Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1 Kokousaika kello 10:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto Asialista: 16 Kokouksen avaus ja saapuvilla olevien toteaminen 3 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 18 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5 19 Pöytäkirjantarkastajien valinta 6 20 Katsaus ajankohtaisiin ohjelma-asioihin 7 21 Osaamisteemaan kuuluva hanke: Esedun uudet opetusteknologiat 8 22 Osaamisteemaan kuuluva hanke:vesiturvaliisuuden kokonaisjärjestelmän kehittäminen (VETURI) 23 Osaamisteemaan kuuluva hanke: OSA -avoimen lähdekoodin arkisto Osaamisteemaan kuuluva hanke: DIGRA - Digitaalisesta raakadatasta aineistoksi 25 Teemojen ulkopuolinen hanke: Pohjois-Heinäveden vesihuollon kehittäminen Ohjelmakauden valmistelu Muutokset yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanossa Yhteistyöryhmän sihteeristön ohjelmista rahoitettavaksi hyväksymät hankkeet Muut asiat Seuraavan kokouksen ajankohta Kokouksen päättäminen 30 Sivu 11 18

2 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Kokousaika kello 10:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto Jäsenet varsinainen jäsen läsnä varajäsen läsnä puheenjohtaja Ruokoselkä, Liisa Tiainen, Teemu kuntaosapuoli Happonen, Aarno Hokka, Mervi Kilpinen, Esko Intke, Juha Lappalainen, Esa Parkkinen, Jari Linnamurto, Saku Halko, Harri Mikander, Kimmo Selenius, Pekka Savander, Susanna Klén, Tanja Tulla, Matti Lehvonen, Johanna Uimonen, Anna-Liisa Korhonen, Leena alueviranomaiset Aro, Marja Säisä, Katriina Häkkinen, Pekka Kilpeläinen, Marjukka Jordan, Jukka-Pekka Hautaniemi, Merja Keränen, Petri Muhonen, Airi Kosunen, Kirsi Alasuvanto, Timo Pulliainen, Juha Sillanpää, Pekka Puurunen, Maija Tuuliainen, Ossi Raatikainen, Tea Sokka, Irja järjestöosapuoli Hirvonen, Juha Suomalainen, Ritva Hämäläinen, Heikki Laine, Raimo Immonen, Jarmo Hedman, Pirjo Kallio, Vesa Paajanen, Juha Kääriäinen, Tuula Gustafsson-Pesonen, Anne Savolainen, Kalevi Pärnänen, Marja-Liisa Seila, Heikki Savolainen, Hannu Wuorinen, Jarkko Leskinen, Jaana asiantuntijat esittelijä varaesittelijä sihteeri tiedottaja muut läsnäolijat Hyvärinen, Marja Jurvelius, Juha Tiitinen, Jorma Heikkilä, Antti Viialainen, Matti Kakriainen, Markku Koskinen, Riitta Ollikainen, Jukka Makkula, Hanna Huoviala, Tuula Haverinen, Marja Asiat 16-31

3 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 3 16 Kokouksen avaus ja saapuvilla olevien toteaminen Päätösesitys: Todetaan maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano.

4 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 4 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösesitys: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 5 18 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään asialistan mukainen järjestys kokouksen työjärjestykseksi.

6 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 6 19 Pöytäkirjantarkastajien valinta n pöytäkirjan tarkastaa kussakin kokouksessa valitut kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätösesitys: Yhteistyöryhmä valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

7 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 7 20 Katsaus ajankohtaisiin ohjelma-asioihin Kokouksessa luodaan katsaus ajankohtaisiin ohjelma-asioihin. Päätösesitys: Merkitään tiedoksi.

8 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 8 21 Osaamisteemaan kuuluva hanke: Esedun uudet opetusteknologiat n sihteeristö Hakija Etelä-Savon Koulutus Oy Vastuuviranomainen Etelä-Savon maakuntaliitto Ohjelma EAKR/OKM Toimintalinja 2 Hankkeen kuvaus Tausta Ammatillisella toisen asteen koulutuksella vaikutetaan merkittäväksi aluekehitykseen. Oppilaitoksena Esedu palvelee työelämää kouluttamalla niihin osaavaa työvoimaa sekä nuorista että aikuisita. Lisäksi yritysten menestyksen taustalla on laadukas ja osuva henkilöstökoulutus. Esedulta vaaditaan moderneja ja joustavia toimintatapoja sekä työelämän tarpeita vastaavia oppimisympäristöjä. Uusi opetusteknologia antaa mahdollisuuksia vastata työelämän tarpeisiin aiempaa täsmällisemmin sekä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Tällä hankkeella on tavoitteena varmistaa korkeatasoisen ja tehokkaan ammatillisen koulutuksen tarjonta modernien opetusvälineiden avulla sekä tarjota joustavat kouluttautumismahdollisuudet ajasta ja paikasta riippumatta. Kohderyhmä Projektin varsinaista kohderyhmää ovat Esedun opetushenkilöstö, nuoret - ja aikuisopiskelijat (oppisopimus- ja työvoimapoliittinen koulutus) sekä yritysten henkilöstö. Yrityksistä ovat tiedossa Etelä-Savon teknologiateollisuutta edustavat metallialan yritykset sekä Juvan elintarviketeollisuusalan yritykset. Uutta opetusteknologiaa hyödynnetään myös kaikessa muussa ammatillisessa koulutuksessa Esedun toiminta-alueella. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on - luoda uutta opetusteknologiaa ja mobiilitekniikkaa apuna käyttäviä oppimisympäristöjä Esedun toiminta-alueelle sekä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumaton opetus ja opiskelu että eri paikkakuntien välinen yhtäaikaisopetus. - kehittää hitsausalan koulutusta ja osaamista laadukkaiden hitsaussimulaattoreiden avulla eri puolilla maa-kuntaa sijaitsevien alan yritysten tarpeita vastaavaksi. Toimenpiteet Projektin keskeisiä toimenpiteitä ovat uuden opetusteknologian mukaisten laitteiden ja ohjelmistojen hankintojen valmistelu, hankinta, perehdytys niiden käyttöön sekä siirtäminen opetukseen sekä uusien hitsaussimulaattoreiden hankinta, testaus ja opetuskäyttöön siirtäminen. Hankintaprosesseista vastaa projektipäällikkö apunaan kunkin alan asiantuntijat. Testaukseen ja opetuskäyttöön osallistuvat eri alojen opettajat ja opiskelijat. Hankinnat ajoittuvat vuosille 2012 ja 2013 siten, että lait-teistoa ja ohjelmistoa ensin testataan piloteissa ja varsinaiset opetuskäyttöön tulevat hankinnat suoritetaan testausten jälkeen. Vaikutukset Projektissa hankitut laitteet, ohjelmistot ja välineistö nostavat Etelä-Savon ammattiopiston opetuksen uudelle tasolle. Koulutuksen vetovoimaisuus kasvaa joustavamman koulutustarjonnan vuoksi. Yritysten toimintamahdollisuudet oppilaitosyhteistyössä voimistuvat ja monipuolistuvat. Osaavan työvoiman saatavuutta varmistetaan toiminta-alueella. Projektissa käynnistyvät toiminnot jatkuvat ja kehittyvät projektin jälkeen. Ammatillisen koulutuksen opetus-teknologiset innovaatiot laajenevat kaikille koulutusaloille ja niillä on vaikutusta myös työelämän kehittymi-seen. Projektin aikana käynnistyy pedagogisia prosesseja, jotka jatkuvat vuosikymmeniä eteenpäin.

