntä syyttäjä. Ellei asianomistaja toisin ilmoita, hänen esitutkinnassa esittämänsä pyyntö koskee myös muutoksenhakua oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 3:9.3:n tarkoittamissa tilanteissa. Tyytymättömyyden ilmoitus tehdään erikseen asianomistajan vaatimukseen annetun ratkaisun osalta. Muutoksenhaku pelkästään siviilivaateen osalta ei kuulu syyttäjän tehtäviin (ks. VKS:2006:3 s. 9). Jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos 1) ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta (muutosperuste), 2) käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä (tarkistusperuste), 3) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeää myöntää asiassa jatkokäsittelylupa (ennakkoratkaisuperuste) tai 4) luvan myöntämiseen on muu painava syy.
7 5 (15) Jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos jokin edellä mainituista perusteista täyttyy. Myöntämiselle asetettu kynnys on matala. Muutosperuste soveltuu silloin, kun käräjäoikeuden ratkaisussa on virhe. Käräjäoikeus on esim. tuominnut vanhentuneesta rikoksesta, määrännyt korvausta enemmän kuin oli vaadittu taikka arvioinut syyllisyyden väärin. Käräjäoikeuden näyttöratkaisussa on voitu sivuuttaa toista kantaa puoltavat todisteet kokonaan tai osittain taikka ne on painotettu väärin. Harkinta kohdistuu siihen, kuinka todennäköistä on, ettei käräjäoikeuden ratkaisu ole oikea (ilmenee aihetta epäillä). Ratkaisevaa on tuomion lopputulos, joten lupaa ei myönnetä yksinomaan perusteluissa olevien puutteiden korjaamiseksi tai virheellisten lainkohtien oikaisemiseksi. Jos kyse on rangaistuksen mittaamisesta, edellytetään, ettei vakiintunutta oikeuskäytäntöä ole tai että ratkaisu on selvästi sen vastainen. Lupaa ei kuitenkaan myönnetä yksinomaan näytön uudelleen arvioimista varten, vaan näytön virheellisellä arvioinnilla on oltava syy-yhteys lopputuloksen virheellisyyteen. Valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella on oltava perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Todistelu ja/tai näyttöratkaisu on siis riitautettava yksilöidysti, ilmoitettava teeman mukainen todistelun lopputulos ja se, miksi todisteelle olisi tullut antaa sen ansaitsema näyttöarvo. Tarkistusperuste soveltuu, kun tuomion perustelut ovat niin puutteelliset tai epäselvät, ettei lopputuloksen oikeellisuutta voi arvioida. Esimerkiksi valituksessa riitautetaan lopputulokseen vaikuttavan suullisen näytön arviointi, mutta tuomiossa ei ole analysoitu näyttöä. Tässä korostuu käräjäoikeuden ratkaisun perustelujen seikkaperäisyyden merkitys. Koska tuomiot perustellaan yhä paremmin, tätä perustetta sovelletaan harvoin. Ennakkoratkaisuperuste liittyy hovioikeuden tehtävään valvoa lainkäytön yhtenäisyyttä ja ohjata laintulkintaa. Peruste soveltuu silloin, kun laki ei anna selvää vastausta ongelmaan, jolloin hovioikeuden ratkaisulla annetaan oikeusohje vastaisen varalle. Peruste voi tulla sovellettavaksi esim. uusien huumausaineiden tai tekniikan kehittymiseen liittyvien uusien rikoksentekotapojen kohdalla. Lupa myönnetään, vaikka käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta ei olekaan aihetta epäillä. Käräjäoikeuden ratkaisussa tai valituksessa tulee olla selviä viitteitä siitä, että ohjaava ratkaisu tarvitaan ja kyseisen tapauksen on sovittava ohjaavan ratkaisun antamiseen. Muu painava syy soveltuu silloin, kun valituksessa on kyse OK 31 luvun mukaisesta purkuperusteesta tai kun ratkaisun merkitys vastaajalle on objektiivisesti arvioiden huomattavasti tavanomaista suurempi. Perustetta sovelletaan myös kun syntyy epäily siitä, ettei käräjäoikeuden menettely täytä ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia, vaikka lopputuloksen oikeellisuutta ei olisikaan aihetta epäillä eikä lopputulosta edes
8 6 (15) 4.4 Luvan hakeminen (OK 25:15.1/4a-kohta) 5 Syyttäjä valittajana 5.1 Valituskirjelmä (OK 25:15) muutettaisi. Valittajan on itse vedottava tähän syyhyn ja myös esitettävä siitä tarpeellinen selvitys. Jos syyttäjä tarvitsee jatkokäsittelyluvan, hän ilmoittaa valituskirjelmänsä alussa oman otsikon alla sen perusteen, miksi lupa tulee myöntää ja syyt, miksi hän katsoo tämän perusteen olevan olemassa, esimerkiksi seuraavasti: "Käräjäoikeus on katsonut syytteen laittomasta uhkauksesta jääneen näyttämättä ja hylännyt sen. Jatkokäsittelylupa tulee myöntää, koska käräjäoikeus on ratkaissut asian väärin (OK 25a luku 11 1 mom. 1-kohta). Perustelen jäljempänä, miksi syyte on katsottava näytetyksi." "Jatkokäsittelylupa tulee myöntää asian periaatteellisen merkityksen vuoksi (OK 25a luku 11 1 mom. 3-kohta). Laiton uhkaus oli kohdistettu henkilöihin, jotka eivät olleet esittäneet syyttämispyyntöä. Koska erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista, se on nostettu rikoslain 25 luvun 9 :n 1 mom. nojalla." Syyttäjä rajaa valituksessaan hovioikeuden tutkimisvallan määritellessään käräjäoikeuden ratkaisusta ne kohdat, joilta osin hän vaatii ratkaisua muutettavaksi. Riitaisten seikkojen osalta syyttäjän on esitettävä muutosvaatimustensa tueksi perusteet, joiden johdosta käräjäoikeuden tuomion perustelut ja siten myös lopputulos on virheellinen. Valituskirjelmällä on ratkaiseva merkitys asian valmistelun ja koko muutoksenhakumenettelyn järjestämisen kannalta. Hyvän valituksen rakenne on selkeä ja itse valituskirjelmä jäsennelty ja kiteytetty. Selkeä kieli ja täsmälliset viittaukset todisteluun sekä todistelua tukeva havainnollistaminen (esim. erilaiset piirrokset) auttavat asian ymmärtämistä. Jatkokäsittelylupapyynnön jälkeen esitetään vaatimukset, niiden perusteet (oikeustosiseikat) ja sovellettavaksi tulevat oikeusohjeet. Erityisesti on syytä tuoda esille, jos syyttäjän vaatimukset tai niiden perustelut poikkeavat käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevistä vaatimuksista sekä syyt noihin poikkeaviin vaatimuksiin. Syyttäjän tulee valituksessaan selvästi ja eritellysti yksilöidä ne oikeudelliset tai näytön arviointiin liittyvät syyt, joiden johdosta syyttäjä katsoo, että käräjäoikeuden tuomion lopputulos on virheellinen. Tuomion oikeellisuus riitautetaan niin, että siitä käy selvästi ilmi, onko tuomio syyttäjän mielestä virheellinen lain soveltamisen vai näytön arvioimisen (vai molempien) osalta. Mikäli syyttäjä mielestä todistelu on arvioitu väärin, se riitautetaan yksityiskohtaisesti, esim. olivatko todisteet epäluotettavia vai olivatko niistä tehdyt johtopäätökset vääriä.
