Jumalanpalvelukseen liittyvät odotukset ja kokemukset

Transkriptio

1 Jumalanpalvelukseen liittyvät odotukset ja kokemukset Tuoretta tutkimustietoa jumalanpalveluksesta Jumalanpalveluselämän neuvottelupäivät Tampere Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus

2 Mitä jumalanpalvelukselta odotetaan ja miten se koetaan? Tutkimus toteutettiin viidessä seurakunnassa marras-joulukuussa 2010 kyselyyn vastanneita n. 250 ryhmähaastatteluja, haastateltuja yhteensä 25 Tutkija TM Miia Leinonen keräsi aineiston Mukana seuraavat sunnuntait: Tuomiosunnuntai (103 osallistujaa), 52 kyselyyn vastannutta, 9 haastateltavaa 1. adventtisunnuntai (168 osallistujaa, eri ikäisiä), 58 kyselyyn vastannutta, 1 haastateltava 2. adventtisunnuntai (61 osallistujaa), 20 kyselyyn vastannutta, 10 haastateltavaa 3. adventtisunnuntai (152 osallistujaa, nuoria paljon) 65 kyselyyn vastannutta, 5 haastateltavaa 4. adventtisunnuntai (78 osallistujaa, rippikoululaisia), 35 kyselyyn vastannutta

3 Naisia 70 % Keitä jumalanpalvelukseen osallistuu? (kyselyyn vastaajat) Pääkaupunkiseudun seurakunnissa naisten osuus erityisen korkea Ikäjakauma Rippikouluikäiset (1996 syntyneet) Isosikäiset ( vuotiaat) Nuoret aikuiset ( vuotiaat) Tuomiosunnuntai 1.adventtisunnuntai 2. adventtisunnuntai 3. adventtisunnuntai 4. adventtisunnuntai Kaikki 0 % 0 % 0 % 14 % 35 % 10 % 6 % 2 % 0 % 27 % 0 % 10 % 8 % 6 % 10 % 8 % 0 % 6 % vuotiaat 13 % 25 % 10 % 14 % 6 % 15 % vuotiaat 29 % 34 % 10 % 23 % 29 % 27 % yli 65-vuotiaat 44 % 34 % 70 % 14 % 29 % 33 % Eli: 60 % yli 50-vuotiaita, joka viides nuori

4 Elämäntilanne 45 % eläkeläinen 28 % työssä käyvä 22 % koululainen tai opiskelija 2 % työtön 3 % muu 88 % saman seurakunnan jäseniä

5 Osallistujien jp-aktiivisuus 38 % superaktiivisia (käy viikoittain tai lähes joka viikko) 20 % aktiivisia (käy vähintään kerran kuukaudessa) 23 % käy useita kertoja vuodessa 12 % käy kerran pari vuodessa 7 % käy harvemmin kuin kerran vuodessa Suomalaisten osallistuminen jumalanpalveluksiin: 6 % osallistuu kerran kuussa 39 % harvemmin, mutta vähintään kerran vuodessa 30 % harvemmin kuin kerran vuodessa 26 % ei ole osallistunut lainkaan viime vuosina Lähde: Kirkkomonitor 2007, N=4004 Aktiivisesti jumalanpalveluksiin ja muihin uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuneiden osuus pysynyt lähes ennallaan, mutta satunnaiskävijät käyvät yhä harvemmin ja yhä useampi ei käy koskaan

6 Mitä jumalanpalveluksesta haetaan? (avoin kysymys) KESKEISIMMÄT ODOTUKSET: % Rauhaa, mielenrauhaa, rauhoittumista, mielen lepoa 23 Seurakuntayhteyttä, yhteenkuuluvaisuutta, uskovien yhteyttä 20 Uskon vahvistusta, hengellistä rakentumista 13 Ehtoollista 12 Jumalan sanaa 12 Jumalan läsnäoloa, yhteyttä Jumalaan, Jumalan hoitoa 12 Voimaa, voimia arkipäivään, tukea ja voimaa ja rohkeutta alkavaa viikkoa varten 11 Hiljentymistä, mielen hiljentymistä 11

7 Jumalanpalveluksesta haetaan ennen kaikkea tunnekokemuksia, jota hektisen arjen keskellä vaikea löytää elämässä Rauhaa, lepoa Hiljentymistä Voimaa ja tukea Yhteyttä Jumalaan, uskon vahvistusta Seurakuntayhteyttä, ehtoollista

8 Mitä muuta haetaan: % Syntien anteeksisaamista, synnintunnustus ja päästö 6 Laulamista, virsiä, lapsuuden virsiä 5 Armoa 5 Jumalan siunausta 5 Rukousta, yhdessä rukoilua, aikaa rukoilla 4 Pyhän Hengen täyttymystä, Pyhän Hengen kosketusta, pyhän kohtaamista 3 Iloa, hyvää mieltä 2 Lohtua, lohdutusta 2 Kirkkokahvit 2 Ystävien tapaamista, mahdollisuutta tavata tuttavia 2 Virkistäviä ajatuksia, hengellistä virkistystä 2 Saarnaa 2