9 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Hankkeen kustannusarvio ja haettu avustus Hakijan kanssa on neuvoteltu seuraavasta kustannusarviosta ja rahoitussuunnitelmasta rahoituspäätöksen pohjaksi: Rahoitustaulukko Hankkeen kustannukset /. Hankkeen tulot 0 Rahoitettavat nettomenot Rahoitussuunnitelma Kokonaisrahoitus, Julkinen rahoitus yhteensä EU + valtio kuntarahoitus muu kansallinen julk. rahoitus Yksityinen rahoitus Tuen osuus hankkeen kustannuksista 70 % Hankkeen kesto Hankkeen toteuttamiselle on esitetty seuraavaa kestoa: Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Hanke on käsitelty osaamisryhmässä Esitys maakuntahallitukselle Maakuntahallitus varautuu myöntämään Etelä-Savon Koulutus Oy:lle Esedun uudet opetusteknologiat hankkeeseen tukea valtion rahoitusosuutena ja EU:n osarahoituksena aluekehitysrahastosta enintään euroa. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset tämän rahoituspäätöksen tarkoittamalla ajanjaksolla ovat euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 70 %. Hankkeen hyväksytty kesto on Hanke kuuluu EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelman toimintalinjaan 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen. Mikäli maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen kuuluvaksi EU:n alueellinen kilpailukykyja työllisyystavoitteen Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelmaan hankkeen lopullisen rahoituspäätöksen tekee esittelijä maakuntahallituksen valtuutuspäätöksen nojalla. Sihteeristö puoltaa hanketta ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään puoltavan lausunnon antamista hankkeesta.

10 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Päätösesitys: Yhteistyöryhmä puoltaa hanketta. Sille voidaan myöntää rahoitusta (EU + valtio yhteensä) enintään euroa vuosille EAKR-ohjelman toimintalinjassa 2 innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen.

11 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Osaamisteemaan kuuluva hanke:vesiturvaliisuuden kokonaisjärjestelmän kehittäminen (VETURI) n sihteeristö Hakija Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Vihreän kemian laboratorio Mikkeli Vastuuviranomainen Tekes Ohjelma ESR/EAKR EAKR Toimintalinja 2 Kuvaus Hakemus tuli alun perin Tekesiin lähes puhtaasti infrahankkeena (vedenkäsittelyn mittalaite/valvontajärjestelmä). Sen jälkeen hanketta on muokattu huomattavasti tutkimuksellisempaan suuntaan. Hanke liitetään Tekesin Vesi-ohjelmaan. Hanke tukee hyvin ympäristöteknologian painopistealaa maakunnassa ja edistää edistyksellisten vesiturvallisuuden ratkaisujen käyttöönottoa Mikkelin alueella. Projektin päätavoitteena on tutkia innovatiivisten vedenpuhdistustekniikoiden, duaalifunktionaalisten adsorbenttien, näkyvän valon aallonpituusalueella aktiivisten katalyyttien, LED-valotuksen ja elektrokineettisen lietteenkuivauksen uusia sovelluksia ja jätevedenkäsittelyprosessien eri parametrien optimointia reaaliolosuhteita simuloivassa mittakaavassa. Lisäksi hankkeen tavoitteina on tutkia erilaisten vedenkäsittelyprosessien säädettävyyttä ja prosessien optimointia huomioiden veden laatu ja käsittelykustannukset, jotta saavutetaan juomavedelle tai jätevedelle asetettavat laatuvaatimukset. Jätevedenkäsittelylaitteisto kytketään automaattiseen tiedonseurantajärjestelmään onlinesensoroinnin avulla. Tekniikan toimivuus laboratoriomittakaavassa ei vielä takaa käytännön sovellettavuutta täydessä mittakaavassa. Hankkeessa tehtävä tutkimus painottuu todellisia olosuhteita vastaavaan testiympäristöön, jolloin voidaan luotettavammin arvioida menetelmien soveltuvuus. Hankkeen lopputuloksena syntyy: -Kehitettyjen vedenpuhdistustekniikoiden (katalyysi, hapetusprosessit, LED-valo, adsorptio, sähkökemialliset tekniikat) uudet sovellukset -Uusi menetelmä metsäteollisuuden lietteen käsittelyyn -Toimivat jätevedenkäsittelyn prosessilaitteistot varustettuna on-line -sensoreihin liitetyllä paikallisella tietojärjestelmällä -Tieteellisiä julkaisuja ja opinnäytetöitä Hanke koostuu seuraavista työpaketeista : -Työpaketti 1: Kehittyneet vedenpuhdistustekniikat jäteveden käsittelyssä -Työpaketissa tutkitaan kehittyneiden vedenpuhdistustekniikoiden soveltuvuutta ja käytön optimointia jätevedenpuhdistuksessa. Näytematriisin ollessa kompleksisempi ja siten haastavampi kuin raakaveden kohdalla, puhdistusprosessin optimointi eri parametrien osalta on tärkeää. Saostuskemikaaliannoksen lisääminen vaikuttaa veden myöhempään käsiteltävyyteen. -Tutkimus antaa myös tietoa siitä, kuinka ravinteita (mm. typpeä ja fosforia ja niiden erilaisia yhdisteitä) voidaan poistaa tehokkaimmin puhdistusprosessin eri vaiheissa. Samalla saadaan tietoa siitä, kuinka hyvin ravinteita voidaan myös talteenottaa muuta käyttöä varten esim. kemiallisen saostuksen ja flokkulaation seurauksena. -Seuraavia parametreja monitoroidaan on-line -sensoreilla: ph, sähkönjohtokyky, lämpötila, sameus, kiintoaine, ravinteet (typpi ja fostori), kemiallinen hapenkulutus (COD), liuennut happi ja redox. Parametreja seurataan reaaliaikaisesti tiedonkeruualustalla.