9 7 (15) 5.2 Todisteet ja todistusteemat 5.3 Syytteen muuttaminen Ennen tarkempaa oikeudellista argumentaatiota ja näytön arviointia tuodaan esille riidattomat seikat ja riitakysymykset. Oikeudellisen argumentaation on perustuttava riittäviin oikeudellisiin selvityksiin ja kattavaan oikeuslähdeaineistoon. Näytön osalta on arvioitava, kykeneekö syyttäjä esittämällään näytöllä horjuttamaan käräjäoikeuden tekemän arvioinnin lopputulosta. Valituksessa tulee olla myös mahdollinen pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa (ks. kohta 5.4). Valituksessaan syyttäjä ilmoittaa ne todisteet, joihin hän haluaa nojautua, ja minkä riitaisen seikan hän kullakin todisteella haluaa näyttää toteen samalla tarkkuudella kuin oikeaoppisessa haastehakemuksessa. Syyttäjän on varmistettava, että todistusteemat koskevat vain niitä seikkoja, jotka ovat nimenomaan hovioikeudessa riitaisia ja todistelun kohteena. Tarvittaessa teemoja voi muotoilla uudelleen. Koska hovioikeudessa oikeudenkäynnin kohteena on käräjäoikeuden tuomio eikä syyte, valituksessa yksilöidään uudelleen kaikki esitettävät todisteet. Todisteet voi ryhmitellä seuraavasti: 1. Käräjäoikeudessa esitetty todiste, joka esitetään samalla todistusteemalla kuin käräjäoikeudessa. Tällöin on mahdollista viitata haastehakemuksen todistenumerointiin, jos se voi tapahtua selvyyden kärsimättä. 2. Käräjäoikeudessa esitetty todiste, joka esitetään muutetulla teemalla, jolloin teema luonnollisesti ilmoitetaan ja 3. Uusi vasta hovioikeudelle esitettävä todiste, joka teemoitetaan kuten haastehakemuksessa. Uusi kirjallinen todiste joko liitetään valitukseen tai toimitetaan hovioikeudelle mahdollisimman pian valituksen jättämisen jälkeen. Jos syyttäjän vaatimukset, niiden perusteet, todisteet ja todistusteemat yksinkertaisessa asiassa ilmenevät selkeästi ja yksilöidysti käräjäoikeuden tuomiosta, pöytäkirjasta tai haastehakemuksesta, syyttäjä voi poikkeuksellisesti viitata niihin. Syyttäjän on kuitenkin joka kerta tarkistettava viitattavasta aineistosta, että viittaaminen noihin asiakirjoihin voi tapahtua yksiselitteisesti ja selvästi. Epäselvä viittaustekniikka hidastaa asian käsittelyä hovioikeudessa ja aiheuttaa ylimääräistä valmistelua. ROL 5 luvun 17 :n 1 momentin mukaan nostettua syytettä ei saa muuttaa. Syytteen muuttamisena ei pidetä syytteen rajoittamista eikä toisen tai uuden lainkohdan ilmoittamista kuin mitä haastehakemuksessa oli ilmoitettu eikä sitä, että syyttäjä vetoaa uuteen seikkaan syytteen tueksi (syytteen tarkistaminen). Syyttäjä voi hovioikeudessakin vedota uuteen seikkaan, joka kuuluu valituksenalaisessa ratkaisussa tarkoite-
10 8 (15) 5.4 Syyttäjä pyytää pääkäsittelyä tun teon oikeusvoimapiiriin, ja esittää uuden vaihtoehtoisen syytteen, mikäli syytetyn valitus antaa siihen aihetta. Oikeusvoimalla tarkoitetaan sitä historiallista tapahtumainkulkua, josta on kysymys. Jos on esimerkiksi kysymys on tiettynä yönä tapahtuneesta laittomasta tunkeutumisesta huoltoasemalle ja siellä tehdyistä omaisuusrikoksista ja omistajaan kohdistuneesta väkivallasta, kaikki tämän tapahtuman puitteissa tehdyt syytteiden tarkistukset ovat sallittua syytteen tarkistamista. Syytteen muuttamisesta on kysymys vasta, kun mennään tämän historiallisen tapahtuman ulkopuolelle; esimerkiksi saman päivän aamuna tapahtuneeseen huumausainekauppaan. Oikeudenkäyntiaineisto voi olla laajempi ja erilainen kuin käräjäoikeudessa edellyttäen, ettei asiaa ole syytä palauttaa käräjäoikeuteen ratkaisemisen kannalta merkityksellisen uuden seikan johdosta. Jos oikeusvoimavaikutus estää syyttäjää nostamasta myöhemmin uutta syytettä alkuperäisestä syytteestä tietyllä tavalla poikkeavan teonkuvauksen perusteella, kyse on syytteen sallitusta tarkistamisesta oikeudenkäynnin aikana. Muussa tapauksessa muutettu teonkuvaus jäisi kokonaan tutkimatta eikä sellainen ole aineelliseen totuuteen pyrkimisen kannalta toivottavaa. Jos uusi syyte jää oikeusvoimapiirin ulkopuolelle, sen voi nostaa erillisenä asiana eikä sitä ole välttämätöntä saada samaan käsittelyyn. Hovioikeuden on syyttäjän pyynnöstä toimitettava pääkäsittely, jos asiassa on otettava vastaan suullista todistelua 15 :n perusteella (OK 26:14.3). Jos pääkäsittely toimitetaan ja asiassa on kysymys käräjäoikeuden suullisen todistelun uskottavuudesta tekemästä arviosta, suullinen todistelu otetaan uudelleen vastaan (OK 26:15.1 ensimmäinen lause). Pääkäsittelyn lähtökohtana on, että asianosaisille annetaan tilaisuus esittää asiansa suullisesti, joten pääkäsittely on järjestettävä muulloinkin kun hovioikeus pitää sitä tarpeellisena. Koska syyttäjän pyyntö pääkäsittelyn järjestämisestä on keskeisessä roolissa, hänen on ilmoitettava yksilöity ja perusteltu syy pyyntöönsä. Samassa yhteydessä syyttäjän tulee tuoda esille muita mahdollisia pääkäsittelyn määräämiseen liittyviä näkökohtia, esim. asianosaisten mahdollinen ulkomailla oleskelu tai muu tavoitettavuuteen liittyvä tieto. Lisäksi syyttäjä ilmoittaa käsityksensä - miltä osin ja missä suhteessa suullinen todistelu on arvioitu väärin, - onko pääkäsittelyssä kuultava asianosaisia henkilökohtaisesti ja - keiden todistajien, asiantuntijoiden ja muiden todistelutarkoituksessa kuultavien henkilöiden kuuleminen on tarpeellista (OK 25:15.2). Henkilöiden yhteystiedot voi ilmoittaa viittaamalla haastehakemukseen, jos ajantaiset tiedot ilmenevät sieltä (OK 25:16.1).