9 Tärkeimmät laatuodotukset Papin puheen tulee kuulua hyvin Saarnaajan pitää puhua ymmärrettävää kieltä Papin on uskottava siihen, mitä hän puhuu Jumalanpalveluksessa tulisi olla kiireetön tunnelma Papin tulisi kohdata seurakuntalaiset hyväksyvästi ja armollisesti. Jumalalanpalvelus tulisi olla huolellisesti valmisteltu Tutut virret Jumalanpalveluksen tulisi vahvistaa uskoa Jumalanpalveluksessa tulisi ottaa huomioon eri ikäryhmät (esim. lapset ja nuoret)

10 Vähemmät tärkeää Jaetaanko ehtoollinen pöytä kerrallaan vai jatkuvan pöydän käytäntönä Onko rauhantervehdys (kun toivotetaan vierustoverille rauhaa kätellen) vai ei Rauhantervehdys jakaa mielipiteet: kolmannes kokee ne seurakuntayhteyttä lisäävänä (vain 18 % täysin samaa mieltä), kolmannes ei, kolmannes ei osaa sanoa Laulaako vai puhuuko pappi liturgin lauluosuudet Muistuttaako saarna ihmisen syntisyydestä

11 JUMALANPALVELUKSEEN TULEMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ: Joka kolmannen osallistumiseen vaikuttaa kuka pappi on toimitusvuorossa. Erityisesti melko aktiiviset kirkossa kävijät (vähintään kerran kuukaudessa, mutta harvemmin kuin joka viikko tai lähes joka viikko sekä useita kertoja vuodessa käyvät) lähtevät tai jättävät lähtemättä sen mukaan, kuka pappi on vuorossa. Satunnaiskävijöille papilla ei ole vaikutusta. Myös erittäin aktiivisille vähemmän. Ystävällä tai aviopuolisolla vaikutusta 40 %:lle Elämässä tapahtuvan surulliset tapahtumat saavat kirkkoon: 54 % samaa mieltä. Erityisesti melko aktiivisille paljon vaikutusta. Reilu joka toinen (58 %) käy lähinnä vain oman seurakunnan jumalanpalveluksissa. Satunnaiskävijät käyvät todennäköisimmin missä tahansa jumalanpalveluksessa.

12 15 % ei lähde kirkkoon, jos on huono sää. Eniten vaikutusta satunnaiskävijöille. Harvemmin kuin kerran vuodessa kirkossa käyvä ei lähde kirkkoon jos on huono sää. Vajaalle kolmannekselle (29 %) kirkkokahveilla on vaikutusta jumalanpalvelukseen lähtemiseen. Eniten vaikutusta aktiivikävijöille

13 Tyytyväisyys jumalanpalvelukseen Yleisesti ottaen osallistujat tyytyväisiä: 92 % koki tutkitun jumalanpalveluksen sellaisena kuin sen tulisi olla Kaikissa ryhmissä valtaenemmistö tyytyväisiä, mutta hivenen enemmän tyytymättömyyttä harvoin käyvien joukossa: Kerran pari vuodessa tai harvemmin käyvistä tyytymättömiä 11-13% viikoittaisista kävijöistä 6 %. Eri jumalanpalveluksissa tyytymättömien osuus vaihtelee 5-13 % Jumalanpalveluksessa tapahtuvat virheet häiritsevät vain pientä vähemmistöä: 3 % täysin samaa mieltä, 13 % osittain samaa mieltä. Virheet häiritsevät eniten aktiivikävijöitä (joka viikko tai lähes joka viikko kävijöitä heistäkin kuitenkin vain joka neljättä)

14 Enemmistö (78 %) kokee suoriutuvansa seurakunnan osuuksista hyvin (yhteen äänen lausumiset ja laulamiset, seisomaan nousemiset). Satunnaiskävijöillä vaikeuksia, harvemmin kuin kerran vuodessa kävijöistä vain 40% kokee suoriutuvansa niistä Myös rippikoululaisilla vaikeuksia: vain reilu kolmannes (38%) kokee suoriutuvansa niistä Kahdella kolmesta on selkeä käsitys millainen jumalanpalveluksen tulisi olla Erityisesti aktiivikävijöillä selkeä käsitys Harvoin käyvillä ei selkeää kuvaa