12 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Työpaketti 2: Innovatiivisten hapetusprosessien uudet sovellukset vedenkäsittelyssä -Työpaketissa tutkitaan laivojen painolastivesien desinfiointia ja planktonin poistoa LEDvalotuksen avulla. LED-lamput tarjoavat ympäristöystävällisen vaihtoehdon perinteisille UVlampuille. LED-lamppuja käytetään tässä työpaketissa UV-valon lähteinä ja tutkitaan niiden puhdistustehoa veden puhdistuksessa. Tavoitteena on löytää puhdistustehokkuuden kannalta optimaalinen aallonpituus UV-alueella ja optimaaliset olosuhteet veden desinfioinnille. -Valokatalyysi, jossa käytetään doupattuja TiO2-materiaaleja sekä muita sulfidi- ja oksidipohjaisia katalyyttimateriaaleja, on saavuttanut kasvavaa huomiota haitallisten aineiden poistossa vedestä. Katalyyttimateriaalien pinnan ja rakenteen karakterisointi tehdään työpaketissa BET-, SEM- ja FTIR-tekniikoiden avulla. Syntetisoituja, uusia katalyyttimateriaaleja tutkitaan orgaanisten haitta-aineiden hajotuksessa. -Työpaketti 3: Adsorptiotekniikan teolliset sovellukset -Vesissä olevien anionisten ja kationisten typpiyhdisteiden poistoa tutkitaan adsorptiotekniikalla. Kaupallisten adsorbenttien pintaa modifioidaan kemiallisesti ja/tai niihin immobililoidaan funktionaalisia ryhmiä siten, että adsorbenttimateriaalit pystyvät poistamaan samanaikaisesti positiivisesti ja negatiivisesti varautuneita ravinteita (NO3-, NO2- ja NH4+) vedestä. Kehitetyillä adsorbenteillä tutkitaan myös valittujen raskasmetallien (erityisesti Ni ja As) poistoa. -Työpaketti 4: Lietteen kuivaus ja käsittely sähkökemiallisesti -Työpaketissa tutkitaan lietteen sähkökemiallista kuivausta ja puhdistusta. Sähkökineettinen käsittely tehdään laboratorioon rakennettavalla laitteistolla. Samalla seurataan suodoksen kemiallista koostumusta, jonka laadun parantaminen on tärkeää jatkokäytön kannalta. Suodosta puhdistetaan työpaketti 3:n adsorbenttimateriaaleilla. Lietteessä esiintyvien bakteerien (esim. Legionella) määrää tutkitaan käsittelyn aikana. Laitteisto mahdollistaa myös mekaanisen massan pesukokeet ja inerttien lietteiden tutkimisen. Lietteen rakennetta ja sen kemiallista koostumusta tutkitaan ennen ja jälkeen käsittelyn esim. Lumisizer ja FTIR-laitteilla ja suodosta mm. ICP- ja TOC-laitteilla. -Työpaketti 5: Kansallinen ja kv-yhteistyö -Työpaketti 5 on hankkeelle tärkeä erityisesti kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen näkökulmasta. Laboratorio on hyvin verkostoitunut ja tehnyt tutkimusyhteistyötä kymmenien yritysten kanssa, joista yli 10 on pörssilistattuja suuryrityksiä. Tutkimusverkostoitumista kuvaa esimerkiksi se, että laboratorio on julkaissut tieteellisiä yhteisjulkaisuja yli 50 kansainvälisen yliopiston kanssa (joukossa maailman johtavia yliopistoja). Hankkeen aikana käynnistetään myös useita kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankekokonaisuuksia. Tässä hankkeessa ovat yritysmaailmasta mukana sekä osarahoittajina että tuomassa asiantuntemustaan seuraavat tahot : Yara Suomi Oy, Auramarine Oy, Viljavuuspalvelu Oy, Environics Oy, Savcor Forest Oy, Mikkelin vesilaitos ja Mipro Oy. Lisäksi hankkeessa tehdään tutkimusyhteistyötä usean kansainvälisen tutkimuslaitoksen ja yliopiston kanssa. Laitehankintojen osuus hankkeesta on n euroa käsittäen lähinnä mittalaitteita veden erilaisten ominaisuuksien on-line mittauksiin.

13 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Rahoitustaulukko Hankkeen kustannukset /. Hankkeen tulot 0 Rahoitettavat nettomenot Rahoitussuunnitelma Kokonaisrahoitus, Julkinen rahoitus yhteensä EU + valtio kuntarahoitus - muu kansallinen julk. rahoitus Yksityinen rahoitus Tuen osuus hankkeen kustannuksista 90 % Hankkeen kesto Hanke toteutetaan välisenä aikana. Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Tekesin hankeryhmä ja Tekesin Vesi ohjelma on ottanut myönteisen kannan projektin rahoittamiseksi Etelä-Savon EAKR-varoista. Sihteeristö puoltaa hanketta ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Päätösesitys: Yhteistyöryhmä puoltaa hanketta. Sille voidaan myöntää rahoitusta (EU + valtio yhteensä) enintään euroa vuosille EAKR-ohjelman toimintalinjassa 2 innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen.

14 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Osaamisteemaan kuuluva hanke: OSA -avoimen lähdekoodin arkisto n sihteeristö Hakija Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Vastuuviranomainen Etelä-Savon maakuntaliitto Ohjelma EAKR Toimintalinja 2 Hankkeen kuvaus Tausta Hankkeen tarvetta kuvaavat seuraavat peruslähtökohdat: 1. Kaupalliset toimijat eivät voi sitoutua tuottamiensa ohjelmistojen, tiedostomuotojen tai palvelujen kestävään tukeen 50 tai 200 vuoden ajan. Tämä pätee myös tietokantaratkaisuihin ja käyttöjärjestelmiin. Sähköinen pitkäaikaissäilyttäminen taas edellyttää, ettei sitouduta yhden toimijan ratkaisuihin. 2. Kaupallisten ratkaisujen lisensointi on muuttunut viime vuosina niin että kestävien ratkaisujen teko edes kymmenen vuoden aikasyklillä on mahdotonta. 3. Muistiorganisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden taloudelliset resurssit eivät riitä lisenssi- ja ylläpitomaksujen maksamiseen, vaan tähän käytettävä raha on julkisen sektorin tarjoamien resurssien pienentyessä saatava perustoimintaan. 4. KDK ja PAS -ratkaisut edellyttävät yhteentoimivuutta. Se on toteutettavissa pienille ja keskisuurille organisaatioille parhaiten yhteisenä palveluna. 5. Tällaiset ratkaisut edellyttävät koulutusta, joka parhaiten toteutetaan toimijoiden ja korkeaasteen kouluttajien yhteistyönä. Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä ovat muistiorganisaatiot, yritykset ja koulutusyksiköt ja niissä toimivat. Keskeisiä Etelä-Savossa toimivia ovat Elka, Mikkelin Ammattikorkeakoulu ja sen opiskelijat, Mikkelin kaupunki, kansalaisyhteiskunnan eri toimijat, kuten järjestöt, yhdistykset ja kansalaiset. Kohderyhmään kuuluvia yrityksiä voivat olla kaikki aineistonhallintaratkaisuja tuottavat yritykset, kuitenkin niin, että otetaan huomioon hankkeessa käytettävien ja syntyvien avoimen lähdekoodin ratkaisujen luonne ja säännöt. Koska projekti perustuu avoimen lähdekoodin ratkaisuihin, sen tuloksia voivat käyttää laajasti nyt myös muut toimijat Suomessa ja muissa maissa. Tätä myös toiminnan jatkokehittäminen edellyttää. Yhteistyökumppaneiden toiminta kohderyhmänä perustuu osaamisen vaihtoon ja myös tunnettavuuden parantumiseen projektin avulla. Tavoitteet/tulokset Tavoite tiivistettynä: Tuotetaan avoimeen lähdekoodiin perustuva ratkaisu aineiston vastaanottoon, hallintaan ja jakeluun. Sen perustana on monialainen toimintamalli, mutta hankkeen tuloksia voidaan käyttää myös toimijakohtaisena palvelujärjestelmänä. Keskeistä on ratkaisun luotettavuus ja soveltuvuus pitkäaikaiseen käyttöön perustuen avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiin ja tietokantaan. Ratkaisun on tuettava eri muistiorganisaatioiden tarpeita. Tavoitteet ja tulokset: 1. Tuloksena on tietämys avoimen lähdekoodin järjestelmien käytöstä muistiorganisaatioissa Euroopassa ja länsimaisella kielialueella. Saatavissa olevia ratkaisuja on testattu riittävässä laajuudessa. 2. Näiden ratkaisujen perusteella kehitetään järjestelmä, joka kattaa muistiorganisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan pitkäaikaisen aineistonhallinnan tarpeet. Se soveltuu myös Capturehankkeessa tehdyn määrityksen toteuttamiseen. Ratkaisu perustuu käyttöjärjestelmien,