11 9 (15) 5.5 Syyttäjä ei pyydä pääkäsittelyä Keskeisintä on arvioida, mistä kysymyksistä asiassa on edelleen riitaa. Pääkäsittelyä ei tarvita, ellei riita koske kysymyksiä, jotka edellyttävät henkilötodistelua. Pääkäsittely voidaan kuitenkin toimittaa myös sellaisessa asiassa, jossa todistelua ei oteta uudelleen vastaan (ns. pikkupääkäsittely). Todistelua ei tarvitse ottaa uudelleen vastaan, jos käräjäoikeuden vastaanottaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä oikeudenkäyntiaineiston perusteella kokonaisuutena arvioitaessa mitään varteenotettavaa epäilystä (OK 26:15.1 jälkimmäinen lause). Tällöin on usein kyse oikeuskysymys- tai seuraamuskeskustelusta. Vastaajaa ei voida tuomita vankeusrangaistukseen, ellei häntä ole henkilökohtaisesti kuultu pääkäsittelyssä. Hovioikeus voi kuitenkin syyttäjän vaatimuksesta tuomita vankeusrangaistukseen pääkäsittelyä selvästi pakoilevan vastaajan, jota on käräjäoikeudessa henkilökohtaisesti kuultu valituksessa esitetyistä vaatimuksista. Tämä edellyttää, että 1) vastaajan henkilökohtaista kuulemista ei pidetä tarpeellisena, 2) puolustuksesta on huolehdittu ja 3) vastaajalle on ilmoitettu, että hänet voidaan tuomita poissaolosta huolimatta (ROL 8:13.2). Jos syyttäjä ei pyydä pääkäsittelyä, valituskirjelmä on laadittava kaikilta osin täydelliseksi (ks. OK 25:15-16). Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaikkiin vaihtoehtoisiin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin on nimenomaisesti uudelleen vedottava. 5.6 Muutoksenhaku syyttäjän edustaman asianomistajan korvausvaatimukseen 6 Syyttäjä valittajan vastapuolena Hakiessaan muutosta syytteeseen annettuun ratkaisuun syyttäjä hakee ROL 3:9.1:ssä säädetyin edellytyksin muutosta myös edustamansa asianomistajan korvausvaatimukseen, jos se on riippunut syyteasian ratkaisusta. Korvausvaatimusta koskeva tyytymättömyyden ilmoitus tulee tehdä erikseen. Jatkokäsittelyluvan tarve arvioidaan erikseen syytteen ja erikseen asianomistajan korvausvaatimuksen osalta. Syyttäjä ei hae muutosta yksinomaan korvausvaatimukseen. Hovioikeus kehottaa valittajan vastapuolta antamaan valitukseen kirjallisen vastauksen hovioikeuden määräämässä ajassa. Hovioikeus voi jättää vastauksen pyytämättä, jos sen pyytäminen on ilmeisen tarpeetonta (OK 26:3.1). Hovioikeus voi lisäksi määrätä, mistä kysymyksestä vastauksessa on erityisesti lausuttava (OK 26:3.2). Hovioikeus voi tarvittaessa kehottaa valittajan vastapuolta antamaan vastauksen jo ennen jatkokäsittelyluvan myöntämistä (OK 25a:13).
12 10 (15) 6.1 Vastaus vastaajan valitukseen 6.2 Vastaaja vaatii pääkäsittelyä Hovioikeudella ei ole velvollisuutta vastauksen pyytämiseen, joten jokainen pyyntö on harkittu. Kun hovioikeus esittää syyttäjälle vastauspyynnön, hovioikeus on jo harkinnut vastauksen tarpeelliseksi. Sen vuoksi syyttäjä antaa aina hovioikeuden häneltä pyytämän vastauksen ja lausuu siitä kysymyksestä, mistä hovioikeus on määrännyt. Sellainen vastaus, jossa syyttäjä toteaa ainoastaan, ettei anna vastausta, ei palvele asian käsittelyä hovioikeudessa. Vastauksen yksityiskohtaisuus riippuu käräjäoikeuden tuomiosta, mutta lähtökohtana voi pitää valituskirjelmän rakennetta (ks. kohta 5.1). Vastausta laatiessaan syyttäjän on mietittävä myös, miksi hovioikeus on myöntänyt jatkokäsittelyluvan ja mitä näyttöä syyttäjä aikoo hovioikeudessa esittää. Syyttäjä ottaa aina kantaa myös vastaajan pääkäsittelypyyntöön. Tässä yhteydessä syyttäjän tulee ottaa kantaa myös siihen, missä laajuudessa käräjäoikeuden näytön arvioinnin oikeellisuudesta valituksessa esitetyn johdosta ylipäänsä voi jäädä varteenotettava epäily eli onko henkilötodistelun toisintamiselle tarve. Hyvä lähtökohta on analysoida, mistä kysymyksistä hovioikeudessa on riitaa. Tarkastelun kohteena on nimenomaan vastapuolen valitus, josta on pyrittävä erottamaan riitaiset ja riidattomat seikat. Tarvittava todistelu koskee vain riitaisia seikkoja. Valituksen perusteella riidattomia seikkoja ei tarvitse enää todistella, jolloin hovioikeudessa ei enää tarvita kaikkea samaa todistelua kuin käräjäoikeudessa. Kun vastaaja on vaatinut pääkäsittelyä, sellainen pääsääntöisesti järjestetään. Syyttäjä ilmoittaa hovioikeudelle oma todistelunsa teemoineen samalla tavoin kuin valituksessa (ks. kohta 5.2). Hovioikeus ei muutoin pysty suunnittelemaan pääkäsittelyä ilman lisätoimia. Syyttäjän on selvitettävä vastapuolen valituksesta tai käräjäoikeuden tuomiosta, miltä osin muutosta haetaan ja miltä osin tuomio riitautetaan ja hänen on kohdistettava oma todistelunsa niihin. Jos syyttäjä on epätietoinen siitä, onko todistelu asianmukaisesti riitautettu, hän voi kiinnittää hovioikeuden huomiota siihen kysymykseen omaa todistelua nimeämättä. Kun syyttäjän perusteet, todisteet ja todistusteemat vastaavat käräjäoikeudessa vedottua tai esitettyä, hänen ei tarvitse selostaa niitä uudelleen vaan viittaaminen käräjäoikeuden tuomioon riittää. Mikäli todistelua tarvitaan, sen tulee koskea vain riitaisia seikkoja. Syyttäjä vastaa valittajan vastapuolen asemassakin siitä, että kaikki rikosvastuun toteutumisen kannalta tarpeellinen näyttö riitaisista seikoista esitetään pääkäsittelyssä.