15 Parhaiten jumalanpalvelus arvioitiin seuraavista näkökulmista: Kuulin hyvin pappien puheen (80 % täysin samaa mieltä) Mielestäni pappi uskoi siihen, mitä hän puhui (76 % täysin samaa mieltä) Papit kohtasivat seurakuntalaiset hyväksyvästi ja armollisesti (74 %) Jumalanpalvelus oli huolellisesti valmisteltu (72 %) Saarnaaja puhui ymmärrettävää kieltä Jumalanpalveluksessa oli kiireetön tunnelma (64 %)

16 Muita yleisimpiä myönteisiä huomioita: Tutut virret, hyvät virret Tunnelma: rauhoittava, lämmin, hyvä, kiireetön Hyvä saarna Musiikki muutakin kuin urut, muitakin kuin virsiä Kuoro, yksinlaulut Pappi: mukava, tuttu, ihana, iloinen, sydämellinen, hyvä-ääninen Ehtoollinen Paljon nuoria, lapsia, kirkko täynnä

17 Kritiikki Kritiikkiä osallistujat antoivat kokonaisuudessaan varsin vähän. Ne, jotka kirkkoon yleensä tulevat, ovat tyytyväisiä sen muotoon. Tyytymättömät jättävät tulematta.

18 Yleisimmät kritiikin aiheet Suuntaaminen tietyille kohderyhmille ei minulle Saarna Liian laimea, sekava Ei puhutellut Tulisi olla nykypäiväisempi ja henkilökohtaisempi Liian pitkä/lyhyt Jp:n pituus: liian pitkä Tempo: liian hidas/nopea pappi/kanttori Toimimaton akustiikka Osallistujien käyttäytyminen Rippikoululaisten ja nuorten levottomuus Lasten itku ja tepastelu Ihmisten keskustelu messun aikana Liian kaavamainen Heikko säestys, heikko laulu Outoja virsiä Sukupuoli: liikaa/liian vähän naispappeja Kellonaika: Onko pakko olla klo 10?

19 Vahvistaako jumalanpalvelus uskoa? Kolme neljästä koki ko. jumalanpalveluksen uskoa vahvistavana 51% täysin samaa mieltä 24 % osittain samaa mieltä 8 % eri mieltä. Rippikoululaisista viidennes (19 %) koki jp:n uskoa vahvistavana, puolet (52 %) ei osaa sanoa, reilu neljännes (28 %) eri mieltä, 27 % ei osaa sanoa. Säännöllisesti kirkossa käyvät kokevat helpommin jumalanpalveluksen uskoa vahvistavana kuin satunnaiskävijät

20 Vahvistiko tämä jumalanpalvelus uskoa? Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Joka viikko tai lähes joka viikko Vähintään kerran kuukaudessa Useita kertoja vuodessa Kerran pari vuodessa Harvemmin

21 Mitä jumalanpalvelus musiikilta toivotaan? Seurakuntalaiset haluavat kirkossa laulettavan vanhaa ja tuttua, kirkon työntekijät kaipaavat kirkollisen musiikin monipuolistamista

22 Seurakuntalaisten odotuksen kirkosta laulettavalle musiikille: Millaista musiikkia toivoisitte kirkossa laulettavan (yhteislauluna)? (ISSP 2008 N=1136) Ehdottomasti toivoisin Toivoisin Lapsuudestani tuttuja virsiä Vanhoja tuttuja virsiä Iloisia, reippaita virsiä Rippikoulusta tuttuja lauluja Tarttuvaa ja kohottavaa musiikkia Uusia hengellisiä lauluja Hartaita virsiä 7 Virsiä jotka opettavat kristinuskon 6 Ylistyslauluja 5 Kuvailevia ja runollisia virsiä 4 Vakavia virsiä 4 Haikeaa ja surumielistä musiikkia 2 Uusia itselleni vielä tuntemattomia virsiä

23 Miten aktiivikävijöiden ja satunnaiskävijöiden odotukset ja kokemukset eroavat? Aktiivikävijöillä vahvemmat odotukset, ja myönteisemmät kokemukset. Kokonaisuudessaan heidän kokemuksensa jumalanpalveluksesta on korostetun myönteinen. Erityisen paljon eroa on seuraavissa asioissa: Aktiivikävijät kokevat jumalanpalveluksen voimakkaammin uskoa vahvistavana Aktiivikävijät odottavat ja kokevat jp:en kokonaisuudessaan ja saarnan korostavan Jumalan armahtavaisuutta. Kokevat myös papin kohtaavan seurakuntalaiset armollisesti ja hyväksyvästi. Aktiivikävijät kokevat saarnan olevan myös minulle itselleenkin suunniteltu Kokevat saarnan tulleen nykyaikaan