15 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ tietokantojen ja sovellusten osalta avoimeen lähdekoodin ja se myös julkaistaan valitun Open Source -politiikan mukaisesti. 3. Toteutetaan säilytykseen keskittynyt tallearkisto-ratkaisu (dark archive), joka tukeutuu MAMK:n infrastruktuuriin. 4. Tuotetaan avoimeen lähdekoodin tekniikoiden opintojaksoja sekä näihin tekniikoihin perustuvan aineistonhallinnan opetuskokonaisuuksia (tietojenkäsittelyn ja sähköisten palvelujen ja arkistoinnin ohjelmiin). 5. Valmistellaan EU-puiteohjelmiin soveltuvaa hanketta avoimen lähdekoodin datanhallinnasta. Keskeiset toimenpiteet ja uudet tuotteet TYÖPAKETIT: 1. Avoimen lähdekoodin arkistokartoitus ja testaus. Paketissa perehdytään ja hankitaan tietoa Open Source -järjestelmistä ja ratkaisuista, joita on käytössä eri puolilla maailmaa. Perehdytään uuden avoimen lähdekoodin MariaDB-tietokannan käyttöön ja mahdollisuuksiin sekä Floridan kirjastoille ja yliopistoille rakennettuun DAITSS-järjestelmään ja kokeillaan niitä. Valitaan muutamia muita ratkaisuja testattavaksi. Kirjoitetaan raportti työpaketista. 2. Avoimen lähdekoodin arkistojärjestelmä. Suunnitellaan ja testataan kohdan 1 ratkaisuja ja Capture-määrittelyä hyväksi käyttäen järjestelmä, joka kattaa muistiorganisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan pitkäaikaisen aineistonhallinnan tarpeet. Järjestelmä perustuu avoimeen lähdekoodiin, mutta datanhallinnassa käytetään MAMK:ssa käytössä olevia järjestelmiä. Järjestelmän osana on ns. Dark archive -ratkaisu, jonka tehtävä on säilyttää sähköinen aineisto sisällöltään muuttumattomana ja esityskelpoisena. 3. Yhteys opetukseen. Kytketään hankittu osaaminen opetukseen tuottamalla uusia avoimeen lähdekoodiin ja sen käyttöön liittyviä oppimiskokonaisuuksia. Edellisten kohtien toteuttamisessa pidetään mukana opiskelijoita, jotka tuottavat oppimista ja hankkeen toteutusta tukevia opinnäytetöitä. 4. Puiteohjelmahanke. Hankkeessa syntyneiden ja aiempien kv-yhteyksien avulla osallistutaan EU-puiteohjelmiin soveltuvan avoimen lähdekoodin datanhallintahankkeen käynnistämiseen. 5. Loppuraportti suomeksi ja englanniksi. Projektissa kehitettävät uudet tuotteet: 1. Avoimen lähdekoodin arkistokokonaisuus, jolla voidaan tuottaa kestävää palvelua sekä mikkeliläisessä Digital Mikkeli -yhteisössä että erillisissä organisaatiokohtaisissa toteutuksissa. Ympäristössä voidaan kehittää uusia aineistonhallinnan palvelutuotteita eri tarpeisiin, kuten suurten tietomäärien (esim. valokuva, elävä kuva, 2D- ja 3D-data, jota syntyy suunnittelussa, mittauksissa, kuvaamisessa ja laserkeilauksissa) käsittely ja säilyttäminen kustannustehokkaasti ja luotettavasti. Hankkeessa testataan kehitettyjä ratkaisuja tällaisellla aineistolla ja luodaan monikäyttöinen toimintamalli. 2. Kansalaisyhteiskunnan pitkäaikaissäilytysopas, jossa esitetään tapoja varmistaa yhteisöjen ja kansalaisten sähköisten aineistojen säilyminen. 3. Opetuskokonaisuuksia avoimen lähdekoodin tekniikoihin 4. Opetusmateriaali ja oppimiskokonaisuudet sähköisen aineiston hallinnasta ja säilytyksestä avoimeen lähdekoodiin perustuen. Pysyvyys Projektin tuottamat ohjelmistot jäävät käyttöön Mamk:n asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Hankkeen aikana syntynyt yhteistyöryhmä jatkaa ympäristöjen kehittämistä. Oppimateriaalit ovat MAMK:n ja kumppaneiden käytössä ja niitä kehitetään tarpeen mukaan. Osaamisen kasvaminen MAMK:n henkilöstöllä. Hankkeen tulokset ovat osa toimijoiden kuten MAMK:n ja Elkan päivittäistä toimintaa. Projektissa hankittua tietotaitoa ja verkostoa käytetään hyödyksi uusissa hankkeissa ja toteutetaan suunniteltu puiteohjelmahanke, kun siihen on saatu rahoitus. Hankkeen hallinnoija voi olla muu yhteistyökumppani.