13 11 (15) 6.3 Vastaaja ei vaadi pääkäsittelyä Ellei asiassa toimiteta pääkäsittelyä, se ratkaistaan esittelystä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella (OK 26:12). Tällöin hovioikeus ottaa asiaa ratkaistessaan huomioon hovioikeudessa esitetyn kirjallisen aineiston kuten valituksen, vastauksen, vastavalituksen ja muut valmistelussa annetut kirjalliset lausumat. Lisäksi hovioikeus ottaa huomioon myös käräjäoikeudessa kertyneen oikeudenkäyntiaineiston, mukaan lukien käräjäoikeuden tuomion ja pöytäkirjan. Näissäkin tilanteissa oikeudenkäynti koskee käräjäoikeuden tuomiota vain valituksessa ja vastauksessa vedotulta osalta. Kun syyttäjä antaa vastauksen, hovioikeus ottaa käräjäoikeuden tuomion lisäksi huomioon vain ne vaatimukset ja perusteet, joihin syyttäjä on vastauksessa vedonnut. Käräjäoikeuden oikeudenkäyntiaineistosta ei aina ilmene esim. syyttäjän loppulausunnossaan esittämiä kannanottoja, kuten käsitys siitä, mikä merkitys jollekin todisteelle on jutussa annettava. Tällaiset kannanotot on tuotava esiin vastauksessa. Lisäksi syyttäjän tulee vedota vastauksessaan niihin mahdollisiin vaihtoehtoisiin syytteisiin, joista käräjäoikeus ei ole ratkaisunsa lopputulokseen nähden lausunut mitään. Syyttäjän toimenpiteitä helpottaa, jos hän on kohdassa 3.2. todetun mukaisesti käräjäoikeudessa huolehtinut siitä, että hänen esittämänsä vetoamisseikat on täsmällisesti kirjattu käräjäoikeuden aineistoon. 6.4 Vastaus syyttäjän edustaman asianomistajan korvausvaatimusta koskevaan valitukseen 6.5 Vastavalitus Jos vastaaja on valittanut sekä rikosasiasta että syyttäjän edustaman asianomistajan yksityisoikeudellisesta korvausvaatimuksesta, syyttäjä voi vastata valitukseen myös edustamansa asianomistajan korvausvaatimuksen osalta. Mikäli syyttäjä ei enää edusta asianomistajaa, hänen on heti ilmoitettava siitä hovioikeudelle, jotta se voi toimittaa vastauskehotuksen asianomistajalle itselleen. Valittajan vastapuolena syyttäjällä on oikeus hakea muutosta käräjäoikeuden tuomion lopputulokseen tyytymättömyyttä ilmoittamatta ja varsinaisen muutoksenhakuajan jälkeen. Hänen tulee tehdä vastavalitus, kun rikosvastuun asianmukainen toteutuminen sitä edellyttää. Määräaika on kaksi viikkoa valitusmääräajan päättymisestä. Vastavalitukselle on erikseen haettava jatkokäsittelylupa ja sitä koskevat samat edellytykset kuin valitusta (OK 25:14c). Vastavalitus raukeaa, jos valitus peruutetaan, raukeaa tai jätetään tutkimatta taikka valittajalle ei myönnetä jatkokäsittelylupaa.