24 Aktiivikävijät odottavat, että seurakuntalaisilla olisi aktiivinen rooli, ja myös kokevat sen aktiivisempana Kokevat liturgin hoitaneen tehtävänsä innostuneesti Odottavat esirukousta jp-osallistujien puolesta Kokevat suoriutuvansa omista osuuksistaan hyvin (lauluosuudet, yhteen lausumiset, seisomiset) Kokevat tunnelman hyvin kiireettömänä ja jumalanpalveluksen hyvin valmistelluksi Kokevat, että jumalanpalveluksessa saa laulaa tuttuja virsiä

25 Harvemmin käyvät: Eivät lähde, jos vastaan tulee vaikeuttavia tekijöitä, kuten huono sää Toivovat, että pappi näyttäisi milloin seistään ja istutaan Eivät tunnista, jos seurakuntalainen palvelee esimerkiksi esirukouksen lukijana Kokevat useammin, että saarnassa käsitellään liian monia asioita eivätkä koe sen koskettavan erityisesti nykyaikaa eivätkä koe saarnaajan puhuvan erityisen ymmärrettävää kieltä Eivät erityisesti odota, että pappi kättelisi jumalanpalveluksen alussa halukkaita

26 Kokevat jumalanpalveluksen harvemmin uskoa vahvistavana. Eivät myöskään koe jumalanpalvelusta ja saarnaa armahtavaisuutta korostavana eivätkä koe papin kohtaavan seurakuntalaisia erityisen hyväksyvästi ja armahtavasti Eivät koe virsiä erityisen tutuiksi Silloin tällöin tai melko usein käyviä palvelisi moniste, josta voisi seurata jumalanpalveluksen kulkua (kaikkein harvimmin käyvät eivät koe sitä helpottavana) Kokevat usein esirukoukset liian pitkinä

27 Harvoin jumalanpalveluksessa käyvät kuitenkin odottavat yleisellä tasolla jumalanpalvelukselta samoja asioita kuin usein käyvät: Jumalanpalvelukselta haetaan ennen kaikkea rauhaa, hiljaisuutta, voimia arkeen, uskon vahvistusta, Jumalan läsnäoloa Sen saavuttaminen on kuitenkin vaikeampaa kun konteksti ja siellä puhuttu kieli on vieras

28 Kotien kirkossa käynti ISSP2008-tutkimus N=1136 Kotien kirkossa käynti tullut yhä satunnaisemmaksi Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi: Tämän päivän viisikymppisten lapsuudessa passiivisia koteja oli yhtä paljon kuin kaksikymppisten lapsuudessa (joka kolmas koti) Osallistuminen kuitenkin entisestään vähentynyt vuotiaista vain 1/10 osallistui jp:een lapsena useampia kertoja vuodessa, yhä useampi vain kerran tai kaksi vuodessa (koulun kanssa!) Yhä useampi lapsi käy kirkossa vain koulussa

29 Kuinka usein itse osallistuitte jumalanpalveluksiin tai muihin kirkollisiin toimituksiin vuotiaana? Vähintään kerran kuukaudessa Kerran tai kaksi vuodessa Useita kertoja vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei koskaan v v v

30 Äidit ovat olleet aktiivisempia kirkossa kävijöitä kaikissa ikäryhmissä Aktiivisia äitejä on lähes kaksinkertainen määrä aktiivisiin isiin verrattuna niin nuorimmassa kuin vanhimmassa ikäryhmässä. Lasten uskonnollinen osallistuminen laskenut samassa tahdissa kuin äitien Monissa perheissä lapset käyneet kirkossa lähinnä vain äidin kanssa Oman sukupuolen vanhemman esimerkki kuitenkin tärkeä Poikalapsi ei useinkaan tule kirkkoon, ellei isäkin ole mennyt Aikuisiän osallistumista miehillä selittää ennen kaikkea isän osallistuminen, naisten osallistumista äidin

31 Loppuhuomioita Jumalanpalveluksessa käy jatkuvasti myös paljon nuoria, huomioidaanko heidät riittävästi? Jumalanpalveluksesta haetaan ennen kaikkea rauhaa, hiljaisuutta, lepoa ja voimaa arkeen, pienet virheet toimittamisessa eivät häiritse Seurakuntalaiset haluavat laulaa ennen kaikkea tuttuja virsiä, työntekijät haluaisivat monipuolistaa kumman ehdoilla? Harvoin kirkossa käyville jumalanpalvelus on harvoin uskoa vahvistava kokemus, taustalla muun muassa kokemus, ettei jumalanpalvelus ollut minulle suunnattu ja kieli on vieras Yhä harvemmat kodit käyvät kirkossa - Ovatko lapset oikeasti tervetulleita kirkkoon? Varsin moni valittaa lasten melusta Jp-kävijöistä huomattavan moni on aktiivikävijä, miten passiivit, ennen kaikkea miehet ja isät saisi kirkkoon ja tuntemaan olonsa tervetulleiksi?