16 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Hankkeen kustannusarvio ja haettu avustus Hakijan kanssa on neuvoteltu seuraavasta kustannusarviosta ja rahoitussuunnitelmasta rahoituspäätöksen pohjaksi: Rahoitustaulukko Hankkeen kustannukset /. Hankkeen tulot 0 Rahoitettavat nettomenot Rahoitussuunnitelma Kokonaisrahoitus, Julkinen rahoitus yhteensä EU + valtio kuntarahoitus muu kansallinen julk. rahoitus Yksityinen rahoitus (sis.luontoisuor.) Tuen osuus hankkeen kustannuksista 70 % Hankkeen kesto Hankkeen toteuttamiselle on esitetty seuraavaa kestoa: Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Hanke käsitellään osaamisryhmässä. Esitys maakuntahallitukselle : Maakuntahallitus varautuu myöntämään Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy:lle OSA - avoimen lähdekoodin arkisto hankkeeseen tukea valtion rahoitusosuutena ja EU:n osarahoituksena aluekehitysrahastosta enintään euroa. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset tämän rahoituspäätöksen tarkoittamalla ajanjaksolla ovat euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 70 %. Hankkeen hyväksytty kesto on Hanke kuuluu EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Itä-Suomen EAKR - toimenpideohjelman toimintalinjaan 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen. Mikäli maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen kuuluvaksi EU:n alueellinen kilpailukykyja työllisyystavoitteen Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelmaan hankkeen lopullisen rahoituspäätöksen tekee esittelijä maakuntahallituksen valtuutuspäätöksen nojalla. Sihteeristö puoltaa hanketta ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään puoltavan lausunnon antamista hankkeesta.

17 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Päätösesitys: Yhteistyöryhmä puoltaa hanketta. Sille voidaan myöntää rahoitusta (EU + valtio yhteensä) enintään euroa vuosille EAKR-ohjelman toimintalinjassa 2 innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen.

18 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Osaamisteemaan kuuluva hanke: DIGRA - Digitaalisesta raakadatasta aineistoksi n sihteeristö Hakija Helsingin yliopisto/kansalliskirjasto/digitointi- ja konservointikeskus Vastuuviranomainen EteläSavon maakuntaliitto Ohjelma EAKR Toimintalinja 2 Hankkeen kuvaus Tausta Niin tiedemaailmassa kuin sen ulkopuolellakin yhä suurempi osuus päivittäin tarvittavasta tiedosta löytyy verkosta. Digitaalisia aineistoja on mahdollista käyttää aivan eri tavoin kuin paperimuotoisia, eivätkä perintei-set tiedonhakutavat enää välttämättä vastaa verkkomaailmassa kasvaneiden käyttäjien hakutottumuksia tai -tarpeita. Tulevaisuuden käyttötapojen ennakoiminen ja kehittäminen edellyttää monitieteistä tutkimusta, jossa on mukana tietotekniikan, kieliteknologian, humanististen tieteiden ja sähköisen arkistoinnin osaamista. Kirjastojen näkökulmasta toimiminen verkottuvassa maailmassa on jo nykypäivää. Tavoiteltavana hyötynä on sellaisten toimintamallien luominen ja älykkäiden ratkaisujen kehittäminen, joiden avulla Kansalliskirjasto pystyy vastaamaan tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeisiin. Mikkelin seudun näkökulmasta hankkeen on määrä vahvistaa digitaalisiin aineistoihin liittyvää osaamista ja sen myötä parantaa ammattikorkeakoulun opetuksen tasoa entisestään sekä luoda kansainvälistä tutkimus-yhteistyötä. Mikkelin seudun liike-elämän näkökulmasta tavoiteltavaa on uuden liike-toiminnan syntyminen pitkällä aika-välillä. Tältä kannalta tarkoitus on toisaalta löytää uusia digitaalisen aineiston jakeluun liittyviä liiketoiminta-malleja ja ansaintamekanismeja, toisaalta edistää aineistojen saatavuutta ja sitä kautta niiden kaupallista hyödynnettävyyttä. Kohderyhmä Kansalliskirjasto, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Mikkelin yli-opistokeskus, Mikkelin seutu. Alueelliset hyödyt: Mikkelin seudun ja toimijoiden strategisen digitaalisen painopistealueen vahvistaminen. Digitalmikkeli: T&K&K-osaamiskeskukselle vahva lisä ytimeen. Mikkelin ammattikorkeakoulu: opetuksen tukeminen ja yhteisen tutkimusryhmän aikaansaaminen yliopisto-keskuksen ja Kansalliskirjaston kanssa. Projekti tukee digitointialan kokonaisvaltaista kehittämistä Mikkelis-sä, ja sikäli välillisinä kohderyhminä ovat Digitalmikkelikonsortion muut jäsenet sekä soveltuvin osin Mikkelin seudun liike-elämä. Projektin päämääräksi voidaan laajasti ajatella digitaalisten kirjasto- ja arkistoaineistojen käyttötapojen ja käytettävyyden parantaminen. Professuuri edistää menetelmiä, joilla raakadataa voidaan jalostaa entistä käyttökelpoisemmiksi aineistoiksi ja joilla tällaista aineistoa voidaan hyödyntää. Aihealue on kansainvälisesti tuore ja kiinnostava. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös näiden aineistojen käyttäjät: suuri yleisö, harras-tusyhteisöt ja tutkijat.

19 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Professuurin tutkimusaiheet tulevat liittymään kieliteknologiseen FIN-CLARIN-konsortioon, mikä mahdollistaa kieliaineistojen kansainvälistä tutkimusta. Tavoitteena on rakentaa monipuolista yhteistyötä alaa sivuaviin yliopistoyksiköihin ympäri maailmaa. Tavoitteet/tulokset Professuuri on Suomen ensimmäinen digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuuri, jonka sijoituspaikat ovat Helsinki ja Mikkeli. Professori johtaa Mikkelissä olevaa tutkimusryhmää, johon kuuluu Kansalliskirjaston DIGRA-hankehenkilöstön lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun sähköisen asioinnin ja arkistoinnin koulutus-ohjelman opettajakuntaa ja mahdollisesti Kansallisarkiston henkilöstöä. Aihealue on kansainvälisesti tuore. Pidemmän ajan tavoite on uudenlainen digitaalisten aineistojen käyttöä edistävä tutkimus. Tutkimusaiheet keskittyvät menetelmiin, joilla raakadataa voidaan jalostaa entistä käyttö-kelpoisemmiksi aineistoiksi ja menetelmiin, joilla tällaista aineistoa voidaan hyödyntää. Molemmat tutkimus-haarat nivoutuvat yhteen sekä Helsingin yliopistossa että Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehtävän tutki-mus- ja kehitystyön kanssa. Tulevaisuudessa tutkimustulokset voivat edistää uudenlaisten liiketoimintamalli-en syntymistä. DIGRA-hankkeessa kootaan yhteen Kansalliskirjaston digitointialaan liittyvä laaja asiantuntemus, Mikkelin ammattikorkeakoulun sähköisen arkistoinnin tuntemus, Mikkelin yliopistokeskuksen osaaminen sekä Helsin-gin yliopiston kansainvälisesti tunnettu kieliteknologian tutkimus ja tietojenkäsittelytieteellisen data-analyysi. Vastaavista osaamiskeskuksista on hyviä kokemuksia muutamissa yliopistoissa Euroopassa ja Amerikassa, ja hankkeen yhteydessä on tarkoitus luoda yhteistyöverkostoa näiden kanssa. Keskeiset toimenpiteet - Perustetaan Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan nykykielten laitoksen kieliteknologian oppiai-neen yhteyteen digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuuri. Professuuria ohjaa sisällöllinen johtoryhmä, johon kuuluu Mikkelistä Kansalliskirjaston digitointija konservointikeskus, Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä lisäksi Helsingin yliopiston edustajat. - Professorin ja muun henkilöstön rekrytointi - Perustetaan Helsingin yliopiston / Kansalliskirjaston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteinen tutkimus-ryhmä, jolla on määritelty tutkimussuunnitelma ja jota professori johtaa. Tutkimusryhmä verkottuu Helsingis-sä olevaan FIN-CLARIN-konsortioon ja muihin kieliteknologian tutkimusorganisaatioihin kansallisesti ja kan-sainvälisesti. Riittävän vahvan tutkimusryhmän perustaminen professuurin tueksi on välttämätön edellytys uuden tutkimusalan aloittamiseksi samanaikaisesti ammattikorkeakoulun opetuksen vahvistamisen kanssa. - Käynnistetään tutkimustoiminta, johon liittyy julkaisutoimintaa. Hankkeen aikana aloitetaan vankan perustan luominen pitkäjänteiselle tutkimustoiminnalle. - Opetus/opinnäytetöiden ohjaus tukee Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa ja lisää sen painoarvoa. Opetus toteutetaan rinnakkain tutkimuksen perustan luomisen kanssa. - Jatkorahoituksen ja yhteistyökumppanien hankkiminen ja hankehakemusten valmisteleminen Pysyvyys Projektiin osallistuvien korkeakoulujen välinen yhteistyö syvenee sen aikana niin, että myös jatkossa tiivis yhteistyö ja yhteishankkeet ovat luonteva tapa toimia. Professuuri pyritään vakinaistamaan. Nyt muodostuvalle tutkimusryhmälle etsitään pitkäaikaista rahoitusta ja varaudutaan käynnistämään uusia hankkeita tarkemmin rajatuista digitaalisten aineistojen käyttöön liittyvistä aiheista. Helsingin yliopiston Nykykielten laitos, kieliteknologia / humanistinen tiedekunta tekee 5- vuotisen työsopi-muksen professorin kanssa.