14 12 (15) Kun vastaajan valituksella ei ole lupaperustetta, mutta syyttäjän vastavalituksella on, niin lupaperusteesta huolimatta vastavalitus raukeaa, jos valitukselle ei myönnetä jatkokäsittelylupaa. Syyttäjän tulee siten entistä huolellisemmin miettiä, milloin hänen tulee valittaa ja milloin riittää vastavalitus. Vastavalitus ei raukea, jos valitus peruutetaan vasta pääkäsittelyssä. 7 Pääkäsittely Menettelystä pääkäsittelyssä säädetään OK 26 luvun 24, 24a ja 24b :issä. Käsittely hovioikeudessa pohjautuu siihen, mihin käräjäoikeudessa on päädytty ja myös hovioikeudessa on lähtökohtana suullisuus. Koska asianosainen voi luopua suullisesta käsittelystä, pääkäsittely toimitetaan vain, jos asianosainen on sitä vaatinut. Hovioikeus voi kuitenkin toimittaa pääkäsittelyn myös omasta aloitteestaan katsoessaan sen tarpeelliseksi. Pääkäsittely voidaan toimittaa vain osassa asiaa. Tällöin asia ratkaistaan pääkäsittelyssä esitetyn aineiston perusteella siltä osin kuin se on käsitelty pääkäsittelyssä ja muilta osin kirjallisen aineiston perusteella. 7.1 Valmistelu Pääkäsittelyn valmistelu tapahtuu hovioikeuden johdolla. Valmistelu on useimmiten kirjallista, tarvittaessa voidaan järjestää myös suullinen valmisteluistunto (OK 26:8.2) taikka puhelin- tai videoneuvottelu. Hovioikeus pyrkii entistä useammin laatimaan etukäteen kirjallisen yhteenvedon asianosaisten vaatimuksista ja toimittamaan sen asianosaisille tiedoksi ennen pääkäsittelyä. Pääkäsittelyn läpivientiä varten hovioikeudessa laaditaan prosessisuunnitelma käsittelyjärjestyksineen ja aikatauluineen. Syyttäjällä on hyvät tiedot asianosaisten tavoitettavuudesta ja siitä, kuinka pitkään todistajan kuuleminen vei aikaa käräjäoikeudessa. Prosessisuunnittelussa otetaan huomioon myös oikeudenkäyntikululaskujen käsittely. Pääkäsittelyssä esitettävä todistelu rajoitetaan vain riitaisiin kysymyksiin kuten todistelu yleensäkin. Syyttäjä tulee valituksessaan ja vastauksessaan erotella riitaiset kysymykset riidattomista tarpeettoman todistelun poistamiseksi. Mikäli vastaajan valitus on tältä osin epäselvä, syyttäjä voi kiinnittää hovioikeuden huomiota jatkovalmistelun tarpeeseen. Hovioikeus huolehtii asianosaisten (OK 26:17.1) ja todistajan ja asiantuntijan sekä muun todistelutarkoituksessa kuultavan henkilön kutsumisesta pääkäsittelyyn (OK 26:23.1). Kutsuminen voidaan antaa syyttäjän huolehdittavaksi vain, jos syyttäjä itse sitä pyytää ja hovioikeus katsoo siihen olevan perusteltua aihetta (OK 11:2). Hovioikeus huolehtii myös tuomioistuimeen noutamisesta.
15 13 (15) 7.2 Oikeudenkäyntiaineisto Jos käräjäoikeudessa vastaanotettua suullista todistelua ei oteta hovioikeudessa uudelleen vastaan, käräjäoikeuden ratkaisua ei saa tämän todistelun osalta muuttaa. Tarvittaessa voidaan kuitenkin esittää käräjäoikeudessa kertynyt ääni- ja kuvatallenne tarpeellisilta osiltaan (OK 26:24a.1). Todistajaa ym. voidaan kuulla myös puhelinta tai muuta siihen soveltuvaa äänen- tai kuvanvälitysmenetelmää käyttäen (OK 26:24a.2). Ratkaisun muuttaminen on mahdollista vain, jos todistelua ei enää voida ottaa uudelleen vastaan. Rangaistusvaatimuksesta tehtyä ratkaisua saadaan kuitenkin muuttaa vastaajan eduksi (OK 26:16). Hovioikeus ei saa ottaa huomioon muita tosiseikkoja kuin ne, joihin on vedottu hovioikeudessa ja jos asia ratkaistaan pääkäsittelyssä, hovioikeuden tuomiossa otetaan huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä (OK 26:24b.1). Käräjäoikeuden tuomion sisältämät riidattomat seikat otetaan kuitenkin huomioon ilman niihin kohdistuvaa erityistä vetoamista. Jos asia ratkaistaan valittajan vastapuolen poissaolosta huolimatta, oikeudenkäyntiaineistona otetaan huomion hänen aikaisemmin esittämänsä oikeudenkäyntiaineisto (OK 26:24b.2). Syyttäjän on kuitenkin oltava aina paikalla. Tullakseen lailliseksi oikeudenkäyntiaineistoksi, koko aineisto - myös kirjalliset todisteet - olisi esitettävä suullisesti. Hovioikeus voi kuitenkin määrätä, että kirjallinen todiste otetaan vastaan pääkäsittelyssä sitä lukematta, jos sen sisältö on tuomioistuimen jäsenten tiedossa, asianosaiset siihen suostuvat ja sitä muutoinkin voidaan pitää sopivana (OK 17:8e.3). Käytännössä näin menetellään. Asia otetaan vapaamuotoisesti esille ja päädytään käytännölliseen ratkaisuun. Asianomistajaa kuullaan yleensä myös hovioikeuden pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa välittömyyden turvaamiseksi ja kertomuksen näyttöarvon parantamiseksi. Mikäli tapahtumasta on pitkä aika ja muistikuvat ovat haalistuneet, näyttöarvo ei todellisuudessa uudelleen kuulemisella parane. Jos todistajaa ei voida kuulustella pääkäsittelyssä tai pääkäsittelyn ulkopuolella, hovioikeus voi OK 17:11.3:n nojalla kuitenkin sallia, että pykälän 1 momentin 2-kohdassa tarkoitettu asiakirja tai lausuma voidaan ottaa oikeudenkäynnissä huomioon (esim. todistaja kuollut, vakavasti sairas tai pitkään tavoittamattomissa). Video- tms. tallenteeseen tallennettua esitutkintakertomusta saadaan käyttää tuomioistuimessa todisteena, jos kyseessä on alle 15-vuotias henkilö tai henkiseltä toiminnaltaan häiriintynyt henkilö ja jos syytetylle oli varattu mahdollisuus esittää kysymyksiä (OK 17:11.2).