20 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Hankkeen kustannusarvio ja haettu avustus Hakijan kanssa on neuvoteltu seuraavasta kustannusarviosta ja rahoitussuunnitelmasta rahoituspäätöksen pohjaksi: Rahoitustaulukko Hankkeen kustannukset /. Hankkeen tulot Rahoitettavat nettomenot Rahoitussuunnitelma Kokonaisrahoitus, Julkinen rahoitus yhteensä EU + valtio kuntarahoitus muu kansallinen julk. rahoitus Yksityinen rahoitus Tuen osuus hankkeen kustannuksista 68 % Hankkeen kesto Hankkeen toteuttamiselle on esitetty seuraavaa kestoa: Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Hanke käsitellään osaamisryhmässä. Maakuntahallitus varautuu myöntämään Helsingin yliopistolle DIGRA - Digitaalisesta raakadatasta aineistoksi hankkeeseen tukea valtion rahoitusosuutena ja EU:n osarahoituksena aluekehitysrahastosta enintään euroa. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset tämän rahoituspäätöksen tarkoittamalla ajanjaksolla ovat euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 68 %. Hankkeen hyväksytty kesto on Hanke kuuluu EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Itä-Suomen EAKR - toimenpideohjelman toimintalinjaan 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen. Mikäli maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen kuuluvaksi EU:n alueellinen kilpailukykyja työllisyystavoitteen Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelmaan hankkeen lopullisen rahoituspäätöksen tekee esittelijä maakuntahallituksen valtuutuspäätöksen nojalla. Sihteeristö puoltaa hanketta ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään puoltavan lausunnon antamista hankkeesta.

21 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Päätösesitys: Yhteistyöryhmä puoltaa hanketta. Sille voidaan myöntää rahoitusta (EU + valtio yhteensä) enintään euroa vuosille EAKR-ohjelman toimintalinjassa 2 innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen.

22 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Teemojen ulkopuolinen hanke: Pohjois-Heinäveden vesihuollon kehittäminen n sihteeristö Hakija Heinäveden kunta Vastuuviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ohjelma ESR/EAKR EAKR Toimintalinja 3 Kuvaus Pohjois-Heinäveden alueella on nykyisellään Karvion ja Valamon alueet, joissa on keskitetyt vesihuoltojärjestelmät vedenottamoineen ja jätevedenpuhdistamoineen. Jätevedenpuhdistamot ovat Valamon luostarialueella ja Karvion kylällä. Karvion jätevedenpuhdistamossa käsitellään Karvion, Varsitaipaleen ja Palokin alueen jätevedet. Kyseisen alueen talousvesi tulee pääosiltaan Tuusniemen kunnasta ja osittain Karvion läheisyydessä olevalta Huuhinsalon vedenottamolta. Vedenottamon raakaveden korkean rauta- ja mangaanipitoisuuden vuoksi vedenkäsittelyntuotto on jäänyt vähäiseksi. Valamon luostarialueen jätevedenpuhdistamossa käsitellään Valamon luostarin, Leväniemen toimintakeskuksen ja Valamon rivitalojen jätevedet. Nykyistä suurempaa määrää jätevettä ei puhdistamolle voi johtaa. Alueen tarvitsema talousvesi otetaan Luostarin ja Leväniemen kallioporakaivoista, joissa on ilmennyt ongelmia mm. raudan ja mangaanin suhteen. Valamon alueen vesihuoltojärjestelmän mitoitus on nykyisellään elinkeinoelämän kehittymistä ja laajentumista rajoittava tekijä. Valamon alueella toimii mm. Valamon luostari, Metsähallitus, Leväniemen toimintakeskus, Xenia-talot ja As oy Valamonrivi. Lisäksi koko Pohjois-Heinäveden poikkeusolojen vedenhankintaa on syytä tehostaa. Hankkeessa rakennetaan yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Valamon ja Karvion alueen välille ja parannetaan Huuhinsalon vedenottamon vedenkäsittelyä. Valamon alueen jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Karvion jätevedenpuhdistamolle, jolloin poistuu yksi ympäristöä kuormittava piste. Yhdysvesijohdon rakentamisella ja vedenottamon laajennuksella varmistetaan riittävän ja laadukkaan talousveden saanti. Hanke perustuu Pohjois-Heinäveden vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Hankkeen tuloksena on riittävän ja laadukkaan talousveden saanti sekä ympäristön puhtaus, josta hyötyvät alueen elinkeinoelämä (mm. matkailuyritykset), vakinaiset ja vapaa-ajan asukkaat. Hanke mahdollistaa osaltaan elinkeinojen kehittymisen Pohjois-Heinävedellä. Lisäksi hanke luo hyvän perustan koko Pohjois-Heinäveden vesihuollon kehittymiselle. Rahoitustaulukko Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht EU+valtio kunta muu kansall. julk. rah. Yksityinen rahoitus Tulorahoitus Kansall. laina EIB

23 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Hankkeen kesto Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Projekti edistää tavoitetta hyvä ympäristö, jonka päämääränä on luoda Itä-Suomesta vetovoimainen alue, jossa taloudellinen toiminta ja luonnon- ja kulttuuriympäristön hoito sovitetaan yhteen. Hanke parantaa koko Pohjois-Heinäveden vedenhankinnan varmuutta ja laadun tasaisuutta, millä on suuri merkitys alueen elinkeinoille. Alueella toimii mm. Valamon luostari, joka on yksi Etelä-Savon merkittävistä matkailualueista. Valamon jätevedenpuhdistamon lakkauttaminen poistaa alueelta yhden kuormituspisteen, millä on positiivinen vaikutus alueen ympäristölle. Hankkeella keskitetään jätevesien käsittely Karvion jätevedenpuhdistamolle, mikä luo hyvän perustan Pohjois-Heinäveden vesihuollon jatkokehittämiselle. Hankkeella on vaikutuksia laajalti elinkeinoille ja niiden edellytyksille tulevaisuudessa sekä alueen asukkaille. Etelä-Savon elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskus varautuu rahoittamaan hanketta rahoitustaulukon mukaisesti. Sihteeristö puoltaa hanketta ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Päätösesitys: Yhteistyöryhmä puoltaa hanketta. Sille voidaan myöntää rahoitusta (EU + valtio yhteensä) enintään euroa vuosille EAKR-ohjelman toimintalinjassa 3 alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen.

24 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Ohjelmakauden valmistelu 128/ /2011 Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) on kokouksessaan linjannut tulevan ohjelmakauden kansallista valmistelua seuraavasti: EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle laaditaan yksi ohjelma-asiakirja, joka sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet.ohjelma sisältää pääosin alueellisesti rahoitettavia hankkeita % EAKR:rahoituksesta ja 25-35% ESR-rahoituksesta käytetään valtakunnallisiin hankkeisiin, jotka kohdistetaan ministeriöiden valitsemiin teemoihin. Ohjelman välittävinä toimieliminä eli rahoittajina toimivat pääsääntöisesti ELY-keskukset (ESR ja EAKR) ja maakunnan liitot (EAKR-hankkeet joissa merkittävä kuntarahoitusosuus). Poikkeustapauksissa päätös voidaan tehdä ministeriössä, ja eräissä hankkeissa ELYjen ja maakuntaliittojen on pyydettävä OKM:n ja STM:n sitova lausunto. Ohjelmavalmistelun yhteydessä tarkastellaan tarvetta lisätä välittäviksi toimielimiksi esim. TEKES tai Finnvera. Rahoituksen jakautuminen välittävien toimielinten kesken määritellään vuosittain nykyistä maakunnan yhteistyöasiakirjaa vastaavalla tavalla. t antavat alueellisista rakennerahastohankkeista rahoittajaa velvoittavan lausunnon (pl. liike- ja ammattisalaisuuksia tmv. koskevia tietoja sisältävät hankkeet), josta rahoittaja voi poiketa vain laillisuus- tai ohjelmanmukaisuusperusteella. Ohjelma valmistellaan alueilla ministeriöiden antamien sisällöllisten peruslinjausten pohjalta ja kootaan ja yhteensovitetaan TEM:n johdolla. Ohjelman sisällölliset linjaukset (mm. hallitusohjelman ja alueiden kehittämisen tavoitepäätöksen pohjalta) valmistellaan ministeriöissä ja koordinoidaan Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa (ARNE). TEM/Alueosasto johtaa komission ja jäsenmaan välisen kumppanuussopimuksen ja rakennerahasto-ohjelman valmistelua ja antaa alueille ohjeet ohjelman valmistelusta, sisällöllisistä linjauksista ja aikatauluista. Ohjelma valmistellaan kahdella suuralueella (Pohjois- ja Itä-Suomi sekä Etelä- ja Länsi-Suomi). Alueellisten suunnitelmien valmistelusta vastaavat maakunnan liitot yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden tahojen kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö on - edellä kuvatun lisäksi - kirjeellään ohjeistanut ja aikatauluttanut EU:n rakennerahastojen Investointi kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen toimenpideohjelman laatimista ohjelmakaudelle seuraavasti: Ohjelma koostuu toimintalinjoista, jotka ovat rahastokohtaisia. Jokaisen toimintalinjan tulee vastata tiettyä komission asetusesitys mukaista temaattista tavoitetta ja sisältää yksi tai useampi teeman investointiprioriteetti. Toimintalinjan tuettavan toiminnan tulee olla sisällöllisesti rajattu. Ohjelma sisältää EU-komission yleisasetusehdotuksen mukaan mm. 1) ohjelman strategian Eurooppa strategian toimeenpanemiseksi, 2) toimintalinjakohtaiset tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit, tuettavan toiminnan kuvauksen, kohderyhmät, käytettävät rahoitusvälineet ja toimialakohtaiset menoluokat, 3) kuvauksen yhteensovituksesta muiden välineiden kanssa, 4) toimeenpanon tehokkuuden varmistamiseksi tehtävät järjestelyt, 5) rahoitussuunnitelman, 6) toimenpiteet ja indikatiivinen rahoitus köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi. Lisäksi ohjelman tulee sisältää kuvaus ilmastonmuutoksen, ympäristöriskien, resurssitehokkuuden, sukupuolten tasa-arvon ja syrkijättömyyden mukaisista toimista. TEM:n asettama Koheesio työryhmä käsittelee kevään aikana linjauksia ohjelman sisällöstä sekä valtakunnallisesti toteutettavia teemoja. Viimeistellyt ohjelman sisällölliset peruslinjaukset käsitellään HALKEssa kesäkuussa, minkä jälkeen TEM antaa alueille tarkemmat ohjeet alueellisesta valmistelusta.