16 14 (15) 7.3 Todistelutarkoituksessa annettujen kertomusten muuttuminen 7.4 Oikeudenkäyntikulut Tärkein poikkeus kirjallisen lausuman esityskieltoon on säädetty OK 17:32.2:ssä. Todistajan aikaisemmin oikeudelle tai viralliselle syyttäjälle taikka poliisiviranomaiselle antama kertomus voidaan lukea, jos todistaja poikkeaa siitä, mitä hän on aikaisemmin kertonut. Samoin voidaan tehdä, jos todistaja ei voi tai ei halua lausua mitään. Hovioikeusvaiheessa kuultavien muistikuvat tapahtuneesta ovat ajan kulumisen myötä usein haalistuneet, kuultavaa on voitu painostaa tai valmentaa tietyn sisältöisen kertomuksen antamiseen ja kuultavat ovat saattaneet lukea toistensa lausumat käräjäoikeuden tuomiosta. Kaikki nämä vaikuttavat kertomuksiin. Jos hovioikeudessa annettu kertomus poikkeaa kuultavan aiemmasta kertomuksesta taikka jos kuultava selittää, ettei hän enää muista jotakin merkityksellistä seikkaa, syyttäjä vetoaa vertailuaineistoonsa ja pyrkii selvittämään, mistä kertomuksen muuttuminen johtuu. Vertailuaineistona voi olla joko käräjäoikeudessa toimitetun kuulustelun tallenne tai esitutkinnassa annettu kertomus taikka molemmatkin (ks. kohta 3.2.). Syyttäjä voi pyytää, että hovioikeudessa kuunnellaan asianomainen tallenne tarpeellisilta osin, jos se on mahdollista, tai hän voi lukea kuultavan esitutkintakertomuksen siltä osin. Näin niistä tulee laillista oikeudenkäyntiaineistoa. Pitkää ja laajaa sisälukua tulee kuitenkin välttää. Syyttäjä esittää olennaiset tosiseikat ja pyrkii kysymyksin selvittämään, oliko aikaisempi kertomus kirjatun mukainen, miksi sitä nyt muutetaan ja miksi tuomioistuimen tulisi uskoa aikaisempaa kertomusta. Säännös soveltuu myös todistelutarkoituksessa kuultavaan asianomistajaan ja vastaajaan (ROL 6:7.2). Asiantuntijan kirjallinen lausunto luetaan jo lähtökohtaisestikin (OK 17:51.2). Julkista intressiä valvovana viranomaisena syyttäjän on osallistuttava myös oikeudenkäyntikuluja koskevaan prosessiin. Syyttäjän on saatettava kysymys oikeudenkäyntikulujen asianmukaisuudesta ja kohtuullisuudesta tuomioistuimen harkittavaksi. Tarvittaessa hän riitauttaa valtioon kohdistuvan kuluvaatimuksen ja perustelee näkemyksensä vaatimuksen liiallisuudesta. Koska riitautus on tehtävä yksityiskohtaisesti, syyttäjän on varattava aikaa laskuihin tutustumiseen ja vaadittava avustajalta laskutusperusteista ja toimenpiteistä riittävä selvitys (vrt. valtioneuvoston asetus oikeusavun palkkioperusteista). Laskut ja niiden sisältö eivät kuulu asianajosalaisuuden piiriin.
17 15 (15) 7.5 Matkakäräjät ja hovioikeussyyttäjä 8 Ohjeen seuranta ja kehittäminen Pääkäsittely tulee tarvittaessa toimittaa hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluvalla muulla paikkakunnalla kuin hovioikeuden sijaintipaikkakunnalla. Erityisestä syystä pääkäsittely saadaan toimittaa myös muualla kuin hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluvalla paikkakunnalla (OK 26:13.3). Jos syyttäjän käsityksen mukaan pääkäsittelyn pitäminen hovioikeuden kotikaupungin ulkopuolella on tärkeää, hän esittää valituksessa, vastauksessa tai viimeistään valmistelun aikana perustellun pyynnön istunnon järjestämisestä muualla. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun pääkäsittelyn keskityksen onnistuminen näyttää epävarmalta, esim. kuultavia on ollut vaikea tavoittaa jo käräjäoikeuteen, kuultavia on paljon tai kun on syytä ajatella todistajien ja muiden ulkopuolisten kuultavien kustannuksia ja vaivannäköä. Syyttäjät voivat keskenään sopia, että hovioikeuden sijaintipaikkakunnan syyttäjä hoitaa toisen samassa hovioikeuspiirissä toimivan syyttäjän asian hovioikeudessa. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen yksinkertaisessa rutiiniasiassa tai asiassa, jossa tarkoituksenmukaisuussyyt ovat painavammat kuin se, kuka syytettä oli käräjäoikeudessa ajanut. Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus näkyvät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan Valtakunnansyyttäjänviraston virastopostiin (vksv@oikeus.fi). Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen Neuvotteleva virkamies Virpi Jalkanen
Syyttäjän muutoksenhaku hovioikeuteen
Syyttäjän muutoksenhaku hovioikeuteen YLEINEN OHJE Dnro 31/31/11 Voimassa 1.10.2012 toistaiseksi Kumoaa VKS:1998:2 Tähän yleiseen ohjeeseen on 19.6.2017 tehty seuraavat osittaispäivitykset: Jatkokäsittelylupaa
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 49/2010 vp. Hallituksen esitys muutoksenhakua käräjäoikeudesta koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 49/2010 vp Hallituksen esitys muutoksenhakua käräjäoikeudesta koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä muutoksenhakua käräjäoikeudesta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)
Lisätiedotoikeudenkäynnissä Todistelu, todistaminen ja asiantuntija
Todistelu, todistaminen ja asiantuntija oikeudenkäynnissä Palontutkinnan opintopäivät 27.-28.11.2018 Jyväskylä 28.11.2018 Käräjätuomari Mikko Jaatinen Keski-Suomen käräjäoikeus Todisteiden arvioimisen
LisätiedotHelsingin käräjäoikeus nro 6767
Helsingin hovioikeus Päätös Antamispäivä 9.1.2018 Nro 14 Diaarinumero S 17/710 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 8.2.2017 nro 6767 Asia Valittaja Vastapuoli Todistelua koskeva käsittelyratkaisu
LisätiedotHOVIOIKEUSPROSESSIA KOSKEVAT OHJEET Rikosasiat. 1. Yleistä hovioikeusmenettelystä
HOVIOIKEUSPROSESSIA KOSKEVAT OHJEET Rikosasiat 1. Yleistä hovioikeusmenettelystä Hovioikeuden tehtävänä on valituksen ja siihen annetun vastauksen muodostamissa rajoissa tutkia käräjäoikeuden ratkaisun
LisätiedotAsiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen
Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
Lisätiedot11.6.2010. ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 TUOMIO 10/423. Asiana: R 09/404
ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 Laamanni Lars Karlsson Käräjätuomari Vesa Komulainen Käräjätuomari Mikael Selander Sihteeri käräjätuomari Petra Spring-Reiman TUOMIO 10/423 11.6.2010 Asiana: R 09/404
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen
Lisätiedotsyyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
LisätiedotFINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295
Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen
LisätiedotEI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI
EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 47/2004 vp oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta sekä eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämän lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa yksittäistapauksissa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2012 295/2012 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan
LisätiedotLastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?
1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei
LisätiedotPäätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 115/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä oikeudenkäynnistä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut
LisätiedotErityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun
Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun YLEINEN OHJE Dnro 28/31/15 29.2.2016 Voimassa 1.3.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL
LisätiedotPalontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä
Palontutkinnan opintopäivät 28.11.2018 Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka
LisätiedotOhjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman
1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen
LisätiedotHOVIOIKEUSPROSESSIA KOSKEVAT OHJEET Riita-asiat. 1. Yleistä hovioikeusmenettelystä
HOVIOIKEUSPROSESSIA KOSKEVAT OHJEET Riita-asiat 1. Yleistä hovioikeusmenettelystä Hovioikeuden tehtävänä on valituksen ja siihen annetun vastauksen muodostamissa rajoissa tutkia käräjäoikeuden ratkaisun
LisätiedotRikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.