25 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Ohjelman rahoitus on tiedossa aikaisintaan syksyllä TEM pyytää maakunnan liittoja käynnistämään alueellisten suunnitelmien valmistelun yhdessä ELY-keskusten ja muiden tärkeimpien kumppaneidensa kanssa. TEM pyytää molempia alueita ilmoittamaan mennessä - valmistelua johtavan maakunnan liiton (1/alueellinen suunnitelma) ja yhteyshenkilön, - alueellista suunnitelmaa kirjoittavat henkilöt (enint. 4/suunnitelma-alue) - alueen valmisteluryhmän kokoonpanon ja kuvauksen kumppanuudesta - maakunnittaiset yhteyshenkilöt TEM antaa tarkemman alueellisen suunnitelman sisältöluettelon ja -kuvauksen kesäkuussa TEM pyytää alueita ensi vaiheessa mm: - arvioimaan nykyisen ohjelmakauden tuloksia ja vaikutuksia - tekemään analyysin kehityspotentiaalista ja -valmiuksista sekä haasteista - esittämään näkemyksensä ministeriöiden ehdottamiin valtakunnallisiin teemoihin - esittämään näkemyksensä paikallisen kehittämisen käyttöön ottamisesta - huomioimaan tasa-arvon, syrjimättömyyden ja kestävän kehityksen periaatteet Em. asioita käsittelevä alueellisen suunnitelman 1. luonnos pyydetään toimittamaan mennessä TEM:öön. Ohjeessa on esitetty valmistelun tavoiteaikataulu, jonka mukaisesti Suomi voisi esittää ohjelman ja kumppanuussopimuksen komission hyväksyttäväksi kesällä 2013 ja ohjelman toteutus voisi alkaa vuoden 2014 alussa. Tavoiteaikataulussa alueiden 2. suunnitelmaluonnokset valmistuisivat lokakuussa 2012 ja lopulliset alueelliset suunitelmat helmikuussa Suomen rakennerahasto-ohjelma ja kumppanuussopimus valmistuisivat keväällä 2013, ja niitä koskevat neuvottelut komission kanssa käytäisiin vuoden 2013 kevät- ja syyskaudella. Itä- ja Pohjois Suomen maakuntaliitot ovat käynnistäneet yhteistyön ohjelmavalmistelussa viime syksynä, mutta varsinaiseen yhteiseen sisältövalmisteluun on päästy vasta huhtikuussa. Itä- Suomen yhteistoiminta-alueen osalta valmistelun pohjana on työvaliokunnan kesäkuussa 2011 hyväksymä yhteinen näkemys ohjelmamenettelystä ja sisällöistä. Maakuntaliittojen neuvottelut ohjelmatyön organisoimisesta Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueella ovat käynnissä. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 3.5 keskitytään taustamateriaalin pohjalta linjaamaan Etelä-Savon sisällöllisiä painotuksia tulevalle ohjelmakaudelle.tämän pykälän liitteenä ovat HALKEn päätös ohjelmahallinnosta sekä TEM:n ohje ohjelmatyön organisoinnista. Ohjelmien alustavia sisällöllisiä teemoja käsittelevinä liiteinä ovat TEm esitys ohjelman toimintalinjoiksi sekä valtakunnallisesti toteutettaviksi teemoiksi. Nämä ohjelman sisältöpainotuksia hahmottavat luonnokset luovat taustaa tulevan ohjelmakauden alueeliselle valmistelulle. Yhteistyöryhmän kokouksessa näitä ministeriön linjauksia viedään maakunnan tarpeiden tasolle. Liitteet: - HALKEn muistio TEM ohje ohjelmavalmistelusta maakunnan liitoille - Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja investointiprioriteetit - TEM:n alueosaston ehdotus Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat TEM:n alustava ehdotus Päätösesitys: lle esitellään kokouksessa tulevan ohjelmakauden valmistelun linjauksia ja reunaehtoja. Tämän pohjalta yhteistyöryhmä linjaa Etelä-Savon keskeisiä tavoitteita ja sisällöllisiä painotuksia tulevan ohjelmakauden valmistelun pohjaksi.

26 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Muutokset yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanossa 8/ /2012 Maakunnan yhtesityöryhmän sihteeristön kokoonpanosta päättää maakunnan yhteistyöryhmä. Sihteeristön kokoonpano on seuraava: Etelä-Savon maakuntaliitto Riitta Koskinen, aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, aluekehityspäällikkö Hanna Makkula, ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, ohjelmapäällikkö Heli Gynther, kehittämispäällikkö Markku Aholainen, maakunta-asiamies Marja Haverinen, suunnittelija Eveliina Pekkanen, suunnittelija Etelä-Savon ELY-keskus Juha Pulliainen, johtaja Päivi Lehtonen, yksikön päällikkö Kati Torniainen, ESR-koordinaattori Esa Pekonen, hankekoordinaattori Jarkko Rautio, yritystutkija Pia Pirskanen, EU-koordinaattori Timo Alasuvanto, teknologia-asiantuntija Pohjois-Savon ELY-keskus Timo Järvinen, kehittämispäällikkö Finnvera Oyj Suomen metsäkeskus Jukka-Pekka Jordan, aluejohtaja Antti Heikkilä, johtaja Etelä-Savon ELY-keskus on esittänyt jäsenmuutosta niin, että Päivi Lehtosen tilalle sihteeristöön valittaisiin Marja Aro. Päätösesitys: Yhteistöryhmä nimeää Etelä-Savon ELY-keskuksen edustajaksi yhteistyöryhmän sihteeristöön Päivi Lehtosen tilalle Marja Aron

27 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Yhteistyöryhmän sihteeristön ohjelmista rahoitettavaksi hyväksymat hankkeet on delegoinut päätöksenteon sihteeristölleen hankkeissa, joiden tukiosuus rakennerahastoista on alle (EU+ valtio). Yhteistyöryhmälle tuodaan tiedoksi sihteeristön toimivaltaan kuuluvat hankkeet: Kokous Osaamisteemaan kuuluva hanke: Luomuinstituutin käynnistäminen 16 Osaamisteemaan kuuluva hanke: Luomulla Etumatkaa Etelä-Savolle valmennusohjelma 17 Osaamisteemaan kuuluva hanke: Tomovake II 18 Osaamisteemaan kuuluva hanke: Ympäristöturvallisuus -miniklusteri 19 Osaamisteemaan kuuluva hanke: LUT Savo tutkimustoiminnan organisointi ja materiaalitekniikan osaamiskeskittymä 20 Yrittäjyysteemaan kuuluva hanke: Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma 21 Osaamisteemaan kuuluva hanke: SOFTWARE SAVO 22 Osaamisteemaan kuuluva hanke: Etelä-Savon ammattiopiston oppimisympäristöjen suunnittelu 24 Osaamisteemaan kuuluva hanke: Versoverkko Etelä-Savoon 25 Osaamisteemaan kuuluva hanke:kytkin 26 Teemojen ulkopuolinen hanke: Mikkelin seudun vedenhankinnan varmistaminen SEVERI 27 Teemojen ulkopuolinen hanke:mertalan liikennejärjestelyt Kokous Matkailu- ja kulttuuriteemaan kuuluva hanke: Mäntyharju - Repoveden kansallispuiston pohjoinen portti, matkailureittien ja toimintaympäristön kehittämishanke 34 Yrittäjyysteemaan kuuluva hanke: Etelä-Savon kasvuyritysten huippuvalmennusohjelma (lisärahoitus) Kokous Teemojen ulkopuolinen hanke: Pieksäjärven kunnostus 44 Yrittäjyysteemaan kuuluva hanke: FIRMAXI yrittäjyyttä vahvemmaksi Sihteeristön kokousten pöytäkirjaotteet yllä mainittujen hankkeitten osalta ovat tämän pykälän liitteenä. Päätösesitys Merkitään tiedoksi.

28 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Muut asiat Päätösesitys:

29 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Seuraavan kokouksen ajankohta Päätösesitys: Seuraava kokous pidetään kello 10:00.

30 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Kokouksen päättäminen Päätösesitys: Puheenjohtaja päättää kokouksen.