1 of 34 21/03/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 11.7.1997/689 11.7.1997/689 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudenkäynnistä
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704. Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704 SISÄLLYS N:o Sivu 689 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa... 2207 690 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta...
LisätiedotLausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista
Vantaan käräjäoikeus Lausunto 06.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Työryhmän ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia.
LisätiedotMenettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa YLEINEN OHJE Dnro 19/31/14 12.2.2015 Voimassa 16.2.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2010:2 dnro 17/31/10 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite
LisätiedotPyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.
KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja valituksen kohde Turun hovioikeuden päätös Nro 588 Dnro R 04/152/26.2.2004 Anna- Liisa Yli-Kovero Asia Hakija ja valittaja Virkasuhteen purkaminen Anna-Liisa Yli-Kovero
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS
ILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS Poliisiammattikorkeakoulu 8.5.2017 Kihlakunnansyyttäjä Pohjanmaan syyttäjänvirasto ILMOITUSKYNNYS Ympäristönsuojelulaki 188 1 mom.: Valvontaviranomaisen tulee
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta
Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään
LisätiedotPuhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013
Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta
LisätiedotKoulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö
Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja
LisätiedotHallituksen esityksessä esitetään kolmea muutosta:
T U R U N H O V I O I K E U D E N PRESIDENTTI Turussa, maaliskuun 6. päivänä 2018 Viite: HE 190/2017 vp LAKIVALIOKUNNALLE Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren
LisätiedotTURUN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 1417
. / "..' TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 1417 Antopäivä Diaarinro 11.5.2004 R 03/2449 RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Tampereen käräjäoikeus 44. os. 22.9.2003 nro 3673 (liitteenä) ASIA Törkeä kunnianloukkaus
LisätiedotLakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotSuhtaudun vieläkin hieman varauksellisesti kokoonpanojen keventämiseen käräjäoikeudessa, vaikka sillä saadaan kiistatta rahallisia säästöjä.
1 EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE LAUSUNTO HE 200/2017 vp OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Valiokunnan kuuleminen 2.3.2018 1. Yleisiä huomioita hallituksen esityksestä Hallituksen esityksessä on punnittu
LisätiedotHyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen
Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt
LisätiedotB arvosteli oikeusasiamiehelle osoittamassaan kirjeessä Kainuun käräjäoikeuden ratkaisua lähestymiskieltoa koskevassa asiassa.
19.1.2016 Dnro 730/4/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola-Sarja KUULEMINEN LÄHESTYMISKIELLON MÄÄRÄÄMISESSÄ 1 KANTELU B arvosteli 11.2.2015
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
PohjoisSavon oikeusaputoimisto Lausunto 13.06.2017 Asia: OM 17/41/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleisiä huomioita
LisätiedotSisällys. Lyhenteitä VELVOLLISUUS TAI OIKEUS KIELTÄYTYÄ TODISTAMASTA 91
Lyhenteitä X JOHDANTO 1 1. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistaminen ja sen tausta 1 2. Todistelun kohde ja keskeiset käsitteet 5 3. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun soveltamisala 12 4. Todistelu osana oikeudenkäyntiä
LisätiedotRikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.
Annettu Naantalissa 11 päivänä heinäkuuta 1997 Lakioikeudenkäynnistä rikosasioissa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Syyteoikeudesta Yleissäännös 1 Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotAntamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu
Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet
LisätiedotPäätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain
LisätiedotHOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela
HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4
LisätiedotLaki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö
Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin
LisätiedotValvonta ja pakkokeinot. Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.
Valvonta ja pakkokeinot Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.2017 MRL 24 luku Pakkokeinot ja seuraamukset Rakennustyön keskeyttäminen
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle seulontamenettelyä hovioikeudessa koskevien oikeudenkäymiskaaren
1 Hallituksen esitys Eduskunnalle seulontamenettelyä hovioikeudessa koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valitusasian
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
LisätiedotOIKEUSMINISTERIÖN VASTINE LAKIVALIOKUNNALLE ANNETTUJEN KIRJALLISTEN HUOMAUTUSTEN JOHDOSTA (HE 24/2017 vp)
VASTINE Lainvalmisteluosasto 7.4.2017 LsN Maarit Leppänen LsS Liisa Ojala OIKEUSMINISTERIÖN VASTINE LAKIVALIOKUNNALLE ANNETTUJEN KIRJALLISTEN HUOMAUTUSTEN JOHDOSTA (HE 24/2017 vp) 1. Yleistä Oikeusministeriön
LisätiedotKansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 19.04.2018 EOAK/1311/2018 Asia: OM 6/482/2006 Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset Yleisperustelut Onko teillä lausuttavaa
LisätiedotKorkeimman oikeuden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36
Lisätiedot2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET
YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
LisätiedotLaki. ulkomaalaislain muuttamisesta
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 200 a, sellaisena kuin se on laissa 674/2015, muutetaan 172, 192, 196, 198 b ja 199 202, sellaisina
LisätiedotASIAN VIREILLETULO SELVITYS. X:n hovioikeudesta on hankittu hovioikeudenneuvosten B, C ja D yhteinen selvitys sekä presidentti MERKINTÄ
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 22.08.2016 Dnro OKV/11/31/2015 1/5 ASIAN VIREILLETULO Keskusrikospoliisi lähetti kirjeellään 6.5.2015 oikeuskanslerille tiedoksi asianajaja A:n sille 28.4.2015 tekemän rikosilmoituksen,
LisätiedotLausunto Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin:
Suomen syyttäjäyhdistys Lausunto 03.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Suomen syyttäjäyhdistys ry. pääosin kannattaa
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2002 N:o Laki. N:o 768. oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2002 N:o 768 775 SISÄLLYS N:o Sivu 768 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta... 3791 769 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERRYTTELYÄ LÄHTÖVIIVALLA. Esipuhe 11
SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 11 VERRYTTELYÄ 1. Hyvän asianajajatavan perusteita 18 2. Mitä tarkoitetaan hyvällä asianajotavalla? 25 3. Näkökohtia hyvän asianajajan ominaisuuksista ja asianajotaitojen kehittämisestä
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen
LisätiedotUhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin.
Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus 2018 Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin. Neuvotteleva virkamies
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 6/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa
EDUSKUNNAN VASTAUS 6/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain, oikeudenkäymiskaaren ja eräiden muiden lakien rikosasioiden käsittelyä käräjäoikeudessa koskevien säännösten
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta
Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,
LisätiedotNäytön arviointi. Ympäristörikostutkinnan seminaari Laamanni Anders Cederberg
Näytön arviointi Ympäristörikostutkinnan seminaari 29.11.2017 Laamanni Anders Cederberg Esityksen rakenne Yleistä todistelusta Henkilötodistelusta Teknisestä todistelusta Tulevaisuuden näkymiä Yleistä
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista
LisätiedotYLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/07. 29.1.2007 YSL 3 2 mom. Voimassa 1.1.2007 alkaen toistaiseksi. Syyteharkintaratkaisun perusteleminen
YLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/07 Annettu Säädösperusta 29.1.2007 YSL 3 2 mom. Voimassa 1.1.2007 alkaen toistaiseksi Syyteharkintaratkaisun perusteleminen 1. Yleistä Tässä ohjeessa käsitellään
LisätiedotSyyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet
Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 N:o Laki. N:o 243
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 N:o 243 249 SISÄLLYS N:o Sivu 243 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta... 741 244 Laki oikeudenkäymiskaaren
Lisätiedotsyyttäjille Dnro 37/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen
YLEINEN OHJE VKS:2006:3 syyttäjille Dnro 37/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen
LisätiedotLaki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta
Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun
LisätiedotLausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista
Turun hovioikeus Lausunto 30.08.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Hovioikeus pitää myönteisenä, että keinoja oikeusprosessien
LisätiedotRiidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin
Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,
LisätiedotIPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks
IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien
LisätiedotMietintö Tiedustelutoiminnan valvonta. Lausunnonantajan lausunto. Helsingin käräjäoikeus. Lausunto K. Asia: OM 15/41/2016
Helsingin käräjäoikeus Lausunto 08.06.2017 94 K Asia: OM 15/41/2016 Mietintö Tiedustelutoiminnan valvonta Lausunnonantajan lausunto Lausuntonne mietinnöstä Tiedustelutoiminnan valvonta Oikeusministeriölle
LisätiedotHallituksen esitys laiksi oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 200/2017 vp)
MUISTIO Lainvalmisteluosasto Lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen 1.3.2018 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotLaki. nuorisorangaistuksen kokeilemisesta
EV 206/1996 vp- HE 109/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o
LisätiedotLausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista
Itä-Suomen hovioikeus Lausunto 08.08.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Hovioikeus pitää mietinnössä esitettyjä ehdotuksia
LisätiedotLiite 1. SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät tiedot ja asiakirjat
Liite 1 SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät SISÄLLYSLUETTELO SYNTYVÄT TIEDOT, ASIAKIRJAKOKONAISUUDET JA ASIAKIRJAT...2 SAKARI -JÄRJESTELMÄÄN SISÄLTYVÄT TIEDOT...2 ASIAKIRJAN
Lisätiedot12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004
12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna
LisätiedotKäräjätuomarin menettely
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.11.2015 Dnro OKV/330/1/2015 OKV/1372/1/2015 1/5 ASIA Käräjätuomarin menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 3.3.2015 osoittamassaan kantelussa ja siihen liittyvissä
LisätiedotPaikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotOikeusministeriö. Lausuntonani esitän kunnioittavasti seuraavaa. Hovioikeuden jatkokäsittelyluvan laajentaminen
LAUSUNTO 22.04.2014 Dnro OKV/11/20/2014 Oikeusministeriö 1/5 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 27.2.2014, OM 7/41/2013 (OM010:00/2013) Asia: Hovioikeuden jatkokäsittelyluvan laajentamista valmistelleen
LisätiedotOIKEUDENKÄYNTIKULURATKAISUN PERUSTELEMINEN LÄHESTYMISKIELTOASIAS- SA
26.4.2013 Dnro 3304/4/12 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola-Sarja OIKEUDENKÄYNTIKULURATKAISUN PERUSTELEMINEN LÄHESTYMISKIELTOASIAS- SA 1 KANTELU
LisätiedotLaki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän
Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 12/1994 Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
LisätiedotAki Rasilainen, hovioikeudenneuvos, dosentti
1 Lakimiesliitto Muistio Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos, dosentti 14.8.2017 Rikosasian vastaajan läsnäolo pääkäsittelyssä erityisesti valittajana hovioikeudessa Oikeusministeriön työryhmän mietintöön
LisätiedotLaki. EV 1/1998 vp - HE 33/1997 vp
EV 1/1998 vp - HE 33/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen oikeudenkäymiskaaren muutoksenhakua hovioikeuteen ja asian käsittelyä hovioikeudessa koskevien säännösten sekä eräiden niihin liittyvien
LisätiedotSOVINNON EDISTÄMINEN MAAOIKEUDESSA
SOVINNON EDISTÄMINEN MAAOIKEUDESSA MAAOIKEUSINSINÖÖRI JOUNI VIRTANEN ETELÄ-SAVON KÄRÄJÄOIKEUS MAANMITTAUSPÄIVÄT 28.3.2019 MAAOIKEUS Erityinen kokoonpano kahdeksassa käräjäoikeudessa Käsittelee ja ratkaisee
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotApteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen
LisätiedotPäätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä
LisätiedotY:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 194/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 194/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä, rikosrekisterilain muuttamisesta sekä rikosrekisteritietojen
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 159 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1988 vp. - HE n:o 159 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosasioiden käsittelystä yhden tuomarin istunnossa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kihlakunnanoikeuksissa ja
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998 N:o Laki. N:o 165. oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998 N:o 165 172 SISÄLLYS N:o Sivu 165 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta... 759 166 Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun
LisätiedotVerkkorikoksen uhrin oikeudet. Erityises1 silmällä pitäen uhkailua, vainoamista ja kunnianloukkausta
Verkkorikoksen uhrin oikeudet. Erityises1 silmällä pitäen uhkailua, vainoamista ja kunnianloukkausta Mikko Vuorenpää Rikosprosessioikeuden professori Lapin yliopisto Käsiteltävät aiheet Lähtökoh1a Kuka
LisätiedotASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT
1 PÄÄTÖS Nro 57/12/2 Dnro PSAVI/136/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2012 ASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT Matti Kulju ja Marja-Liisa
LisätiedotHE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta
EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu
Lisätiedot